Suullinen kysymys sisäisestä turvallisuudesta (Jari Ronkainen ps) | Suullinen kysymys koronarajoituksista kulttuuri- ja tapahtuma-alalla (Sinuhe Wallinheimo kok) | Suullinen kysymys koronarajoituksista tapahtuma-alalla (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys koronarajoituksista tapahtuma-alalla (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kysymys  koronarajoituksista  urheilu-  ja kulttuuritapahtumissa (Paavo Arhinmäki vas) | Suullinen  kysymys  koronarajoituksista  kulttuuri-  ja  tapahtuma-alalla  (Sofia  Virta vihr) | Suullinen  kysymys   koronarajoituksista   urheilu-  ja  kulttuuritapahtumissa  (Joonas Könttä kesk) | Suullinen kysymys vanhustenhoidon rahoituksesta (Sari Tanus kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Maaliskuussa nuorten maahanmuuttajien jengitappelussa Helsingin rautatieasemalla yksi menetti henkensä. Maaliskuussa Pikku Huopalahdessa mailoin ja veitsin varustautunut maahanmuuttajajengi ryösti ja pahoinpiteli törkeästi. Itä-Uudenmaan poliisi on jo varoittanut järjestäytyneen rikollisuuden tunnukset täyttävistä katujengeistä. Tässä on siis pari esimerkkiä nyky-Suomesta. Hiljaiseksi vetää, mitä tälle maalle on tapahtumassa.

Suomi toistaa nopeutetussa tahdissa kaikki Ruotsin maahanmuuttopolitiikan virheet. Tästä seuraa samaa kehitystä kuin Ruotsissa: katuväkivaltaa, huumerikollisuutta, jengiytymistä — lista on loputon. Arvoisa hallitus, me perussuomalaiset haluamme turvallisen Suomen. Miten aiotte puuttua tähän tilanteeseen?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kiitokset tärkeästä ajankohtaisesta kysymyksestä ja huomioista.

On aivan totta, että tämä vaikea koronavuosi on vaikeuttanut entisestään niiden ihmisten asemaa, hyvinvointia ja tilannetta tässä yhteiskunnassa, jotka voivat huonosti jo ennen koronakriisiä. Tämä kriisi on näkynyt kasvaneina nuorisopsykiatrian jonoina, nuorten oireiluna, pahimmillaan erittäin vakavina rikoksina. Valtioneuvosto on juuri tänään julkaissut sisäisen turvallisuuden selonteon, jossa nostetaan muun muassa näitä kysymyksiä esille. Myös parlamentaarinen seurantaryhmä on osallistunut selonteon työstämiseen, ja haluan tässä kiittää kaikkia hyvän panoksen tälle työlle antaneita kansanedustajia.

Aivan keskeistä on se, että yksikään ihminen ei jää ulkopuolelle tässä yhteiskunnassa, että meillä on moniviranomaisyhteistyötä, koulujen arjessa on niitä turvallisia aikuisia, joita valitettavasti monien lasten ja nuorten kotona ei välttämättä ole. Meidän pitää pystyä ennaltaehkäisemään entistä useampi rikos, entistä useampi onnettomuus. [Puhemies koputtaa] Me tiedetään, että rikoksia tekee tässä yhteiskunnassa pieni prosentti. [Puhemies: Ja minuutti täynnä!] Muun muassa näiden ihmisten hyvinvointia on nostettava. [Ben Zyskowicz: Tässä kysyttiin, mitä hallitus aikoo tehdä!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt ne edustajat, jotka haluavat tästä aiheesta esittää lisäkysymyksiä, nouskaa seisomaan ja painakaa V-painiketta. — Ja edustaja Ronkainen jatkaa.

Arvoisa puhemies! Tänään tosiaan hallitus on julkaissut sisäisen turvallisuuden selonteon, jossa annetaan ymmärtää, että Suomessa katujen turvallisuus vuosi vuodelta paranee. Tämä on kaukana todellisuudesta, sillä viime vuonna henkirikollisuus kasvoi vuodessa jopa neljänneksen. Selonteossa maahanmuuttajien aiheuttama rikollisuus sivuutetaan täysin. Valitettavasti joudun tässäkin toteamaan, että erityisesti Afrikasta ja Lähi-idästä tulleet korostuvat väkivaltarikostilastoissa.

Te olette tarjonneet maahanmuuttajien aiheuttamiin turvallisuusuhkiin ymmärrystä, hyysäämistä. Me haluamme tarttua juurisyihin olemalla jakamatta oleskelulupia niin kuin liukuhihnalta ja poistamalla rikolliset maasta. Arvoisa hallitus, aiotteko puuttua maahanmuuttajien aiheuttamaan turvallisuusuhkaan nykyistä ankarammin, ja miten tulette toimimaan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Oikeusvaltiossahan viranomaiset tuomitsevat, oikeusvaltion viranomaiset ottavat kiinni rikollisia ja myös tuomitsevat niitä rikollisia ihan jokaisesta rikoksesta. Kyse on siitä, onko meillä jatkossakin tarpeeksi niitä viranomaisresursseja.

Tästä salista on viimeksi eilen kuultu, kuinka kehyksiin olisi pitänyt palata, entistä enemmän rahaa olisi pitänyt leikata. Erityisesti kysyimme täällä kokoomukselta, mistä kokoomus olisi leikannut, kun mietitään vaikka turvallisuusviranomaisten resursseja. [Välihuutoja oikealta] Haluan kuulla, kokoomukselta erityisesti, miksi turvallisuusviranomaisten resurssit ovat olleet niin huonot pitkään, vuosia, miksi poliisien määrää on vähennetty.

Tämä hallitus on jo lisännyt poliisien määrää ja tulee jatkamaan tällä tiellä, ja toivon, että myös tulevat hallitukset panostavat tähän. Mutta se ei riitä. Turvallisuus rakentuu monien viranomaisten yhteistyössä, ei vain sillä, että viime kädessä paikalle tulee poliisi. Se ei riitä. [Puhemies koputtaa] Pitää tapahtua paljon jo aikaisemmassa vaiheessa: varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa, neuvoloissa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja tähän kohtaan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Purra.

Arvoisa puhemies! Suoraan sanottuna voin pahoin, kun kuuntelen tuota välttelevää puhetta. Me puhumme maahanmuuttajien rikollisuudesta ja jengeistä, te vastaatte koronalla ja kokoomuksella. Hyvin outoa.

On muun muassa aivan totta, että jengejä ja väkivaltaa on aina ollut, mutta tosiasia nyt on, että niin Suomessa kuin muissakin maissa maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset ovat erittäin yliedustettuja näissä mainituissa väkivallanteoissa ja rikoksissa. Kyse ei ole koronasta, kyse ei ole rasismista, kyse ei ole monesta muustakaan teidän esittämästänne asiasta. Kyse on maahanmuutosta, huonon maahanmuuttopolitiikan aiheuttamista seurauksista, joilta te suljette silmänne.

Kysyn: kuinka kauan te aiotte jatkaa tätä ylimielestä asennettanne — jos meitä kohtaan, niin niitä suomalaisia ihmisiä kohtaan, jotka välittävät maamme ja lastemme turvallisuudesta ja hyvinvoinnista?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin äsken, kyse on siitä, että meillä täytyy tässä yhteiskunnassa olla paikka aivan jokaisella ihmisellä. Voidaan puhua hyvästä ja huonosta maahanmuuttopolitiikasta. Itse ajattelen, että huonoa maahanmuuttopolitiikkaa on sellainen politiikka, jossa sysätään osa ihmisistä täysin syrjään, täysin ulkopuolelle, vailla mahdollisuuksia työhön, koulutukseen ja terveydenhuoltoon keskellä tällaista pandemiaa — esimerkkinä.

Onhan se nyt aivan selvää, että mitä enemmän ihminen on mukana yhteiskunnassa, sitä vähemmän hän päätyy esimerkiksi rikosten pariin, sitä vähemmän hän päätyy vaikkapa onnettomuuksien uhriksi. Meillä on tästä tilastotietoa hyvin paljon. Toivon, että täällä eduskunnassa laajalti perehdytään sisäisen turvallisuuden selontekoon ja katsotaan todella, missä ne turvallisuusuhat ovat. Ja niitä turvallisuusuhkia on monia.

Kukaan ei vähättele yhtäkään rikosta tässä yhteiskunnassa, mutta ne rikokset ja rikolliset tuomitaan. Niin oikeusvaltiossa toimitaan. Ja toivottavasti myös puututaan niin, että nämä ihmiset eivät päädy jatkossa tekemään rikoksia. [Puhemies koputtaa] Ja silloin tarvitaan myös muita viranomaisia kuin niitä poliiseja.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Myös pääministeri Marin tähän.

Arvoisa puhemies! Kaduilla tapahtuva väkivalta, kodeissa tapahtuva väkivalta ja kouluissa tapahtuva väkivalta ovat kaikki erittäin vakavia asioita — erittäin vakavia asioita, joista me jokainen kannamme huolta. [Sebastian Tynkkynen: Tiedetään!]

Mutta tartun nyt tähän perussuomalaisten aiheeseen, koska tämä antaa myös vääristyneen kuvan siitä, minkälaisia ihmisiä Suomessa asuu. [Sebastian Tynkkynen: Kysykää vanhemmilta!] Ei ole niin, että täällä jokainen muualta tullut olisi väkivaltarikollinen, [Sebastian Tynkkynen: Ei tietenkään!] olisi ihminen, joka tekee väärin. Meillä on tässä maassa lukuisa joukko tänne tulleita ihmisiä, jotka tekevät ahkerasti töitä, kasvattavat perheensä, rakentavat tätä yhteiskuntaa, ihmisiä, jotka yhtä lailla kantavat huolta Suomen tulevaisuudesta, kuten myös täällä syntyneet ihmiset. Tämä ilmiö, katuväkivalta, perheissä tapahtuva väkivalta, kouluissa tapahtuva väkivalta, on vakava, ja siihen pitää puuttua. Mutta on myös väärin, että täällä halutaan antaa mielikuva — eikä vain täällä, vaan perussuomalaiset tätä mielikuvaa laajasti [Puhemies koputtaa] haluavat viljellä — että jokainen maahanmuuttaja olisi jollakin tavalla henkilö, [Puhemies: Ja nyt on aika täynnä!] joka ei tähän yhteiskuntaan sovellu. Näin ei ole.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Halla-aho.

Arvoisa puhemies! Kaikkialla Länsi-Euroopassa sisäisestä turvallisuudesta on tulossa yhä suuremmassa määrin maahanmuuttokysymys. Tähän ongelmakokonaisuuteen kuuluu asuinalueiden ja koulujen eriytyminen, väkivalta ja huumerikollisuus, jengiytyminen ja islamistinen radikalismi. En edes mene tässä yhteydessä haittamaahanmuuton taloudellisiin vaikutuksiin.

Suomessa toisin kuin muissa Pohjoismaissa maahanmuutto pyritään sivuuttamaan sisäistä turvallisuutta koskevassa keskustelussa. Meillä myös toistellaan sitä, että Suomi on onnistunut kotouttamisessa paremmin kuin muut maat. Kuitenkin jos tarkastellaan Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden ihmisten työllisyysastetta, tukiriippuvuutta, koulumenestystä tai rikollisuutta, Suomi on OECD:n surkeimpia epäonnistujia kotouttamisessa. Ruotsissa lähiöt palavat ja pommit paukkuvat. Mihin näyttöön perustuu se optimismi, että sama ei ole edessä täällä, jos heikosti kotoutuvan väestön määrä [Puhemies koputtaa] jatkaa kasvuaan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kun perussuomalaiset ovat kovin huolissaan siitä, että kotoutumisessa on ongelmia — olen samaa mieltä siitä, että kaikki ihmiset eivät yhtä lailla helposti kotoudu — no, eikö meidän silloin poliitikkoina pidä tähän puuttua? Perussuomalaiset ovat vastustaneet sitä, kun on pohdittu, rakennetaanko lisää kohtuuhintaisia asuntoja ja tehdäänkö sekoittavaa asuntopolitiikkaa vaikka asumisen ja maankäytön ohjelmien yhteydessä Helsingissä. Mitä tuli vaikkapa toimeentulotuen koronalisään, perussuomalaiset vastustivat tätä, koska kaikista pienituloisimpien ihmisten joukossa ehkä on myös, kyllä, maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Mitään sellaista politiikkaa, joka nostaa ihmisiä vaikeasta asemasta, perussuomalaiset eivät ole valmiita tekemään.

Te sysäätte osan ihmisistä sivuun, syrjään, jätätte ihmiset ilman tukea oman onnensa nojaan. Miten te oletatte, että tällainen yhteiskunta ruokkii jollain tavalla yhteistä turvallisuutta ja yhtenäisyyttä? Peräisin kyllä jossain määrin perussuomalaisiltakin vastuuta siitä, [Puhemies koputtaa] että näkisitte niitä ongelmia, joita meillä kotouttamisessa on.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt ministeri Haatainen.

Arvoisa herra puhemies! Tämä perussuomalaisten nostama kysymys kotoutumisesta ja siinä onnistumisesta on ihan aiheellinen. Tämä hallitus satsaa kotouttamiseen monilla eri sektoreilla.

Puhuitte koulutuksesta, olen aivan samaa mieltä. Täällä Suomessa syntyneille, olivat he mistä tahansa tulleita, mikä äidinkieli tahansa, olennaista on se, että he saavat koulutuspolun. Sitä vahvistetaan, ja toisen asteen tutkinto tulee nyt kaikille. Oppivelvollisuuden laajentaminen on yksi — näen sen erittäin keskeisenä asiana — jolla me varmistamme sen, että nuoret pääsevät kiinni koulutuksen kautta tähän yhteiskuntaan ja pääsevät myös sitä kautta paremmin työhön. Kielitaitoon satsaaminen tulee olemaan iso asia. Se on tänä päivänä puutteellista. Siihen pitää satsata, että myös kielikoulutusta on saatavilla.

Yksi asia, johon minusta entistä enemmän pitää kiinnittää huomiota, on myös kotona lapsiaan hoitavat äidit, heidän kielitaitonsa ja mahdollisuutensa päästä työmarkkinoille, [Puhemies koputtaa] integroitumaan kiinni yhteiskuntaan. Kotoutumisohjelma tulee eduskunnan käsittelyyn, [Puhemies: Ja nyt on aika täyttynyt!] ja siitä pääsee eduskunta keskustelemaan laajasti.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Rydman.

Arvoisa herra puhemies! On ilman muuta selvää, ettei kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia voi laittaa maahanmuuton syyksi, ja on myöskin selvää, ettei maahanmuuttajien parissa ilmenneitä ongelmia pidä käyttää leima-aseena kaikkien maahanmuuttajien leimaamiseen. Yhtä ilmeistä on, että esimerkiksi kuvatunlaisissa nuorisoväkivaltatapauksissa maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus on niin merkittävällä tavalla yliedustunut, ettei sitäkään seikkaa voi pois sulkea syyllistymättä melkoiseen poliittiseen ylimielisyyteen. Valitettavasti on niin, että tietyiltä alueilta tuleva joukoittainen maahanmuutto on kaikkialla läntisessä Euroopassa ollut omiaan synnyttämään samankaltaisia ikäviä kielteisiä yhteiskunnallisia ilmiöitä, jollaiset ovat vähitellen rantautuneet Suomeen. Kysyisin asiasta vastaavalta ministeriltä: miten hallitus aikoo varmistaa sen, [Puhemies koputtaa] että maahanmuutto tämänkaltaisilta alueilta säilyy siinä määrin hallittavana, ettei kotoutuminen kohtuuttomasti vaikeudu?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt on minuutti täynnä. — Ministeri Ohisalo vastaa.

Arvoisa puhemies! Kysymys on oikein hyvä, ja siinä viitataan toki hyvin vahvasti myös siihen, mitä Suomi tekee yhteistyössä muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa. Moni tässä salissa tietää, että eurooppalaista maahanmuuttopolitiikkaa ja turvapaikkapolitiikkaa on yritetty uudistaa vuosia. Askelia otetaan jatkuvasti eteenpäin, yhteinen turvapaikkavirasto EASO alkaa vähitellen saada suurempaa roolia, yhteinen maahanmuuttopakti etenee komissaarin esittämällä tavalla, ja puheenjohtajavaltio Portugali on sitä hienosti vienyt eteenpäin.

Tässä yksikään maa ei tule pärjäämään yksin. Meillä täytyy olla maahanmuuttopolitiikka ja turvapaikkapolitiikka EU:ssa yhteinen ja sellainen, jossa kansainvälinen oikeus suojeluun on edelleen olemassa, ja toisaalta sellainen, jossa EU myös puuttuu siihen, mitä tapahtuu jo ennen kuin saavutaan EU:n rajoille, mitä tapahtuu, kun ollaan siellä rajoilla, ja mitä tapahtuu sitten rajojen sisäpuolella. Kaikkiin näihin kolmeen eri vaiheeseen tässä maahanmuuttopaktissa on tulossa työkaluja. [Puhemies koputtaa] Tätä olemme valiokuntien kanssa myös eduskunnassa käsitelleet, ja työ jatkuu.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Seuraavaksi edustaja Essayah.

Arvoisa puhemies! Rikoskierre tai päihdekierre tai vakava itsetuhoinen käyttäytyminen on saatava lapsen ja nuoren kohdalla katkaistua, olipa hänen taustansa sitten maahanmuuttajataustainen tai kantasuomalainen.

Tällä hetkellä meillä Suomessa on käytössä tällainen niin sanottu EHO-menetelmä elikkä erityinen huolenpito lastensuojelussa. Kuitenkin tilanne on sellainen, että erityisen huolenpidon paikkoihin on 1—2 kuukauden jonot, ja monesti tämä tilanne on sellainen — niin kuin näissäkin edellä kerrotuissa tapauksissa, mitä täällä kyselytunnilla on tuotu esille — että siihen tilanteeseen on pystyttävä puuttumaan välittömästi. Mitä hallitus aikoo tehdä, että meillä pystytään näihin erityisen huolenpidon yksiköihin saamaan lyhyemmät jonotusajat ja että näitten nuorten elämäntilanteeseen voidaan välittömästi puuttua? Heistä monet ovat alaikäisiä, heitä eivät välttämättä vielä edes rikosoikeudelliset vastuut kosketa, [Puhemies koputtaa] ja kuitenkin tämä tilanne on vaarallinen heille itsellensä ja muille.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja tähän kysymykseen ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, että kansanedustaja Essayah ottaa tämän asian esiin. Tämä asia on vähän sellainen monimutkainen juttu juuri siksi, että me ei ehkä olla huomattu, kuinka kova tämän hetken paine tuolla lastensuojelussa on. Olen samaa mieltä teidän kanssanne. Minä yritin esittää parannuksia jo kehysriihessä näihin asioihin, ja eilen juuri ministeriössä keskustelimme lasten ja nuorten parissa tätä virkatyötä tekevien kanssa siitä, että esitämme myöskin budjettiriiheen parannuksia tähän koko kokonaisuuteen, miten erityistä huolenpitoa vaativien lasten osalta sekä ammattilaisten määrän suhteen että myöskin tämän työn järjestämisen suhteen ja resurssien suhteen täytyy pystyä tekemään muutoksia. Kysymys on tietenkin rahasta, mutta olen samaa mieltä siitä, että yhteiskunta ei kestä pitkällä aikavälillä sitä, että näitä asioita ei pyritä hoitamaan paremmin. Ja tästä on myöskin työryhmätyö valmistunut, joten siltä pohjalta ehdotuksia on kyllä pöydässä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja al-Taee.

Arvoisa puhemies! Kun katsoo tätä turvallisuustilannetta ylipäänsä ja ottaa huomioon tämän maahanmuuttajien osuuden siinä, niin onhan se toki huolestuttava. Prosentuaalisesti maahanmuuttajarikollisten osuus on yhtä suuri kuin perussuomalaisten tuomittujen osuus tässä eduskunnassa — ja siitäkin olen huolissani. [Sebastian Tynkkysen välihuuto]

Syrjäytymistä kun lähdetään tutkimaan kokonaisuutena, niin Ruotsin mallia täytyy välttää. Ministeri Ohisalo, miten me voimme välttää Ruotsiin liittyvää kehitystä? Siitä puhutaan paljon. Millainen asuntopolitiikka meillä on turvallisuuden näkökulmasta? Millainen koulutuspolitikka meillä on? Miten voidaan varmistaa, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat töissä ja koulutuksessa, veronmaksajina tulevaisuudessa osa tätä yhteiskuntaa? Millaista politiikkaa, turvallisuuspolitiikkaa tähän liittyen olette valmistelleet?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kysymys on erittäin hyvä, ja juurikin tämä tänään julkaistu sisäisen turvallisuuden selonteko lähtee siitä laajasta turvallisuuskäsitteestä, että puhumme yhtä aikaa siitä, kuinka rakennamme asuinalueitamme kestävästi niin, että eri alueilla, samoilla alueilla asuu erilaisista taustoista, erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, lapset kohtaavat toinen toisiaan päiväkodista lähtien, jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemaansa tukea kouluissa, varhaiskasvatuksessa, ja että ylipäätään vaikkapa turvallisuusviranomaiset ovat mukana entistä enemmän myös siinä ennalta ehkäisevän työn puolella. Myös vaikkapa pelastusviranomaisilla on valtavan suuri rooli ennaltaehkäisyssä.

Sanon sen uudestaan: me tiedämme, että onnettomuudet ja rikokset kasautuvat pienelle joukolle tässä yhteiskunnassa. Näiden ihmisten hyvinvointiin erityisesti täytyy kiinnittää huomiota. Tämä parantaa laajasti koko yhteiskunnan turvallisuutta: että tästä maasta ei tule sellainen maa, jossa ei uskalleta enää iltaisin kävellä kaduilla, tai että täällä pitää rakentaa muureja rikkaiden asuinalueiden ympärille. [Puhemies koputtaa] Sellaista Suomea me emme halua. Suomi on maailman turvallisin maa, ja sellaisena se pidetään.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt on taas aika, minuutti täyttynyt. — Seuraava kysymys, edustaja Tynkkynen.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Hyvä pääministeri, te nautitte hyveposeeraamisesta, mutta todettakoon, että tässä salissa yksikään edustaja ei ole todennut, että kaikki maahanmuuttajataustaiset olisivat rikollisia. Te olette ainut, joka tämän mielikuvan on tässä salissa nostanut esille. Poliisien määrää todellakin pitää lisätä, mutta se ei ratkaise itse juurisyitä. Jos nämä lieveilmiöt pääsevät kasvamaan, niin sen jälkeen rasismi Suomessa valitettavasti tulee nousemaan, ja siitä olisi syytä olla huolissaan. Eduskunnan arvovaltaa syö se, että te heitätte oppositiolle koko ajan märkää rättiä ettekä te vastaa kysymyksiin. Oletteko te valmiita tunnustamaan maahanmuuton lieveilmiöt ja sen yhteyden tähän klaaniutumiseen, ja mitä te konkreettisesti olette valmiita tekemään sille?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! On kuitenkin niin, että aika harva asia tässä salissa keskustelussa on perussuomalaisten esiin nostama ilman, että siihen jollakin tavalla, jonkun mutkan kautta, kytketään maahanmuutto. [Sebastian Tynkkynen: Kukaan muu ei uskalla puhua!] Maahanmuutosta pitää puhua. Maahanmuutosta pitää puhua, me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Ongelmista pitää puhua, meidän pitää puuttua kotoutumiseen nykyistä paremmin. Meidän pitää saada ihmiset työn ja koulutuksen piiriin. Meidän pitää pitää huolta, että joka ikinen suomalainen, on hän täällä syntynyt tai tänne muualta tullut, voi tässä yhteiskunnassa pärjätä ja rakentaa tätä Suomea eteenpäin. Meidän pitää yhdessä siitä pitää huolta.

Meidän pitää myös puhua ongelmista, mutta on myös niin, että perussuomalaisten puheissa kovin harvoin tulee niitä aitoja ratkaisuja, joita täällä on hyvin kuvattu: sitä, että näihin ongelmiin puututaan ajoissa, että me panostamme kotoutumiseen, että me panostamme koulutukseen, että me panostamme työnsaantiin, että me puutumme niihin ongelmiin ajoissa, että me puutumme juurisyihin. [Puhemies koputtaa] Näitäkin puheenvuoroja soisin perusuomalaisten suusta kuulevani.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt taas on minuutti täyttynyt. — Edustaja Zyskowicz.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Ohisalo, teiltä kysyttiin, mitä aiotte tehdä tämän nuorten katuväkivallan osalta, joka on pahentunut esimerkiksi Helsingissä. Te vastasitte moittimalla kokoomusta. Mistä siinä oli kyse? Siinä on kyse siitä, että kun te, hallitus, ensin lisäsitte 1 400 miljoonaa euroa vuodessa pysyviä menoja, niin tästä huolimatta te ette ole pystyneet pysymään valtion kehyksissä, siis menokehyksissä, ja se johtuu siitä, että te ette pysty priorisoimaan menoja. Mieluummin lisäätte, lisäätte, lisäätte, ja kaiken tämän — kaiken — te teette velaksi lastemme piikkiin.

Ministeri Ohisalo, eikö teille tule mieleen, että jostain muualtakin voisi säästää kuin poliisilta? Ja niinpä kysyn teiltä edelleen tämän alkuperäisen kysymyksen: mitä te aiotte tehdä tämän nuorisoväkivallan estämiseksi?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin moneen kertaan, muun muassa sisäisen turvallisuuden selonteko tarttuu näihin kysymyksiin. [Sebastian Tynkkynen: Ei tartu!] Mitä tehdään sille tilanteelle, että osa ihmisistä, osa nuorista jää niin ulkopuolelle, että mitään muuta suuntaa elämässä ei ole kuin lähteä rikollisporukan matkaan? Tämä on erittäin huolestuttava kehitys, johon Suomi ei ensinnäkään vastaa yksin. Teemme aktiivista yhteistyötä sekä Europolin että Interpolin ja ylipäätään kansainvälisten kumppanien kanssa, jotta kansainvälisiltä rikollisliigoilta saadaan voimat pois.

No, samaan aikaan tässä yhteiskunnassa moniviranomaisyhteistyöllä, esimerkiksi Ankkuri-toimintaa levittämällä, ympäri tätä maata poliisi sekä sosiaali‑ ja terveydenhuollon viranomaiset yhteistyössä koulujen kanssa puuttuvat hyvin aikaisessa vaiheessa niihin tilanteisiin, joissa nähdään, että lapsella tai nuorella on ongelmia ja lapsi tai nuori on menossa väärään suuntaan elämässä. Tässä on erittäin hyviä tuloksia tästä työstä. Jos tällä ei päästä kiinni, meiltä löytyy myös exit-toimintaa, joka on vahvasti [Puhemies koputtaa] jengirikollisuuteen kytkeytyneiden ihmisten pois saamista sieltä maailmasta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Tähän kysymykseen vielä ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Tärkeä keskustelu. Katuväkivalta on asia, mikä on otettava vakavasti. Tässä on myös hyvä huomata, että hallituksella on jo projekteja käynnissä. Meillä on oikeusministeriössä rikoksilla oireilevien nuorten toimintamalli käynnistymässä. Meillä on neljä pilotointikuntaa, joissa otetaan käyttöön uusi toimintamalli, jossa usein rikoksiin syyllistyvät nuoret yritetään saada sellaisen poikkihallinnollisen avun piiriin, että he lopettavat tämän käytöksensä. Tätä toimintamallia viedään eteenpäin Vantaalla, Oulussa, Rovaniemellä ja Turussa. Tähän hallitus todella panostaa, ja tämä projekti on jo käynnistynyt.

On erittäin tärkeätä, että me myös otamme opiksi siitä, mitä Ruotsissa on tapahtunut ja mitä me voimme vielä välttää. [Puhemies koputtaa] Tässä on oltava silmät auki ja tehtävä oikeat asiat oikeaan aikaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja seuraavaksi edustaja Pirttilahti.

Arvoisa herra puhemies! Turvallisuustilanne on kohtuullinen Suomessa, mutta pitää olla valpas ja varautunut. Keskusta katsoo, että ihmisten turvallisuus on tärkeä asia, mutta myös varautuminen hyvällä säällä on tosi tärkeää. Kuten tiedämme, terroristijärjestöt yrittävät radikalisoida myös nuoria ja palkata heitä omiin riveihinsä. Arvoisa oikeusministeri, keskusta on ottanut esille myös terrorismilainsäädännön kiristämistä, ja varsinkin eri järjestöjen suhteen, jos joku tämmöistä suunnittelee. Mitä tälle ollaan tekemässä terrorismilainsäädännön osalta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Keskustan ministerit ja kaikki muutkin ministerit ovat tänään olleet hyväksymässä esityksen, jonka myötä terrorismilainsäädäntöä nyt kiristetään. [Ben Zyskowicz: Nopeaa toimintaa!] Tämä nyt koko hallituksen osalta koko eduskunnalle tiedoksi.

Terroristiryhmän toimintaan osallistumisen rangaistavuus laajenisi nyt merkittävästi, kun rangaistavaksi tulee yleisesti terroristiryhmän terroristisen rikoksen toiminnan kannalta olennaisen tehtävän hoitaminen. Tämä ”olennainen tehtävä” olisi esimerkiksi osallistuminen terroristiryhmän aseelliseen toimintaan, terroristiryhmän toimintavalmiudesta huolehtiminen, terroristiryhmän ruoka- ja vesihuollosta huolehtiminen sekä sellaisen ideologisen tai uskonnollisen koulutuksen antaminen, jolla oikeutetaan terrorismirikosten tekemistä ja kannustetaan niiden tekemiseen. Elikkä tämä esitys on nyt tulossa eduskuntaan. [Puhemies koputtaa] Tästä voimme keskustella enemmän ensi viikolla varmaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Minuutti täynnä. — Edustaja Kilpi.

Arvoisa puhemies! Viime vuonna oli 50 henkirikosta, joissa tekijänä oli alaikäinen. Normaalistihan niitä on 9—16, joten tämä kasvu on aika valtavaa. Tilannehan on saatava hallintaan, se on selvä asia, ja se vaatii resurssia. Ennalta estävää toimintaa, monenlaista toimintaa ja poliisien määrää pitää lisätä, niin kuin sisäministeri on monta kertaa sanonut, mutta kuitenkin.

Julkisen talouden suunnitelmassa on merkittynä, että sisäministeriön hallinnonalaan kohdistuu 7 miljoonan euroa leikkauksia. Poliisin osalta tämä leikkaustarve on 3,8 miljoonaa, samaan aikaan poliisilaitokselle on annettu jo nyt säästövaatimus. Ja tilannehan on se, että jo nyt kaikille valmistuville poliiseille ei ole tarjolla virkoja. Arvoisa sisäministeri, miten voidaan lisätä, jos pitää koko ajan vähentää? Miten se on mahdollista? [Puhemies koputtaa] Mikä on totuus poliisien määrän suhteen?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja sisäministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Hyvä kysymys, tärkeä sellainen. Hallitusohjelmassa on linjattu, että ensi vuoden loppuun mennessä 7 500 poliisimiestä ja -naista löytyy tästä yhteiskunnasta. Tällä hetkellä ollaan noin 7 400:ssa — ollaan pian pääsemässä 7 450:een. Eli vielä on joitain kymmeniä poliiseja, joita tähän pääsemiseksi tarvitsemme. Tämä tulee tarkoittamaan lisäresurssipainetta, kyllä, ja olemme tästä hallituksessa keskustelleet ja selontekoon linjanneet, että nykykoulutusmäärillä voimme päästä 8 800 poliisiin vuonna 30, mutta tämä tarkoittaa sitä, että meillä täytyy olla jatkuvasti valmius myös tarkastella kehyksen ylittämistä [Ben Zyskowicz: Ei, vaan säästää muualta!] turvallisuusviranomaisten näkökulmasta. Nykyresurssit eivät edes näillä kehyksillä tulisi riittämään, [Sebastian Tynkkynen: Miten kehitysapu?] valitettavasti. Kuten sanoin, olen ollut aika tyrmistynyt siitä tilanteesta, jossa sisäministeriön hallinnonala [Puhemies koputtaa] on ollut myös monen kokoomusministerin jälkeen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt on taas aika täynnä. — Edustaja Puisto.

Arvoisa puhemies! Luin myös tätä juuri julkaistua valtioneuvoston selontekoa sisäisestä turvallisuudesta, ja kyllähän siellä oli mainittu radikalisaatio, terrorismi ja näitä muitakin asioita, mutta ei niitä nyt sen syvällisemmin oltu käsitelty. Ja sanoisin, että ero oli kuin yöllä ja päivällä verrattuna siihen vuoden 2016 sisäisen turvallisuuden selontekoon. Sehän oli aivan erilainen, siinä pureuduttiin ongelmiin. Kysyn ministeriltä: miksi nämä vaikeat asiat on sivuutettu, lähestulkoon sivuutettu, tässä uudessa selonteossa?

Ja toisena asiana haluaisin kysyä asiasta, joka on jäänyt itseltäni hampaankoloon. Aikaisemmin tässä täysistuntosalissa — siitä on jo aikaa — keskusteltiin tyttöjen silpomisesta, ja silloin ministeri Henriksson sanoi, että asiaan on otettu nollatoleranssi. Kuitenkaan juuri ketään ei ollut syytetty, juuri kukaan ei ollut saanut rangaistuksia. Kysyisin ministeri Henrikssonilta: Mikä tilanne nyt on? Onko tässä nollatoleranssia, vai onko se vieläkin puhetta, ja miksi on tämä ero puheiden ja todellisuuden välillä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Henriksson. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Puiston viimeiseen kysymykseen: Tämä asia on tulossa myös tänne eduskuntaan. Me ollaan nyt tekemässä linjauksia oikeusministeriössä siitä, että tyttöjen sukuelinten silpomisesta tulisi rangaistava teko. Sehän on jo rangaistavaa pahoinpitelynä, oikeastaan törkeänä pahoinpitelynä. Meidän poliisin ja syyttäjän asia on aina katsoa ne yksittäiset tapaukset, ja viranomaiset hoitavat sitten sen, että asiat etenevät tuomioistuimeen. Mutta olen itse katsonut sen tärkeäksi. Olen lukenut myös, mitä lakivaliokunta on ollut asiasta mieltä, ja tämä valmistelu on nyt vireillä oikeusministeriössä.

Arvoisa puhemies! Toissa päivänä oli pakko hieraista silmiä, kun avasin aamulla Twitterin, nimittäin hallituksen tiede- ja kulttuuriministeri Saarikko tviittasi seuraavasti: ”Tällä hetkellä tilanne on kulttuurin ja urheilun toimijoiden sekä koko tapahtuma-alan kannalta sekava. Haluan, että tilanne käsitellään hallituksen neuvotteluissa perinpohjaisesti. Alan ahdinko on otettava tosissaan.” Nyt on pakko ihmetellä, ketä kulttuuri- ja urheiluministeri tässä kritisoi: itseään, hallitusta, koronaministeri Kiurua? [Eduskunnasta: Kokoomusta!] Kuka on syyllinen siihen, ettei näitä kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-alan asioita ole hoidettu kuntoon? Kysyisinkin ministeri Saarikolta: kuka teitä estää tekemästä päätöksiä? [Eduskunnasta: Oppositio!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Siinä tuli pitkä lista vaihtoehtoja syyllisiksi, mutta yksi jäi puuttumaan. Ei, se ei ole kokoomus suinkaan. Ei ole tarkoitus syyttää oppositiota, vaan totta kai syy on korona — tautitilanteen kehitys ja arvio siitä, missä vaiheessa Suomea voidaan vastuullisesti avata. Minusta eduskunnassa on ollut hyvä yksituumaisuus siitä, että Suomea pitää avata ja tehdään se vaiheittain, vastuullisesti ja edelleen alueellisesti. Käytännössä päätöksiä tekevät aluehallintoviranomaiset, ja sille kaikelle työlle hallitus on tehnyt niin kutsutun exit-suunnitelman, Suomen avautumisen suunnitelman.

Mutta kyllä, edustaja Wallinheimo, olen edelleen samaa mieltä siitä, että on epäreilu ja epäoikeudenmukainen tilanne, että esimerkiksi jalkapallokatsomot ammottavat tyhjyyttään samaan aikaan, kun vieressä ravintoloiden terassit voivat täyttyä. Ja tämän kaiken käsittely on koko hallituksen yhteinen asia, kun rakennetaan toimintasuunnitelmaa Suomelle kesäkuun alusta eteenpäin vaiheeseen, jossa toivottavasti korona-aika jää vähitellen taakse.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Arvoisat edustajat, kun erittäin moni puolue oli ennalta ilmoittanut, että kulttuuri- ja tapahtuma-alan rajoitukset ja urheiluun liittyvät rajoitukset on sellainen aihe, josta tänään halutaan keskustella, niin nyt pyydän kaikkia niitä, jotka tästä asiasta haluavat kysymyksiä esittää, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Ja edustaja Wallinheimo voi jatkaa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikon lisäksi myös muut ministerit ovat tällä viikolla vedonneet hallitukseen, jotta festarikesä ja tapahtumat voitaisiin nyt avata. Ehkäpä tämä tulee hallitukselle hieman yllätyksenä, mutta suurin osa näistä on jo peruttu. Mutta on siellä toki vielä pelastettavaa, jos ollaan nopeita.

Onhan tämä aika päätöntä, että ministerit Twitterissä vaativat hallitukselta toimia sen sijaan, että tekisivät päätöksiä itse. Hallituksen ja ministeriöiden valtakunnalliset suositukset säätelevät kuitenkin tapahtumia vahvasti. Ministereillä on siis mahdollisuus vaikuttaa.

Pääministeri Marin, kysyn teiltä, kun en saanut vastausta ministeri Saarikolta: Miksi hallitus kiertää tätä kuin kissa kuumaa puuroa? Haraako joku hallituksessa vastaan, vai miksi ette kykene tekemään päätöksiä? Tätä on kuitenkin odotettu jo yli vuosi.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tätä hybridistrategian päivitystä tehdään parhaillaan. Viimeksi tänään sote-ministeriryhmä on tätä asiaa käsitellyt, ja se tuodaan hallituksen neuvotteluun, kun tämä työ on valmis. Toivottavasti se tapahtuu mahdollisimman pian.

Mutta aivan kuten ministeri Saarikko tässä kuvasi, vaikka sitä ei välttämättä tietenkään täällä poliittisten puolueiden välisessä väittelyssä aina muisteta kertoa, niin kysehän on tietenkin koronatilanteesta. Se on se isoin, suurin määrittävä tekijä sille, kuinka näitä rajoitustoimia voidaan vapauttaa. Vaikka ymmärrän hyvin alan hädän ja tuskan, ymmärrän hyvin nämä huolet, joita liittyy niin kulttuuri‑, tapahtuma‑ ja urheilutoimijoiden ahdinkoon kuin vaikka ravintola-ala-ahdinkoon ja monien muiden yhteiskunnallisten toimijoiden ahdinkoon, niin itse kuitenkin vetoan, että nyt me tarvitsemme vielä hetken malttia, niin että voimme yhdessä varmistaa sen, että kesästä tulee aidosti hyvä. Kuitenkin jokaisen meidän etu on, jokaisen yhteiskunnan toimijan etu on se, että koronatilanne saadaan nyt hyvin hallintaan, tautitapaukset saadaan painettua alas, ja yhdessä rokotusten edistymisen kanssa [Puhemies koputtaa] me voimme elää kaikki normaalimpaa, vapaampaa kesää, niin tapahtuma‑ ja kulttuuriala [Puhemies: Ja aika täynnä!] kuin kaikki muutkin yhteiskunnan toiminnot. [Ben Zyskowiczin välihuuto]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Multala.

Arvoisa puhemies! Tapahtuma-ala on monen työ ja toimeentulo, ja nyt jo yli vuoden tämä työ on ollut heiltä kielletty. Moni on joutunut jopa vaihtamaan alaa erityisesti musiikkialalla, joka perustuu paljon esiintymiseen. Työttömyysturvakin on puutteellinen. Mutta vaikka tuki kuinka on tärkeää, ensisijaisesti nämä ihmiset toivovat pääsevänsä töihin.

Eilen uutisoitiin, että Helsingin yliopisto on kehittänyt pikatestin, joka on lähes yhtä tarkka kuin nämä PCR-testit. Olemme kokoomuksessa ehdottaneet kaikkien keinojen käyttöä, muun muassa koronapassia, mutta sen lisäksi pikatestit olisivat erittäin hyvä keino avata tapahtumia turvallisesti nopeasti. Voisimmeko me luottaa ammattimaisiin tapahtumajärjestäjiin ja antaa heidän järjestää turvallisia tapahtumia, sillä ihmiset kokoontuvat tällä hetkellä muutenkin? Oletteko nähneet, kauniilla kelillä tuolla ovat puistot täynnä porukkaa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Minä ainakin kannatan pikatestejä, ja pikatestejä on myös otettu käyttöön. Meillä on siitä hyviä esimerkkejä. EU:han omalta osaltaan on myös tukenut jäsenmaiden pikatestien käyttöönottoa sillä, että saimme myös EU:lta pikatestejä, jotka on jaettu tähän valtakuntaan. Eli siltäkin osin, jos eivät järjestäjät ole huomanneet tätä mahtavaa tapaa hoitaa asioita, niin nyt sitten se on tältä puolelta jopa EU:hun asti otettu toimintalinjaksi. Myös sitten yksityiset toimijat eri hallintoaloilla voivat näitä hyviä käytäntöjä itsekin lähteä ottamaan käyttöön, ja hyvä näin.

Omasta puolestani haluan sanoa, että kun ei se Wallinheimon sormi tänne vielä ehtinyt osoittaa ja en ehtinyt osallistua tähän Twitter-keskusteluun, totean, että ainakin omasta puolestani olen hyvin valmis tekemään merkittäviä helpotuksia tartuntatautilain näkökulmasta tai ylipäätään tämän hybridistrategian näkökulmasta, jos tautitilanne ja epidemian hallinta sen suovat, ja olen esittänyt tällä viikolla hallituksen sisällä näitä merkittäviä muutoksia tapahtumien sallimiseksi seuraavina viikkoina paljon helpommalla tavalla.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Olen omistanut tapahtuma-alan yrityksen, jolla oli kymmenen henkilöä töissä ja joka jouduttiin lopettamaan koronan takia. Olen omistanut myös Hartwall Arenan, joka järjestää eniten isoja tapahtumia Suomessa. Eli luulen tietäväni, mistä puhun.

Hallitus ei näytä ymmärtävän, mistä on kyse koko tapahtuma-alalla. Se on pitkäjänteistä työtä, ja tapahtumia suunnitellaan paljon etukäteen. Yritykset sekä tapahtuma- että ravintola-alalla tarvitsevat ennustettavuutta, joka ei ole mahdollista teidän toiminnallanne. Puoleentoista vuoteen ei olla järjestetty mitään, eikä tänä kesänäkään varmaan järjestetä mitään, kun teillä ei ole mitään exit-suunnitelmaa tähän. Miksi eri ministerit vain huutelevat eri viestejä, ette saa mitään aikaiseksi? Ymmärtäkää nyt hyvän sään aikana, että joku päätös on kohta tultava, koska muuten ei ole ketään, kelle tehdä näitä päätöksiä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kyllä, uskon, että varmasti tämän salin väestä, edustaja Harkimo, teillä on yksi parhaista kokemuksista siitä, mitä tarkoittaa tapahtuma-ala ja se yrittäjyyden muoto, mikä siihen liittyy: pitkä arvoketju erilaisia toimijoita ja, kyllä, myös pitkäjänteinen suunnittelu. Olen aivan samaa mieltä, että ennustettavuus on se, mitä ala kaipaa sen lisäksi, että on tarjottu taloudellista tukea — toki vain tekohengittämällä eri tahoja tämän ajan yli. Ja aivan kuten edustaja Multala jo aiemmin sanoi, kaikki eivät ole selvinneet tämän vaikean ajan yli, varsinkin kun ajatellaan freelancertoimijoita. Siksi minusta tämä eduskunnan puheenvuoroissa esiin nouseva vaatimus on kohtuullinen: pitää pystyä pian rakentamaan ennustettava polku kohti normaalia. Siihen liittyy myös asioita, jotka ovat eduskunnan käsittelyssä, esimerkiksi turvavälivaatimus. Sen määritelmä on erittäin tärkeä asia tapahtumajärjestäjän näkökulmasta, millaiseksi se lopulta päätyy sisä- tai ulkotiloissa. Vastaavasti pidän merkittävänä ajatuksena [Puhemies koputtaa] ulkotilaisuuksien osalta lohkoajattelua, siinä olisi varmasti järkeä väen ottamisessa sisään.

Arvoisa puhemies! Kesä tässä lähestyy, ja monet odottavat innolla erilaisia ulkoilmatapahtumia. Vaikka suunnitelmia on, niin toistaiseksi aika monet rajoitukset ovat edelleen voimassa. Urheilu‑ ja kulttuuriala ovat oma-aloitteisesti kehittäneet erilaisia tapoja järjestää tapahtumia niin, että tartuntoja ei tule, sillä se, mitä nämä alat eniten haluavat, on tehdä töitä, vapautta järjestää tapahtumia, saada ilmaista itseään, palvella yleisöä ja faneja.

Ärade talman! Utomhusevenemangen är det som gör sommaren för många. Det är en viktig inkomstkälla för företagen och professionella och föreningar men också en källa till gemenskap och välmående för hundratals människor. Viktigt här är också att folk hittar till läktarna sedan då restriktionerna lättar.

Monelle täälläkin jalkapallo on tärkeä laji. Arvoisa terveysturvallisuudesta vastaava ministeri Kiuru, Veikkausliiga on käsittääkseni kutsunut teidät ja pääministeri Marinin tutustumaan siihen, [Puhemies koputtaa] miten jalkapallo-otteluita voidaan järjestää terveysturvallisesti. [Puhemies: Nyt on lisäaikakin päättynyt!] Kysyisin: oletteko olleet vielä tutustumassa näihin järjestelyihin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kiitän kutsusta, ja varsinkin kun vielä esititte uuden kerran, että mennäänkö, niin mennään, ja varmasti myöskin kulttuuriministeri tulee paikalle, joten sitten on koko ketju kasassa.

Omalta osaltani haluaisin sanoa, että minä yhdyn juuri tähän linjaan, että kun Suomi saadaan epidemian hallinnassa sellaiseen tilanteeseen, että me näemme sitä valoa ja sitä suvantovaihetta, niin meidän pitää, totta kai, pyrkiä vapauttamaan kaikki nämä rajoitukset. Se on lähtökohta. Nyt kun me katsomme meidän exit-strategiaamme, jonka valtioneuvosto on tehnyt, se on minusta hyvin kunnianhimoinen ja antaa hyvän lupauksen siitä, että myös tapahtumien osalta näin tehdään.

Samaan aikaan, kun te katsotte tautitilannetta — en tiedä, ovatko kansanedustajat huomanneet — tautitilanne ei nyt enää vastaakaan meidän hurjimpia ja toiveikkaimpia ajatuksiamme. Ikävä kyllä sanoa teille, että tilanne on siltä osin ikävä, että epidemiatilanteen hyvä lasku on pysähtynyt, [Puhemies koputtaa] ja se on otettava meillä tässä vakavasti, jotta suomalaiset pääsevät suvantovaiheeseen.

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten ministeri Kiuru totesi, koronapandemia ei valitettavasti ole ohi, ja me tarvitsemme jatkossakin rajoitustoimia, ehkä pitkäänkin. Mutta samaan aikaan on aivan välttämätöntä, että kaikkia aloja kohdellaan yhdenvertaisesti näissä rajoitustoimissa. Nyt rajoitustoimet ovat osittain ristiriitaisia keskenään. Viime keväänä me loimme itse asiassa mallin, jolla kulttuuri- ja urheilutapahtumat voitiin avata terveysturvallisesti. Tiedossa ei ole yhtään jatkotartuntaketjua näistä terveysturvallisesti avatuista tilaisuuksista. Meillä on siis valmis ja käytännössä toimivaksi Suomessa testattu malli. Ja nyt kysynkin, pääministeri Marin, peruspalveluministeri Kiuru: voitteko luvata, että ensi viikolla kyselytunnilla tätä asiaa ei tarvitse enää kysyä, vaan se viime keväänä luotu malli, jossa on turvavälit, jossa on lohkot, [Puhemies koputtaa] jolla on pystytty järjestämään tilaisuuksia, on otettu käyttöön?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja aika on täynnä. — Pääministeri Marin vai... No, ministeri Kiuru vastaa tähän.

No, se on selvää, arvoisa puhemies, että tämä korona ei kunnioita hallituksen exit-strategiaa eikä se kunnioita edes yksittäisten kansanedustajien toiveita ja tahtoa. Olen itse ainakin ollut tämän epidemian edessä monta kertaa rähmälläni ja ajatellut, että voi kun asiat olisivat toisin.

Niin kuin totesin, me olemme tällä viikolla käsitelleet jo kahdesti näitä uusia kevennyksiä, joita olen esittänyt, ja uskon, että kaikki suomalaiset toivovat, että ne kevennykset tulisivat mahdollisimman nopeasti voimaan. Eli teen parhaani, arvoisa kansanedustaja Arhinmäki, että näin todella kävisi, että nopeasti saisimme tämän asian eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Suru ja pettymys, epäoikeudenmukaisuuden kokemus ja kiukku. Nämä ovat varmasti niitä tunteita, joita niin moni kulttuuri- ja tapahtuma-alan tekijä tänäänkin kokee. Eikä ihme, sillä ravintoloihin voi kokoontua kyllä 500 hengen voimin, mutta yhtään esiintyjää sinne ei saa ottaa. Ravintolan terassilla voi bilettää ilman turvavälejä, mutta ulkokentälle katsomaan jalkapallo-ottelua saa kutsua vain kuusi henkeä kahden metrin turvavälein. Edes päiväkodin taaperoille tai rokotetuille ikäihmisille ei ole mahdollista järjestää teatteriesitystä.

Osalla alueista tartuntoja ei ole esiintynyt lähes lainkaan, mutta silti tiukat rajoitukset ovat voimassa. On selvää, että korona ja siihen liittyvä tilanne ovat vaikeita, ja on selvää, että rajoitusten määrittely on vaikeaa, mutta on tämä tilanne epäoikeudenmukainen ja kohtuuton. [Oikealta: Menkää hallitukseen!] Kysyisinkin vielä arvon ministeri Kiurulta, joka on jo upeasti vastannut, mutta tarkentaisin vielä: mitä siis konkreettisesti aiotaan tehdä sen eteen ja sen edistämiseksi, että tapahtumia ja erityisesti niitä ulkotapahtumia päästäisiin avaamaan terveysturvallisesti mahdollisimman pian?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! No. ensimmäinen tietysti on tosiasioiden tunnustaminen. Se on aina viisauden alku. Siitä pitää lähteä, että tautitilanne ei ole Suomessa samanlainen joka puolella. Jos me ajattelemme, että se on samanlainen, niin siitä ei kyllä paljon oikeaan suuntaan pötkitä. Mutta omalta osaltani, niin kuin totesin, me ollaan pyritty näkemään, että siellä, missä tautitilanne sen sallii, pyritään rajoituksista pääsemään toisenlaiseen tilanteeseen.

Kiinnitätte minusta ihan hyvin huomiota myös siihen, millä tavalla rajoitukset on tehty ravintoloiden osalta ja miten ne on tehty esimerkiksi jossain muualla. Sitä keskustelua on syytäkin käydä, mutta sitten on samaan aikaan muistettava, että eduskunnassa mielellään käydään aina yhden alan keskustelu, ja siellä mielellään halutaan, että tehdään siellä kaikki mahdollinen. Kyllä se on selvä, että näitä kohdellaan hiukan eri tavalla, mutta sitten toisaalta ei voi sanoa, ettei ravintola-alalla olisi rajoituksia. Se olisi minusta todella väärin ravintoloiden yrittäjiä ja työntekijöitä kohtaan, jotka siellä varmistavat turvallisuutta. Eli kyllä meidän täytyy myöskin pystyä näkemään, [Puhemies koputtaa] että samalla kun on vertailtava, on myöskin osattava nähdä, miten ne eroavat.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin, ja nyt puheenvuoro ministeri Saarikolle.

Arvoisa puhemies! Tässä nyt useassa kysymyksessä nousee tämä sama problematiikka esiin. Siitä olen samaa mieltä ministeri Kiurun kanssa, että on totta, että aina kunkin toimialan näkökulmasta ahdinko on valtava. Myös ravintoloiden tilanne on ollut todella vaikea, ja myös kaikki täällä ovat sitä mieltä. Mutta kyllä tässä niin kuin pitkittyneessä ajanjaksossa se epäoikeudenmukaisuuden kokemus on varmasti se, joka alkaa nyt kiristää tunnelmaa, ja ymmärrän sen varsin hyvin. On totta, niin kuin täällä on tätä jalkapallostadionia nostettu esiin, että se on juuri näin. Nykyisillä rajoituksilla sinne mahtuvat hallituksen viisikko ja ministeri Kiuru mukaan, eikä muita voi tulla. [Paavo Arhinmäki: Terassille tuhat katsomaan!] Mielellään olisi suotavaa, että sinne muutakin väkeä voitaisiin vähitellen ottaa mukaan.

Eli, arvoisa puhemies, kun täällä edustaja Arhinmäki jo aiemmin kysyi, mitkä ne konkreettiset keinot ovat, niin kyllä niitä ovat lohkoajattelu, [Paavo Arhinmäki: Hyvä!] jossa voidaan jakaa katsomoa ja sitä kautta terveysturvallisuutta vahvistaa, turvavälikysymys, maskit, käsihygienia, nämä kaikille koronatutut säännöstöt jo tähän asti ja myöskin ulko- ja sisätilojen käsittely erityyppisinä. Ne ovat varmasti niitä nopean aikavälin ratkaisuja, [Puhemies koputtaa] joita tämä maa tarvitsee. [Paavo Arhinmäki: Hyvä, juuri näin! — Ben Zyskowicz: Mikäköhän taho se tekisi nämä muutokset?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin, ja edustaja Risikko.

Arvoisa puhemies! Täällä ministeri Kiuru totesi, että hän on ollut monta kertaa rähmällään. Kiitos tästä rehellisyydestä, mutta kannustan teitä: ei kannata mennä rähmälleen tämänkään asian edessä — kannattaa toimia. Ehdottomasti tämä exit-strategia, mistä on puhuttu, pikatestit, nämä kaikki turvavälit ja sitten myöskin nämä erilaiset rokotepassit, koronapassit, käyttöön. Ne ovat sitä pitkällä juoksulla tehtävää, mikä on se kaikkein tärkein asia, mutta tarvitaan myös pika-apua, tarvitaan sitä ensihoitoa, ja sitä ovat nämä tuet.

Nyt kysyn ministeri Lintilältä: Meni puolitoista vuotta, että tulee tapahtumatakuu, eikä se vieläkään ole ihan pulkassa. Elikkä miksi kesti näin kauan?

Ja sitten myöskin kulttuuri: Nyt kulttuurille jaetaan rahoitusta, ja nyt siellä on ongelma. Olettehan ottaneet vakavasti kulttuurialan toimijoiden toiveen näiden rahanjakoperusteiden suhteen? [Puhemies koputtaa] Me olemme kuulleet siitä hyvin paljon surullisia uutisia.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Josko ministeri Lintilä?

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin pitää huomioida nyt se, että tauti alkoi vuosi ja pari kuukautta sitten. Kukaan ei tiennyt, mitä tapahtuu, kuinka pitkäkestoinen se on, meillä ei ollut mitään työvälineitä siinä kohti. Tämä tilanne on kirkastunut koko ajan ja valitettavalla tavalla.

Tapahtuma-ala on ollut äärettömän haasteellinen, koska se tietyllä tavalla jakautuu kahteen osaan: esiintyviin taiteilijoihin, jotka ovat yksittäisiä taiteilijoita, jotka ovat silloin OKM:n puolella, ja sitten osakeyhtiöinä ynnä muina yhtiöinä toimiviin, jotka tulevat elinkeinoministeriön puolelle. Syy siihen, että alettiin tekemään tapahtumatakuita, oli nimenomaan se, että koska Suomi on kesäisin erityisesti tapahtumien maa, niin haluttiin taata näille tapahtumajärjestäjille se tieto, että pienellä omalla riskillä — nythän sinne jää se 15 prosentin omavastuu niistä kustannuksista — he pystyvät lähtemään suunnittelemaan näitä tapahtumia. Laki on tällä hetkellä eduskunnassa ja eduskunnan käsissä, [Puhemies koputtaa] ja olen valmis kyllä niihin muutoksiin, [Puhemies: Ja nyt on aika täynnä!] mitä eduskunta sitten osoittaa.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomi ja suomalaiset kyllä ymmärtävät ja uskovat koronarajoituksia silloin, kun ne ovat hyvin perusteltuja ja loogisia, siitähän täällä on tänäänkin puhuttu, ja näin ei tällä hetkellä ole. Suomi ei avaudu oikeudenmukaisella tavalla, ja sen takia täällä siitä kysytään.

Esimerkiksi tänään me kaikki voimme lähteä porukalla tuonne Veikkauksen Casinolle pelaamaan — sitä en kenellekään suosittele. Linnanmäelle saa ottaa 3 000 ihmistä, kävijää, mutta samaan aikaan sinne jalkapallo-otteluun ei saa mennä kuin kuusi ihmistä — pitäisi arpoa, ketkä tästä salista sinne pääsevät. Tässä ei ole siis logiikkaa, tässä ei ole maalaisjärkeä, ja sen perään minä kuulutan, että tätä saataisiin uudistettua. Ravintolarajoituksia on purettu, ja hyvä niin. Siellä saa nyt olla rajoitusten piirissä ihmisiä nauttimassa, mutta sitten jos sinne tulee trubaduuri nurkkaan, niin ei saakaan enää olla samoilla säännöillä.

Kun tämä nyt on hallituksessakin ainakin kuullun perusteella ymmärretty, niin kysyn ministeri Kiurulta: milloin tähän saadaan järkeä ja logiikkaa? [Perussuomalaisten ryhmästä: Olisipa keskusta hallituksessa!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No nyt vastauksen antaa pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Hallitus etenee exit-strategian mukaisesti. Me haluamme avata tapahtuma-, kulttuuri-, urheilutoimintaa. Me haluamme avata yhteiskuntaa laajasti, mutta se tietenkin edellyttää sitä, että myös tautitilanne kehittyy suotuisasti, jotta emme ota nyt lyhyellä aikavälillä sellaista riskiä, että tautitilanne kesällä muodostuisi pahaksi. Sen takia peräänkuulutan nyt edelleen malttia, vaikka se ei välttämättä saa tässä salissa tai yhteiskunnassa laajasti kannatusta. Me näemme, että täällä jokainen meistä varmasti mielellään haluaisi rajoituksia purkaa, koska me tunnistamme, että nämä rajoitukset ovat erittäin kovia monille toimijoille, mutta silti me tarvitsemme malttia.

Ministeri Kiurulla ei ole kovin kiitollinen tehtävä tässä yhteiskunnassa pitää huolta siitä, että me pidämme tämän tautitilanteen hallinnassa, mutta samanaikaisesti meidän on syytä nähdä vähän maan rajojen ulkopuolelle ja katsoa, mihin huono tautitilanne on johtanut. Monissa muissa maissa rajoituksissa ei puhuta viikoista vaan puhutaan kuukausista. Useissa maissa jo lähes puoli vuotta ravintolatoiminta, kulttuuritoiminta, [Puhemies koputtaa] moni muu toiminta on ollut suljettu [Puhemies koputtaa] huonon koronatilanteen takia. Pidetään täällä maltti, pidetään tilanne hyvänä. [Puhemies: Ja nyt on aika jälleen täyttynyt!] Se on kaikkien suomalaisten toimijoiden etu.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Laakso.

Arvoisa puhemies! Itsekin todella vuodesta 93 olen tapahtumia järjestänyt — joskus jopa ammatikseni — parisenkymmentä kappaletta. Viime vuonna ei järjestetty yhtä ainutta. Mutta meillä tietysti on äärettömän hyvä homma, että siitä on tullut harrastus ja ei tarvitse enää elantoaan siitä kaivaa.

Mutta olen katsellut kyllä kauhulla tätä hommaa toista vuotta: ensimmäinen ala, mikä pistettiin täysin säppiin — siis täysin säppiin — ei pienillä rajoituksilla, vaan lopetettiin kaikki. Vuoden aikana nyt täällä jo, niin kuin kuulette itsekin, teidän omat hallituspuo-lueen edustajat peräänkuuluttavat, missä on se logiikka. Äsken kun kysyttiin aivan suoraan, että missä tämä logiikka on, mitä tälle aiotaan tehdä, niin sitten sepustellaan vastaukseksi kaikennäköisiä. Kertokaa nyt oikeasti, hyvä hallitus, minkä takia tämä logiikka on näin järjetön. Mihin se perustuu? Miksi sinne jalkapallostadionille ei saa mennä kuin kuusi ja ravintolaan [Puhemies koputtaa] saa mennä satoja?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Kiuru tähän.

Arvoisa puhemies! Laakso-logiikkaa en pystynyt ihan loppuun asti seuraamaan. Mutta tämä logiikka, joka tässä maassa on ollut tähän asti käytettävissä, perustuu siihen, että me torjumme koronaepidemiaa kaikin tavoin, jotta me saamme tulosta aikaan siinä, että korona ei pääse leviämään tässä yhteiskunnassa. Ja kun me katsomme lopputulosta, niin voimme kyllä varsin tyytyväisellä mielellä todeta sen, että tässä isossa kuvassa me emme ole Suomessa aiheuttaneet valtavaa epidemiakriisiä tässä maassa, vaan me olemme pystyneet pärjäämään. Helppoa se ei ole ollut, kaikilta on vaadittu paljon. Meillä ovat eri hallintoalat aivan vereslihalla sen takia, mitä kaikkea tässä maassa on jouduttu tekemään pitääksemme tämän tautitilanteen tällaisena. Mutta me emme ole menettäneet tuhansia ihmishenkiä, me emme ole aiheuttaneet ihmisille pysyviä jatkosairauksia niin paljon kuin monissa maissa, me emme ole aiheuttanut myöskään elinkeinoelämälle isossa kuvassa niin paljon tappioita kuin monissa muissa maissa. [Puhemies koputtaa] Siksi on ollut tärkeää, että me pidämme huolta siitä, että näitä rajoituksia on ollut, ja nyt me niitä puramme.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Seuraava kysymys, edustaja Keto-Huovinen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Mäntsälässä Kulttuurimeijerin mäki on ollut hiljainen kohta puolitoista vuotta. Olen keskustellut yrittäjien kanssa, ja he toivat vahvasti esille, kuinka haasteellista on ollut esimerkiksi pitää uusinta Suomen elokuvateatteria auki. Hanke on ollut pienelle perheyritykselle erittäin iso satsaus henkisesti ja taloudellisesti. Näitä yrittäjiä ja kulttuuripuolen toimijoita on lukuisia. THL:n johtaja Salminen on tänään todennut, ettei tapahtuma- ja ravintolarajoitusten välinen epäsuhta ole perusteltavissa terveysturvallisuudella. Kesän tapahtumista ei ole ohjeistusta. Kesäkuuhun on reilu viikko. Kysynkin hallitukselta: miten aiotte varmistaa sen, että tapahtuma- ja kulttuuritoiminta päästään avaamaan ja että alueellinen päätöksenteko ja rajoitusten purkaminen tapahtuvat eri toimialojen näkökulmasta yhdenvertaisesti?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Peruspalveluministeri vastaa tästä kokonaisvalmistelusta, mutta katson tätä tapahtumien ja tämän yritysalan osalta, joita kysymyskin koski. Esimerkiksi elokuvateatterit ovat olleet yksi tuensaajaryhmä, saaneet opetus- ja kulttuuriministeriöltä taloudellista avustusta tämän vaikean ajan yli. Mutta ymmärrän hyvin, että se on koettu riittämättömänä, varsinkin kun ajanjakso on pitkittynyt.

Sinänsä yksi hyvä asia, mikä tässä laajassa ja monipuolisessa keskustelussa ei ole tullut vielä esiin, on tietenkin se, että verrattuna viime kesään, jolloin me onnistuimme avaamaan Suomea terveysturvallisella tavalla ja pääsimme osallistumaan, ainakin pienimuotoisesti, erilaisiin tapahtumiin, on se ero — ja se on hyvä ero — että on rokotteet, jotka ovat nyt auttamassa sitä kaikkea vielä tapahtumaan huomattavasti vastuullisemmin eri väestöryhmien näkökulmasta. Ja olkoon tämä yksi toivonpilkahdus tämän aika vaikean keskustelun keskellä, koska hallitus ei tietenkään ehdoin tahdoin halua rokottaa yhdenkään toimialan tilannetta [Puhemies koputtaa] hankalammaksi ja vähentäisi koronan pois kokonaan, jos siihen pystyisi.

Arvoisa puhemies! Vanhustenhoidon tilanne Suomessa on edelleen huono. Kauan odotettu esitys vanhusasiainvaltuutetun virasta saadaan viimein tänään — kiitos siitä. KD Naiset kampanjoivat sen puolesta voimakkaasti reilut pari vuotta sitten keräten kymmeniätuhansia nimiä ja saivat kannatusta yli puoluerajojen.

Kaivattu hoitajamitoitus saatiin, mutta rahaa sen toteuttamiseen tämän hallituksen budjetista ei löytynyt. Olisi tarvittu 1 miljardi euroa päästäksemme muiden Pohjoismaiden tasolle, niin kuin yhdessä tässä salissa pari vuotta sitten totesimme. Rahaa muualle on kyllä riittänyt. Elpymispaketin myötä otetaan miljardeja euroja lisävelkaa muiden auttamiseen.

Kysyisinkin asianomaisilta ministereiltä: Miten selitätte näitä arvovalintoja? Miksi vanhustenhoitoon ei riittävää rahoitusta ole löytynyt, mutta moneen muuhun asiaan sitä näyttää riittävän?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kyllä minun täytyy sanoa ensimmäistä kertaa, arvoisa kansanedustaja Tanus, että minä olen kyllä teidän kanssanne tosi eri mieltä. Te annatte ymmärtää, että hoitajamitoitukseen ei löytynyt tarpeeksi rahaa. Tiedättekö, kuinka paljon tässäkin salissa on tehty töitä, että tuo hoitajamitoitus ylipäätään pystyttiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa antamaan? Siinä haettiin todella paljon rahoitusta. Se kissojen ja koirien kanssa kammattiin, että tuo rahoitus riittäisi. Ja jos minä nyt äsken oikein kuulin — pöytäkirjoista voidaan myöhemmin tarkastaa — te ikään kuin annoitte ymmärtää, että siihen ei olisi varattu riittäviä varoja. Siitä kyllä käytiin niin kova yhteiskunnallinen keskustelu — tässä salissa oli myös paljon kansanedustajia, jotka sitä vastustivat — ja kyllä sille varattiin minusta hyvin reilu osuus kuntien valtionosuuksina, että tämä todella toteutuisi, ja olen kyllä hyvin hämmästynyt siitä puheesta, minkä sanoitte.

Sen sijaan arvovalinnoista jos puhutaan, niin tässä hallitusohjelmassa on tehty todella iso arvovalinta laittaa näitä vanhusten asioita kuntoon. Me ollaan aikaisemmilla hallituskausilla säästetty vanhustenhuollosta osana isoja talouden vakauttamistoimia. Jälleen kerran joudutaan myöskin niiden edessä miettimään arvovalintoja, [Puhemies koputtaa] ja sosiaali- ja terveydenhuollosta ei leikattu latinkiakaan — siinä arvovalintaa.