Suullinen kysymys EU:n elpymispaketista (Jani Mäkelä ps) | Suullinen kysymys lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista (Mia Laiho kok) | Suullinen kysymys omaishoidosta (Sari Essayah kd) | Suullinen kysymys omaishoidosta (Mikko Kinnunen kesk) | Suullinen kysymys hoitajamitoituksesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kyselytunti

[Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]

Nyt toimii mikki. — Arvoisa puhemies! EU-komission puheenjohtaja von der Leyen kävi kiittämässä suomalaisia kuuliaisuudesta EU-velkapaketin maksumiehinä. Median mukaan hänen ja pääministeri Marinin henkilökemiat toimivat. Ihmehän se olisikin, jos kemiat eivät toimisi yli 4 miljardilla veronmaksajien rahaa. Komissio toteaa virallisessa tiedotteessaan, että ”2,1 miljardia euroa tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin”. Suomalainen veronmaksaja kylläkin on ottanut 6,6 miljardia velkaa tuohon pakettiin, ja se pitää maksaa takaisin sentilleen. Ymmärrättekö te, mitä me voisimme tehdä yli 4,5 miljardilla, mikä tässä tulee takkiin? Samaan aikaan yritätte nipistää poliisilta kymmeniä miljoonia ja joudutte perääntymään siitä nolosti. Euroopassa asiansa huonosti hoitaville maille lähetätte tuhansia miljoonia. Kysynkin pääministeriltä: Jos tulee uusia paketteja, aikooko hallitus suostua niihin? Viime keväänä luvattiin, että tämä elpymispaketti on ainutkertainen. Mitä sanotte, jos tulee uusia?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Painakaa nappia puolitoista sekuntia.

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä elpymisväline on ainutkertainen, poikkeuksellinen väline, koronakriisin myötä käyttöön otettava, jolla uudistamme eurooppalaisia talouksiamme ja talouden rakenteitamme. Iso osa tästä elpymisvälineestä, niin Suomessa kuin muualla Euroopassa, tullaan käyttämään tietenkin puhtaampiin teknologioihin, siihen, että meidän yhteiskuntamme muuttuvat ilmastollisesti kestävämmiksi, digitalisaatioon, siihen, että meidän yhteiskuntamme uudistetaan digitaalisemmiksi. Tätä kautta vahvistetaan paitsi suomalaista myös yhteistä eurooppalaista kilpailukykyä. On ensiarvoisen tärkeää, että selviämme koronakriisistä ja satsaamme vahvasti talouksiemme uudistumiseen tulevaisuuden kannalta keskeisillä osilla.

Mitä tulee poliisin määrärahoihin, niin tässä edustajan kysymyksessä oli asiavirhe. Hallitushan ei ole suinkaan nipistänyt talousarvioesityksessään poliisien rahoituksesta itse asiassa verrattuna tähän vuoteen. Alkuperäisessä talousarvioesityksessäkin poliisien määräraha olisi kasvanut, [Puhemies koputtaa] ja nyt lisätalousarvion myötä ohjaamme vielä lisää rahoitusta poliisille.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Viime keväänä valtiovarainministeriö vakuutti meille, että Suomen osuus elpymisvälineestä on 2,7 miljardia euroa ja maksaisimme sinne 6,6 miljardia euroa sisään. Nyt komissio ja hallitus yhdessä hehkuttavat, että tulossa olisikin vain 2,1 miljardia eli 600 miljoonaa vähemmän. Kuinka tässä nyt näin kävi? Puhuttiinko eduskunnalle muunneltua totuutta?

Edellisellä kyselytunnilla valtiovarainministeri Saarikko myönsi, että paketti perustuu yhteisvelkaan. Yhteisvelkaa ei kuitenkaan EU:ssa pitänyt voida ottaa. Eurooppaministeri Tuppuraisen mielestä se ei kerta kaikkiaan käy, ja entisen pääministeri Sipilän mielestä yhteisvelasta pitäisi järjestää kansanäänestys. Kuitenkin näin näyttää käyneen, eikä kansan-äänestystä kuulu missään. Kysynkin nyt hallitukselta: Onko EU ottanut yhteisvelkaa, kyllä vai ei, ja jos on, miten Suomi on voinut suostua sellaiseen, minkä EU:n säännöt kieltävät ja mitä päähallituspuolueiden vaikuttajat ovat sanoneet mahdottomaksi? Ja mihin katosi viime keväästä 600 miljoonaa suomalaisten rahaa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä, otamme yhdessä lainaa, jonka satsaamme esimerkiksi näihin investointeihin, joita edellisessä puheenvuorossani kuvasin, mutta me emme ole yhteisvastuullisesti vastuussa kaikesta tästä velasta. Itse asiassa Suomen ansiosta ja Suomen toiminnan johdosta me olemme neuvotelleet tähän tarkkarajaisuuden ja myös sen, että kullakin jäsenmaalla on vastuu vain siitä omasta osuudestansa tämän kokonaisen velan osalta. [Ville Tavion välihuuto] Nämä ovat olleet muun muassa perustuslakivaliokunnan meille asettamia tarkkoja ehtoja, ja näitä me olemme edustaneet 2020, kun tätä isoa kokonaisratkaisua on neuvoteltu. Eli Suomikin on vastuussa siitä omasta osuudestansa tässä kokonaisuudessa. Emme ole yhteisvastuullisesti vastuussa ikään kuin koko tästä lainamäärästä, vaan jokainen jäsenvaltio vastaa omalta osaltansa. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Tavio, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Tuo pääministerin lausuma on kyllä aikamoista puppua. [Välihuutoja] Jos Italia tai Kreikka joutuisi ajautumaan maksukyvyttömyyteen, niin kuka niiden velat sitten maksaa, joulupukkiko? Jonkunhan ne velat on maksettava. Eli kyllä Suomella on vastuunsa, myös euron kautta muilla euromailla on vastuu, ja niiden aikaisempien tukipakettien osalta on vastuu.

Mutta nyt kun tätä rahaa jaetaan näin autuaasti ja oikein Euroopan komission puheenjohtaja ilmoittaa meille, nöyrille alamaisilleen, että ei tarvitse edes maksaa takaisin, niin tahdon kysyä hallitukselta aika helpon kysymyksen. Me on luettu, mihin ne kaikki, Italia ja Kreikka ja Espanja, nämä maat, jotka suomalaisten veronmaksajien rahaa tässä paketissa saivat, sitä käyttävät: ne käyttävät sitä oman kansansa ostovoiman parantamiseen, ne laskevat veroja. Nyt ollaan luettu, että Kreikka antaa 150 miljoonaa tukea sähkön hintoihin kuluttajille ja Italia on antamassa jopa miljardin. Kysymys: 7 miljardia euroa [Puhemies koputtaa] veronmaksajien rahaa — paljonko meni Suomessa pienituloisille ja eläkeläisille?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Onneksi tämä kestää koko tunnin ja voimme täydentää vastauksiamme.

Haluan jatkaa tästä pääministerin vastauksesta edustajan kysymyksen ikään kuin toiseen osaan, huomioihinne siitä, mihin muut maat käyttävät tätä rahaa, ja se on sinänsä aivan perusteltua ja tärkeää keskustelua. Siksi haluan tuoda esiin tavan, jolla nämä kunkin maan, mukaan lukien Suomen, suunnitelmat rahankäytöstä käsitellään. Ne ruoditaan erittäin tarkkaan läpi. Myöskin Suomessa me käymme läpi valtiovarainministeriön virkakunnan johdolla joka ikisen maan suunnitelman. Ja joka ikisen maan suunnitelma erikseen myös hyväksytään. Aivan kuten nyt tässä Suomen tapauksessa, komissio esittää näkemyksensä ja valtiovarainministereiden EU-yhteiskokous tuon sitten ratkoo. Kaikki suunnitelmat on arvioitu. Tähän asti kaikkien maiden suunnitelmat on myös hyväksytty. Ja erittäin iso osa paineesta tulee myös meidän osaltamme siihen, että ne suunnitelmat myös toimeenpannaan hyvin. Mutta on aivan oikeutettua kysyä, mihin muut maat rahansa kohdentavat, ja tähän kohdistuu [Puhemies koputtaa] myös tarkka seuranta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Puisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi saa nyt tästä 2,1 miljardia mutta budjettikausilla sitten maksaa yli kolminkertaisesti tämän saman rahan. Mutta jos ajatellaan tätä talouskehitystä Euroopassa ja koko sitä keskustelua, niin nythän ollaan lieventämässä nimenomaan finanssipolitiikan sääntöjä Euroopassa, alijäämäsääntöjä ja sitten velkaosuussääntöjä. Tämähän on tietysti Suomelle huono juttu, koska jo ihan arkijärjelläkin pystyy päättelemään ja ennustamaan sen, että nimenomaan halu ja oikeastaan vaatimuksetkin tulonsiirroille ja uusille yhteisvastuille tulevat todennäköisesti vain kasvamaan. Nyt kysyisin ministeriltä: näettekö tämän kehityssuunnan huonona, ja mikä teidän kantanne itse asiassa on näihin Euroopan finanssipolitiikan löysentämisiin, mistä nyt puhutaan paljon?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri varmasti tähän kysymykseen täydentää.

Mutta nyt siihen edustaja Mäkelän aiemmin esittämän kysymyksen ensimmäiseen osaan, koska mielestäni se ansaitsee vastauksen. Kyse oli siis siitä, minkä takia tämä arvio on muuttunut siitä, mikä tämä Suomen saanto-osuus on. No, sehän johtuu tietenkin siitä, kuten eduskuntakin on halunnut, että osa tästä rahoituksesta tulee talouskehityksen seurauksena vuosilta 2020—21 eli tästä koronan aiheuttamasta taloudellisesta kuopasta. Osa tästä rahoituksesta arvioidaan tämän kehityksen kautta. Toinen osa tästä rahoituksesta on arvioitu ennen koronakriisiä olleen talous‑ ja työllisyyskehityksen kautta, ja eduskuntakin on halunnut ja itse asiassa perussuomalaisten puolue on halunnut, että vieläkin isompi osa olisi pitänyt arvioida nimenomaan koronakriisin ja sen jälkeen olevan talouskehityksen osalta. Tämä vaikuttaa siihen lopulliseen summaan, minkä Suomi tulee saamaan. Itse asiassa tämä arviointi on vielä kesken, eli me emme tiedä vielä tälläkään hetkellä tarkalleen, mikä se Suomen osuus tulee olemaan, vaan se selviää vasta siinä vaiheessa, [Puhemies koputtaa] kun näemme, miten talous on näinä vuosina kehittynyt.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä kokonaisarvio, kuten pääministeri hyvin totesi, tehdään todennäköisesti ensi kesänä siitä lopullisesta summasta talouskehityksen nojalla.

Kysymys koski myös ikään kuin sitä, mitä Euroopassa on koronakriisin jälkeen, minkälaiseen taloudelliseen maisemaan haluamme Eurooppaa viedä. No, ensinnäkin on hyvä todeta, että Eurooppa on ahtaassa raossa kehittyvän Kiinan ja Yhdysvaltojen rinnalla. Meidän pitää maanosana pärjätä ja Suomen osana sitä, miettiä Suomelle ne erityisvastuut, missä me olemme erityisen hyviä. Mutta sitten myös EU:ssa tarvitaan talouden säännöstöä. Se säännöstö, ikään kuin reunaehdot sille, on ollut hyllyllä korona-aikana, ja nyt palautuu keskustelu siitä, kun vuoden 22 päättyessä tämä poikkeusaika loppuu, millaisina ne säännöt palaavat. Ja Suomen kanta EU-selonteonkin nojalla on se, että säännöstöjen perusrakennetta, perussopimuksien muuttamista, Suomi ei kannata.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällä eduskunnassa me yhdessä olemme päättäneet edellyttää, että elpymisväline pidetään poikkeuksellisena ja kertaluonteisena, sellaisena kuin sen näimme, ja että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan vastuuta omista veloistaan siten, että se luottomarkkinoilla määräytyvä riskilisä ylläpitää kurinalaisuutta ja riskien vähentämistä kussakin jäsenmaassa. Nyt kysyn pääministeriltä: Miten te varmistatte, että nämä eduskunnan ”eduskunta edellyttää” ‑muodossa hyväksymät ponnet todella toteutuvat? Millä taktiikalla lobbaamme, että Euroopassa saadaan aikaan tilanne, jossa yksittäinen jäsenmaa voidaan asettaa maksukyvyttömäksi? Silloin me voimme todella edetä siihen, että markkinat tietävät joutuvansa ottamaan riskiä siitä, jos Italia ylivelkaantuu, Kreikka ylivelkaantuu tai Espanja ylivelkaantuu, ja että se maksuosoite ei ole täällä Helsingissä [Puhemies koputtaa] vaan kulloinkin riskin ottaneella sijoittajalla.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]

Arvoisa puhemies! Kiitos opastuksesta. — Oikeastaan jatkan tätä edustaja Mykkäsen kysymystä: Olennaistahan on se, mitä tapahtuu tästä eteenpäin. Nämä eduskunnan lausumat, jotka olivat keskeinen osa sitä ratkaisua, minkä eduskunta teki, mielestäni ovat kyllä hyvin lähellä sitä kirjettä, jonka valtiovarainministeri Saarikko allekirjoitti yhdessä muiden niin sanottujen nuukien maiden kanssa. Itse käyttäisin niistä kyllä nimitystä ”vastuullisen talouspolitiikan maat”. Mutta minulle on kyllä jäänyt epäselväksi, ja luulen, että aika monelle muullekin, onko koko Suomen hallitus tämän linjauksen takana, ja haluankin nyt kysyä pääministeriltä: onko niin, että koko hallitus on tämän Saarikon lähettämän kirjeen takana ja kunnioittaa myös niitä eduskunnan antamia reunaehtoja sille, että tuo elvytyspäätös aikoinaan tehtiin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Mikrofoni päälle. Painakaa puolitoista sekuntia, niin se lähtee.

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Totta kai Suomen hallitus kunnioittaa eduskunnan tekemiä linjauksia kaikessa toiminnassaan. [Eduskunnasta: Entäs se kirje? Ja sitten se kysymykseen vastaus?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! EU:n elpymispakettia sanottiin poikkeuksellisen ja vakavan koronavirusepidemian ainutkertaiseksi ja toistumattomaksi korjauskeinoksi, kuten pääministerikin äsken puheenvuorossaan, ja siksi tarvittiin yhteisvelkaa, tulonsiirtoja, lahjoituksia. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan nielleet tätä syöttiä koronasta ainoana perusteluna. EU:lla nimittäin on taipumuksena edetä velka- ja tulonsiirtounionin suuntaan, vaikka se edelleen virallisesti ei ole Suomen kanta.

Viime viikkoina energiakriisin ja nousevien sähkö- ja kaasulaskujen myötä Euroopasta on alettu kuulla vaatimuksia myös EU-tason tukipaketeista. Samaa sanoo neuvoteltavana oleva EU:n ilmastopaketti — maksujen jakamista ja tulonsiirtoja jäsenmaiden kesken. Kysyn: mikä on hallituksen kanta EU-tulonsiirtoihin ja ylikansalliseen tukipakettiin, [Puhemies koputtaa] mikäli sitä seuraavaksi esitetään ilmastonmuutoksen vuoksi?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä elpymisvälineestä: Iso osa rahoituksesta kohdennetaan nimenomaisesti ilmastotoimiin, niihin investointeihin, joilla me uudistamme yhteiskuntiamme ilmastollisesti kestäväksi, eli tämä ilmastokokonaisuus on vahvasti sisäänrakennettu [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastaisitteko?] tähän elpymisvälineeseen. Siellä on muitakin ehdollisuuksia, muun muassa oikeusvaltioehdollisuus on yksi, ja monia muitakin ehdollisuuksia.

Mutta mitä tulee sitten keskusteluun siitä, olemmeko me kehittämässä unionia ikään kuin tulonsiirtojen suuntaan, niin on kuitenkin hyvä havaita, että tässä monivuotisessa rahoituskehysmenettelyssähän — joka on ollut pitkään käytäntö ja josta me olemme neuvotelleet, joka on itse asiassa isompi kokonaisuus kuin tämä elpymisväline — on kyse siitä, että toiset maat, jotka ovat vauraampia, maksavat enemmän, ja sitten toiset maat, jotka eivät ole vielä niin vauraita, maksavat vähemmän ja saavat enemmän. Perussuomalaiset olivat viime hallituksessa, ja yhtä lailla tuolloinkin toimittiin monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Tämä ei ole uusi asia, [Puhemies koputtaa] ja tietenkin voimme aina käydä keskustelua siitä, millä tavalla tätä pitäisi kehittää, [Puhemies: Kiitoksia!] mutta ei ole sinänsä poikkeuksellista, että EU:ssakin on tämänkaltainen mekanismi olemassa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys lähti perussuomalaisten toimesta siitä, miten näitä elpymispaketin varoja eri maissa Euroopassa käytetään. Vaikka on semmoinen sanonta, että sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee, niin en kyllä nyt malta olla muistelematta, että ne rahat, joita edustajat Tavio ja Mäkelä lähettivät Kreikkaan, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!] käytettiin pankkien pelastamiseen. [Vasemmalta: Kyllä!] Näitä rahoja ei käytetä pankkien pelastamiseen.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee pienituloisten ja eläkeläisten asemaan ja energiahintoihin, niin mainitut edustajat nostivat energiaveroja samalla kun leikkasivat pienituloisilta ja eläkeläisiltä. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Sen päätöksen mukaan, minkä eduskunta on täällä yhdessä tehnyt, ne reunaehdot ovat hyvin selvät, niin kuin pääministeri on todennut, ja nyt on tärkeää, että Suomi vaikuttaa. Kysyisin eurooppaministeriltä, jolla tiedän olevan hyvät suhteet Saksaan: On hyvä, että tuleva liittokansleri siellä totesi, [Puhemies koputtaa] että ei syytä huoleen, vakaa linja jatkuu. Miten me nyt vaikutamme Saksaan, kun näitä Euroopan uusia sääntöjä muovataan?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomella on jo historialliset ja pitkät, hyvät suhteet Saksaan, ja se on kyllä meille hyvä tilanne nyt, että muodostuvan Saksan hallituksen suhteen voimme käydä kollegoiden kanssa avointa hyvää keskustelua. Toki Saksassahan hallitusneuvottelut ovat vasta alkamassa, emmekä vielä tarkkaan tiedä yksityiskohtia, mutta Saksa jatkaa vakaalla, ennustettavalla, pitkäjänteisellä linjalla. [Välihuutoja oikealta] Saksa ei tule kaikesta päätellen tavoittelemaan perussopimuksiin mitään muutoksia, jolloinka eurooppalainen talouspolitiikka pysynee sen kaltaisena, mitä Suomikin ja eduskunnan lausumat siltä edellyttävät.

Mutta se, mikä on erityisen ilahduttavaa, on se, että Saksassa vaaditaan myös tämän eurooppalaisen ohjausjakson parempaa toimeenpanoa, ja se tuo mukaan sen ehdollisuuden, mistä ministeri Saarikkokin täällä aiemmin puhui. Eli kun elpymisvälinettä toimeenpannaan, kahdesti vuodessa tulemme neuvostossa käymään lävitse, millä tavalla nämä rahat kohdistuvat niihin oikeisiin rakenneuudistuksiin, digitalisaatioon ja ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin, [Puhemies koputtaa] ja mikäli uudistukset eivät etene, rahoitus voidaan katkaista.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todella tervehdin suurella ilolla valtiovarainministerin kirjettä yhdessä vastuullisen talouspolitiikan maiden kanssa. Se on nimittäin suunnilleen sama ryhmä, joka viime kaudella tunsi nimen hansaryhmä, ja se oli meidän tärkein viiteryhmämme. Kuten entinen pääministeri Lipponenkin on todennut, Suomen kannattaa hakea asiakohtaisesti liittolaisia, ja tässä on kyse juuri siitä: hakea liittolaisia vastuullisen talouspolitiikan linjoille. Mutta nyt ei voi välttyä siltä vaikutelmalta, että hallituksen sisällä on tästä erimielisyyttä. SDP:n eduskuntaryhmästä arvovaltainenkin edustaja arvosteli kovin sanoin valtiovarainministerin kirjettä. Kyllä eduskunnan nyt pitäisi saada tietää, onko, pääministeri, teidän tukenne tällä valtiovarainministerin kirjeellä. Oletteko te samaa mieltä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä, me keskustelimme valtiovarainministeri Saarikon kanssa tästä kirjeestä etukäteisesti, ja valtiovarainministerillä on minun tukeni, kun hän toimii.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä vaiheessa on ehkä vielä vaikea arvioida sitä, kenen ansiota tai syytä on se, että talous kasvaa nyt kovaa vauhtia, mutta uskottavaa on ehkä myöskin se, että kun maat ovat voimakkaasti elvyttäneet ja antaneet merkkiä markkinoille, niin se on jollakin tavalla vaikuttanut myös siihen, että silloin yritykset uskaltavat toimia ja myöskin luottavat siihen, että poliittiset päätökset johtavat lopulta siihen, että heidän toimintansa ei vaarannu ainakaan äkkiseltään.

Toinen asia, arvoisa puhemies, on sitten tämä kirje. Tervehdin ilolla sitä, että hallitus yhtyi tähän seitsemän maan joukkoon ja otti kantaa velkakuriin — tai kuten edustaja Satonen hyvin kuvasi, oli vastuullisten joukossa — ja tämä on itse asiassa laajempi kuin se silloinen Orpon viittaama hansaryhmä. Tässä on nyt se kohta, missä Suomen pitää pystyä vaikuttamaan siihen, mistä me löydämme lisää niitä vastuullisia maita, jotka jakavat tällaisen samankaltaisen ajattelun kuin me. Miten, hallitus, te huolehditte tästä ennakkovaikuttamisesta?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustajan kysymyksen alkuosaan: On juuri niin, että tällä taloutta uudistavalla paketilla on ollut myös luottamusta lisäävä vaikutus, ja se on ollut myös keskeisenä vaikuttimena siinä, että talous on toipunut ennätyksellisen nopeasti. Se on ikään kuin luonut liikettä talouteen. En panisi mitenkään vähän merkille sitä, miten vahva luottamus Suomessa, pelkästään jo Suomessa, teollisuudella, palvelualoilla ja kotitalouksilla on tällä hetkellä talou-teen. Silläkin on merkitystä, että kasvusta tulee kestävää ja pitkäjänteistä.

Mitä tulee vaikuttamistyöhön, tähän finanssipolitiikan säännöstöön, vakaus‑ ja kasvu-sopimuksen jatkoon, se työ ja keskustelu on eurooppalaisissa pöydissä vasta aluillaan. Muistutan, että siihenkin tehtävät muutokset vaativat yksimielisyyttä EU:n tasolla. Se tullee tarkoittamaan, että aivan radikaalit suunnanmuutokset [Puhemies koputtaa] vaatisivat kyllä varmastikin vuosien työn. Viittaan myös siihen Suomen peruskantaan: perussopimuksia [Puhemies: Kiitoksia!] ei haluta avata.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Östman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri sanoi vähän aikaisemmin, jos kuulin oikein, että EU tulee edellyttämään tarkkaa seurantaa siitä, miten tukimiljardeja käytetään. Haluaisin — ja uskon, että myös kaikki veronmaksajat haluavat — tietää, mikä on se mekanismi ja mitkä ovat ne mahdolliset sanktiot, mikäli todetaan, että joku jäsenmaa käyttää saamiansa tukimiljardeja väärin. Mikä on se EU:n mekanismi ja Suomen työkalu tässä tilanteessa, jos todetaan, että miljardeja on käytetty väärin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näiden ohjelmien käsittely on hyvin huolellista. Niistä komissio antaa oman lausuntonsa, kuten nyt viimeksi kuluneella viikolla Suomen ohjelmasta, ja sen jälkeen neuvosto käsittelee niiden toimeenpanon. Yksikään ohjelma ei lähde liikkeelle ennen kuin ministerineuvosto on antanut toimeenpanolle luvan. Sen jälkeen ohjelmaa ryhdytään toteuttamaan siten, että kaksi kertaa vuodessa neuvosto saa arvion siitä, eteneekö se suunnitelma nyt niitten askelmerkkien mukaan, minkä jäsenmaa on toiselle jäsenmaalle luvannut. Jos näitä etappeja ei saavuteta, niin sanottuja ”milestoneseja”, niin tällöin voi yksikin jäsenmaa vaatia sitä, että asia otetaan Eurooppa-neuvoston käsittelyyn, jossa päämiehet sitten yksimielisesti tästä asiasta keskustelevat. Tämä ehdollisuus elpymisrahaston toimeenpanossa on poikkeuksellisen vahva, ja sen lisäksi on vielä ehdollisuutta liittyen oikeusvaltioperiaatteeseen, jota pidän erityisen tärkeänä. Oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen on koko unionin perusta, ja meillä on olemassa asetusmekanismi, joka antaa edellytykset sille, että jos [Puhemies koputtaa] jonkun maan oikeusvaltiotilanne on niin heikko, [Puhemies huomauttaa ajasta] niin rahoitus voidaan myös jäädyttää tai jopa vetää pois.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Kari, Emma.

Arvoisa puhemies! Kuten hallituksen suusta on useasti nyt todettu, tämä elpymisväline on ainutkertainen ja vastuu on rajattu, ja kyllä vientivetoisen maan etu on, että koko talousalueen talous toipuu samaan aikaan. Tämä on meidän taloutemme elinehto.

Se, mistä Suomi on nyt saanut erityisesti kiitosta, on tämä vihreän siirtymän paketti. [Oikealta: Tulonsiirto!] Tämä vihreä siirtymä on se, jonka avulla me uudistamme meidän taloutta ilmastokestäväksi ja luomme niitä kestävän kasvun mahdollisuuksia, koska tulevaisuudessa tässä maailmanajassa tulevat pärjäämään juuri ne maat ja juuri ne yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan ratkaisuja ilmastokriisin torjuntaan. Sen takia kysyisinkin hallitukselta: millä tavoin tämän paketin avulla nyt vauhditetaan ilmastokestävää kasvua, ja mikä vaikutus tällä on meidän teollisuuden kilpailukyvylle?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä todellakin edustajan mainitsemalla tavalla Suomen osalta kohdistuu vahvasti vihreään siirtymään, siis sellaisiin toimenpiteisiin, joilla yhteiskuntamme hyvät asiat toteutuvat jatkossakin mutta ilmastollisesti kestävästi. Tämä kaikki näkyy jo ensi vuoden budjetin osana.

Muutamia käytännön asioita esiin nostan, koska vihreä siirtymä voi olla hiukan yleisen tason käsite: Se tarkoittaa esimerkiksi lisäystä energiatukiin, joilla tuetaan energiainvestointi- ja ‑infrahankkeita, jotka puolestaan vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja tukevat hiilineutraaliustavoitteita. Yritykset voivat hakea tukea uusille, ympäristöystävällisille energiaratkaisulle, vaikkapa vetypohjaisille keksinnöille. Lisäksi tästä kohdennetaan rahaa öljystä luopumisen avustuksiin pientaloille, kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille, ja myös sähköautojen latausinfraverkkoon ja kaasutankkausverkkoon ehdotetaan miljoonia.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Myönnän vielä alkuperäisen kysymyksen esittäjälle, edustaja Mäkelälle, vastauspuheenvuoron. Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! EU:sta on sanottu, että se on sellaista sääntöperäistä yhteistyötä, joka ei perustu sääntöihin, ja tämä käy toteen tämän elvytyspaketin kanssa. Johan tämä, mihin näitä rahoja käytetään, kertoo selvästi siitä, että eihän se mihinkään sääntöihin perustu. Jos paketin pitäisi elvyttää koronan haittavaikutuksia, siitä kärsittyjä vahinkoja, niin millä tavalla se liittyy ilmastoon tai vihreisiin siirtymiin? Ei yhtään millään tavalla. Tämä vihreä siirtymä muutenkin tuntuu tarkoittavan käytännössä sitä, että työpaikat siirtyvät Suomesta Eurooppaan ja muihin maihin. Eli se on se meidän vihreä siirtymämme.

Mutta en kuullut vastausta pääministeriltä enkä valtiovarainministeriltä aiempaan edustaja Tavion esittämään kysymykseen: paljonko Suomessa näistä elvytyspaketin rahoista — siitä kaikesta melkein 7 miljardista, mitä siihen suomalaiset laittavat rahaa — tulee pienituloisille ja eläkeläisille tai, jos helpotan kysymystä, ylipäänsä kansalaisten ostovoiman parantamiseen tai elämisen kustannusten alentamiseen?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aiemmin tässä keskustelussa puhuttiin Suomen saannosta tästä varsinaisesta elpymis- ja palautumistukivälineestä. Siitä tulemme saamaan arvioiden mukaan 2,1 miljardia euroa, ja se tarkentuu vielä ensi vuoden aikana, mutta se ei ole se koko elpymisrahaston saanto, mitä Suomeen tulee. Me tulemme tästä rahastosta saamaan myös muun muassa maaseudun kehittämiseen, mikä tuo tähän merkittävän lisärahoituksen. Samoin niin sanottuun oikeudenmukaisen siirtymän rahoitukseen tulemme saamaan, ja esimerkiksi yliopistoille ja tutkimuslaitoksille tärkeään Horisontti-ohjelmaankin tulemme saamaan tästä koko elpymisvälineestä rahoitusta, [Oikealta: Ei vastattu lainkaan itse kysymykseen!] jolloinka se Suomen saanto nousee kokonaisuudessaan lähelle 3:a miljardia — 2,9 miljardia taitaa olla tämän hetken arvio, mutta se tarkentuu ensi vuoden aikana, aivan kuten pääministeri aiemmin tässä kuvaili tätä laskentamenettelyä.

Lopultakin ajankohta tämän uudistus- ja investointipaketin käynnistymiselle on aika hyvä. Sehän aikanaan silloin, kun se päätettiin, jo rauhoitti markkinoita. Sen jälkeen jäsenvaltiot elvyttivät todella paljon kansallisin toimin, ja nyt kansallisia toimia vedetään kiinni. Ensi vuoden aikana tämä elpymisväline alkaa vaikuttaa, [Puhemies koputtaa] ja se saattaa estää talouskasvun hiljentymistä juuri sillä oikealla hetkellä, [Puhemies: Kiitos!] kun pitää huolehtia siitä, että investoinnit myös jatkuvat.

Arvoisa puhemies! Korona-ajalla on ollut valtavia vaikutuksia suomalaisten mielenterveyteen. Palveluihin oli jo ennen koronaa kohtuuttoman vaikea päästä, ja niihin pääsy on kriisiytynyt entisestään koronan aikana. On sekä taloudellisesti että inhimillisesti kestämätöntä, jos mielenterveysongelmat jäävät hoitamatta. Erityisen huolissani olen lapsista ja nuorista. Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan nuorten ahdistus- ja masennusoireilu lisääntyi viime keväänä huomattavasti koronaa edeltävään mittaukseen verrattuna. Jos mitään ei tehdä, edessämme on vielä valtavampi mielenterveyden kriisi. Kysynkin ministeri Kiurulta: Millaisiin toimiin aiotte ryhtyä, jotta erityisesti lapset ja nuoret saavat avun mielenterveysongelmiin? Miten aiotte vahvistaa palveluiden saatavuutta, kun olette siirtämässä vielä koulupsykologit ja ‑kuraattorit kunnista hyvinvointialueiden palvelukseen osana sote-uudistusta?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen useasti tässä salissa sanonut kokoomukselle, joka monta kertaa pyörittää tätä samaa väitettä, että psykologit ja kuraattorit lähtisivät johonkin kouluista — tai ainakin vihjeitä siihen suuntaan sanotaan — että näin ei ole. Ne henkilöt, jotka tekevät lasten ja nuorten parissa tätä työtä, pysyvät siinä yhteisössä. Se, kuka on tulevaisuudessa työnantaja, vaihtuu nyt kunnan tai kuntayhtymän näkökulmasta hyvinvointialueeksi, mutta työtä tehdään siellä, missä sitä on tehty ennenkin aivan samalla porukalla, ja toivoisin, että tästä tosiasiasta pidettäisiin kiinni. [Ben Zyskowiczin välihuuto]

Muutoin yhdyn edustaja Laihon huoleen. Meidän iso vuosikymmenen taakkamme on se, että me olemme liian myöhään heränneet suomalaisessa yhteiskunnassa mielenterveysongelmiin niin aikuisten kuin nuorten ja lasten osalta. Minusta on tärkeää, että tässä hallituksen ohjelmassa otettiin tähän jämäkkä ote. Me olemme jo silloin ensimmäisenä hallituksen syksynä aloittaneet lasten ja nuorten psykiatristen [Puhemies: Aika!] menetelmien käyttöönoton, nimenomaan kouluissa etupäässä, [Puhemies: Kiitoksia!] ja puhun siitä kohta lisää.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Laiholle tästä erittäin tärkeästä kysymyksestä. On hienoa, että tätä aihetta käsitellään kyselytunnilla.

Hallitus on tänään valtioneuvoston istunnossa hyväksynyt eduskunnan käsittelyyn lakiesityksen, jolla luodaan sitovia mitoituksia oppilas- ja opiskelijahuollon palveluihin. Me siis ohjaamme yhteensä 29 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta lisää, jotta me saadaan suomalaisiin kouluihin ja oppilaitoksiin entistä enemmän koulupsykologeja ja koulukuraattoreita, [Eduskunnasta: Hienoa!] juuri siitä syystä, että haluamme huolehtia siitä, että tätä tukea on olemassa lasten ja nuorten arjessa ja että erityisesti nyt koronan jälkimainingeissa voidaan huolehtia siitä, että kaikki lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen mahdollisimman sujuvasti ja helposti.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mielenterveysongelmat ovat merkittävimpiä syitä työelämän sairauspoissaoloille ja työkyvyttömyydelle. Menetetystä työpanoksesta koituvat menetykset yhteiskunnalle ovat miljardeja euroja vuodessa inhimillisistä kustannuksista puhumattakaan.

Tänään tulee 717 päivää kuluneeksi siitä, kun eduskunnalle luovutettiin kansalaisaloite terapiatakuusta. Hallituspuolueiden edustajat ovat kuitenkin vastustaneet aloitteen käsittelyä toistuvasti sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa. Mielenterveyttä pidetään kyllä esillä juhlapuheissa, mutta hallituksen teot terapiatakuun toteuttamiseksi puuttuvat. Kysyisinkin ministeri Kiurulta: oletteko tuomassa eduskuntaan hallituksen esityksen terapiatakuusta, kun hallituspuolueiden edustajat ovat jarruttaneet tämän yli 50 000 kansalaisen allekirjoittaman kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa jo lähes kaksi vuotta?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä Terapiatakuun ja sen ison kansalaisliikkeen tavoitteet ovat aivan yhtenäiset sen linjan kanssa, jota hallitus on jo toteuttanut ja jota me tulemme toteuttamaan tällä hallituskaudella. Aivan olennaista on nyt alkuun myöntää, että me emme voi yhteiskunnassa ajatella, että me hoitaisimme vain näitä psykiatrisia vaivoja. Me joudumme hoitamaan sekä psykiatrisia että fyysisiä vaivoja, eli kyllä molempia vaivoja, psyykkisiä ja fyysisiä, pitää hoitaa, ja se tarkoittaa isompaa investointia. Me hallitusohjelmassa varauduimme siihen, että terapiatakuuta laajennetaan niin, että siihen otetaan myös fyysiset vaivat mukaan. [Paula Risikon välihuuto] Siksi hoitotakuu lähtee siitä, että sekä fyysiset että psyykkiset vaivat tulevat tämän takuun piiriin. Ihmisillä on ensinnäkin mahdollisuus tulla hoidon piiriin seitsemän päivän kuluessa kiireettömästi ja saada myöskin vaivansa hoidetuksi. Se on hoitotakuu, ja tämä esitys tullaan antamaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Sirén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä ja vakava keskustelu, ja kokoomus nostaa tätä esille, koska vaikka salissa jatkuvasti puhutaan asian tärkeydestä, niitä varsinaisia päätöksiä ei ole tehty vaan päinvastoin asian käsittelyä on vastustettu eduskunnan valiokunnan käsittelyssä. [Vasemmalta: Ei ole vastustettu!] Kokoomus on sitoutunut terapiatakuun toteuttamiseen ja osoittanut sille määrärahat vaihtoehtobudjeteissaan jo useampana vuonna ja tulee esittämään myös tulevassa vaihtoehtobudjetissaan. Miksi hallitus on vastustanut terapiatakuun käsittelyä ja edistämistä eduskunnassa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Andersson tässä aikaisemmin hyvin kuvasi sitä, että juuri tänään viimeksi me olemme päättäneet kohdentaa merkittävästi lisärahoitusta esimerkiksi koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluihin eli niille lapsille ja nuorille, jotka näitä palveluita tarvitsevat. Tämä on konkreettinen asia asian eteenpäinviemiseksi. Kuten ministeri Kiuru tässä kuvasi, me tulemme toteuttamaan hoitotakuun, jonka sisällä myös mielenterveyden palvelut tulevat hoitotakuun piiriin. Eli tätä asiaa kyllä edistetään, on edistetty koko ajan, ja tämä lakiesitys tullaan eduskunnalle antamaan.

On myös hyvä huomata, että tämä hallitus on toteuttanut erittäin tärkeän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, joka on ollut useiden hallitusten pöydällä vuosikausia. Nyt hallitus on tämän vienyt maaliin ja eteenpäin, ja tammikuussa käymme sitten hyvinvointialuevaalit, joilla valitaan tulevat päättäjät käsittelemään meidän kaikkien tärkeitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. [Ben Zyskowicz: Se ei paranna hoitoonpääsyä, tämä hallintouudistus! — Vasemmalta: Kyllä parantaa!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kurvinen.

Herra puhemies! Keskustelu mielenterveysongelmista ja mahdollisuuksista päästä terapiapalveluiden piiriin on äärettömän arvokasta. Ja kun tämä kysymys lähti liikkeelle erityisesti nuorten tilanteesta, niin koen, että nuoriso- ja opiskeluasioista vastaavana ministerinä minun on syytä asiaa hieman kommentoida.

Korona on kurittanut erityisesti nuoria ja opiskelijoita, niitä jälkiä korjataan pitkään. Siksi hallitus onkin käyttänyt nyt rahoja 6 miljoonaa tänäkin vuonna opiskelijoiden hyvinvointihankkeisiin, joita järjestetään jokaisessa korkeakoulussa. Tämä hanketyö jatkuu, se on erittäin merkittävää.

Lisäksi mielestäni pitäisi myös keskittyä enemmän mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn. Lasten ja nuorten kohdalla siinä isona tekijänä on se, että lapsilla ja nuorilla on kavereita, mielekästä tekemistä, tulee itsetuntoa vahvistavaa toimintaa. Siksi hallitus onkin toteuttamassa harrastamisen Suomen mallin, jossa on jo tällä hetkellä mukana suurin osa suomalaisista kunnista. Siinä taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus koulupäivän yhteydessä [Puhemies koputtaa] yhteen mieluisaan harrastukseen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Psykologipalvelut ja nuorten pääsy hoitoon nopeasti ovat äärimmäisen tärkeitä. Samaan aikaan, kun te lupaatte, että nämä palvelut paranevat, terapiatakuu ei etene. Siitä on ihan selvät faktat sosiaali- ja terveysvaliokunnasta — siellä on äänestetty. Ja se tekee tämän erityisen, sanoisinko, kiusalliseksi, että samaan aikaan kunnissa hallituspuolueiden jäsenet tekevät valtuustoaloitteita terapiatakuun saamisesta milloin mihinkin kuntaan. Eli sitä kautta hallituspuolueiden edustajat haluavat ikään kuin kertoa, että terapiatakuu on tärkeä, mutta täällä sitten taas jarrutatte sitä.

Ja ministeri Kurviselle: Toitte tämän ennaltaehkäisyn hyvin esiin. Se on todellakin tärkeää. Harrastusten pariin pitää päästä, liikunnan ja kulttuurin. Korona-aikana moni nuori on tipahtanut kulttuurista pois, ja nyt liikuntarahoja ollaan nipistämässä. Ministeri Kurvinen, miten vastaatte tähän haasteeseen?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On aivan totta, kuten edustaja Kiuru totesi, että meillä on tällainen drop out ‑ilmiö, pois harrastuksista jättäytymisen ilmiö, selvästi käynnissä lapsilla ja nuorilla. Voi sanoa, että jopa kokonaisia ikäluokkia on jäänyt pois esimerkiksi liikuntaharrastuksista. Ja kun on tämä harrastamisen Suomen malli, jossa kysytään lapsilta ja nuorilta, mitä he haluaisivat harrastaa, niin sieltä tulee aika yllättäviä vastauksia. Ne eivät ole välttämättä kansanedustajille ekana mieleen tulevia. Siellä on eläinkerhoa, siellä on kokkikurssia ja ohjelmointia ja vastaavaa. Se vastaa tähän osaltaan. Olen koko ajan käymässä vuoropuhelua eri lajiliittojen ja Olympiakomitean kanssa siitä, miten saamme entistä paremmin lapset ja nuoret takaisin urheilu- ja liikuntaharrastusten pariin. Siihen tarvitaan kuntia, kansalaisyhteiskuntaa ja valtiota.

Arvoisa puhemies! Edustaja viittasi myös vähenevään rahoitukseen sivistyssektorilla. Se pitää paikkansa, koska rahapeliongelman suitsimiseksi Veikkaus tulouttaa vähemmän rahaa, ja tätä varten toimii parlamentaarinen ryhmä. Siinä avainroolissa, kun kysymys on parlamentaarisesta ryhmästä, ovat oppositiopuolueet. [Puhemies huomauttaa ajasta] Toivon kokoomukselta ja perussuomalaisilta rakentavaa suhdetta Veikkauksen rahoitukseen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Meille perussuomalaisille on erittäin tärkeää, että terapiatakuu tuodaan. Meille on tärkeää se, että se tuodaan hoitotakuun yhteydessä, ja me perussuomalaiset kansanedustajat olemme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa nostaneet tämän lukuisia kertoja esille. Jos te tuotte hoitotakuun, niin tuokaa myös terapiatakuu siinä rinnalla. Ihmisten on saatava apua.

Meidän perussuomalaisten mielestä kiusaaminen niin kouluissa kuin työpaikoilla on saatava loppumaan, ja siihen ihmisen pahaan mieleen ja hätään, mikä tällaisista kohtaamisista syntyy, on saatava apua.

Olette tuomassa nyt tämän hoitotakuun, ja kysyisinkin, mitä se käytännössä tarkoittaa. Jos minulla on paha mieli ja minä tulen hakemaan itselleni apua, niin kuinka pian pääsen esimerkiksi terapiapalveluihin? Silloin kun ihmisellä on huono olla, hän tarvitsee heti sen avun. Pääseekö lääkärille, vai onko vastaanotto kenties hoitajalle, minne ohjataan? Kuinka paljon kohdennatte resursseja [Puhemies koputtaa] elikkä rahaa tähän hoitotakuuseen ja terapiatakuuseen?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oli tärkeätä, että edustaja kysyi tästä hoitotakuusta, sisältääkö se terapiatakuun. Olen tässä salissa viimeksi eilen, kun keskustelimme mielenterveysongelmista, todennut, että hallitus päätti jo hallitusohjelmassa, että ei riitä pelkkä terapiatakuu, vaan meidän kunnianhimomme taso on nyt sillä tasolla, että me tavoittelemme sitä, että jokainen suomalainen pääsee kiireettömästi seitsemässä päivässä hoitamaan joko psyykkisen tai fyysisen vaivan. Hoidon tarpeen arvioinnista aika alkaa kulkemaan, ja hoidon tarve pitää arvioida yhteydenotosta samana päivänä. Näin lähtökohta on se, että olipa vaiva sitten kehossa tai mielessä, niin tämä sama palvelu koskee kaikkia. Me emme ole jääneet odottamaan, toisin kuin täällä monet edustajat ovat vihjanneet, [Ben Zyskowicz: Te olette vastustaneet!] että tätä tehdään vasta ajurina, joka tulee lainsäädäntöön, vaan tätä hoitotakuuta [Puhemies koputtaa] on tällä hetkellä toteutettu jo soten sisältöhankkeessa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Käydäänpä nyt tämä terapiatakuuasia läpi. Jo tuon laajan kansalaisaloitteen johdannossa todetaan, että terapiaa pitää tarjota mielenterveyden ongelmissa ja potilas tai hänen omaisensa ottaa ensin yhteyden terveyskeskukseen, jossa arvioidaan hänen tilanteensa. Tällä hetkellä sakkaa voimakkaasti tämä yhteydenotto ja pääsy terveyskeskuspalvelun piiriin. Muun muassa kotikaupungissani Turussa se on aivan katastrofaalisella tasolla, ja sitä toimintaa ovat vuosikymmenet siellä johtaneet ja edelleen johtavat kokoomuspuolueen edustajat. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Kysymys on siitä, että täytyy ensin saada yhteys terveyskeskukseen ja sen takia tämä terapiatakuu on sidottava tiiviisti tämän muun hoitotakuun yhteyteen. Kysynkin nyt ministeriltä: missä aikataulussa me olemme saamassa tämän hoitotakuun, jonka osa on tämä terapiatakuu?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Puhemies! Budjettiriihessä tehtiin todella päätös, että nyt tämä tulee, ja tämän kuun loppuun mennessä aikataulu selviää. Käsittelemme asiaa ensi viikolla ministeriryhmässä. Kuinka nopeasti tämä esitys on eduskuntaan tulossa, se selviää tämän kuun loppuun mennessä.

Edustaja on aivan oikeassa. Nostetaanpa kissa pöydälle: meidän nykyisellä kunta- tai kuntayhtymätasolla, jotka palvelut järjestävät, puuttuu lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoito lähes kokonaan. Ei tämä ole uusi asia. Tähän halutaan puuttua sillä, että me saamme perusterveydenhuollossa nämä psyykkiset palvelut toimimaan. Me emme jääneet odottamaan vain sitä, että eduskunta säätää lopulta ajurin siihen, että kaikkien pitää noudattaa tätä hoitotakuuta, vaan me lähdimme siitä, että sisältöuudistuksella sotessa laitetaan tämä asia kuntoon. Hallituksen aloittaessa 43 prosenttia kunnista ja kuntayhtymistä pystyi viikon hoitotakuuseen. Tällä hetkellä [Puhemies koputtaa] 64 prosenttia kunnista ja kuntayhtymistä pystyy tähän samaan. Eli sisältöuudistus on toteutunut.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä. [Jukka Gustafsson: Hallitus tekee enemmän kuin oppositio — Naurua]

Arvoisa herra puhemies! On todella huolestuttavaa, että suomalaisten lasten ja nuorten mielenterveys järkkyy, ja valitettavasti viime vuosina olemme joutuneet näkemään Suomessa emme vain kiusaamistapauksia kouluissa vaan todellista kouluväkivaltaa. Samaan aikaan kuulemme poliisilta tietoa myös siitä, että nuoret jopa jengiytyvät väkivaltaisiksi jengeiksi. Jos yhteisössä on tällainen väkivallan uhka, niin on aivan selvää, että kyllä se nuoren ihmisen mieltä järkyttää, ja siksi kysynkin: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä näiden mielenterveyttä järkyttävien asioiden juurisyiden kitkemiseksi pois, niin että ne eivät tule osaksi suomalaista yhteiskuntaa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on myös toteuttanut laajan toimenpideohjelman kouluväkivallan ja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi, joka on valmisteltu useiden ministeriöiden yhteistyönä. Siihen ovat osallistuneet opetus‑ ja kulttuuriministeriön lisäksi sosiaali‑ ja terveysministeriö, oikeusministeriö ja myöskin sisäministeriö. Tämän toimenpideohjelman kautta on myöskin annettu nyt eduskunnan käsittelyyn parhaillaan sivistysvaliokunnan käsittelyssä oleva lainsäädäntöpaketti, jolla myöskin annetaan koulujen rehtoreille ja opettajille nykyistä laajempi toimivalta puuttua kiusaamistapauksissa.

Koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja kouluväkivallan ehkäisemiseksi näen myös äärimmäisen tärkeänä, että voidaan turvata riittävät henkilöstöresurssit siellä koulujen jokapäiväisessä arkisessa työssä. Oppilas‑ ja opiskelijahuollon palveluiden parantamisen lisäksi hallitus on myöskin antanut kunnille ja toisen asteen koulutuksen järjestäjille ylimääräisiä korona-avustuksia yhteensä yli 200 miljoonaa, [Puhemies koputtaa] minkä tarkoitus on, [Puhemies: Kiitoksia!] että koulut voivat palkata lisää henkilöstöä vastaamaan tähän oppilaiden tarpeeseen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kelan psykoterapiassa käy vuosittain jopa 60 000 ihmistä. Siinä on tarkoitus kuntouttaa eli ylläpitää työ- tai opiskelukuntoa, ja se on siinä hyvin tuloksellista. Nyt täällä hallitus on useaan kertaan maininnut tulevan sote- ja hyvinvointialueuudistuksen, kuinka se ikään kuin parantaa näitä mielenterveyspalveluita, mutta toisenkinlaisia näkökulmia on. Monikanavarahoituksen purkamisen yksi riski on se, että kun rahat annetaan yleisesti, niin niitä ei sitten tullakaan käyttämään mielenterveyspalveluiden korjaamiseen ja varsinkaan tähän psykoterapiaan. Jos tämän terapian rahoitus ja järjestäminen siirtyy aluetasolle, niin on riski, että se ei enää kohdistu oikein, ja psykoterapiaan on kuitenkin lakisääteinen oikeus. Kysynkin hallitukselta: varmistatteko, että Kelan kuntoutuspsykoterapia säilyy ja pysyy Kelan vastuulla?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuntoutuspsykoterapia todella on käytetty ja toimiva menetelmä. Toki ongelma siinä usein on se, että ei välttämättä löydetä terapeutteja eikä päästä myöskään näiden kuntoutusjaksojen alkuun.

Arvoisa puhemies! Meillä on tämä monikanavarahoituksen purkamistyöryhmä nyt parlamentaarisesti käynnissä, eli asiaa pohditaan eduskuntapuolueiden kesken, ja uskon, että hallitus tekee sen pohjalta vastuullisia valintoja. En usko, että yksikään eduskuntapuolue toivoo, että toimivaa järjestelmää romutetaan, mutta ratkaisut tehdään myöhemmin.

Lisään tähän sen, että työllisyystoimien kannalta mielenterveys on keskeinen kysymys. Työkyvyttömyyseläkkeiden suurin syy tällä hetkellä ovat mielenterveysongelmat. Hallitus on käynnistänyt työelämän mielenterveysohjelman, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä [Puhemies koputtaa] ja vähentää mielenterveysongelmia ja tukea niiden ennaltaehkäisyä työelämässä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Myönnän vielä alkuperäisen kysymyksen esittäjälle edustaja Laiholle kysymyksen. — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet täältä vastaväitteitä sille, että terapiatakuun etenemistä ei oltaisi estetty, ja näin ei siis ole. Eli kyllä tämä pitää varsin hyvin paikkansa. Siitä on äänestetty valiokunnassa ja sen etenemistä on estetty. Nyt tänä aikana, kun tämä aloite on seissyt melkein kaksi vuotta, meillä ovat mielenterveysongelmat pahentuneet tässä maassa. Me ei voida jäädä odottamaan hoitotakuuta, jossa on hyvä tavoite — seitsemän vuorokautta aikaa päästä terveyskeskukseen — mutta joka ei vielä anna hoitoa. Se ei takaa mitään muuta kuin sen, että pääsee terveysasemalle jonkun vastaanotolle. [Leena Meri: Niin, ja vasta seitsemässä päivässä!] Kysynkin ministeri Kiurulta: miten tässä hoitotakuussa määritellään se, että asiakas saa oikeasti myös hoitoa eikä ole kyse vain siitä, että kirjataan papereihin merkintä, [Puhemies koputtaa] että potilas on vastaanotettu?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ilman sarvia ja hampaita on kyllä hyvä todeta, että tuntuu, että tällä hallituskaudella on käännetty uusi lehti mielenterveysongelmien korjaamisessa. [Timo Heinonen: Viesti kentältä: pahenee ongelmat!] Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan suunnitelmallisuus on a ja o. Aloitettiin mielenterveysstrategialla, joka valmistui heti alkuvuodesta 2020. Tiedetään, mitä ollaan tekemässä vuoteen 2030 mennessä. Käynnistettiin iso sosiaali‑ ja terveydenhuollon sisältöreformi. Päinvastoin kuin te täällä todistitte, olen juuri todistanut myös lukujen valossa, että me olemme pystyneet parantamaan hoitoonpääsyä [Timo Heinonen: Nuorten mielenterveysongelmat pahenee!] 43 prosentista 64 prosenttiin sisältöuudistuksella, ja siellä tärkein ajuri on se, että lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoidon saatavuuden pitää parantua. Kyllä kunnissa ja kuntayhtymissä on tehty todella paljon jo tähän asti, mutta niin kuin totesin, me tarvitsemme myös eduskunnasta ajurin, jotta myös se loppuporukka tulee tämän tekemään, ja se on tehtävä. Me satsaamme mielenterveysstrategian toteuttamiseen tällä hallituskaudella [Puhemies koputtaa] 60 miljoonaa euroa ja sote-keskusten [Puhemies: Aika!] osalta 43 miljoonaa euroa. Eilen kokoomus ehdotti 35 miljoonan panostusta.

Arvoisa puhemies! Eilen vietettiin omaishoitajien päivää. Suomessa on vajaa 50 000 omaishoitajaa, ja heistä suurin osa tekee omaishoitotyötä ympärivuorokautisesti, hyvin sitovasti. Hoitopalkkiot ja kriteerit vaihtelevat kunnasta toiseen, mikä on nykyjärjestelmän kaikkein suurin huono puoli, ja olisikin tärkeää, että nämä kriteerit ja myöskin hoitopalkkiot saataisiin samalle tasolle ihan yhdenvertaisuudenkin näkökulmasta. Nyt sote-uudistuksen myötä sitten näitä hoitopalkkioita ja kriteerejä ollaan yhtenäistämässä alueellisesti, mutta aikooko hallitus tehdä jotain sille, että meillä koko maassa olisi samankaltaiset kriteerit ja samantasoiset hoivapalkkiot? Vielä: millä tavalla me varmistetaan tuolla alueilla, että omaishoitajille on riittävä tuki, myöskin muu kuin taloudellinen tuki, että he jaksavat tuossa omaishoidon työssään?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitän tästä kysymyksestä. Olin eilen Omaishoitajaliiton juhlapäivässä myöskin puhumassa. Nyt meidän on hyvä tunnustaa eduskunnassa, että jos meillä ei olisi omaishoitajia tässä maassa, olisimme erittäin huonossa asemassa siinä, miten me läheisiämme tässä yhteiskunnassa hoidettaisiin. Eli suuri kiitos heidän tekemästään työstä. Siksi kysymys on erittäin ajankohtainen.

Tämä tukipuoli: On erittäin tärkeätä, että jo nyt sote-keskuksissa otetaan omaishoitajien tuki niin vakavasti, että he jaksaisivat. Se on erittäin tärkeätä, ja se on mukana tässä meidän sote-sisältöuudistuksessa.

Mutta tämä toinen kysymys on sitten vaikeampi: Olen aivan samaa mieltä kuin edustaja Essayah, että meillä ei pitkään voi mennä niin, että näitä tukikriteereitä ei yhdenmukaistettaisi. Mutta minun on sanottava teille, että kun on niin paljon korjattavaa, hallitusohjelmaan ei pystytty sisällyttämään näin mittavaa uudistusta sillä hintaluokalla — kaikki vanhuspalvelut oli uusittava, niin hoitajamitoitus kuin nyt tuleva vanhuspalvelulaki, jonka kakkosvaihe on näillä näppäimillä tänne tulossa — [Puhemies koputtaa] eli meillä ei ollut rahaa siihen, [Puhemies: Kiitoksia!] ja tämä tullaan tekemään myöhemmin. — Jatkan kohta vielä tästä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Joskus tuo omaishoitotilanne päättyy kuitenkin siihen, että omaishoidettava siirtyy hoivakotiin. Julkisuudessa on jälleen kerran ollut esillä tapauksia, joissa omaishoidettava ja ‑hoitaja on erotettu toisistaan hoivan luonteen muuttumisen takia, ja kuitenkin meillä eduskunnan oikeusasiamies on ottanut kantaa tähän tilanteeseen seuraavalla tavalla puhuen vanhuspalvelulaista: ”Säännöstä ei voi tulkita siten, että puolisoilla olisi oikeus asua yhdessä vain silloin, kun heidän palvelutarpeensa ovat yhtäläiset.” Eli suomeksi sanottuna: puolisoita ei pitäisi erottaa toisistaan, jos he haluavat elää yhdessä, vaikka heidän palvelutarpeensa olisi erilainen. Arvoisa hallitus, mitä te aiotte tehdä tälle tilanteelle, joka on monesti sydäntäsärkevä? 73 vuotta yhteistä eloa — puoliso toteaa, että meidät erotettiin kuin koirat. [Eduskunnasta: Oikeusvaltiossa!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Juuri eilen oli samanlainen tapaus, ja kommentoin sitä aivan sanatarkasti samalla tavalla kuin edustajakin tässä. Lakihan turvaa ihmisille sen, että tämä ei ole mahdollista, ja minä en ymmärrä, miksi toistuvasti meiltä löytyy Suomesta kuntia ja kuntayhtymiä, jotka järjestäjänä eivät noudata lakia. Tämä on hyvin selvä viesti, että tämä ei ole mahdollista, niin kuin siellä edustaja Essayah juuri äsken siteerasi. Laki on hyvä, eduskunta on huolehtinut, että näin on. Oikeusturva on jokaisella meistä, ja vanheta pitää saada turvassa ja pelkäämättä, miten minulle ja puolisolleni käy, ja me pidämme tästä eduskunnassa tiukasti kiinni.

Mitä tulee näihin kriteereihin, joista Essayah äsken kysyi, niin sanon vielä, että tämä hyvinvointialueiden uudistus tulee ajamaan siihen, että maakunnittain ollaan jo kriteerit yhtenäistämässä, mutta me myös THL:ssä varaudumme siihen, että ensi hallituskaudella paineet vanhuspalveluiden uudistamisessa olisivat vähäisempiä ja siellä olisi liikkumavaraa siihen, että nämä kriteerit voitaisiin koko maassa yhtenäistää, [Puhemies koputtaa] joten me teemme tätä mallia [Puhemies: Kiitoksia!] jo tällä hallituskaudella.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Keskustan eduskuntaryhmällä on sama teema kysymyksessä. — Edustaja Kinnunen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Omaishoitoperheet ovat hyvin erilaisia. Tunnen viiden lapsen perheen, jonka äiti on samalla nuorimman lapsen omaishoitaja. Perheen nuorimmainen on alavartalohalvaantunut. Äidille kuuluisi vähintään kaksi päivää kuukaudessa vapaata. Vanhempien yhteinen vapaa ei onnistu, koska myös isotsiskot ja ‑veljet tarvitsevat vapaan ajaksi hoitajan. Omaishoitajien vapaapäivien aikainen hoito voidaan järjestää myös perhehoitona hoidettavan kotona. Kun näin tehdään, ratkaistavaksi vielä jää, kuka hoitaa perheen muut lapset. Kun rakennamme perhe‑ ja lapsiystävällistä Suomea, kysyn ministeri Kiurulta: voitaisiinko kunnan myöntämä hoitoapu esimerkiksi palvelusetelin muodossa yhdistää tähän hoitoratkaisuun, jolloin molemmat vanhemmat pääsisivät edes joskus yhteiselle vapaalle?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys ja itse asiassa toinen hallituksen tärkeistä prioriteeteista. Me emme pidä huolta vain siitä, että me muutamme yhteiskuntaa ikäystävällisemmäksi, vaan muutamme sitä myöskin lapsi‑ ja perheystävällisemmäksi. Ohjeeni olisi tässä tilanteessa se, että vaikka laki ei velvoitakaan suoraan tähän, niin on syytä vakavasti harkita tällaisissa tilanteissa kunnan tai kuntayhtymän mahdollisuutta harkinnanvaraisesti tukea perheiden vanhempien jaksamista nimenomaan muiden lasten hoitoon suunnattavalla tuella. Tämä on mahdollista, jos sitä halutaan. Me haluamme omalta osaltamme laajentaa kotihoidon käsitettä tulevassa vanhuspalvelulain kakkosvaiheen uudistuksessa, jotta me saisimme myös lapsiperheiden kotihoidon aidosti tässä maassa toimimaan paremmin kuin se tällä hetkellä toimii. Siksi siinä on tulossa uudistusta myös siihen, että saisimme tämän aidosti kuntoon.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus pyrkii puuttumaan hoivakodeissa paljastuneisiin epäkohtiin säätämällä hoitajamitoituksen lakiin. Niin helppoa se ei ole: Desimaalit nousevat vauhdilla, niin että huhtikuussa 2023 pitäisi vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa olla 0,7 välitöntä hoitotyötä tekevää henkilöä asiakasta kohden, mutta desimaalit ja laki eivät auta mitään, kun ei ole riittävästi hoitajia. THL arvioi, että 0,7:n hoitajamitoituksen toteuttamiseen tarvitaan 4 400 hoitajaa lisää. Joka kymmenes yksikkö ei enää yllä lakisääteiseen vähemmistömitoitukseen, ja näiden osuus kasvaa vauhdilla. Joitakin hoivakoteja on jouduttu jo sulkemaan. Vanhuksia olisi hoivakoteihin jonoksi asti, mutta heitä ei voida ottaa, kun ei ole hoitajia. Mitä meinaatte, hallitus, tehdä tälle asialle? Näin ei voi jatkua.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meillä on totisesti hoitajakriisi jo tällä hetkellä päällä, ja se ei ole alkanut vasta nyt. Se on niin, että vanhusten palveluissa me olemme nähneet jo kahdesti ison vanhuspalvelukriisin, niin 2011 hallituskauden alussa kuin myöskin tämän ja edeltävän hallituskauden taitepinnassa. Kyllä me joudumme käymään keskustelua siitä, mistä me saamme uusia hoitajia yhteiskuntaan, ja kysymys ei ole enää vain lähihoitajapulasta vaan laajasti hoitajapulasta, ja siihen me nyt myös hallituksena yritämme etsiä keinoja, miten tämä asia hoidetaan. [Sari Sarkomaan välihuuto]

Edustaja Harkimo, hankaluus on se, että työn säälliset olosuhteet ovat vanhustenhuollossa sitä tasoa, että meillä olisi pitänyt jo ajat sitten muuttaa vanhuspalveluita niin, että siellä olisi ollut sekä ihmiselle, joka näiden palveluiden ääressä on, laadukkaat ja kohtuulliset olosuhteet mutta myöskin hoitajille säällinen kuormitus. Nyt kun se on tehty, vetovoima tehostettuun palveluasumiseen [Puhemies koputtaa] on merkittävästi lisääntynyt, mutta se ei ratkaise sitä ongelmaa, miten hoitajia saadaan lisää.