Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd) | Suullinen kysymys vaelluskalakantojen elvyttämisestä (Krista Mikkonen vihr) | Suullinen kysymys poliisipalvelujen turvaamisesta (Matti Semi vas) | Suullinen kysymys päivystysuudistuksesta (Anna-Maja Henriksson r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Eilisessä välikysymyskeskustelussa Suomen suunnasta kävi selväksi kaikille, että hallitus asettaa markkinat ihmisten ja alueiden edelle. Keskustelun ikäväksi symboliksi jäi Savonlinnan opettajakoulutuksen lakkauttaminen. Paha mieli jäi myös siitä, että pääministeri on pyytänyt Pellervon tutkimuslaitokselta selvityksen siirron taloudellisista vaikutuksista, ja ennen kuin sitä on edes julkistettu, te päätitte sallia koulutuksen loppumisen. Puhuitte vajaa kuukausi sitten keskustan puoluevaltuustossa: "Keskittämisen sijaan lähtisin hakemaan Suomelle kilpailuetua hajauttamisesta." Näin pääministeri. Toimintanne ei suoraan sanoen nyt vakuuta.

SDP pelasti Savonlinnan viime kerralla — kertokaa nyt, miksi päätitte sallia lakkautuksen ennen kuin koko selvitys oli edes julkistettu. Kysynkin: mikä on keskustan ja hallituksen uskottavuus aluepolitiikassa ja Suomen tasapuolisessa kehittämisessä (Puhemies koputtaa) Savonlinnan tylyn kohtelun jälkeen?

Arvoisa puhemies! Tästä tosiaan keskusteltiin eilen välikysymyksen yhteydessä, ja niin kuin silloinkin totesin, hallitus on käynyt opetusministerin johdolla keskusteluja sekä Savonlinnan kaupungin edustajien kanssa että Itä-Suomen yliopiston edustajien kanssa. Samantyylistä ratkaisua kuin viime kaudella tarjottiin Itä-Suomen yliopistolle Savonlinnaa koskien, ja Itä-Suomen yliopiston päätös oli se, että he eivät halua enää siirtää asian päätöstä eteenpäin yhdellä kaudella vaan haluavat ratkaista sen tällä kaudella. Ja ne tarjotut elementit eivät riittäneet Itä-Suomen yliopistolle, ja sieltä tehtiin hyvin selväksi se, että tämä asia ei hallituksen rahaesityksillä ratkea vaan Itä-Suomen yliopisto tekee sille kuuluvan päätöksen omista lähtökohdistaan, joissa keskeisessä osassa ovat nämä tulosmittarit, joista ilmeisesti silloin on sovittu, kun te olette (Puhemies koputtaa) tämän edellisen päätöksen tehneet.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Maalaisliitto, keskusta ja sosialidemokraatit ovat olleet keskeisiä tekijöitä Suomen korkeakoulujärjestelmän luomisessa. Maamme talouden ja koko Suomen nousu on perustunut meidän korkeakoulujärjestelmäämme. "Aluepolitiikasta puhuminen on vanhanaikaista, teot ratkaisevat." Näin sanoi ministeri Vehviläinen. "Aluepolitiikka ei ohjaa tämän hallituksen yliopistopolitiikkaa", sanoi eilen opetusministeri Grahn-Laasonen. Niinpä, teot ratkaisevat.

Maan johtava — paino sanalla "johtava" — perustuslakiasiantuntija, professori Tuori, kirjoitti meille edustajille kaikille jaetussa lausunnossa: "Yliopistojen toimintayksiköitten sijaintipaikkakunnasta päättämisellä ei ole yliopistojen itsehallintosuojaa." Ja myös: "Yliopistojen itsehallinto ei estä valtion ohjaustoimivaltaa. Se on yliopistolain 48 §:ssä." (Puhemies koputtaa) Ministeri Vehviläinen, tulisiko kuitenkin aluetaloudelliset vaikutukset ottaa huomioon esimerkiksi professori Tuorin viitoittamilla perusteilla?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluaisin todeta edellisen hallituksen opetusministeri Gustafssonille, kun olette varmasti myös keskustellut nykyisen Itä-Suomen yliopiston rehtorin kanssa tästä asiasta: Me kaikki täällä, jotka yhtään olemme vihkiytyneet tähän asiaan, tiedämme sen, että he halusivat pitkäaikaisen ratkaisun. Ja sellaisesta ratkaisusta, mitä silloin neljä vuotta sitten tehtiin, ei ollut ratkaisuksi yliopiston oman mielipiteen mukaan, heidän autonomiansa mukaan, siihen, että opettajankoulutus olisi voinut heidän mielestään jatkua nyt jatkossa. Yliopistolakia uudistettaessa silloin 2010 varmasti selvitettiin tätä perustuslainmukaisuutta, ja tämä Tuorin kannanotto on juuri nyt tullut. Itse olisin erittäin varovainen ministerinä — vaikka tämä asia ei juuri nyt erityisesti ole minun vastuualueenani — mutta myös kansanedustajana ottamaan kantaa niin, että kävelisin yliopiston autonomian ylitse.

Arvoisa rouva puhemies! Yliopistojen autonomia se oli viime kaudellakin, kun silloinen ministeri Gustafsson Savonlinnan kampuksen pelasti. Ei tässä tarvitse kävellä yliopistojen autonomian yli. (Vasemmalta: Mites Hämeenlinna?) Ja kyllä, eilinen välikysymyskeskustelu osoitti todella sen huolen, joka SDP:llä on, oikeaksi, mihin Suomi on menossa. Kaikissa päätöksissä te asetatte markkinat ja leikkaukset ihmisten ja alueiden edelle.

Arvoisa pääministeri, te ette vastannut kysymykseen. Ensin te sanoitte, että te selvitätte tämän lakkautuksen taloudelliset vaikutukset. Alueen asiantuntijoiden mukaan tämän lakkautuksen säästöt ovat sadoissatuhansissa mutta kustannukset miljoonissa. Miksi te päätitte sallia tämän lakkautuksen ennen kuin tämä koko teidän tilaamanne selvitys edes on julkaistu?

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin olen vankkumaton hajautetun yhteiskunnan kannattaja. Tein tämän myöskin selväksi, kun tapasin viime (Välihuutoja — Hälinää — Puhemies koputtaa) maaliskuussa, maaliskuun 14. päivä, Itä-Suomen yliopiston edustajia. Kävin silloin keskustelun siitä, miten itse näin tämän asian.

Mutta meidän pitää kyllä päättäjinä olla hyvin huolellisia siinä, millä tavalla puutumme esimerkiksi yliopiston hallituksen päätökseen, yritämmekö me vaikuttaa yliopiston hallituksen tekemään päätökseen. Se, mikä meillä on tässä opetusministeriön työkalupakissa, on strategiaraha, ja me pystymme erityisrahoituksella ohjaamaan tällaista. Tätä yritettiin tässäkin tapauksessa, juuri samalla summalla. Keskustelimme myöskin muista elementeistä, mutta ne eivät johtaneet toivottuun tulokseen.

Mitä tulee tähän PTT:n selvitykseen, keskustelimme tutkijan kanssa, ja alustavien tietojen mukaan (Puhemies koputtaa) nämä aluetalouden vaikutukset eivät ole läheskään niin suuret kuin alueelta on kerrottu.

Arvoisa rouva puhemies! Savonlinnan opettajakoulutuslaitoksen lakkauttamisesta on rehellisesti mielestäni tunnustettava se, että kyllä se raha olisi auttanut. Pääministeri täällä totesi, että raha ei tässä auttanut, mutta kuten jo edelläkin kuultiin, siellä nimenomaan haettiin pitkäjänteistä rahoituspohjaa ja toivottiin, että voidaan sitä työtä suunnitella siltä osin, ettei se ole aina muutaman vuoden päästä uudelleen kysymysmerkkinä. Jos koulutusleikkauksia ei olisi ollut niin valtavasti yliopistoille kohdennettuina, niin rahalla olisi todellakin ollut tässä se merkittävä rooli ja teillä hallituksena siihen mahdollisuus vaikuttaa.

Teillä on ollut nyt muutaman päivän aikana tällainen suolaa haavoihin -politiikka, että samaan aikaan, kun lakkauttamispäätöksestä on tullut tieto, Savonlinnassa ovat pahoittaneet mielensä siitä, että ovat kuulleet arvostelua siitä, että ei olisi tarpeeksi vetovoimainen koulutuspaikka tai että valmistumisprosentit eivät olisi olleet riittäviä. Ihmisillä on huoli ja hätä, ja tänään se ei ainakaan parantunut, kun päivystysasetuksesta kuultiin, (Puhemies koputtaa) että koko Etelä-Savossa ei ole sitten tällaista laajaa päivystysaluetta olemassa.

Kuinka teidän aluepolitiikkanne omasta mielestänne ihmisen huolta ja hätää kuulee?

Puhemies Maria Lohela

Aika on kyllä jo täynnä. Kysymys?

Arvoisa rouva puhemies! Alueen ihmisiä on varmasti tässä kuunneltu. Olemme käyneet yliopiston kanssa useita keskusteluja samoiten kuin myös Savonlinnan kaupungin edustajien kanssa. Tämä tilanne on hyvin tiedossa. Itä-Suomen yliopiston perusteena on turvata opettajankoulutus Itä-Suomessa. Ne, mistä minä eilen tässä kerroin, olivat kaikki Itä-Suomen yliopiston omia perusteluja sille, miksi he ovat päätyneet tähän ratkaisuun. He itse kertoivat, että nämä mittarit — houkuttelevuus, jota mitataan sillä, mikä on ensisijaisten hakijoiden määrä aloittavista, mikä on keskeytysprosentti ja mikä osuus jatkaa jatkokoulutukseen — koko Itä-Suomen opettajankoulutuksessa ovat liian alhaalla, ja he haluavat niitä nostaa ylöspäin ja ovat tehneet sen mukaisesti yliopiston autonomian puitteissa ratkaisuja. Meille on myöskin aluepoliittisesti hyvin tärkeää se, (Puhemies koputtaa) että turvataan opettajankoulutus Itä-Suomessa.

Arvoisa puhemies! Tämä opettajankoulutuksen lakkautus on kova isku Savonlinnalle, sitä ei voi kiistää. On tietysti hyvä, että hallituksella oli tahtotila panostaa myös rahallisesti tämän säilymisen jatkumiseksi, (Vasemmalta: Jos on tahtoa, on keinoja!) ja toivon, että sitä halua ja panostusta Savonlinnan seudulle, nimenomaan näihin korvaaviin toimintoihin, sitten jatkossa on.

Tässä täytyy tehdä Savonlinnalle nyt sellainen kompensaatiopaketti, jolla pystytään pitämään tämä aluetalous sillä tavalla kunnossa, että se ei kokonaan romahda. Siellä nyt, kun nämä opiskelija-asuntolat, 800 asuntoa, todennäköisesti joudutaan realisoimaan vapailla markkinoilla, sehän romahduttaa sen alueen asuntojen hinnat. Tämä on erityisen iso asia. Sen vuoksi sinne pitää saada käyttöä.

Positiivinen asia oli tietysti se, että Savonlinnan keskussairaala säilyy päivystyssairaalana ja että sairaanhoito-opetus kuitenkin vielä siellä jatkuu.

Mutta nyt meidän pitää laittaa työryhmä tähän kompensaatiopaketin keräämiseen. Kysynkin pääministeriltä: oletteko te valmis tämmöisen työryhmän (Puhemies koputtaa) tähän kompensaatiopakettiin tekemään?

Arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen ikävä päätös Savonlinnan kannalta, aivan kuin edustaja Turunen sanoi. Nyt pitäisi vain tämän ikävän päätöksen keskellä jaksaa kääntää katsetta tulevaisuuteen ja lähteä hakemaan sellaista ratkaisua, joka pitkässä juoksussa olisi myöskin alueen elinvoimaa nykyisestä kasvattava ratkaisu. Hallitus on valmis sellaisen ratkaisun synnyttämiseen ja esittämänne työryhmän siihen perustamaan.

Siellä on elementtejä varmasti koulutuksen puolella, mutta siinä täytyy sitten myöskin olla elementtejä siihen, miten alueen elinvoima, uudet työpaikat lähtevät kasvamaan sillä lailla, että myöskin alueen taloudellinen kantokyky jatkossa paranee ja myöskin sitä kautta houkuttelevuus paranee.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen leikkaukset yliopistoihin kohdistuen ovat ennätykselliset. Itä-Suomen yliopistoon kohdistuu 10 miljoonan euron leikkaustarve, samalla hallitus tarjoaa 8 miljoonan euron erillisrahaa, ja ainakin minun vanhan matematiikkani mukaan tämä yhtälö jää edelleenkin miinusmerkkiseksi. Yliopisto on tehnyt hyvin selväksi alusta lähtien sen, että se kaipaa nimenomaan pitkäaikaista ratkaisua, ei enää erillisrahoitusta neljälle vuodelle. Kysymykseni kuuluu: millä tavalla te olette päättäneet uudistaa yliopistorahoitusta ja rahoituksen kriteerejä ja perusteluja juuri niin, että tällainen pitkäaikainen rahoitus on mahdollista? Jos tällaista suunnittelua ei ole käynnissä, toivon, että ainakin maan hallitus reilusti tunnustaisi, että te olette sen päätöksen takana loppukädessä, viime kädessä, ettei Savonlinnassa OKL ja opettajankoulutus jatku.

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta heti ensimmäisenä tämän kysymyksen esittäjälle, edustaja Gustafssonille: teidän opetusministeriaikananne ajettiin alas Hämeenlinnan opettajankoulutus. (Välihuutoja) Tällaisesta historiasta muistutan.

Mutta se, mistä tässä on kysymys, on tullut esiin jo hyvin näissä vastauksissa: (Hälinää — Puhemies koputtaa) Itä-Suomen yliopiston päätökseen hallituksella ei ole mahdollisuutta vaikuttaa, koska hallitus kunnioittaa yliopistolakia ja perustuslakia. Tilasimme selvityksen opetus- ja kulttuuriministeriössä Olli Mäenpäältä tästä perustuslaki- ja yliopistolakitulkinnasta. Siinä todettiin, että rahoituksen ehdoksi ei voida asettaa, että yliopisto toimii tai ei toimi tietyllä paikkakunnalla. Näissä sopimusneuvotteluissakin käydään läpi yhteisiä näkemyksiä eli yliopistojen esityksistä kumpuavia.

Mitä tulee itse tähän opettajankoulutukseen, niin yliopisto on myöskin sen todennut, että tässä ei ollut kyse niinkään koulutukseen kohdistuvista leikkauksista vaan yliopiston tavoitteista vahvistaa opettajankoulutusta Itä-Suomessa (Puhemies koputtaa) viemällä niitä voimavaroja yhteen Joensuussa.

Puhemies Maria Lohela

Kyselytunnilla ei esitetä vastauspuheenvuoroja vaan kysymyksiä.

Arvoisa puhemies! Olisi ollut ehkä korrektimpaa, että joku toinen olisi sen todennut: sen Hämeenlinnan opettajakoulutusyksikön päätöksen teki kokoomuksen opetusministeri Virkkunen. (Vasemmalta: Näin on!)

En minä halua nyt sanoa sitä ääneen, mitä minä tästä asiasta ajattelen. Kyllä ministerin pitää tämmöiset asiat selvittää ennen kuin toistamiseen... Minulla oli eilenkin, kun tätä sivuttiin, epävarma olo, mutta en sitä kerinnyt tässä tarkistaa. On parempi, että en sano, mitä nyt ajattelen. (Eduskunnasta: Kysy!) — En minä kysy, minä halusin oikaista ministerin esittämän väärän todistuksen lähimmäisestä.

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, silloin kun te olitte opetusministerinä, niinä aikoina toiminta siellä Hämeenlinnassa päättyi (Hälinää — Naurua — Puhemies koputtaa) ja ajettiin alas. Se toteutettiin muistaakseni suunnilleen silloin hallitusneuvottelujen aikaan. Lähinnä tähän liittyen kysyisin teiltä, että minkä takia silloin ette voinut tähän päätökseen vaikuttaa sopimusneuvotteluissa edellisen kerran, kun niitä käytiin. (Hälinää — Puhemies koputtaa)

Mutta se, mihin haluaisin nyt palata, on tämä varsinainen asia nyt eli Itä-Suomen yliopiston päätös ja se, miten me hallituksena (Hälinää — Puhemies koputtaa) emme oikein voi vaikuttaa siihen, mitä Itä-Suomen yliopisto päättää. Mutta se, mitä me voimme tehdä, on huolehtia siitä, että Savonlinna tässä vaikeassa tilanteessa saa uusia alkuja ja pääsee eteenpäin. Tämä on erittäin raskas isku Savonlinnan opettajakoulutukselle ja Savonlinnan kaupungille, mutta me voimme lähteä yhdessä etsimään keinoja. Esimerkiksi alueella oleva Kuitulaboratorio ja sen vahvistaminen on tärkeässä roolissa tässä tulevaisuuden rakentamisessa ja alueen elinvoimasta huolehtimisessa.

Arvoisa rouva puhemies! Rohkenen epäillä, että tämä nokittelu, mitä tässä on esiintynyt, ei vie eteenpäin tätä keskustelua miltään osin. Sen sijaan olennaista on se, mitä suomalaisessa korkeakouluverkossa tulevaisuudessa tulee tapahtumaan tämän Savonlinnan akuutin tilanteen ohella.

Moni selvitys kertoo siitä, että suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on ollut mahdollisuuksien tasa-arvo, eli vanhempien varallisuus, lompakon paksuus tai asuinpaikka eivät ole säännelleet sitä, kuinka pitkälle voi elämässä mennä ja itseänsä kouluttaa. Tämän taustalla on ollut alueellisesti kattava korkeakouluverkko. Siihen päätyi muun muassa selvitysmies Roope Uusitalo, kun teki tutkimusta ja pohti tätä opintotuen vaikutusta ja sosioekonomisen tuen vaikutusta. Nyt kysyn ministeriltä: mitä me voimme tehdä sen eteen, että alueellisesti kattava korkeakouluverkko säilyy?

Lisäksi kysyn: mitä me pystymme tekemään nyt konkreettisesti Savonlinnan eteen teidän sektorillanne? Siitä meidän täytyy saada suunnitelmat mahdollisimman nopeasti käyntiin, Savonlinnan tapaus on todella tärkeä ja merkittävä meille kaikille.

Arvoisa puhemies! Suomessa on kansainvälisesti vertaillen alueellisesti hyvin kattava korkeakouluverkko, ja on tärkeää, että meillä on mahdollisuuksia kaikkialla Suomessa suorittaa opintoja myöskin korkea-asteella. Samoin palaan äskeiseen vastaukseeni siinä, että Savonlinna tarvitsee nyt apuamme, ja olemme valmiita keskustelemaan siitä, millä tavalla löytyy sellaista korvaavaa toimintaa, jolla voimme huolehtia siitä, että Savonlinna saa uusia alkuja, pääsee eteenpäin. Tämä Kuitulaboratorio on yksi vaihtoehto, jonka vahvistamisesta varmasti tullaan keskustelemaan. Samoin toinen tärkeä asia on ammattikorkeakoulutuksen vahvistaminen kyseisellä alueella. Odotankin nyt alueelta myös ehdotuksia siitä, miten hallitus voisi tässä tilanteessa auttaa tämän Itä-Suomen yliopiston päätöksen jälkeen.

Arvoisa rouva puhemies! Myös me kokoomuksessa olimme hyvin pettyneitä Itä-Suomen yliopiston tekemään päätökseen. Se on kova isku Savonlinnalle, siihen voimme varmasti kaikki yhtyä.

Edustaja Gustafsson, te olitte opetusministerinä sillä hetkellä, kun Hämeenlinnasta opettajankoulutus loppui. (Välihuutoja vasemmalta) Te ette halunnut muuttaa päätöstä, te ette halunnut jatkaa Hämeenlinnassa opettajankoulutusta, ette pääse siitä kiemurtelemalla yhtään mihinkään.

Opettajankoulutuksen loppuminen Savonlinnasta on kova kolaus, niin kuin se oli meiltä Hämeestä Hämeenlinnastakin. Alue tarvitsee nyt toimia, niitä on tässä esille tuotu. Myös koulutukseen tarvitaan panostuksia, niin kuin opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen juuri esille toi, ja on hyvä, että pääministeri on perustamassa työryhmän. Kysyisin teiltä, arvoisa herra pääministeri: minkälaisia ajatuksia teillä on tämän työryhmän työstä, mitä kaikkea se voisi sisällään pitää?

Arvoisa rouva puhemies! Opetusministeri esitteli niitä toimia, mitä pystymme koulutuksen puolella tekemään, ne käymme huolella läpi. Meillä on nyt aikaa ensi vuoden loppuun saakka hakea siihen ratkaisuja. Mutta erityisesti sellaiset ratkaisut, jotka lisäävät alueen elinvoimaa, eli ne, jotka tukevat siellä olevien yritysten tuotekehitystä ja tutkimustoimintaa, koulutustoimintaa ja sitä kautta vahvistavat niitten yritysten asemaa sekä kansallisessa että kansainvälisessä kilpailussa — erityisesti sellaisen paketin löytäminen on tässä avainasemassa. Työpaikkoja tarvitaan myöskin Savonlinnassa, Savonlinnan työttömyysaste on korkea, ja sellainen ratkaisu, joka samanaikaisesti hyödyttää alueen yritystoimintaa ja elinkeinoelämää, on meillä ensisijaisena ratkaisuna.

Arvoisa puhemies! On ihan pakko puuttua tähän Hämeenlinna-keskusteluun, kun olen seurannut tuota normaalikoulun ja opettajankoulutuslaitoksen tilannetta itse asiassa kymmeniä vuosia, lapsena käynyt sitä ja siinä vaiheessa, kun sen lakkauttaminen lähti liikkeelle, seurannut sitä hyvin läheltä. Silloin yliopisto päätti lakkauttaa opettajankoulutuslaitoksen Hämeenlinnasta, ja ministeri Kalliomäki puuttui siihen, koska hän arvioi kokonaisvaikutuksia ja katsoi, että tuon koulutuslaitoksen tulokset olivat niin hyviä, että ei ole mitään järkeä lopettaa hyvin toimivaa ja yhtä parhainta opettajankoulutuslaitosta tästä maasta. Sen jälkeen, ikävä kyllä, ministeri Virkkunen käyttäytyi hieman samalla lailla kuin nyt ministeri Grahn-Laasonen sanoi, että yliopistoilla on itsehallinto ja meidän ei pidä puuttua näihin asioihin. (Timo Heinonen: Miksi Gustafsson ei puuttunut?) Kysyisinkin sen vuoksi ministeri Grahn-Laasoselta, onko hän valmis neuvottelemaan esimerkiksi ex-ex-ex-ministeri Kalliomäen kanssa ja kysymään, mistä hän löysi ne välineet, joilla hän silloin pystyi puuttumaan tuohon päätökseen. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Ja pääministeriltä kysyisin: kun tuntuu vähän siltä, että ensin tehdään sairaita ja sitten tehdään sairaala, (Puhemies koputtaa) niin voisiko ajatella, että näitä kokonaisvaikutuksia mietittäisiin ennen, ettei tarvitsisi aina tehdä niin paljon niitä kompensaatiopaketteja?

Puhemies Maria Lohela

Hyvät edustajat! (Välihuutoja — Hälinää — Puhemies koputtaa) Hyvät edustajat! Muistutan, että tätä keskustelua seuraa aika moni kansalainen tuolla kotikatsomoissa, ja tämä hälinä kertakaikkisesti vaikeuttaa itse asian kuulemista. — Ministeri Grahn-Laasonen ensin.

Arvoisa puhemies! Tosiaan, palaan tuohon Hämeenlinnan opettajankoulutukseen. Tampereen yliopisto teki sen päätöksen tietojeni mukaan kesäkuussa 2011 — toivottavasti olen oikeassa tässä — ja sen jälkeen käytiin sitten hallituksen muodostamisen jälkeen, kun Gustafsson oli opetusministerinä, strategianeuvottelut, tai tulosneuvottelut, yliopiston kanssa aivan samalla tavalla kuin käydään nyt. Silloin ei ollut keinoja puuttua tilanteeseen Hämeenlinnan osalta.

Nyt tilanne on se, että me olemme hankkineet Olli Mäenpäältä selvityksen siitä, mikä on yliopistolain tulkinta yliopistojen autonomiasta, ja siinä todetaan, että meillä ei ole mahdollisuutta toimia yliopiston tahdon vastaisesti tässä asiassa. Myöskin pidän tärkeänä sitä, että kunnioitamme yliopistojen autonomiaa, sitä yliopistolaissa säädettyä henkeä, myös siinä, että yliopistot tekevät itse omaa tulevaisuuttaan koskevia strategisia ratkaisuja. Tässä tapauksessa Itä-Suomen yliopisto on katsonut, että se voi tarjota tulevaisuudessa parempaa opettajankoulutusta ja kehittää sitä eteenpäin niin, että toiminnat (Puhemies koputtaa) ovat Joensuun kampuksella, jolloin siitä tulee vahvempi ja vetovoimaisempi.

Puhemies Maria Lohela

Vielä pääministeri Sipilällekin oli osoitettu kysymys.

Arvoisa rouva puhemies! Kokonaisvaikutusten arviointi: Tässäkin olemme tosiaan pyytäneet selvityksen kokonaisvaikutusten arvioinnista ja vaikutuksesta aluetalouteen, jotta voimme näitä täälläkin perättyjä korvaavia toimia ja niitä toimia, millä saadaan alueen elinvoimaa parannettua jatkossa, suunnata oikein. Tästä tässä on kysymys. Saimme myöskin maanantaina jo alustavia tuloksia tältä tutkimusryhmältä.

Arvoisa rouva puhemies! Lauantaina vietetään kansallista vaelluskalapäivää. Vaelluskaloillamme ei mene hyvin.

Hallitusohjelmassa yhdeksi biotalouden kärkihankkeeksi on nostettu vaeltavien ja uhan-alaisten kalakantojen elvyttäminen jo vuonna 2012 hyväksytyn kansallisen kalatiestrategian mukaisesti erikseen valittavissa pilottikohteissa. Tavoitteeksi on asetettu vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen muun muassa poistamalla kalaesteitä, rakentamalla kalateitä, lisäämällä virtausta ja kunnostamalla perattuja koskialueita.

Hallitusohjelman mukaan toimenpiteiden suunnittelu ja niiden toteuttaminen käynnistetään nyt toukokuun aikana. Kysynkin ministeri Tiilikaiselta, mikä on tilanne, mitä toimenpiteitä ja missä kohteissa ollaan tekemässä vaelluskalakantojen elvyttämiseksi kalatiestrategian mukaisesti.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustajaa, koska jo tuossa kysymyksessä kuvailitte hyvin paljon sitä, mitä hallitus aikoo tässä kärkihankkeessa kalakantojen elvyttämiseksi tehdä.

Todellakin meillä on käytettävissä 7 miljoonan euron ylimääräinen panostus nyt kolmen vuoden aikana. Se rahankäyttö alkaa tänä vuonna, ja vielä on kahdeksi vuodeksi jatkossa jäljellä. Tällä hetkellä kartoitetaan, ja on oikeastaan jo kartoitettu, ne vesistöt, missä pystytään tekemään näitä toimia: poistamaan vaellusesteitä, kunnostamaan lisääntymispaikkoja, kutupaikkoja siellä virtavesissä, ja itse asiassa myös tällaisia ylisiirtolaitteita joihinkin patoihin tai voimaloihin pystytään rakentamaan — niistä on hyviä kokemuksia Ruotsissa — ja Suomesta löytyy kymmenkunta näitä jokia, missä homma on pantu vireille.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Vaikka ministereiden mielestä kysymys oli naurettava, niin kyse on kyllä monimuotoisuuden kannalta aika merkittävästä asiasta. Kuten ministeri Tiilikainen sanoi, tähän on varattu 7 miljoonaa euroa seuraavalle kolmelle vuodelle. Mutta on selvää, että tämä summa riittää vain starttirahaksi koko maan kalataloudellisesti merkittävien rakennettujen jokien kalatieratkaisulle.

Ministeri Tiilikainen, miten hallitus aikoo varmistaa, että myös vesivoimayhtiöt tulevat kantamaan niille kuuluvan kokonaisvastuun kalatiestrategian toimeenpanon kustannuksista ja vaelluskalojen lisääntymisedellytysten parantamisesta? Ja aikooko ministeri ryhtyä toimiin sen lainsäädännön tiukentamiseksi, mikä koskee nykyisiä kalatalousvelvoitteita?

Arvoisa puhemies! Kysyjä on tässä kohtaa oikeassa, että tuo 7 miljoonan määräraha ei todellakaan riitä tuon tavoitteen toteuttamiseksi. Kyseessä on siemenraha, mikä tietenkin edellyttää sitä, että niissä kohteissa, missä vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä vahvistetaan ja elvytetään näitä kantoja, täytyy alueella toimivien yritysten, miksei myös maakuntien rahoituksen tai kehittämishankerahoituksen, tulla vastaan, jotta pystytään luomaan tehoa. Tässä on tämmöisestä siemenrahasta kyse. Myös se, miten alueet ja yritykset osallistuvat, vaikuttaa siihen, missä järjestyksessä pystytään näitä kohteita toteuttamaan. Näitä on todellakin kymmenkunta kohdetta eri puolilla maata niin meressä elämäänsä viettävien lohien ja vaelluskalojen kutupaikkojen varmistamiseksi kuin myös sitten sisävesien — esimerkiksi uhanalaisen saimaanlohen — lisääntymispaikkojen varmistamiseksi.

Arvoisa puhemies! Kysymyshän ei ole pelkästään kaloista, vaan kysymys on myös aluetaloudellisesti tärkeästä asiasta. Esimerkiksi Kemijoki oli aikoinaan Euroopan tärkeimpiä lohijokia, ja sillä lohella oli aluetaloudellisesti suuri merkitys ihmisten ravinnossa. Tänä päivänä sillä voi olla aluetaloudellisesti suurempi merkitys turismissa, joka esimerkiksi Lapissa on merkittävä elinkeino.

Tiedustelisin hallitukselta, aikooko hallitus nyt käyttää sitä tilannetta, että meillä on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön salkku saman ihmisen käsissä, edistääkseen sitä, että esimerkiksi saataisiin luonnonlohi jälleen nousemaan Kemijoen niihin osiin, jotka ovat vapaina ja toivottavasti myös pysyvät vapaina, jolloin sinne saataisiin koko Euroopan mitassa aivan ainutlaatuinen luontoarvojen, muun luontomatkailun ja myös kalastuksen kokonaisuus.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt parhaiten tämä kalatiestrategian toteuttaminen ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen ja siinä samalla matkailuelinkeinon tukeminen onnistuu siten, että kullakin vesistöalueella, missä näitä toteuttamista odottavia hankkeita on, paikalliset voimat kokoontuvat yhteen ja sieltä löytyy sitä vastuunottajien joukkoa, joka yhdessä pohtii, mihin se alue on valmis. Esimerkiksi Lapin liitto on Kemijoen kohdalla ottanut vetovastuuta kootakseen toimijoita yhteen mainitsemienne tavoitteitten saavuttamiseksi. Ja toden totta, otan esimerkin: kun meillä on onnistuttu elvyttämään ja vahvistamaan tuota Tornionjoessa luontaisesti lisääntyvää kalakantaa ja sen nousu on toissa vuonna ennätyksellisissä mitoissa, viime vuonnakin erittäin korkealla, niin se on ilman muuta lisännyt matkailun tulovirtaa monella tavoin. Täytyy pyrkiä nyt saamaan myös muilla joilla liikenteeseen tätä samaa kehitystä.

Arvoisa puhemies! Kemijoen vesistörakentamisella on pitkä ja synkkä historia. Aikoinaan, kun saksalaiset räjäyttivät Kemijokisuun, silloin haettiin rakennuslupa uudelle sillalle, mutta siitä tuli vahingossa pato, ja lohen nousu loppui siihen paikkaan. Pääministeri Sipilä, te olette aikoneet laittaa taseen töihin ja mahdollisesti myydä kokonaan valtion omistuksen Kemijoki Oy:ssä. Eikö siinä yhteydessä olisi paikallaan korvamerkitä myyntituloista riittävän suuri osuus kalateiden rakentamiseen ja valtion kiistattomien kalatalousvelvoitteitten täyttämiseen?

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin, Kemijoen osalta ei ole mitään myyntipäätöksiä tehty. Tuo eduskuntaraja ehkä muuttuu sitten lisätalousarvion yhteydessä, kun sitä käsitellään, mutta myynnin, edes mahdollisen myynnin, edellytyksenä on se, että saadaan aikaan osakassopimus nykyisten pienosakkaiden ja suurempien osakkaiden välille. Se, että korvamerkitsisimme jotakin myyntituloa käytettäväksi johonkin toiseen käyttöön budjettitaloudessa, ei ole ollut tapana. Mutta niin kuin kuulimme maa- ja metsätalousministerin esityksessä, nämä kalatiet ovat korkealla prioriteetilla hallituksen ohjelmassa. Mutta se, että me jotakin myyntituloa korvamerkitsisimme johonkin tiettyyn tarkoitukseen, ei ole ollut tapana.

Arvoisa puhemies! Meillä Kalatalouden Keskusliitossa, kuten Vapaa-ajankalastajissakin on otettu tämä esitys todella innostuneena ja kiitollisena vastaan. Nyt todella toivomme, että saisimme tällä tuloksia aikaiseksi.

Asun itse Kemijoen latvoilla, ja jo viime kesänä me saimme sinne siirrettyä ensimmäiset lohet, ja nyt todella odotan, että sinne saataisiin lisää näitä siirtoistutuksia, mutta tämä siirtoistutus ei välttämättä onnistu. Nyt on työn alla monia uudenlaisiakin menetelmiä, miten saisi lohia siirrettyä. Onko tätä kalatieohjelmaa tarkoitus työstää millä tavalla, että saisimme uudella tavalla toimivia systeemejä nyt aikaiseksi? Kalastusmatkailullehan tällä on todella iso merkitys. Kyllä meillä Kemijokivarressa, niin kuin muissakin näissä kalatieohjelman mukaisissa kohteissa, kalastus on todella iso ja merkittävä asia. (Hälinää)

Puhemies Maria Lohela

Täällä on taas melko runsaasti tätä muuta taustakeskustelua käynnissä. Nyt on ministeri Tiilikaisen vuoro.

Arvoisa rouva puhemies! Kun mietitään, mitä kaikkia keinoja meillä on tehtävissä, jotta johonkin vesistöön se luontainen kalakanta pystytään palauttamaan, niin totta kai yksi tärkeä asia on, että rakennetaan niitä kulkuteitä, kalaportaita. Yhtä tärkeätä on se, että pystytään jo ennen sitä kunnostamaan niitä lisääntymispaikkoja ja saamaan sinne lisääntyviä lohia, jotta syntyy poikasia, jotka leimautuvat tuohon kyseiseen jokeen ja sieltä alavirtaan mennessään tietävät, mihin sitten jatkossa palata. Pelkästään se, että poistetaan vaellusesteet, ei vielä auta elinvoimaisen kalakannan synnyttämiseen, vaan tarvitaan sitä nousuun pyrkivien emokalojen vaikka hissillä nostamista vaellusesteistä yli, jotta päästään niille kutupaikoille. Tämän kaltaisia ratkaisuja, konkreettisia, yksityiskohtaisia toimia, tällä strategian mukaisella kärkihankerahoituksella tullaan tekemään.

Arvoisa puhemies! Minuakin ihmetyttää se naurunremakka, joka hallituspuolueilta tuli tässä kysymyksen esittämisen yhteydessä. Tuntuu siltä, että hallitukselta puuttuu tämmöinen aluetalouden kehittämisen näkökulma. Minusta se on suoraan sanottuna järkyttävää, että hallitus on yllättynyt siitä, että yli 400 miljoonan euron vuositason leikkaukset korkeakouluista ja tutkimuksesta vuoteen 2019 mennessä johtavat aluetaloudellisiin haittavaikutuksiin ja joiltakin paikkakunnilta voi korkeakoulutus poistua. Mielestäni se on päivänselvää, että se on teidän tekojenne seurausta.

Mutta tässäkin, jos puhutaan nyt kalateistä ja vaelluskaloista, on kysymys siitä, että aikanaan, kun on vesivoimaa rakennettu, se on ollut iso vallansiirto sieltä paikallisilta ihmisiltä ja kalastajilta isoille vesivoimayhtiöille, ja on arvioitu, että kalojen istutusvelvoitteet ovat olleet vain noin seitsemäsosa siitä vahingosta, mitä nämä ihmiset ovat kärsineet. Nyt se kysymys on, ministeri Tiilikainen: pitäisikö suoranaista kalatievelvoitetta edellyttää tämän porkkanarahan lisäksi, jotta vesivoimayhtiöt maksavat tämän velkansa paikallisille ihmisille ja kalastusmatkailu (Puhemies koputtaa) ja aluetalous pääsevät kehittymään uudella tavalla?

Arvoisa puhemies! En tiedä, kuka mahtoi nauraa ja missä, kun tätä alkuperäistä kysymystä esitettiin. Itse otan tämän asian hyvin vakavasti, ja sen ottaa vakavasti koko hallitus. Siitä on merkkinä se, että tästä on niin korkealle tasolle tehdyt kirjaukset. Tämä on yksi biotalouden kärkihankkeen konkreettisia toimenpiteitä, ja hallitus velvoittaa minua vastaavana ministerinä sen puolesta toimimaan, ja näin aion myös toimia ja niitä toimenpiteitä olen tässä kertonut.

Mitä tulee sitten näihin aikaisempiin oikeuden päätöksiin erilaisten kalatalousvahinkojen korvaamisesta, mitä yhtiöille on määritetty, meillä Suomessa on toki viranomaiset sitä varten, että ne arvioivat, ovatko tilanteet muuttuneet, ovatko korvaukset paikallaan, ja jos sitä arviointia tehdään ja lähdetään uudelle kierrokselle, niin se on sitten viranomaisten tehtävä arvioida sitä, ja he voivat omaa työtänsä tehdä rauhassa. Minua velvoittaa viedä näitä hallituksen kärkihankkeena eteenpäin yhdessä toimijoitten kanssa (Puhemies koputtaa) pyrkien nopealla tahdilla parantamaan vaelluskalojen tulevaisuutta.

Arvoisa rouva puhemies! Tänään julkistettu hallituksen selonteko sisäisestä turvallisuudesta tunnistaa aivan oikein turvallisuustilanteen muuttuneen monella tavalla.

On kuitenkin eräs alue, jossa olisi toivonut hallitukselta selvää, jämäkämpää otetta. Se on liikenneturvallisuus. Tiedossa on, että Suomen teillä esimerkiksi kulkee ulkomaalaisia rekkoja, joiden kunto ja kuormaus eivät likimainkaan vastaa suomalaisen lain vaatimuksia. Kabotaasikuljetuksiin liittyy myös paljon harmaata taloutta.

Ministeri Orpo, liikkuvan poliisin myötä on menetetty paljon ja ollaan edelleen menettämässä korkeaa ammattitaitoa, jota paikallispoliisilla ei ole esimerkiksi kuljettajien ajo- ja lepoaikojen ja ylikuormien valvonnassa. Aikooko hallitus tunnustaa, että liikkuvan poliisin lakkautus oli selvä virhe, joka on nyt korjattava?

Arvoisa rouva puhemies! Tänään tosiaan hallitus hyväksyi sisäisen turvallisuuden selonteon, joka on ensimmäinen. Se on viranomaisvoimin tehty selvitys siitä, missä Suomen turvallisuudessa tällä hetkellä mennään. Pidän sitä erittäin tärkeänä, koska silloin meillä muodostetaan yhteinen tilannekuva, josta sitten mietimme toimenpiteitä.

Tämä liikenneturvallisuus kuuluu tietenkin poliisin kokonaisuuteen, ja tämän selonteon käsittely, joka nyt eduskunnassa alkaa, antaa hyvän mahdollisuuden tutustua tähän. Poliisihallituksen antamien tietojen mukaan liikennevalvonta on pystytty pitämään niissä tavoitteissa, joita silloin Pora kolmosen eli liikkuvan poliisin lakkauttamisen päätöksen yhteydessä eduskuntakin edellytti.

Nyt eduskunnalla on erinomainen tilaisuus käydä tätä tilannetta läpi tämän selonteon käsittelyn yhteydessä ja perehtyä tarkkaan näihin. Oma käsitykseni on, että kaikista riskeistä ja peloista huolimatta liikkuvan poliisin lakkautus on pystytty hoitamaan hyvin ja että liikennevalvonta on kohtuudella tai hyvin (Puhemies koputtaa) pystytty hoitamaan nykyisessä järjestelmässä.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tutkimusten mukaan turvattomuuden tunne on Suomessa lisääntynyt. Turvattomuuden tunne lisääntyy entisestään, kun poliiseja vähennetään ja toiminta keskittyy isommille paikkakunnille.

Sisäministeri Orpo oli oikeassa ilmoittaessaan, että kansalaisten turvallisuus taataan viranomaistyöllä eikä se kuulu katupartioille tai muille viranomaistyön ulkopuolisille tahoille. Puheet eivät kuitenkaan riitä, jos käsiä ei ole. On vaikea kuvitella, kuinka digitaalinen virtuaalipoliisi auttaa ihmistä hädän keskellä, estää asuntomurtoja tai rauhoittaa väkivaltatilanteita.

Ministeri Orpo, turvallisuuden takeeksi ei riitä tyhjennettyjen laitoksien poliisikyltti. Kuinka hallitus takaa, että poliisipalvelut ovat saatavilla koko maassa nopeasti ja vaivattomasti?

Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisten turvallisuudentunne on tietenkin äärettömän tärkeä asia, ja jotta sitä turvallisuudentunnetta pystytään pitämään yllä, se tarkoittaa sitä, että meidän viranomaisten toimintaan voi luottaa. Siihen yhtenä osana kuuluu se, että poliisi näkyy ja saapuu paikalle, kun apua tarvitaan. Lähes kaikki tässä salissa olevat tietävät, että viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana me olemme tehneet päätöksiä, joissa poliisiasemien, poliisilaitosten määrää ja koko organisaatiota on kevennetty, ja sen sijaan on panostettu siihen, että resurssit käytetään liikkuviin partioihin, ja kun ne tänä päivänä kulkevat maijalla, niin se on käytännössä liikkuva poliisilaitos.

Minä pidän erittäin tärkeänä sitä, että nyt hallitus on linjannut sisäisen turvallisuuden selonteon yhteydessä, että poliisien määrän väheneminen pyritään jarruttamaan noin 7 000:een. Se vaatii meiltä toimenpiteitä. Hallitus antoi hallitusohjelmaneuvotteluissa ja kehyspäätöksessä lisäresursseja, nyt me lähdemme tekemään strategiaa, jolla katsotaan, että tämä pystytään turvaamaan. Tämä vuosi ja ensi vuosi ovat kohtuullisen hyviä, haasteet ovat sitten siellä kehyskauden loppupuolella, mutta kaiken me teemme, (Puhemies koputtaa) jotta tämä lasku saadaan pysähtymään.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Orpo, olette suuren asian edessä, kun joudutte perustelemaan, kuinka tämä kaikki voidaan toteuttaa niin, että kansalaisten turvallisuudentunne voi vielä säilyä.

Satakuntalaisena totta kai huolettaa se, että meillä poliisien yksiköitä lakkautetaan niin Huittisissa kuin Eurassakin — ne ovat tässä poliisihallinnon selvityksessä mukana. Me olemme maakunta, missä ollaan oltu avosylin ottamassa vastaan maahanmuuttajia, mutta me tiedämme, että näissä kohteissa kuitenkin on poliisillakin erilaisia toimia. Me olemme maakuntana liikenneristeyksessä siellä Huittisissa, missä on erittäin risteävä liikenne, ja jos siltä alueelta, missä on risteävää toimintaa jo muutoinkin, poliisien näkyvyyttä ja poliisien puuttumista ehkäistään sillä, että alueelta viedään poliisipartioita, kuinka voi turvallisuuden ja turvallisuudentunteen pitää samalla tasolla kuin millä ne tällä hetkellä ovat?

Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden tilanne on hyvin radikaalisti muuttunut, kuten edustaja totesi. Me olemme viimeisen vuodenkin aikana joutuneet aivan uuteen tilanteeseen hallitsemattoman maahanmuuton, terrorismin uhan kasvun, lisääntyneen kyberrikollisuuden, kansainvälisen rikollisuuden vaikutusten myötä. Poliisilla ja turvallisuusviranomaisilla on samaan aikaan entiset uhat. Kun me tiedämme, mikä on julkisen talouden tilanne, niin pelkästään rahaa kaatamalla — eikä sellaista rahaa edes ole — tätä ei pystytä hoitamaan. Meidän täytyy tämän selonteon jälkiprosessissa miettiä hyvin tarkkaan, miten me toimimme, miten kehitetään viranomaisyhteistyötä, mihin me panostamme, mitä asioita me painotamme.

Yksi asia, tämä poliisiasemaverkko, on hallituksen ja allekirjoittaneen työn alla. Sekin prosessi on nyt ollut käynnissä tässä useamman kuukauden, ja olemme hyvin hallituksen piirissä tiedostaneet sen, että turvallisuustilanne muun muassa turvapaikkatilanteen myötä on muuttunut siksi, että me nyt tarkastelemme vielä sitä (Puhemies koputtaa) noin 20 asemaa tällä hetkellä sisällään pitävää pohjaesitystä. Katsotaan, mitä sille tehdään, ja Huittistenkin tilanteen osalta tilanteeseen tutustutaan.

Arvoisa puhemies! Tämä sisäisen turvallisuuden selonteko on varsin karua luettavaa. Hallitus kertoo, että tulevina vuosina häiriöiden ja rikosten määrä lisääntyy, poliisin ja hätäkeskusten toimintavalmiusajat pidentyvät, osa tehtävistä jää kokonaan hoitamatta, yhä useammat rikokset jäävät selvittämättä ja erityisesti harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ylläpito vaikeutuu.

Tuossa selonteossa varoitetaan poliisien määrän laskusta 7 000:n tasolle, mutta totuus on kuitenkin vielä pahempi. Nimittäin eduskunta on vasta hiljattain käsitellyt hallituksen linjauksen julkisen talouden suunnitelmaksi, jonka mukaan poliisimäärärahat alenevat kehyskaudella niin, että vuonna 2019 poliisimäärä alenisi noin 6 700:aan niillä rahoilla, mitkä hallitus on antanut, mikä tarkoittaisi 500 poliisimiehen vähenemää. Tätä ei voi hyväksyä. Kysyisinkin nyt pääministeri Sipilältä, kun tämä koskee nyt hallitusta ja sitä, millä tavalla (Puhemies koputtaa) näitä rahoja ohjataan: onko hallitus sitoutunut siihen, että nuo rahat myös annetaan?

Arvoisa puhemies! Tuon sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan turvallisuustilanne Suomessa on tällä hetkellä hyvä ja myöskin ihmisten turvallisuudentunne on hyvä. Mutta me tunnustamme siellä riskejä, ja niihin myöskin varaudutaan. Se on selvä asia, että sitä mukaa, kun riskejä tunnustetaan ja toimintatapoja muuttamalla ei pystytä nykyisillä varoilla tehtäviä toteuttamaan, totta kai hallitus tarkastelee aina myöskin sitä, tarvitaanko lisää resursseja. Tätä tehdään aivan jatkuvasti. Ja sen takia myöskin tällainen sisäisen turvallisuuden selonteko tehdään: tunnustetaan riskit, katsotaan nykyiset toimintatavat ja katsotaan se, tarvitaanko jatkossa lisää resursseja vai eikö tarvita.

Arvoisa puhemies! Sisäministeriö on ministeri Orpon johdolla tehnyt loistavaa työtä. Meillä on nyt käsissämme laatuaan ensimmäinen selonteko sisäisestä turvallisuudesta, ja nyt me saamme ensi viikon tiistaina sen käsittelyyn saliin, eli jokainen meistä nyt sitten saa ja joutuu ottamaan kantaa, mikä tulee olemaan turvallisuustilanne Suomessa tässä lähivuosina. Se on loistava asia.

Meillä itse asiassa kokonaisrikollisuuden määrä on jatkuvasti laskenut, vaikka jotkut rikostyypit ovat nousseet, mutta turvattomuuden tunne on valitettavasti lisääntynyt, ja se on otettava vakavasti. Turvallisuudentunnettahan lisätään paljon muullakin kuin poliisitoiminnalla. Toimiva sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa. Ja nyt tässä jatkossa, kun selonteon jälkeen käynnistyy strategiatyö, kysyisinkin ministeri Orpolta: Kuinka laaja tämä tulee olemaan? Ketkä kaikki siihen osallistuvat, mitä asioita siinä otetaan esille, ja mikä on sen aikataulu, että saamme sen tänne käsittelyyn, jotta tiedämme tämän tulevaisuuden askelmerkit?

Arvoisa rouva puhemies! Me pyrimme käynnistämään strategiaprosessin nyt mahdollisimman nopeasti. Tähän strategiaprosessiin otetaan mukaan laajasti koko yhteiskunta, myöskin järjestöt ja myöskin elinkeinoelämä, muut ministeriöt ja hallinnonalat. Haluamme katsoa tätä sitten tästä eteenpäin laajana prosessina. Tämä selonteko on sisäministeriön alaisten sisäisen turvallisuuden viranomaisten kirjoittama, ei poliittinen pamfletti vaan viranomaisten kirjoittama. Siltä pohjalta lähdetään tekemään töitä ja katsomme, miten me laajapohjaisesti, laaja-alaisesti, pystymme vahvistamaan Suomen turvallisuutta yhteiskuntana. Siihen tulee kuulumaan hyvät palvelut, kolmannen sektorin rooli ja niin edelleen, eli hyvin laajapohjaisesti tehdään.

Sen haluan vielä todeta, kun edustaja Räsänen totesi, että tämä on karua luettavaa, että minusta tässä asiassa tämä tosiasioiden etsiminen ja tunnustaminen on viisauden alku: tehdään selonteko, jossa kerrotaan, missä nyt olemme. Siitä meidän on hyvä lähteä yhdessä rakentamaan sitten turvallista Suomea sen mukaisesti, mitä hallitusohjelmassa lukee, että tavoitteena on, että Suomi on tulevaisuudessakin maailman turvallisin maa.

Värderade fru talman, arvoisa puhemies! Regeringen har i dag offentliggjort sitt förslag till jourförordning, och det är ingen trevlig läsning. Full dygnet runt-jour kommer att koncentreras till 12 sjukhus i landet, och bland annat är inte Vasa centralsjukhus ett av dem. Det här är någonting som vi i svenska riksdagsgruppen inte kan acceptera.

Hallitus siis julkaisi tänään päivystysuudistuksensa, ja nyt saatiin mustaa valkoisella siitä, että keskustan johdolla keskitetään armottomasti ja ajetaan alas sairaaloita ympäri maata. Tämä on ilmeisesti keskustan uusi aluepolitiikka. Perustuslakivaliokunta on aiemmin käytännössään selkeästi todennut, että kun tehdään isoja hallinnollisia uudistuksia, niin pitää myös tehdä perusteellinen kielellisten vaikutusten arviointi. Ja ministeri Rehula, teiltä eilen kysyin useamman kerran tässä salissa, onko näitä kielellisten vaikutusten arviointeja nyt tehty, ja vastaus on ilmeisesti, ettei ole. (Puhemies koputtaa) Eli nyt on pakko sanoa, että tämä on ja näyttää erittäin huonolta lainvalmistelulta. Kotiläksyt ovat jääneet tekemättä. Onko tehty kielellisten vaikutusten arviointia vai ei?

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kysyjältä ovat nyt jääneet lukematta ne asiakirjat, jotka tänään on saatettu julkisuuteen.

Ensinnäkin, sosiaali- ja terveysministeri on julkistanut ehdotuksensa siitä, miten tässä maassa päivystyksen kokonaisuus jatkossa rakennetaan.

Toisekseen, meillä on edelleen voimassa oleva perustuslaki, joka edellyttää, että äidinkielellä pitää palveluja saada.

Kolmanneksi, voimassa oleva lainsäädäntö ei tulle — en tiedä, miksi tulisi — muuttumaan siitä, että jatkossakin äidinkieli on yksi peruste, jolla palvelut saatavilla ovat. Tämä koskee myös päivystystä.

Nyt vähintään yhtä tärkeää kuin se, että te kysytte, onko kielellisten vaikutusten arviointi tehty, on ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja laajemminkin ruotsinkielisen väestön osalta se, että nyt mietitään siellä omalla alueella, Pohjanmaalla, miten mahdollisimman korkea palvelutaso on mahdollista ylläpitää ja säilyttää.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Värderade fru talman! Fortsättningsvis fick vi ju inte ett klart svar, och det här är nog en svaghet nu i regeringens handlande. Man kan inte nonchalera de språkliga grundrättigheterna på det här sättet.

Eikä ole ainoastaan kyse nyt yhteistyöstä. Nyt on kyse siitä, että jotta palvelut toimisivat myös ruotsiksi, tarvitaan henkilökuntaa, joka puhuu sitä kieltä. Ja silloin pitää ottaa huomioon, että lainsäädäntö on sellainen, että me pystymme myös tulevaisuudessa hoitamaan potilaita Pohjanmaalla sillä tavalla kuin heitä tänä päivänä hoidetaan.

Nå, nu verkar det också som att man ännu gör andra saker.

Elikkä vaikuttaa siltä, että alueellisille sairaaloille tulee myös aika voimakas alasajo. Miten on tämän asian laita, mitä tulee tapahtumaan alueellisille sairaaloille esimerkiksi Pietarsaaressa, Porvoossa, Turunmaalla ja niin edelleen? Voisitteko kertoa tämän nyt suoraan meille ja kansalaisille?

Arvoisa puhemies! Noilta osin, kun kysytte aluesairaaloiden tulevaisuutta, pitää odottaa vähintään 3,5 kuukautta. Minulta on tänään lähtenyt kirje, jolla ei ole suoraa toimivaltaa, mutta tiedän, että ainakin joissakin maakunnissa ja joittenkin sairaanhoitopiirien sisällä ollaan kiitollisia siitä, että ministeri esittää nyt toiveen kentälle: istukaa samoihin pöytiin, rakentakaa päivystyksen kokonaisuuksia 1) sairaanhoitopiirien sisällä, 2) sairaanhoitopiirien välillä ja tukeutuen yliopistolliseen sairaanhoitoon. Tämä on aivan avainasia.

En juokse osaltani karkuun sitä vastuuta, joka ministerillä on valmistelun osalta, mutta vähintään yhtä tärkeää on se, että nyt rakennetaan päivystyksen ketjuja. Tästä on hyviä esimerkkejä pohjoisesta Suomesta, missä ollaan jo hyvin pitkällä siinä, mitä tarkoittaa työnjako eri sairaaloitten välillä. Tämä tämmöinen toiminta, jota on tehty esimerkiksi pohjoisella erva-alueella, pitäisi nyt saada Turun erva-alueelle myös.

Arvoisa rouva puhemies! Se on tosiasia, että Pohjanmaa on 51-prosenttisesti ruotsinkielinen, 46-prosenttisesti suomenkielinen ja loput ovat sitten muunkielisiä. Nyt kannan erityisesti huolta varsinkin psyykkisen puolen sairauksien osalta siitä, miten niiden hoito tullaan turvaamaan meidän puhekieleltään enemmistölle eli ruotsinkielisille. Sielun asioita ei puhuta väärällä kielellä, niin sanotusti. Siinä täytyy saada käyttää omaa äidinkieltään.

Sitten haluan kysyä ministeriltä, mitä tapahtuu Vaasan keskussairaalan sydänleikkauksille ja erittäin hyvälle, ihan valtakunnallisestikin arvostetulle, onkologian osastolle. Tuossa hätäisesti kun näitä papereita katsoin, näytti siltä, että keskittäminen tapahtuisi myös niiltä osin Seinäjoen keskussairaalaan. Käykö näin, vai säilyvätkö ne toimet, joita meillä on? Tiedän, että olette sanonut, että sinne voidaan ottaa lisätoimia, jos halutaan. Mutta kuka antaa rahat niille lisätoimille näille vähempiarvoisille sairaaloille?

Arvoisa rouva puhemies! Mielenterveys kun järkkyy, se on yksi osa tilannetta, jossa omalla äidinkielellä pitää pystyä kommunikoimaan. Niin tulee olemaan myös jatkossa.

Mutta siitä, millaisia erityisalojen päivystyksiä missäkin keskussairaalassa on: — huom. jatkossakin jokaisessa nykyisessä keskussairaalassa päivystetään ympärivuorokautisesti — Ei niistä tule samanlaisia koko maassa. Ei meillä tänäkään päivänä ole sitä tilannetta, että sairaalassa A ja sairaalassa B ovat yksi yhteen ne erityisalat, joissa päivystetään. Pohjanmaa vaatii oman räätälöintinsä, moni muu maakunta vaatii oman räätälöintinsä.

Toisekseen näitten erityisalojen siitä laajuudesta ja yhdessä tekemisestä, sen johtopäätöksen tekemisestä, että nyt joku menee tältä paikkakunnalta toiselle paikkakunnalle, minä olen ymmärtänyt, että Vaasassa on vahva tahto olla Turun suuntaan se yhteistyösuunta, mitä siellä ollaan haluttu ja valmiit tekemään. (Puhemies koputtaa) En näe mitään estettä, etteikö näin olisi jatkossakin.

Arvoisa puhemies! Rauman aluesairaala sai silloiselta ministeri Huoviselta poikkeusluvan, ja olemmekin eläneet viime ajat hyvin tarkkaan seuraten sitä, millaisia linjauksia täältä nyt sitten tulee jatkon osalta. Tämä on myöskin kysymys, jolla on aluepoliittinen vaikutus. Esimerkiksi Rauman seudulla Olkiluodon ydinvoimala, satamat, teollisuus ovat sellaisia asioita, jotka toivottavasti vaikuttavat myöskin sitten siihen kokonaisratkaisuun, joka tullaan tekemään.

Kysyisin ministeriltä: Mediasta on saatu nyt lukea, että esimerkiksi Salo saisi suoraan luvan jatkaa aluesairaalan toimintoja, mutta sitten kuitenkin toisaalta ymmärrän niin, että muilla aluesairaaloilla pitäisi olla tällainen poikkeuslupamahdollisuus, jos tulee yhteinen ja yksimielinen päätös siellä alueella. Pitääkö tämä paikkansa? Onko tässä jo tehty suoria linjauksia joidenkin kaupunkien osalta ja joidenkin osalta vaaditaan tällaista yhteistä päätöstä?

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on olemassa nyt ministeriön virkavalmistelusta syntynyt pohjaehdotus säädöksiksi, jotka lähtevät 3,5 kuukauden lausuntokierrokselle. Kun kysyitte, onko tehty valmiit linjaukset Helsingissä Meritullinkadulla, ei ole. Minulta on lähtenyt sairaanhoitopiirien johtajille tänään kirje, jossa toivon sitä, että sairaanhoitopiirien johtajat ja muut vastuuhenkilöt istuvat lähiviikkojen ja -kuukausien aikana samoihin pöytiin pohtimaan esimerkiksi alueellisia räätälöityjä ratkaisuja.

Arvoisa rouva puhemies! Kaiken keskellä viime viikkoinakin on ollut joitakin positiivisia viestejä eri puolilta Suomea, ja yksi positiivisimpia viestejä on ollut se, että Satakunnan kuntapäättäjät ovat ryhtyneet rakentamaan Satasotea, joka tarkoittaa muun muassa sitä, että se palveluverkko katsotaan siellä yhdessä, ja kun se katsotaan siellä yhdessä, niin se tulee tarkoittamaan sitä, että myös erikoissairaanhoitotasoiset palvelut katsotaan yhdessä. Minun odotukseni Satakunnan osalta ovat hyvin korkealla sen suhteen, että Helsingin päästä ei tarvitsisi puuttua millään lailla (Puhemies koputtaa) siihen, mitä te siellä teette.

Arvoisa rouva puhemies, fru talman! Virheistä pitää aina oppia ja ottaa opiksi. Viime vaalikaudella, niin kuin ministeri Rehula muistaa, sote-uudistus kaatui muun muassa siihen, että ei kuunneltu perustuslakiasiantuntijoita hyvissä ajoin. Poimittiin niin, että väkisin ajettiin uudistusta eteenpäin, vaikka tiedettiin, että oli perustuslaillisia ongelmia. Nyt, arvoisa ministeri, te olette tekemässä aivan saman virheen. Te luettelitte erittäin ansiokkaasti tässä näitä kielellisiä oikeuksia, ja niihin on helppo yhtyä teidän kanssanne, mutta kaikki viittaa siihen, että näitä ei ole millään tavalla huomioitu etukäteen, kun olette tätä valmistelleet. Ja johtopäätös on se, että tässä käy taas samalla tavalla kuin viime vaalikaudella.

Fru talman! Det är tyvärr så att regeringen tänker upprepa misstag man har gjort tidigare. Det är tragiskt och det visar på att också om man tycks kunna grundlagen där i ministerbåset så verkar det som man inte sedan skulle bry sig när man faktiskt behöver bereda reformen. Det här såg vi också i tiden när man försökte göra om regionförvaltningen 2008. Då gav grundlagsutskottet tummen ned. Nu kommer ni att göra samma misstag, herr minister.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä 3,5 kuukauden, melkein 4 kuukauden lausuntokierrokselle lähtevä säädöspaketti tulee eduskuntaan budjettilain aikataulussa tänä vuonna. Se tarkoittaa sitä, että kun te sotkette nyt, että viime vaalikaudella koko sote kaatui perustuslaillisiin ongelmiin, niin kaatui, mutta tämä laki kulkee nyt omaa polkuaan. Eduskunta tulee ottamaan tähän kantaa myös perustuslain osalta.

Toisekseen esitätte väittämän, että tässä vaiheessa valmistelua ei olisi otettu perustuslaillisia näkökohtia huomioon. (Carl Haglund: Siltä vaikuttaa!) — Siltä vaikuttaa, mutta te juuri, edustaja Haglund, sanoitte, että ministeri luetteli tekijöitä, joista tässä asiassa pitää ottaa ne näkökulmat. Ne on otettu, ja tätä valmistelua toki jatketaan. Meillä on ministeriössäkin tästä hetkestä vajaa neljä kuukautta aikaa mennä näiltä osin eteenpäin.