Suullinen kysymys liikennehankkeista (Anna-Kristiina Mikkonen sd) | Suullinen kysymys liikennehankkeista (Veronika Honkasalo vas) | Suullinen kysymys vientivetoisesta palkkamallista (Hanna Räsänen kesk) | Suullinen kysymys valtion vanhojen metsien suojelusta (Sofia Virta vihr) | Suullinen kysymys sairaalapalveluiden supistamisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys  mobiililaitteiden  käytön  rajoittamisesta  kouluissa (Sofia Vikman kok) | Suullinen kysymys työntekijän  oleskelulupaa  koskevasta  palkkarajasta (Jorma Piisinen ps) | Suullinen kysymys mielenterveyden edistämisestä työelämässä (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kysymys Suomi liikkeelle -ohjelmasta (Mika Poutala kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Ensi viikolla tiet täyttyvät juhannuksen viettoon suuntaavista suomalaisista. Lomalaisia odottavat kuitenkin kuoppaiset tiet ja rapistuvat sillat. Hallitus on hylännyt liikenteen pitkäjänteisen ja yhteisesti sovitun kehittämisen. Sen sijaan hallitus harjoittaa poukkoilevaa, ennakoimatonta ja kalliiksi käyvää liikennepolitiikkaa, jota se rahoittaa myymällä valtion omaisuutta. Kun rahaa on vähän, pitää periaatteiden olla selkeitä.

Hallitus poimi Säätytalolla omaan koriinsa hankkeita myös Väyläviraston arvioiman tärkeysjärjestyksen ulkopuolelta. Juhannusliikenteen rinnalla moni hallituspuolueenkin edustaja on jäänyt kaipaamaan Väylän listalta muun muassa Puumalan Hätinvirran siltaa, Kouvola—Kotka-valtatien toteutusta tai Karjalan rataa. Ministeri Ranne, miksi hallitus on ohittanut yhteisesti sovitut ja asiantuntijoiden tärkeiksi katsomat liikennehankkeet?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä todeta, että se 3 000 miljoonan investointihanke, jota tämä hallitus toteuttaa, vastaa erittäin hyvin sitä, mitä Suomi tarvitsee, mitä teollisuus tarvitsee, mitä kansalaiset tarvitsevat. Listalle on nostettu sellaisia hankkeita, joita oppositiosta on haikailtu vuosikausia. Siellä on vt 5 Itä-Suomesta, 180 miljoonaa. Siellä on vt 12 Päijät-Hämeestä, jota on haikailtu demareista 40 vuoden ajan. Siellä on vt 15, Kouvola—Kotka, erittäin tärkeä hanke, ja muun muassa Lapista vt 21. [Eduskunnasta: Missä rahat? — Hälinää] Me nimenomaan satsaamme sellaisiin kohteisiin, joita Suomi tarvitsee, ja me teemme tämän hyvin, erittäin vakuuttavasti ja tarkasti. Ja asfalttitöitä, joita toteutetaan tänä kesänä, toteutetaan myös tulevina vuosina.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän edustajia vähentämään hälinää silloin, kun joku edustaja esittää kysymystä tai ministeri vastaa siihen. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen liittyen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Ranne, helmikuun kyselytunnilla sanoitte: ”Me pysäytetään ensi kesän aikana korjausvelan kasvu.” Ensi kesähän on jo nyt, keskikesän juhla on jo ensi viikolla. Te siis lupasitte, että korjausvelan kasvu pysähtyy tänä kesänä. Väyläviraston mukaan korjausvelka kuitenkin vain jatkaa kasvamistaan, 250 miljoonalla eurolla vuodessa. Olette myös todennut, että hihat on jo kääritty, tietyömailla on ryhdytty toimeen ja te saatte pysäytettyä korjausvelan kasvun tälle vuodelle. Mutta korjausvelkahan vain jatkaa kasvuaan maantiesilloissa, rataverkolla ja vesiväylillä. Tämä on hieman ristiriitaista. Ministeri Ranne, lupasitteko ehkä vähän liikoja?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se, mitä tänä kesänä tapahtuu, on todella se, että korjausvelan kasvu pysäytetään. 4 000 kilometriä uutta asvalttia... [Välihuutoja] — Tänä vuonna se pysähtyy. — Toki tiedämme, että kolmen kauden aikana korjausvelka on kasvanut niin radoilla kuin teillä. Tämä ei ole mikään yksittäinen hetkellinen tapaus, että nyt tällä hetkellä olemme tässä kriisissä. Mutta se täytyy todeta, että tilastollisesti — kysykää Väylältä, kysykää asiantuntijoilta [Vasemmalta: Kysytään ministeriltä!] — tänä kesänä tilanne on näin. Ja korjausvelkaan tulemme satsaamaan. Siellä on jo korvamerkitty 570 miljoonaa euroa, [Hälinää — Puhemies koputtaa] minkä lisäksi kaikki käytettävissä oleva muu raha, joka on mahdollista irrottaa korjausvelan taittamiseen, otetaan tietenkin käyttöön. Lisäksi nämä äsken mainitsemani useat hankkeet ja monet muutkin hankkeet täällä hallituksen investointiohjelmassa ovat sellaisia, että ne osaltaan tulevat myöskin taittamaan korjausvelan kasvua.

Ja tietenkin on selvää, että me tarvitsemme myöskin pitkäjänteisen rahoituksen, jota tämä hallitus myös hakee, jotta me voimme varmistaa, [Puhemies koputtaa] että jatkossa saamme tämän kokonaisuuden hallintaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Asell, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee työtä. Työvoiman liikkuvuuden esteitä olisi karsittava ja mahdollistettava työ kauempaakin kotoa ilman pakkoa muuttaa työn perässä. Etätyön yleistymisestä huolimatta monen on pendelöitävä töihin. Joukkoliikenteen olisi mahdollistettava matka-ajan käyttö tehokkaasti. Riittävä matkapuhelinverkkojen kapasiteetti junaratojen varrella on avainkysymys, ja viime kaudella löytyi 4,7 miljoonaa VR:n, operaattorien ja viranomaisten yhteistyöhön ongelman ratkaisemiseksi. Kaupallisesti verkot eivät rakennu ratojen erämaataipaleille, joilla niille on vain hetkittäistä tarvetta. VR on jo osaltaan investoinut vaunukaluston ja verkkolaitteiden uusimiseen ja tutkii ikkunakuuluvuuden parantamista. Tämä jo myönnetty rahoitus olisi tarvittu uusiin tukiasemiin katvealueilla. Kysynkin ministeriltä: miksi peruitte jo rahoitetun hankkeen, joka olisi tuonut kaivattua helpotusta pääradan työmatkalaisille? [Vasemmalta: Erittäin hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensin totean, että edelleen nämä vuosikausia jatkuneet neuvottelut ja keskustelut operaattoreiden, viranomaisten ja ministeriön kesken jatkuvat. Eli edelleen haemme ratkaisua tälle, millä aikatauluilla ja millä rahoituksella nämä junien nettiyhteydet olisi mahdollista ratkaista. [Keskeltä: Missä rahat? — Hälinää — Puhemies koputtaa]

Mutta totean tähän nyt kuitenkin, että VR vastaa VR:n palveluista. VR on ensisijaisesti vastuussa siitä, minkälaista ravintolapalvelua, minkälaiset istuimet ja minkälaiset nettiyhteydet VR tarjoaa. Tästä tietenkin täytyy katsoa eteenpäin, [Hälinää — Puhemies koputtaa] kuinka me voisimme teknisesti edistää tätä, mutta jos mietitään valtiontalouden tilannetta tällä hetkellä, niin meidän on aivan pakko keskittyä peruspalveluihin — niihin välttämättömiin, aivan ensisijaisiin. Toki me haemme yhteistyössä edelleen niitä ratkaisuja, mutta jos asia olisi ollut helposti hoidettavissa, niin eivätköhän aikaisemmat hallitukset olisi sen hoitaneet. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Ranne, totesitte viime kuussa Nato-kokouksen yhteydessä, että Suomessa olisi huoltovarmuuden kannalta siirryttävä tsaarinaikaisesta raideleveydestä eurooppalaiseen raideleveyteen. Oma ministeriönne julkaisi asiasta 70-sivuisen asiantuntijaselvityksen viime keväänä. Lopputulos oli, ettei hanke ole missään tarkasteluvaihtoehdossa kannatettava. Aika ja kustannusarviot vaihtelevat viidestä miljardista kymmeneen miljardiin ja viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen tai vuosikymmeniin investointina. Tähän päälle tulevat kaluston muutoskustannukset ja elinkeinoelämän haitta reiteille. Samaan aikaan rataverkon korjausvelka on kasvanut 1,6 miljardiin. [Vasemmalta: Juuri näin! Ohhoh!] Kaikilla keskeisillä rataosuuksillamme on välityskyky‑ ja kapasiteettiongelma. Eikö meidän pitäisi huolehtia nykyisestä rataverkosta ja sen toimivuudesta ennemmin kuin ruveta rahaa työntämään uusiin hankkeisiin? [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Huomioiden rataverkon nykyisetkin tarpeet [Puhemies koputtaa] uskotteko uuden selvityksen muuttavan arviota raideleveyden muuttamisen [Puhemies koputtaa] hyödyistä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomen tilanne on muuttunut pitkällisesti ja pysyvästi sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sodan, sen jälkeen, kun Suomen raja meni kiinni. Huoltovarmuus‑ ja turvallisuusnäkökulmat ja myöskin teollisuuden tarpeet, EU ja Nato osoittavat siihen suuntaan, että tällainen selvitys, jossa tarkastellaan sitä, kuinka eurooppalainen raideleveys voitaisiin askel askeleelta toteuttaa Suomessa, on tärkeä ja välttämätön juuri tässä ajassa. Tämä tarkoittaisi sitä, että ensin selvitämme sen, millä tekniikalla, millä rahalla, minkälaisilla pätkillä tämä olisi mahdollista toteuttaa. Tähän on hyvinkin saatavissa merkittävää EU-tukea, ja missään tietenkään ei ole kukaan pistämässä noin vain miljardeja menemään, kuten edellisessä hallituksessa tehtiin. [Vasemmalta: Ohhoh!] Joka tapauksessa tämä selvitys, jolle saadaan valtavasti tukea myöskin turvallisuusnäkökulmista, on erittäin tärkeä juuri tässä ajassa, tässä tilanteessa. [Puhemies koputtaa] Se on Suomen etu. [Timo Harakka: Entä se valtiontalous?]

Arvoisa puhemies! Hallitus on tuoreessa periaatepäätöksessä sallinut valtion omistusosuuksien alentamisen valtionyhtiöissä, kuten VR:ssä. Tuotot tulpataan ja myyntitulot kaadetaan investointiohjelmassa muun muassa — yllätys yllätys — terveysjäteille yksityisen hoidon Kela-korvausten kautta. Erityisen onnettomalta näyttää suomalaisten junamatkustajien tulevaisuus. Meillä on eurooppalaista näyttöä, minkälaisen sotkun rautatieliikenteen yksityistäminen on aiheuttanut: julkista rahaa palaa enemmän, palvelut monimutkaistuvat, työehdot heikentyvät, lippujen hinnat nousevat räjähdysmäisesti, mutta osakkeenomistajille kyllä maksetaan huikeita osinkoja.

Arvoisa puhemies! Hallituksen arvovalinnat kyllä tiedetään, mutta kysyn silti: miten hallitus aikoo jatkossa varmistaa suomalaisille kohtuuhintaisen ja kattavan raideliikenteen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Honkasalo, kannattaa lukea hieman tarkemmin omistajaohjauksen periaatepäätöstä. Siinä ei suinkaan sanota, että myydään omistuksia — siinä ainoastaan todetaan, että valtion näkökulmasta tämä on se meidän minimiomistus, jolla valtion intressit saadaan turvattua. Ollaan katsottu läpi valtionyhtiöitä, kuten tehtiin viime hallituksenkin aikana, arvioitiin jokaista yhtiötä erikseen, luotiin periaatteet omistukselle, ja se, mitä sen jälkeen tehdään, on aivan eri harkinnan tulos. Valtio katsoo, että esimerkiksi VR:n osalta meidän intressit voidaan turvata tällaisella omistuksella, mutta se ei tarkoita, että siihen omistukseen mentäisiin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Väylävirasto on ehdottanut, että maantieliikenteen nopeusrajoituksia laskettaisiin lähes 2 000 kilometrillä niistä maanteistä, joilla on nykyisin satasen nopeusrajoitus. [Keskeltä: Hyvänen aika!] Lopullisesti nopeusrajoitusten alentamisesta päättää hallitus. Liikenneministeri on näyttänyt ensikommenteillaan aikeille vihreää valoa.

Arvoisa liikenneministeri, vastasitte tänään kirjalliseen kysymykseen ja perustelitte siinä Väyläviraston päivitystyötä muun muassa ilmastosyillä. [Välihuutoja] Keskustan mielestä hallituksen linja on väärä — eihän nopeusrajoitusten alentaminen voi olla tavoite. Suomalainen, joka tarvitsee autoa, tai kuljetusyrittäjä ei ole ilmastohaitta. Tavoitteena pitäisi olla parempikuntoiset maantiet, jotka mahdollistavat nopeusrajoitusten nostamiset. Laitetaan Suomi liikkeelle. Se tietysti edellyttäisi, että hallitus laittaisi teiden kunnossapitoon huomattavasti nykyistä enemmän rahaa. Hallitus voisi halutessaan peruuttaa surullisenkuuluisan Turun tunnin junan ja laittaa nuo rahat, niin kuin keskusta on esittänyt, muun muassa maanteiden kunnossapitoon. Kysynkin liikenneministeriltä: tartutteko keskustan ehdotukseen, tai miten muuten aiotte toimia, [Puhemies koputtaa] jotta nopeusrajoitusten alentamisilta vältyttäisiin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että siis mitään päätöksiä tästä nopeusrajoitusten ohjeen päivittämisestä ei ole tehty, se on nyt tällä hetkellä lausunnoilla. Tärkein tavoite tässä on, että Suomen liikennettä sujuvoitetaan ja liikenne tulee turvallisemmaksi. [Antti Kurvinen: Hidastetaan!] Me katsomme nyt sitten lausuntojen perusteella, mitkä ovat ne mahdolliset toimenpiteet.

Tämä hallitus on nimenomaan kumipyörähallitus, ja me teemme kaikkemme sen eteen, että meillä autoilu on sujuvaa ja turvallista. [Välihuutoja] Tällaiset erilaiset opposition ja erityisesti kepun esitykset siitä, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] että Turun tunnin juna pelastaisi kaiken... Kaikki varmaan ovat tänään lukeneet uutisen siitä, että me tulemme yhteistyössä kuntien kanssa, mikäli kunnatkin siihen osallistuvat, osahankkeilla viemään eteenpäin länsiradan rakentamista täysin hallitusti ja täysin riskit hallinnassa. [Antti Kurvinen: Mikään ei estä tunnin junaa, tunnin juna puksuttaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minun nyt täytyy sanoa, että yleensä ministerin on hyvä pysyä totuudessa, kun vastaa kysymyksiin. Te sanoitte juuri äsken tässä, että tänä kesänä korjausvelka pysähtyy — te toistitte sen, mitä helmikuussakin sanoitte — mutta näinhän ei tosiasiassa ole. Ja osaksi se johtuu syystä, joka ei ole teidän vikanne, eli kustannustasojen noususta. Maarakennusindeksi on noussut yli 30 prosenttia ja päällysteiden hinta jopa 55 prosenttia. Edellisen kerran 4 000 kilometrin päällystepintaan yllettiin vuonna 2020 mutta 1,2 miljoonaa edullisemmalla hinnalla kuin mitä te nyt tänä vuonna olette panostamassa. Ely-keskuksista on kerrottu, että he eivät usko, että tällä teidän panostuksellanne tullaan tänä vuonna pääsemään 4 000 kilometrin päällystämiseen. Milloin te annatte arvionne näistä päällystekilometreistä? Onko teiltä tulossa lisää rahaa niihin? Perussuomalaisethan lupasivat vaaleissa, että tiet kuntoon.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Toistan nyt vielä kertaalleen: Se fakta on täysin vedenpitävä, että korjausvelan kasvu pystytään pysäyttämään tänä kesänä ja nimenomaan sillä 4 000 kilometrillä asvalttia. Väylän viimeisimmät tiedot osoittavat myöskin sen, että siihen ollaan pääsemässä. Toivottavasti elytkin ovat tähän sitoutuneet. Tietenkin on vaikeaa kilpailuttaa tilanteessa, jossa hinnat ovat nousussa. Mutta tämä on se tavoite, ja tähän ollaan myös pääsemässä. [Suna Kymäläinen: Nyt kun olisi joku faktantarkistaja!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Selkeästikään oppositiolle ei tule lehtiä, kun he eivät ole millään tavalla tietoisia, mitä kaikkia väylähankkeita Suomeen on tällä hetkellä tulossa. [Välihuutoja] Siellä tulee valtatie 15:tä, siellä tulee valtatie 12:ta, ja edustajan oikein kertomalla kertoma Kotka—Kouvola-välin valtatie 15:kin on jo käytännössä katsoen saanut rahoituksen — ei tosin ole nuijittu pöytään, mutta näin on kuitenkin kerrottu. [Naurua — Puhemies koputtaa] Pakko on sanoa, että pitäisikö hallituksen suunnata tiedottamista oppositiolle ihan suoraan, niin etteivät he jää tällaisiin paitsioihin näistä äärettömän hyvistä kumipyöräliikenteelle tulevista hankkeista, kun ei se tunnu täällä muuten olevan tiedossa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todella toivon, että te käytte lukemassa Väylän sivuja ja ely-keskusten sivuja. Tietenkin on selvää, että on haastavaa saavuttaa näitä tavoitteita.

Edelleen voin todeta edustaja Laaksolle, että kyllä siellä ovat ne rahat olemassa sille vt 15:lle. Näistä on sovittu, ja näistä on päästy hallituksessa siis erittäin hienoon yhteisymmärrykseen ja sopimukseen, jotta me voimme keskittyä juuri niihin kohteisiin, jotka ovat Suomen teollisuuden, kilpailukyvyn ja liikenneturvallisuuden kannalta kaikkein keskeisimpiä. Erittäin hyvää yhteistyötä hallituksen sisällä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen liikennepolitiikassa puhetta kyllä piisaa, kuten tässä huomataan, mutta katetta sillä ei ole juuri lainkaan. Perussuomalaisten riveistä huudettiin vuosia euron bensaa, mutta katselin, että pumpulla sitä myydään lähemmäs kahdella. [Juho Eerola: Euron halvempaa kuin teidän aikana!] Tieverkko on uhottu laittaa kuntoon moneen kertaan, mutta tuhannet kilometrit jätetään oman onnensa nojaan. Ratinkääntäjille lupasitte halvempaa autoilua, mutta nostatte työmatkojen hintaa satasilla. Yksityisteidenkin puolesta puhuitte kauniita, vaikka tosiasiassa leikkaatte niiltä rahat. Kaiken kukkuraksi te, ministeri Ranne, olette nyt keskeyttänyt junien nettiyhteyksien parantamisen ja olette tekemässä myös mojovan korotuksen julkisen liikenteen verotukseen. Jos joku vielä miettii, miksi kaikkia — kävelijöitä, pyöräilijöitä, pendelöijiä ja autoilijoita — kuritetaan, niin siksi, että te saatte hieman haisevaa asfalttia ja Turun tunnin junan. [Välihuutoja] Ministeri Ranne, kysyn teiltä: pysyttekö te itsekään enää perässä siitä, missä liikennepoliittisten petettyjen lupaustenne sarjassa ollaan menossa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

2

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että kaihertaa, kun edessä on pitkään aikaan kaikkein autoilumyönteisin hallitus. [Suna Kymäläinen: Mitä ihmettä? Päinvastoin!] Ensimmäisinä töinä me alensimme teidän hallituksenne [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] jakeluvelvoitetta. [Juho Eerola: Menikö jakeluun?] Se ei edes korkeimmalla tasollaan yllä siihen, mihin se olisi teidän kaudellanne tai teidän suunnitelmissanne jo seuraavana vuonna ulottunut. Tänä vuonna polttoaineen verotusta lasketaan 168 miljoonaa. Te voitte verrata sitä muihin veronalennuksiin, joita tämä hallitus tekee. Myös polttoaineveron CO-komponenttia lasketaan varsin merkittävästi. Ajoneuvoveroa lasketaan. [Välihuutoja] Ylipäätänsä tämä liikenneministerin kuvaama tieinfraan panostaminen, korjausvelkaan panostaminen ja tämä meidän yleinen veropolitiikkamme ja autoilumyönteisyys ovat juuri sitä, mikä kuvaa tämän hallituksen politiikkaa. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Siinä tuli aika selvät sanat, että ei niinkään taloudella, turvallisuudella, ilmastolla, luonnolla — ei, autoilu on se, millä on väliä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ”Kumipyörähallitus” on mielenkiintoinen uusi termi, kun tähän asti olette kovasti kaikissa yhteyksissä puhuneet teknologianeutraalisuudesta. Itse myös uskon siihen, että liikenteen pitää olla sujuvaa, turvallista ja ekologisesti kestävää. Tässä myös kävely, pyöräily ja joukkoliikenne — joukkoliikenne kaupunkien välillä ja joukkoliikenne kaupunkien sisällä — ovat äärimmäisen tärkeitä. Ja, kyllä, polkupyörässä ja myös linja-autossa on tyypillisesti kumipyörät. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Silti, siitä huolimatta, hallitus leikkaa näiden tuista ja on nostamassa joukkoliikenteen arvonlisäveroa. Olisinkin kysynyt: millä ihmeellä hallitus turvaa sujuvan, edullisen, ekologisen liikkumisen kaupunkien sisällä ja kaupunkien välillä? [Eduskunnasta: Ei millään! — Perussuomalaisten ryhmästä: Ai, pyörälläkö kaupunkien välillä? Voi hyvä luoja!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Kiitoksia! Ensin totean sen, että Suomessa tällä hetkellä 90 prosenttia tonneista ja pääosa meistä kansalaisista liikkuu kumipyörillä. Tätä ei voi vähätellä, ja tämä tulee olemaan tilanne myös pitkään tulevaisuudessa. Me käymme tietenkin jatkuvasti keskustelua siitä, kuinka me voisimme kannustaa joukkoliikenteen käyttämiseen ja raideliikenteen käyttämiseen, mutta tällä hetkellä tilanne on se, että me emme voi pakottaa niihin ketään. Ja toki tässä on palvelutuotannossa [Veronika Honkasalo: Vastatkaa kysymykseen!] ja erilaisten ostosopimusten osalta mahdollista katsoa, kuinka niitä voidaan enemmän tukea. Mutta tässä taloustilanteessa on täysin kestämätöntä kuvitella, että me voisimme kasvattaa tukia tai kasvattaa erilaisia uudenlaisia häkkyröitä siinä, että me saamme kaupunkien sisäistä liikennettä vielä tätä enemmän tuettua. Se ei ole mahdollista. Mutta tällä hetkellä, kun otitte esiin teknologianeutraaliuden, meidän täytyy nimenomaan mahdollistaa erilaiset käyttövoimat tulevaisuudessa, ei niin, että me lyömme lukkoon jotain. Ja tämän me myös teemme.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Juurikin liikennepolitiikassa suomalaiset odottavat, että sanat ja teot ovat sopusoinnussa. [Sinuhe Wallinheimo: Teillähän ne olivat!] Tämä on pitkien välimatkojen maa, ja kansalaisten on välttämätöntä kulkea. Kaikilla meidän väylillämme erityisesti nyt kesän aikana kotimaan liikennöinti, matkailu, kasvaa. Ensi viikolla kansalaiset suuntaavat mökeilleen viettämään juhannusta, ja kyllä se todellisuus monilla maanteillä on aika karu. Tiet ovat huonossa kunnossa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Teidän jäljiltänne!] korjausvelkaa on paljon.

Ministeri Ranne, te olette aika suurielkeisesti antanut julistuksen eduskunnalle helmikuussa, kun te todellakin sanoitte, että ”korjausvelan kasvu, me pysäytämme kesän aikana sen”. Näin te sanoitte, ja uusitte sen tässä, ja nyt kun äkkiä tarkistin, niin kesä on käsillä — keskikesän juhla on ensi viikolla — ja korjausvelka sen kuin kasvaa. Väyläviraston raportin mukaan sitä on jo nyt yli neljä miljardia, ja sen ennustetaan kasvavan tällä hallituskaudella yli viiden miljardin. Se edellyttäisi korjausvelan taittamiseen 600 miljoonan euron vuosittaisen lisärahoituksen heti. Ministeri Ranne, [Puhemies koputtaa] tulittekohan nytten puhuneeksi hieman liian suurella suulla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin korjaan tämän, eli kaksi ja puoli miljardia on tiestön korjausvelka, ja puolitoista miljardia on raideliikenteen raiteiden korjausvelka. [Eduskunnasta: Neljä miljardia!] Ja sitten edelleen totean, että jos kuullun ymmärtämisessä on joitain ongelmia, [Hälinää — Puhemies koputtaa] niin totean näin, että tietysti me tarvitaan, jotta pysyvästi voitaisiin pysäyttää korjausvelka, lisää rahoitusta todella paljon, mutta tänä kesänä ihan virallisesti mittaamalla voimme todeta, että se ei tule kasvamaan tämän kesän aikana, ja sen takia tämä neljätuhatta kilometriä riittää nimenomaan siihen, [Krista Kiurun välihuuto] että se hetkellisesti pysäytetään. Tästä tässä on kyse. [Juho Eerola: Kasvu on pysähtynyt! — Eduskunnasta: Kuinka pitkä se hetki on? — Krista Kiurun välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On ehdottoman tärkeää, että kaikkialla Suomessa pystyy liikkumaan sujuvasti niin pyörillä kuin raiteilla kuin lentäen kuin laivalla kuin kävellen — tämä on ilmiselvää. Ei ole mitään mieltä asettaa vastakkain eri liikkumisen muotoja, ja on hienoa, että tässä vaikeassakin talouden tilanteessa hallitus pystyy, kuten ministeri täällä on kertonut, panostamaan myös tieverkkoon. [Vasemmalta: Paitsi julkiseen liikenteeseen!]

Täällä useasti viitataan siihen, että yhdellä raidehankkeen perumisella jotenkin korjattaisiin koko Suomen muuta liikenneverkkoa, ja tämähän on mieletön väite. Länsirata on strateginen aluekehitysinvestointi, [Keskeltä: Ai Turun tunnin juna?] joka jopa 50—100 vuoden aikajänteellä luo eteläiseen Suomeen yhteisen työssäkäyntialueen, [Välihuutoja — Hälinää] parantaa elinvoimaa, parantaa korkeakoulujen mahdollisuuksia, ihmisten sijoittumismahdollisuuksia. Pyytäisin ministeriä nyt korjaamaan näitä mielettömiä väitteitä siitä, että yhtä raidehanketta hidastamalla voitaisiin korjata kaikkialla [Puhemies koputtaa] muualla Suomessa kaikki tiet ja sillat joka puolella [Puhemies koputtaa] — ihan lukuihin perustuen, kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Kiitoksia! Tänään olette varmaan uutisista lukeneetkin, että Länsirata Oy:n osalta on esisopimusneuvotteluja käyty. [Eduskunnasta: Paljonko lupasitte lisää rahaa?] Ja sieltä voidaan todeta näin, että me edistämme aivan hallitusohjelman mukaisesti tiettyjen pätkien rakentamista sillä välillä, ja tämä, että näitä kymmenen kilometrin pätkiä voidaan edistää, edellyttää siis sitä, että valtio pääomittaa 400 miljoonalla ja kunnat pääomittavat 400 miljoonalla. Tämä tulee olemaan erittäin tärkeä ja konkreettinen etenemistapa, koska me keskitymme nimenomaan nyt ensi vaiheessa kahteen erittäin hyvään ja tärkeään kohteeseen, ja näiden kustannus tulee olemaan tämän kauden aikana — tämä rakentaminen aloitetaan 2026 — ehkä 400 miljoonaa. Loppukustannukset tulevat ensi kaudelle.

Sen lisäksi voi todeta, että tämäntyyppisissä hankkeissa, jotka koostuvat monista osapätkistä, osahankkeista, me hillitsemme ja hallitsemme niitä riskejä, niitä kustannusnousuja, ja etenemme hyvin hallitusti ja fiksusti, [Puhemies koputtaa — Antti Kurvinen: Siltä näyttää!] juuri niin kuin siellä maakunnassakin kaivataan ja halutaan, ja nimenomaan yhteistyössä, [Puhemies koputtaa] koska kun kunnat haluavat, niin myöskin meillä on oma osuutemme täällä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Saramo, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Julkisen liikenteen hinnat ovat nyt aivan ennätyksellisessä nousussa, ja samaan aikaan näyttää, että hyvin pian myös vuokrat ovat aivan ennätysnousussa — jo alkuvuodesta vuokrien tasot ovat nousseet paljon. Nyt kun te nostatte arvonlisäveroa, niin yleensäkin kaikki hinnat nousevat. Myös sen kumipyöräbensiinin hintaa te olette nyt nostamassa, joten se pieni veronalennus, joka polttoaineisiin tehtiin, on nyt syöty sitten tässä alvin korotuksessa. Nyt ihmisillä ei ole varaa enää asua etenkään täällä pääkaupunkiseudulla, ja te vaan nostatte kaikkea sitä kustannustasoa. Samaan aikaan myös syrjäseuduilla, kuten täältä on huudeltu, ihan aidosti ne reiät ja kuopat ovat siellä teissä, ja valtava määrä suomalaisia on työttöminä rakennusalalla. Juuri nyt kannattaisi elvyttää, mutta te ette tee sitä.

Kysyisin nyt ministeri Ranteelta: kun sanoitte, että on semmoinen hetki tulossa, kun korjausvelka ei kasva, niin koska se hetki on, kuinka pitkään se hetki kestää [Puhemies koputtaa] ja minkä takia sen jälkeen annetaan tilanteen vielä pahentua entisestään? [Vasemmalta: Sininen hetki!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En tiedä, tämä on nyt aika uskomatonta jauhamista, [Vasemmalta: Ohhoh!] mutta vielä kerran: Kaikki tietävät, että korjausvelan pitkäaikaista kasvua ei voi pysäyttää yhden hallituskauden aikana. Se on aivan sama tilanne kuin valtionvelan osalta, [Hälinää — Puhemies koputtaa] pysyvästi ei voi pysäyttää. Mutta kaikki tietävät myöskin sen, että hetkellisesti, jos kesän aikana urakoidaan teillä valtavasti, se kilometrien määrä ei kasva.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Ranne tuli tuossa juuri vastanneeksi, että korjausvelkahan ei siis tosiaan pysähdy. [Mikko Savola: Siinä se totuus tuli, vihdoinkin!]

Jos tätä keskustelua yrittää summata yhteen, niin tämän hallituskauden jälkeen Suomen teillä ajetaan entistä hitaammin, Suomen tiet ovat entistä kuoppaisemmilla nimismiehenkiharoilla, sillat rapistuvat, raiteiden korjausvelka kasvaa, junien verkkoyhteydet eivät toimi ja maakuntalennot loppuvat. Orpo—Purra-kauden muistomerkiksi jää vain Turun tunnin junan torso. Ei tämä nyt oikein hyvältä kuulosta vaan poliittiselta välistävedolta.

Arvoisa ministeri Ranne, olisiko hallituksen syytä palata parlamentaarisen yhteistyön ja asiantuntijavalmistelun linjoille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän todella hyvin, että oppositiota harmittaa, [Suna Kymäläinen: Juuri sitä todistetaan, ettei valtionvelan kasvua voi pysäyttää!] että me toteutamme tämän hallituskauden aikana lukuisia sellaisia hankkeita, joiden perään te olette vain haikailleet. 3 000 miljoonan investointipaketti on juuri se, mitä Suomi tällä hetkellä tarvitsee. Se perustuu myöskin erittäin vahvasti asiantuntijanäkemyksiin, ja meillä on laaja kannatus niin elinkeinoelämän puolelta kuin asiantuntijoittenkin osalta. Toki mikään raha ei riitä kerralla, että me pystyisimme kaikki ongelmat ratkaisemaan, mitä meillä tuolla tie- ja raidepuolella on, mutta kyllä tämä hallitus tekee todella paljon, ja sen tulette myöskin huomaamaan tämän hallituskauden lopussa. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Myönnän vielä vastauspuheenvuoron pääministerille. — Olkaa hyvä, pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Jos nyt luvun muistan oikein, niin me käytämme 1 miljardi 534 miljoonaa euroa perustienpitoon tänä vuonna, ja korjausvelan purkuun on lisätty lisää resursseja. Mutta kuten täälläkin on jo todettu, samaan aikaan kustannukset nousevat merkittävällä tavalla. Mutta me siis käytämme erittäin paljon tiukassa taloudellisessa tilanteessa korjausvelan purkuun, perustienpitoon. Me käynnistämme todella paljon uusia investointihankkeita. Eli jälleen kerran syntyy hieman väärä kuva siitä, mikä tämä iso kuva on.

Ja kyllä, niitä kuoppia on siellä teissä. Ne ovat sinne vuosien ja jopa vuosikymmenien aikana syntyneet korjausvelkana. Meidän tavoitteemme on pysäyttää korjausvelan kasvu, saada sitä uutta toimivaa tietä ja löytää... Taisi olla ministeri Kyllönen aikanaan, joka sanoi, [Puhemies koputtaa] että myöskin sitä soraa pitäisi löytää, että saataisiin syrjäisemmätkin tiet pysymään kunnossa.

Hallituksella on vakaa tahto, ja me teemme töitä sen eteen, että korjausvelan kasvu pysähtyy, perustienpidosta pidetään huolta, myöskin alemmasta tieverkosta. Samaan aikaan kehitetään suuria väyliä, väylähankkeita, niin kuin hallitusohjelmassa on linjattu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomainen vastaus, pääministeri!]

Arvoisa puhemies! Olen toiminut 30 vuotta yrittäjänä ja myös työnantajana. Olen myös aina ajatellut, että motivoituneet ja työstään pitävät työntekijät ovat yrityksen suurin voimavara. Palkkaratkaisuilla ja jopa niistä käytävillä keskusteluilla on merkitystä eri alojen vetovoimalle. Tutkimusten mukaan työn vaativuuteen nähden liian matala palkka, kuormittava työ ja liian suuri työmäärä heikentävät työn pitovoimaa.

Hyvä hallitus, olette viemässä eteenpäin niin sanottua vientivetoista palkkamallia. Olette siis kirjaamassa lakiin tiukat raamit yleisen palkankorotuslinjan huomioimisesta sovittelussa. Puututte samalla voimakkaalla kädellä valtakunnansovittelijan valtaan tehdä sovintoesityksiä. Hallitus, olette jättämässä sairaanhoitajat, opettajat sekä varhaiskasvatuksen ammattilaiset ikuiseen palkkakuoppaan. [Eduskunnasta: Ohhoh! — Ben Zyskowicz: Tuo ei ole totta, tuo ei ole totta!] Kysyn teiltä, pääministeri Orpo: oletteko arvioineet, millaisia vaikutuksia [Puhemies koputtaa] olemassa olevalla ehdotuksellanne on sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saatavuuteen, tai johtaako teidän vauhtisokeutenne siihen, että houkuttelevuus näillä aloilla laskee entisestään?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Tämä kysymys taitaa kuulua kyllä työministeri Satosen tontille. — Olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Lähdetään nyt ensin siitä liikkeelle, mistä tässä on kyse. Suomen bruttokansantuotteesta 40 prosenttia tulee viennistä. Jos Suomen viennillä ei ole kilpailukykyä, johon myös palkkaratkaisu hyvin keskeisesti vaikuttaa, niin se tarkoittaa sitä, että meillä ei ole myöskään resursseja pitää yllä meidän julkisia palveluitamme. Kaikki perustuu viennin kilpailukykyyn, ja niissä maissa, joissa vienti on hyvin keskeisessä roolissa, palkanmuodostus on pyritty rakentamaan niin, että se kilpailukyky on kärkenä ja se huomioidaan myöskin julkista sektoria koskevissa palkkaratkaisuissa. [Anne Kalmari: Hyvästi, Sari Sairaanhoitaja!] Se ei silti tarkoita sitä, että se automaattisesti johtaisi joidenkin alojen palkkakuoppaan. Ruotsissa on ollut 25 vuotta käynnissä tämä järjestelmä, [Antti Kurvinen: Eri malli!] ja siellä on saatu se tulos, että itse asiassa palkkatasa-arvo on jopa hieman parantunut, koska julkisen sektorin työvoimapula-aloilla, kuten vaikka hoiva-alalla ja opetusalalla, palkat ovat nousseet keskimääräistä enemmän.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On kylmä fakta, että hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ja työmarkkinatoimet osuvat useammin naisiin kuin miehiin. Hallitus syrjii pienipalkkaisia naisia ja vaikeuttaa naisvaltaisten alojen arkea. Tämä johtuu siitä, että osa-aikatöiden tekeminen on yleisintä naisilla, matalapalkkaiset alat ovat naisvaltaisia, yksinhuoltajista ja opiskelijoista selvä enemmistö on naisia. Kaikilta näiltä ryhmiltä hallitus nyt leikkaa. Hallitus myös poisti aikuiskoulutustuen, jonka saajista enemmistö on naisia. Entä miltä kuulostaa ikuinen naisvaltaisten alojen palkkakuoppa, jota hallitus nyt tuo eduskuntaan? [Zyskowiczin välihuuto] Naiset ovat valtava voimavara työmarkkinoilla, sillä heidän eliniänodotteensa on pitkä ja moni haluaa tehdä töitä myös eläkkeellä. Siksi hallituksen tulee perua naisvaltaisten alojen ikuinen palkkakuoppa ja madaltaa eläkkeellä töitä tekevien verotusta. Näin keskusta toimisi. Arvoisa ministeri Satonen, mitä toimia teette naisvaltaisten alojen palkkakuopan korjaamiseksi? [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä te teitte?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Jos nyt otetaan se Ruotsi esimerkiksi, niin siinä nimenomaan kyse on siitä, että siellä työehtosopimukset ovat usein numerottomia ja julkisella sektorilla pysytään kyllä kokonaisuudessaan siinä viennin päänavauksen linjassa mutta sitten julkisen sektorin sisällä voidaan kohdentaa palkankorotuksia erityisesti työvoimapula-aloille. Kuten jo kerroin, niin naisvaltaiset alat ovat silloin siitä hyötyneet, koska siellä on ollut työvoimapulaa näillä aloilla.

Tämäntyyppinen järjestely olisi täysin mahdollista myös Suomessa. Hallitus on pyrkinyt siihen, että työmarkkinajärjestöt voisivat tästä keskenään neuvotella ja saada aikaan ratkaisun, [Antti Kurvisen välihuuto] joka olisi samantyyppinen kuin Ruotsissa. Valitettavasti nämä neuvottelut eivät ole käynnistyneet, koska SAK ei ole halunnut niihin osallistua. [Suna Kymäläinen: Ai te olette päättäneet tuon valmiiksi!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Viime vuosikymmeninä työelämä on muuttunut paljon. Erityisesti nuorempien työntekijöiden asenteet työtä kohtaan ovat muuttuneet. Työ ei ole enää koko elämä. Tällaisen muutoksen keskellä on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, että emme heikennä poliittisella päätöksellä minkään alan vetovoimaa.

Ministeri Satonen, puhuitte Ruotsin sopimusvetoisesta mallista, mutta tämä on vientivetoinen malli, ja palkankorotukset tehdään täällä meillä yleensä aina prosenttikorotuksina. Korkeampaan palkkaan tulee tällöin euromääräisesti suurempi korotus kuin pienempään palkkaan. Mikäli tätä ajan kuluessa yhä suurenevaa eroa ei voisi pienentää enää muita aloja suuremmilla palkankorotuksilla, naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla työtä tekevät tulevat putoamaan ikuiseen palkkakuoppaan. Tästä on kysymys teidän ajamassanne palkkamallissa. [Anne Kalmari: Hyvin tiivistetty!]

Kysyn teiltä, arvon hallitus: Pidättekö naisvaltaisten yhteiskunnan kannalta kriittisten alojen työntekijöiden työtä vähempiarvoisena? Miksi olette tuomitsemassa kätilöt, [Puhemies koputtaa] sairaanhoitajat, opettajat ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset [Puhemies koputtaa] ikuiseen palkkakuoppaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen.

Arvoisa herra puhemies! Luulen, että olisi kaikkein parasta se, että näissä palkkaratkaisuissa huomioitaisiin työvoimapula-alojen tilanne nykyistä selvemmin, erityisesti silloin, kun julkisen sektorin palkoista päätetään, ja jos näin toimitaan, niin silloin nimenomaan nämä naisvaltaiset työvoimapulassa olevat alat pärjäävät siinä paremmin, kuten Ruotsissa on tapahtunut. Mutta se täytyy muistaa, että jos me ei pidetä huolta tästä meidän viennin kilpailukyvystä, niin meillä ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta rahoittaa tätä yhteiskuntaa. Ja sen takia se lakiesitys lähtee siitä, että valtakunnansovittelijan tulee huomioida kilpailukyky ja julkisen talouden kestävyys, kun niitä palkkaratkaisuja tehdään, minkä pohjalta valtakunnansovittelija tulee ne esityksensä antamaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällä nyt työministeri sanoi, että malli ei ole sama kuin Ruotsissa ja että se voisi olla sama kuin Ruotsissa, mutta se ei ole sama kuin Ruotsissa, koska SAK ei neuvottele. Mutta tehän tästä päätätte. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin hallitushan tästä päättää, ja hallitushan täällä tekee nyt päätöksiä siitä, millä tavalla tämä malli kirjataan Suomessa. Se voisi olla parempi, mutta se ei ole. [Sanna Antikainen: Ette halua neuvotella!]

Tässä on työmarkkinoilla muitakin heikennyksiä, jotka ovat nimenomaan sukupuoleen sidonnaisia ja liittyvät naisvaltaisiin aloihin: määräaikaisuuksien helpottaminen, irtisanomissuojan heikentäminen. Myös aikuiskoulutustuen poisto, joka täällä aikaisemmin mainittiin, on yksi sellainen tekijä, joka osuu nimenomaan naisvaltaisiin aloihin. Haluan kysyä teiltä, ministeri Satonen: Miten te olette ottaneet huomioon sukupuolen, sukupuolivaikutukset, kun näitä kysymyksiä on pohdittu? [Vasemmistoliiton ryhmästä: Ei mitenkään!] — Ja minä kysyn tätä ministeri Satoselta, en ministeri Grahn-Laasoselta, koska tämä on työmarkkinapoliittinen kysymys.

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Kiitos kysymyksestä. Käydään nyt läpi tämä tilanne. Siis hallitus on nyt lähettänyt lausunnoille lakiesityksen, jonka tarkoituksena on auttaa valtakunnansovittelijaa puolustamaan yleistä linjaa, ja tämä on se esitys, joka on tulossa lausuntokierroksen jälkeen eduskuntaan. Vaikka se täällä eduskunnassa tulisi hyväksytyksi, se ei poista sitä, että on jatkossakin mahdollista neuvottelemalla hakea sentyyppistä ratkaisua kuin Ruotsissa on tehty, jos nämä neuvotteluosapuolet neuvottelupöytään menevät ja haluavat sen asian ratkaista. Mutta on täysin selvää, että meidän kansantalous ei kestä, jos meillä ei ole sellaista järjestelmää, joka tukee valtakunnansovittelijaa siinä työssä, että hän pystyy puolustamaan tätä viennin päänavausta ja yleistä palkkalinjaa. [Antti Kurvinen: Hänen asemansa heikkenee!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Räsänen, Hanna, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Viime syksy ja alkuvuosi olivat työmarkkinoilla todella repivää aikaa. Olimme silloin kyllä aidosti huolissamme siitä, miten hallitus tulee tästä selviämään, miten Suomi tulee selviämään tästä sotkusta. Sääntöihin ja sitoumuksiin perustuva kulttuuri ei ole turhaa. Se on osoittanut Suomessa toimivuutensa. Keskusta on sopimisen kannalla. Merkittäviä työmarkkinauudistuksia tulee aina edistää yhdessä sopien [Perussuomalaisten ryhmästä: Tyhjä paperi!] ja tasapainoisia ratkaisuja hakien. Kysyn teiltä, pääministeri Orpo: oletteko arvioinut, miten nämä teidän aikaisemmat sotkunne ja neuvotteluhaasteenne tulevat vaikuttamaan ensi syksyn palkkaneuvotteluihin? [Antti Kurvinen: Hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitän erityisesti tästä kysymyksestä, koska meillä on tästä jo näyttöä. Ennen tätä hallitusta Suomessa oli sellainen hallitus, joka ei toteuttanut minkäänlaisia työmarkkinauudistuksia, jos kaikki työmarkkinajärjestöt yhdessä eivät olleet niistä samaa mieltä. Ja nyt te esitätte tätä samaa menettelytapaa, että me emme toisi tänne esityksiä, joita kaikki työmarkkinajärjestöt eivät yksimielisesti kannata. [Antti Kurvinen: Vastatkaa kysymykseen! — Välihuutoja vasemmalta] Sen hallituksen jäljiltä meidän julkinen talous oli sellaisessa kunnossa, että me jouduimme aikamoisiin pelastustalkoisiin. Ihmettelen kyllä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] jos tämä on keskustan linja. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Suomalaiset arvostavat rehellisyyttä, ja  on ongelma, ettei kansa voi luottaa tämän hallituksen lupauksiin. Arvoisa pääministeri Orpo, te totesitte viime keväänä vaalien alla: ”Minusta valtion mailla sitä pitää tarkastella, ja valtion omistuksessa olevat vanhat metsät, mitä on jäljellä, pitää suojella.” Nyt, arvon pääministeri, teidän hallituksenne on asettanut valtion mailla sijaitseville vanhoille metsille niin tiukat kriteerit, että esimerkiksi Etelä-Suomessa suojelun ulkopuolelle jää kaikki luontokadon pysäyttämisen kannalta arvokas vanha metsä. Ei ole reilua leikkiä, ettei arvokasta metsää ole olemassa, vain jotta se voitaisiin hakata. Kysyn yksinkertaisen ja lyhyen kysymyksen teiltä, arvon pääministeri: Oletteko te tietoinen, että nämä Orpon hallituksen asettamat kriteerit valtion vanhojen metsien suojelulle ovat niin kireät, ettei niitä täyttäisi edes yksikään Etelä-Suomen kansallispuistoista? [Vilhelm Junnila: Paljonko siellä on valtion metsää?] Oletteko tietoinen tästä asiasta, kun olette hallituksenne antanut tällaiset kriteerit asettaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se päätös, jonka peruslinjat ympäristöministeri ja maa- ja metsätalousministeri esittelivät, tulee olemaan, kun se toteutuu kokonaisuudessaan, historiallisen suuri. Se lähestyy 80 000—90 000:ta hehtaaria kokonaisuutena, joka toteutetaan eri toimin. Minusta se on hieno saavutus, ja se on enemmän kuin mitä edellinen hallitus pystyi tekemään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin! — Välihuutoja] Me tullaan seuraavassa vaiheessa käymään Metsähallituksen maat erityisen tarkkaan Etelä-Suomen osalta läpi ja etsimään sieltä ne vanhat metsät, jotka halutaan suojella, koska ongelma nyt on se, että Etelä-Suomessa valtion omista metsistä on erittäin suuri osa jo suojeltuna, ja toinen ongelma on se, että Etelä-Suomessa olevia valtion omistuksessa olevia vanhoja metsiä ei sitten loppujen lopuksi olekaan niin paljon. Tämän päätöksen sisällöstä ja jatkovalmistelusta pystyvät vastaamaan asianomaiset ministerit.

Puhemies Jussi Halla-aho

Lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Virta, olkaa hyvä. — Mikrofoni.

Arvoisa puhemies! Kiitos arvon pääministerille vastauksesta. Siitä ei tosin käynyt ilmi, olitteko siis tietoinen, miten tiukat kriteerit olette asettaneet näille valtion vanhoille metsille. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Te kerroitte, että ensin tulevat nämä kriteerit, millä suojellaan niitä valtion vanhoja metsiä, joita ei edes Etelä-Suomesta näillä kriteereillä juuri löydy, ja sitten tulee jokin lisäsuojelutasopäätös, joku uusi päätös, millä suojellaan. Miten siihen pitäisi luottaa, kun ennen vaaleja antamanne lupaus valuu jälleen kerran sormien välistä?

Oletteko tietoisia, ja varmasti olette, toivottavasti, siitä, että vapaaehtoiset ovat jo kartoittaneet niitä valtion mailla sijaitsevia arvokkaita metsäkohteita, [Perussuomalaisten ryhmästä: Elokapinako?] joilla nimenomaan olisi merkitystä luontokadon etenemisessä ja sen pysäyttämisessä Suomessa? Kuitenkaan näiden kriteerien valmistelussa — kriteerien, jotka eivät täytä asiantuntijoiden vaatimuksia — ei ole otettu huomioon tätä vapaaehtoisten tekemää työtä. Nyt pääministeri kertoo, että no nyt aletaan selvittelemään. Lähdettekö te, arvon hallitus, itse sinne niitä metsiä etsimään, kun vastaukset olisivat jo olemassa mutta te ette yksinkertaisesti niitä vain aio suojella? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tässä ollaan lisäämässä suojellun metsän määrää määrällä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] joka itse asiassa on historiallinen yksittäiseksi paketiksi, 80 000—90 000 hehtaaria.

Mitä tulee sitten kriteereihin, niin ne on Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijaraportin pohjalta ministeriöissä valmisteltu, [Välihuutoja] koska nämäkään kaksi tahoa eivät päättäneet yksistä kriteereistä eli eivät tehneet esitystä vaan tekivät haarukan. Jos otetaan muut kartoittajat ja asiantuntijatahot, niin meillä on vielä laajempi floora siitä, mikä on oikea. Ei ole yksiä oikeita kriteereitä. [Välihuutoja]

Ja mitä tulee sitten tähän Etelä-Suomen kysymykseen, joka on tärkeä ja mielenkiintoinen ja mihin pääministeri jo puuttui, niin todella on niin, että vaikka olisi erittäin sallivat kriteerit sille, mitä on luonnontilaa lähestyvä vanha metsä, jonka EU:n biodiversiteettistrategian mukaan tulisi suojelukohteena olla, ja vaikka puhuttaisiin esimerkiksi 120 vuoden ikärajasta, niin meillä ei ole Etelä-Suomen valtionmailla juurikaan tällaista metsää, joitakin satoja hehtaareita. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Ja itse asiassa tähän erillissuojelupäätökseen on nyt haettu vielä kaksi Etelä-Suomen valtionmetsien kohdetta, mutta eivät ne niitä kriteereitä täytä. Ne ovat muuten arvokkaita, [Puhemies koputtaa] samoin kuin muutkin Etelä-Suomen suojelualueet, ja niitä kyllä tulee niin vapaaehtoisten suojeluohjelmien [Puhemies koputtaa] kuin valtion päätösten osalta pikkuhiljaa lisää, [Puhemies: Kiitoksia, minuutti on loppunut!] kun mennään eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Hallitus on sulkemassa sairaaloita ja terveyskeskuksia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eikä ole!] Onko niin, että sairaat potilaat ovat loppumassa? Etelä-Savossa ja Lapissa on lyhyimmät jonot, ja olette sulkemassa sieltä Kemin ja Savonlinnan sairaalan, mutta kaiken kukkuraksi Kymenlaaksossa, jossa on pisimmät jonot, olette sulkemassa Kouvolan yöpäivystyksen. [Vasemmalta: Ohhoh!] Miten meinaatte pitää huolen siitä, että ihmiset saavat hoitoa? Monessa paikassa THL:n laskujen mukaan on kuukauden jonoja tänä päivänä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin korjaan, että hallitus ei ole sulkemassa Kemin eikä Savonlinnan sairaaloita. Hallitus on esittänyt, että raskas kirurgia ja 24/7-päivystys siirtyisivät muualle ja näihin sairaaloihin tulisi sen sijaan päiväkirurgista toimintaa, plus että sinne jäisi paljon muutakin toimintaa: poliklinikoita, vuodeosastoja, vaikka mitä, akuuttilääketiedettä ja näin poispäin. Ei ole kysymys siitä, että oltaisiin sulkemassa sairaaloita, vaan yritetään tehdä järkevää työnjakoa, jolla vältettäisiin päällekkäisiä päivystysrinkejä. Tämähän johtuu näistä keskustan aikanaan laatimista keskittämisasetuksista, [Hälinää] joiden mukaan tekonivelkirurgian tulee olla 600 kappaletta suorittavassa sairaalassa, ja näitä määriä ei ole näissä Kemin ja Savonlinnan sairaaloissa. Eli lähdemme siitä, että keskustan aikanaan myöntämän keskittämisasetuksen johdosta kaikki poikkeusluvat, millä sitä on koko ajan vesitetty, loppuisivat, mutta toki tarkastelemme asiaa vielä kerran, [Puhemies koputtaa] kunhan saamme asiasta lausuntopalautteet.

Arvoisa puhemies! Tutkimusten mukaan yhä useampi nuori päättää perusopetuksen riittämättömin taidoin. Pisa-tulokset ovat olleet vuosia laskussa, lukutaito on heikentynyt. On äärimmäisen tärkeää, että jokainen lapsi saavuttaa perusopetuksen aikana toisella asteella kantavat tiedot ja taidot. Siksi hallitus toteuttaa konkreettisia toimia perustaitojen vahvistamiseksi: Luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen opettamiseen lisätään aikaa. Lisäksi oppimisen tukea parannetaan [Ben Zyskowicz: Hyvä!] 100 miljoonan euron lisäpanostuksella, vaikka muuten taloudellisesti joudutaankin nyörejä kiristämään muilla sektoreilla kuin koulutuksessa. Äärimmäisen tärkeää on myös työrauhan varmistaminen kouluissa. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Kysyn: millä aikataululla opettajat ja koulut saavat nykyistä paremmat toimivaltuudet varmistaa kouluissa työrauha ja halutessaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meidän tärkein tehtävämme on huolehtia siitä, että tässä maassa on tulevaisuudessakin maailman paras koulu, ja me tiedämme, että Pisa-tulosten myötä meillä on siinä tekemistä. Sen takia hallitus panostaa perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, [Anne Kalmarin välihuuto] ja sen takia pidämme nyt huolta myös siitä, että saadaan aikaiseksi rauhaa, enemmän rauhaa kouluihin. Jo nyt koulut ja kunnat voivat itse järjestyssääntöihinsä ottaa sääntöjä siitä, että voidaan mobiililaitteet kieltää oppitunneilla, jos ne häiritsevät oppimista. Elikkä voidaan lähteä siitä, että sovitaan järjestyssäännöissä, että mobiililaite laitetaan parkkiin, esimerkiksi laatikkoon, opetustunnin ajaksi. Mutta hallitus lähtee nyt vahvistamaan tätä koulujen, rehtoreitten ja opettajien, mahdollisuutta tähän. Lainsäädäntötoimenpiteet ovat jo alkaneet, ja syksyllä [Puhemies koputtaa] tänne eduskuntaan tulee hallituksen esitys, joka entisestäänkin vahvistaa [Puhemies koputtaa] tätä puolta ja vahvistaa sitä, että meidän kouluissamme olisi [Puhemies koputtaa] parempi työrauha.

Arvoisa puhemies! Matalapalkkatyövoiman maahanmuutto on tuonut mukanaan paljon työntekijän hyväksikäyttöä ja kiskonnan kaltaista työsyrjintää. Kyse ei ole yksittäistapauksista vaan laajemmasta ilmiöstä. Hallitusohjelmassa tähän kuitenkin puututaan voimakkaasti: Viranomaisvalvontaa tehostetaan ja työelämässä tapahtuvan hyväksikäytön rangaistuksia kiristetään. Tärkeä on myös linjaus siitä, että työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta. Tähän liittyy esimerkiksi juuri annettu esitys työperäisen oleskeluluvan 1 600 euron palkkarajasta. Kysyisinkin arvon työministeri Satoselta: suojaako tämä hallituksen esitys matalapalkka-aloja hyväksikäytöltä, ja miten se vaikuttaa Suomessa jo tällä hetkellä työntekijän oleskeluluvilla oleviin henkilöihin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä 1 600 euron raja on tosiaan tällä viikolla täällä eduskunnassa esitelty, ja ymmärtääkseni se sai hyvin laajaa kannatusta koko salin suunnalta. Ajatus tosiaan perustuu, niin kuin kysyjä sanoi, siihen, että se on julkista taloutta vahvistavaa työperäistä maahanmuuttoa. Samaan aikaan se on työvoimatarpeen turvaavaa. Ja kolmantena, ehkä vielä tärkeämpänä, se on sellainen rahasumma, jolla henkilö voi tulla täällä Suomessa toimeen ilman yhteiskunnan tukia. Tämä on se keskeinen asia. Se on totta, että se nostaa noin 200 eurolla nykyistä rajaa ja siinä on kolmen kuukauden siirtymä sitten niillä henkilöillä, jotka täällä tällä hetkellä ovat.

Eli mielestäni tämä on erittäin perusteltu ratkaisu. Sen ohella on tietysti erittäin tärkeätä, että me seurataan koko ajan myöskin niitä väärinkäytöksiä, jotka tähän työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät. Koska me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, niin on äärimmäisen tärkeätä, että se tapahtuu [Puhemies koputtaa] suomalaisten työehtosopimusten puitteissa.

Ärade talman! I dag på vårsessionens sista frågestund är det passande att blicka mot sommaren, för många en välkommen paus från arbetslivet. Men sommaren är inte en tid för avslappning och återhämtning för alla. Högre krav på arbetstagarna ökar den psykiska påfrestningen. Utbrändhet och psykosociala störningar är ett växande problem i arbetslivet.

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä noin joka neljäs työntekijä kuuluu työuupumuksen riskiryhmään. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi menetetyn työpanoksen arvo on suomalaisessa yhteiskunnassa noin 2,5 miljardia euroa vuodessa, joidenkin mukaan vielä enemmän. Parempi työhyvinvointi on ratkaisevan tärkeää sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta.

Hallitusohjelman tavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Kysynkin, arvoisa ministeri Grahn-Laasonen: miten hallitus aikoo edistää mielenter-veyttä tukevia käytäntöjä työelämässä ja parantaa psykososiaalisen kuormituksen hallintaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Tack, kiitos. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt oli erittäin tärkeä kysymys. Tämä on ajankohtainen sitä kautta, että mielenterveyden ongelmat veivät viime vuonna yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauslomalle. Työelämän kuormitus nousee yhä vahvemmin esiin, erityisesti nuorissa sukupolvissa, mutta voi sanoa, että koko työikäisessä väestössä. Tällä on erittäin tärkeä yhteys siihen, miten työurat kehittyvät, ja siitä syystä tämä on hallitusohjelmassa vahvasti noteerattu. Meillä on lukuisia toimia, niitä on neuvoteltu työmarkkinaosapuolten kanssa hyvässä yhteistyössä. Ihan konkreettisina voi nostaa esimerkiksi työterveyshuollon kehittämisen siihen suuntaan, että myös sinne saataisiin näitä nopeita lyhytinterventioita, nopeaa apua, erilaisia konkreettisia työkaluja, kuten Terapianavigaattoria ja ohjatun omahoidon mallia, ja Työote-toimintamallilla on laaja vaikuttavuus havaittu. Näitä toimia viedään eteenpäin. Meillä on tulossa semmoinen monen kohdan ohjelma, joka varmastikin kokonaisuutena näihin ongelmiin tuo ihan merkittävää apua.

Mutta totta kai iso merkitys on myös johtamisella ja sillä, että työnantajalla on vastuu myös siitä, että työntekijät voivat hyvin. [Puhemies koputtaa] Ja ylipäätäänkin työelämää tulisi kehittää yhteistyössä, [Puhemies koputtaa] niin että siellä olisi aidot mahdollisuudet kehittää osaamista ja että työhyvinvointi kehittyisi kaikilla työpaikoilla.

Arvoisa puhemies! Liikkumattomuuden kustannusten on arvioitu olevan noin viisi miljardia euroa vuosittain. Sote-kustannuksiin verrattuna puhutaan noin 10—20 prosentin osuudesta. Liikkumattomuus edistää myös sydän‑ ja verisuonisairauksia ja on myös suuri syy elämänlaadun heikkenemiseen. Hallitusohjelmassa on paljon kiitelty Suomi liikkeelle ‑ohjelmaa, joka nimenomaan pyrkii ratkaisemaan liikkumattomuuden ongelmaa. Haluaisin kysyä ministeri Bergqvistiltä: mitä tämän ohjelman tiimoilta on jo tehty, ja mitä on mahdollisesti tulossa lähiaikoina?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Bergqvist, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. Suomi liikkeelle ‑ohjelma on jo hyvässä vauhdissa, ja se on tietysti hyvä asia. Se koostuu uudesta poikkihallinnollisesta yhteistyöstä, siis kaikki ministeriöt osallistuvat tähän, ja asioita katsotaan myös liikkumattomuuden näkökulmasta ja siitä, miten me voidaan edistää sitä, että suomalaiset liikkuvat.

Toinen osa on se, että haluamme kannustaa kaikkia suomalaisia liikkumaan enemmän mutta myös luoda semmoisia elämäntapoja varsinkin lapsille ja nuorille, mitä he voivat ottaa sitten mukaan koko elämäänsä. Sen takia panostetaan nyt paljon näihin Liikkuvat-ohjelmiin: Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu. [Eduskunnasta: Kuinka paljon?] Tämä on nyt erittäin tärkeä osa, mihin panostetaan paljon. Pari viikkoa sitten tämä kokeilu‑ ja innovaatiohaku päättyi, ja tähän on tullut jopa 125 hakemusta. Tähän osoitetaan nyt 3,7 miljoonaa euroa. Nyt on mielenkiintoista katsoa, millaisella uudella innovaatiolla [Puhemies koputtaa] voidaan saada suomalaiset liikkumaan enemmän.