Suullinen kysymys turpeen käytön vähentämisestä (Mauri Peltokangas ps) | Suullinen kysymys vanhusten kotihoidosta (Pia Kauma kok) | Suullinen kysymys maan käynnistämisestä koronarokotusten jälkeen (Antero Laukkanen kd) | Suullinen kysymys yritysten toimintamahdollisuuksista (Harry Harkimo liik) | Suullinen  kysymys  ryhmäkanteen  nostamisesta  kartellitapauksessa (Eveliina Heinäluoma sd) | Suullinen kysymys luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta (Tiina Elo vihr) | Suullinen kysymys romutuspalkkioista (Joonas Könttä kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Turpeenkäytön alasajo on jatkunut holtittomasti. Yrittäjät lopettavat, ja työntekijät joutuvat kortistoon. Syntyy korvaamattomia vahinkoja.

Hyvä hallitus, te koetatte painaa tätä villaisella, mutta kyse ei ole mistään pikkujutusta. Alan parissa toimii jopa 500 yritystä, ja se työllistää tuhansia ja välillisesti tuhansia. Huoltovarmuus kyykkää vaarallisesti teidän intohimoisten kiilusilmäisten ilmastotavoitteidenne edessä. Tuntuu, ettei vihallanne suomalaista turveteollisuutta kohtaan ole minkäänlaisia rajoja. Vihervasemmistolta tämän jotenkin ymmärtäisi, mutta miten keskusta voi olla tällaisessa mukana? Ilmastoperustelunne asiassa ovat roskaa. Suomalaista turvetta korvataan nyt muun muassa venäläisellä hakkeella ja turpeella. Te viette työpaikat ja tuotannon Venäjälle, aiheutatte konkursseja ja tuhoatte huoltovarmuuden vain oman agendanne takia, sillä ilmastovaikutus on nolla ja jopa negatiivinen. [Puhemies: Aika!] Mitä järkeä tässä on, arvoisa hallitus?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja on tainnut aiemminkin kysyä tästä kysymyksen, ja hyvä niin. Tämä on äärettömän vakava asia — äärettömän vakava asia. Olemme puhuneet hallitusta muutoksesta. Tällä hetkellä turveala on erittäin kovassa tiputuksessa, ja syitä on useampia, ei ole yhtä selkeää syytä. Ehkä merkittävimpiä ovat imagoon vaikuttaneet syyt, jotka lähtivät jo pari vuotta sitten keskustelusta siitä, mikä on turpeen rooli jatkossa. Mutta yksi keskeisistä on päästökauppahinta. Päästökauppahinta esimerkiksi vuodesta 2017 tähän vuoteen on noussut 93 prosenttia, ja tämä on merkittävää, koska esimerkiksi silloin 2017 meillä olivat vero ja päästökauppahinta 50 ja 50. Tällä hetkellä vero on 25 prosenttia, päästökauppahinta 75. Eli tässä on tekijöitä, jotka eivät ole pelkästään meidän hallittavissamme, mutta koko ajan on toimenpideohjelma, ja mielelläni vastaan seuraavissa kysymyksissä, mitä tulossa on.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Peltokangas, lisäkysymys.

Arvoisa puhemies! Selityksiä, jotka eivät auta lainkaan vallitsevaan tilanteeseen. Jos teillä olisi halu parantaa suomalaisen asemaa, te peruisitte veroruoskintanne turvealaa kohtaan. Vastuuton ilmastopolitiikkanne on nyt mennyt liian pitkälle. Suomi ei kestä vihreää ideologiaa, joka aiheuttaa energiahuoltovarmuuttamme rapauttavia toimia. On tullut aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja lopettaa elinkeinojemme ja teollisuutemme alasajo. Olemme jättäneet tänään toimenpidealoitteen turpeen veronkorotusten perumiseksi ja turpeen uusiutuvaksi julistamiseksi. Esim. Ruotsissa turve-energiaa on tuettu uusiutuvan energian sähkösertifikaattien muodossa. Arvoisa hallitus ja varsinkin keskusta, miksi kumarratte myrkynvihreää agendaa teollisuutemme, maa‑ ja metsätaloutemme ja energiahuoltovarmuutemme tuhoksi?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti edustajan spiikit oli kirjoitettu ennen äskeistä vastaustani, [Naurua] mutta sinällänsä ihan aiheellisiin asioihin kiinnititte huomiota. Ihan muutamia asioita:

Sanoitte tästä, että miksei se ole uusiutuva. Tiedätte historian, mitä siinä on tapahtunut ja muuta, mutta korjaan sellaisen pienen asian, jota jotkut haluavat pitää julkisuudessa, että olisi eri päästökauppamenettely riippuen, onko uusiutuva vai ei-uusiutuva. Se päästöhinta on ihan sama, eli sillä ei ole mitään merkitystä tässä. Ja kuten aikaisemmassa vastauksessani sanoin, tämä verotuksen osuus suhteessa päästöhintaan on tällä hetkellä ehdottomasti pienempi kuin se oli 2017. [Mauri Peltokangas: Turveteollisuus  kuolee  käsiin!]  Mutta ongelma meillä on yhteinen. Turvealalla on erittäin iso työllistävä merkitys, ja se  on  se ongelma, johon meidän pitää paneutua. Siihen on paneuduttu jo, ja on tulossa toimenpiteitä, joista mielelläni kerron taas seuraavassa vastauksessa. [Mauri Peltokangas: Odottelemme innolla!]

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Edustaja viittasi kysymyksessään siihen, että hallitus ajaisi suomalaisen teollisuuden ja työpaikat pois Suomesta. Tämä ei nyt aivan ole päivän kuva. Juuri tänään olemme saaneet lukea erittäin tärkeästä ja merkittävästä investointipäätöksestä, [Mauri Peltokangas: Miten se liittyy turpeeseen?] yhdestä Suomen metsäalan historian suurimmista investointipäätöksistä, 1,6 miljardin investoinnista Kemiin, uudesta tehdasinvestoinnista, joka on erittäin tervetullut, ja tällä tiellä hallitus myös jatkaa. [Ben Zyskowicz: Hallitus päätti tästäkin investoinnista?] Me haluamme vahvistaa suomalaista elinkeinorakennetta ja sitä, että Suomessa tulevaisuudessakin on teollisia työpaikkoja, meillä on iso ala, metsäala, tulevaisuudessakin. Tämän pohjaan ja varaan me rakennamme. Näitä investointipäätöksiä toivottavasti saamme tulevaisuudessa lisää, ja näiden eteen hallitus tekee joka päivä töitä, [Mauri Peltokangas: Mistä löytyy 800 miljoonaa turvetuottajien koneisiin?] tapaamme alan edustajia, yritysten edustajia, ja yhdessä etsimme ratkaisuja, millä tavalla Suomeen saadaan teollisia työpaikkoja.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Elomaa.

Arvoisa puhemies! Olen aivan ihmeissäni. Luulin, että hallituksessa on puolueita, joille eläinten hyvinvointi on erittäin tärkeää, mutta näin ei ilmeisesti ole. Kun turvetta nostetaan, sivutuotteena syntyy kuiviketurvetta, jota käytetään puutarhoihin ja jota käyttävät ne, joilla on tuotantoeläimiä, eläinten kuivikkeena. Ja miksi käytetään? Koska se on erittäin edullista, mutta tärkeämpää vielä, se on eläinten hyvinvoinnin kannalta ehdottoman tärkeää. Mitään korvaavaa muuta tuotetta ei ole lähipiirissäkään. Se on jo selvitetty tällä viikolla meidän valiokunnan kokouksessa asiantuntijakuulemisessa. Kysynkin hallitukselta: Kun ajatte turpeen tuotantoa rajusti nyt alas, se johtaa konkursseihin, se johtaa työttömyyteen, se johtaa huoltovarmuuden vaarantumiseen, asumiskustannusten nousuun. Mitä kerrotte puutarhatuottajille, mitä kerrotte eläintilojen pitäjille, mitä käytetään kuiviketurpeena? [Puhemies: Aika!] Miten korjaatte tilanteen, hallitus?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Leppä.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus kertoo, että me varmistamme sekä kuiviketurpeen että kasvuturpeen saannin myös tulevaisuudessa. Se on se meidän viestimme, yksiselitteinen viestimme.

Olen täysin samaa mieltä kysyjän kanssa siitä, että turve on eläinten hyvinvoinnin kannalta täysin välttämätön. Se on antiseptinen, se vähentää antibioottien käyttöä, se lisää eläinten hyvinvointia. Se on poikkeuksellisen hyvä raaka-aine kuivikkeeksi, jolle ei ole tällä hetkellä korvaavaa materiaalia.

Se kasvuturvepuoli on laajasti Euroopassa, ei ainoastaan Suomessa vaan laajasti Euroopassa, käytössä. Se takaa sen, että meillä on ympäri vuoden myöskin vihreää lautasella.

Siksi hallituksen työ ja tehtävä on se, että me tämän kaiken pystymme turvaamaan, ja niitä keinoja tässä ministerikollega Lintilä tulee kohta kertomaan, mitä ne ovat. Tämä on se tahtotila.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Mäenpää.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituspuolueet tuhoavat päätöksellään turveteollisuuden Suomesta. Keskustapuolue kannattelee tätä punavihreää aisaa. Vihreä puolue kiimoissaan haluaa lopettaa turvetuotantoalueet, jotka pääosin kasvavat metsää turpeennoston loputtua. Samaan aikaan vihreät tukevat sadoilla miljoonilla akkuteollisuuden aloittamista Suomessa. Herätys, vihreät! Mitkä ovat ympäristövaikutukset? Taloudellinen vastuu jää nyt yrittäjille. Työt ovat jo lähteneet, ja kohta on kotien vuoro. Te tuhoatte maaseudulta koteja ja perheitä. Te, hallituspuolueiden jäsenet, olette päätöksellänne vastuussa eläinten hyvinvoinnista sekä vihannesten, maito- ja lihatuotteiden sekä lämmityksen ja energian kuluttajahintojen noususta. Lähiturve korvataan ötökkäpuun tuonnilla rekoilla Venäjältä tai laivalla Baltiasta. Hakkeenpolttoprosessi saastuttaa enemmän — tähän vielä kuljetuksessa [Puhemies: Aika!] syntyneet päästöt päälle. Kantaako hallitus vastuun aiheuttamastaan päästöjen moninkertaistamisesta ja taloudellemme syntyneen vahingon?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella on hyvin selkeä tavoite siinä, että siellä lämpökeskuksissa ei pala kuin kotimaista polttoainetta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä?] Aika paljon on käyty keskustelua siitä, paljonko rajan yli tulee tällä hetkellä. Minä sain viime viikolla Tullin tilastot: puhutaan noin 10 prosentin kasvusta. Sitä ei tiedä vielä tällä hetkellä, mikä osuus siitä on energia-, mikä muuhun teollisuuskäyttöön. Mutta sekin on liikaa, siitä olen samaa mieltä.

Mutta jos tämä dramatisointi otetaan nyt tästä päältä pois, niin eniten minä olen huolestunut meidän huoltovarmuudestamme, kuinka se huoltovarmuus pidetään. Sen takia me ollaan aloitettu Luken ja AFRYn selvitys, joka tulee maaliskuussa. Me olemme TEMissä aloittaneet huoltovarmuuslain valmistelun siltä osin, että me pystytään korottamaan korvaustasoa varastovalmiudessa ja kasvattamaan koko varastovalmiutta niiltä osin, mitä se on tarpeen. Ja tämä on valmistelussa tällä hetkellä.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! On hyvä muistaa, että turpeen energiapolton ilmastopäästöt ovat merkittävät. Ne ovat yhtä suuret kuin kivihiilellä, ja kun sitä korvataan mahdollisesti nyt hakkeella, niin ne päästöt ovat huomattavasti pienemmät. [Juha Mäenpää: Ei pidä paikkaansa!] Mutta niin kuin tässä ovat kollegaministerit kertoneet, kyllä me ymmärrämme sen huolen, mitä turvealalla nyt on, ja niissä perheissä, missä työskennellään turvealalla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Olisiko pitänyt ennakoida?] Ja sen takia me olemme sitoutuneet siihen, että me teemme reilun muutoksen ja hyödynnämme esimerkiksi tätä EU:n reilun muutoksen rahastoa siten, että toisaalta me voimme näille alueille luoda uusia elinkeinoja ja toisaalta me voimme myös avittaa niissä investoinneissa, joita tarvitaan, kun turvekattiloiden sijaan haetaan puhtaampia ratkaisuja. Meillä onneksi näitä ratkaisuja on paljon eri puolilla maata, on erilaisia ratkaisuja. Jossain varmasti edelleen poltetaan puuta, mutta meillä on myös paljon esimerkkejä siitä, että voimme hyödyntää esimerkiksi maalämpöä, hukkalämpöä. Ja nämä ratkaisut ovat myös niitä, mitä me voimme viedä maailmalle, koska myös muualla maailmassa on sama ongelma: miten päästä irti polttoon perustuvista lämmöntuotantojärjestämistä.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Autto.

Arvoisa rouva puhemies! Aamun Lapin Kansassa oli iso uutinen siitä, kuinka vähän itärajan yli kulkee ihmisiä. Juttu oli huojentamaan tietysti huolta koronan leviämisestä, mutta jutun otsikko on kyllä paljon kertova: ”Itärajan yli kulkee lähinnä puuhaketta.” Ja, arvoisa hallitus, kun täällä ministeri toisensa jälkeen kulkee toistelemassa huoltaan siitä, että hallituksen energiapolitiikka on huonoksi Suomen omavaraisuudelle, se on huonoksi Suomen työllisyydelle, se on huonoksi Suomen huoltovarmuudelle, se on vaara vaikkapa elintarviketuotannollemme, niin, arvoisa rouva puhemies, kysyn pääministeriltä: milloin Suomen hallitus alkaa tehdä sellaista energiapolitiikkaa, joka olisi hyväksi Suomelle, ei vain Venäjälle?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri.

Niin, arvoisa puhemies, Suomen hallitus tekee kestävää energiapolitiikkaa, joka katsoo tulevaisuuteen. [Mauri Peltokangas: Kestävää? Miljarditappiot yrittäjille!] Meillä on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, joita me tulemme toteuttamaan määrätietoisesti ja systemaattisesti. Se on meidän kaikkien etu. Vihreä siirtymä kokonaisuudessaan tulee tuomaan Suomeen työpaikkoja, tulee tuomaan Suomeen uusia investointeja, ja meillä on maailman huippualan osaamista siinä, millä tavalla vihreitä teknologioita voidaan hyödyntää yhteisen ilmastonmuutoksen haasteen ratkaisemiseen, eli tämä on Suomelle iso mahdollisuus.

Ja mitä tulee tähän energiakokonaisuuteen, niin tietenkin osana tätä kokonaisuutta me tulemme tekemään energiamurroksen. Mutta aivan kuten ministeri Lintilä tässä hyvin toi esiin, samalla me haluamme varmistaa huoltovarmuuden näkökulmasta suomalaisen energiatuotannon kaikissa olosuhteissa, ja tässä suhteessa myös turve on osa tätä kokonaisuutta. Kuulimme myös, että jonkin verran nämä määrät ovat kasvaneet, mutta kyllä minulla on sellainen tieto, ettei tämä rajan yli tuleva energia ole vieras ilmiö Suomelle aikaisemminkaan ollut.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Mäkynen, Jukka.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus aikoo nyt korottaa energiaturpeen verotusta. Tämä johtaa siihen, että turvealalta häviää seuraavan kymmenen vuoden aikana 1 700 työpaikkaa, ja välillisesti vaikutus on jopa tuhansia työpaikkoja. Turvealan yritykset tulevat menettämään turpeen veronkorotuksen myötä jopa 800 miljoonaa euroa vuosikymmenen aikana.

Arvoisa rouva puhemies! Mistä näille ihmisille löytyy korvaavaa työtä? Luodaanko heille työvoimatoimistojen kursseja, joilla aikaisemmin verotuloja Suomeen tuoneet yrittäjät ja työntekijät laitetaan palkattomaan työharjoitteluun harjoittelemaan työntekoa? Arvoisa hallitus, onko teillä edes tavoitteena lisätä työpaikkoja yksityiselle sektorille, vai onko teidän ainoa työllisyystavoitteenne lisätä julkisen sektorin byrokraattien määrää?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Kysyjä viittasi jälleen veronkorotuksiin. Niin kuin sanoin, päästökauppahinta on noussut kuusinkertaiseksi. Sieltä tulee se suurin osa tähän hinnankorotukseen, joka tällä hetkellä on tapahtunut. [Mauri Peltokangas: Ja niittinä 2,7 päälle!] Me teemme toimenpiteitä, ja niitä toimenpiteitä tulee, joilla me tullaan esimerkiksi huoltovarmuus takaamaan Suomessa — huoltovarmuuslakiin liittyviä asioita, joita tällä hetkellä tehdään Huoltovarmuuskeskuksen kanssa yhdessä. Meidän pitää pitää huoli siitä, että kaikissa olosuhteissa meillä on olemassa se reservi huoltovarmuuden kannalta, ja siinä energiaturpeella on merkittävä rooli.

Työllistävä vaikutus on selvä, mutta meidän pitää pystyä tekemään näkymää myös näille turveyrittäjille, jotka haluavat siirtyä esimerkiksi haketuotannon puolelle, niin että me pystymme tyyliin JTF:n eli oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kautta tekemään toimia, joilla he saavat selkeästi linjan sinne. Minun on pakko myöntää, että en minäkään hirvittävästi usko heidän uudelleenkouluttamiseensa. Ei kaveri, joka on 40 vuotta hydrauliikkaöljyssä uinut, äkkiä tule lähihoitajaksi.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Vastauksena kysymykseen, kun edustaja kysyi, onko hallituksen tavoitteena laisinkaan luoda avoimille työmarkkinoille työpaikkoja: vastaus on, että kyllä on.

Toinen kysymys oli, onko hallituksen ainoana tavoitteena lisätä vain julkisten byrokraattien määrää. Ei ole.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Savola.

Arvoisa rouva puhemies! Ensiksi on todettava, että turvetuotanto ei ole loppumassa Suomesta. Tämä hallitus ei ole lopettamassa turvetuotantoa, ja nyt työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu... [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — Kuunnelkaa. Edustaja Peltokangas, kuunnelkaa kerrankin. [Antti Kurvinen: Nyt tulee faktaa!] — Työ- ja elinkeinoministeriössä on alan toimijoiden kanssa valmisteltu yhteistyössä pakettia, missä ovat koneyrittäjät, bioenergia- ja turvetuottajat, laaja-alaista pakettia, millä tullaan tuomaan näkymä turveyrittäjille myös jatkossa, tullaan turvaamaan huoltovarmuus tässä maassa ja tullaan huolehtimaan Suomen energiaomavaraisuudesta.

Ministeri Lintilä, voisitteko te kertoa, mitä toimenpiteitä on nyt suunnitteilla siihen, että turveyrittäjät voivat nukkua yönsä paremmin jatkossa ja että Suomen energiaomavaraisuus tullaan turvaamaan? Mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, joita nyt tullaan tekemään? Kertokaa se perussuomalaisille, että saadaan faktaa tähän keskusteluun. [Juha Mäenpää: Ohisalokin voi vastata!]

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin sanoin jo aiemmassa puheenvuorossani, tämä on huoltovarmuuteen liittyvä hyvin keskeinen kysymys, eli me tullaan nyt lakivalmistelussa käymään läpi korvaustason korottaminen, joka on tällä hetkellä varastohävikissä se 3 senttiä. Samalla käydään läpi se, että kun meillä on verorajana se 100 000 megan osuus siellä, niin onko se mahdollinen pienemmille laitoksille, millä on erittäin iso merkitys. Nämä ovat täysin huoltovarmuuteen liittyviä asioita, ja näissä tietysti Huoltovarmuuskeskus on sitten se pääasiallinen toteuttaja, miten ne tulevat tapahtumaankaan.

Joku voi sanoa kysymyksenä, etteikö meidän ole tarkoitus hillitä turpeen käyttöä lämmityksessä. Tällä ei lisätä yhtään turpeen käyttöä lämmityksessä, tällä tehdään oikeudenmukaista siirtymää ja huomioidaan se, mitä Suomi tarvitsee huoltovarmuuden takia. Tämän lisäksi me tullaan käymään laajasti läpi eri alueita, joilla pystytään tekemään nimenomaan oikeudenmukaista siirtymää, [Puhemies: Aika!] koska aivan niin kuin ilmastopaneelin puheenjohtaja Ollikainen sanoi, tämänhetkinen tilanne ei ole hallittu. [Antti Kurvinen: Nyt tuli faktaa, ei öyhötystä!]

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Purra, viimeinen kysymys tähän aiheeseen.

Arvoisa rouva puhemies! Turve on kyllä sellainen yksityiskohta, jossa ilmastopolitiikkanne sokea uskonnon kaltaisuus näkyy parhaiten, kuten ministeri Mikkosen puheenvuorosta äsken ilmeni. Tiukkaa politiikkaa on vain tehtävä, olipa siitä hyötyä ilmastolle tai ei. Se, että aiheutatte Suomelle ja suomalaisille vahinkoa, kustannuksia ja työttömyyttä, ei edes näy päästöjen vähenemisessä tai globaalin ilmaston paranemisessa. Suomen pitää turvautua saastuttavampiin vaihtoehtoihin. Kukaan ei kiistä turpeen päästöjä, mutta katsokaa nyt peiliin, hyvä hallitus, te teette ilmastotekoja niiden itsensä takia, ette saavuttaaksenne vaikuttavuutta. Vai onko tosiaan ehkä niin, että ilmastopolitiikkanne ei olekaan tarkoitus taistella ilmastonmuutosta vastaan?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikan tärkein tehtävä on se, että vähennämme ilmastopäästöjä, ja me tiedämme, että nimenomaan turpeen energiakäytössä päästöt ovat merkittävät. Turpeen poltto aiheuttaa tällä hetkellä noin 10 prosenttia meidän kasvihuonepäästöistämme, ja kuitenkin siitä saadaan vain 5 prosenttia meidän energiastamme, ja siksi me haluamme etsiä parempia vaihtoehtoja, puhtaampia vaihtoehtoja turpeen energiakäytölle. Tämä on juuri se, mistä esimerkiksi Maailman ilmatieteen laitoksen Petteri Taalas on puhunut viime päivinä, eli kaikkein tärkeintä on fossiilisten päästöjen vähentäminen, ja sitä me haluamme tehdä. Samalla, niin kuin tässä ministerikollegat ovat monesti todenneet, me haluamme totta kai varmistaa, että niille henkilöille, jotka alalla nyt työskentelevät, me varmistamme reilun siirtymän, sillä he ovat syyttömiä siihen, että he ovat alalle aikoinaan menneet, koska silloin turpeen energiakäyttö oli Suomessa nykyistä laajempaa. Mutta koko aika, joka vuosi, me ollaan energiateollisuuden päästöjä saatu vähennettyä, ja tämä on oikea tie, ja sitä me haluamme jatkaa.

Arvoisa puhemies! Me suomalaiset olemme sellaisia, että me haluamme asua kotona mahdollisimmin pitkään, vielä silloinkin, kun ikää tulee, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että jo vuonna 2019 vanhusten kotihoidossa oli noin 200 000 asukasta. Eilen Yle julkaisi laajan tutkimuksen, jossa todettiin, että vanhusten kotihoito on edelleen erittäin huonolla tolalla: kanteluiden määrä, joka tähän liittyy, on jopa kolminkertaistunut neljässä vuodessa.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on toistuvasti esittänyt huolensa tästä, ja viimeksi vaihtoehtobudjettimme yhteydessä viime loppuvuodesta esitimme, että tähän pitäisi lisätä tuhat uutta hoitajaa, mikä vaatisi 50 miljoonan euron lisäyksen. Kuitenkaan, ministeri Kiuru, te ja teidän puolueenne sekä hallitus kokonaisuutena ette lähteneet tähän mukaan. Miksi ette halua tukea vanhusten kotihoitoa? Miten hoidatte sen asian kuntoon, että myös niiden vanhusten, jotka kokevat olonsa turvattomaksi kotona, tilanne paranee?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Kiuru, Krista.

Arvoisa puhemies! Päinvastoin. Me olemme hallitusohjelmaan kirjanneet, että teemme vanhuspalveluihin todella ison remontin, ja siitä eduskunnan edessä, tässä salissa, on ollut yksimielisyys, että me yritämme tehdä mahdollisimman nopeasti muutoksen tämän vanhuspalveluihin liittyvän kriisin johdosta, joka viime hallituskauden lopulla ilmeni, että me pystymme muuttamaan tehostetun palveluasumisen henkilöstörakennetta. Se on nyt tehty, ja toisen vaiheen uudistus on tulossa. Me olemme siitä jo työryhmätyöskentelyn päättäneet ja käyneet alustavaa kierrosta myöskin järjestöjen kanssa ja eri tahojen kanssa, ja tältä osin tähtäämme nimenomaan tähän samaan, mistä edustaja tässä jo sanoi. Myös kotihoidon osalta on tehtävä parannuksia, ja siihen on varattu juuri tämänkaltainen määräraha myös. [Ben Zyskowicz: Minkä kaltainen?]

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kauma.

Arvoisa puhemies! Se, että te, hallitus, teitte sen sinänsä hyvän työn, että määräsitte hoitajamitoituksen sinne ympärivuorokautiseen hoitoon, on sinänsä tietysti hyvä asia, mutta se huolenaihe liittyy siihen, miten meillä sitten riittää hoitajia kotihoidon puolelle. Esimerkiksi oppilaitoksista tulee jatkuvasti sellaista viestiä, että lähihoitajat ja sairaanhoitajat, jotka opiskelevat tätä alaa, eivät suinkaan halua suuntautua vanhustenhoidon puolelle vaan he suuntautuvat muille aloille.

Arvoisa puhemies! Kysyisin nyt hallitukselta: mitä aiotte tehdä sille, että myöskin tämä ala tehdään houkuttelevaksi nuorille?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Jo yli kymmenen vuotta sitten Suomessa tehtiin sellainen päätös palvelurakenteesta ikäihmisille, että kotona asumista tuetaan, koska meistä jokainen haluaa olla mahdollisimman pitkään kotona. No, mitä on tapahtunut? Viime vuosien aikana olemme saaneet lukea, viimeksi eilen ja tänään Ylen uutisista, että se on sen kuin pahentunut, tämä kotihoidon tilanne, ja se on pahentunut nimenomaan tämän hallituksen aikana. On tehty tietysti hyviä asioita siellä ympärivuorokautisessa, mutta valitettavasti kotihoito on rapautunut. Kannattaa lukea näitä tutkimustuloksia. Ja kun katsoo sitä teidän tekemäänne lakiuudistusta, niin ainakin gerontologian professorit ovat sitä mieltä, että ne ovat täysin ripsiliikkeitä elikkä kunnon tekoja ei tehdä kotihoitoon. Ja Teppo Kröger, professori, sanoo, että tarvitaan puoli miljardia. Sen lisäksi me tarvitaan sinne hoitajia, ja sen lisäksi me tarvitaan nimenomaan taloudellista tukea sinne niille kotihoidossa oleville ikäihmisille. Monet heistä ovat köyhyysloukussa. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Ei tätä kannata ministerin pistää kokoomuksen piikkiin. Vaalikausi on jo puolivälissä, ja kaksi vuotta on ollut aikaa.

Mitä tulee vanhuspalveluihin tällä vuosikymmenellä, tämä on meille, koko salille, inhimillisesti ja yksilön kannalta ja tietysti myös taloudellisesti suurin vastuun paikka, miten tämä asia hoidetaan. Tärkeintä on totta kai, nyt kun katsotaan kuntien taloustilannetta, tiedostaa se, että ilman vahvaa kansantaloutta, työllisyyttä ja yritystoimintaa eivät verotulot tule riittämään, eli tämän tason lakisääteiset palvelut ovat aina tärkeitä, mitä me täällä kirjataan, mutta viime kädessä tarvitaan vahva talous sen pohjalle, ja sen jälkeen tulee se, miten sitten sääntelyssä ohjataan. Nyt on tämä huoli, mikä asiantuntijoilta tulee, että hallitus teki alkuunsa vain ympärivuorokautiseen hoivaan tällaisen tiukan sääntelyn ja nyt sitten hoitajia joudutaan ottamaan kotihoidosta pois. Miten te nyt varmistatte mahdollisimman nopeasti, että tämä ei aiheuta lisää ongelmia, kuten useat asiantuntijat ovat sanoneet, sinne kotihoidon palvelujen piiriin? Mitkä ovat ne keinot nyt, kun tämä uudistus tuotiin sirpaleisena?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tehnyt arvovalinnan siinä, että se laittaa vanhustenpalvelut kuntoon. Ensimmäinen osa tätä kokonaisuutta on ympärivuorokautisen hoidon kuntoon laittaminen. Me kaikki muistamme ne vastenmieliset uutiset viime hallituskaudelta siitä, kuinka vanhuksia kohdeltiin kaltoin, koska hoitajia ei ollut riittävästi. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Tämä kokonaisuus on viety läpi, ja nyt tähän tulee parannus, ja se on iso ja tärkeä arvovalinta. Nyt seuraavassa erässä me lähdemme laittamaan myös tätä kotihoidon puolta kuntoon.

Täytyy kyllä ihmetellä kokoomuksen otetta tähän kysymykseen. Te olette juuri arvostelleet sitä, kuinka hallitus on liikaa antanut kunnille rahoitusta osana esimerkiksi tätä koronan elvytystoimintaa, ja kunnat ovat juuri niitä toimijoita, jotka huolehtivat esimerkiksi kotihoidon palveluista. Soisi, että olisi myös sellaista johdonmukaisuutta keskustelussa, että kun täällä nyt vaaditaan kotihoitoa kuntoon laitettavaksi, niin ehkäpä kokoomus sitten suhtautuisi hieman myötämielisesti myös siihen tukeen, mitä kunnat ovat tässä vaikeassa tilanteessa saaneet.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Sirén.

Arvoisa puhemies! Tässä on juuri se keskeinen ero kokoomuksen ja hallituksen lähestymistavassa. Nimittäin kokoomus on koko ajan, jo viime kaudelta asti, puhunut vanhuspalveluiden kokonaisuudistuksesta. Me olemme koko ajan halunneet puhua kokonaisuudistuksesta. Nyt hallitus on tehnyt oikeita asioita siellä yhdessä palikassa, joka koskee ympärivuorokautista hoitoa, mutta valtaosa vanhuspalveluiden asiakkaista on kotihoidon piirissä. Nyt me kysymme: Miksi näiden epäkohtien korjaamista ei ole kiirehditty? Miksi hallitus ei lähtenyt tekemään kokonaisuudistusta, niin kuin kokoomus on koko ajan ehdottanut?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Yhtä lailla voisi kysyä, miksi kokoomus ei laittanut vanhuspalveluiden tilaa kuntoon, kun se istui hallituksessa vuodesta 2007 vuoteen 2019. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä]

Tämä hallitus on lähtenyt laittamaan näitä asioita kuntoon. Ensimmäisenä oli ympärivuorokautinen hoiva, ja nyt me jatkamme tällä samalla tiellä. Pala palalta me tulemme laittamaan meidän vanhuspalvelut sille tasolle, millä niiden pitäisi olla, koska jokainen suomalainen ikääntyvä ansaitsee ihmisarvoisen vanhuuden. [Ben Zyskowicz: Kotipalvelut ovat menneet huonompaan tämän hallituksen aikana, pääministeri Marin!]

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Reijonen.

Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset arvostavat omaishoitoa ja hyvää vanhustenhoitoa. Hyvää vanhustenhoitoa on myös se, että vuodeosastojakin meillä on riittävästi. On totta, että nykyään tulee paljon tilanteita, kun potilasta kotiutetaan, että vuodeosastoja ei ole. Ei ole, laitetaan potilas kotiin. Onko mietitty, mitä tälle asialle tehdään?

Minua huolestuttaa myös se, että kun sote-uudistukseen mennään, onko mietitty sitä, miten käy pienten terveysasemien, koska oma lähikuntapäättäjä ei enää päätä siitä vaan päätöksenteko siirtyy isommalle alueelle, ja aina on helpompi lakkauttaa semmoinen palvelu, mikä ei ole ihan niin lähellä. Näin se vain on. Mitenkä turvataan, että pienissä kunnissa säilyvät terveysasemat? Tämä on merkittävä asia. Se koskee meitä jokaista ja varsinkin vanhuksia. Toivoisin vastausta.

Arvoisa puhemies! Kun tästä sote-uudistuksesta nyt tuli puhe, niin on kyllä uskomatonta priorisointia se, että kustannusarvioiden mukaan ensimmäisen 15 vuoden aikana tämä teidän uudistuksenne, maakuntien perustaminen, tulee kumulatiivisesti maksamaan enemmän kuin nykymalli, ja silloin ne rahat ohjautuvat nimenomaan hallintoon eivätkä näihin palveluihin, ja kuitenkin ikäihmisten tarve on tässä ja nyt. Minkä ihmeen takia te ette ole käyttäneet näitä kahta vuotta siihen, että te laittaisitte nyt vihdoin vanhuspalvelut kuntoon? Erityisesti kun mietitään kotihoitoa, niin te olette päinvastoin leikanneet esimerkiksi kotitalousvähennyksestä, joka auttaa nimenomaan ikäihmisiä hankkimaan kotiin sellaisia palveluita, mitkä helpottavat sitä arkea siellä. Minkä takia te puhutte tästä, että lyhytaikaisesti olette tukeneet kuntia? Nyt ei ole kyse siitä, miten yhden vuoden lisätuki tehdään tai mikä lisäpanostus on, vaan nyt on kyse rakenteellisesta uudistuksesta. Miksi uudistatte vain hallintoa ettekä paranna palveluita?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Tähän sote-uudistuksen kokonaisuuteen, mihin edustaja Lepomäki viittasi: Me teemme nyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta nimenomaisesti palvelut edellä. Me teemme sisältöuudistusta samalla kun uudistamme rakenteita, ja tämä uudistus tehdään nyt ihminen eivätkä rakenteet edellä, ja osana tätä kokonaisuutta edistetään myös hoitoonpääsyn nopeuttamista hoitotakuun kautta, [Ben Zyskowicz: Missä se esitys on?] aivan yhtä lailla kuin vanhuspalveluiden osalta jo näitä korjausliikkeitä on tehty, ja näitä tullaan tulevaisuudessakin tekemään.

Mutta se syy, minkä takia nostin esille tämän kuntien tuen: Ihmettelen vain sitä, kun kokoomus on nyt täällä huolissaan kotihoidosta ja vielä eilen te olitte huolissanne siitä, että kunnilla on liikaa resursseja ja liikaa rahaa. On kuitenkin huomioitava, että nämä palvelut tuotetaan kunnissa tällä hetkellä, ja meillä pitäisi olla yhteinen tahto siihen, että me vahvistamme niitä rakenteita, joissa peruspalveluita tuotetaan, tässä tilanteessa kuntia — tulevaisuudessa nämä palvelut tulevat olemaan sote-alueiden hallinnassa.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Zyskowicz.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Kiuru, nyt ette ole A-studiossa, missä saatte puhua yksin ilman oppositiota. Nyt teillä on vastassanne oppositio, joka toteaa, että te nimenomaan ette ole uudistaneet vanhuspalveluja kokonaisuutena, toisin kuin kokoomus esitti jo viime vaalikaudella, vaan te olette uudistaneet siten, että hoivaan on tullut hoitajamitoitus, kun taas tämä kotihoito on jätetty uudistamatta. Jos näin jatketaan, ne hoitajat imuroidaan kotihoidosta laitoshoitoon, ja se ei tietystikään ole järkevää.

Mutta, puhemies, meillä Suomessa on, niin kuin edustaja Lepomäki totesi, kotitalousvähennys, joka toimii käytännössä, vaikkei näköjään toimi teoriassa. Kokoomus on esittänyt hoivan vahvistamiseksi, että tulisi Sitran lanseeraama superkotitalousvähennys yli 75-vuotiaille, jotta heillä olisi parempi mahdollisuus ostaa itselleen hoivaa kotiin. No, tämä punavihreä vasemmistohallitus on huonontanut kotitalousvähennystä — ei parantanut, vaan huonontanut. Olisitteko, hallitus, valmiit parantamaan kotitalousvähennystä nimenomaan ikäihmisten kohdalla?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Kuten olen aikaisemmin todennut, niin tätä kotitalousvähennyksen kokonaisuutta tullaan arvioimaan kehysriihessä, mutta kuten nämä tuoreimmat tutkimukset osoittavat, kotitalousvähennyksen yksi iso hankaluus on siinä, että se kohdistuu pääasiassa yhteiskunnan kaikkein vauraimmille ja varakkaimmille, eli iso osa tästä rahoituksesta menee nimenomaisesti heille, keillä on muutoinkin varaa ostaa näitä palveluita. [Välihuutoja oikealta — Mika Niikko: Veronmaksaja ei saa koskaan mitään takaisin!] Nämä ovat tutkimustuloksia uusimmista arvioista, mitä on... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]

— Joo, mikrofoni katosi. — Kuten sanoin, tätä kokonaisuutta tullaan arvioimaan, mutta vanhuspalveluiden tilaa kotitalousvähennys ei ratkaise. Kotitalousvähennys ei ratkaise vanhuspalveluiden tilaa, vaan vanhuspalveluiden kokonaisuus ratkaistaan niillä uudistuksilla, joita hallitus on jo tehnyt, joita hallitus tulee tekemään nimenomaisesti sen osalta, että me vahvistamme niin kotiin tuotavia palveluita kuin samanaikaisesti tätä ympärivuorokautisen hoivan tilaa, joka on ollut erittäin vakavassa tilanteessa ja häpeäpilkku suomalaisessa hyvinvointivaltiossa ja yhteiskunnassa.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri, mikki.

Jatkamme varmaan verokeskustelua joskus myöhemmin, silloin kun valtiovarainministerikin on paikalla. — Ja tässä yhteydessä vielä tähän aiheeseen, vanhuspalveluihin siis, edustaja Kauma.

Arvoisa puhemies! Joskus tässä salissa tuntuu siltä kuin huutaisi tuuleen. Ikään kuin te kokoomuksessa ensimmäistä kertaa havahtuisitte siihen, mitä täällä maailmassa tapahtuu — me jaamme näköjään hyvin erilaisen tilannekuvan. Minä olen ollut huolissani viimeisen vuosikymmenen siitä, että meillä ei ole ollut poliittista kiinnostusta laittaa vanhustenhuollon palveluita kuntoon, ei edes silloin, kun meillä oli kriisi syvimmillään. Hallitusohjelmassa on todettu, että nämä palvelut nyt uudistetaan, ja toivoisin, että eduskunnassa annetaan kiitosta siitä, että se lopultakin tehdään ja se kuuluisa hoitajamitoitus tuli tällä porukalla tehtyä. Se on todella iso juttu niille, jotka elävät elämänsä viimeisiä vuosia.

Mutta myöskin ne, jotka ovat vielä kotona, tarvitsevat yhdenvertaista palvelua. Heidänkin aikansa on, ja sen takia me teemme kokonaisuudistusta, toisin kuin täällä Sirén väitti. Eli pelkät puheet eivät riitä. Tarvitaan tekoja, ja tältä osin me teemme nyt niitä tekoja, ja meillä on ollut iso asiantuntijaryhmä istumassa niistä toimenpiteistä, mitä meidän pitäisi tässä ajassa tehdä, jotta kuunnellaan muitakin kuin täällä poliitikkoja, meitä itseämme. Tämä on tärkeää, että laajasti yhteiskunnassa käydään keskustelua siitä, [Puhemies: Aika!] mitä kehitetään ja mihin rahat käytetään, ja se työ on nyt tulossa myös eduskunnan käsittelyyn.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Marin.

Arvoisa rouva puhemies! Tiistaina kuulimme pääministerin ilmoituksen hallituksen tämän vuoden tavoitteista. Vaikka puheessa oli paljon hyvää, odotin pääministerin kertovan, milloin ja miten Suomi avataan ja saadaan nousuun, kun kansakunta on saanut rokotussuojan. Milloin torit avataan, milloin urheilutilat ja ‑kentät, milloin yritykset vapautetaan toimimaan täydellä teholla? Arvoisa pääministeri, tieto hallituksen suunnitelmasta Suomen käynnistämiseksi olisi tuonut toivon pilkahduksen koko kansakunnalle. Valitettavasti mitään tällaista viestiä ei puheessa ollut. Arviolta Suomi olisi rokotettu kesän kuluessa, ehkä aikaisemminkin, jos hallitus laittaa asioihin vauhtia. Sitten kun kansakunta on rokotettu, on aika laittaa pyörät pyörimään. Kysynkin: onko hallituksella suunnitelma rokotuksen jälkeiseen aikaan? Kuinka Suomi vapautetaan täyteen toimintakykyyn?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin tämän kysymyksen ja ymmärrän hyvin sen tarpeen, mikä meillä kaikilla on nähdä vähän varmuutta tulevaisuudessa. Me elämme epävarmuuden keskellä, ja me kaikki olemme hyvin väsyneitä tähän koronaan ja sen mukanaan tuomiin haasteisiin ja ongelmiin meidän jokaisen arkiseen elämään. Tämä tilanne on erittäin valitettava, ja jos minulla olisi antaa sellainen päivämäärä, sen ilomielin tekisin, mutta tämä tilanne on valitettavasti epävarma.

Me olemme nähneet, että meillä on suuria ongelmia tuotantolinjoissa rokotusten osalta. Me olemme saaneet paljon vähemmän rokotteita maahan kuin meille on luvattu. Koko EU-alueelle on luvattu huomattavasti suurempia määriä rokotteita kuin nämä rokoteyritykset ovat pystyneet sitten toimittamaan. Koko ajan näitä ongelmia pyritään ratkomaan, ja itse nimenomaisesti keskittyisin ja kiinnittäisin huomion siihen, millä tavalla näitä käytännöllisiä ongelmia, joita esimerkiksi näissä tuotantolinjastoissa on, ratkotaan ja saadaan kaikkiin EU:n jäsenmaihin mahdollisimman pikaisesti rokotteita.

Kun tämä rokottaminen tästä edistyy ja kun samalla kuljemme kesää ja valoa kohti, on myös näkyvissä se, että yhteiskuntaa voidaan laajemmin avata, mutta sellaista yksiselitteistä päivämäärää minulla ei valitettavasti ole antaa, koska tämä tilanne on epävarma, vaikka emme sitä toivoisikaan.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Nyt lisäkysymyksiä haluavat edustajat voivat nousta seisomaan ja painaa V-painiketta. — Edustaja Laukkanen.

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri ei nyt ehkä ymmärtänyt kysymystäni. Kysyin, onko suunnitelmaa. Kaikki se, mitä mainitsitte, on meillä kaikilla jo tiedossa. Turvallisen ja vakaan valtion keskeisiä ominaispiirteitä ovat ennustettavuus ja suunnitelmallisuus. Ne luovat investoinneille houkuttelevan toimintaympäristön, ne luovat uskoa tulevaisuuteen. Kriisien keskellä suunnitelmallisuuden tarve korostuu. Olen ihmetellyt sitä, että vaikka kuitenkin tiesimme, milloin rokotteet tulevat, niin näytti siltä, että suunnitelmaa rokottamiselle ei ollut. Ja nyt pelkään, että kun rokotussuoja on saatu, niin ei ole suunnitelmaa, miten tämä kansa avataan toimimaan paremmin kuin koskaan. Tähän toivoisin vastausta.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Niin, rokotuksista on olemassa strategia. Hallitus hyväksyi rokotestrategian viime joulukuussa, ja sen mukaisesti me etenemme. Käytännössä rokotustyötä tekevät kunnat ja sairaanhoitopiirit, ja THL toimii tässä kansallisena asiantuntijana ja tukiorganisaationa kunnille, kun rokotteita viedään eteenpäin. Ja tämä kulkemisemme käy vähän helpommaksi sitä mukaa kuin me saamme ensin rokotettua sosiaali- ja terveydenhuollon koronapotilaiden parissa työskentelevän henkilöstön, vanhusten hoivapalveluiden yksiköt, niin työntekijät kuin asiakkaat, ja muut riskiryhmät. Samanaikaisesti tietenkin tämä taudin vakavuuden luonne lievenee, kun me saamme nämä vakavimmat tautitapaukset toivottavasti painettua alas. Mutta kuten sanoin, tähän tilanteeseen liittyy epävarmuuksia, ja yksi epävarmuustekijä on myös nämä virusmuunnokset, joita on ilmennyt. Ja tältä osin sellaista varmuutta, jota edustaja tässä peräänkuuluttaa, meillä ei ole. Me voisimme luoda sellaiset askelmerkit päivämääristä ja toivoa, että ne toteutuvat, mutta valitettavasti tämä epävarmuus on se, joka tässä pohjalla edelleen on. Mutta tietenkin me kaikki toivomme, että ensi kesä on jo helpompi, että rokotteita saadaan entistä enemmän maahan ja sitä kautta pääsemme palaamaan normaalimpaan arkeen.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Meidän koronakevään strategiamme akilleenkantapää taitaa olla se, että samaan aikaan kun rokotteita ei tahdo tulla ulkomailta rajan yli luvattuja määriä, näitä muuntovirustapauksia tulee rajan yli edelleen enemmän kuin huomataan. Ja minä luulen, että tässä salissa ollaan kaikki yhtä mieltä siitä, että tämä testin edellyttäminen lakisääteisesti tulee saada hoidettua. Toivon, että hallitus tuo nopeasti huolellisen punninnan kautta esityksen, jota hallitus on kohta puoli vuotta tehnyt.

Mutta ehkä tätäkin operatiivisempi johtamiskysymys on se, että edelleen kuulemme, että Suomeen matkustavien kohdalla on epäselvyyttä testeistä, jotka on otettu ulkomailla: miten ne dokumentoidaan Suomeen, miten lentoyhtiöissä toimittaisiin yhdenmukaisella tavalla. Jo huhtikuussa aloimme täällä näistä puhua, nyt siitä on kohta vuosi mennyt, ja tässä kohtaa johtamisen haasteet pitää olla ohitettu. Kysyn pääministeriltä: miten huolehditaan, että viimeistään kahden viikon päästä meillä ei ole enää epäselvyyttä siitä, miten lentoyhtiöt toimivat, [Puhemies: Aika] miten tarkastustoiminta Helsinki-Vantaalla toimii?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiuru varmasti voi vastata tarkemmin näihin testeihin ja niiden dokumentointiin ja tunnistamiseen liittyen.

Mutta voin nostaa tässä esille sen yhteisen eurooppalaisen tarpeen, joka meillä on siinä, että meillä olisi yhteiset terveysturvalliset käytännöt rajoilla. Tämä on asia, jota olen useissa Eurooppa-neuvoston kokouksissa peräänkuuluttanut, ja aion seuraavassakin Eurooppa-neuvoston kokouksessa jälleen nostaa tämän asian esille, siis sen tarpeen, että me tarvitsemme ennen muuta — ennen muuta — yhteiset eurooppalaiset käytännöt matkustamiseen, rajoille, rajojen terveysturvallisuuteen ja ylipäätänsä rajatarkastuksiin. Nyt meidän suurin ongelmamme on se, että maat toimivat hajanaisesti. Suomella on omat toimensa, Ruotsilla on omat toimensa, Tanskalla on omat toimensa, ja Saksalla on omat toimensa. Jokaisella jäsenmaalla on omat toimensa, jotka ovat keskenänsä erilaisia. Me tarvitsisimme ennen muuta yhteisen eurooppalaisen terveysturvallisen rajakäytännön myös tulevaisuutta ajatellen. [Mauri Peltokangas: Miten Suomen rajat?] Tämä ei varmasti ole viimeinen pandemia, jonka me tulemme kohtaamaan, ja senkin vuoksi olisi tärkeää, että meillä olisi yhteinen toimiva rajaturvallisuus tämänkaltaisten tilanteiden osalta. Tämä on asia, jonka olen nostanut useita kertoja eteen [Puhemies: Aika!] ja jota me olemme edesauttaneet ja pyrkineet edistämään, ja jälleen kerran seuraavassa kokouksessa aion tätä peräänkuuluttaa.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hallitus on koko ajan hyökännyt yrityksiä vastaan. Pääministeri on tahallaan lietsonut vastakkainasettelua yritysten ja työntekijöiden välillä. Nyt vuorostaan ministeri Saramo haluaa lisätä yritysten verotusta. Ettekö, hallitus, ymmärrä, että jos haluatte saada investointeja ja työpaikkoja Suomeen, yrityksillä pitää olla tulevaisuudesta ennustettava näkymä? Ministeri Lintilä, mitä meinaatte tehdä, että yritykset voisivat luottaa tulevaisuuteen?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Harkimo on täsmälleen oikeassa siinä, että yritysten investointien kannalta ennustettavuus on täysin keskeistä, ja tämän päivän Metsä Groupin investointi perustuu myös pitkälle siihen ennustettavuuteen. Meillä on — vaikka välillä tässä salissa ei tunnukaan sille — poliittinen stabiliteetti, eli rauha on verrattain hyvä. Ja se ennustettavuus tulee hallitusohjelmasta. Edustaja kysyi, mitä meinaan tehdä. Meinaan toteuttaa hallitusohjelmaa. Hallitusohjelmassa ei ilmoiteta yritysten verotuksen kiristämisestä miltään osin, ja tämä pitää muistaa. Jos tulee yksittäisiä puheenvuoroja, ne on laitettava poliittisen piikkiin, mutta hallituksella on oma ohjelma, jota hallitus toteuttaa, ja tämän mukaan tullaan menemään.

Arvoisa rouva puhemies! Eilen Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisi isännöitsijäalaa koskevan kartelliselvityksen. Ympäri Suomen asuvat ihmiset ovat nyt huolestuneita ja olleet yhteydessä. Ihmisten mielissä on, koskevatko isännöintialan väärinkäytökset heidän taloyhtiöitään, ja jos koskevat, mitä heidän tulisi tehdä, jos nämä ennakkotiedot osoittautuvat oikeiksi.

KKV:n selvitys kertoo karua kuvaa isännöintialan väärinkäytöksistä. Alan hintatasoa on nostettu yhteisillä sopimuksilla ja lisälaskutuksilla. Asukkaille on vyörytetty satojen eurojen lisäkustannuksia. Rahaa on siis viety tavallisilta asukkailta. Tänne pääkaupunkiseudulle asti lonkeronsa ulottava kartelli osuu kovaa monen asumismenojensa kanssa kipuilevan tavallisen työssäkäyvän, niin sairaanhoitajan kuin kaupanmyyjänkin, elämään. Kysynkin ministeri Henrikssonilta: olisiko muissa Pohjoismaissa laajassa käytössä olevasta ryhmäkanneoikeudesta apua tilanteeseen, ja onko ryhmäkanneoikeus edelleen liian [Puhemies: Aika!] rajoitettu Suomessa?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Nämä kartellit todella haittaavat yhteiskunnan toimintaa, ja aivan kuten kysyjä Heinäluoma sanoi, ne nostavat myös hintoja ja ovat epäoikeudenmukaisia. Niihin täytyy olla tehokkaat keinot puuttua. Tärkeää on se, että meillä on kilpailuviranomainen, joka myös pystyy tehokkaasti toimimaan, ja se, että heillä on käytössään tehokkaat välineet ja riittävästi resursseja.

Tätä kartelliin osallistumista ei Suomessa ole kriminalisoitu vaan siihen puututaan tällaisilla hallinnollisilla sanktioilla. Kriminalisointia on selvitetty aiempina vuosina, ja silloin on päädytty siihen, että kriminalisointi ei ole yksiselitteinen asia. Selvityksen jälkeen on sitten kiristetty suhtautumista kilpailulain rikkomustapauksiin ja tätä sanktiointijärjestelmää on laajennettu, ja sitä myös tehostetaan parasta aikaa eduskunnan käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä. Mutta itse, omalta osaltani, [Puhemies: Aika!] minä en sulkisi pois tätä kriminalisointia. Se olisi varmasti syytä oikeusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa selvittää.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Meillä alkaa aika käydä vähiin, mutta otetaan tähän vielä oikeusministeri. — Oikeusministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä oli kyse nyt tästä ryhmäkanteesta ja siitä, soveltuuko se nyt tällaiseen tapaukseen. Tällä hetkellä meidän lainsäädäntömme lähtee siitä, että kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisen riita-asian käsittelystä yleisessä tuomioistuimessa ryhmäkanne voidaan nostaa, mutta se on vain kuluttaja-asiamies, joka voi panna sen vireille, ja esimerkiksi nyt tässä kartellia koskevat kilpailulainsäädännön rikkomiset eivät kuulu tähän ryhmäkanteen soveltamisalaan tänä päivänä.

EU:ssa on hyväksytty niin kutsuttu edustajakannedirektiivi, joka hyväksyttiin joulukuussa viime vuonna, ja jäsenmailla on 24 kuukautta elikkä kaksi vuotta aikaa panna se täytäntöön. Se työ on nyt alkamassa oikeusministeriössä, ja silloin varmasti tullaan myös tätä näkökohtaa pohtimaan.

Arvoisa puhemies! Viime viikolla julkistettiin Ison-Britannian valtiovarainministeriön tilaama professori Partha Dasguptan johdolla laadittu raportti luonnon ja talouden yhteen kytkeytyneestä luonteesta. Raportin viesti on, että luontopääoman suojelussa on globaalisti epäonnistuttu. Taloudellista ja inhimillistä pääomaa on kerrytetty ympäristön kustannuksella. Luonnon ja ekosysteemien tarkka arviointi ja määrittely on tunnetusti vaikeaa, mutta vaarallinen suunta ja mittakaava ovat selkeitä. Raportti antaa useita suosituksia kestävään muutokseen. Kulutuksemme on sopeutettava ympäristön rajoihin. Talouden mittarit ja kansainvälinen rahoitusjärjestelmä on uusittava huomioimaan luontopääoman suojelu ja kasvattaminen.

Kysynkin pääministeri Marinilta: miten hallitus turvaa Suomessa luonnon monimuotoisuuden nykyistä paremman arvottamisen erityisesti valtiontalouden hoidossa ja talouspolitiikassa?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelma ja toiminta rakentuu kestävän kehityksen ja YK:n Agenda 2030 ‑tavoitteiden varaan, ja tähän kuuluu olennaisena osana niin ekologisen kuin myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden varmistaminen. Tämä nyt julkaistu Dasguptan raportti on erittäin kattava arvio ympäristön ja talouden suhteesta. En ole tuohon 600-sivuiseen raporttiin kokonaan ehtinyt tutustua, mutta ymmärtääkseni eräs sen keskeinen johtopäätös on juurikin se, että taloudellisen toiminnan vaikutukset ympäristöön pitäisi saada näkyville ja mukaan taloudellisiin laskelmiin. Yksi johtopäätös tästä voi olla se, että kysyntä kierto- ja biopohjaiselle taloudelle kasvaa ja sillä korvataan fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvaa toimintaa. Hallitus valmistelee osana puoliväliriihen arviointia niin sanottua kestävyystiekarttaa, ja tämä tiekartta sisältää taloudellisen kestävyyden lisäksi juurikin ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden osa-alueet. Tämä osaltaan vastaa tarpeeseen kokonaisvaltaisesti [Puhemies: Aika!] arvioida yhteiskunnan kestävää kehitystä.

Arvoisa rouva puhemies! Romutuspalkkio on ollut hyvä tapa uusia suomalaista autokantaa, [Naurua] ja nyt meillä on kuitenkin käsillä melko erilainen soppa. Liikenne- ja viestintävirasto on neuvonut ja ohjeistanut suomalaisia kansalaisia vaihtelevin tavoin riippuen vähän päivän kunnosta. Traficom on muun muassa ohjeistanut kansalaisia, että uuden, vähäpäästöisen auton hankintaan voi hyödyntää useampia romutuspalkkioita. Nyt tätä lakia on korjattu, mutta moni suomalainen on toiminut kuten viranomainen heitä on ohjeistanut. Uhkana on, että viranomainen muuttaa nyt aiempia ohjeitaan. Kansalaisia ei tästä voi syyttää. He ovat toimineet viranomaisten neuvojen mukaisesti. Kysyn liikenne- tai oikeusministeriltä: missä on tässä tilanteessa viranomaisohjeita noudattaneiden, vilpittömässä tarkoituksessa toimineiden kansalaisten oikeusturva?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Harakka.