Suullinen kysymys hallituksen työllisyys- ja kasvupolitiikasta (Riitta Mäkinen sd) | Suullinen kysymys työllisyyden ja kasvun tukemisesta (Eerikki Viljanen kesk) | Suullinen kysymys hallituksen työelämätoimista (Minja Koskela vas) | Suullinen kysymys hallituksen kasvutoimista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys yritysten kasvuedellytysten tukemisesta (Martin Paasi kok) | Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Juho Eerola ps) | Suullinen kysymys väkivallan uhrien auttamisesta (Sofia Virta vihr) | Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Christoffer Ingo r) | Suullinen kysymys  saattohoidon ja palliatiivisen hoidon saatavuudesta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Orpo, te olette eilen järjestänyt hallitukselle iltakoulun ja hehkutitte, että teillä on 500 kasvutoimea. Tämä kuulostaa vähän samanlaiselta lupaukselta kuin että velkaantuminen loppuu. Luvut tulostaululla ovat musertavia. Velka on kasvanut EU:ssa nopeiten ja työllisyys kehittynyt heikoiten, vaikka suhdanne on ollut kaikkialla sama. Rakennusalan romahduksen myötä taantuma pahenee ja työttömyys leviää nyt myös muille aloille. Tälle vuodelle hallituksesta luvattiin 60 000 uutta työpaikkaa. Sen sijaan työllisten määrä on vähentynyt 50 000:lla, ja hallitus on onnistunut kaiken huipuksi puolittamaan avoimien työpaikkojen määrän. Pääministeri Orpo, mikä on oma johtopäätöksenne tästä kehityksestä? Oletteko te tyytyväisiä tuloksiinne tähän mennessä?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää siitä, että otatte esille erittäin tärkeän, suuren asian, eli Suomen talouden tilan. Suomen talouden tilanne on ollut vuosia kroonisesti alijäämäinen, ja nyt vielä meitä haastaa pidentynyt toimintaympäristön lama tai huono tilanne. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, ja siinä taustalla oli Suomen suuri uudistamisvelka ja suuri alijäämätaso.

Mainitsitte tuon 500 kasvutointa. Se ei ollut lupaus, vaan se oli toimitusjohtaja Murron työryhmän taustaselvityksessä saama luku, kun he kävivät meidän hallitusohjelman läpi. He löysivät sieltä 500 eri kasvua vauhdittavaa kirjausta ja tointa, joista osa on tehty, osa on putkessa. Eli hallitus on alusta lähtien lähtenyt korjaamaan Suomen taloutta tavoitteenaan suomalaisen hyvinvoinnin turvaaminen, lähtenyt tekemään kasvutoimia ja rakenteellisia uudistuksia, jotta Suomeen saadaan työtä, investointeja ja kasvua, mutta nyt vain on niin, että toimintaympäristö on äärettömän haastavassa tilanteessa, ja siksi tämä kestää. Ja me tulemme tekemään lisää, koska on selvää, [Puhemies koputtaa] että tilanne sitä vaatii.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Mäkinen jatkaa.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, kasvupolitiikkaanne tulokset ovat tähän mennessä olleet onnettomia. Ne kasvutoimet, joita teillä on, eivät ole toimineet, ja konkurssiaalto pyyhkii nyt Suomen yli. Te puhutte paljon yrittäjämyönteisyydestä, mutta tosiasiallisesti te heikennätte merkittävästi erityisesti pienten yritysten  toimintaedellytyksiä erilaisilla  arvonlisäveron kiristyksillä ja kotita-lousvähennystä heikentämällä. Palvelualan yritykset, jotka ovat usein myös hyvin naisvetoisia, ovat nyt suurissa vaikeuksissa.

Pääministeri Orpo, onko juuri nyt oikea aika vaikeuttaa yrittäjäksi ryhtymistä? Onko nyt mielestänne oikea aika kiristää kaikkein pienimpien yritysten verotusta? Eikö tämä ole teidän mielestänne talouskasvun vauhdittamisen näkökulmasta järjetöntä?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Siellä on ministeri Rydman. Olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Jos ajatellaan pienten yritysten toimintaedellytyksiä, niin kaikkein keskeisimpiä tekoja, mitä hallitus on tehnyt, ovat ne työmarkkinareformit, joilla hallitus on helpottanut pienten yritysten mahdollisuuksia ensinnäkin sopia paikallisesti ja palkata uusia työntekijöitä — madaltamalla sitä kynnystä, mikä liittyy niihin riskeihin, mitä pienillä yrityksillä on. Lisäksi me uudistamme myöskin hankintalainsäädäntöä, mikä helpottaa myös pienempienkin yritysten mukaan tulemista silloin, kun tehdään julkisia kilpailutuksia. Ja itse asiassa kun puhutaan näistä työmarkkinareformeista, jotka ovat juuri ne kaikista keskeisimmät uudistukset pienyrittäjyyden hyväksi, niin sosiaalidemokraatit ja vasemmisto-oppositio ylipäätäänkin ovat nimenomaisesti vastustaneet näitä uudistuksia, [Välihuutoja vasemmalta] joista pienet yritykset kaikista eniten hallitusta kiittävät.

Suhdannetilanne on kieltämättä hyvin vaikea, mutta juuri sen takia me teemme niitä uudistuksia, joilla on vaikutuksia osittain lyhyemmällä mutta ennen kaikkea pitkällä tähtäimellä, mitä tulee etenkin näihin rakenteellisiin kysymyksiin.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Kun melkein mitä tahansa mittaria nyt katsoo tämän hallituksen aikana, niin kyllä huoli nousee siitä, että kasvu vain kaikkoaa kauemmaksi ja kauemmaksi. Ennätystyöllisyys on todella kääntynyt Euroopan — koko Euroopan — heikoimmaksi kehitykseksi. Nyt on yli 50 000 työpaikkaa menetetty tämän hallituksen aikana.

Vihreän siirtymän investointisuunnitelmat olivat ennätyksellisiä, mutta onko tässä käymässä vähän niin, että suma seisoo? Tänään viimeksi saimme kuulla, että itse asiassa Neste on perumassa uusiutuvan vedyn investoinnin, yhtenä tekijänä tämän hallituksen päätökset. Ja kun puhutaan näistä kasvutoimista, niin seuraava asia tämän eduskunnan asialistalla on se, miten pyritte pääsemään eroon ihmisistä, jotka jäävät täällä työttömiksi: kolmen/kuuden kuukauden laki.

Arvoisa pääministeri, kysymys: Nyt kaikkein pienimpien yritysten arvonlisäverovelvollisuushuojennus poistuu. [Puhemies koputtaa] Ette kompensoi sitä riittävästi. Onko juuri nyt oikea aika kiristää kaikkein pienimpien yritysten verotusta? [Puhemies koputtaa] Mitä se tekee kasvulle?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Ensin tähän hallituksen politiikkaan: Siis me teemme valtavan määrän kasvutoimia. Me teemme työmarkkinauudistuksia. Me teemme työhön kannustavia uudistuksia sosiaaliturvaan ja verotukseen. Me laitamme miljardi euroa lisää tutkimus- ja tuotekehityspanoksiin, mikä on ollut tähän mennessä meidän yhteinen näkemys, että näin pitää tehdä. Me uudistamme luvitusta. Me karsimme byrokratiaa. Me ollaan jo tehty ministeri Satosen vedolla päätöksiä, jotka laskennallisesti tuovat yli 70 000 työpaikkaa — aivan ennätyksellisiä lukuja.

Näin paljon yksikään hallitus ei ole kasvun eteen tehnyt. [Välihuutoja] Tämä kuvaa vain sitä, kuinka vaikeassa tilanteessa Suomi on kansainvälisessä kilpailussa. Siksi meidän täytyy tehdä lisää, ja siksi me olemme nimenneet aloitteestani Murron työryhmän pohtimaan lisää kasvutoimia.

Mitä tulee pieniin yrityksiin, niin tätä verohuojennusasiaa vielä pitää pohtia, mutta mitä tulee arvonlisäveroon, niin kun tekin aina niitä veronkorotuksia esitätte, niin jostain niitä veroja pitää kerätä, ja meidän arviomme mukaan arvonlisäveron korottaminen oli se, mikä on pienin paha työllisyydelle ja kasvulle. [Puhemies koputtaa] Sen sijaan teidän esityksenne pienten yritysten verotuksen kirittämiseksi olisi tässä tilanteessa täyttä myrkkyä.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Räsänen, Joona.

Arvoisa puhemies! Tässähän te, pääministeri, annoitte kyllä nyt väärän todistuksen. SDP nimenomaisesti esitti pienille yrityksille matalampaa verotusta kuin mitä hallitus tekee. SDP esitti siis matalampaa verotusta pienille yrityksille, juuri sen takia, että kun tässä vaikeassa tilanteessa moni jää työttömäksi, niin jos siellä halua on, olisi helpompi lähteä esimerkiksi yrittäjäksi. Nyt te annoitte todella, pääministeri, väärän todistuksen, mutta onneksi sentään totesitte, että te voisitte pohtia sitä, voisiko hallitus tulla SDP:n linjoille.

Arvoisa puhemies! Kun te nyt mainostatte täällä viikosta toiseen tätä teidän kasvutoimenpiteidenne lukumäärää, niin olisiko nyt sitten ehkä paikallaan kysyä, että jos keskittyisittekin lukumäärän sijasta laatuun? Jostain syystä Suomi todella suoriutuu kaikista huonoiten koko Euroopassa, vaikka meillä on suhdanne sama. [Puhemies koputtaa] Miten te selitätte, arvoisa pääministeri, tämän, että te suoriudutte huonoiten koko Euroopassa?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Jos nyt koetetaan jälleen kerran selittää, miksi Suomen tilanne on tämä:

Se johtuu ensinnäkin siitä, että Suomessa on monta vaalikautta jätetty kasvutoimet tekemättä riittävällä tavalla. Me teemme niitä nyt, koska me uskallamme tehdä.

Toinen on se, että viime vaalikaudella vain lisättiin julkisia menoja, eikä säästetty mistään samaan aikaan, ja velkaantuminen pääsi lähtemään käsistä. [Vasemmalta: Työllisyys nousi!] Meidän hallituksen toimet ovat yrittäjämyönteisiä. Ne ovat työpaikkamyönteisiä. Näillä luodaan Suomeen työtä ja tulevaisuudenuskoa, mutta jokainen muu kuin te varmaan ymmärtää sen, että tällä hetkellä taloustilanne Suomen ympärillä ja turvallisuustilanne Suomen ympärillä ovat senkaltaisia, että talouden kasvulle ei saada mitään apua muualta. Itse asiassa kotimarkkinoiden näkökulmasta me nähdään valoa, esimerkiksi asuntokaupassa, tai vaikka siinä, että kotitalouksien ostovoima kasvaa, korot laskevat, eläkkeiden taso nousee ja työn verotusta kevennetään. Me tehdään todella paljon. Kotimarkkinoiden näkökulmasta tämä näyttää paremmalta, [Puhemies koputtaa] mutta esimerkiksi se, että Saksan talous kyntää, [Puhemies koputtaa] vaikuttaa suoraan meidän talouden kasvulukuihin.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Aika. — Seuraavaksi edustaja Eskelinen.

Arvoisa rouva puhemies! Toissapäiväiset työllisyyslukemat kertovat karua kieltään hallituksen työllisyys- ja kasvupolitiikan tuloksista. Työttömyysasteen trendi on ollut viimeksi näin alhaalla vuonna 2018. Työllisiä miehiä oli 16 000 vähemmän ja työllisiä naisia 39 000 vähemmän. Kaupan ja palvelualojen, naisvaltaisten työalojen, luvut kertovat erityisesti siitä, että suomalaisten ostovoima on heikentynyt. Työttömyys nousee edelleen loppuvuotta kohden, ja erityisesti rakentamisen syöksy jatkuu, ja monen rakennusliikkeen kuvaama musta talvi on tosiasia. Ilman hallituksen erityistoimia työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys kasvavat päivä päivältä. Lisäksi ensi maanantaina iskevät ensimmäistä kertaa työttömyysturvan leikkaukset monelle suomalaiselle työttömälle. Missä ihmeessä ovat hallituksen lyhyen aikavälin elvytystoimet tässä syöksykierteessä, [Puhemies koputtaa] työministeri Satonen?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Työministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa, että kun valtion budjetti on vahvasti alijäämäinen, niin kyllä tässä huomattavasti enemmän käytetään rahaa kuin mitä meillä valtio pystyy tuloilla kerryttämään. Eli kyllä tässä mielessä minun käsitykseni mukaan voidaan puhua varsin elvyttävästä budjetista. Mutta se on totta, että työllisyystilanne suhdanteesta johtuen on kyllä haasteellinen, ja tämä viesti on siltä osin vakava. En usko, että kukaan täällä salissa on sitä mieltä, että ne toimenpiteet, joita hallitus on tehnyt, eivät olisi työllisyyttä vahvistavia. Valtiovarainministeriö on tällä viikolla laskenut, että niiden vahvistavat vaikutukset ovat 78 500. Koska se sitten realisoituu, riippuu tietenkin siitä, koska suhdanne kääntyy ja koska nämä toimet alkavat vaikuttaa. Kuten kysyjä itse sanoi, vielä ei ole esimerkiksi työttömyysturvauudistus vaikuttanut, mutta se tulee varmasti vaikuttamaan siihen, että avoimet työpaikat täyttyvät nopeammin ja myös piilotyöpaikat täyttyvät [Puhemies koputtaa] ja myös uusia yrityksiä tullaan perustamaan.

Arvoisa rouva puhemies! Keskusta haluaa pelastaa palvelut ja hyvinvointiyhteiskunnan. Siksi meidän on tuplattava talouskasvu. Kasvun eväiden löytämiseksi järjestimme yrittäjille ja sidosryhmille tänään Keskustan kasvupäivän. Keskustan kasvupäivässä kuuntelimme ratkaisuehdotuksia kasvun tuplaamiseksi suurelta joukolta suomalaisia eri aloilla työllistäviltä yrittäjiltä — hehän kasvun ja työpaikat tähän maahan rakentavat.

Yksi yrittäjien ehdotus oli suomalaisen sovelluksen rakentaminen niin sanotusta Viron yritysveromallista. Tämä tarkoittaisi sitä, että verottaisimme jatkossa kevyemmin yritysten voittoja, jotka jätetään yrityksen sisälle uuden kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Kysynkin pääministeriltä: onko hallitus valmis tarttumaan tässä, nyt ja heti tähän keskustan työllisyyttä ja kasvua tukevaan esitykseen?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on aivan erinomaista, että keskustakin tekee kasvutyötä ja laajasti muun muassa yrittäjiä kuunnellen etsii uusia keinoja, tai vanhojakin keinoja, kasvun aikaansaamiseksi. Sitä me tarvitaan, ja kun me ollaan käynnistetty tämä erittäin tavoitteellinen kasvutyö, johon on pyydetty tosiaan toimitusjohtaja Murto vetämään työryhmää, niin me kyllä otamme vastaan siihen työhön kaikkia ehdotuksia.

Se on selvää, että verotus on yksi keskeisiä työvälineitä siihen, että jos me haetaan todella vielä isoja systeemisiä muutoksia siihen, miten me saamme Suomen talouden kasvuun, ja siksi myöskin näitä yritysverotuksen uudistamismahdollisuuksia pitää arvioida. Mutta nyt tässä vaiheessa minä haluaisin antaa Murron työryhmälle työrauhan. Sinne voi tehdä esityksiä, ja he arvioivat ja tekevät sitten asiantuntijoina esityksiä, joita me pääsemme sitten poliittisesti arvioimaan.

Toivon, että kaikki ymmärtävät tämän tilanteen vakavuuden, missä Suomi tällä hetkellä on. Me ollaan vielä täällä nurkassa tai selkä seinää vasten, kun Venäjän raja on kiinni. Me ollaan geopoliittisesti erittäin vaikeassa asemassa, [Puhemies koputtaa] ja siksi meidän täytyy miettiä yhdessä vielä lisää, mitä me voidaan tehdä sen päälle, mitä hallitusohjelmassa on.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pysytään minuutissa. — Edustaja Viljanen jatkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Pitkän tähtäimen toimet ovat tärkeitä, mutta pitää toimia tässä, nyt ja heti.

Se, mitä hallituksen kannattaisi nyt aivan välittömästi tehdä, olisi perua kasvua heikentävät päätökset, joita hallitus ajaa. Yksi niistä päätöksistä on heikentää monille yrityksille tärkeää ja suomalaisten erittäin paljon käyttämää kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennyksellä on aikaansaatu esimerkiksi kotien pieniä remontteja, siivouspalveluita sekä hoito- ja hoivapalveluita. Samalla moniin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin on syntynyt uusia työpaikkoja. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen hallituksen esittämällä tavalla tässä tilanteessa on kertakaikkisen väärää politiikkaa. Kysynkin pääministeriltä: aikooko hallitus perua kotitalousvähennyksen romuttamisen, mitä se nyt on esittänyt?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Tälle hallitukselle yhdenkään veron korottaminen ei ole minkäännäköinen poliittinen voitto. [Antti Kurvinen: Näyttää, että on!] Ei yhden yksikään veronkorotus ole poliittinen voitto. Ne lähtökohtaisesti haittaavat talouskasvua, työllisyyttä ja yrittämistä tai leikkaavat ostovoimaa. Mutta se vaan on niin, että meidän talous on päästetty niin surkeaan jamaan, että meidän täytyy myöskin miettiä sitä tulopohjaa. Muistan tästäkin salista sitä moneen kertaan erityisesti vasemmisto-opposition puolelta vaaditun.

Mitä tulee kotitalousvähennykseen, niin se on aivan erinomainen työväline. Mutta jottei jää väärää kuvaa, niin kotitalousvähennys edelleen säilyy. Sen ehdot jonkin verran heikkenevät, mutta se pysyy. Ja toivon, että sitä todellakin käytetään paljon, [Välihuutoja] kun ihmiset tekevät tai suunnittelevat remontteja tai muita, mihin kotitalousvähennystä voi käyttää.

Vielä palaan tähän yrittäjämyönteiseen politiikkaan. Kun te keskustastakin moititte tätä arvonlisäveron korotusta puolellatoista prosenttiyksiköllä ja kutsuitte sitä himoverottamiseksi, [Eduskunnasta: Sehän on!] niin eikös teidän esityksenne ollut yhden prosentin korotus? Erottaako himoverottajan puoli prosenttiyksikköä? [Välihuutoja]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Seuraavaksi edustaja Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Meillä on muitakin eroja arvonlisäverotuskannassa. Te olette tekemässä uusia korotuksia arvonlisäverotukseen: Kymmenestä 14 prosenttiin liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, joukkoliikenne, jopa lääkkeet. Meidän linjoissamme on neljän prosenttiyksikön ero, ja se on muuten aika paljon. Tämäkin päätös olisi viisainta perua, samoin kuin tuo kotitalousvähennys, jonka edustaja Viljanen otti hienosti esille. Jos kotitalousvähennystä leikataan teidän esittämällänne tavalla, niin on aivan selvää, että työpaikkoja menetetään paljon, verotuloja menetetään paljon ja kodit menettävät tarvitsemiaan palveluita. Harkitkaa tuo nyt vielä kerran.

Toinen ehdotus, arvoisa puhemies: Jos huhtikuussa vasta linjataan uusista päätöksistä ja sitten valmistellaan niitä, niin niitä saadaan käyttöön aikaisintaan vuonna 26, jos silloinkaan. Ettekö voisi kiristää aikataulua? Emmekö voisi vaikka yhdessä sopia vaikka muutamista kasvutoimenpiteistä jo tänä vuonna, jotta saadaan niitä ensi vuonna käyttöön? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Kiristetään aikataulua. Uskon, että tästä salista tulisi laaja tuki nopeammalle aikataululle. [Välihuutoja]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Kaikkonen varmasti hyvin tietää ja kuuli, miten pääministeri kertoi, niin kun tämä asettamamme Murron työryhmä kävi läpi kaikkea sitä, mitä hallitus tekee jo nyt, se löysi yli viisisataa kasvua vauhdittavaa tointa. [Välihuutoja vasemmalta] Ja vaikka me teemme jo nyt näin paljon, niin me halusimme vielä kiihdyttää tahtia, aivan juuri kuten te toivoitte, asettamalla vielä tämän Murron työryhmän pohtimaan, olisiko vielä jotakin toimenpiteitä, joilla voisimme kasvua vauhdittaa.

Edustaja Kaikkonen on varmasti hyvin tietoinen, muutamia mainitakseni, esimerkiksi suurten teollisten investointien erittäin kilpailukykyisestä verokannusteesta, meidän teollisuuspoliittisesta varauksestamme — 400 miljoonaa euroa —, kaikista niistä työmarkkinauudistuksista, mitä me teemme, paikallisen sopimisen vahvistamisesta, siitä, miten me uudistamme teollisuuspolitiikkaa keskittämällä valtion pääomasijoitustoiminnan Teollisuussijoitus Oy:hyn ja vielä pääomittamalla sitä lisää ja uudistamalla sen sijoitusstrategiaa niin, että se sijoittaa jatkossa ennen kaikkea suoria sijoituksia suomalaisiin kasvuyrityksiin. — Nyt aika loppuu, mutta pystyisin luettelemaan näitä vaikka tunnin eteenpäinkin. [Naurua]

Arvoisa puhemies! Näiden työelämäheikennysten kutsuminen kasvutoimiksi on kyllä työntekijöiden näkökulmasta erittäin lyhytnäköistä ja sanoisin jopa ylimielistä. Hallitus on moukaroinut työntekijöitä ja ammattiyhdistysliikettä huomattavan suuressa mittakaavassa. Heikennysten lisäksi kyse on työelämän uudelleensorvaamisesta elinkeinoelämälle ja oikeistoideologialle mieleiseksi. Aivan ensimmäiseksi hallitus rajoitti lakko-oikeutta eli vei terän protestoida epäreiluja heikennyksiä. Ansiosidonnaisen leikkaamisen, työttömyysturvan heikennyksen ja vientivetoisen palkkamallin lisäksi on vielä tulossa muun muassa ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, määräaikaisuuksien helpottaminen ja irtisanomissuojan heikennys. Tässä kokonaisuudessa ei ole yhtäkään työntekijämyönteistä esitystä. Nämä ovat pelkkiä kurjistuksia. Kysynkin pääministeriltä: ymmärrättekö te näiden heikennysten vaikutuksia työntekijöiden arkeen, ja onko arvostuksenne sopimisen kulttuuriin niin vähäistä, että sen pirstomiseksi kannattaa yrittää laittaa ay-liike polvilleen silkan valtapelin vuoksi?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tässä on kyse siitä, mihin pääministerikin viittasi, että meillä on ollut uudistusvelkaa. Me ollaan jätetty tekemättä ne uudistukset, jotka muissa Pohjoismaissa on tehty, ja ne on jätetty tekemättä nimenomaan sen takia, että on odotettu, että kolmikantaosapuolet kykenisivät niistä keskenään yhdessä sopimaan, ja ne eivät ole kyenneet — eivät kyenneet tällä vaalikaudella, mutta eivät myöskään aiemmin. Esimerkiksi mainittua työrauhaa on viimeksi uudistettu vuonna 1946, mikä antaa mittaluokkaa siihen, kuinka vaikeasta asiasta on ollut kyse.

Sitten tästä kokonaisuudesta täytyy nyt ymmärtää se, että kun meidän julkisen talouden tilanne on vakava, velan korot ovat nousseet ja muuta, niin me joudumme tekemään niitä uudistuksia, joilla työmarkkinoita vahvistetaan siinä tilanteessa, jossa meidän on samaan aikaan huolehdittava julkisen talouden velasta ja oltava siinä vastuullisia. Mutta se, mitä me voimme tehdä nyt, on pistää oma pesä kuntoon, ja sitä me teemme. [Välihuutoja]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Koskela jatkaa.

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran tässä perustellaan näitä heikennyksiä jollain mallilla — joskus Ruotsin mallilla, joskus pohjoismaisella mallilla — mutta kyllähän nyt jokainen ymmärtää, että pelkkien heikennysten tuominen ei ole mikään malli. [Vilhelm Junnila: Mikä teille kelpaa?] Se on heikennysten tuomista ja se on yksipuolista eikä mitään sopimista. Alusta asti tämä hallituksen työmarkkinapolitiikka on perustunut elinkeinoelämän toiveisiin, ja alusta asti hallitus on kieltäytynyt kuuntelemasta työntekijöiden ääntä. On kuitenkin niin, että vahva järjestäytymisaste ja vahva ay-liike tukevat ihmisten osallisuutta ja yhteiskunnan demokratiaa, ja tämän nykyisen mallin rapauttaminen, jota hallitus siis tekee, rapauttaa kyllä koko demokratiaa. Kysyisin edelleen pääministeriltä: Eikö hallitus tiedä tästä demokratiaa rapauttavasta vaikutuksesta? Eikö hallitus välitä tästä vaikutuksesta? Vai onko yksiäänisyyden vahvistaminen jopa hallituksen päämäärä? [Ben Zyskowicz: Tukevatko poliittiset lakotkin demokratiaa?]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Kyllä minusta tuntuu, että ammattiyhdistysliike on ihan voimissaan edelleenkin. Siinä ei ole tapahtunut suuria muutoksia.

Jos nyt tätä isoa kuvaa tässä peräänkuulutetaan, niin kaikilla näillä uudistuksilla, mitä me tehdään työmarkkinoille, jotka ovat oikeastaan jääneet vuosikymmenet tekemättä, mitä me tehdään sosiaaliturvaan, mitä me tehdään verotukseen, koulutukseen ja niin edelleen, [Pia Viitanen: Heikennyksillä!] me haluamme saada sen muutoksen Suomessa aikaan, ja me teemme sen, että Suomessa kannattaa tehdä töitä, että työikäinen ja työkykyinen ihminen Suomessa on töissä. Me ollaan luotu kymmenien vuosien aikana Suomeen hyvässä uskossa järjestelmä, jossa on ajateltu aina hyvää, mutta se on johtanut siihen, että meillä on ollut satojatuhansia työikäisiä ja työkykyisiä ihmisiä vailla töitä. Me haluamme joustavoittaa työmarkkinoita ja me haluamme edistää yrittäjyyttä, jotta syntyy työpaikkoja, jotta ihmiset saavat palkkatuloja, jotta he tulevat toimeen ja jotta heillä on tulevaisuudenuskoa. Tätä me teemme. Tämä on se, mitä hallitus tekee. Me emme pärjää siinä vanhassa maailmassa. [Puhemies koputtaa] Siksi meillä on sitä velkaa.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa sekoittuu kaksi asiaa: kasvutoimet lisäävät kasvua talouteen, ja nyt te puhutte koko ajan työmarkkinatoimista, joita te olette tehneet, että ne lisäisivät kasvua. Silloin, kun saadaan talouskasvua, ne auttavat siihen talouskasvuun. Esimerkiksi olen ollut 40 vuotta yrittäjänä, ja tiedän, että paikallinen sopiminen auttaa silloin, kun talous kasvaa. Mutta kun te ette saa sitä taloutta kasvamaan. Vaikka teillä olisi 600 niitä toimenpiteitä, [Naurua] niin ei mitään tapahdu. Eikä tämä ole minun mielipiteeni, vaan kaikki luvut näyttävät sitä, että yhtään semmoista toimea ei ole, joka on kasvattanut taloutta tänä vuonna. Nyt te odotatte puoli vuotta, että Murto istuu ja syö kampaviinereitä [Naurua] ja keksii tämän talouskasvun. Se menisi varmaan nopeammassa ajassa.

Miksi te ette tee semmoisia kasvutoimia kuin esimerkiksi Ruotsissa, missä vähennettiin veroja kahdella kolmella miljardilla [Puhemies koputtaa] ja kotitalousvähennystä suurennettiin? Nämä ovat kasvutoimia. Semmoisia te ette tee yhtään. [Puhemies: Aika!] Miksi näin?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Minun täytyy sanoa, että tämä oli kyllä yrittäjätaustaiselta kansanedustajalta hyvin hämmentävä puheenvuoro, koska kyllä se vain niin on, että kasvu tehdään nimenomaisesti yrityksissä. Ei hallitus tee kasvua, mutta hallitus voi omilla toimillaan tukea yritysten kasvua. [Välihuutoja] Ja juuri nimenomaisesti nämä, että me teemme esimerkiksi niitä yrityksiin kohdistuvia suotuisia toimenpiteitä, kuten nämä työmarkkinauudistukset, joilla helpotamme paikallista sopimista, joilla pienennämme yrittäjän riskiä palkata ensimmäistä työntekijää ja ylipäätäänkin helpotamme yrittäjän taakkaa, mitä tulee byrokratiaan, ovat sellaisia tapoja, jotka ruokkivat kasvua. Ja nämä ovat itse asiassa hyvinkin paljolti sellaisia uudistuksia, joita Ruotsissa on tehty ja joita te kehuitte kasvutoimenpiteiksi. Ne nimenomaisesti ovat kasvutoimenpiteitä.

Edustaja Harkimo, teidän on syytä myöskin kyetä erottamaan suhdannetilanne rakenteellisista uudistuksista. Meillä on hyvin vaikea suhdanne, jossa myöskin se, että Saksassa ei tällä hetkellä talous vedä, haittaa meidän vientimarkkinoitamme. [Puhemies koputtaa] Mutta me teemme isoja rakenteellisia uudistuksia, jotka näkyvät työllisyydessä myös pitkällä aikavälillä.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen talouden tila on vakava. Talouteemme tehtävät säästöt ovat välttämättömiä velkaantumisen tasaamiseksi. Samalla tarvitsemme kuitenkin talouden kasvua. Vahva ja kestävä kasvu on elinehto isänmaamme tulevaisuudelle. Kasvu rakentuu yrittäjyydestä ja yrityksissä tehtävästä työstä. Yrityksillä pitää olla paremmat mahdollisuudet kasvaa, kilpailla ja menestyä — mahdollisuus olla tuottavampia, eli mahdollisuus aikaansaada enemmän, parempaa, vähemmällä. Hallituksen ohjelma tukee yritysten kasvun edellytyksiä: Luvitusta sujuvoitetaan, markkinoita avataan kilpailulle ja työmarkkinoiden rakenteita uudistetaan. Vuosikymmeniä jäissä olleita yrittäjyyttä tukevia päätöksiä tuodaan toteen. [Keskustan ryhmästä: Myös alvia nostetaan!] Arvoisa ministeri Rydman, jatkuuhan yritysten kasvuedellytyksiä tukeva politiikka läpi vaalikauden?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Asia on juuri niin kuin edustaja Paasi kuvasi, ja kyllä, me olemme sitoutuneita paitsi viemään läpi hallitusohjelman, kaikki ne yrittäjyyttä ja Suomen talouskasvua tukevat toimenpiteet, ja sen lisäksi tekemään vielä uusia päätöksiä, mistä on hyvänä osoituksena myöskin se, että viime keväänä hallituksen kehysriihessä me kykenimme tekemään uusia päätöksiä ensinnäkin julkisen talouden sopeuttamiseen liittyen, mutta myöskin uusia kasvutoimenpiteitä, joihin liittyi myöskin esimerkiksi tämä suurten teollisten investointien erittäin kilpailukykyinen verokannustin, meidän tukimuotoinen teollisuuspoliittinen varaus, sitten kaikki t&k-päätökset, joita me viemme määrätietoisesti eteenpäin, jotta meidän yrityksillemme tulee entistä kannattavammaksi pysyä maailman kärjessä ja pyrkiä kohti maailman kärkeä sitä kautta, että tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin käytetyt menot myöskin yritysten näkökulmasta ovat houkuttavia, ja me uudistamme esimerkiksi meidän Finnvera-lainsäädäntöämme siten, että kaikenkokoisten yritysten on tulevaisuudessa helpompaa saada rahoitusta ja siten kasvaa. [Tuomas Kettunen: Maailman kärkeä myös verottamisessa!]

Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelman mukaan työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta. Tämäkin itsestäänselvyys saatiin Suomen linjaksi vasta perussuomalaisten myötä. No, Suomeen on kuitenkin vuosien saatossa tullut työperäisen maahanmuuton nimissä paljon sellaistakin väkeä, joka lopulta on ajautunut tämän asumisperustaisen sosiaaliturvamme varaan, ja tässähän ei tietenkään ole mitään järkeä.

No, nyt hallitus on tuonut työperäiseen maahanmuuttoon maalaisjärkeen pohjautuvia pelisääntöjä. Valiokunnissa onkin jo esitys palkkarajasta, ja sitten tänään myöhemmin keskustelemme tästä kolmen/kuuden kuukauden työttömyyssäännöstöstä. Eli ulkomaalaisen työvoiman pitää poistua maasta, jos työtä ei kohtuullisessa ajassa löydy, ja tämä on myös pohjoismainen linja. Nyt kysynkin työministeri Satoselta, ennen kuin oma aikarajani pian tässä umpeutuu: [Ben Zyskowicz: Meni jo! — Naurua] eikös olekin näin, että näin Suomeen saapuva työperäinen maahanmuutto sitten aidosti hyödyttää kansakuntaamme eikä ainoastaan kuormita Kelan etuuskäsittelijöitä? [Eduskunnasta: Mitä mieltä on Satonen?]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä, tarkoitus on nimenomaan se, että työperäinen maahanmuutto on julkista taloutta vahvistavaa. Me tarvitsemme kyllä työperäistä maahanmuuttoa, koska meidän ikärakenne on sellainen, että meillä vuosittain 10 000—15 000 ihmistä enemmän jää eläkkeelle kuin nuoria tulee työmarkkinoille. Me tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, jotta meidän eläkejärjestelmä ja tämä hyvinvointiyhteiskunta ylipäätään pysyy kunnossa. Mutta on tietysti myös niin, että silloin kun työluvan perusteena, kun on tänne tultu, on nimenomaan se, että ollaan töissä — tämä kolmen ja kuuden kuukauden sääntö, josta kohta keskustellaan — ja sehän koskee nimenomaan EU:n ulkopuolelta Suomeen töihin tulleita henkilöitä, ei niitä, jotka ovat tulleet esimerkiksi perhesyiden perusteella tai pakolaisina tai muuta, vaan nimenomaan työn perässä tulleita, niin sitten kun työ päättyy, meillä täytyy olla ne pelisäännöt siitä, mitä sitten tehdään. Nyt meille tulee selkeät pelisäännöt, kuinka kauan on aikaa etsiä uutta työtä, mutta sitä uutta työtä voi hakea myös työvoimapula-alalta.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Viitanen.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä nyt ikävä tosiasia on se, että hallitus on hoitanut työllisyyttä surkeiten koko Euroopassa, ja tämä ei vielä riitä: nyt sitten kävi ilmi, että hallitus myös ottaa eniten velkaa, velkaantuu eniten Euroopassa. Ja nyt te, pääministeri, sitten hehkutatte kovasti näitä 500:aa kasvutointa, mutta ne taitavat olla melko eriskummallisia kasvutoimia, sillä tällä hetkellä teidän saldonne on miinus 50 000 työllistä, siis miinus.

Pääministeri, kaikkein hurjinta tässä on se, että hallitus nyt omilla toimillaan on heikentänyt tätä tilannetta. Täällä on kuultu siitä, että pienyrittäjiä on lyöty arvonlisäveron korotuksilla, ja myös rakennusalan kriisiin te olette jättäneet reagoimatta. Itse asiassa te olette toiminut täysin päinvastoin. Nyt kun olisi pitänyt tukea rakennusalaa, te olette leikanneet rajusti esimerkiksi erityisryhmien kotien rakentamisesta, tarkoittaa ikäihmisiä ja opiskelijoita, ja olette päättäneet myös vetää alas koko asuntorahaston.

Pääministeri, tämä kysymys on teille: miten ajattelette, että tulevaisuudessa voitte vaikuttaa suhdannetilanteeseen esimerkiksi rakentamalla [Puhemies koputtaa] kohtuuhintaisia koteja, kun nyt viette pois tämän keskeisen elementin?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin muistuttaisin edustajalle ja katsojille tietoon, että tälle vuodelle ollaan tuplattu valtion korkotukilainavaltuudet, [Pia Viitanen: Erityisryhmät!] joilla on se vaikutus, että tänä vuonna aloitetaan lähes tuplasti valtion tukemia asuntoaloituksia verrattuna toissavuoteen — juurikin tämän suhdannetilanteen takia, johon edustaja Viitanen viittasi, että suhdannetta on järkevä tasoittaa ja tehdä valtion tukemia asuntoja silloin, kun on käsiä vapaana. Näin nyt todellakin on tehty.

Sinänsä kun tämän asuntomarkkinoiden kriisin tavallaan luonne on se, että meillä on vapaana markkinoilla myytäviä asuntoja, joita on käsissä näillä myyjillä, niin kovin pitkään ei kantamalla vettä kaivoon voida kaataa, vaan kyllä sen täytyy lähteä siitä, että suomalaisten ostovoima kääntyy nousuun. Siinä suhteessa ensi vuosi näyttää sen, että ostovoima nousee jo sinänsä, ja erityisesti myös korkojen lasku, joka on kiihtynyt aivan viime viikkoina, viittaa kyllä siihen, että asuntomarkkinoiden tilanne on paranemaan päin ensi vuonna myös rakentamisen osalta.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lohi.

Arvoisa puhemies! Hallitushan tekee kyllä kasvutoimenpiteitä, mutta kun samaan aikaan Suomen työllisyys heikkenee ja talouskasvu näyttää luisuvan käsistä, niin voisiko olla, että nuo hallituksen kasvutoimenpiteet ovat joko hyvin pitkällä aikavälillä vaikuttavia tai tehottomia, ja mitä silloin kannattaisi tehdä? Silloin kannattaisi kuunnella niitä suomalaisia, jotka ovat itse perustaneet yrityksen, kasvattaneet sitä, investoineet ja työllistäneet, eli suomalaisia yrittäjiä. Siksi me keskustassa järjestimme tämän kasvupäivän ja kysyimme yrittäjiltä — emme työryhmiltä vaan yrittäjiltä — mitä nyt kannattaisi tehdä, että saadaan kasvua aikaan, ja sieltä tuli muun muassa kolme ehdotusta, jotka eivät muuten maksa mitään.

Yksi on se, että tutkimus- ja kehityspanostukset ulotettaisiin myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Toinen on se, että matkailun jarruttamisen ja alvin noston sijaan tehtäisiinkin kokonaisvaltainen kasvuohjelma.

Ja kolmas on se, että opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa helpotettaisiin ja otettaisiin Kanadan pisteytysmalli käyttöön. [Puhemies koputtaa]

Voitaisiinko edes nämä tehdä, kun nämä eivät edes maksa mitään?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Siellä on pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! En malta olla sanomatta, että mitä jos olisitte kuunnelleet yrittäjiä jo viime kaudella. [Naurua — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] — Tämä on tärkeää. — Me nimittäin kuunneltiin erittäin laajasti viime kauden aikana yrittäjiä, [Välihuutoja keskustan ryhmästä] ja me teimme isot listat siitä, mitä yrittäjyyden edistämiseksi yrittäjät toivovat. Me teimme sen listan, me veimme ne hallitusohjelmaan, ja nyt me toteutamme ne. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Tämä on se, mitä yrittäjät ovat halunneet, ja nyt kun me huomaamme, että tämä suhdanne jatkuu vaikeana, niin me teemme lisää — me teemme koko ajan lisää. Niitä kasvutoimia löytyy. Niitä on täällä teillä eduskunnassa käsittelyssä, me olemme tuottaneet niitä erittäin paljon lakiesityksinä ja budjettiesityksinä. Meillä on Murron työryhmä, johon te saatte esittää niitä toimia, joita te saatte omista kuulemisistanne. [Antti Kurvinen: Työryhmiä on liikaa!]

Me tehdään tätä yhdessä, haetaan niitä toimia, millä me saadaan tämä lama tapettua. Se me nyt tarvitaan. Meillä on kaikki edellytykset kunnossa. Me ollaan tehty rakenteellisia uudistuksia. Nyt pitää saada uskoa ja toivoa tähän maahan, ja voin sanoa, että meillä on perustat kohta kunnossa. [Puhemies koputtaa] Kyllä tämä tästä kääntyy, mutta se ei valittamalla parane, vaan nyt pitää tehdä. [Antti Kurvinen: Elikkä edellisestä hallituksesta valittamalla! — Välihuutoja]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen.

Arvoisa rouva puhemies! Maamme taloustilanne on äärimmäisen vakava. Onneksi pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut ja lähtenyt tuomaan todeksi tätä lupausta kestävämmästä taloudesta. [Antti Kurvinen: Kuullaan juhlapuheita!]

Arvon SDP, edustaja Mäkynen ja muut, taloutemme vaikeaa tilannetta ei korjata toiveilla paremmasta, ei myöskään teidän ei käy ‑linjallanne. Te olette vastustaneet käytännössä kaikkia esitettyjä säästöjä, mutta myös tänään ja aiemmin kaikkia rakenteellisia uudistuksia. Me tarvitsemme säästöjä, mutta me tarvitsemme myös kasvun politiikkaa. Hallitusohjelma on kasvun ohjelma, niin kuin ministeri Rydman kertoi: 500 konkreettista toimenpidettä. Me olemme vientivetoinen maa, ja täällä on tullut esille, miten Saksan vaikea tilanne säteilee meille. Konkreettisia ja rakenteellisia toimia kasvun vauhdittamiseksi tarvitaan.

Arvoisa työministeri Satonen, mitä kaikkia toimia teidän sektorillanne on tehty ja tullaan tekemään sen eteen, että me aidosti pääsemme tähän kasvuun nyt kiinni?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tässä on kyllä aika huomattava määrä tehty toimenpiteitä, ja niihin on täällä jo viitattu, mutta jos vielä kerrataan, mitkä ovat ne keskeiset asiat, joissa meidän tulee onnistua:

Ensimmäinen on se, että meidän viennin kilpailukykyä pitää parantaa. Koska vientimarkkinoiden tilanne on vaikea, niin siinä kilpailussa pitää kyetä pärjäämään paremmin. Siihen liittyy tämä työrauhalain uudistaminen. Siihen liittyy myös tämä vientivetoinen palkkamalli, joka on täällä parasta aikaa. Siihen liittyvät tietysti tki-panostukset. Siihen liittyvät kaikki elinkeinoministerin puolella olevat verovähennysasiat ja muut, jotka täällä on jo puhuttu.

Toinen on se, että me tarvitsemme lisää työllistäviä yrityksiä ja me tarvitsemme lisää kasvuyrityksiä. Sen takia me olemme laajentaneet paikallista sopimista. Sen takia me ollaan tuomassa tänne yt-lain uudistus, jossa byrokratiaa kevennetään niin, että sovellusala nousee 20:stä 50:een. Sen takia me ollaan tekemässä helpommaksi sekä palkata että irtisanoa, jotta riski tulee kohtuullisemmaksi. — Aika ei riitä enempään, mutta näitä kyllä riittää. [Timo Heinonen: Tätä olisi kuunnellut vielä toisen minuutin!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki.

Kiitos, kunnioitettu puhemies! Kasvu lähtee kylistä, se lähtee alkutuotannosta, se lähtee maataloudesta. Haluan tiedustella niitä toimia, mitä hallitus tekee kasvattaakseen maatalouden kannattavuutta ja tuottavuutta ja alkutuotannon tuottavuutta, [Keskustan ryhmästä: Hyvä kysymys! Niitä ei ole näkynyt!] sillä niitä löytyy tästä eduskunnan budjettiesityksestä. Niitä on täällä sisällä. Se täytyy kaikille saattaa tietoon, että niitä on tehty ja niitä tullaan tekemään. Kun meillä on vahvoja kyliä, meillä on vahvoja kuntia. Vahvojen kuntien jälkeen meillä on vahvoja seutuja, vahvoja kaupunkeja. Ja niin meillä on vahva Suomi myöskin. [Vasemmalta: Erikoinen kyselytunti! — Kysymys ja vastaus!]

Mitkä ovat ne kasvutoimet maatalouden alkutuotannon tuottavuuden kasvattamiseen, mitä hallitus tekee? Mehän tehdään valtavasti: muun muassa lasketaan liikkumisen kustannuksia, tehdään kuluttajien ostovoiman kasvatusta, Itä-Suomi- ja Pohjois-Suomi-ohjelmat, luvitusta helpotetaan, tehdään panostuksia osaamiseen. Mutta mitä tehdään maatalouden osalta?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Sieltä ministeri Essayah.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ollaan aivan, voisiko sanoa, maaseudun ja maatalouden ytimessä. Meillähän maatalouden tulonmuodostus lähtee kahdesta lähteestä pääasiallisesti. Ensinnäkin meillä on yhteinen maatalouspolitiikka Euroopan unionin alueella. Sieltä tulevat nämä niin sanotut CAP-tuet. Ja sitten toisaalta, totta kai, markkinoilta haetaan niille tuotteille markkinahinta, mitä meidän maataloustuottajat myyvät. Näissä molemmissa asioissa, erityisesti tässä viimemainitussa, hallituksella on esityksiä, joilla me pyrimme parantamaan tuottajan asemaa elintarvikeketjussa.

Täällä eduskunnassa on tällä hetkellä jo käsittelyssä elintarvikemarkkinalain ykkösosa, jossa me tulemme nyt parantamaan elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksia, jotta pääsemme käsiksi siihen, miksi meillä tällä hetkellä tuottaja ei saa sitä oikeudenmukaista osuuttaan tästä maatalouden ja elintarviketuotannon ketjusta. Sitten tässä kakkososiossa lähdemme tutkimaan tarkemmin, millä tavalla — tietenkin huomioiden, että olemme vapaassa markkinataloudessa — paremmin pystymme näihin sopimuksiin tuomaan klausuuleita silloin, kun nämä sopimukset ovat esimerkiksi epäedullisia, tai sellaisiin tilanteisiin, [Puhemies koputtaa] missä kauppojen omat tuotemerkit, nämä niin sanotut private labelit, heikentävät tuottajan asemaa. [Puhemies: Aika!] Eli monilla erilaisilla toimenpiteillä pyrimme siihen. — Mutta minuutti on todella vähän liian lyhyt aika kertoakseni siitä kaikesta, mitä löytyy myöskin hallituksen repertuaarista. Kiitos. [Välihuutoja]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Seuraavaksi tämän teeman aloittaja elikkä edustaja Mäkinen, olkaa hyvä. Viimeinen kysymys tästä teemasta.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te siellä aitiossa ette nyt selkeästi osaa päättää, luoko hallitus kasvua vai ei, mutta ongelmanahan on nyt ennen kaikkea se, että nyt sitä ei luo kukaan. Te ette osaa, ja yritykset eivät pysty. Te olette alusta alkaen laiminlyöneet tehokkaat kasvutoimet. Eivät nämä teidän sosiaaliturvan leikkaukset ja työntekijöiden oikeuksien polkemiset luo ensimmäistäkään työpaikkaa tässä taantumassa, ainoastaan ne syventävät nyt ihmisten hätää.

Tämä teidän ensimmäisen vuoden saldonne on hyvin murheellinen: Avoimien työpaikkojen määrä on puolittunut, velka kasvaa EU:ssa nopeiten, ja työllisyys kehittyy heikoiten. Nyt te olette vielä leikkaamassa kunnille osoitettavia työllisyysrahoja. Suomalaiset kärsivät työttömyyden keskellä ja kamppailevat pahoissa talousvaikeuksissa.

Arvoisa pääministeri, hallituksen olisi pitänyt aloittaa kautensa aidoilla kasvutoimilla, joita te olette vasta nyt, hallituskauden puolessavälissä, valmistelemassa. Miksi te odotitte näin pitkään?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kumpi haluaa vastata? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kumpi on päättämässä?] — Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tosiaan, kun käytiin läpi sitä hallitusohjelmaa, joka tehtiin keväällä 2023, niin havaittiin, että pelkästään siinä hallitus on tehnyt jo yli 500 talouskasvua vauhdittavaa toimenpidettä. [Välihuutoja vasemmalta] Ja kun me totesimme sen, että talousennusteet kehittyivät heikommin kuin mitä mikään ennuste oli luvannut, niin meillä oli kykyä jo ensimmäisenä keväänä, kun kehysriihessä oltiin, tehdä vielä lisää sopeutustoimenpiteitä ja vielä paljon enemmän kasvutoimenpiteitä — ja me olemme siis tehneet koko ajan näin. Kaiken tämän päälle me olemme asettaneet vielä tämän Risto Murron ryhmän kehittämään, josko olisi vielä jotakin, mitä me voitaisiin tehdä nyt tulevaa puoliväliriihtä varten.

Ja kyllä, suhdannetilanne on hyvin vaikea, ja sen kohtaisi mikä tahansa hallitus, mutta tuskin mikään muu hallitus kuin tämä olisi reagoinut niin rohkeasti, tehnyt niin isoja rakenteellisia uudistuksia, jotka sinänsä olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten — ja jos ne ajat sitten olisi tehty, [Välihuutoja vasemmalta] niin näin vaikea ei olisi se urakka, jota me nyt joudumme tekemään.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Vielä pääministeri jatkaa lyhyesti.

Arvoisa puhemies! Ministeri Rydman kuvasi juuri sen, että me olemme tehneet ensimmäisen kasvupaketin hallitusohjelmaneuvotteluissa, viime keväänä kehysriihessä toisen, ja ne oli tehtävä, ja nyt me teemme kolmannen kasvupaketin, jota Murron ryhmä valmistelee. Me emme istu käsien päällä. Me teemme.

Sen sijaan jälleen kerran SDP:n omat vaihtoehdot: Ei ainuttakaan, ei ainuttakaan. Teidän kritiikkinne hallituksen politiikkaa kohtaan on täysin lämmintä ilmaa, niin kauan kunnes te tuotte jotain konkreettista, [Välihuutoja] millä tavalla taloutta tasapainotetaan, millaisia kasvutoimia tehdään. Ja sen lisäksi, että te tuotte uusia, teidän pitää myöskin kertoa, miten te korvaatte kaikki ne, jotka te olette vetäneet yli, jotka me olemme tekemässä. [Välihuutoja — Tytti Tuppurainen pyytää vastauspuheenvuoroa]

Hallitus tekee määrätietoisesti kasvupolitiikkaa, ja miksi? Siksi, että me haluamme turvata suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden, ja sen eteen ei ole mitään muuta tietä kuin työ, työ ja työ ja se, että näitä viedään määrätietoisesti eteenpäin. [Välihuutoja]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Otetaan vielä SDP:n vastaus tai kysymys, eli edustaja Tuppurainen. Lyhyet vastaukset ja lyhyet kysymykset, kiitos.

Tulostaulu on lahjomaton. Suomesta on tullut murheellisten talousuutisten maa oikeistohallituksen aikana. Onhan täällä kasvua, mutta kasvussa ovat konkurssit, työttömyys, velkaantuminen ja köyhyys. Pääministeri Orpo, teidän johdollanne työllisyys kehittyy Suomessa Euroopan heikoiten, ja valtion velka kasvaa Euroopan eniten teidän johdollanne. Nyt kansalaiset kysyvät, miksi juuri Suomi on se huonoin suoriutuja Euroopassa.

Se ei ole meille uutta, että te kurjistatte palkansaajien asemaa, mutta se tulee kieltämättä uutisena, että te heikennätte pienten ja keskisuurten yrittäjien asemaa: arvonlisäveron korotus ennätykselliselle tasolle kesken vuoden ja näitten alempien kantojenkin nostaminen. Ja kun nyt tämä arvonlisäverohuojennus poistuu, niin te jätätte nostamatta sitä arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa sille tasolle, joka mahdollistaisi pienten yrittäjien pärjäämisen. Poikkeuksellisen moni, erityisesti naisyrittäjä, pohtii yritystoiminnastaan luopumista. [Puhemies: Aika!] SDP:n vaihtoehdossa pienyrittäjien verotus on keveämpi. Pääministeri, voisitteko te tässä tarttua SDP:n vaihtoehtoon?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pääministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Siis miksi me olemme tässä tilanteessa? Siksi, että me saimme käteemme surkeassa jamassa olevan Suomen talouden. [Välihuutoja] Korjausvelkaa ja oikeaa velkaa valtavat määrät. Jos teillä on oikeus arvostella meidän hallitusta, niin meillä on oikeus muistuttaa siitä, millaista politiikkaa edellinen hallitus teki. Niin se vain menee. [Välihuutoja]

Sitten toinen asia: Se on tietenkin uutinen, että SDP tänä päivänä näyttää olevan huolissaan yrittäjyydestä, pienyrittäjyydestä, pk-yrittäjyydestä. Se on uutinen. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Mutta kun te puhutte veropolitiikkaa niin kuin te haluaisitte keventää yritysverotusta, niin se ei pidä paikkaansa. Teillä on ollut miljardien veroruoska siellä teidän ohjelmissanne, jotka kaikki korottaisivat työn ja yrittämisen verotusta. Siksi tämä on aivan yhtä tyhjän puhetta. [Välihuutoja — Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomainen vastaus!]

Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni on ollut kysyä tämä kysymys jo lukuisia kertoja tämän syksyn aikana, mutta valitettavasti lähes joka viikko on nähty niin lohduttomia uutisia, että tämän kysyminen on jotenkin tuntunut väärältä. Ajattelen kuitenkin, että aihe on yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että tästäkin on kyettävä puhumaan.

Lähisuhdeväkivallan tilastot ovat nimittäin kasvussa. Väkivaltaa voi joutua kokemaan kuka tahansa, mutta me tiedämme, että Suomessa jopa yli puolet naisista on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua. Lähisuhdeväkivalta rikkoo, se traumatisoi, se vammauttaa, se ajaa taloudellisiin vaikeuksiin, ja pahimmillaan se vie hengen.

Suomessa väkivaltatyötä tekevät tällä hetkellä pääasiassa järjestöt. Suurin osaaminen on tällä hetkellä järjestöissä. Nyt kun hallitus leikkaa järjestöavustuksia, on järjestöiltä kuultu vakavaa viestiä siitä, että osa saattaa jäädä avun ulkopuolelle. Samaan aikaan me tiedämme, että hyvinvointialueilla ei ole vastaavaa kykyä vastata siihen palvelutarpeen kasvuun, joka sinne saattaa kohdistua. Kysyisinkin ministeri Juusolta: miten hallitus pyrkii turvaamaan väkivallan uhrien avun jatkossa, kun nämä järjestöleikkaukset konkretisoituvat ja hyvinvointialueet kamppailevat mittavien säästöpaineiden alla? [Kimmo Kiljunen: Vakava kysymys!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Juuso.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Virta esittää erittäin tärkeän kysymyksen. — Taloudellisista syistä joudumme supistamaan myöskin sosiaali- ja terveysalan yhdistysten rahoitusta. Me olemme tällä hetkellä selvittämässä, millä tavalla me teemme sen järkevällä tavalla. Nyt ensi vuonna kohdistamme leikkauksia niihin, jotka saavat isoja avustuksia, ja ennen kaikkea vähennämme uusien avustusten saajia, jotta saamme sen vaaditun säästösumma kasaan. Totta kai tarkoituksena on, että nimenomaan haemme sitä vaikuttavuutta ja niitä yhdistyksiä ja niitä järjestöjä, jotka tekevät nimenomaan sitä työtä, mihin sosiaali- ja terveysyhdistysten STEAn rahoitukset on tarkoitettu kohdennettavaksi. Palaamme kyllä asiaan, kunhan saamme selvityshenkilön raportin vuoden lopussa, ja varmaan ensi vuoden alussa voimme sitten katsoa tilannetta uudestaan.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta esittää lisäkysymyksen, ilmoittautumaan V-painikkeella ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Virta jatkaa.

Arvoisa puhemies! Väkivallan uhrien auttaminen on välttämätöntä. Jokainen kysymys siitä, miksi ihminen ei vain lähde väkivaltaisesta parisuhteesta, kertoo, miten vähän me yhteiskuntana ymmärrämme sitä ilmiötä. Me tiedämme, että ero on usein se kaikkein vaarallisin hetki, eikä väkivalta suinkaan valitettavasti aina lopu eroon. Sen takia on hyvä kuulla, että ministeri pyrkii selvittämään niitä keinoja, joilla voitaisiin uhrien apua lisätä.

Haluaisin kuitenkin myös kysyä, mikä on hallituksen suunnitelma ja visio siitä, miten väkivallan tekijöiden kuntoutustyöhön pyritään panostamaan, koska uhreja on autettava, mutta samaan aikaan on fakta, että niin kauan kuin tekijöihin ei kyetä vaikuttamaan, meillä on aina vain uusia uhreja, ja nämä ovat asioita, joissa ei aina voi korjata perästä. Kuulisin mielelläni, mikä on hallituksen suunnitelma siitä, miten väkivaltaa pyritään ennalta estämään ja torjumaan, niin että meillä ei olisi ihmisiä, jotka kokevat, että väkivalta on ainut keino kontrolloida tai hallita toista ihmistä. Kysyisin siis väkivaltatyöhön laitettavista panostuksista nimenomaan sinne tekijäpuolelle. Onko näitä näköpiirissä?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kuka vastaa? — Ministeri Meri.

Kiitos! Harvoin keskustelemme täällä väkivallasta, ja se on erittäin tervetullutta. En oikeastaan ihan saanut kiinni siitä, mikä oli se teidän fokuksenne siinä kysymyksessä, että halusitteko te kysyä yhdistysten tukemisesta vai ylipäätään hallitusohjelmahankkeista, niin yritän nyt arvioida, mikä oli kysymyksenne. [Puhemies: Ennalta ehkäisystä!] — Ennalta ehkäisystä. No, me ennalta ehkäisemme jo sillä, että me tuomme näitä tärkeitä asioita esille, panostamme järjestötoimintaan, kiristämme rangaistuksia, panostamme kunniaväkivaltaan, panostamme esimerkiksi pakkoavioliiton kriminalisointiin, tyttöjen ja naisten silpomisen kriminalisointiin — meillä on ihan valtava määrä erilaisia toimenpiteitä. Ja toki se, että me keskustellaan väkivallasta, naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja tyttöihin kohdistuvasta väkivallasta, on minusta erittäin tärkeätä ennalta ehkäisyä. Tässä yhteiskunnassa keskustelemme liian vähän esimerkiksi kunniaväkivallasta, joka kohdistuu erityisesti naisiin, ja toivoisin, että tästä voisimme keskustella täällä vaikka enemmän.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu.

Arvoisa puhemies! Suomi on tosiaan Euroopan toiseksi väkivaltaisin maa naisille, mutta aiotte leikata auttamistyöstä. Apua tarjoavat usein juuri järjestöt. Järjestöjen työstä leikattaessa menetetään myös merkittävä määrä vapaaehtoistyötä. Olette tekemässä osalle järjestöistä verovähennysoikeuden lahjoituksiin, mutta jostain syystä sote-alan järjestöt ovat jäämässä tämän verovähennysoikeuden ulkopuolelle. Miksi?

Leikkausten lisäksi rajaatte myös järjestöjen mahdollisuutta käyttää rahoitustaan. Esimerkiksi väkivaltaa kohdanneille ei järjestö voisi jatkossa tarjota oikeudellista apua, eikä järjestö myöskään saisi jatkossa kouluttaa STEA-rahoituksella viranomaisia eli jakaa tätä osaamistaan. Minkä vuoksi tämäntyyppisiä rajoituksia järjestöjen toimintaan tehdään sen lisäksi, että heiltä merkittävästi leikataan?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Tämä on sellainen asia, mihin haluaisin käyttää ihan yleisenkin puheenvuoron. Lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta ovat kammottavimpia ilmiöitä, mitä Suomessa on, ja ne luvut ja kansainväliset vertailut osoittavat, että meillä on jotain perin sairasta tässä maassa, meidän kodeissa, ja tähän pitää puuttua. Siksi meillä on hallitusohjelman mukaisesti lukuisia lakihankkeita, joilla tähän ilmiöön puututaan, sen eri ilmenemismuotoihin, mutta on tietenkin aivan oleellisen tärkeää, että myöskin vaikeana taloudellisena aikana näiden järjestöjen kanssa, jotka tätä tärkeää työtä tekevät, pyritään tekemään yhteistyötä ja tukemaan heitä toiminnassaan. Siinä on kyse muustakin kuin pelkästään rahasta. Jo se pelkästään, että me puhumme tänään täällä tästä — kiitos kysymyksestä — on sitä työtä, mitä meidän kaikkien pitää tehdä. Tämä on oikeasti musta... ei piste, vaan jotain paljon suurempaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ja tähän hallitus haluaa puuttua. Tehdään tämäkin asia yhdessä.

Ärade fru talman! I svenska riksdagsgruppen har vi tidigare i höst presenterat våra tillväxtåtgärder. Jag ursäktar, men vi återgår lite till den frågan nu, för för oss är den så viktig.

I våra tillväxtåtgärder betonar vi att nettoinvandringen behöver uppgå till minst 40 000 personer per år för att vi ska kunna trygga vårt välfärdssamhälle. Vi vill att det ska vara lockande att komma till Finland och jobba.

Arvoisa puhemies! Uusin väestöennuste on positiivisempi kuin aiemmat ennusteet. Siinä kuitenkin arvioidaan, että jos maahanmuuttoa ei huomioida, niin 20 vuoden päästä Suomen väkiluku voisi olla melkein puoli miljoonaa nykyistä pienempi. Tämä voisi vaikuttaa moneen asiaan, kuten esimerkiksi hyvinvointivaltion ylläpitoon ja huoltosuhteeseen. Elinkeinoelämä tarvitsee myös työntekijöitä, ja siksi ulkomaalaisen työvoiman tarveharkinta tulisi poistaa. Yritykset tietävät itse parhaiten, mitä he tarvitsevat.

Kysyn, arvoisa ministeri Satonen: millä tavalla varmistamme, että meillä on tarpeeksi työntekijöitä, jotta voimme turvata Suomen talouskasvun?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Satonen.

Arvoisa rouva puhemies! Tänään tosiaan saatiin uusia väestöennusteita, mutta oikeastaan ne perustuvat siihen, mitä viimeisten vuosien aikana on tapahtunut, ja ne osoittavat sen, että Suomessa työikäisen väestön määrä on kasvussa. Tähän jo viittasin aiemmassa vastauksessani edustaja Eerolan kysymykseen, että tällä hetkellä työperäistä maahanmuuttoa tulee Suomeen enemmän kuin mitä meillä ikärakenne vaikuttaa toiseen suuntaan. Eli kun eläkkeelle jääviä on vuosittain 10 000—15 000 enemmän kuin nuoria, jotka tulevat työmarkkinoille, niin tämä työperäinen maahanmuutto tällä hetkellä enemmän kuin korvaa tämän määrän.

Toki on sanottava, että tässä työllisyystilanteessa, jossa me nyt ollaan, meillä on haasteena myös jo maassa olevien ulkomaalaisten työllistäminen, niin kuin on myös kantasuomalaisten työllistäminen. Mutta uskon, että erityisesti tämä meidän kumppanimaayhteistyö Filippiinien, Vietnamin ja Intian kanssa on hyvinkin toimivaa ja siinä pystytään tekemään valtiotasoinen sopimus, ja me saamme tänne kyllä väkeä, [Puhemies koputtaa] nimenomaan työperäistä maahanmuuttoa, kun tarvitsemme.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa vuosittain jopa 30 000 ihmistä tarvitsee elämän viimeisinä viikkoina ja kuukausina palliatiivista eli oireita lievittävää hoitoa tai saattohoitoa. Saattohoito ja palliatiivinen hoito ovat valtavasti viimeisten 5—10 vuoden aikana kehittyneet. Käytössä on erinomaisia keinoja hillitä kipua ja muita oireita, tarvittaessa voidaan vaikka sedatoida eli nukuttaa kärsivä ihminen. Onkin todella tärkeää varmistaa näiden hoitojen saatavuus ja niiden osaaminen kaikkialla Suomessa niille ihmisille, jotka näitä tarvitsevat.

No, hallitusohjelmassa linjataan, että hyvä saattohoito ja hyvä palliatiivinen hoito säädetään oikeudeksi asuin- ja hoitopaikasta riippumatta. Kysyn ministeri Juusolta: Miten nämä hankkeet edistyvät? Millä tavalla hallitus parantaa saattohoidon ja palliatiivisen hoidon saatavuutta?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Juuso.

Arvoisa puhemies! Palliatiivista ja saattohoitoa on kehitetty hyvin tuloksin hyvinvointialueilla. Tätä ovat koordinoineet yliopistosairaalat valtionavustuksen tuella. Odotan siitä raporttia vuodenvaihteessa, mutta jo tällä hetkellä on todettava, että palliatiivisia keskuksia on perustettu useilla hyvinvointialueilla ja osaaminen on parantunut huomattavasti. Mitä tulee lainsäädäntöön, niin terveydenhuoltolain perusteluissa nyt jo edellytetään sitä, että hyvinvointialueet myöskin saattohoidon hoitavat. Me nostamme sen kuitenkin sinne lakiteksteihin, kun seuraavan kerran kun terveydenhoitolakia päivitetään, että se olisi kaikille selvää, että myöskin saattohoito kuuluu siihen järjestämisvastuuseen.