Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen leikkauksista (Pia Hiltunen sd) | Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen leikkauksista (Jessi Jokelainen vas) | Suullinen kysymys hallituksen työllistämistoimista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys metsien suojelun korvauksista (Timo Mehtälä kesk) | Suullinen kysymys jokihelmisimpukan suojelusta (Tiina Elo vihr) | Suullinen kysymys paikallisen sopimisen vaikutuksista (Saara-Sofia Sirén kok) | Suullinen kysymys paikallisen sopimisen vaikutuksista (Miko Bergbom ps) | Suullinen kysymys liikunta- ja kulttuuriseteleistä (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kysymys kannusteista syntyvyyden nostamiseksi (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! ”Ammattikoulutuksen on saatava sellaiset määrärahat, joilla opetuksen tasoa ja tutkintojen sopivuutta työmarkkinoilla saataisiin parannettua nykyisestä.” Sitaatti on viime eduskuntavaalien alta tammikuulta 23, ja sen lausui perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Nyt hallitus on ensi vuoden budjetissa ajamassa 120 miljoonan euron leikkausta ammatilliseen koulutukseen. Asiantuntijatahojen laskelmien mukaan leikkaus voisi merkitä jopa 1 600 opettajan vähennystä tai yli 11 000 opiskelupaikan menetystä. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, oletteko todellakin sitä mieltä, että hallituksella on varaa toimillaan heikentää koulutustasoamme ja tätä kautta tulevan talouskasvun perustaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa... [Anders Adlercreutz viittaa, ja Riikka Purra osoittaa kädellään Adlercreutzia] — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos kysymyksestä. On ihan päivänselvää, että olisi mieluista antaa lisää resursseja ihan jokaiselle koulutusalalle. Iso kuva on kuitenkin se, että tämä hallitus panostaa koulutukseen: Tehdään 200 miljoonan satsaus peruskoulutukseen. Uudistetaan oppimisen tukea — siitä menee noin 10 miljoonaa nimenomaan ammattikoulutukseen ensi vuoden puolella. Uudistetaan ammattikoulutuksen rahoituspohjaa, rahoitusrakennetta, mikä tarkoittaa, että mitä paremmin työllistyy tutkinnon jälkeen, sitä enemmän opetuksen järjestäjä saa rahoitusta. Ja kun tähän yhdistetään se, että myöskin toiminnan ohjausta uudistetaan — siitä tulee kokeilu, joka käynnistyy tässä kohtapuolin, esitys annetaan syksyn aikana — niin opetuksen järjestäjä pystyy myöskin [Puhemies koputtaa] paremmin ohjaamaan sitä tarjontaansa, mikä taas sitten vaikuttaa rahoitukseen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus selittelee nyt mittavia leikkauksiaan ammatilliseen koulutukseen sanomalla kohdentavansa ne aikuisopiskelijoihin, ei nuoriin, ensimmäistä tutkintoa suorittaviin. Koulutuksen asiantuntijat ovat kuitenkin todenneet, ettei sitä voida eritellä. Ryhmissä opiskelee sekä ensitutkinnon suorittajia että myös jatko-opiskelijoita, ja näin ollen nämä leikkaukset kohdentuvat suoraan myös nuoriin.

Osaamistason ja työllisyysasteen nosto olisi yhteiskunnan näkökulmasta hyvin ajankohtaista ja tulevaisuutta silmällä pitäen nuorten ikäluokkien pienentyessä todella tärkeää. Nyt te omilla toimillanne heikennätte osaamistasoa, koulutusmahdollisuuksia ja työllistymistä vastoin vaalipuheitanne.

Kysyn uudestaan arvoisalta ministeri Purralta: [Anders Adlercreutz viittaa] näilläkö toimilla, kaikkien aiempien nuoriin kohdistuvien leikkausten lisäksi, edistätte osaamistason nostoa ja lisäätte ihmisten mahdollisuuksia pärjätä tulevaisuuden työelämässä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä. [Vasemmalta: Purra kieltäytyy vastaamasta!]

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä nimenomaan pyritään nyt kohdistamaan nämä rahoituksen supistukset heihin, joilla jo on tutkinto. Meillä on yhteishaku, joka kohdistuu heihin, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, ja sitten meillä on se jatkuva haku, joka pääasiassa kohdistuu aikuisiin tai heihin, joilla jo on jokin toinen tutkinto. [Suna Kymäläinen: Ei pidä paikkaansa!] Tällaisia suoritteita on noin 65 000 vuositasolla. On arvioitu, että tämä leikkaus vaikuttaa noin 10 000:een tästä. Se arvio, että näin voi kohdistaa, tulee nimenomaan opetuksen ammattilaisilta eli opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehiltä, jotka tämän ovat minulle ja hallitukselle vakuuttaneet. On selvä, että sataprosenttisesti se tuskin onnistuu. Varmaan syntyy sellaisia pintoja, joissa kohdistaminen on vaikeaa, mutta iso kuva on kuitenkin [Puhemies koputtaa] tämä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen harjoittama koulutuksen erityissuojelus on varsin kummallinen, kun se heikentää uudelleenkouluttautumisen mahdollisuuksia ihan kaikilla tavoilla: aikuiskoulutustuki on lakkautettu, vapaan sivistystyön rahoitusta leikattu, ja nyt tulevat nämä ammatillisen koulutuksen erityisesti aikuisiin iskevät 120 miljoonan säästöt. Monien alojen osaajapulan helpottaminen tulee yhä vaikeammaksi, sillä yritysten työvoimatarpeesta yli puolet kohdistuu ammattikoulutettuihin. AMKE ry:n laskelmien mukaan leikkaus tarkoittaa yli 11 000:ta ammattikoulutettua osaajaa vähemmän tilanteessa, jossa Suomen talous tulisi keinolla millä hyvänsä saada elpymään. Osaajapula on monen yrityksen kasvun este. Esimerkiksi tekniikan alalla tarvitaan merkittävästi lisää työvoimaa. Pääministerin kotikaupungissa Turussa meillä telakka alihankkijoineen työllistää noin 10 000 ihmistä. Arvoisa pääministeri, ette kai te nyt oikeasti ole tekemässä tämmöistä kuoliniskua Suomen talouskasvulle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä kysymys. On selvää, että tarvitaan ammatillista osaamista, ja Turun meriklusteri on tietenkin hieno osoitus siitä, minkälaisia tuloksia saadaan aikaan, kun yritykset tekevät yhteistyötä.

Mainitsin tuossa kokeilusta. Tiedämme, että valmistuneet työllistyvät hyvinkin eri lailla. Tietyiltä aloita työllistytään huonosti, tietyiltä hyvin, mutta ohjaus on kuitenkin ollut varsin jäykkää. Nyt pyrimme nimenomaan antamaan näille oppilaitoksille mahdollisuuden itse arvioida sitä paikallista tarvetta: mitä yritykset tarvitsevat. Se vääjäämättä johtaa myöskin parempaan työllistymiseen ja sen kautta siihen, että saadaan tuottavuutta nostettua, että yritykset saavat tarvitsemaansa työvoimaa ja että talous senkin myötä lähtee kasvamaan.

Arvoisa puhemies! Maailma on monella tavalla ennakoimaton ja epävarma. Työn kenttä muuttuu jatkuvasti, ja tekoäly tulee muuttamaan sitä tavalla, jota emme vielä täysin tunne. Meidän on päättäjinä varmistettava, että kaikenlaisista taustoista tulevat ihmiset pääsevät päivittämään osaamistaan läpi elämän. Mutta mitä tekee hallitus? Aikuiskoulutustuki on poistettu, ja nyt päätettiin lisäleikkauksista ammatilliseen koulutukseen. Alanvaihtoa ja työurien pidentämistä sekä koulutuspoluilla etenemistä vaikeutetaan.

Sipilän hallituksen lähes 200 miljoonan leikkauksista ammatilliseen koulutukseen ei ole toivuttu, ja nyt Orpon hallitus syventää tätä alennustilaa leikkaamalla 120 miljoonaa lisää. Näiden valossa on irvokasta edes puhua työllisyystoimista. Opetusministeri Adlercreutz, miten olette arvioineet hallituksen politiikan kokonaisvaikutukset elinikäiseen oppimiseen ja mahdollisuuksiin vaihtaa alaa? Miten takaatte sen, että meillä on jatkossakin osaavaa työvoimaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä kysymyksestä. Jos minä asetan tämän rahoituksen perspektiiviin: Tänä vuonna ammatilliseen koulutukseen ohjattiin 2 163 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 summa oli 1 730 miljoonaa, eli summa on noussut noin 430 miljoonalla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Tämän leikkauksen jälkeen, joka on valitettava — ei kukaan siitä varsinaisesti iloitse, meidän tehtävä on kohdistaa se mahdollisimman järkevästi — tästä huolimatta ensi vuonna tulee ihan täysimääräiset indeksikorotukset, tulee panostus oppimisen tukeen. Tämänkin jälkeen ensi vuoden rahoitustaso on kutakuinkin sama kuin se oli viime vuonna. Eli se on se iso kuva.

Siitä huolimatta tietenkin oppilaitoksissa joudutaan tähän sopeutumaan: joudutaan arvioimaan koulutuksen määriä, joudutaan tekemään pientä säätöä, jotta varmistetaan se, että tämä ei kohdistu ensimmäistä tutkintoa opiskeleviin. Mutta uskon, että näitten kaikkien muitten uudistusten kanssa se on hyvinkin tehtävissä. Isossa kuvassa [Puhemies koputtaa] hallitus myöskin kehittää ammattikoulutusta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos puhutaan siitä isosta kuvasta, niin kyllä tämä hallitus leikkaa koulutuksesta, se on valitettavasti se tosiasia. [Ben Zyskowicz: Ei ole! — Krista Kiuru: Ai ei leikkaa koulutuksesta?]

Ja arvoisa hallitus, olen myös hyvin pettynyt siihen, että ammatillisen koulutuksen puolustajia ei löytynyt. Myös tämä rajauksen tekeminen — aivan kuten, ministeri, olette täällä todennut — on hyvin keinotekoista. Te tulette huomaamaan niissä oppilaitoksissa, te tulette huomaamaan käytännön tasolla, että se ei tule toimimaan. Henkilöstö on sama, laitteet ja välineet tulevat olemaan samat.

Mutta se viesti, minkä te, arvoisa hallitus, lähetätte ammatilliseen koulutukseen, vasta on synkkä. He tarvitsevat arvostusta, ja te lähetätte päinvastaisen viestin. [Sheikki Laakso: Ei pidä paikkaansa! — Vilhelm Junnila: Enemmän rahaa kuin Marin!]

Arvoisa ministeri, ammatillisessa koulutuksessa ollaan tehty valtavasti reformeja, aivan kuten itsekin totesitte äsken. On asianmukaista, että me annamme peruskoululle työrauhaa. Miksi ette suo tätä ammatilliselle koulutukselle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Sinänsä pidän itsestäänselvänä, että opettaja, joka opettaa ilman aikaisempaa tutkintoa olevaa ja sitä, jolla jo ehkä on tutkinto, on sama henkilö. Näitä tuskin kannattaa eritellä. Enkä pidä sinänsä keinotekoisena sitä, että meillä on yhteishaku ja sitten meillä on jatkuva haku. Sinänsä he voivat toki usein opiskella nimenomaan samaa tutkintoa, mutta he tulevat eri kautta, heillä on erilainen tausta.

Mainitsin tässä aikaisemmin, miten ammatillista koulutusta kehitetään. Nämä ovat merkittäviä kehitysaskelia. Samaan aikaan en kiistä, etteikö tämä tiukentaisi ammattikoulujen taloutta, mutta sitä pyritään parantamaan nimenomaan sillä, että luodaan näitä kannusteita, joilla pystytään toisaalta kohdentamaan tarjontaa paremmin, toisaalta nimenomaan sen kautta vaikuttamaan siihen omaan rahoitukseen.

Mutta mitä tulee koulutuksen isoon kuvaan, niin ensi syksystä lähtien ala-asteella tulee kolme vuosituntia lisää. [Puhemies koputtaa] Oppimisen tuen uudistus on sadan miljoonan panostus. [Puhemies koputtaa] Nämä ovat merkittäviä parannuksia suomalaiseen koulutukseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomaista! — Sanna Antikainen: Erinomainen vastaus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän nämä tiedot tuolta budjettiriihestä jopa hieman tragikoomisilta kuulostavat. Siellä pohdittiin viimeiseen asti, säästetäänkö kulttuurista ja taiteesta, säästetäänkö nuorisotyöstä vai liikunnasta, ja päädyttiin säästämään ammatillisesta koulutuksesta jo sen edellisen sadan miljoonan päälle. Kyllä tämä vaikuttaa siltä, että amiskasta on tullut tämmöinen hallituksen koulutussäästöautomaatti — koulutussäästöautomaatti — ja tämä ei kyllä keskustalle sovi. [Ben Zyskowicz: Eikö?] Nämä kokoomuksen puheet tästä erityissuojeluksesta kuulostavat lähinnä vitsiltä, ja perussuomalaisiakin kyllä ihmettelen — ei tämä duunareitten tulevaisuus tässä koulutusasiassa kiinnosta. On tosi hyvä, että korkeakoulutettuja koulutetaan, mutta kyllä me tarvitaan myöskin niitä tekijämiehiä ja tekijänaisia.

Arvoisa opetusministeri, mikä on teidän viestinne näille sadoille, ehkä jopa tuhansille, [Vilhelm Junnilan välihuuto] ammatillisen puolen opettajille, joita joudutaan nyt tämän ratkaisun myötä irtisanomaan? [Puhemies koputtaa] Eikö siellä hallituksessa todella kukaan pidä ammatillisen koulutuksen puolia? [Oikealta: Eikö keskustalle tosiaan kelpaa mikään säästö?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kyllä me pidämme ammatillisen koulutuksen puolta, ja siksi nimenomaan pyritään kohdistamaan nämä määrärahojen vähennykset mahdollisimman järkevästi ja nimenomaan pyritään parantamaan paikallisia olosuhteita opetuksen tarjonnan suhteen, esimerkiksi. Mutta on ihan totta, että tekijöitä tarvitaan. Myöskin kädentaitoja tarvitaan maailmassa, jossa digitaalisuus ei ole tietenkään vastaus kaikkeen. Siksi on myöskin oleellista, että peruskoulutusta kehitetään, että nähdään käsientaitojen arvo ja että meillä on teknisiä töitä, että meillä on musiikkia ja että meillä on taideopetusta matematiikan, lukemisen, kaiken muun ohessa. Suomalaisen koulun vahvuus on se, että se on laaja-alainen ja että se näkee ihmisissä henkilön omat taidot. Yritetään sen kautta nostaa toisiamme ja ylläpitää monia polkuja. Lukio on yksi, ammattikoulu on yksi. Oppivelvollisuuden [Puhemies koputtaa] pidentämisen myötä näistä molemmista tulee tietenkin luonnollisia osia [Puhemies koputtaa] nuoren kasvussa, ja panostamme näihin kaikkiin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen leikkaus nousee hallinnon säästöjen kanssa 130 miljoonaan, ja tämä tarkoittaa esimerkiksi 1 600 opettajan säästöä. Vaikka hallitus väittää, että tämä leikkaus pystyttäisiin toteuttamaan vain aikuisiin kohdistuen, niin oppilaitokset sanovat, että se on täysin mahdotonta toteuttaa. Puhe siitä, että koulutus olisi erityissuojeluksessa, on kyllä pötyä. [Ben Zyskowicz: Eikä ole! — Välihuutoja vasemmalta]

Työttömyys on kasvanut Suomessa kuluneen vuoden aikana toiseksi nopeiten EU-maista, ja työttömyysaste on EU-maiden kolmanneksi korkein. Olisi todella oleellista, että meidän aikuisväestö voisi kouluttautua uudestaan ja jatkaa työuria. Kuitenkin hallitus ensin päätti aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta, sitten tehtiin vapaan sivistystyön suuret leikkaukset, nyt ammatillisen koulutuksen leikkaukset, ja sitten on vielä koulutusvähennyksen poisto työnantajilta. Eli kaikki osuvat tähän aikuiskoulutukseen. Miten hallitus aikoo kantaa vastuuta aikuisten kouluttautumisesta [Puhemies koputtaa] ja työttömien työllistymisestä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olisin vaan sanonut tästä koulutuksen roolista ja asemasta hallituksen työskentelyssä. Me ollaan jouduttu tekemään nämä yhdeksän miljardin sopeutukset, ja siitä kokonaisuudesta kun katsoo opetuksen, osaamisen, sivistyksen kokonaisuutta, niin kyllä, se on erityissuojeluksessa. [Ben Zyskowicz: Juuri näin!] Me laitamme 200 miljoonaa peruskoulun vahvistamiseen, [Välihuutoja] me ollaan huolehdittu kaiken tämän keskellä siitä, että kunta—valtio-suhde on neutraali, mikä mahdollistaa kunnille perusopetuksesta huolehtimisen. Me ollaan viety voimaan indeksitarkastukset yliopisto-, korkeakouluindekseihin. Me annamme miljardin tämän kaiken keskellä tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan, suomalaiselle tieteelle, tutkimukselle ja elinkeinoelämälle. [Timo Harakan välihuuto] Isossa kuvassa osaaminen sen kaikilla tasoilla on hallituksen suojeluksessa. Ja mitä tulee ammatilliseen koulutukseen, niin leikkaus on leikkaus, siitä ei pääse mihinkään, mutta me käytämme Suomessa yli kaksi miljardia ammatilliseen koulutukseen. Ne rahat on syytä käyttää paremmin, ja sitä työtä tehdään, jotta se on mahdollisimman vaikuttavaa, ja me todella arvostamme ammatillista koulutusta ja ammatillista osaamista ja teemme kaikkemme, [Puhemies koputtaa] että sen taso pysyy korkeana.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta arvon pääministerille, että meillä on kyllä vallan erilainen käsitys koulutuksen erityissuojeluksesta. Minulle koulutuksen erityissuojelus ei tarkoita sitä, että ammatilliseen koulutukseen suunnataan 120 miljoonan euron leikkaukset. [Ben Zyskowicz: No verratkaa muihin säästöihin!]

Nämä säästötoimet kohdentuvat juuri koulutuksen järjestäjiin ensinnäkin alueilla, joilla nuorten oppivelvollisten määrä on pieni. Jo nykyisellään ammatillista koulutusta vaivaa pula lähiopetuksesta. Tunteja on jouduttu nipistämään ja oppimista siirtämään harjoitteluun tai työpaikoille. Lisäksi hallitus on tosiaan jo lopettanut aikuiskoulutustuen, eikä korvaavasta mallista ole tietoakaan.

Nykyajan työelämä vaatii vahvaa koulutuspohjaa mutta myös valmiuksia oman osaamisen kehittämiseen ja päivittämiseen. Hallitus on omilla toimillaan romuttamassa jatkuvan oppimisen ideologian ja laskee tietoisesti Suomen osaamistasoa. Kysynkin, arvoisa pääministeri Orpo: miksi porvarihallitus on jälleen kerran pettänyt koulutuslupauksen [Puhemies koputtaa] ja laskee tietoisesti Suomen nuorten ja aikuisten mahdollisuutta [Puhemies koputtaa] kouluttautua?

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole pettänyt koulutuslupausta. En toista kaikkea sitä, mitä äsken kerroin, kun luettelin, kuinka paljon me käytämme resursseja kaiken keskellä — kaiken säästämisen, sopeuttamisen keskellä — osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin, koulutukseen Suomessa. Se on iso valinta, ja sen puolustaminen on ollut äärettömän vaikeaa kaiken tämän välttämättömän säästämisen keskellä. [Välihuutoja vasemmalta] Minusta on aivan väärin väittää jotain muuta.

Kyllä, ammatilliseen koulutukseen kohdistuu säästöjä, mutta kun me olemme arvioineet kokonaisuutta, niin tämä edelleen yli kahden miljardin potti on sellainen, että jos jostakin piti nipistää, ottaa ja leikata, niin se oli siitä, näin me arvioimme. Mutta siitä huolimatta on yli kaksi miljardia euroa [Timo Harakka: Se oli koulutus!] — kaksi miljardia euroa — ammatilliseen koulutukseen niin nuorille, ensitutkintoa opiskeleville kuin aikuiskoulutukseen. Se on todella suuri panostus kansakunnalta, ja siitä me pidämme kiinni. Käytetään ne rahat hyvin, eikä nyt aleta väittämään, että tässä maassa ei huolehdita koulutuksesta. [Naurua vasemmalta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus tosiaan panostaa peruskouluun. Rahoitus kasvaa 200 miljoonalla eurolla. [Krista Kiuru: Ja valtionosuuksia leikataan!] Ammatilliseen koulutukseen kohdistetaan kymmenen miljoonaa euroa vuodessa oppimisen tukeen. Perustaitoja vahvistetaan, mikä hyödyttää myös ammatillista koulutusta.

Puhemies! Hallitus tekee koulutuksen kunnianpalautuksen: [Naurua vasemmalta — Välihuutoja] Lisätään matematiikan ja äidinkielen tunteja, jotta perustaidot vahvistuvat. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Saatetaan oppimisen tuki voimaan, että jokainen tukea tarvitseva oppilas saa tarvittavan tuen. Koulupoliisille suunnataan lisää varoja. Opettajille annetaan lisää kurinpitokeinoja, ja kännyköiden käyttöä rajoitetaan koulussa, jotta oppimisrauha säilyy ja oppimistulokset parantuvat. Kiusatun oikeusturvaa parannetaan, ja mielen ongelmiin puututaan terapiatakuulla, mitä te ette saanut voimaan.

Puhemies! Arvoisa opetusministeri, onko hallitus arvioinut tarkasti, miten ammattiopetuksen leikkaukset kohdistuvat, jotta suomalaisten nuorten koulutus ei vaarannu? Voisitko myös avata oppositiolle, miksi tämä hallitus palauttaa koulutuksen arvostuksen? [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Koposta hyvästä kysymyksestä. [Välihuutoja] Olet selvästi hyvin perillä hallituksen panostuksista opetuksen suhteen.

Me tiedämme, että oppimisen tulokset Suomessa eivät ole niin hyviä kuin ne vielä vuosikymmen sitten olivat. Tiedetään myös, mihin pitää panostaa, ja siihen työhön olemme ryhtyneet. Tosiaankin ensi syksystä lähtien ensimmäisestä luokasta kuudenteen luokkaan tulee yhteensä kolme viikko-oppituntia lisää äidinkieltä, kirjallisuutta ja matematiikkaa. Nämä ovat nimenomaan niitä perustaitoja, joihin tulee panostaa. [Timo Heinonen: Hienoa!]

Sitten olemme huolissamme segregaatiosta kouluissa, siitä, että kaikilla ei mene yhtä hyvin. Siksi me vakinaistamme tasa-arvorahoituksen noin 50 miljoonaan vuositasolla, se on merkittävä panostus. Uudistamme oppimisen tuen. Haluamme varmistaa sen, että jokaiselle tarjotaan nimenomaan sitä tukea, jota jokainen tarvitsee ja jonka jokainen ansaitsee, jotta hän pääsisi polullaan eteenpäin. Tämä on merkittävä tasa-arvoteko myöskin. [Puhemies koputtaa] On selvä, että ellei tämä perusta ole kunnossa, niin millään jälkimmäisilläkään toimilla [Puhemies koputtaa] ei ole merkitystä, ja siksi me panostamme tähän jopa sen 200 miljoonaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri, nyt minuutti on käytetty. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä. [Miko Bergbom: Paljon on korjattavaa edellisen hallituksen jäljiltä!]

Arvoisa puhemies! Työelämä on muuttunut nopeasti uudistuvaksi, talouden rakenne muuttuu, digitalisaatio etenee, teknologiat kehittyvät, uusia aloja syntyy ja vanhoja hiipuu. Työuran aikana on entistä tärkeämpää täydentää osaamista, ehkä opetella kokonaan uusi ammatti ja vaihtaa alaa. Valitettavasti ikäsyrjintä estää vanhimpia ikäryhmiä pääsemästä työttömyyden kohdatessa kiinni uusiin töihin. Tutkimusten mukaan matalimmin koulutettujen työnhakijoiden tulevaisuudennäkymät ovat synkät.

Yli hallituskausien on ollut yhteisymmärrys, että osaamista pitää vahvistaa, mutta jostain syystä tämä hallitus on hylännyt edellisen hallituksen aloittaman koulutuksen kunnianpalautuksen. [Ben Zyskowicz: Höpö höpö!] Hallitus on lakkauttanut aikuiskoulutustuen laajasta vastustuksesta huolimatta, ja nyt tämä 120 miljoonan leikkaus AMKEn mukaan johtaa siihen, että yli 11 000 opiskelijaa vähemmän uudistaa osaamistaan. Esimerkiksi sote-alan työvoimapula, miten siihen vastaatte? Miten hallitus aikoo vastata tähän osaajapulaan samaan aikaan kun leikkaatte [Puhemies koputtaa] ammatillisesta koulutuksesta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Mitä aikuiskoulutustukeen tulee, niin täällä jo aikaisemminkin käsiteltiin niitä lukuja, kuinka moni hakeutui sote-alalle ja kuinka moni hakeutui sote-alalta pois, ja kuten tiedetään, niin se ei sitä ratkaissut. Mutta sen sijaan se, mikä on tärkeä asia, on se, miten siellä sote-alan sisällä voidaan kouluttautua pidemmälle. Ja nyt ne panokset, jotka tässä on — tässä on kymmenen miljoonaa euroa varattu tulevaan budjettiin — on viisasta kohdentaa pitkälti esimerkiksi siihen, miten voidaan työn ohella oppimista edistää. Erittäin tärkeänä pidän esimerkiksi kouluttautumista lähihoitajasta sairaanhoitajaksi. Sitä ei varmaan tällä resurssilla kokonaan pystytä hoitamaan, mutta ne panokset kannattaa sinne suunnata, koska juuri siellä, nimenomaan näissä julkisen sektorin tehtävissä, joissa vaaditaan muodollinen pätevyys, on eniten ollut hyötyä siitä, mitä aikoinaan aikuiskoulutuksella on haettu.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Asell, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen linja on ristiriidassa työmarkkinoiden tarpeiden ja osaamistason noston kanssa. Ammatillisten osaajien tarve on esimerkiksi tekniikan ja terveydenhuollon parissa suuri ja koko ajan kasvava. Osaajapulaa ei voida ratkaista, osaamistasoa ei saada nostettua eikä Suomen taloutta saada kasvuun koulutuksesta leikkaamalla. Tämä leikkausten kokonaissumma tarkoittaa laskennallisesti siis noin 1 600 opettajan vähennystä, niin kuin täällä on esille tuotu, eikä sitä rahoitusta ole korvamerkitty aikuisten ja oppivelvollisten välillä. Jos opettajat vähenevät, opetus vähenee kaikilta, joita he opettavat.

Ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen määrä on jo pitkään ollut riittämätön, vaikka opiskelijoiden opetuksen ja tuen tarve on kasvanut. Nämä leikkaukset pahentavat tilannetta entisestään, joten on pakko kysyä, arvoisa hallitus ja valtiovarainministeri Purra: kun leikkaukset leikkaavat myös tulevaisuuden kasvua ja yritysten kilpailukykyä, niin miten tässä tilanteessa Suomella on tähän varaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Haluan ehkä muistuttaa tässä kuitenkin nyt isosta kuvasta. Me tarvitaan monenlaista osaajaa, me tarvitaan korkeakoulutettuja, me tarvitaan ammattikoulun käyneitä, lukion käyneitä. Tämä on osa meidän koulutuspalettiamme. Isossa kuvassa määrärahat ovat hyvällä tasolla, tehdään lisäpanostuksia nyt vaikka tutkimukseen, tki-toimintaan, 280 miljoonan osalta ensi vuoden kohdalla. [Timo Harakan välihuuto] Kyllä nämä panostukset ovat merkittäviä, mutta on selvä, että tilannetta pitää seurata.

Pitää varmaan pohtia pidemmällä tähtäimellä koulutuksen rakennetta noin yleisellä tasolla: Miten iso ongelma on eri tutkintojen kasautuminen? Kun kouluttautuu uudelleen johonkin, onko oleellista, että se on täysi tutkinto, vai voisiko sen muodostaa pienemmistä kokonaisuuksista? Tämä on myöskin pohdintaa resurssien järkevästä käytöstä.

Tästä 1 600:sta: Se lähtee kaiketi siitä olettamuksesta, että kustannusrakenne on pelkästään palkkakuluja. No, niinhän ei ole. Todellinen vaikutus on varmaan huomattavasti pienempi, mutta ei käy kiistäminen, etteikö tämä olisi määrärahojen leikkaus. Se ei kuitenkaan tarkoita muuta kuin sitä, että se on viime vuoden tasolla kokonaisuudessaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri, nyt aika on täytetty ja ylitetty. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ammatillisesta koulutuksesta valmistuu korvaamatonta työtä tekeviä lähihoitajia, kokkeja, putkiasentajia ja vaikka ammattilaisia sinne maa- ja metsätalousalalle. Keväällä 2023 perussuomalaisten puheenjohtaja Purra totesi, että hän haluaa ammatilliseen koulutukseen arvonpalautuksen. Keväällä 23 ennen eduskuntavaaleja kokoomuksen puheenjohtaja Orpo totesi, että koulutus on erityissuojeluksessa. [Timo Heinonen: Kyllä, näin on!] Nyt kun teillä onkin kädessänne ministerinsalkut, vaihtuivat lupaukset leikkauksiin. Te leikkaatte yli sata miljoonaa ammatillisesta koulutuksesta. [Ben Zyskowicz: Verratkaa muihin leikkauksiin!] — Se ei kuulosta ihan reilulta edes äänestäjien näkökulmasta, ei edes silloin, vaikka edustajanne huutavat, että verratkaa niihin muihin leikkauksiin. Kyllä, ei saa hoitoa sotestakaan, mutta leikataan samalla koulutuksesta.

Kertoisitteko nyt, arvon ministeri Purra, mitä te tarkoititte ammatillisen koulutuksen arvonpalautuksella silloin, kun tämän lausuntonne annoitte? En usko, että kukaan muu ministeri osaa teidän puolestanne lausuntoanne selittää. [Tuula Väätäinen: Eikä ehkä haluakaan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Me tehdään tällä kaudella merkittäviä uudistuksia niin peruskouluun, lukioon kuin ammattikoulutukseen — varhaiskasvatukseenkin tulee uudistuksia. Teemme lisää panostuksia, varaamme lisää rahaa koulutukseen, opettajien koulutukseen, varhaiskasvatuksen ammattilaisten koulutukseen. Iso kuva on se, että pyrimme näissä varsin niukoissa puitteissa toimimaan niin hyvin ja tehokkaasti kuin mahdollista.

On selvää, että jos meillä olisi antaa lisää varoja, niin varmaan pääsisimme vielä parempaan. Yhtä lailla on selvää, että siinäkin tilanteessa, että emme voi budjetteja kasvattaa, pyrimme tekemään uudistuksia, jotta toiminta olisi mahdollisimman tuloksellista, mahdollisimman motivoivaa, jotta työhyvinvointi niin opettajien kuin oppilaitten osalta olisi mahdollisimman hyvää. Siihen tähtää esimerkiksi rahoitusmallin uudistaminen, jolla pyritään nimenomaan kannustamaan siihen paikalliseen joustoon [Puhemies koputtaa] ja yrityselämän kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja tämä jättimäinen säästö ammatillisesta koulutuksesta on erityissuojelua ja kunnianpalautusta, niin, arvoisa pääministeri, pyydän, että lopetatte tämän kunnianpalautuksen heti. [Ben Zyskowicz: Höh höh!]

En tiedä, tiedättekö, mikä tilanne on tuolla kentällä. Kävin itse tiistaina Etelä-Pohjanmaalla, tapasin koulutuksen ammattilaisia siellä. He kertoivat, että tilanne on nyt se, että siellä työttömyys kasvaa ja samaan aikaan on pula osaajista. Kun kysyin heiltä, mikä on ratkaisu, he sanoivat, että koulutus ja osaaminen. Ja nyt tilanne on se, arvoisa ministeri, että ei siellä millään pienellä säädöllä tästä selvitä. Heidän viestinsä oli selvä: mitenkään tätä leikkausta ei voi hoitaa niin, etteikö se kohdistu myös nuoriin ikäluokkiin.

Jos me haluamme tästä suosta jotenkin selvitä, niin se edellyttää sitä, että meillä on osaavaa työvoimaa sinne, missä työvoimaa tarvitaan. Nyt te pahennatte tällä päätöksellä sekä työvoimapulaa että työttömyyttä ja samaan aikaan jaatte lisää [Puhemies koputtaa] veronkevennyksiä suurituloisille ja Kela-korvauksia. [Puhemies: Kysymys!] Ovatko ne tärkeämpiä kohteita, ministeri Adlercreutz?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Se, mistä puhuitte, edustaja Lindtman, oli kohtaanto-ongelma: se, että on tarvetta tietyillä aloilla, mutta sitten kouluttaudutaan toisille aloille. Nimenomaan tähän pyritään nyt vaikuttamaan. Se toiminnanohjauksen kokeilu, johon 40 opetuksen tarjoajaa ja opetuksen järjestäjää pääsee mukaan, nimenomaan tarjoaa niitä työvälineitä, sitä joustoa, jota esimerkiksi tämä, jonka kanssa puhuitte, varmasti on peräänkuuluttanut itsekin. Nähdään se paikallinen tarve, pystytään ohjaamaan resursseja paremmin, sen sijaan, että aina ministeriöstä tulee määräys siitä, mihin ne varannot pitää suunnata. Nyt tämän kokeilun myötä pystyy paikallisesti sen määrittelemään joustavammin. [Krista Kiurun välihuuto] Tämä on nimenomaan ratkaisu tähän asiaan. On selvää, että jos sen kaveriksi voisimme laittaa miljoonittain lisää rahaa, niin varmaan se olisi vielä helpompaa, [Välihuutoja vasemmalta] mutta tässä tartutaan nimenomaan tähän mainitsemaanne ongelmaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.

Puhemies! Meillä siellä kotona Turussa, arvoisa pääministeri, on iso telakka, kymmenentuhatta työntekijää, ja nyt tuo telakka on saanut uuden ison tilauksen, puolitoista miljardia euroa. [Oikealta: Hienoa!] Se tarvitsee uutta työvoimaa, osaavaa työvoimaa, mutta te leikkaatte ammattityövoimasta, osaavista työntekijöistä tulevaisuudessa.

Eilen täällä käsiteltiin paikallista sopimista, sen lisäämistä. Tuo esitys johtaa palkkadumppaukseen ja ulkomaisen halpatyön laajenemiseen. [Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!] Näillä eväilläkö te, arvoisa pääministeri Orpo, nostatte tämän turkulaisen, saksalaisomisteisen mutta tappiota tekevän telakan plussalle? Ei tällä tavalla lisätä tuottavuutta, ei lisätä talouskasvua. Teidän politiikkanne on laiskan pääoman politiikkaa. Ette investoi osaamiseen, leikkaatte siitä ja poljette vain työehtoja.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa  puhemies! Elinkei-noministeri Rydman on paikalla ja voi ehkä jatkaakin tästä, mutta ymmärsinkö oikein, että teidän mielestänne telakkaa ei pitäisi tukea, [Johannes Yrttiahon välihuuto] sitä tappiota tekevää telakkaa, niin kuin sanoitte? Se on aikamoinen lausunto, nimittäin hallitus on tehnyt hartiavoimin töitä sen eteen, että Suomessa on niin Turun telakka, Rauman telakka kuin Helsinginkin telakka ja että niillä on tilauskirjoissa tuotteita, jotta on töitä. Kyse on kymmenientuhansien ihmisten työpaikoista, suomalaisista työpaikoista. Kaiken a ja o on se, että siellä on tilauksia, ilman sitä ei ole työpaikkoja.

No, sitten mitä tulee osaavaan työvoimaan, niin tämä leikkaus ammatilliseen koulutukseen ei kyllä uhkaa telakkateollisuutta, ei varmastikaan. Nyt on aivan oleellista katsoa kokonaisuutta jälleen kerran. Ne panostukset, mitä tehdään esimerkiksi innovaatiotoimintaan, koulutukseen, huippuosaajiin, jotta ne laivat kehittyvät, jotta ne ovat maailman parhaita tuotteita myös jatkossa — se on tässä nyt kaikkein oleellisin asia. Ja edelleen toistan: yli kaksi miljardia euroa ammatilliseen koulutukseen, nuorisoasteelle — sitä kehitetään — [Puhemies koputtaa] ja aikuiskoulutukseen. Ei tämä ole loppumassa mihinkään. [Krista Kiuru: Ja 120 miljoonaa miinusta!]

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Hyvä pääministeri, tällä hetkellä Suomessa on kolmesataatuhatta työtöntä, joista yli satatuhatta on pitkäaikaistyöttömiä. Teillä on budjetissanne kaksi miljardia säästöä siitä, että työllistätte satatuhatta työllistä lisää. Tällä hetkellä on tullut neljäkymmentätuhatta työtöntä, eli ette ole työllistänyt yhtään sen hallituskauden alun jälkeen. Ymmärrän, että rukoilette joka päivä, että tulee nousukausi, ja yritätte sanoa, että valonpilkahduksia näkyy. En ole nähnyt yhtään valonpilkahduksia. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Lisää työttömiä tulee koko ajan. Kysyisinkin teiltä, kun laskitte kotitalousvähennystä ja nyt te ette halua kouluttaa ihmisiä uudelleen, kun digitalisaatio ja tekoäly lisääntyvät: millä te meinaatte saada nämä ihmiset töihin? Se ei riitä, että valtiovarainministerillä on laskennallisia työllisiä, joista te höpötätte koko ajan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee edustajan esille nostamiin lukuihin, niin on aika olennaista erottaa kuitenkin suhdanne ja sitten se laajemman kuvan taloudellinen kehitys. [Ben Zyskowicz: Se menee yli hilseen! — Naurua oikealta] Meillä on ollut hyvin vaikea suhdannetilanne, mutta itse asiassa valoa on ennusteiden mukaan jo aika paljonkin näkyvissä.

Hallitus haluaa paitsi tasapainottaa julkista taloutta myös panostaa voimakkaasti kasvuun. Meillä on merkittäviä kasvupanostuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä houkuttelemme Suomeen investointeja sekä erittäin kilpailukykyisellä investointitukikannusteella, veromuotoisella sellaisella [Timo Harakka: Se on vuoden voimassa!] että sitten tukimuotoisella, jolla houkutellaan vähän pienempiä investointeja Suomeen. Pitkällä tähtäimellä panostamme historiallisesti myöskin tutkimus-, kehitys-, innovaatiopanostuksiin, millä luomme edellytyksiä nimenomaisesti osaamispohjaiselle tulevaisuuden kasvulle. [Timo Harakka: Koska se on laki!] Meillä on mittava infrapaketti, jolla lähdetään myöskin tässä hetkessä rakentamaan. Ja tämä minuutti ei edes riitä kaikkien niiden kasvutoimien luettelemiseen, joita hallitus tekee tulevaisuuden [Puhemies koputtaa] talouskasvun edistämiseksi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aihepiiriin liittyen. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä kuultiin monenlaisia näkemyksiä siitä, miten koulutus on erityissuojeluksessa ja leikkaukset ovat leikkauksia, mutta tosiasia on kuitenkin se, että vastoin teidän vaalilupauksianne heikennätte suomalaista koulutusta ja sivistystä. Te tiedätte itsekin, että leikkaukset ammatilliseen koulutukseen heikentävät koulutusmahdollisuuksia ja pahentavat työvoimapulaa esimerkiksi siellä sote-alalla ja teollisuuden puolella. Tähän ei kertakaikkisesti olisi varaa. Hallituksen puheet koulutuksen erityissuojeluksesta voidaan siis viimeistään nyt unohtaa. [Ben Zyskowicz: Höpö höpö!] Te ette halunneet tuoda hyväosaisia mukaan talouden tasapainotukseen, mutta olette sen sijaan valmiita ottamaan sen koulutuksesta, Suomen menestyksen kivijalasta — suoraan sanottuna kyllä heikko esitys. Arvoisa pääministeri Orpo, miten hallitus nyt kuvittelee ratkaisevansa tosiasiassa tulevaisuuden työvoimapulan ja varmistaa riittävän osaamistason, kun samaan aikaan heikennätte leikkauksilla mahdollisuuksia koulutukseen ja menestykseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että tässä salissa ollaan laajasti huolissaan suomalaisten koulutustasosta, sillä fakta on, että olemme pysähtyneet paikallemme ja 20 vuoden ajan meidän koulutustasomme nuorten osalta on pysynyt paikallaan nimenomaan kun katsotaan korkeakoulutettujen osuutta, ja kun katsotaan ennakointitietoja, niin tulevaisuudessa yhä useampi uusi työpaikka vaatii nimenomaan sitä korkea-asteen osaamista. [Krista Kiuru: Sen takia ammattikoulusta leikataan niin paljon!]

Ja kun tässä viitattiin nimenomaisesti sote-alaan, sinne olemme pystyneet lisäämään aloituspaikkoja, kohdentaneet ne nimenomaisesti näille erityisille työvoimapula-aloille, kuten sote-alalle ja varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen. Nyt tuli budjettiriihestä myös uusi päätös siitä, että varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen lisätään entisestään panostuksia, jotta saataisiin tänne pääkaupunkiseudulle lisää osaavaa työvoimaa. Tässä pyrimme tekemään myös paljon muita toimenpiteitä, ja voi sanoa, että kyllä tutkijapilottikin on merkittävä panostus osaamistason nostoon näissä t&k-panostuksissa. Siihen suunnataan tällä hallituskaudella 250 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Onko hallituksessa metsänomistajan ystäviä? Onko siellä ministereitä, jotka muistavat perusoikeuksien, mukaan lukien omaisuudensuojan, kuuluvan myös meille metsänomistajille? Olen tästä erittäin huolestunut. Metsäyhtiön aiheuttamat törkeät raakkutuhot ovat täysin tuomittavia, mutta on erikoista, että ministeri Mykkänen esitti ratkaisuksi julkisesti vaatimuksia metsien suojelusta ilman korvauksia, siis ilman korvauksia metsänomistajille, ja neuvotteli ne läpi omin päin ilman metsänomistajia. Muu hallitus, mukaan lukien metsätaloudesta vastaava ministeri Essayah, on lähinnä seurannut näitä tapahtumia vierestä.

Arvoisa puhemies! Kysyn maa- ja metsätalousministeri Essayah’lta: Pitääkö metsänomistajien hyväksyä mukisematta se, että tulonlähde viedään pois, siis käytännössä sosialisoidaan? Ja missä te olitte, kun tämä paperi neuvoteltiin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä hallituksessa on metsänomistajan ystäviä ja myöskin metsänomistajia, [Välihuutoja] ja oppositionkaan ei tarvitse olla huolissaan siitä, etteikö tämä hallitus kunnioita nimenomaisesti omaisuudensuojaa.

Ensinnäkin, ei ole tehty minkäänlaisia diilejä tai neuvotteluja kenenkään pään ylitse, vaan nämä metsäyhtiöt ovat itsenäisesti ilman mitään kollektiivista sopimusta käyneet kertomassa ympäristöministeri Mykkäselle siitä, minkätyyppisiä sitoumuksia he ovat omassa toiminnassaan valmiita tekemään näitten hyvin tuntemiemme Hukkajoen tapahtumien jälkeen.

Sen sijaan on hyvä ymmärtää, että meillä tällä hetkellä Suomessa on erittäin hyvä lainsäädäntö. Meillä on hyvä metsälaki, meillä on hyvä luonnonsuojelulaki. Luonnonsuojelulain 77 §:ssä jo tällä hetkellä pystytään tämä raakun suojelu huomioimaan, mistä seuraa se, että mikäli ely-keskuksissa tehdään rajaus, jolla halutaan alueella raakku suojella, niin silloin siitä maksetaan metsänomistajalle käypä korvaus. [Puhemies koputtaa]

Tällä hetkellä ei ole mitään sellaisia lainsäädäntömuutoshankkeita meneillään sen paremmin [Puhemies koputtaa] ympäristöministeriössä kuin maa- ja metsätalousministeriössä, joten metsänomistaja voi [Puhemies koputtaa] nukkua yönsä ihan rauhassa. [Välihuutoja oikealta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Keskusta haluaa, että luonnosta ja siellä elävistä eliöistä ja eläimistä pidetään huolta ja että Suomessa myös jatkossa harjoitetaan vastuullista metsätaloutta. Vastuullisen metsätalouteen ei luonnon tuhoaminen kuulu, ja nyt on todennäköisesti rikottu lakia. Mutta jos yksityisten ihmisten omaisuutta, metsää, suojellaan tai sitä jätetään käyttämättä, se pitää myös korvata asianmukaisesti ja tehdä yhdessä metsänomistajien kanssa. Nyt ministeri on metsänomistajien sijaan neuvotellut tai keskustellut näistä asioista ylikansallisten pörssiyhtiöitten kanssa ja miettinyt siellä näitä asioita. Te ette ole sitten kuullut näitä meidän metsänomistajia. Kuka olisi uskonut, että historiallisen oikeistolainen hallitus tekee näin sosialistista politiikkaa? Arvoisa maa- ja metsätalousministeri Essayah, miksi te ette ole vielä kuullut metsänomistajia, ja milloin te aiotte heitä tässä kuulla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, tällä hetkellä tosiaankaan ei ole mitään tarvetta tehdä esimerkiksi metsälakiin muutoksia. Sen sijaan meillä luonnonsuojelulaissa on jo olemassa pykälä, jonka perusteella voidaan tehdä suojelupäätöksiä, ja silloin luonnollisesti siitä suojelusta tulee myöskin korvata maanomistajalle ja metsänomistajalle. [Keskeltä: Kannatatteko luonnonsuojelua?] Mutta sen sijaan, niin kuin tämän tapauksen yhteydessä on huomattu, laissa itsessään ei ole puutteita vaan sen noudattamisessa. Ja sen tähden on tärkeää pohtia sitä, millä tavalla esimerkiksi ennaltaehkäistään ja valvotaan paremmin, jotta voidaan varmistua, että vastaavanlaisia tapauksia kuin Hukkajoella on tapahtunut ei pääse syntymään. Itse asiassa tällä hetkellä ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdessä suunnittelevat sellaista pyöreää pöytää, jossa nimenomaisesti ovat mukana niin metsäkeskukset ja elyt kuin myöskin MTK metsänomistajien edustajana ja jossa katsomme ja tarkastelemme sitä, voitaisiinko vaikkapa satelliitti- tai droonivalvontaa tehostaa ja millä tavalla pystymme ennaltaehkäisemään paremman tiedonsaannin kautta tämäntyyppisiä valitettavia tapauksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomea ovat viikkokaupalla puhuttaneet metsäteollisuuden aiheuttamat tuhot raakkujoilla. Raakkujen joukkotuho on johtanut laajoihin vaatimuksiin toimista, joilla vastaavat tapahtumat pystytään tulevaisuudessa estämään.

Hallitus, teiltä odotetaan nyt toimia. Toistaiseksi ainoa toimi on ollut ministeri Mykkänen kahvittelemassa ja käsiä puristelemassa metsäteollisuuden kanssa. Keskustelun jälkeen saimme kuulla, että metsäteollisuus on sitoutunut suojelemaan luontoa. Saimme kuulla, että se on sitoutunut jättämään raakkujen elinalueella 50 metrin suojavyöhykkeet. No, näitähän meille on uskoteltu jo aiemmin, mutta näiltä puheilta on väärinkäytösten myötä pudonnut pohja pois.

Kysynkin ministeri Mykkäseltä: miksi hallitus ei halua turvata Suomen uhanalaista luontoa lainsäädännöllä, vaan sille riittävät alan omavalvonta ja kauniit lupaukset, joita on aiemminkin räikeällä tavalla rikottu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin uskon, että on jokaisen suomalaisen, myös meidän metsää omistavien suomalaisten, etu, että puunjalostusketjun sitoumuksiin ja lupauksiin asiakkaille voi luottaa ja että me suomalaiset kyllä osaamme hoitaa metsiämme niin, etteivät uhanalaiset lajit tuhoudu. [Vihreistä: Ei osaa!] Tässä mielessä on minusta täysin luonnollista, että kun yhtiöllä on ollut vuosikausia sitoumus myös esimerkiksi uhanalaisen raakun, jokihelmisimpukan, suojaamiseen, niin tällaisen tilanteen edessä, kun on laiminlyöty, on syytä myös kysyä, onko sitoumus voimassa vai ei. Siihen yhtiöt ovat itse vastanneet, aivan kuten ministeri Essayah totesi jo viikkoja sitten. Siitä ei tarvinnut keskustella eikä keskusteltu nyt tiistaina, kun metsäjohtajia tapasin. Silloin keskustelimme ennaltaehkäisyn ja valvonnan keinoista, lajitietojen saamisesta, satelliittivalvonnasta ja niin edelleen.

Mitä tulee sitten muihin lainsäädännön täsmentämisiin, vastuukysymyksiä tarkastellaan, ovatko ne riittävän selvät. Sinänsä tästä teosta voidaan tuomita neljä vuotta vankeutta, ja se on selvä luonnonsuojelurikkomus, mutta siihen ei ehkä vihreidenkään mielestä [Puhemies koputtaa] — mielelläni kuulen, jos on toinen näkemys — voi uhanalaisten lajien suojelu pelkästään perustua, että aina on kartalla rajaukset olemassa. Me puhutaan sadoista [Puhemies koputtaa] metsäluonnon uhanalaisista lajeista, [Puhemies: Kiitoksia! — Puhemies koputtaa] ja ne täytyy ottaa huomioon myös [Puhemies: Nyt minuutti on kulunut, edustaja Mykkänen!] uhanalaisina lajeina metsänhoidossa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Muutama sitaatti hallitusohjelmasta: ”Metsänomistajan päätösvaltaa metsien käytössä vahvistetaan.” ”Maan- ja metsänomistaja on itse paras päättämään omaisuutensa hoidosta ja käytöstä.” ”Omaisuuden suojaa kunnioitetaan.”

Arvoisa puhemies! Ongelma on se, että hallitus ei noudata omaa ohjelmaansa. Ministeri on julkisessa puheessaan asettanut suojelutavoitteita, joista hän on sitten keskustellut tai kuullut niiden toteuttamisesta metsäalan yrityksiä ilman, että näissä keskusteluissa ovat olleet läsnä ne, jotka ovat päätöksien kohteita, elikkä metsänomistajat. Tässä ikävästi romuttuivat pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjaukset, joita alussa luettelin: kirjaukset metsänomistajan päätösvallan kasvattamisesta ja omaisuuden suojan kunnioittamisesta. Kysyn pääministeri Orpolta: oliko ministeri Mykkäsellä mandaatti asettaa uusia suojelutavoitteita, [Puhemies koputtaa] ja oliko koko hallitus tästä mandaatista tietoinen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Käsittääksemme olemme yhtä mieltä siitä, että nämä traagiset tapaukset Hukkajoella ja eräissä muissa kohteissa ovat epäonnistumisia nimenomaan puuta ostavan teollisuuden hankintaketjussa, eivät metsänomistajapuolella. [Anne Kalmari: Ja metsänomistajaa rangaistaan!] Ja siinä tilanteessa, kun joudumme varmistamaan, miten voisimme valtiona auttaa valvonnassa ja ennaltaehkäisyssä, on luonnollista, että ne, jotka ovat epäonnistuneet, eli metsäyhtiöt omassa alihankintaketjussaan, ovat ne, joiden kanssa ensimmäiseksi käydään läpi, mitä tässä on tapahtunut heidän mielestään, miten voidaan ennaltaehkäistä, valvoa. Nyt, kun keskustelu siirtyy käytännön tasolle, muun muassa niihin tietoihin, jotka ovat metsänomistajan hallussa, laajempi työryhmä katsoo — myös metsänomistajat mukaan lukien. Mutta marssijärjestys tässä on ollut aivan selvä: me pyrimme auttamaan metsäyhtiöitä toimimaan lakien mukaan ja niin, että luottamus suomalaisen luonnon suojaan on olemassa. Sen sijaan, kuten olen itsekin julkisuudessa korostanut, puukaupan ehdot ovat Suomessa pitkän perinteen kautta syntynyt asia, jossa on varmasti asioita, joista koko ajan metsänomistajat ja metsäteollisuus neuvottelevat. [Puhemies koputtaa] Mutta niihin hallitus ei lähde päsmäröimään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Keskusta peräänkuuluttaa reiluutta ja sitä, että ne, joita päätökset koskevat, myös pääsevät niihin pöytiin sitten mukaan eivätkä vain seuraa tilanteita mediasta. [Mauri Peltokangas: Juurihan se sanottiin, että pääsevät!] Peräänkuulutamme myös sitä, että arvokkaat luontokohteet suojellaan ja lakeja noudatetaan. Jotta tähän päästäisiin, lainsäädännön tulee olla selkeää, jotta ely-keskukset ympäri Suomen voivat tehdä samanlaisia päätöksiä. Ja tässä valitettavassa raakkukeississähän ely-keskus antoi suosituksen jokivarren suojakaistasta, vaikka elyllä olisi ollut mahdollisuus tehdä rajauspäätös ja samalla osoittaa korvaus maanomistajalle.

Ministeri Mykkänen, te peräänkuulutatte ennaltaehkäisyä. Luonnonsuojelulakia tulkitaan monissa muissakin suojelukohteissa vaihtelevilla tavoilla. Kysynkin ministeri Mykkäseltä: onko hallitus muuttamassa luonnonsuojelulakia selkeämpään suuntaan siten, että rajauspäätöksillä varmistetaan alueen tarkka suojelu ja samalla myös korvaus [Puhemies koputtaa] maanomistajalle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin, kuten olen sanonutkin, tässä asiassa sinänsä on kyse asiasta, jota tutkitaan törkeänä luonnonsuojelulain rikkomisena. Kuten ministeri Essayah totesi, pykälät ovat sinänsä selvät. Sitten on alalla omia sitoumuksiaan, sopimusmallejaan, traditio niiden kehityksestä — se on toinen asia. Nyt valtio ennen kaikkea miettii — tietysti yhdessä niiden kanssa, joilla tämä epäonnistuminen on tapahtunut — voidaanko me auttaa metsäalaa palauttamaan luottamus sillä, että on ennaltaehkäisyä ja valvontaa, että esimerkiksi lajitiedot tulevat metsänkäyttösuunnitteluun riittävän aikaisessa vaiheessa ja että toisaalta jälkikäteisvalvonta tuo riittävän pelotteen sille, ettei tällaisia rikkomuksia tapahdu.

Mitä tulee sitten itse lakisääteiseen lajisuojeluun, niin tämä asia on sellainen, jossa siis sinänsä selvilläolokysymyksiä ja vastuukysymyksiä tarkastellaan perusteellisesti ja rauhassa, tässä ei hätiköintiin kannata mennä: onko jotain, mitä pitää täsmentää. Se on normaalia. Mutta se periaate Suomessa on, sanoisin, vääjäämätön — ja toivon, että esitätte, jos haluatte muuttaa sen — että kun meillä on satoja uhanalaisia lajeja pelkästään metsissä, niin niiden suojaaminen, arvokkaan suomalaisen uhanalaisen lajin suojeleminen, ei voi perustua [Puhemies koputtaa] kaikissa tapauksissa siihen, että ne rajataan rajauspäätöksellä, vaan ne lajit ovat sellaisia, [Puhemies koputtaa] jotka metsänhoidossa otetaan huomioon.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee talouskasvua, ja kaikki kestävä kasvu rakentuu työpaikoilla koko työyhteisön voimin. Meidän päättäjien tehtävänä on rakentaa sellaista toimintaympäristöä, joka mahdollistaa talouden kasvun ja yritysten menestymisen. Parhaiten kasvun ja menestyksen edellytykset tunnetaan yrityksissä, siellä paikan päällä, arjessa. Paikallinen sopiminen mahdollistaa joustavat ratkaisut työehtosopimusten puitteissa. Se tuo suomalaiset yritykset yhdenvertaiseen asemaan sopimista ja sopimisen mahdollisuuksia koskien. Tämä on sekä työnantajan että työntekijän etu. Yritykset kasvavat ja menestyvät yhdessä sopien ja yhdessä työtä tehden. Lisää kasvua, lisää tuottavuutta, lisää kilpailukykyä. Paikallinen sopiminen on yksi esimerkki hallituksen työelämäuudistuksista. Kysyisin valtiovarainministeri Purralta: minkälaiset vaikutukset hallituksen työelämäuudistuksilla on [Puhemies koputtaa] talouden kasvuun ja julkisen talouden pitkän aikavälin näkymiin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys paikallisen sopimisen lisäämisestä kohdistuu juuri sinne yrityksiin ja työpaikoille, joihin me toivomme niitä oikeita vaikutuksia työpaikkojen määrään, yrittämiseen, investointeihin ja niin edelleen. Se, että tälle yhdelle esitykselle ei kyetä laskennallisesti määrittämään selkeitä työllisyysvaikutuksia tai talouskasvuvaikutuksia, ei tietenkään tarkoita sitä, että esityksellä ei niitä olisi. [Niina Malmin välihuuto] Hallituksen työmarkkinoille ja muualle yhteiskuntaan tekemät rakenteelliset toimet tähtäävät nimenomaan siihen, että näitä toimintaedellytyksiä ja sitä ympäristöä, jossa meidän yritykset toimivat, parannetaan. Kun yrityksiltä itseltään kysytään, miten he näkevät paikallisen sopimisen vaikutuksen esimerkiksi rekrytointeihin, niin erittäin merkittävä osa yrityksistä, vähän tutkimuksista riippuen, noin 70 prosenttia, on sitä mieltä, että nimenomaan paikallisella sopimisella on vaikutus seuraavan työntekijän palkkaamiseen. Toisaalta silloin, kun suhdanne on heikko ja yritys esimerkiksi vaikeuksissa, se mahdollistaa sekä työntekijöitä että työnantajia itseään [Puhemies koputtaa] helpottavia ratkaisuja. [Niina Malm: Se on mahdollista jo nyt!]

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisilla työpaikoilla sovitaan joka päivä paikallisesti. Niin yrittäjien kuin työntekijöiden etujärjestöt ymmärtävät sen, että paikallisiin olosuhteisiin kannattaa löytää paikalliset ratkaisut. Kysymys kuuluu enää, ymmärtääkö tämä eduskunta sen.

Työajan joustot ja muun muassa palkan kannustinjärjestelmät ovat esimerkkejä siitä, mitä paikallisella sopimisella voidaan saada aikaan. Parhaimmillaan sillä voidaan saada vaikeassa taloudellisessa tilanteessa myös pelastettua työpaikkoja ja toisaalta myös synnytettyä työpaikkoja sinne, missä niitä ei vielä ole.

Maamme elää jatkossakin työstä ja yrittäjyydestä, eikä eduskunnalla ole varaa unohtaa sitä. On herättävä todellisuuteen. Suomi ei ole saanut kasvua aikaan noin 16 vuoteen. Se on katastrofi koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle. Hälytyskellot soivat — kuuleeko salin vasen laita? [Niina Malmin välihuuto] Arvoisa työministeri Satonen, miten paikallista sopimista jo tänä päivänä on hyödynnetty, ja kuinka paljon erityisesti pk-sektori on tätä uudistusta toivonut?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tätä uudistusta on todellakin pk-sektori toivonut jo kymmeniä vuosia, ja onneksi se nyt tulee. Siellä, missä paikallista sopimista on aiemmin käytetty eli järjestäytyneessä kentässä, tulokset ovat poikkeuksetta olleet hyviä. Siitä kertoo myös se, että TES-neuvottelujen yhteydessä usein paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on laajennettu. Näin on tehty nimenomaan sen takia, että se paikallinen sopiminen toimii sekä työntekijöiden että työnantajan näkökulmasta ja pystyy sitä tuottavuutta sinne työpaikoille entistä enemmän tuomaan.

Ehkä tässä asiassa olisi nyt hyvä ymmärtää se, että kun ollaan siellä suomalaisessa yrityksessä — itsekin olen entinen yrittäjä — ja ollaan siellä pienissä yrityksissä, missä on ehkä muutama ihminen töissä, niin ei siellä olla eri puolilla, vaan siellä ollaan samalla puolella. Jos se yritys pärjää, niin myös työntekijä pärjää. Yhdessä yrittäjä ja työntekijät hyötyvät siitä, että se yritys pystyy paikallisesti soveltamaan niitä ratkaisuja.

Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen presenterade nyligen 26 åtgärder för att få igång ekonomisk tillväxt i Finland. Ett viktigt element är att främja arbetsvälmåendet och därför vill vi göra kultur- och motionsförmånen tillgänglig för enskilda näringsidkare.

Arvoisa puhemies! Työnantaja voi vuoden aikana tarjota palkansaajille verovapaasti liikunta- ja kulttuurietua 400 euroon asti. Suomessa on kuitenkin paljon yrittäjiä, ja yli puolet suomalaisista yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Nykyisten verosääntöjen mukaan suurin osa yksinyrittäjistä ei voi hyödyntää kulttuuri- ja liikuntaetua. Me ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä haluamme, että nämä etuudet ovat kaikkien yrittäjien saatavilla. Tämä ehdotus ei lisäisi valtion menoja mutta lisäisi hyvinvointia ja tukisi myös kulttuurialaa. Kysyn, arvon ministeri Purra: Oletteko valmis harkitsemaan liikunta- ja kulttuurisetelien käytön laajenemista myös yksinyrittäjille? [Puhemies koputtaa] Entä miten voimme tukea näiden taloudelle tärkeiden yrittäjien hyvinvointia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle tästä kysymyksestä.

Toden totta nämä virikesetelit ja niiden hyödyntäminen työpaikoilla ja yrityksissä voivat olla merkittävä tekijä työhyvinvoinnin lisäämiseen. Näitä on viime vuosina merkittävästi laajennettu, mutta tämä hallitus ei halua jäädä siihen, vaan meillä hallitusohjelmasta löytyy kirjaus nimenomaan virikesetelien käyttöalan laajentamisen suhteen. Ja tässä ensi vuonna, 2025, ollaan saamassa päätöksiä ja valmistelemassa selvitystä, jossa näitä yksityiskohtia tarkastellaan lähemmin. Hallitusohjelmasta löytyy kirjauksia esimerkiksi liikuntasetelien laajentamisesta kalastus- ja metsästyslupiin, kulttuuripuolella on varmasti vaihtoehtoja, joita voidaan harkita ja niin edelleen.

Arvoisa herra puhemies! Syntyvyyden lasku uhkaa talouden kestävyyttä, eläkejärjestelmän rahoitusta, työvoiman saatavuutta, ja hallituksen perhemyönteisten päätösten, esimerkiksi lapsikohtaisen työtulovähennyksen, lisäksi olisi tärkeää löytää kannusteita syntyvyyden nostamiseksi. Toivoisin harkittavaksi esimerkiksi kristillisdemokraattien esittämää vauvatonnia, samoin sote-alan ratkaisuja, kuten raskaudenkeskeytysten vähentämistä monialaisin tukitoimin, helpottamalla opiskelun ja perheen yhdistämistä ja samoin työpaikkojen lapsiperhemyönteisyyttä ja toki eri tavoin vaikuttamalla asenteisiin: kaikki vauvat ovat arvokkaita ja tervetulleita. Kysyn ministeri Grahn-Laasoselta: Missä vaiheessa hallitusohjelmaan luvatun väestöpoliittisen selonteon valmistelu ja toteuttaminen on? Huomioidaanko siinä näitä mainitsemiani asioita?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä,

Kiitos, arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä teema: syntyvyys ja sen vaikutukset koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan huomiseen ja tulevaisuuteen.

Tämä valmistelu on erittäin hyvässä vaiheessa. Meillä on vielä tässä ihan parin viikon sisällä tulossa ulos ensimmäistä konkretiaa eli selvityshenkilö Anna Rotkirchin raportti väestöpolitiikasta ja niistä keinoista, millä mahdollisesti voitaisiin vaikuttaa, toki tiedostaen se, että kaikki keinot eivät suinkaan ole täällä päättäjien käsissä — päinvastoin, tämä on hyvin yksityinen maasto, millä liikutaan, ja ehkä se, mihin kannattaa keskittyä silloin, ovat ne asiat, joilla pystyttäisiin vaikuttamaan lapsitoiveiden toteutumiseen, eli Suomessa ongelmana on se, että meillä on iso ero toivotun lapsiluvun ja toteuman välillä, ja siihen on hyvin monta syytä, joita sitten selvityshenkilökin tulee esittämään.

Konkreettisena asiana jo ensi vuoden alusta hallitus tuo Kela-korvauksien piiriin hedelmöityshoidot, mikä tuo monelle tahattomasta lapsettomuudesta kärsivälle apua, mutta muitakin keinoja on tulossa ja tarjolla, ja mielellämme esittelemme tätä selvityshenkilön työtä sitten laajemminkin, ja sen pohjalta tehdään sitä konkreettista toimintasuunnitelmaa. — Kiitoksia.