Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps) | Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk) | Suullinen kysymys Suomen Nato-sopimuksen ratifioinnista (Ville Kaunisto kok) | Suullinen kysymys Naton tulevaisuuden linjauksista (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys rahan painamisesta Suomessa (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kysymys Ukrainan velkojen hoitamisesta (Veronika Honkasalo vas) | Suullinen kysymys valtion etuosto-oikeudesta kiinteistökaupoissa (Veronica Rehn-Kivi r) | Suullinen kyselytunti

Kiitos, arvoisa puhemies! Aamulla, vain muutamia minuutteja ennen presidentin ja pääministerin Nato-kannanottoa ja niin kutsutun harmaan ajan alkua, sisäministeriö ilmoitti, että komission mukaan rajan sulkeminen kokonaan tai turvapaikanhakuoikeuden rajoittaminen edes poikkeusoloissa ei ole sallittua. Suomi ei siis muka voisi sulkea rajojaan edes Venäjän hybridihyökkäyksen koittaessa. Onkin erikoista, miten tämä voi olla mahdollista. Komissio ei ole nimittäin puuttunut rajojen sulkemiseen Kreikan, Puolan tai Liettuankaan tapauksissa. Sen lisäksi usealla EU-maalla on hätätilaa varten valmiina lainsäädäntö, jolla raja voidaan sulkea poikkeusoloissa. Kysynkin sisäministeriltä: miten Suomi eroaa näistä muista EU-maista, jotka ovat rajat sulkeneet?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Konkretiaa, kiitos!]

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja tässä nosti esille, on varmasti syytä varautua siihen ja olemme varautuneet siihen, että nyt Suomen Nato-jäsenyyskeskustelun ja itse prosessin edetessä erityyppistä hybridivaikuttamista on luvassa. [Leena Meri: Joo, se on selvä! — Toimi Kankaanniemi: Tiedetään!] Tämän takia me huolehdimme meidän rajaturvallisuudestamme, [Sebastian Tynkkynen: Miten?] ja niin kuin olen monta kertaa tässä salissa jo aiemmin kertonut, meidän nykyisenkin lainsäädännön mukaan on mahdollista sulkea rajanylityspaikkoja. [Sebastian Tynkkynen: Mutta ei rajaa!] Tällaisiin erilaisiin tilanteisiin tietysti vastataan aina kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Meidän viranomaisemme ovat erittäin hyvin valmistautuneet. He ovat suunnitelleet ja he ovat harjoitelleet erilaisia poikkeustilanteita, ja jos on tarve ryhtyä erilaisiin toimenpiteisiin, totta kai niihin ryhdytään. On aivan itsestään selvää, että Suomi itsenäisenä valtiona huolehtii omasta rajaturvallisuudestaan ja huolehtii rajojen koskemattomuudesta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Huru jatkaa.

Kiitos, arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat kuukausia esittäneet epäilyksensä, ettei hallituksella ole edes aikomusta valmistella lainsäädäntöä, jolla turvapaikanhakuoikeus voitaisiin keskeyttää, ja sanoimmekin jo muutama viikko sitten, että hallitus vie rajalait EU-komissioon, jotta he sanoisivat, ettemme voi sulkea rajaa. Tämä oli siis vihervasemmistolainen sumutus pahimmasta päästä, sillä kysymyksessä on kansallinen turvallisuus. Jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on väliratkaisussaan todennut, että suvereenilla valtiolla on oikeus päättää, keitä se alueelleen päästää. Ministeri Saarikko on sanonut useasti, että mikäli tällainen hybriditilanne tulisi, niin hallitus toimii ja raja voidaan sulkea kokonaan. Kysynkin nyt, ministeri Saarikko: miten te aiotte toimia?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Raja ja sen turvallisuus on itsenäisen yhteiskunnan ja itsenäisen valtion ehkä tärkein osa. [Sebastian Tynkkynen: Konkretiaa! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Sen puolustaminen ja sitä kautta vapauden, koskemattomuuden ja turvallisuuden takaaminen on tämän hallituksen ykkösasia näinä poikkeuksellisina aikoina, tätä ennen ja tästä eteenpäin. [Mauri Peltokangas: Lainsäädäntö ontuu!]

Tämä komission kanta oli valitettava. En pidä sitä kovinkaan, miten sanoisin, Suomen asiaa helpottavana juuri nyt. Ja pitäisin erittäin perusteltuna, että tämä kanta, joka nyt Suomen lainsäädännön valmistelua on hankaloittamassa, käytäisiin kyllä vielä komission kanssa läpi korkeimmalla mahdollisella tasolla.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Minä tiedän, ja tiedän, että te tiedätte, että suvereenilla valtiolla on oikeus suojata aluettaan ja kansalaisiaan vihamielisen valtion hyökkäyksiltä riippumatta siitä, ovatko nämä sotilaallisia tai jotain muuta.

Minä myös tiedän, että teillä oli pykälät tällaiseen lainsäädäntöön valmiina, mutta ne poistettiin hallituksen iltakoulussa poliittisista syistä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Oijoi! — Huhhuh!] Te päätitte lähettää tämän kokonaisuuden Euroopan unioniin poliittisista syistä saadaksenne sieltä tämän vastauksen, jonka me tiesimme, että sieltä tulee. [Sanna Antikainen: Törkeää!] Sen sijaan komissio tai edes tuomioistuin ei ole moittinut niitä EU-jäsenmaita, jotka ovat toimineet tällä tavalla.

Hätätilapykälät löytyvät useiden jäsenmaiden lainsäädännöstä, myös normaaliajan lainsäädännöstä. Te laitatte edelleen kansainväliset sopimukset ja ulkomaalaisten ihmisoikeudet suomalaisten kansalaisten ja Suomen turvallisuuden edelle. Kysyn: milloin te lopetatte tekemästä niin? [Sanna Antikainen: Kuinka te kehtaatte?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me olemme tässä salissa moneen kertaan keskustelleet siitä, miten Suomi on varautunut erilaiseen hybridivaikuttamiseen, ja myös siitä, miten me olemme varautuneet tällaiseen mahdolliseen äärimmäiseen tapaukseen, että hybridivaikuttamista tehdään välineellistämisen kautta, elikkä pakotetaan rajan yli kolmannen maiden kansalaisia. Niin kuin monta kertaa olen kertonut, jo meidän nykylainsäädäntö mahdollistaa rajanylityspaikkojen sulkemisen, ja olemme tarkentamassa tätä lainsäädäntöä edelleen, niin että siinä myös kirjataan ylös se, että nimenomaan voidaan myös rajoittaa rajaliikennettä, voidaan ohjata toisille rajanylityspaikoille. Meidän viranomaisemme ovat erittäin hyvin varautuneet erilaisiin uhkakuviin. [Riikka Purran välihuuto]

Täällä puhutaan paljon siitä, että muilla EU-mailla olisi lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kokonaan turvapaikkahakemusten vastaanottamisen lopettamisen. Näinhän ei ole. Mutta on hyvä muistaa, että puhutaan lainsäädännöstä ja sitten puhutaan toisaalta operatiivisesta käytännön toiminnasta, [Puhemies koputtaa] siitä, miten reagoidaan, jos tällainen uhka on käsillä, ja silloin me reagoimme.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt on aikaraja tullut vastaan. — Edustaja Mari Rantanen.

Arvoisa puhemies! Kirjoitin kaksi viikkoa sitten blogiini, että hallitus ei tuo näitä rajapykäliä eduskuntaan vaan te tulette toteamaan muutaman viikon päästä, että EU ei anna lupaa. Valitettavasti toivoin, että olisin ollut väärässä, mutta koska en ole mikään kansainvälisen oikeuden asiantuntija vaan poliitikko, niin eikö tämä juuri kerro siitä, että tässä on kysymys poliittisesta ilmaveivistä? Ja kun siihen vielä lisätään tämä edustaja Purran kertoma tieto siitä, mikä on kyllä eduskunnan käytävillä laajasti tiedossa, että nämä pykälät todella poistettiin hallituksen iltakoulussa, niin kyllä tämä on täysin poliittista toimintaa, ja voi olla, että tämä on jollekulle myöskin hallituskysymys. Tämä on erittäin vaarallista tämmöisessä ajassa, jossa Suomi antaa tällaisen viestin rajojen ulkopuolelle, että me emme sulje niitä missään tapauksessa. Kysyisin nyt: ymmärrän tämän vielä vihervasemmiston osalta, mutta varapääministeri Saarikko, [Puhemies koputtaa] miten te voitte olla mukana tällaisessa sumutuksessa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näinä aikoina luulen, että suomalaiset arvostavat sitä, että olisimme mahdollisimman yhtenäisiä [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja edustaisimme Suomena vahvaa, lujaa, sisukasta pientä kansaa, kun aika on poikkeuksellinen. [Sanna Antikainen: Kun vain hallitus tekisi työnsä! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Tähän rohkenen vedota, ja tämän eteen haluan itse tehdä työtä.

Korostan nyt, että meillä on paljon jo olemassa olevassa lainsäädännössä toimia, joilla voidaan esimerkiksi yksittäinen rajanylityspaikka sulkea. Korostan myös sitä, että tuo keskustelu EU:n suuntaan varmisti sen, että me pystymme entisestään vielä kiristämään normaaliaikojen lainsäädäntöä — ei siis edellyttäen poikkeusolosuhteita tai poikkeusaikoja — joka liittyy rajamme häirintään ihmisvirtoja sen yli osoittamalla. Mutta samalla totean, että tämä kysymys on vahvasti Suomen oman valtion kysymys, itsenäisen, suvereenin valtion, [Välihuutoja oikealta] joka tietää kyllä, mitä poikkeuksellisessa kriisitilanteessa tulisi tekemään.

Ja kyllä, pidän perusteltuna, että EU-lainsäädäntöä Suomi pyrkii myös muuttamaan tältä osin, [Puhemies koputtaa] koska tämä ei ole yhteisestikään EU:n etu.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Seuraavaksi edustaja Peltokangas.

Kiitos, arvostettu puhemies! Kansallinen turvallisuutemme tarvitsee nyt tekoja, ei pelkkää sananhelinää, jollaista olemme kuulleet tässä salissa nyt ajankohtaisen lainsäädännön osalta viimeiset viikot. On äärimmäisen raskasta ja vaarallista todellakin antaa sellainen signaali täältä Suomesta, että emme tule sulkemaan rajojamme missään tilanteessa. Haiskahtaa pahasti siltä, että hallitus on nyt vihreässä talutushihnassa ja vankasti. Onko näin, SDP ja keskusta? [Keskeltä: Ei! — Välihuutoja oikealta]

Meillä on Euroopassa yhteiset säännöt, ja hallitus puhuu paljon oikeusvaltioperiaatteesta. Voisiko sisäministeri kertoa: millaisen rangaistuksen Kreikka, Puola ja Liettua ovat saaneet toimiessaan kansallisesti vastuullisesti, sulkemalla rajansa täysin estäessään hybridivaikuttamista, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen hyväksymällä tavalla? Kertokaa! Me edustajat täällä salissa ja kansa lehterillä sekä tuolla ruudun takana haluamme suoria vastauksia. Yllättäkää ja vastatkaa kerran suoraan. — Kiitos. [Jussi Halla-aho: Se on liikaa vaadittu!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Totta kai me huolehdimme meidän rajaturvallisuudestamme. [Sebastian Tynkkynen: Miten?] Pidän erikoisena sitä, että tässä salissa kerta toisensa jälkeen annetaan ymmärtää, että me emme huolehtisi rajaturvallisuudesta, rajojen koskemattomuudesta ja itsenäisyydestämme. [Perussuomalaisten ryhmästä: Katsokaa peiliin! — Puhemies koputtaa] Ilman muuta me teemme sen. Ja näinä aikoina, kun me tiedämme, että erilainen hybridivaikuttaminen kiihtyy, me olemme varautuneet hyvin erilaisiin vaikuttamiskeinoihin, ja me vastaamme aina tilanteen mukaisesti.

Minua ihmetyttää se, miten täällä halutaan antaa sellaista kuvaa, että meidän viranomaiset eivät olisi ajan tasalla, [Jussi Halla-aho: Ministereistä on kyse!] viranomaiset eivät olisi varautuneet erilaisiin riskeihin. Itse asiassa tämähän on yksi hybridivaikuttamisen keino, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] että halutaan luottamusta viranomaisiin madaltaa ja halutaan antaa ymmärtää, että Suomi ei olisi varautunut. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Risikko.

Arvoisa puhemies! Olin itse viime kaudella tilanteessa, jossa johdin prosessia, jossa selvitettiin, pystytäänkö rajat laittamaan kiinni. Se oli nimenomaan TP-UTVAn kokouksen jälkeen, kun lähdettiin tätä prosessia tekemään. Silloin selvityksen tulos oli, että pitää tehdä sekä valmiuslakiin että rajavartioston lakiin muutos.

No, me olemme peräänkuuluttaneet sitä muutosta täällä nyt, ja te olette itse, arvoisa sisäministeri, todennut täällä, ettei sitä tarvita ja meillä ovat lait jo kunnossa ja että tämä on nyt uusi tulkinta. Epäilen suuresti, että tällaista tulkintaa ei voi tehdä, koska viime kaudella selvitettiin, että sitä tulkintaa ei voi tehdä. Me tarvitaan ne muutokset sinne.

Kun täällä todettiin, että se on meidän omissa käsissä, niin miten te nyt aiotte sitten hoitaa tämän asian? Me toden totta tullaan tarvitsemaan sitä lähiaikoina.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa, mikä nyt käytiin ja missä meidän ajatus oli, voisimmeko laittaa sinne valmiuslakiin tällaisen erillisen pykälän, todettiin, että sitä ei tule tehdä valmiuslain kautta vaan meidän täytyy huolehtia, että meidän ihan normaalissa rajalainsäädännössämme on riittävät säännökset siitä, miten voimme rajoja sulkea ja miten voimme rajaliikennettä estää.

Nyt me olemme tuomassa tämän lain, ja tämä laki on lähtemässä lausunnolle. Siinä myös muutenkin rajalakia vielä kerran katsotaan, mitä sellaisia muutoksia ja varmennuksia siihen voidaan tehdä, jotta voimme paremmin varautua erilaisiin tilanteisiin. Nyt koska se ei tarvitse tätä valmiuslakia vaan nimenomaan voimme rajalain osalta tehdä näitä muutoksia, nämä muutokset ovat nyt lähdössä lausunnolle aivan pikapuoliin, todennäköisesti jo ensi viikon alusta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Räsänen.

Arvoisa herra puhemies! Täällä ministeri Saarikko totesi, että tämä komission kanta on valitettava. Nyt kun oikeus- ja sisäministeriö, molemmat, ovat tämän kannan komission kanssa keskustelussa saaneet, kun on vastattu, niin olisi tärkeää tietää selkeästi, mitä sieltä on kysytty ja millä tavalla kysymys on asetettu.

Kun täällä käsiteltiin näitä hybridiuhkia, niin on hyvä, että hallitus valmiuslakiin nosti tämän hybridiuhka-asian, mutta tuosta lainsäädännöstä todellakin jäivät ne konkreettiset keinot puuttumaan näihin laajamittaisen maahantulon tilanteisiin, ja keskustelun yhteydessä, ministeri Henriksson, te lupasitte, että nämä muutokset vielä tänne tulevat. Voitteko nyt tämän vahvistaa, että ne tarvittavat muutokset ovat tulossa? Ja te voisitte varmasti myös vastata siihen kysymykseen, [Puhemies koputtaa] mitä komissiolta tosiasiallisesti kysyttiin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvää keskustelua, ja ensinnäkin haluan myös todeta omalta osaltani, että hallitushan tekee kaikkensa tässä tilanteessa turvatakseen Suomen ja suomalaisten tulevaisuutta. Siitä ei ole epäilystäkään. [Sanna Antikainen: Kyllä on!]

Suomi on erittäin hyvin varautunut, niin kuin sisäministeri täällä on nostanut esille, mutta kaikki vastuulliset edustajat myös tässä salissa tietävät, että täällä ei voida avata yksityiskohtaisesti, miten operatiivisesti siellä rajalla tullaan toimimaan. Sen kaikki vastuulliset edustajat tietävät, [Välihuuto perusuomalaisten ryhmästä] ja pyytäisin, että myös kunnioitatte sitä ajatusta.

Oikeusministeriö ja sisäministeriö ovat käyneet keskusteluja EU-komission kanssa mahdollisuudesta rajoittaa turvapaikanhakemusten tekemistä silloin, kun kyse on muuttoliikkeen niin kutsutusta välineellistämisestä, ja tässä rajanylityspaikkojen ja turvapaikkahakemusten vastaanottamista koskevan menettelyn osalta keskustelussa ilmeni, [Puhemies koputtaa] että normaaliolojen lainsäädäntöä pystytään käyttämään pidemmälle kuin olimme aikaisemmin arvioineet, [Puhemies: Nyt ei tämän pidemmälle!] ja sen takia nämä muutokset tulevat nyt siihen rajalakiin, [Puhemies: Aika on täyttynyt!] ja tätä valmistelua sisäministeriö nyt tekee.

Arvoisa puhemies! Rajamaakunnasta Pohjois-Karjalasta tulevana kansanedustajana ihmettelen kyllä suuresti tätä komission tulkintaa. Itsenäisen valtion tulee aina, kaikissa tilanteissa, kaikissa olosuhteissa voida päättää omasta ulkorajastaan. Kukaan muu ei sitä saa meidän puolestamme päättää. Me olemme nähneet jo, miten turvapaikanhakijoita käytetään hybridioperaatiossa välineenä, ja tätä ei voi ja tätä ei saa hyväksyä. Meidän tulee laittaa rajat kiinni, mikäli on pienikin signaali siitä, että turvapaikanhakijoita käytetään hybridioperaatiossa. Arvoisa sisäministeri, kysyisin teiltä: onko Euroopan unionin komissiolla edes aidosti toimivaltaa päättää siitä, että Suomi ei saisi laittaa rajojaan kiinni?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Itsekin tulen sieltä Pohjois-Karjalasta ja rajamaakunnasta. Edustaja tietää, että on äärimmäisen tärkeää varmistua siitä, että meidän rajamme ovat turvalliset, meidän rajoja valvotaan, niistä huolehditaan emmekä salli minkäänlaisia alueloukkauksia, ja onneksi meillä on hyvä Rajavartiolaitos, jonka resursseja itse asiassa nyt kehyspäätöksessä nimenomaisesti lisättiin, jotta rajan suorituskykyä voimme kohentaa.

Tosiaan Suomi on osa EU:ta, ja tietysti Suomi on sitoutunut EU:n perussopimukseen ja siinä määriteltyihin oikeusvaltioperiaatteisiin ja muihin EU:n yhteisiin arvoihin. Sitä kautta tietysti komissiokin EU-jäsenyyden ja Schengen-järjestelmän sääntöjen osalta, jotka Suomea sitovat, voi antaa omia tulkintojaan näihin liittyen. Mutta haluan korostaa nyt tässä salissa sitä, että on aivan yksiselitteistä, että jos meillä yritettäisiin tällaisilla hybridivaikuttamisen keinoilla meidän turvallisuuttamme heikentää, [Puhemies koputtaa] niin totta kai rajoilla siihen puututtaisiin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Edustaja Tavio.

Herra puhemies! Tässä keskustelussa on ollut erikoisia piirteitä. Kun hybridivaikuttaminen on täällä yhdessä todettu erittäin kielteiseksi toiminnaksi ja sellaiseksi, joka tapahtuu vieraan valtion taholta ja pyrkii propagandallaan muuttamaan jotain fundamentteja tässä keskustelussa, niin korvaani särähti, kun te, sisäministeri Mikkonen, syytitte oppositiota äsken hybridivaikuttamisesta, kun me kyseenalaistamme sen, miten meidän turvallisuuspolitiikan ydinkysymys rajaturvallisuuden ja turvapaikanhakuoikeuden osalta voidaan alistaa sinne Brysseliin ja miksi hallitus ja Suomi ei tätä päätöstä tekisi ihan itse? Voitteko vähän selventää nyt, millä tavalla oppositio tässä teidän mielestänne oikein hybridivaikuttaa? [Sanna Antikainen: Vakava väite! Nyt kertokaa!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Niin, aika usein kun tässä salissa puhutaan hybridivaikuttamisesta, nähdään, että se olisi ainoastaan tällaista välineellistämistä, jolloin maahanmuuttovirtoja ohjattaisiin rajan yli, mutta on hyvä huomata, että hybridivaikuttaminen on valtavan laaja kirjo erilaisia vaikuttamis-yrityksiä: yritetään vaikuttaa taloudellisesti, yritetään vaikuttaa informaatioon, yritetään erilaisia väestöryhmiä saada toisiansa vastaan, lietsotaan vihaa, jännitteitä, voidaan vaikuttaa erilaisiin kriittisiin infrastruktuureihin, kyberhyökkäyksiä. Nämä kaikki ovat laaja kirjo hybridivaikuttamista, ja meidän viranomaiset ovat näihin varautuneet. Sen takia pidän valitettavana, jos tästä salista, Suomen eduskunnasta, lähtee sellainen viesti, että me emme olisi varautuneet näihin erilaisiin hybridivaikuttamisen keinoihin, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] myös siihen välineellistämiseen. Meidän rajaviranomaisilla on valmiussuunnitelmat valmiina, [Puhemies koputtaa] ja jos on tarve, niin totta kai toimitaan. [Välihuutoja — Sanna Antikainen: Te demonisoitte oppositiota!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Uskon, että suomalaiset tänään kokevat, että tässä ollaan laajalla kansallisen edun yhtenäisyydellä askeltamassa historialliseen turvallisuusratkaisuun, ja toivovat yhtenäisyyttä ja määrätietoisuutta myös meidän turvallisuuden takaamiseksi näissäkin karikoissa, joita lähikuukausina saatetaan kokea.

Olen vähän yllättynyt, kun minun ymmärtääkseni meillä tässä salissa on nyt ainakin kolmisen kuukautta ollut erittäin laaja yhteisymmärrys siitä, että jo turvallisuusselonteossakin mainittu turvapaikanhaun välineellistäminen on sellainen keino, jonka neutraloimme, jos sellaista nähdään — jos ihmisten työntäminen rajan yli muodostuu painostamisen välineeksi, niin se tulee kerta kaikkiaan ehkäistä niin, että keskeytetään tällaisen keinon motiivit. Täällä pääministerin sijainen totesi mielenkiintoisesti, että tämä ei jäisi tähän, että pitäisi korkeimmalla tasolla neuvotella. Sitten sanoitte, että pitäisi EU:n lainsäädäntöä muuttaa. [Puhemies: Kysymys?] No, se on vuosien kysymys. Kysyn nyt vielä, pääministerin sijainen: onko tosiaan niin, että tämä ei jää tähän ja me varaudumme joka tapauksessa siihen, [Puhemies koputtaa] että pystymme sulkemaan turvapaikkahaun välineellistämisen pois vastustajan keinovalikoimasta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tähdennän nyt vielä, että varmasti ainakin kaikille sellaisille, jotka tätä keskustelua seuraavat, käy selväksi:

Juuri nyt Suomen rajoihin ei kohdistu painetta, ei uhkaa, ja rajoillamme on turvallista. [Oikealta: Huomenna voi!]

Toisekseen Suomella on hyvä Rajavartiolaitos, joka tekee erinomaista työtä — ja on tehnyt sitä muuten vuosikymmeniä yhteistyössä Venäjän vastaavien viranomaisten kanssa — ja heille on päätetty kohdistaa lisäeuroja, lisähenkilöstöä työn tueksi.

Kolmannekseen me olemme saaneet vihreää valoa siihen, että normaaliaikojen rajalainsäädäntöä pystytään entisestään kiristämään tämän ihmisvirtojen riskin näkökulmasta. [Sanna Antikainen: No kiristäkää!]

Sitten tämä EU-ulottuvuus: Kyllä, olen sitä mieltä, että tämä kanta on valitettava. Helpompaa olisi ollut komission vihreä valo tälle asialle, ja siksi pidän perusteltuna ja aion käydä pääministerin kanssa läpi, olisiko meillä vielä edellytyksiä käydä komission suuntaan asiasta keskustelua. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja kyllä, vaikka se veisi aikaa, on varmasti hyvä Suomen miettiä, edustaisimmeko me muiden ulkorajavaltioiden kanssa yhteistä näkemystä siitä, pitäisikö EU:n lainsäädäntöä päivittää.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ymmärränkö, ministeri Saarikko, nyt oikein: jos meille tulisi kymmenentuhatta hybridivaikuttajaa, vihreää miestä, tuonne itärajalle, niin te lähdette neuvottelemaan Brysseliin, mitä me tehdään, ja te keskustelette sitten EU:n kanssa, voimmeko me nyt tehdä niin tai näin, kun nämä kymmenentuhatta ihmistä, ehkä kaksikymmentätuhattakin, olisivat jo täällä?

Ministeriaitiosta tuli myös väite, että me täällä jollain lailla hybridivaikutettaisiin — ja tarkoititteko jopa, että lietsomme vihaa? Siis me haluamme tietää, onko meillä lainsäädäntö kunnossa tai keinot kunnossa. Se on nyt ihan sama, mikä on se keino, mitä te aiotte käyttää, jos huomenna on kymmenentuhatta ihmistä tuolla rajalla. Onko teillä keinot siihen, että sieltä ei tule yhtään turvapaikkahakemusta? Ei mitään selittelyä, että meillä on henkilökuntaa ja rajavalvontaa ja Suomeen ei kohdistu hyökkäyksen uhkaa, vaan jos sinne tulee ihmisiä, niin se on nolla ihmistä läpi sieltä. [Puhemies koputtaa] Onko meillä, ministeri Mikkonen, siihen nyt keinot, että tasan nolla ihmistä tulee, jos me näin haluamme?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin. — Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Olen mielestäni aika monta kertaa tähän kysymykseen jo vastannut. [Sebastian Tynkkynen: Et kertaakaan! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] Me voimme sulkea rajanylityspaikkoja, jos rajan yli yritetään tulla väkivalloin tai laajalla joukolla. Me voimme sen estää, ei sellaista voi sallia. Tämmöiset erilaiset hybridivaikuttamisen keinot ovat asioita, joihin viranomaiset ovat varautuneet, ja he ovat myös harjoitelleet näitä toimia. On ihan selvää, että jos tällaista hybridivaikuttamista tapahtuu, niin silloin Suomen valtio siihen vastaa. Se on ihan itsestäänselvyys. En tiedä, miksi sitä pitää täältä aina monta kertaa kysyä, mutta näin on.

Samanaikaisesti me todellakin vielä haluamme varmistaa, että meidän lainsäädäntömme monelta osin, myös näihin muihin hybridivaikuttamisen keinoihin liittyen, on ajan tasalla. Sen takia esimerkiksi tähän valmiuslakiin, mikä nyt on jo täällä eduskunnan käsittelyssä, on tehty monenlaisia muutoksia ja hybridivaikuttaminen on otettu yhdeksi laukaisutekijäksi [Puhemies koputtaa] ja me teemme myös normaaliin rajalainsäädäntöön tarvittavat muutokset.

Arvoisa puhemies ja arvoisat edustajakollegat! Me elämme historiallista aikaa. Suomi tulee ensi viikolla hakemaan puolustusliitto Naton jäseneksi. Me olemme yhdessä Suomen kansan vahvalla tuella rakentamassa turvallisempaa Suomea, Pohjolaa ja Itämeren aluetta. Turvallisuutemme lisääminen ei ole uhkaksi kenellekään.

Arvostan suuresti kansakuntamme yhtenäisyyttä tässä ajassa. Yhtenäisyys on ollut Suomen voimavara matkalla maailman onnellisimmaksi maaksi, ja se on sitä nyt ja tulevaisuudessa.

Naton jäseneksi pääseminen ei kuitenkaan ole vain meistä kiinni, vaan siihen tarvitaan jokaisen puolustusliiton jäsenen tuki. Tätä vaikuttamistyötä on tehty jo laajassa yhteistyössä, ja kysynkin teiltä, arvoisa ulkoministeri: miten voimme yhdessä varmistaa, että lähiaikoina alkava ratifiointiprosessi on mahdollisimman nopea?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos edustaja Kaunistolle hyvästä kysymyksestä. [Hälinää — Puhemies: Shh!] — Todella tämän kansakunnan yhtenäisyyden korostaminen tänä vaikeana hetkenä on erittäin tärkeää. Tämä sitoo meitä kaikkia täällä eduskunnassa.

Voin kertoa, että tänään, kun presidentti ja pääministeri tulivat omalla kannallaan julkisuuteen, sain jo kahdelta ulkoministeriltä soiton, että miten pääsemme ratifioimaan ja kuinka nopeasti. Heillä oli melkein kisa siitä, kuka ensimmäisenä ratifioi. No, kaikki eivät varmaan siinä kisassa ole mukana, mutta olemme pyrkineet vaikuttamaan kaikkiin osapuoliin, ottaneet yhteyksiä niin EU:n jäsenmaihin kuin muihinkin jäsenmaihin tämän ympärillä. Olisi erittäin tärkeää, että tästä eteenpäin myöskin eduskunta, kansanedustajat ja puolueet, kaikki, omissa kontakteissaan korostaisivat ratifioinnin merkitystä, vastaisivat ehkä niihin kysymyksiin, jotka liittyvät Suomen turvallisuusasemaan tai meidän haluumme liittyä Naton jäseneksi, ja myöskin kertoisivat meidän puolustuskapasiteetista, siitä, millainen jäsen me olisimme, mitä ajatuksia meillä on Naton kehittämisen suhteen. Kaikki tämä keskustelu on nyt äärimmäisen arvokasta, ja on tärkeää, että myöskin oppositio ja kaikki puolueet ovat tässä työssä mukana.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Nyt ne edustajat, jotka tästä Nato-aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, ylös ja V-painiketta. — Edustaja Kaunisto jatkaa.

Arvoisa puhemies! Kiitos ulkoministerin vastauksesta. — Venäjän 24. helmikuuta aloittama täysin oikeuttamaton, julma hyökkäys Ukrainaan päätti Euroopan yli 70 vuotta jatkuneen suursodattoman aikakauden. Olemme nyt kylmän sodan jälkeisen ajan päätepisteessä. Viime kuukausien keskustelu Suomen turvallisuuden takaamiseksi on käyty suomalaisten rohkeudesta käsin, Suomen kansalaisten johtamana ja Suomen kansalaisten parhaaksi.

”Ei koskaan enää yksin.” Tämä jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin lausahdus on ohjannut meitä nyt ja jo vuosien ajan vahvemmaksi osaksi länttä. Suomalainen edustuksellinen demokratia on näyttämässä voimansa. Nyt ovat vuorossa ne viimeiset ja usein myös haastavimmat askeleet. Voisiko arvoisa hallitus vielä avata hieman mahdollisen ratifiointiprosessin aikataulua tarkemmin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.

Kiitos tästä lisäkysymyksestä. — Todella sikäli kuin eduskunta tämän asian saa viikon alussa käsitellyksi, tietysti viemme tiedon Natoon, että tällainen päätös Suomessa ollaan tehty tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ja eduskunnan yhteisymmärryksellä, ja tällaiset jäsenyysneuvottelut tai niihin liittyvät keskustelut voidaan käydä hyvin nopeasti. Olemme saaneet Natosta tiedon, että ne ovat ehkä yhden kahden päivän keskusteluja. Sen jälkeen sitten Naton neuvostolle menee tämä tieto, ja Naton neuvosto lähettää sen Naton jäsenmaihin eli näihin kolmeenkymmeneen maahan käsiteltäväksi.

Naton pääsihteeri on arvioinut, että ratifiointiprosessi voisi kestää neljästä kahteentoista kuukautta tilanteesta riippuen. Monilla mailla on tärkeitä poliittisia tapahtumia, esimerkiksi USA:ssa on tulossa välivaalit syksyllä, ja totta kai kiirehdimme nyt eri maiden kanssa käymissämme keskusteluissa sitä, että saisimme eri maiden ratifiointiprosessin nopeasti liikkeelle. Olemme myöskin aina puuttuneet, jos on sanottu, että jossakin maassa on joku ongelma, epäluuloa ja muuta tällaista, ja heti ottaneet yhteyttä ja korjanneet myöskin vääriä tietoja Suomeen ja Ruotsiinkin liittyen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Orpo.

Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin historiallinen päivä, kun valtionjohto ilmoitti, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä. Tästä kuuluu kiitos sille yksituumaisuudelle, joka on täällä, mutta erityinen kiitos menee Suomen kansalle, joka viisaasti jo heti Ukrainan sodan alettua näki, millaisia ratkaisuja Suomen pitää tehdä. Se on ollut erittäin merkittävää, ja ei voi olla korostamatta vielä kansallista yksituumaisuutta näin suuren päätöksen edessä.

On myöskin erittäin hienoa, että prosessi etenee nopeasti, ja kiitokset valtiojohdolle ja presidentille myös siitä, että Suomelle on luvattu niin paljon tukea tämän prosessin ajaksi. Eilinen Boris Johnsonin, Britannian pääministerin, vierailu viesteineen oli erittäin merkittävä. Toivoisin, että ulkoministeri tai puolustusministeri voisi suomalaisille hieman avata, kuinka tärkeä itse asiassa tämä viesti sekä sotilaallisesta avusta että poliittisesta tuesta, nimenomaan Britannian pääministerin suulta, meille oli.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt siellä on kaksi ministeriä käsi pystyssä. — Annetaan ministeri Haavistolle, kun on päässyt vauhtiin. [Naurua]

Arvoisa puhemies! Ehkä tästä poliittisesta puolesta: Huomasitte varmaan, että pääministeri Johnson kävi myöskin Ruotsissa, ja tiesimme, että Ruotsin ja Ison-Britannian välillä on tällainen sopimuksen uudistamisprosessi menossa, ja olimme yhteydessä myöskin Isoon-Britanniaan siitä, että olisi erittäin tärkeää, että mikäli he niin katsovat, samanlainen sopimus, tai julistus tässä tapauksessa, voitaisiin Suomen kanssa tehdä ja saada tämä sama viesti koskien sekä Suomea että Ruotsia, ja näin myöskin tapahtui: Iso-Britannia ilmoitti tuestaan yhtä aikaa näille molemmille maille. Sehän on ikään kuin tämmöinen vähän 5 artiklan tyyppinen tuki, että Iso-Britannia tukee meitä ja me tuemme tarvittaessa Isoa-Britanniaa, ja Ruotsi myöskin, mikäli he joutuvat konfliktiin tai jokin onnettomuus heihin iskee. Tämä on hyvin laaja poliittinen sitoumus. Se ei ole sopimus, niin kun tiedetään, vaan se on julkilausuma, mutta uskon, että tämä poliittinen sitoutuminen molemmilta puolilta tähän on erittäin vahva, ja se myöskin avasi pään sille, että muut maat varmasti tulevat vastaavantyyppisillä julkilausumilla sitten kun aika on.

Arvoisa puhemies! Tasavallan presidentin, pääministerin ja puolustusvaliokunnan ilmaisema kanta Suomen hakemisesta puolustusliitto Naton jäseneksi on selkeä — kiitos siitä. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä tukee yksimielisesti valtion johdon päätöstä Naton jäsenyyden hakemisesta.

Madridin Nato-huippukokouksessa kesäkuun lopussa on määrä hyväksyä liittokunnalle uusi strategia. Mikäli Suomi hyväksytään jäseneksi, on tärkeä tietää, mihin suuntaan puolustusliittoa ollaan kehittämässä. Kysyisinkin puolustusministeriltä: onko Suomi osallistunut keskusteluihin puolustusliitto Naton tulevaisuudesta, ja aikooko Suomi olla aktiivinen vaikuttaja Natoa kehitettäessä ja tulevaisuuden linjauksia tehtäessä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin, nyt puolustusministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Todella Nato päivittää strategiaansa, se on niin sanottu strateginen konsepti nimeltään, ja se linjaa Naton toimintaa varsin pitkälle tulevaisuuteen. No, kovin vahvasti emme tuossa prosessissa ole voineet olla, koska emme ole Naton jäseniä, mutta muutoin tästä on jonkun verran käyty keskustelua Naton jäsenmaitten kanssa, ja totta kai olemme pyrkineet vähän selvittämään, mihin suuntaan Nato on menossa. Arvio on, että Nato tulee vahvistamaan perustehtäväänsä, jäsentensä suojelua, konseptin myötä.

Sikäli kuin valtioneuvosto, tasavallan presidentti ja eduskunta lähipäivinä, ensi viikon alussa, tekevät tarvittavat päätökset ja haemme Naton jäsenyyttä, niin tulemme asemaan, jolla tulemme pääsemään jatkossa ei täysillä oikeuksilla mutta kuitenkin puheoikeudella hyvin moniin Naton kokouksiin, ihan jo lähiviikkojen aikana. Tätä myötä myös pääsemme toisella tavalla osallistumaan tämän konseptin valmistelutyöhön, [Puhemies koputtaa] ja sen jälkeen voimme laajemmin keskustella myös eduskunnassa tästä asiasta.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Nato-prosessi on mennyt jouhevasti täällä eduskunnassa, ja ensi viikolla varmaan teemme päätöksen Natoon liittymisestä. Kuitenkin tässä välivaiheessa emme tiedä, miten Venäjä tulee vaikuttamaan tähän ja tuleeko tähän hybridivaikuttamista tai jotain muuta.

Kysyisinkin nyt hallitukselta: oletteko te miettineet tapoja, millä toimia, jos tapahtuu jotain odottamatonta, niin että hallitus pysyy yhtenäisenä ja että hallitus näyttää ulospäin yhtenäiseltä? Kansa vaatii sitä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täällä on jo todettukin, että tälle ratkaisulle on hyvin laaja tuki eduskunnassa poliittisissa puolueissa. Myös se, että poliittiset puolueet ovat tehneet näitä omia ratkaisujaan, on tärkeää, koska emmehän tiedä... Jos lopullinen päätös menisi vaalien ylikin — jos sitten jossain tulisi hidastuksia — niin on tärkeää, että uusikin eduskunta on täällä saman päätöksen tukena. Se on tärkeä asia.

Tähän edustaja Harkimon kysymykseen: kyllä, olemme miettineet eri konsepteja. Em-me odota mitään, mutta varustaudumme kaikkeen. Ennen kaikkea tietysti nykyaikana erilaiset hybridi- ja kyberuhat ovat näitä mahdollisuuksia, mutta ei ole poissuljettu tietenkään ilmatilan loukkauksia, merialueloukkauksia tai tämäntyyppisiä.

Myöskin kun eri maiden kanssa on puhuttu siitä, millaista turva-apua voitaisiin saada — nyt viitattiin tähän Ison-Britannian kanssa tehtyyn sopimukseen — niin totta kai myöskin nämä meidän kumppanimme miettivät, millaista apua sitten eri tilanteissa voitaisiin saada.

Onko hallitus tässä yhtenäinen? Uskon, että aivan yhtä yhtenäinen kuin tätä Nato-prosessia eteenpäin viedessämme. Meillä on ollut erinomainen yhteistyö kaikkien keskeisten ministerien kanssa Nato-prosessissa, ja hallitus on ollut tässä hyvin yhtenäinen [Puhemies koputtaa] ja totta kai tehnyt tasavallan presidentin kanssa läheistä yhteistyötä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Heinonen.

Arvoisa herra puhemies! On tietenkin totta, että osa meistä on kannattanut Natoa pitkään ja halunnutkin sinne, mutta emme mekään olisi toivoneet, että se tapahtuu tällaisten tapahtumien kautta. Sota Ukrainassa, Putinin ja Venäjän toiminta, kaikkien kansainvälisten sopimusten rikkominen, suvereenin maan kimppuun hyökkääminen ja koskemattomuuden loukkaaminen ovat vaikuttaneet siihen, että olemme menossa Natoon nyt nopealla prosessilla.

Haluan kiittää tasavallan presidenttiä, pääministeri Marinia, ulkoministeriä ja koko hallitusta hyvästä työstä tässä prosessissa.

Olemme Nato-tiellä. Se tie ei ole harmaa, vaan se on sinistyvä. Tuossa edellä puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kysyi tästä Britannian tuesta, ja näytti, että myös puolustusministeri Kaikkonen olisi siihen halunnut vastata, joten kysyn puolustusministeri Kaikkoselta [Naurua] tästä Britannian tuesta: mitä Iso-Britannia on meille luvannut?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin, puolustusministeri Kaikkonen.

Kiitoksia, edustaja, hyvin huomaavaista. [Naurua] — Kyllä se eilen kerrottiin aika lailla, mitä Iso-Britannia lupasi — laajaa tukea, jos kriisi meitä tavalla tai toisella kohtaa, tarvittaessa myös sotilaallista tukea. Se on, totta kai, siinäkin mielessä merkittävää, että Iso-Britannia on merkittävä sotilaallinen toimija Euroopassa ja maailmassa, ja on tärkeää, että sekin kuuluu läheisten ystäviemme joukkoon.

On mahdollista, että jos haluamme vaikkapa lisätä yhteisiä harjoituksia tai sotilaallista läsnäoloa tai tiedustelutietoa, tämäntapaisia välineitä meillä on käytössä Iso-Britannian ja varmasti muidenkin kumppaniemme kanssa tulevien kuukausien ja tämän vuoden aikana, ja tätä asiaa arvioidaan. [Oikealta: Hyvä!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Kiljunen, Kimmo.

Arvoisa puhemies! Pienessä maassa, jos missä, on välttämätöntä, että suuret ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut pystyttäisiin tekemään mahdollisimman laajalla yhteisymmärryksellä. Pienessä maassa ei ole varaa eripuraisuuteen näissä asioissa, koska se jättää liian paljon toimikenttää ulkoiselle vaikuttamiselle. Meillä on siitä myöskin Suomessa kokemusta.

Suomihan tekee tämän Nato-ratkaisunsa ehdottomasti omista lähtökohdistaan, joissa suurin kysymys on Suomen oma turvallisuus ja kakkoskysymyksenä on se, että Pohjolassa vakaus säilyisi mahdollisimman pitkään. Ulkoministeri tässä jo viittasi siihen, että jatkokeskustelu meillä on se, millainen Suomi on Natossa, miten me tulemme siellä toimimaan. Meillä on olemassa tämä pohjoismainen hyvinvointimalli, joka on maailmankuulu ja jota seurataan monessa mielessä. Kysyn ministeriltä: onko mahdollista, että kun mahdollisesti kaikki Pohjoismaat, jos Ruotsi päätyy samaan ratkaisuun, ovat yhdessä Natossa, voisimme rakentaa tämmöisen Pohjolan puolustus- ja turvallisuuspoliittisen mallin sille yhteistyölle, [Puhemies koputtaa] mitä me harjoittaisimme Naton puitteissa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Erinomainen kysymys edustaja Kiljuselta. — On ihan selvää, ja se on näkynyt näissä keskusteluissa, että ne Pohjoismaat, jotka jo ovat Natossa — Tanska, Norja ja Islanti — odottavat hyvin paljon sitä, että Suomi ja Ruotsi tulevat mukaan, ja katsovat tätä ja pitävät tätä mahdollisuutena kehittää tietysti myöskin läheistä puolustusyhteistyötä mutta myöskin tätä ajattelua, viedä tätä pohjoismaista ajattelua eteenpäin. Totta kai on huomattu myös se, että sekä Suomi että Ruotsi ovat puolustuksellisesti vahvoja tekijöitä. Emme mene Natoon vain saamaan jotakin vaan myöskin antamaan jotakin, siitä meidän puolustusajattelustamme ja turvallisuusajattelustamme, joka on meille tyypillistä ja hyvää.

Tässä yhteydessä on ehkä hyvä vielä alleviivata sitä, miten tärkeä on se asia, että Ruotsi tekisi samaan aikaan samansuuntaisen päätöksen kuin Suomi. Olisi ehkä kovin keinotekoinen tilanne, että Suomella ja Ruotsilla olisi erilaiset puolustusratkaisut, ja kun meillä on hyvin läheinen yhteistyö niin ulkopolitiikassa kuin puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa Ruotsin kanssa, [Puhemies koputtaa] saamme siitä kaikki hyödyt nyt myöskin Naton jäsenenä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Harjanne.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kaunistolle erinomaisesta keskustelunavauksesta. ”Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Naton jäsenenä Suomi vahvistaisi koko puolustusliittoa. Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi.” Näin totesivat tasavallan presidentti ja pääministeri yhteisessä lausunnossa tänään. Siinä on kolme historiallista lausetta ja kolme johtopäätöstä, joihin on helppo yhtyä. Prosessi on ollut päättäväinen ja ripeä mutta ei hätiköity, vaan sitä on tehty yhdessä ja pohdittu syvällisesti, ja siitä kiitos kuuluu koko salille ja hallitukselle.

Viittaisin tässä tähän tarkkailijajäsenasiaan, mihin puolustusministeri Kaikkonen itse asiassa jo viittasikin: Eli siinä kohtaa, jos Suomi allekirjoittaa liittymispöytäkirjan ja ratifiointia sitten odotetaan, Suomesta tulee tällainen tarkkailijajäsen. Olisin kysynyt puolustusministeriltä: mitä mahdollisuuksia se avaa, ja mitä se käytännössä Suomen osalta tarkoittaa, että me olemme tällä invited- tai tarkkailijajäsenstatuksella ja odottelemme sitten viimeistä silausta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kaikkonen.

Joo, toden totta, jos ja kun tuon statuksen tulemme, luultavasti jo lähiviikkoina, saamaan, niin se kyllä avaa meille lähes kaikki ovet Natossa. Eli pääsemme huomattavaan määrään erilaisia kokouksia, palavereja ja suunnittelua, mitä Natossa tehdään. Ei niin, että meillä äänivaltaa siellä olisi, mutta puhevalta kyllä on, ja saamme kaiken tiedon sieltä sitten jatkossa hyvinkin laajasti. Tämä kyllä tulee tarkoittamaan myös melkoisesti työtä, varsinkin meidän hyvälle virkakunnallemme ulko- ja puolustusministeriössä, mutta ehkä jotkut meistä ministereistäkin pääsevät entistä enemmän kokouksissa kiertämään. Todella tämä muutos tulee olemaan aika merkittävä, ja tähän meidän on varauduttava, ja varautuminen ja valmistautuminen tähän on kyllä jo aloitettu. Mutta totta kai tarvitaan ne lopulliset päätökset tästä talosta ja hallitukselta ja tasavallan presidentiltä vielä — ja Naton puolesta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Historiallinen päivä — Suomi on kulkenut pitkän tien länteen YYA-ajasta EU-aikaan ja nyt Nato-aikaan. Kaikki tämä tehdään laajalla yhtenäisyydellä ja yhteisymmärryksellä: kansalta vahva tuki, eduskunnassa vahva tuki ja tänään sitten presidentiltä ja pääministeriltä vahva tuki. Tällaista maata ei kovin pysty horjuttamaan; puhutaan sitten harmaasta ajasta tai muusta, olemme valmiita ja teemme itsenäisesti ratkaisut, niin kuin tässä salissa on aika kovaan ääneen sanottu, koko porukka.

Nyt alkaa se vaihe, jolloin pitää miettiä jo seuraavaa askelta, minkälaista Natoa ja minkälaista puolustusta rakennamme uudessa ajassa, ja Ruotsi on tässä täysin olennainen kumppani meidän kanssamme. Onko käyty, puolustusministeri, jo Ruotsin kanssa joitain keskusteluja, miten tähän Madridin kokoukseen lähestytään? Mikä on Ruotsin asento, onko Ruotsilla jo erilainen askelmerkki tässä, voisiko sanoa? Heillä on varmasti omia puolustuspoliittisia tarpeita tässä asiassa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Olen tavannut Ruotsin kollega Peter Hultqvistia viimeksi tänä aamuna — taisi olla 60. kerta, kun tapasin hänet tässä ministerikaudella, eli kyllä meillä hyvin tiivis yhteys on. Mutta Madridin kokoukseen valmistautumisesta ei ole vielä lähdetty keskustelemaan, koska on kuitenkin välttämätöntä, että sekä Suomi että Ruotsi tekevät ensin päätökset asiassa, että haemme Nato-jäsenyyttä. Meillä se alkaa näyttää mielestäni aika selvältä. Luulen, että Ruotsinkin näkymä kirkastuu aika pian, ja olisi kyllä toivottavaa, että Ruotsi päätyisi samaan johtopäätökseen kuin Suomi, suurin piirtein samaan aikaan. Tällä olisi tiettyjä hyötyjä.

Olemme sopineet seuraavan yhteydenpidon ensi viikon lopulle kollegan kanssa, ja katsotaan, miltä maailma silloin näyttää ja ryhdytäänkö silloin jo keskustelemaan Madridiin valmistautumisesta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Tynkkynen.

Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Vaikka edellisen keskustelun osalta kävi selväksi, että näiden rajapykälien osalta meillä jää haavoittuvuuksia voimaan, niin tässä asiassa on kuitenkin annettava kiitokset hallitukselle ja tasavallan presidentille Suomen Nato-jäsenyyden hyvästä edistämisestä. Perussuomalaiset kannattavat yksituumaisesti ja antavat teille tuen tässä asiassa.

Tästä, kun jätetään tämä jäsenhakemus: Meillähän ei totta kai tällä hetkellä ole niitä turvatakuita voimassa... [Hälinää — Puhemies koputtaa] — No, siellä nyt selkeästi ei oikein kovin tykätä siitä, että myöskin kritiikkiä esitetään, mutta se on oikeusvaltiossa opposition tehtävä. Silloin kun on ongelmia, kritiikkiä esitetään, ja silloin kun on kiitoksen antamisen paikka, kiitosta annetaan. — Eli kun me ollaan liittymässä Natoon, niin näettekö, arvoisat ministerit, että siinä kohtaa, kun me se hakemus jätetään, voidaanko ajatella, että meidän turvallisuus lisääntyy? Me ollaan täällä harmaalla vyöhykkeellä, mutta tuoko se viesti, että me luottaudutaan Naton varaan — toki meillä on omat puolustusvoimat, mikä on kivijalka, mutta kun luottaudutaan heihin — [Puhemies koputtaa] meille myöskin turvallisuutta jo siinä kohtaa tähän harmaalle vyöhykkeelle? Plus kun meistä tulee tarkkailijajäseniä, lisääkö se entisestään? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Kiitos ensin edustaja Tynkkyselle kommentistanne alussa. Arvostetaan erittäin paljon myöskin perussuomalaisten ryhmän kantoja ja kannanottoa tässä asiassa — erittäin tärkeää, että voidaan yhtenäisenä viedä tätä viestiä.

Mutta tähän kysymykseen, mitä tässä harmaan ajan kohdalla tai alussa tapahtuu: Nato sinänsä toimii oman 5 artiklansa mukaisesti vasta sitten, kun ollaan jäseninä ja saadaan se turva, mikä sen 5 artiklan turvatakuista tulee. Mutta Naton jäsenmaat ja myöskin Naton keskeiset jäsenmaat kaikki tietävät tämän tilanteemme ja ensinnäkin lähtevät siitä, että kun Natossa on avointen ovien politiikka, niin sen täytyy olla voimassa. Ei voi olla niin, että joku kolmas taho voi estää Naton jäsenyyshakemuksen haittaamalla sitten hakijamaan tilannetta. Tästä seuraa se, että hyvin monet — niin Euroopan unionin jäsenmaat kuin Euroopan unionin ulkopuoliset maat, Britannian tavoin — ovat miettineet ja tulevat varmasti tulemaan omilla julkilausumillaan, kun Suomi ja Ruotsi tämän jäsenyyshakemuksen jättävät, ja silloin ilmaisevat sen tukensa, mitä kukin sitten haluaa tässä tilanteessa ilmaista. Tukea varmasti tulee.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Vikman.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että Suomessa on laaja kansallinen yhteisymmärrys Natoon liittymisestä. Jäsenyys vahvistaa turvallisuuttamme ja nostaa ratkaisevasti kynnystä uhata Suomea aseellisesti. Lisäksi se sinetöi asemamme ja Suomen kuulumisen länteen.

Arvoisa puhemies! Nato saa Suomesta suorituskykyisen jäsenen, joka hoitaa velvollisuutensa ja tuo vakautta Pohjois-Eurooppaan. Pian on aika määritellä Suomen Nato-politiikan ensi askelia Nato-jäsenenä. Kysyn ulkoministeri Haavistolta: millaisena näette Suomen tulevan Nato-politiikan tavoitteet jäsenyysprosessin jälkeen?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys, ja emme ole tässä keskustelussa nyt vielä menneet varsinaisesti tapahtumien edelle, mutta on ensinnäkin hyvin tärkeätä nähdä, että Nato ajattelee turvallisuudesta hyvin kokonaisvaltaisesti. Nato on ottanut viime vuosina, alkaen ilmastopolitiikasta, oman työnsä alle erilaisia turvallisuuden uhkakuvia globaalisti mutta myöskin Euroopassa. Ehkä nyt viime aikoina myöskin Naton oma fokus on ollut enemmän tässä eurooppalaisessa turvallisuudessa Ukrainan sodan jälkeen, ja tämä tietysti meitä kiinnostaa.

Mutta totta kai meitä kiinnostaa myös kaikki se työ, mitä Naton puitteissa voidaan tehdä hybridiuhkien torjumiseksi, kyberuhkien torjumiseksi, tavallaan koko se laajan turvallisuuden ajattelu, joka on Natossa viime vuosina ja ennen kaikkea pääsihteeri Stoltenbergin aikana mennyt eteenpäin. Uskon, että voimme myöskin siinä Suomena tarjota aika paljon.

Sitten traditionaalisen puolustuksen puolella tulemme aika vahvana toimijana — puolustusministeri osaa tätä kuvata paremmin — eli olemme varmasti keskimääräistä vahvempi Naton jäsenmaa perinteisen puolustuksenkin puolella.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kun Suomi aikanaan puliveivattiin perustuslakimme vastaisesti luopumaan omasta rahastaan, muut Pohjoismaat eivät silloin lähteneet mukaan eurohuijaukseen. Suomen Pankista on saatettu tietooni, että Suomi on tietoisesti myynyt jopa jo omat rahanpainokoneensakin, eli emme pysty enää Suomessa edes valmistamaan setelirahaa. Samoin ilmeisesti passimmekin valmistetaan muualla. Kysyn hallitukselta: onko totta, että Suomella ei ole enää kapasiteettia painaa kotimaassa rahaa eikä valmistaa passeja? Aiemmin ne nimittäin tehtiin Suomen Pankin setelipainossa. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minulla on vakaa käsitys siitä, että siitä huolimatta, että Suomi on päätynyt joissain hankinnoissa tekemään yhteisiä ratkaisuja vaikkapa EU-tasolla ja aivan kaikkea emme toteuta itse, me tulemme pärjäämään tämänkin kysymyksen osalta myös mahdollisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Itse asiassa hallituksen varautumisen ministerityöryhmä on työskennellyt erittäin tiiviisti ja kuullut monia asiantuntijoita liittyen nimenomaan rahoitusmarkkinoihin ja ehkä vielä kansanomaisemmin sanottuna sellaisiin kysymyksiin, että jos meihin kohdistuisi vaikuttamisyrityksiä, jotka vaikkapa estäisivät tilisiirrot tai kaupassa asioimisen ja maksamisen. Näihin kaikkiin löydämme kyllä ratkaisut: niitä on tehty jo pitkään, valmisteltu yhdessä toimialan kanssa.

Ja kyllä, siinä, edustaja, olette aivan oikeassa, että käteismaksu on tietenkin kaikkein turvallisin, arkisin ja tutuin tapa selvitä niistä poikkeuksellisista tilanteista maailmassa, jossa erityisesti Suomessa on siirrytty poikkeuksellisen nopeasti ja vahvasti vain korttien kautta maksamiseen, kun asioimme vaikkapa kaupassa. Eli kyllä, kysymys on tärkeä, mutta toivon, [Puhemies koputtaa] että tässäkään ei lietsota turhaa huolta ja pelkoa — Suomi selviää.

Arvoisa puhemies! Vierailin viime viikolla ukrainalaisten kutsusta Ukrainan Lvivissä. Matkalla todistin paikallisten elämää sodan keskellä. Venäjän raa’an hyökkäyssodan jäljet näkyivät niin maanteillä kuin kaupungissa.

Yli 12 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Rakennuksia ja teitä, perusinfrastruktuuria, on tuhottu. Sodan pitkittyminen kasvattaa tuhoja päivä päivältä.

Katseet on silti käännettävä jo tulevaan. Jälleenrakentamista täytyy suunnitella. Jälleenrakentamisen hinta tulee arvioiden mukaan olemaan satoja miljardeja euroja. Jo annetusta tuesta huolimatta avun tarve on siis valtava. Ukrainalaiset tarvitsevat solidaarisuuttamme nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kysynkin ministeri Saarikolta: aikooko Suomi edistää sitä, että Ukrainan ulkomaanvelat mitätöidään ja Euroopan keskuspankki ottaa vastuulleen Ukrainan velanhoitomenot?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Uskon, että en ole tässä salissa ainut edustaja, jonka mieleen jäi vahvasti Ukrainan johdon, Zelenskyin, puheenvuoron vahva toivon ja jälleenrakennuksen näky, siis ajatus siitä, että vaikka maa on sodan runtelema ja täysin tuomittavan hyökkäyksen kohde, valtionjohto siellä katsoo kuitenkin jo aikaan tästä eteenpäin.

Samalla me tiedämme sen valitettavan tosiasian, että kaikki se, mitä Ukrainassa Venäjä on tuhonnut, on nyt jo satojen miljardien eurojen arvoista. Se jälleenrakennus ei tule olemaan ilmaista. Niin ikään maa jo ennen hyökkäystä oli monin tavoin köyhä ja on ollut tuen tarpeessa.

En ota nyt kantaa yksittäisenä kysymyksenä tässä vaiheessa vaikkapa näihin velanhoitokysymyksiin, mutta uskon ja tiedän, että Suomi on valmis tukemaan yhdessä muiden EU-maiden kanssa ja itsenäisenä valtiona Ukrainan jälleenrakennusta ja myös sitä taloudellista tukea, [Puhemies koputtaa] jossa velanhoito on yksi osuus.

Värderade talman! Nu när den säkerhetspolitiska diskussionen går het är det också relevant att lyfta upp de olika sätt genom vilka vi kan trygga att fastigheter i Finland som befinner sig vid strategiskt känsliga områden inte hamnar i fel händer.

Arvoisa puhemies! Mediassa on uutisoitu, että valtio on ensimmäistä kertaa päättänyt käyttää kiinteistökaupassa etuosto-oikeuttaan maanpuolustuksellisesta syystä. Etuosto-oikeushan ei ole rajoittamaton, vaan se on voimassa vain tietyillä strategisesti rajatuilla alueilla, mikä on tärkeää huomioida.

Kyseinen tapaus sijoittuu Turun saaristoon, ja tiedämme, että yleisesti ottaen alueella sijaitsee tärkeitä tukikohtia. On hyvä, että kauppoja tästä näkökulmasta pidetään silmällä ja että asiaan puututaan, jos siihen todella on turvallisuusnäkökulmasta syytä. Kysynkin asiaan kuuluvalta ministeriltä: onko ministeriössä kartoitettu, kuinka paljon tällaisia kiinteistöjä on olemassa ja kuinka suuresta riskistä puhumme?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Kyllä meillä on viranomaisilla tieto tämäntyyppisistä kiinteistöomistuksista, mutta tiedot näistä tai suojaamistoimenpiteistä eivät ole kuitenkaan julkista tietoa. Yleisesti ottaen voi sanoa, että viranomaiset tietävät, tiettyjä kohteita seurataan ja jos näyttää siltä, että on aihetta toimenpiteisiin meidän turvallisuutemme varmistamiseksi, niin näin sitten toimitaan. Ja todella on niin, että viime viikolla valtio on päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan. Valtiovarainministeriö teki päätöksen puolustusministeriön esityksestä, ja tässä on kysymyksessä kohde todella tuolla Turun saaristossa. Siellä on myös Puolustusvoimien toimintaa tuon kiinteistön lähellä, ja katsoimme parhaaksi käyttää etuosto-oikeutta tässä tapauksessa, ja tämä päätös perustuu puolustusministeriön kokonaisharkintaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Paatero myös.

Arvoisa puhemies! Vain jatkona tähän, että prosessi menee niin, että vuonna 20 on voimaan tullut laki kaikista tämmöisistä alueista, jotka ovat tämän etuosto-oikeuden alueella. Tieto tulee puolustusministeriöön Maanmittauslaitokselta, minkä jälkeen puolustusministeriö arvioi tarpeen, minkä jälkeen ne siirtyvät valtiovarainministeriön puolelle. Tähän mennessä näitä on ollut useita muitakin, mutta ne on saatu neuvoteltua vapaaehtoisin kaupoin, ja nyt tämä oli ensimmäinen, jossa tähän vapaaehtoiseen kauppaan ei päästy, ja siksi näin. Mutta laki siis toimii, ja se on ehkä kaikkein paras tieto.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin on.