Hallituksen esitys  eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä, biopolttoaineiden käytön  edistämisessä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Lakiesitys biopolttoaineitten jakeluvelvoitteesta on keskeinen osa meidän ilmastopolitiikkamme toimeenpanoa. Se on linjattu jo hallitusneuvotteluissa, vahvistettu ilmasto‑ ja energiastrategiassa, ja se on myös keskeinen osa päästökaupan ulkopuolella tapahtuvien päästövähennystoimien täytäntöönpanoa, jotka on puolestaan kuvattu keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa.

Nyt jatketaan sitä linjaa, mikä Suomessa omaksuttiin jo ennen vuotta 2010, kun EU:n päästövähennystavoitteita koskien vuotta 2020 pantiin täytäntöön. Suomessa lähdettiin siitä, että biopolttoaineita käytetään kaksinkertaisesti verrattuna EU-tasoon. Tästä päätöksestä on seurannut se, että Suomessa tämä toimiala on kehittynyt voimakkaasti, meillä on maailman kärkitoimijayrityksiä tällä saralla, ja nyt hallituksen esitys jatkaa tätä. Kun EU-tasolla kesäkuussa sovittiin, että Euroopan unioni tähtää 14 prosentin uusiutuvien polttoaineitten osuuteen liikenteessä, Suomen hallitus esittää 30 prosentin sekoiteosuuden saavuttamista jo vuonna 2029 ja samalla sitten tietysti vuonna 2030. Tuo sekoitevelvoite tiukkenee vuosittain nykyisen velvoitteen päättymisen jälkeen lähtien vuodesta 21 eteenpäin, ja asteittain saavutetaan sitten tuo 30 prosentin taso.

Esitys on omiaan antamaan kaivattua investointivarmuutta niille yrityksille, joilla on kykyä tuottaa tämänkaltaisia polttoaineita, ja sen takia on tarpeen, että nyt tiedetään tuo aikataulu ja nuo tarvittavien polttoaineitten määrät kunakin vuonna. Tämä markkinahan on kansainvälinen, ja Suomessakin käytännössä markkinoilla oleviin polttoaineisiin on biokomponentteja joskus sekoitettu huomattavasti enemmänkin kuin velvoite on edellyttänyt ja sitten joskus taas tämän velvoitteen mukaisesti riippuen maailmanmarkkinatilanteesta, ja varmasti vastaavaa liikuntaa tullaan näkemään jatkossakin. Sen takia tähän on sisään rakennettu joustoelementti, että jos joinain vuosina sekoitetaan enemmän kuin tarvitaan, niin sitä voidaan sitten käyttää, nuo jakeluvelvoiteyhtiöt voivat lukea hyväkseen seuraavina vuosina tämänkaltaisena ajallisena joustona.

Uutena elementtinä tuodaan sekoitevelvoite myös lämmityspolttoaineisiin ja työkoneitten polttoaineisiin huomattavasti lievempänä — 10 prosentin tasoa tavoitellen tuossa 2027, näin ulkomuistista. Myös jousto liikenteen jakeluvelvoitteen ja työkoneitten ja lämmityspolttoöljyn jakeluvelvoitteen välillä on olemassa. Tämä jakeluvelvoite polttoöljypuolelle on tärkeä osa sen takia, että silloin myös öljylämmitystaloudet — ne taloudet, joissa polttoöljyä käytetään, öljykattilat pyörivät — pystyvät tämän sekoitevelvoitteen kautta omia päästöjään vähentämään. Valtiohan on linjannut, että valtion kiinteistöissä jo vuoden 2025 loppuun mennessä polttoöljyn käyttö päättyy. Tämä on osa ilmastosuunnitelmaa.

Arvoisa puhemies! Tämänkaltaisilla asioilla ja esityksillä nyt sitten konkreettisesti vähennetään nopeaan tahtiin liikenteen päästöjä. Paljon on Suomessakin keskusteltu siitä, että kun sähköinen liikenne on mahdollisesti vielä vähäpäästöisempää, mikäli sähkö on tuotettu uusiutuvalla energialla, niin miksi näin vahvasti biopolttoaineisiin. Vastaus on yksinkertainen: meillä on liki 3 miljoonaa autoa liikenteessä käytössä, ja näitten olemassa olevien autojen päästövähennyksiksi ainoa keino on se, että ne saavat tuolla pumpulla käydessään vähäpäästöistä polttoainetta tankattua. Tämä ei millään tavalla sodi sitä vastaan, että samanaikaisesti hallitus edistää voimakkaasti sähköisen liikenteen vauhtiin lähtöä. Meillä on hankintatuki, meillä on infran rakentamisen tukea olemassa, ja tavoitellaan sitä 250 000 sähköauton osuutta 2030, ylikin saa mennä. Sähköautoilun edistämisessä tietysti läpimurto tapahtuu silloin, kun nuo autot ovat kuluttajalle suunnilleen samanhintaisia kuin polttomoottoriautot, ja se riippuu tietenkin teknologian kehityksestä.

Näillä eväillä ripeään tahtiin vähennetään tieliikenteen päästöjä. Tämä on toimenpidekokonaisuus, missä on sitten muita osioita, joita liikenne‑ ja viestintäministeriö on ansiokkaasti valmistellut ja joista eduskunta on päättänyt. — Kiitoksia.

Puhemies Paula Risikko

No niin, täällä näyttää olevan tarvetta vastauspuheenvuoroille. Otetaan edustaja Kiuru Pauli.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Tiilikaiselle hyvästä esittelystä ja siitä, että olette näitä ympäristöasioita myös liikenteen osalta pitäneet esillä. Tämä sekoitevelvoite on sellainen asia, joka Suomessa on lähellä. Meillä on yritystä ja osaamista sen suhteen, ja on varmasti hyvä, että sitä asiaa viedään eteenpäin. Kannattaa suosia kotimaista teollisuutta, kotimaisia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksiakin mahdollisesti.

Sähköautoilusta mainitsitte, ja siinä todellakin tuntuu, että on hieman pullonkaulaa. Toisaalta olisi halua hankkia sähköauto, mutta ei oikein uskalleta hankkia, koska niitä pistokkeita ehkä ei ole niin paljon kuin toivotaan, ja sitten tietysti on tämä hintakysymys. Talousarviossa osoitetaan pieni raha pistokkeiden rakentamiseen taloyhtiölle tai avustamiseen siinä. Mitä pitäisitte tärkeimpänä — otetaan pari kolme tärkeintä kohtaa — millä saataisiin sähköautoilua oikein nopeasti eteenpäin, ainakin se 250 000 toteutumaan?

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvä. Se perustuu parlamentaarisen työryhmän antamiin suuntaviivoihin, ja sinä mielessä tämä noudattaa sitä parlamentaarista tahtoa. Kysymykseen tulevat tietysti muut vaihtoehdot. Esimerkiksi bioetanolin käytön muutossarja maksaa vain 380 euroa plus työ satakaksikymppiä. Jos muutat bensa-auton etanoliautoksi, se maksaa 500 euroa. Sen jälkeen sinä tankkaat E85:sta, jota nyt jaetaan aika monellakin huoltoasemalla. Miten ministeri näkee, kun puhutaan paljon autojen sähköistymisestä, voisivatko vähävaraiset ihmiset kuitenkin käyttää näitä muita vaihtoehtoja — biokaasua, etanolia — jotka toisivat sen saman tuloksen kuin sähköautot?

Arvoisa rouva puhemies! Taakanjakosektorin päästöjenvähennystavoitteethan ovat Suomelle todella kovat, ja nyt me sitten näemme seurauksia, että hinnat nousevat monella sektorilla. Sitten, kun esityksessä on arvioitu eri vaikutusarvioita ja muita ja kumminkin Suomessa on öljylämmitteisiä omakotitaloja noin 200 000 kappaletta ja niistä monia omistavat vähävaraiset, eläkeläiset ja yksinäiset naisetkin. Kyllä nämä hintojen korotukset, mitkä tulevat lämmityspolttoöljyyn ja muihin, tekevät todella pahaa jälkeä heidän talouteensa. Kun nyt jo menee yli 40 prosenttia tuloista asumiskustannuksiin, niin olisi kyllä hyvä jotenkin kompensoidakin sitten joillain avustuksilla, että pystyttäisiin saamaan paremmat lämmitysjärjestelmät.

Sitten liikenteen osaltakin, jos tämä esitys menee läpi, Tullille kyllä pitäisi säätää oikeus tarkistaa kabotaasiliikenteen osalta muista EU-maista tulevat autot. Jos heillä ei ole tällaisia päästötavoitteita [Puhemies koputtaa] ja sekoitevelvoitteita, niin heillä on sitten paljon edullisempaa liikennöidä täällä.

Arvoisa puheenjohtaja! Hallituksen esityksen tarkoitus on varmasti hyvä, mutta jos ajatellaan, että globaalisti puolentoista asteen lämpenemiseltä ilmastonmuutoksessa pitää välttyä, niin eihän tietysti riitä, että vuonna 2029 olisi 30 prosenttia liikenteen polttoaineista biopolttoainetta ja 70 prosenttia yhä fossiilista polttoainetta. Kyllä kai tavoitteena täytyy olla se, että fossiilisten polttoaineitten käytöstä luovutaan, ja tiedämme, että kestävästi tuotettua biopolttonestettä ei riitä koko liikenteeseen. Etulyöntiasemassa täytyy olla muun päästöttömän liikenteen, ja silloin puhutaan autoliikenteen sähköistymisestä ja myös biokaasun käytön lisäämisestä.

Vihreiden kanta on ollut se, että biopolttonesteitä tarvitaan, mutta niitä tarvitaan ensisijaisesti niihin käyttömuotoihin, joissa vaihtoehtoja ei ole, ja silloin puhutaan raskaasta liikenteestä, myös laivaliikenteestä ja lentoliikenteestä. Haluaisinkin kuulla ministerin kannan siitä, miten biopolttonesteet tulevat riittämään näihin, jos koko liikenteen sekoitevelvoitetta nostetaan.

Arvoisa rouva puhemies! Koko maailma on siirtymässä kohti sähköistä liikennettä kovaa vauhtia. Siihen ministerikin viittasi, ja tavallaan kysymys kuuluu, onko meillä tässä riittävästi tavoitetta tai intoa mennä siihen suuntaan vai keskitymmekö me enemmän sekoittelemaan dieseliin biopolttoaineita. Tavoitehan hallituksellakin on kova — vuonna 2045 kokonaan hiilineutraali liikenne — ja ymmärrän, että tämä sekoittaminen on tämmöinen väliajan päästövähennystavoite, koska meillä on vielä niin iso määrä polttomoottoreita. Tämä on minusta iso kysymys.

Toinen on sitten se, että lämmityksessä ja työkoneissa pitäisi kyllä siirtyä kokonaan muihin energialähteisiin — talojen lämmityksessä lämpöpumppuihin, maalämpöön, erilaisiin älykkäisiin järjestelmiin, kuten käyttöveden lämmön talteenottoon, ja työkoneissa maatalouden kiertotalouden ratkaisuja pitäisi kirittää. Jotenkin tuntuu, että 10 prosentin vaade tältä osin ei kyllä kannusta näihin ratkaisuihin.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset ministerille asian esittelystä. Hallituksen asettama tavoite sekoitevelvoitteesta, 30 prosenttia, on varsin haastava. Herääkin kysymys siitä, mikä on ministerin näkemys siitä, millä muodoin tai mistä raaka-aineista nämä sekoitetuotteet kaiken kaikkiaan tullaan saamaan, koska niin lämmitys, liikenne kuin työkoneetkin vaativat suuret määrät polttonesteitä ja silloin on keskeistä, mistä nämä kaikki raaka-aineet tulevat ja kuinka paljon tarvitaan yhteiskunnassa lisäinvestointeja uusien tuotantolaitosten kehittämiseen. Myös merkittävä sähköautojen määrän lisääntyminen on iso asia, ja ylipäätään näissä äsken mainituissakin kohteissa me tarvitsemme yhä enempi sähköä. Ovatko meidän nykyiset sähköntuotantojärjestelmät sitten riittäviä, ja elleivät, niin mistä sitten sähköä tehdään lisää?

Ärade talman! Polttomoottorihan on polttomoottori, vaikka sen kasvisöljyssä paistaisi, eli oleellisempaa kuin se, mitä poltetaan, olisi se, että poltettaisiin mahdollisimman vähän, niin että mahdollisimman nopeasti päästäisiin sähköiseen liikenteeseen. Jo tänään Pohjoismaihin tuodaan huomattava osa maailman biopolttoaineista, ja resurssit ovat aika rajalliset. Kysyisin ministeriltä: miten olette arvioinut resurssien riittävyyden, mikäli ei radikaalisti lasketa polttoaineen kulutusta? Jos vaikka tällaista 30 prosentin velvoitetta sovellettaisiin koko Eurooppaan, minkälaisia määriä se silloin tarkoittaa? Kysyisin vielä: Biopolttoaineissahan on eroja, niitten ilmastovaikutus on huomattavasti erilainen riippuen siitä, mistä ne tehdään ja miten ne tehdään. Onko teillä pohdintaa siitä, olisiko tällaiset asiat kannattanut ottaa tässä myös huomioon?

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri on varmaan perehtynyt siihen keskusteluun, jota käydään biopolttoaineista ja jossa on kohdistunut aika paljon kritiikkiä niitten ekologisiin kokonaisvaikutuksiin. Minkälaista valtiontukea arvelette jatkossa koko tämän sektorin tarvitsevan ja voitteko kuvata oman näkemyksenne siitä, miten ekologisesti tervettä nykyinen biopolttoainetuotanto on?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin vuonna 2007 Suomessa bio-osuus oli nolla. Silloin Suomi päätti ottaa ihan ennakkoluulottoman, aivan ylivoimaisen pitkän askelen, me teimme edistyksellisemmän päätöksen kuin yksikään toinen Euroopan unionin maa. Meillä tämä vuoden 2020 velvoite, 20 prosenttia, joka on täyttymässä juuri tällä hetkellä, on Euroopan suurin. Miksi näin tehtiin? No, siitä syystä, että tämä on ylivoimaisesti nopein tapa puhdistaa liikenteen päästöjä. Saksa tavoittelee sitä, että 50 prosenttia vuonna 2030 rekisteröitävistä autoista on sähköautoja. Se käytännössä tarkoittaa, että vuonna 2030 Saksan koko autokannasta vasta 15—20 prosenttia on sähköautoja. Tätä kautta päästään paljon nopeammin eteenpäin.

Mitä tulee vielä tähän raaka-aineeseen ja sen riittävyyteen, kun esimerkiksi professori Ollikainen on puhunut vähän niin kuin kyseenalaisella tavalla tästä, niin minä olen ymmärtänyt ja tänä aamuna vielä varmistanut sen, ettei hän tarkoita niitä residuaaleja. Kun puu tuodaan jalostuspaikalle ja siitä tulee näitä sivuvirtoja — puruja, kuoria, kaikkea muuta — kyllä niiden käyttö biopolttoaineiksi on perusteltua, ja nyt tämä määrä, [Puhemies koputtaa] minkä hallitus asettaa, tarkoittaa, että noin 800 000 tonnia biopolttoaineita valmistettaisiin Suomessa. Kapasiteetti tällä hetkellä on melkein tuo, ei ihan, jotain 600 000—700 000 tonnia. [Puhemies: Aika!] Tämä on hyvä askel, minkä hallitus ottaa jatkoaskeleena.

Arvoisa puhemies! Tämä esityshän tietysti on osittainen ratkaisu siihen, että meidän päästövähennystavoitteitamme voidaan tukea. Ei se kaikkea ratkaise. Hallituksen esitys on varsin hyvin valmisteltu, ja se on sopusoinnussa sen energia- ja ilmastostrategian kanssa, joka täällä eduskunnassakin on käsitelty ja aika suurella enemmistöllä hyväksytty. Kuitenkin eduskuntakin kiinnitti huomiota siihen, että tämä sekoitevelvoite, vaikka se tuodaan asteittain, on aika haastava, ja ennen kaikkea siihen, mitä kustannuksia teollisuudelle ja kuluttajille tulee sen seurauksena. Niitä selvityksiähän tässä on jonkin verran tehty, mutta varmaan lisää tarvitaan.

Tämä liikenteen sähköistäminen on todella tärkeä asia, ja on totta, että tietysti sähköautojen tulo varmaan vaatii vielä paljon ennen kuin siitä tulee merkittävä tekijä, mutta sitä varten meidän pitää liikennerakennetta sähköistää. Runkopuuta ei pidä käyttää polttoon vaan jalostusastetta nostaa ja bioenergiaa hakea ennen kaikkea jätteistä ja sivuvirroista. Kiertotalouden merkitys globaalisti tulee olemaan suurempi kuin biotalouden merkitys, ja meidän pitäisi myös energiapolitiikassa kiertotalouden merkitystä [Puhemies koputtaa] tulla enempi korostamaan.

Lopuksi haluaisin sanoa sen, että hiljakkoin tuli uutinen, että akkukemikaalitehdas perustetaan Harjavaltaan, [Puhemies koputtaa] ja se merkkaa sitä, että meillä akkuteollisuudessakin on paljon hyvää tulevaisuutta ja hyvää raaka-ainetta täällä Suomessa.

Arvoisa rouva puhemies! Sekoitevelvoitteen kasvattaminen on tärkeää paitsi fossiilisista polttoaineista luopumisessa, myöskin biotalouden potentiaalin kasvattamisessa. Aivan niin kuin ministeri täällä totesi, on äärimmäisen tärkeätä myöskin antaa näille investoinneille tiettyä varmuutta.

EU-politiikassa näitten biopolttoaineitten kohdalla on se ongelma, että osa maista on investoinut vahvasti ensimmäisen sukupolven biopolttoaineisiin ja sitten meillä on toisen ja kolmannen sukupolven polttoaineita, ja täytyy sanoa, että joittenkin maitten poliittiset linjaukset muun muassa näitten kerrointen määrittelyssä lähtevät enemmänkin siitä, että heidän teollisuutensa on investoinut ensimmäiseen sukupolveen, ja siellä eivät paljon paina ilmastotavoitteet eikä muukaan vaan lähinnä se, että halutaan sitä omaa teollisuutta olla näillä poliittisilla linjauksilla tukemassa, ja tämä on tietysti valitettavaa.

Täällä niiden, jotka ovat erityisesti sähköautoilua nostaneet esille, täytyy muistaa, että sehän se ratkaisee, millä sähkö tuotetaan, kuinka ympäristöystävällistä ja ilmastoystävällistä se on. Hiilivoimalla tuotetusta sähköstä kyllä ilmastoystävällisyys on kaukana.

Ja ei kai kukaan [Puhemies koputtaa] todellakaan ole nyt mitään lankkupuuta pistämässä uuniin. Onhan se nyt aivan selvää, että on kyse näistä sivuvirroista, [Puhemies koputtaa] kun puhutaan biopolttoaineitten raaka-aineista.

Arvoisa puhemies! Minusta tämä hallituksen esitys on välttämätön laki, ja perustelen sitä kahdella asialla.

Ensinnäkin me olemme osittain kansainvälisen autoteollisuuden armoilla. Suomalaiset ostavat niitä autoja, mitä maailmanlaajuinen autoteollisuus tuottaa, ja siksi emme voi yksin vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti ja kuinka paljon markkinoille tulee sen hintaisia sähköautoja, että niitä voidaan hankkia.

Toiseksi sähköautothan eivät Suomessa kovin nopeasti yleisty, ellei markkinoille tule edullisia malleja ja semmoisia malleja, joilla pystytään täällä meidän pitkien etäisyyksien maassa ajamaan, ja itse asiassa ei vielä silloinkaan, vaikka niitä tulisi, koska me tiedämme suomalaisen autokannan iän ja sen, ettei kovinkaan usealla suomalaisella ole varaa ostaa uutta autoa. Sen takia tämä vie valitettavasti pitkän aikaa ja tarvitaan tämmöisiä välivaiheen ratkaisuja, kuten täällä on hyvin perusteltu.

Sitä vain tässä lopussa haluan ihmetellä, että sähkölämmitys taloissa näyttää tuhoavan maailman mutta sähköautot pelastavan maailman, ja tämän vuoksi kyllä yhdyn tähän edustaja Essayah’n ajatukseen, [Puhemies koputtaa] että se ratkaisee, millä sähkö tuotetaan.

Arvoisa rouva puhemies! Varapuhemies Pekkarisen innoittamana haluan palauttaa keskusteluun myös sen, mitä biosekoitteita meillä on. Meillä on selluteollisuudessa mäntyöljy, josta on toimitusministeriön kautta Tullin lausuma siitä, että se on jätettä ja tähdettä ja sen jalostaminen männän päällä poltettavaksi on taloudellisesti kannattavaa, mikä on täysin järjetöntä. Tuettuna korkeampijalosteisena raaka-aineena se toimii kansantaloudellisesti huomattavasti paremmin. Kysyisinkin ministeriltä: minkälainen näkymä teillä on siitä, mitä EU tulee päättämään tämän kaksinkertaisen laskennan suhteen nimenomaan mäntyöljyn osalta?

Arvoisa puhemies! Hieman kummastelen näitä hyvinkin epärealistisia lausuntoja, mitä erityisesti vasemmisto-opposition suunnalta on osittain tähän asiaan tullut. Ensin minua suuresti ilahdutti, kun edustaja Wallin esitti hyvin järkevän ajatuksen siitä, että käytäisiin muuttamaan bensiinikäyttöisiä autoja käymään alkoholilla pienikustannuksellisella muutoksella. Se voisi toimia. Sillä voisi moni vähävarainen saada autonsa ympäristöystävällisemmäksi. Mutta joillekin ei mikään riitä: sitten tulee sekä vihreistä että vasemmistoliitosta kannanotto, että pitäisi siirtyä sähköautoihin. [Paavo Arhinmäki: Se tuli muuten ministeriltä!]

En ymmärrä, ettekö te ole missään kosketuksessa todellisuuden kanssa. Luuletteko, että Suomessa talousvaikeuksiensa kanssa painivat ihmiset pystyvät ostamaan uusia kymmenien tuhansien eurojen sähköautoja tuosta noin vaan? Oletteko ajatelleet näiden sähköautojen valmistamisen ympäristövaikutuksia, niiden akkujen valmistamisen ympäristövaikutuksia? Miten ajattelitte ladata autot, kun mielestänne sähköä ei kerran millään saa tuottaa? Sähköä ei siellä seinässä ole, ellei sitä sähköä joku sinne seinään ensin laita.

Arvoisa puhemies! Jatkan tuosta edellisestä puheenvuorosta. Sähköauto on niin energiatehokas, että kyllä siihen täytyy panostaa enempi. Tarvitaan latausverkostoa ja tarvitaan myös auto- ja ajoneuvoveron poistoa ohjaamaan sähköautoiluun.

Mutta onhan tämä nyt käsillä oleva biopolttoainesekoitelaki kohtuuttoman pitkälle menevä esitys ottaen huomioon, että meidän täytyy päästä jo 2030 mennessä eroon fossiilisesta polttoaineesta, öljystä, joten tämä sekoitevelvoite ei aja tässä määrin siihen suuntaan. Ja jos puhutaan raaka-aineista, niin esimerkiksi palmuöljy tai liialliset metsänhakkuut eivät ole ekologista eikä ilmastoystävällistä.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä vielä biokaasuautoilun edistämisestä. Se on jokaisen kuluttajan kannalta edullisesti tavoiteltavissa oleva ekologinen vaihtoehto ja tukee myös Suomen maaseutua ja sen kannattavuutta. Mitä hallitus tekee biokaasuautoilun edistämiseksi?

Arvoisa puhemies! Linjauksemme, että biopolttoaineita käytetään Suomessa esimerkillisen ja kunnianhimoisen paljon verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin, on erinomainen. Liikenteen päästöt ovat Suomessa yksi suurimmista uhkista ilmastolle, joten tällä hallituksen esityksellä vähennetään rutkasti liikenteen päästöjä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru toi tuossa aiemmin esille sähköautoilun edistämisen. Myös sähköpyöräilystä ihmiset ovat nykyään yhä enemmän kiinnostuneet ja hankkineetkin sähköpyöriä. Pyöräilyllä, sähköllä tai varsinkin ilman, vaikutettaisiin myös kansanterveyteen. Miten hallitus tukee pyöräilyä? Täällä edustaja Ihalainen jo mainitsikin, että meillä olisi raaka-aineitakin niihin sähköakkuihin, ihan kotimaista tuotantoa olemassa.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä muistaa tässä bioenergiakeskustelussa yleensä se, että suomalaisella puulla on totta kai miljoonia käyttömuotoja, ja se, että meillä on myös sellaista puuta tuolla metsissämme, joka ei kelpaa prosessiteollisuuden raaka-aineeksi juuri millään. Miksi emme sitä käyttäisi vaikka biopohjaisten öljyjen ja erilaisten bensiinin lisäaineiden valmistamiseen? Sehän on eräänlaista tyhmyyttä, että jätämme mahdollisuuden käyttämättä, vaikka sen luonto meille suo.

Käytetään hyväksi tämä prosessi, jolla metsässä puuta syntyy Suomessa yhä kiihtyvällä vauhdilla. Ei ole mitään tolkkua siinä, että me rupeamme vaikka nyt sähköautoihin valtavasti panostamaan, koska se auto, minkä te omistatte, arvoisat edustajat, tai kuka tahansa suomalainen, olkoon se vaikka vähän vanhempikin... Se on aivan oikea linja, että sekoitetaan polttoaineeseen biojaetta mahdollisimman paljon. Brasiliassa ajetaan tänä päivänä sellaisilla autoilla, jotka käyttävät puhdasta etanolia. Erittäin hyvä idea ja toimii kuulemma erittäin hyvin, ja uskon, että se toimisi myös Suomessa. Kannattaa mennä järkevästi. Kaasu pohjassa ajo päin seinää ei paljon kannata.

Puhemies Paula Risikko

Otetaan tässä vaiheessa neljä vastauspuheenvuoroa ja sitten ministerin vastaus ministerin aikataulusyistä. Nämä henkilöt ovat Suutari, Rantakangas, Niikko ja Halmeenpää.

Arvoisa puhemies! 30 prosentin osuuden saavuttaminen esityksen mukaan on haastavaa, mutta onko toisia vaihtoehtoja? Ajatellaanpa sitä, että Norjassa viime kuussa sähköautojen tai hybridiautojen osuus oli puolet myydyistä autoista. Meillä Suomessa on erinomainen työkalu tähän asiaan, nimittäin tämä meidän ajoneuvo- ja autoverotus, jolla voitaisiin nopeammassa tahdissa pystyä muuttamaan edullisemmaksi nimenomaan sähkö- taikka sitten hybridiautojen hankkiminen. Tällä hetkellä tietysti ongelmana on saatavuus: niitten toimitusajat ovat pitkiä, ja meille ei niitä saada kuin puolen vuoden päästä tai myöhemminkin. Mutta jos ajatellaan sinne 2030:een mennessä, niin se 250 000 auton kumulatiivinen määrä olisi kyllä hyvinkin paljon nopeammin saavutettavissa, ja sen määrän lisääminenkin. Onko tämä mahdollista?

Arvoisa puhemies! Tämäkin lakiesitys osoittaa sen, että Sipilän hallitus ei vain puhu vaan tekee ja tekee kunnianhimoisia tavoitteita ja vastaa näihin tuleviin haasteisiin.

Täällä vihreitten puolelta on korostettu tätä sähköauton merkitystä, mutta joudun palaamaan nyt vanhaan aiheeseen. Tuntuu siltä, että vihreille eivät käy biopolttoaineet, ei saisi metsiä hakata, ei käy vesivoima, ei käy tuulivoimakaan kaikissa osin maata eikä ydinvoima. Voi kysyä, miten tämä kasvava sähkön kysyntä voidaan hoitaa. Miten se voidaan hoitaa? [Anne Kalmari: Kivihiilellä!] Siinä on se kysymys. Se on tuhannen taalan kysymys, tätä vanhaa sanontaa käyttäen. Eli sekin vähän harmittaa, että kun hallitus tekee hyviä esityksiä, niin tuntuu, että mikään ei riitä. Nyt on väärä vuosiluku, eli kyllä olisi hedelmällisintä keskustella siitä, että meillä Suomessa on tällä hetkellä hyvin laaja yhteinen ymmärrys siihen, että vähennämme päästöjä ja panostamme biotalouteen, joka tuo myöskin valtavan paljon työpaikkoja maakuntiin, mikä on hyvä asia tässä tilanteessa, jossa työtä ei ole miltään osin liikaa.