Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Jari Ronkainen ps) | Suullinen  kysymys  venäläisistä  sotilaskoulutuksen  saaneista  maahantulijoista (Ville Valkonen kok) | Suullinen kysymys varautumisesta  Venäjän  aggression laajenemiseen (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Harry Harkimo liik) | Suullinen   kysymys  voimakkaammista   Venäjän   painostuskeinoista   (Pasi  Kivisaari kesk) | Suullinen kysymys Suomen puolustuskyvystä (Kristiina Salonen sd) | Suullinen kysymys saamelaiskäräjälaista (Jenni Pitko vihr) | Suullinen kysymys sote-palveluiden rahoituksesta (Aino-Kaisa Pekonen vas) | Suullinen kysymys HUSin säästösuunnitelmista (Veronica Rehn-Kivi r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Suomeen on tullut Venäjän osittaisen liikekannallepanon ilmoituksen jälkeen yli 42 000 venäläistä. Tämä on enemmän kuin Suomeen on saapunut sotaa pakenevia ukrainalaisia. Jos nyt saatte edes osan turistiviisumeista jäihin, niin on todennäköistä, että rajan yli pyritään laittomasti tai turvapaikanhakijoina monilla rajanylityspaikoilla ja maastorajalla. Rajavartiolaitos on todennut, että itärajalle tarvitaan aita mahdollisimman nopeasti. Rajalain käsittelyn yhteydessä saatiin puolueiden yksimielinen kanta, että asiaa edistetään, mutta hallitus ei ole esittämässä rahaa hankkeelle.

Arvoisa sisäministeri, sanoitte eilen, että raja-aidasta on syytä käydä keskustelua, mutta nyt pitäisi alkaa toimia. Tiedämme, että kustannuksia on jo selvitetty ja tekniikka on olemassa, mutta onko hallituksella poliittinen tahtotila rakentaa raja-aita vai ei? Osaatteko tehdä päätöksiä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja Ronkainen tässä kertoi, todellakin liikekannallepanon jälkeen Suomeen on saapunut enemmän venäläisiä kuin ennen sitä. Nyt tuo tilanne on sillä tavalla muuttunut, että eilen määrät olivat vähentyneet jo merkittävästi — ilmeisesti Venäjän puolelta estetään ennen kaikkea miesten saapumista tänne meidän puolelle rajaa. Ja tuo määrä — se, että Venäjälle on palannut vähemmän ihmisiä kuin sieltä on tullut Suomen puolelle — johtuu siitä, että valtaosa näistä ihmisistä on ollut kauttakulkumatkalla. Heillä on ollut myös muiden maiden viisumeita, ja he ovat menneet muualle Schengen-alueelle tai sitten ehkä Schengen-alueen ulkopuolellekin esimerkiksi Turkkiin tai Yhdysvaltoihin. Tämä ehkä selvennykseksi, mikä tilanne rajalla on. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaa kysymykseen!]

No, sitten tähän raja-aitakysymykseen. Meillä todellakaan ei ole aiemmin ollut lainsäädäntöäkään, joka olisi mahdollistanut tämmöisen jykevän raja-aidan rakentamisen. [Perussuomalaisen ryhmästä: Nyt on!] Viime kesänä rajavartiolain yhteydessä lainsäädäntöä muutettiin niin, [Juha Mäenpää: Se kerrottiin jo kysymyksessä!] että se on mahdollista, ja Rajavartiolaitos on sen jälkeen tehnyt selvitystä siitä, voisiko tämä aitaaminen olla kannatettavaa ja mihin osiin rajaa. Mutta varmaan kohta jatkamme keskustelua tästä. [Ben Zyskowicz: Onko teillä kantaa asiaan?]

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Ronkainen.

Arvoisa puhemies! Olisi ollut ihan kiva kuulla vastaus siihen kysymykseen. Fakta on, ettei kukaan täysin pysty takaamaan nyt tulleiden kymmenientuhansien venäläisten todellisia taustoja tai motiiveja. Tästä syystä on estettävä venäläisten pääsy maahan, oli heillä viisumia tai ei. Laajamittainen maahantulo, esimerkiksi massoittain tapahtuva turvapaikanhaku, voidaan estää ottamalla rajalain pykälät käyttöön.

Haluamme huomauttaa, että sotilaspalveluksen pakoilu ei ole turvapaikkaperuste. Jos se olisi, oikeus turvapaikkaan syntyisi teoriassa jopa 20 miljoonalle venäläiselle. Tästä huolimatta sisäministeri eilen totesi, että rajalla valmistaudutaan jopa turvapaikanhakijoiden tulvaan niin, että heidät otetaan vastaan ja Suomeen perustetaan järjestelykeskuksia. Potentiaalisesti miljoonilleko?

Arvoisa hallitus, milloin otatte rajalain käyttöön niin, että itäraja suljetaan raakaa sotaa käyvän maan kansalaisilta ja turvapaikanhakuoikeus itärajalla keskeytetään?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että ihmisiä huolettaa todella paljon tämä muuttunut turvallisuustilanne ja myös se, että todellakin nyt Venäjältä on tullut Suomeen, kun Baltian maat ja Puola sulkivat rajansa, kauttakulkuliikennettä ja turismi- ja ostosliikennettä. Ja sen takia, että hallitus antoi tänään periaatepäätöksen, missä tätä tuloa rajoitetaan, turistitarkoituksella ei pääse maahan, vaikka olisi viisumikin, ja nämä rajoitukset tulevat voimaan huomenna heti vuorokauden vaihtuessa, perjantaina kello 00.

Mutta sitten tähän turvapaikkahakemusasiaan: Todellakin on mahdollisuus hakea turvapaikkaa, mutta jokainen hakemus käsitellään yksilöllisesti. Ei ole mitään automaatiota, että liikekannallepano sinänsä oikeuttaa turvapaikkaan, mutta voi olla, että siellä on taustalla sellaisia asioita — vainoa poliittisen mielipiteen takia tai muuta — jotka siihen oikeuttavat.

Ehkä on hyvä myös suhteuttaa näitä asioita. Viime keskiviikon jälkeen venäläiset ovat jättäneet Suomeen 154 turvapaikkahakemusta, joista 40 on tehty rajalla.

Arvoisa puhemies! Putin ja hänen hallintonsa ovat laittomalla sodallaan suistaneet Euroopan synkkään aikaan. Näinä aikoina Suomen valtion ydintehtävä on suomalaisten turvallisuuden takaaminen, ja me olemme kiitollisuudenvelassa kaikille ammattilaisille, jotka ovat valppaana tälläkin hetkellä. Kiitos rajavartijoille, poliiseille, sotilaille ja kaikille suomalaisille, jotka pysyvät huolesta huolimatta tehtäviensä tasalla.

Tällä hetkellä itärajalla tosiaan tapahtuu, ja ilmiselvää on, että Venäjältä tulevien sotilaskoulutettujen reserviläisten osalta on kyseessä riski turvallisuusuhasta. Jatkan aikaisempaa kysymystä siitä, että tuloväylä ei välttämättä ole se merkityksellinen seikka, vaan kokonaisarvio siitä, että kun tänne mahdollisesti päätyy suuri määrä venäläisiä sotilaskoulutettuja, miten Suomi reagoi tässä tilanteessa, rajalainsäädännöllä tai muuten. Miten hallitus aikoo reagoida tähän kokonaisuuteen?

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Tilannetta seurataan hyvin tarkasti, ja tarvittaessa totta kai puututaan tilanteeseen. [Sari Sarkomaa: Millä tavalla?] On hyvä muistaa, että todellakin tällä hetkellä liikenne itärajan yli on nyt... Silloin viikko sitten, kun liikekannallepano alkoi, selvästi siinä tuli nousua, mutta nyt ne määrät ovat vähentyneet, ja sieltä on siis tullut ihmisiä, joilla on joko Suomen myöntämä viisumi tai jonkun toisen Schengen-maan myöntämä viisumi, elikkä tavallaan tiedämme, keitä ne ihmiset ovat. Kun he ovat viisumia hakeneet, niin heidän on täytynyt antaa perustelut siihen. Sen lisäksi rajalla myös tehdään ja on tehty rajatarkastukset jokaiselle tulijalle huolellisesti.

Mutta on ihan totta, että me emme tiedä, miten tilanne kehittyy, ja meidän täytyy varautua kaikenlaisiin uhkiin, ja sitä meidän viranomaiset tekevät. He ovat myös harjoitelleet erilaisiin tilanteisiin, esimerkiksi tämmöisen laajan maahantulon tilanteisiin, ja heillä on valmius, jos tilanne sitä vaatii, tarttua toimiin.

Puhemies Matti Vanhanen

Haluaako edustaja Valkonen lisäkysymyksen?

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Kyllä vain. [Eduskunnasta: Puhemies!] — Puhemies. — Arvoisa puhemies! Tällä viikolla olemme valitettavasti saaneet todistaa todennäköisesti myös tämän ajan ensimmäistä sabotaasia Euroopassa, kun Nord Stream ‑kaasuputkia vahingoitettiin. Tapahtuma on otettava äärimmäisen vakavasti mutta pää kylmänä. Ensiarvoisen tärkeää on toki suojata kriittinen inframme parhaalla mahdollisella tavalla, ja toiseksi lännen on löydettävä yhteinen linja sille, miten näihin hybriditoimiin vastataan. Emme voi jättäytyä sinisilmäisyyden uhriksi. Teoilla on oltava seuraukset, vaikka ne kiistettäisiinkin — näinhän tekee jokainen rikollinen.

Ja, arvoisa puhemies, siksi kysynkin: mikä on hallituksen arvio Suomen kriittisen infran turvallisuudesta tällä hetkellä, ja mitä lisätoimenpiteitä hallitus tekee infran turvaamiseksi?

Puhemies Matti Vanhanen

Valtiovarainministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Vastaan kysymykseen hallituksen varautumisen ministerityöryhmän puheenjohtajana.

Ensiksikin on luotava turvaa meidän kaikkien mieliin siitä, että Suomi on varautunut vuosikymmenet. Kuten ministeri Mikkonenkin totesi, myös meidän viranomaiset harjoittelevat toistuvasti ja usein hyvin moninaisiin kriisitilanteisiin, myös sellaisiin vakaviin, joita tällä viikolla Itämerellä on todistettu. Samalla voimme luoda turvaa sillä ajatuksella, että juuri nyt tiedossamme ei ole mikään sellainen uhka, joka kohdistuisi Suomeen, siis meidän omaan kriittiseen infraamme.

Mutta kaikkeen on hyvä varautua ja näinä poikkeuksellisina aikoina myös varautumisen tasoa nostaa. Me olemme esimerkiksi oman Balticconnectorin eli vastaavan maakaasuputkemme valvontaa tehostaneet. Siitä vastaa Gasgrid-niminen kansallinen yhtiömme. Vastaavalla tavalla olemme antaneet määräyksen kaikille ministeriöille tiivistää nyt tietoisuuttaan ja varautumistaan muunkin kriittisen infran osalta. Yksi tärkeä viestimme lähtee suomalaisille kuntapäättäjille ja viranhaltijoille. Paljon kriittistä arkemme perusinfraa on myös kuntien vastuulla vaikkapa vesihuollossa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on viimein onnistunut tekemään turistiviisumien osalta päätöksen, joka vähentää tätä Suomeen saapuvan venäläisväestön määrää eli näitä huvimatkoja. Se on erittäin hyvä päätös. Mutta valitettavasti samaan aikaan tämä ongelma laajenee muille suunnille, eli käytännössä turvapaikkaa voi kuka tahansa tulla hakemaan meidän rajoiltamme, ja nyt tänään olemme kuulleet jopa, että te olette edistämässä humanitaarista viisumia nopeasti. Aiemmin tästä ilmoitettiin ministeriöstä, että sen valmistelu vie niin kauan, että se ei ehdi tälle kaudelle, mutta tämän päivän tietojen mukaan te olette tehneet siitä päätöksen ja valmistelu ei viekään kovin kauaa.

Humanitaarinen viisumi mahdollistaa sen, että sekä venäläinen että minkä tahansa muun maalainen ihminen voi käytännössä anoa turvapaikkaa edes tulematta maan rajoille, ja tähän liittyy aivan samanlaisia turvallisuusongelmia kuin turvapaikan hakuoikeuteenkin tällä hetkellä. Pääministeri, te totesitte eilen, että me emme saa olla sinisilmäisiä. Vapaa turvapaikanhakuoikeus ja jopa helpotettu humanitaarinen viisumi maasta, joka käy aggressiivista hyökkäyssotaa ja on myös meille kansallinen uhka — mitä muuta tämä on kuin sinisilmäisyyttä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ulkoministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Purran kysymyksestä liittyen humanitääriseen viisumiin. Todella hallitus aikaisemmin tänä syksynä iltakoulukäsittelyssään totesi, että meiltä puuttuu niitä välineitä, kun turismiviisumit kielletään, niin kuin nyt on tehty, joita voitaisiin käyttää silloin, jos on joku tietty tarve, esimerkiksi toisinajattelijalla, kriittisellä journalistilla, ihmisoikeuspuolustajalla, joka on joutunut suuriin vaikeuksiin, ja häntä haluttaisiin auttaa. Meiltä tällainen väline puuttuu. Tätä varten väline, joka on monissa maissa käytössä, olisi humanitäärinen viisumi. Sitä ulkoministeriössä valmistellaan. Valmistelu tulee viemään ainakin joitakin kuukausia. Se ei ole mikään nopea ratkaisu, mutta se vastaisi sitä käytäntöä, joka on muun muassa Baltian maissa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Orpo.

Arvoisa puhemies! Turvallisuustilanne on todellakin erittäin huolestuttava: Venäjän raaka hyökkäys jatkuu, äänenpainot ovat koventuneet, länttä uhkaillaan ja sodan laajeneminen on ihmisten mielissä. Arvoisa hallitus, suomalaiset ovat todella huolissaan, ja nyt jos jotain tarvitaan, niin tarvitaan yksituumaisuutta. Tämä sali näytti keväällä Nato-kysymyksessä, miten me pystymme yhteistyöhön isänmaan turvallisuuden ollessa uhattuna, ja mielestämme nyt olisi samanlainen tilanne. Kokoomus on valmis keskustelemaan parlamentaarisesti ja tekemään yhteistyötä näiden ajankohtaisten turvallisuuteen liittyvien huolien ja asioiden parissa — on kyse sitten varautumisesta, rajakysymyksistä, valmiudesta tai vaikka kriittisen infran turvaamisesta.

Kysyisinkin pääministeriltä: olisitteko valmis kutsumaan eduskuntapuolueiden puheenjohtajat keskustelemaan näistä asioista ja etsimään yhdessä ratkaisuja?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kyllä olen valmis, ja ajattelen hyvin samalla tavalla. Kun kyse on ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, isänmaan asiasta, niin mitä laajempaa ja yksituumaisempaa yhteistyötä kykenemme tekemään, sen turvallisemmassa asemassa koko Suomi on.

Olemme myös käyneet eduskunnan kanssa keskustelua siitä, millä tavalla tätä ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannetta voitaisiin käsitellä myös isossa salissa. Tietenkin valiokunnat käyvät koko ajan tätä tilannetta läpi — kuuntelevat ja kuulevat asiantuntijoita, käyvät keskustelua — mutta myös tämä sali on hyvä ottaa tähän keskusteluun mukaan, ja tämän osalta ymmärtääkseni puhemiehistössä on nähty, että tällainen ajankohtaiskeskustelu, jossa kuultaisiin avainministereiltä alustuksia, voisi olla se tapa. Mutta ajattelen hyvin samalla tavalla: parlamentaarista yhteistyötä tarvitaan, ja hallitus on siihen sitoutunut.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyrimme ensi tiistaiksi järjestämään ajankohtaiskeskustelun tästä teemasta. — Edustaja Peltokangas.

Kiitos, arvoisa puhemies! Oli aikanaan silmitöntä naiiviutta väittää, että Nord Stream ‑kaasuputkihanke on vain ympäristöasia eikä lainkaan turvallisuuskysymys. Näin kuitenkin aikanaan väittivät muun muassa herrat Lipponen, SDP, Stubb, kokoomus, Sipilä, keskusta, Lehtomäki, keskusta, ja muutama muu.

Nyt, kun kaasuputket vuotavat arvioiden mukaan Venäjän sabotaasin johdosta, kestikin aikaa, että pääministeri Marin kommentoi asiaan yhtään mitään. Ruotsissa hallitus kutsuttiin heti kriisikokoukseen. Täällä uutisoitiin, että entiset pääministerit syövät istuvan pääministerin kanssa juhlalounaalla. Nyt on oltava hereillä, arvoisa hallitus. Kertokaa, minkälaisia konkreettisia toimenpiteitä jatkuvasti vain kiristyvän turvallisuustilanteen johdosta teette pikaisesti. Raja kiinni, aita rajalle — tulevatko nämä perussuomalaisten jo kauan ehdottamat ainoat konkreettiset keinot nyt käyttöön, eivätkä viikon tai kahden päästä? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset viranomaiset ovat, totta kai, tarkkailleet tätä tilannetta koko ajan. [Jani Mäkelä: Ei kysytty viranomaisista!] Nuo kaasuputken vuodot ovat tapahtuneet Ruotsin ja Tanskan talousalueella. Ilman muuta molempien maiden hallitukset ovat asiaa käsitelleet. Itsekin olen ollut yhteydessä sekä Tanskan pääministeriin Mette Frederikseniin että Ruotsin pääministeriin Magdalena Anderssoniin ja keskustellut tästä tilanteesta. Aivan yhtä lailla ulkoministeri Haavisto ja puolustusministeri Kaikkonen ovat olleet kollegoihinsa yhteydessä. Me yhdessä tätä tilannetta hyvin tarkasti seuraamme. Olen myös kertonut, että Suomen hallitus ja Suomi on valmis tukemaan ja auttamaan näitä maita kaikin mahdollisin keinoin, missä meistä voisi olla apua. Hallitus on myös eilen tätä tilannetta käsitellyt iltakoulussa ja pitänyt tästä tilanteesta infon myös lehdistölle ja kansalaisille. Me, totta kai, pyrimme varautumaan kaikenlaisiin tilanteisiin, ja tänään, kuten ministeri Saarikko kuvasi, varautumisen ministerityöryhmä on esimerkiksi tarkastellut tätä kriittisen infrastruktuurin kysymystä, ja kaiken aikaa me pyrimme vahvistamaan omaa varautumistamme erilaisiin mahdollisiin tilanteisiin.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin rohkenen tulkita puheenjohtaja Orpon puheenvuoroa tästä parlamentaarisesta työskentelystä niin, että ajankohtaiskeskustelu on hyvä, mutta ei se ole kyllä sama asia kuin oikeasti parlamentaarisen konsensuksen hakeminen näihin keskeisiin kysymyksiin, niin että toivon, että vielä harkitaan myöskin sitä pyöreän pöydän mallia tässä teemassa.

Täällä sisäministeri aiemmin vastasi, että ”kyllä ollaan valmiita” reagoimaan tilanteeseen, jossa suuri määrä asevelvollisuusikäisiä venäläisiä rajan yli syystä tai toisesta tulisi ja syystä tai toisesta Venäjän rajavartiopalvelu aikaisempien vuosikymmenten periaatteiden vastaisesti heidät päästäisi eteenpäin. Siinähän on kaksi tapaa, miten saatatte reagoida: alkaa järjestämään vastaanottokeskuksia, ottaa vuoden prosessiin turvapaikanhakijoina, vai oletteko valmis tarpeeksi nopeasti reagoimaan niin, että otetaan käyttöön rajalain uudet pykälät, joiden nojalla on mahdollista sulkea itärajan turvapaikanhaku, jos sen on mahdollista aiheuttaa kansallisen turvallisuuden uhka määrältään tai laadultaan? Oletteko valmis nopeasti reagoimaan tällä jälkimmäisellä tavalla, vai otatteko suurenkin määrän vastaanottokeskuksiin?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä kommentoin tätä parlamentaarista yhteistyötä. Olen pahoillani, jos tulkitsitte vastaukseni näin. Kuvasin sitä, että kun salista on myös toivottu ajankohtaiskeskustelua, se ilman muuta järjestetään. Hallituksen ministerit voivat alustaa, ja me voimme yhdessä käydä tässä salissa keskustelun, mutta ilman muuta sen lisäksi parlamentaarinen yksituumaisuus, yhteistyö näissä kysymyksissä on äärettömän tärkeää.

Mitä tulee tuohon rajan tilanteeseen, mahdollisiin turvallisuusuhkiin: Mielestäni kaikkiin näihin pitää suhtautua erittäin vakavasti. Mikäli meidän turvallisuusviranomaisemme antavat sellaisen arvion, että lisätoimia rajalla tarvitaan, niin ilman muuta hallitus on niihin valmis, se on yksiselitteistä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Pian!] Meille isänmaan turvallisuus on kaikkein tärkein kysymys. Uskon, että se on sitä kaikille suomalaisille.

Samanaikaisesti on syytä tässä kohtaa korostaa sitä, että me emme ole havainneet, että Suomeen tällä hetkellä esimerkiksi kohdistuisi mitään aseellista uhkaa, sotilaallista uhkaa. Tässä suhteessa suomalaiset voivat tätäkin torstaita viettää rauhallisesti.

Arvoisa herra puhemies! Nämä Venäjän aggressiot tulevat yhä lähemmäs tavallista suomalaista, ja tämä Itämereen kohdistunut sabotaasi herättää tietysti suurta huolta myös siitä, että kyseessä näyttää olevan todellakin ihan terroriteko, joka täyttää terroriteon ehdot ja jolla pyritään aiheuttamaan pelkoa ja kenties vaikuttamaan päätöksentekoon. On aika merkillistä, että myös Venäjän turvallisuuspalvelu FSB ilmoitti tutkivansa tätä terroristisena tekona, ja tämä herättää tietysti sen kysymyksen ja vaihtoehdon, että voitaisiinko tätä tekoa käyttää Mainilan laukausten tapaan syynä käynnistää erikoisoperaatioita. Kun hallitus nyt monella tavalla varautuu tähän tilanteeseen, niin oletteko ottaneet tätä huomioon?

Puhemies Matti Vanhanen

Ulkoministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Kansainvälinen reaktio on ollut hyvin jyrkkä näihin toimiin Itämerellä — kuka niiden takana nyt sitten onkin. Selvitykset ovat menossa, Tanska ja Ruotsi tekevät rikosselvityksiä näistä tapahtumista. On mahdollista, että koko putki on tehty käyttökelvottomaksi näillä toimenpiteillä. Selvästi tuhojen mittaluokka on sellainen, että takana on hyvin todennäköisesti valtiollinen toimija. Tutkimukset sitten varmasti selvittävät, mistä ilmansuunnasta tämä toimija löytyy.

On erittäin tärkeää, että EU on reagoinut yhdessä, ja Suomi on ollut mukana myöskin Naton reaktiossa tätä vastaan. Ja kuten täällä aikaisemmin todettiin, tähän liittyy myös kysymys siitä, mitä muita infrastruktuurihankkeita ja ‑laitteita voidaan uhata vastaavilla menetelmillä, ja sen vuoksi myöskin Suomi on tehostanut valvontaa, kuten ministeri Saarikko totesi.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Rantanen, Mari.

Arvoisa puhemies! Tässä on todella päästy siihen tilanteeseen, että kansainvälisten suhteiden perusteella näitä turistiviisumeja on rajoitettu, mutta samalla se tekee tilanteen vähän riskialttiiksi sen suhteen, että sitten esimerkiksi Venäjältä tullaankin hakemaan täältä turvapaikkaa.

Nythän tämän päivän tiedotustilaisuudessa myös supo on nostanut esiin sen ongelman, että turistiviisumeilla aikaisemmin on tultu ja on voitu tehdä tämmöisiä sabotaaseja, mutta nyt jatkossa aivan yhtä hyvin voidaan tulla turvapaikanhakijoina. Kuten tässä äsken jo kerran kysyttiin, kysyisin nyt: Onko teillä valmius sulkea itäraja tämän rajavartiolain 16 §:n perusteella? Pääministeri Marin sanoi äsken, että kyllä on, jos sellainen arvio annetaan, mutta tänään ministeri Mikkonen on antanut Iltalehdelle haastattelun, jossa hän pikemminkin tuo esiin, että otamme kaikki vastaan ja panostamme siihen turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Kummin nyt on, onko teillä valmius sulkea itäraja vai ei? [Leena Meri: Se olisi kyllä hyvä tietää!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Turvallisuustilanne on todellakin muuttunut viime aikoina, ja ymmärrän hyvin, että nämä asiat huolestuttavat ihmisiä, ja sen takia meidän turvallisuusviranomaiset tekevät koko ajan työtä. He ovat hyvin valmistautuneet ja varautuneet erilaisiin tilanteisiin ja myös seuraavat tilannetta hyvin tarkasti, ja kuten täällä ministeri Saarikko kertoi, näitä erilaisia tilanteita myös harjoitellaan yhdessä eri viranomaisten kanssa. [Vilhelm Junnila: Vastaus!] On aivan selvää, että jos me olemme sellaisessa tilanteessa, että meillä on vakava uhka kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle, niin silloin meillä on keinoja, mitä ottaa käyttöön, [Juha Mäenpää: Eikö nyt ole?] ja tämä rajavartiolaki on yksi, mutta täytyy huomata, että näitä keinoja pitää tehdä aina suhteessa siihen tilanteeseen. Meillä jatkuvasti turvallisuusviranomaiset valvovat tilannetta ja antavat meille arviota, miten mihinkin tulee reagoida. Meidän täytyy muistaa, että silloin kun me käytämme erilaisia keinoja, niitten todella täytyy pohjautua siihen kulloinkin olevaan tilanteeseen, emmekä voi myöskään ylireagoida asioihin. [Vasemmalta: Oikein!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut tällä viikollakin jännitteisemmäksi: kaasuputkea räjähtää, ja Venäjällä sisäiset levottomuudet kasvavat. Se tietysti johtaa siihen, että Suomen valtiojohto — eduskunta, hallitus, presidentti — joutuvat olemaan yhä enemmän hereillä ja yhä enemmän varautumaan itse asiassa sellaisiinkin uhkiin, jotka näyttävät täysin epätodennäköisiltä. Ja tämä rajaturvallisuus liittyy juuri tähän.

Nyt hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla julkisuudessa olevien tietojen mukaan noin 30 prosenttia vähennetään rajanylityksiä Venäjältä Suomeen — julkisuudessa olevien tietojen mukaan. Edelleen jää siis turvapaikanhakuoikeus, jolla itse asiassa aika rajattomastikin voi tulla Suomen alueelle ehkä vuoden tai parikin kestävään turvapaikkaprosessiin. Voidaan puhua ison maan väestöliikkeistä eli kymmenistätuhansista ihmisistä. Nyt kysyn pääministeriltä: kun olette tehneet tänään ratkaisuja kansainvälisen mainehaitan perusteella, niin näettekö, että tähän liittyy kansallisen turvallisuuden kannalta riskejä, jos näin isot väestömäärät ovat liikkeellä?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Me olemme tänään tehneet valtioneuvostossa periaatepäätöksen, jolla tätä viisumikysymystä voidaan ratkoa. Myös Baltiassa, Puolassa edelleen on rajan yli liikennettä erilaisin poikkeusperustein, ja aivan yhtä lailla tässä Suomen periaatepäätöksessä on poikkeuksia, esimerkiksi perhesyyt, joiden kautta voi edelleen Suomeen tulla. Me tarkkailemme tätä turvallisuustilannetta erittäin tarkasti. Me suhtaudumme siihen vakavasti. Me olemme valmiita lisätoimenpiteisiin, mikäli turvallisuusviranomaiset niin arvioivat. Tällä hetkellä turvallisuusviranomaiset eivät ole antaneet hallitukselle sellaista arviota, että meihin kohdistuisi tällainen vakava uhka, vakava vaara, jonka perusteella esimerkiksi tuota rajalakia voitaisiin käyttää. Mutta mikäli tällainen arvio annetaan, hallitus on kyllä heti valmiudessa toimimaan.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Sanoimme kuukausi sitten jo, että viisumit pitää välittömästi kieltää. Kuukausi on kulunut, eikä hallitus saa vieläkään itärajaa kiinni. Vielä jää voimaan kymmenen poikkeusta, joiden avulla venäläiset pääsevät Suomeen — kyllä mahtaa kiinteistöille riittää hoitajia ja opiskelemaan haluavia pääsykokeisiin.

Nyt ei ole kysymys mistään leikistä: Venäjä on julistanut liikekannallepanon ja sodan lännelle ja kaasuputkia räjäytellään Itämerellä. Suomella on Euroopan pisin maaraja Venäjän kanssa.

Rajavartiolaitoksen johto esitti aidan rakentamista itärajan kriittisiin kohtiin. Se maksaa miljoona euroa kilometri. Sanoitte äsken, että pienen aidan voi rakentaa, mutta isompaa ei voi rakentaa. Voitteko vähän selvittää, minkälaisen aidan voisi nyt rakentaa ja mitä meinaatte tehdä sillä välillä?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Mielestäni tähän Rajavartiolaitoksen esitykseen raja-aidasta pitää suhtautua vakavasti. Tämä vaatii tietenkin ulkopoliittisen keskustelun, [Jani Mäkelä: Komitea?] mutta sen jälkeen tässä kysymyksessä on mahdollista edetä.

Raja on esittänyt pilottia. Itse olisin siihen valmis. Siitä olen keskustellut valtiovarainministeri Saarikon kanssa. Tätä asiaa on myös eilen hallitus iltakoulussaan sivunnut, mutta tämä vaatii myös parlamentaarista keskustelua eduskuntapuolueiden kanssa. Mielestäni tämä on asia, jota on syytä hyvinkin pian käydä yhdessä parlamentaarisesti läpi. Sanoisin näin, että tässä tilanteessa, jossa me elämme muuttunutta ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannetta, tämäkin kysymys pitää ottaa pöydälle.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Hyvä sisäministeri, te kuvasitte sitä, että mikäli tilanne sitä vaatii, niin rajalain pykäliä voidaan ottaa käyttöön. ”Vakava uhka”, ”suuri määrä” ja ”uhka kansalliselle turvallisuudelle” ovat kuitenkin tulkinnallisia kysymyksiä, ja suoraan lakitekstistä näihin ei löydy suoraa vastausta, ja nimenomaan taho, joka nämä päätökset tekee, on valtioneuvosto.

Tällä hetkellä, kun Suomeen on seitsemässä päivässä tullut enemmän venäläisiä kuin seitsemässä kuukaudessa ukrainalaisia, [Kimmo Kiljunen: 80 prosenttia on mennyt muualle!] joita me haluamme kaikki täällä auttaa, voidaan aivan oikeutetusti kysyä: oletteko te tämän tilanteen tasalla? Supo on todennut, että tähän saapuvaan joukkoon liittyy turvallisuushaasteita, Venäjä on vuosikaudet suorittanut erilaista sabotaasia ja omia operaatioitansa muun muassa viisumeilla maahan tulevien kautta. [Eva Biaudet’n välihuuto] Eikö tähän liity kansallisen turvallisuuden uhkaa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Kuten olen täältä aitiosta moneen kertaan sanonut, me otamme vakavasti tämän tilanteen. [Sanna Antikainen: Ei siltä näytä!] Me otamme vakavasti turvallisuusuhat. Mutta me luotamme siihen, että meidän turvallisuusviranomaisemme ovat ajan tasalla, he herkeämättä seuraavat tilannetta ja informoivat, ja silloin, jos on tarvetta, me olemme valmiita tekemään päätöksiä hyvin nopeallakin aikataululla.

Nyt on ehkä hyvä muistaa, että todellakin itärajalla venäläisten tulo on lisääntynyt, se lisääntyi silloin viikko sitten, kun Venäjä julisti osittaisen liikekannallepanon. [Juha Mäenpää: Me tiedetään!] Sitä ennen määrät olivat hyvin pieniä verrattuna aiempiin vuosiin koronan vuoksi. Nyt me huomaamme, että eilen määrät pienenivät merkittävästi ja myös tänään on ollut vähemmän tulijoita, elikkä ilmeisesti selvästikin Venäjän puolella rajoitetaan tätä tuloa. Niillä tulijoilla, jotka ovat meille tulleet, on tosiaan kaikilla ollut viisumi, joten me tiedämme, keitä he ovat, ja heistä valtaosa, noin 80 prosenttia, on jatkanut pois Suomesta muihin Schengen-maihin.

Me olemme valmiita ottamaan käyttöön niitä välineitä, mitä meillä on, mutta ne otetaan käyttöön siinä ajassa, kun se tarve on. Niitä ei voida ottaa ennakoivasti, vaan käyttöönotto perustuu viranomaisten arvioihin.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Zyskowicz.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Marin, te ja koko hallitus olette olleet hyvin selkeitä Venäjän hyökkäyksen tuomitsemisessa — kiitos siitä. Teiltä hallitukselta meni pari viikkoa vähintään, ja vaadittiin aikamoinen juridinen kuperkeikka, että saitte venäläisen turismin Suomeen tai Suomen kautta loppumaan. Perimmäinen syy tähän ovat ylikireät oikeudelliset tulkinnat, joita eri ministeriöissä olevat virkamiehet, juristit, tekevät. [Perussuomalaisten ryhmästä: Poliittisella ohjauksella!] Huoli on se, että myös tämän rajalain 16 §:n käyttöönotossa te tulette törmäämään samanlaisiin ylikireisiin tulkintoihin, jotka koskevat sekä EU-oikeutta että meidän omaa lainsäädäntöämme. Pääministeri Marin, voitaisiinko ajatella, että valtioneuvoston eri ministeriöiden juristeille järjestettäisiin jatkokoulutusta, jossa kerrottaisiin, että se ylikireä, kaikista kirein, tulkinta ei ole ainoa eikä edes järkevin mahdollisuus eri tilanteissa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Suomi on oikeusvaltio, ja me pohjaamme meidän päätöksemme ja hallitus pohjaa oman toimintansa tietenkin niihin juridisiin reunaehtoihin, jotka välillä kansalaisten silmissä tai tämänkin salin keskustelussa voivat näyttää jäykiltä — mutta oikeusvaltiossa me näin toimimme. [Jani Mäkelä: Se kuitenkin taipuu silloin kun halutaan!]

Tässä tilanteessa ydinkysymys on ollut, mikä on turvallisuusviranomaisten arvio viisumeiden osalta ja arvio rajan osalta, ja näissä molemmissa tilanteissa, molemmissa kysymyksissä tällä hetkellä meillä ei ole turvallisuusviranomaisilta sellaista arviota, että Suomeen kohdistuisi ikään kuin kaikkien venäläisten osalta tällainen uhka, perusteltu epäilys uhasta. Mikäli me tuollaisen arvion saisimme, me tekisimme tietenkin siihen nojaten päätöksiä, mutta tällaista arviota viranomaisilta ei ole annettu — ei viisumikysymyksessä eikä tällä hetkellä rajan osalta. Mikäli arvio muuttuu, hallitus on valmiudessa välittömästi toimia. Me olemme tätä tilannetta jo ennalta käsitelleet ja tämän viestin hyvin selkeästi eteenpäin kertoneet, mutta totta kai me nojaamme meidän toimintamme niiden viranomaisten arvioihin, jotka tätä turvallisuustilannetta tarkkailevat. [Välihuutoja oikealta — Jani Mäkelä: Kuka tätä johtaa?]

Arvoisa puhemies! Venäjä todella jatkaa häikäilemättömiä toimiaan, joista esimerkkinä Etelä- ja Itä-Ukrainassa järjestetyt valeäänestykset, jotka näyttäytyvät lähinnä farssimaisena toimintana. Yhtä vakava asia ovat myöskin kaasuputkivuotoon liittyvät vahvat epäilyt sabotaasista, ja samaan aikaan silmitön tappaminen Ukrainassa jatkuu ja Venäjän kansalaisia kutsutaan lisääntyvässä määrin sotakentille. Päähuomion pitää olla edelleen Ukrainassa, heidän hädässään.

Kaikella tavalla arvioituna tilanne on pahenemassa, eikä sodan päättymiselle näy loppua. Siksi kollektiivista painostusta Venäjää kohtaan on jatkettava joka rintamalla. Kysyisin ulkoministeri Haavistolta: miten hallitus reagoi yhä paheneviin Venäjän sotatoimiin, ja edistääkö Suomi yhä voimakkaampia painostuskeinoja, joita toteutetaan yhtenäisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden voimin?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Kiitos edustaja Kivisaarelle hyvästä kysymyksestä ja myöskin siitä huomiosta, että helposti nämä tapahtumat vaikkapa Itämerellä vievät nyt päähuomion ja emme muista, mikä on tämän konfliktin alkuperä — Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Tulemme jatkamaan Ukrainan tukemista, tulemme jatkamaan Ukrainan humanitääristä tukemista, auttamaan jälleenrakennuksessa, jatkamaan myöskin aseellista tukea Ukrainalle ja samalla kiristämään Euroopan unionin taholta sanktioita Venäjää kohtaan. On ihan selvä, että lisäsanktioita tarvitaan, mutta myöskin tarvitaan selvää seurantaa siitä, että olemassa olevat sanktiot toimivat ja niitä ei kierretä.

Ja kansanäänestyksistä: Oli oikein, mitä sanoitte. Nämä ovat valheellisia kansanäänestyksiä, ja onneksi ne ovat herättäneet myöskin joitain Venäjän naapurimaita siihen, että tällaista metodia voidaan käyttää: yritetään väittää joku alue omaksi tällaisen kansanäänestyksen kautta. [Juha Mäenpään välihuuto] Se on kansainvälisesti täysin tuomittava menetelmä.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Essayah.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit julkaisivat jo elokuussa omat sata keinoa kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden parantamiseksi, ja on ollut tärkeää tänään kuulla tiedotustilaisuudessa siitä, että myöskin meillä nyt sitten valmiussuunnittelu ja infrastruktuurin suojaaminen, nimenomaan yhteiskunnan kannalta tärkeän infrastruktuurin suojaaminen, astuu askeleita eteenpäin.

Mutta tämän kyselytunnin aikana me olemme saaneet kuulla, että nyt presidentin kansliasta on annettu Venäjällä uudet ohjeet: tiedottamisessa ei ole kyseessä enää erikoisoperaatio, vaan puhutaan kansansodasta Natoa vastaan. Olisinkin nyt halunnut kuulla tässä puolustusministeriltä: onko Suomessa nyt ajatuksena, että esimerkiksi Puolustusvoimilla olisi aika nostaa turvallisuustasoa? Ja kyllä yhdyn tässä yhteydessä myöskin edustaja, puheenjohtaja Petteri Orpon näkemykseen siitä, että meillä varmasti olisi syytä parlamentaarisesti kokoontua ja käsitellä tätä turvallisuustilannetta.

Puhemies Matti Vanhanen

Puolustusministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Tässä viime päivien aikana, kun Pohjois-Euroopassa on pohdittu tätä kaasuputkiräjähdystä, samaan aikaan todella muitakin kehityskulkuja on. Venäjällä on liikekannallepano käynnissä, kun pyritään saamaan lisää sotilaita Ukrainaan noihin taisteluihin. On viety loppuun nämä niin sanotut kansanäänestykset, ja nähtävästi ollaan sitten jatkoaskelia ottamassa Venäjän päässä ja pyrkimässä siihen, että nuo alueet ikään kuin Venäjän mielestä olisivat osa Venäjää jatkossa. Ja niin kuin ulkoministeri sanoi, tämmöinen menettely on tietysti kansainvälisen oikeuden vastainen. Lisäksi on ollut yhä löyhempää retoriikkaa ydinaseiden käytöstä, mikä tietenkin on huolestuttavaa myöskin, niin että tämä kokonaisuus ei ole alkuunkaan hyvä.

Meidän osaltamme voin sanoa kuitenkin, että turvallisuustilanne meidän lähialueilla, Suomen rajojen välittömässä läheisyydessä, on edelleen vakaa, rauhallinenkin. Meillä ei ole mitään indikaatiota muusta. Puolustusvoimat säätelee omaa valmiuttaan aina tilanteen mukaan. Jos on syytä kohottaa valmiutta, säätää sitä jollakin tavalla, niin Puolustusvoimat tekee niin aivan oma-aloitteisesti, ja hereillä ollaan 24/7. Suomalaiset voivat luottaa kyllä turvallisuusviranomaisiimme ja suomalaiset voivat luottaa Puolustusvoimiimme.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Vallin.

Arvoisa herra puhemies! Kuten tiedämme, tuolla Itämerellä ovat kaasuputket alkaneet katkeilla ilmeisen vihamielisen toiminnan seurauksena. Itämeren pohjassa on kaasuputkien lisäksi datakaapeleita. Kansalaisilta on tullut huolestuneita kyselyjä, että mitä tapahtuu, jos myöskin näitä datakaapeleita alkaa joku vihamielinen toimija katkoa. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: Voiko esimerkiksi käydä niin, että sähköinen vähittäismaksaminen keskeytyy? Onko meillä olemassa kansallinen varamaksujärjestelmä, vai pitäisikö ihmisten alkaa varata hieman käteistä pahemman varalle?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Jos puhemiehelle sopii, niin myös datasta ja viestiliikenteestä vastaava ministeri voi osaltaan kommentoida tämän kaapelointimme turvallisuutta. Se on osa tätä kokonaisvarautumista, jota terästämme ja jossa teemme tietenkin kaikkemme, mutta aina on riskejä.

Mitä tulee välttämättömään tietoliikenteeseen, sitä on tietenkin paljon. Olemme poikkeuksellisen digitalisoitunut ja nettiyhteyksien varassa elävä maa niin monessa palvelussamme. Yksi keskeinen on maksuliikenne; se, että palkat kulkevat, se, että kaupassa voi maksaa, se, että sosiaaliturva tulee kaikkein pienituloisimmille. Tätä vartenhan jo itse asiassa kevään aikana me valmistelimme pika-aikataululla lainsäädännön, jonka talousvaliokunta kiitollisen nopeasti vielä ennen kesää käsitteli, niin että meillä on lainsäädännön pohja ja nyt myös sille varattavat eurot tuon mallin rakentamiseksi, jotta tietoliikenneyhteyksienkin katketessa Suomessa välttämättömin maksuliikenne voidaan turvata. Tästä haluan lausua kiitoksen hyvästä yhteistyöstä myös suomalaiselle pankkisektorille, että me voimme yhdessä elinkeinoelämän ja ennen kaikkea nyt pankkien kanssa tähän varautua.

Me olemme siis varautuneet tähän tilanteeseen. Ei käteisestä kotona haittaa ole, mutta me olemme myös tietoliikenteen osalta parantaneet valmiuttamme jo kevään aikana.

Puhemies Matti Vanhanen

Tähän poikkeuksellisesti kaksi ministerin vastausta. — Ministeri Harakka.

Kiitos, arvoisa puhemies! Lämpimät kiitokset tuosta kysymyksestä. On selvää, että on useiden kansalaisten mielessä, mitä tapahtuu nimenomaan tietoliikennekaapeleille, jotka ovat erittäin tärkeä osa Suomen viestintäverkkojen infrastruktuuria.

On hyvä tietää, että tärkeimmät järjestelmät ovat kahdennettuja ja esimerkiksi tärkeimmät tietoliikenneyhteydet ovat reittivarmistettuja. Esimerkiksi ulkomaille kytkeytyviä kaapeleita on suomalaisilla operaattoreilla useita ja Suomen sisälläkin tuhansia.

Tietoliikennettä voidaan uudelleenreitittää aina kun jokin vika tai laitteisto pitää korjata, ja sitten vastaavasti on hyvä huomioida se, että internet on erittäin vikasietoinen järjestelmä ja uudelleenreitityksiä tapahtuu koko ajan.

Voimme olla melko vakuuttuneita siitä, että internetliikenne Suomeen ei ole vaarantunut. Lisäksi tietysti täytyy huomioida se, että Suomen kautta kulkee melko lailla paljon tietoliikennettä myöskin Venäjälle.

Arvoisa puhemies! Olemme harvinaisen yksimielisiä siitä, että kuluneen viikon tapahtumat ovat huolestuttavia. Niin valekansanäänestykset Ukrainassa Venäjän miehittämillä alueilla kuin rajakysymykset Suomen itärajalla ovat varmasti aiheuttaneet huolta kansalaistenkin keskuudessa. Kuten pääministeri ja puolustusministeri totesivat, tämänhetkisten tietojen mukaan Suomen talousalueella ja aluevesillä tilanne on kuitenkin rauhallinen.

Väistämättä tällaisilla hetkillä monen kansalaisen mielessä on myös keskeneräinen Nato-jäsenyysprosessi, vaikkei meihin kohdistu sotilaallista uhkaa. Vaikka Suomi ja Ruotsi eivät vielä ole varsinaisia Naton jäsenmaita, emme kuitenkaan ole irrallisia puolustusliitosta. Olemme osallistuneet Naton toimintaan tarkkailijajäsenenä. Kysyisinkin puolustusministeri Kaikkoselta ratifiointiprosessin ollessa kesken: miten puolustuskykyämme tuetaan Naton osalta ennen täysjäsenyyttä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Todella, kun keväällä jäsenhakemuksen jätimme, sen jälkeen asiat ovat varsin ripeästi edenneet. 28 jäsenmaata on jo ratifioinut elikkä hyväksynyt Suomen ja Ruotsin jäsenyyden, viimeisimpänä Slovakia tällä viikolla. Pidän kyllä 28:aa tässä aikataulussa erittäin hyvänä tuloksena, lienee nopeinta Naton historiassa. Kaksi puuttuu, ja nekin ovat työn alla, ja toivottavasti vielä tämän vuoden, loppuvuoden aikana saadaan hyvät uutiset myöskin näistä kahdesta maasta.

Me olemme Nato-kumppaneiden kanssa vahvistaneet Suomen turvallisuutta tämän prosessin aikana myös muilla tavoin. Olemme jo tarkkailijajäseniä, pääsemme lähes kaikilla oikeuksilla Naton kokouksiin, ja lisäksi olemme päättäneet lisätystä harjoitustoiminnasta Suomessa ja muusta sotilaallisesta läsnäolosta Suomessa, mitä tänä kesänä ja loppukesästä on näkynytkin Suomessa eri tavoin. Eli tämäntyyppistä lisäturvaa meille myös on järjestetty, ja sanoisin näin, että tulemme tämäntyyppistä toimintaa jatkamaan edelleen.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Vikman.

Arvoisa puhemies! Käytännössä Venäjältä ei ole tullut turvapaikanhakijoita ilman Putinin hyväksyntää. Tämä kannattaa muistaa, kun pohditaan, miten pitäisi suhtautua turvapaikanhakijoihin maasta, joka käy tuhoamissotaa Ukrainassa ja jonka puolustusministeri on ilmoittanut, että Venäjä ei taistele niinkään Ukrainaa vaan länttä vastaan.

Näkeekö hallitus, onko mahdollista, että Putin voi yrittää päästää asevelvollisia turvapaikanhakuväylän kautta Suomeen mahdollisia myöhempiä tarkoitusperiään varten? Entä mikä on hallituksen näkemys, jos pohditaan ylipäänsä matkailua Venäjältä: Miksi Putin sallii nuorten miesten, liikekannallepanoikäisten miesten, matkustaa pois maasta? Voiko heillä olla hallituksen näkemyksen mukaan joku tehtävä? Esimerkiksi Ukrainahan esti asevelvollisten lähdön maasta, kun sota alkoi.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Todellakin tuon viimeviikkoisen Venäjän osittaisen liikekannallepanon jälkeen me ollaan nähty, kuinka venäläiset nuoret miehet ovat paenneet Venäjältä ennen kaikkea sinne, mihin he eivät tarvitse viisumia, koska hyvin harvalla venäläisellä on viisumi, elikkä käytännössä esimerkiksi Turkkiin, Georgiaan, Armeniaan, Serbiaan ja niin edelleen. [Eva Biaudet: Se on hyvä asia!] Nyt selvästikin Venäjällä on ruvettu estämään tätä maasta lähtöä, ja todella myös Suomen itärajalla rajanylityspaikoilla on tässä maahantulijoiden profiilissa ollut nyt muutosta. Enää sieltä ei pääse tulemaan nuoria miehiä, kuten pääsi vielä toissa päivänä. Eilen on selvästi ruvettu rajoittamaan tätä. Arvio on, että varmastikin jossain vaiheessa Venäjä itse nimenomaisesti sulkee sen mahdollisuuden varsinkin asepalvelusikäisiltä niin, että he eivät pääsisi pois maasta. Mutta tästä ei ole tullut meille sinänsä mitään virallista tietoa, ja seuraamme tietysti rajalla tilannetta, mutta todellakin Rajavartiolaitoksen rajatarkastuspuhutteluissa tämä on selvästi käynyt ilmi, ja myös matkustajaprofiilissa näkyy tämä muutos.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Antikainen.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ylipäätään tällaisissa turvallisuustilanteissa meillä pitäisi olla valtioneuvosto ja hallitus, joka pelkän seuraamisen, odottelun, selvittämisen, lisäodottelun, harkinnan ja niin edelleen sijaan toimii ajoissa — ja korostan sanaa ajoissa. Te, hallitus, olette jo myöhässä. Eräs ylirajavartija totesi, että kun paine on jo rajalla, ollaan myöhässä. Ja paine on todellakin ollut kaakossa jo pidemmän aikaa.

Arvoisa puhemies! On täysin tiedossa, että ensinnäkin Venäjän rajavartiosto on FSB:n alainen, joten on täysin selvää, että Venäjältä ei pääse ilman FSB:n siunausta. Ei tiedetä pelkästään Ilkka Remeksen kirjoista, että FSB, GRU ja SVR käyttävät esimerkiksi turistiviisumeita hyväkseen.

Hallitus, ymmärrättekö ollenkaan, mitä te olette nyt hidastelullanne saaneet aikaan? Ymmärrättekö myös roolinne päätöksenteossa? Te linjaatte, te päätätte. Ette voi aina mennä viranomaisten selän taakse, kyseiset viranomaiset nimittäin odottavat aina ensin teidän linjauksia ja teidän päätöksiä. — Kiitos. [Välihuutoja eduskunnasta]

Puhemies Matti Vanhanen

Kysymys meni yliajalle, mutta vastauksetkin ovat menneet, eli vastaus minuutissa. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus päättää, hallitus linjaa, mutta hallitus perustaa oman päätöksentekonsa viranomaisten arvioihin, ja me olemme kykeneviä näitä päätöksiä tekemään tätä perustetta vasten. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Me emme ole saaneet sellaista arviota turvallisuusuhasta, joka kohdistuisi Suomeen ja johon me voisimme nojata esimerkiksi viisumikysymystä tai rajakysymystä. Mikäli viranomaisten arvio muuttuu, hallituksella on täysi kyky ja valmius tehdä päätöksiä hyvinkin nopeasti, mutta hallitus ei voi tehdä päätöksiä ikään kuin pelkästään poliittisin perustein. Kyllä me nojaamme meidän päätöksentekomme siihen tietoon, minkä me saamme suomalaisilta viranomaisilta, ja meidän viranomaisemme ovat erittäin hyviä, heihin voi luottaa. Ja itse ainakin luotan, että heidän arvionsa tästä tilanteesta on ajantasainen ja sikäli oikea. [Vilhelm Junnila: Kuka tätä johtaa? — Ben Zyskowicz: Paitsi tänään saattoi tehdä poliittisen päätöksen viisumeista!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Jokinen.

Arvoisa herra puhemies! Tiedetään, että turvallisuustilanne Venäjän lähialueilla ja myös Suomessa heikkenee päivittäin, erittäin selviä viestejä siitä tulee. Valtionjohdon tärkein tehtävä on taata suomalaisten turvallisuus ja vakaus Suomen maaperällä. Pääministeri Marin, te vetoatte jatkuvasti asiantuntijoihin ja viranomaisiin, joilta te odotatte viestejä turvallisuustilanteen muutoksista. Missä on poliittinen johtajuus? Te reagoitte akuutteihin ongelmiin. Teidän johtajuutenne on sitä, että te reagoitte akuutteihin ongelmiin hätäpäissänne ja haette niihin ratkaisuja, [Välihuutoja vasemmalta] kun viisas johtajuus on sitä, että se ottaa etukäteen huomioon eri skenaariot, varautuu niihin ja tekee päätöksiä niiden pohjalta. [Kimmo Kiljusen välihuuto — Suna Kymäläisen välihuuto] Onko teidän mielestänne suomalaisten turvallisuus vähäpätöistä siltä kannalta, että te sulkisitte nyt tuon itärajan varautumismielessä, suomalaisten turvallisuuden kannalta, tulevaisuuden näkökulmasta? [Jussi Saramo: Eikö kokoomus luota viranomaisiin?]

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kuten kuvasin, me olemme jatkuvasti yhteydessä Suomen viranomaisiin, jotka arvioivat jatkuvasti, ajantasaisesti turvallisuustilannetta. Tällä hetkellä arvio ei ole ollut senkaltainen, että meillä olisi perustetta esimerkiksi rajan täyteen sulkemiseen. Mikäli tuollainen turvallisuusarvio tehdään, hallituksella on välittömästi kyky toimia, mutta hallituksen pitää tietenkin nojata oma päätöksentekonsa niihin arvioihin, niihin perusteisiin, joita meillä oikeusvaltiossa on. Ei hallitus voi toimia mielivaltaisesti, vaan hallitus toimii tietenkin meidän oman lainsäädäntömme puitteissa, ja tällä hetkellä turvallisuusviranomaisilla ei ole sellaista arviota, että meihin kohdistuisi esimerkiksi sellainen turvallisuusuhka, jonka perusteella raja voitaisiin sulkea.

Arvoisa puhemies! Tapasin tällä viikolla täällä eduskunnassa saamelaisnuoria. Nämä nuoret kokevat, että valtio on jättänyt heidät yksin. He ovat joutuneet odottamaan jopa koko elämänsä, että laki saamelaisten itsehallinnosta uudistetaan vastaamaan ja kunnioittamaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta. He olivat hyvin huolissaan hallituksen lupaaman saamelaiskäräjälain tilanteesta. He kysyivät aiheellisesti, missä lakiesitys viipyy.

Oikeusministeri totesi viime viikolla, että saamelaiskäräjälain osalta hallituksessa on hyvin suuria vaikeuksia löytää laista yhteisymmärrystä. Oikeusministeri kertoi itse olevansa valmis tuomaan jo valmiin esityksen eduskuntaan, mutta se ei ole hänen mukaansa mahdollista, jos kaikki hallituspuolueet eivät siihen sitoudu. Pääministerillä on kuitenkin mahdollisuus ratkaista tämä solmu. Niin kauan kuin lakia ei uudisteta, Suomi syyllistyy ihmisoikeusloukkaukseen joka päivä.

Kysynkin pääministeriltä: mitä aiotte tehdä, jotta saamelaiskäräjälaki tuodaan viivyttelemättä eduskuntaan ja teidän johdollanne laitetaan vihdoin piste sille, että saamelaisten itsemääräämisoikeutta poljetaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Hallituksessa on viisi puoluetta, myös vihreät, ja hallitus neuvottelee kaikista niistä kysymyksistä, mitä se on tuomassa eduskuntaan. Ja kun yhteisymmärrys löydetään, lainsäädäntö voidaan tuoda ja täällä käsitellä.

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysalan vuosia jatkunut aliresursointi on johtanut sellaiseen tilanteeseen, jossa ongelmat alkavat palikka kerrallaan kaatua niskaan. Eilen uutisoitiin HUSin pitkä lista suunnitelluista säästötoimista, joiden toteutuessa päivystystoimintaa lakkautettaisiin ympäri Uuttamaata ja myös täällä Helsingissä. Ja opposition ei kannata näistä säästöpäätöksistä syyttää hallitusta, kun koko sote-sektoria on alibudjetoitu kuntatasolla jo aivan liian kauan. Tämä hallitus sen sijaan on lisännyt sote-rahoitusta. Rahoitusta on myös kasvatettava entisestään tulevaisuudessa, kun hoivan ja hoidon tarve kasvaa. Kaikki hyvinvointialueet aloittavat ensi vuonna korkeammalla rahoitustasolla kuin mitä tänä vuonna palveluihin käytetään.

Kuitenkin tämänhetkiset leikkauslistat kaikkialla Suomessa kertovat siitä, että rahoitusta on laiminlyöty pitkään. Sairaanhoitomme on ylikuormittunut, ja hoitovelkaa on paljon. Kysyisinkin vastuuministeriltä: miten hallitus korjaa sote-palveluiden rahoitusta niin, että näihin leikkauksiin ei tarvitsisi ryhtyä? [Ben Zyskowicz: Kertokaa taas, paljonko hallitus on antanut rahaa!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lindén.

Arvoisa puhemies! Tänään aamupäivällä keskustelimme sote-ministeriryhmässä tästä akuutista tilanteesta, joka on esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ympärillä ollut. Johtopäätös siinä oli se, että Uudenmaan neljä hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki saavat ensi vuodelle 300 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin on se tämänvuotinen taso, mitä he käyttävät. Mutta tämä erittäin vaikea siirtymävaihe, kun siirrytään kuntajärjestelmästä hyvinvointialuejärjestelmään muualla paitsi Helsingissä, synnyttää sen tilanteen — otan ihan konkreettisen esimerkin — että kun HUS tekee tänä vuonna arvion mukaan 135 miljoonaa euroa alijäämää, niin sehän näkyy siellä kuntien rahoituksessa liian pienenä osuutena ja vasta, kun tämän vuoden tilinpäätös on valmistunut, tiedetään lopullinen rahoitus, mikä vuonna 22 on tapahtunut, ja sen hyvinvointialueet saavat sitten vuonna 24. Nyt täytyy nähdä tämä koko taloussuunnitelmakausi — 22, 23, 24 — jolloin se rahoitus tulee vahvistumaan, niin että mitään hätäisiä leikkauspäätöksiä nyt ei pidä tehdä.

Värderade talman! Vi är väldigt oroade över HUS förslag om nedskärningar inom specialsjukvården. Bland annat föreslås en avveckling av jourverksamheten vid Malm, Borgå och Lojo sjukhus. Även sjukhuset i Raseborg hotas av omorganiseringar.

Social- och hälsovårdsreformen träder i kraft vid årsskiftet och ska förbättra jämlikheten i vården. Besluten ska fattas närdemokratiskt i välfärdsområdena. Därför är det absolut nödvändigt att HUS nu inleder dialog med områdena i Nyland.

Arvoisa puhemies! HUSin eilen julkistama säästölista on karua luettavaa. Etäisyydet hoitoon tulisivat väistämättä kasvamaan näiden päätösten seurauksena, ja tämä vaikuttaa sekä potilaiden turvallisuuteen että oikeuteen yhdenvertaiseen kohteluun. Lähisairaalat ovat tärkeitä. Kysynkin, arvoisa ministeri Lindén: Yksi sote-uudistuksen tarkoituksista oli, että hyvinvointialueet itse päättävät oman toiminnan järjestämisestä. Miten HUSin säästöehdotus juuri uudistuksen kynnyksellä peilautuu tähän?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lindén.

Ärade talman! Jag svarar på finska därför att jag har bara en minut tid.

Kuten äskeinen kysymys ja äskeinen vastaus jo osoittivat, HUS saa rahoituksensa viideltä alueelta. Valtio kohdistaa sen rahoituksen näille alueille, ja kun olemme käyneet läpi tätä alueiden budjetointia, niin on käynyt ilmi, että kun tässä siirtymävaiheessa meillä lähtökohtana on vuoden 21 tilinpäätös, joka oli koronavuosi ja monella tavalla vaikeasti arvioitavissa, ja sitten kuntien valitettavasti alibudjetoima vuosi 22, me joudumme odottamaan vuoden 22 tilinpäätösten valmistumista, jolloin käytännössä — otan esimerkkinä Länsi-Uudenmaan, teidän eli kysyjän oman alueen — on arvioitu, että jälkirahoitus vuonna 24 Länsi-Uudellemaalle olisi noin 80 miljoonan euron luokkaa ja vuonna 25 se olisi 90 miljoonan euron luokkaa. Siinä vaiheessa se ensimmäisen vuoden alijäämä, joka nyt näyttää tulevan, olisi kääntynyt ylijäämäiseksi. Nyt pitää nähdä tämä koko taloussuunnitelmakausi, ja HUSin pitää saada oma osuutensa tästä kokonaisuudesta, eikä tehdä hätiköityjä ratkaisuja.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Laiho.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueet aloittavat vuoden alusta Helsingissä ja Uudellamaalla vahvasti alirahoitettuina. Kokoomus esitti jo näitten sote-lakien käsittelyn aikana vakavan huolensa rahoituksen ongelmista, samoin monet asiantuntijat ja muun muassa HUS. [Vasemmalta: Te esititte lisäleikkauksia!] HUS on nyt esittänyt leikkauslistan, jossa on sellaisia merkittäviä leikkauskohteita, jotka ovat mahdottomia toteuttaa. [Maria Guzenina: Kokoomuksen johdolla!] Täällä on niin paljon väestöä ja tilat tulevat vastaan, että päivystyksiä ei yksinkertaisesti voi vähentää eikä synnytyksiä lopettaa Lohjalta.

Samaan aikaan me käsittelemme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituksen antamaa lakiesitystä terveyspalveluiden laajentamisesta paperittomille eli maassa laittomasti oleville henkilöille. [Vasemmalta: Ohhoh! — Veronika Honkasalo: Nyt jotain rajaa!] He kaikki saavat tällä hetkellä jo kiireellisen hoidon, ja niin kuuluu ollakin, mutta tästä terveyspalvelujen laajentaminen suuremmalle joukolle on käsittämätöntä tässä tilanteessa, kun Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on kriisissä, Venäjä käy hyökkäyssotaa ja olemme erittäin epävarmassa tilanteessa. Aiotteko, hallitus, vetää tämän esityksen pois tai vähintäänkin siirtää sen toimeenpanoa? [Välihuutoja vasemmalta — Jussi Saramo: Kokoomus leikkaa Uudellamaalla ja syyttää heikompiosaisia! — Puhemies koputtaa]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lindén.

Arvoisa puhemies! Meinasin sanoa, että nyt menivät tässä kysymyksessä puurot ja vellit sekaisin, mutta oikeasti tässä menivät mannaryynit ja kurpitsat sekaisin, koska tämä paperittomien välttämätön kiireetön hoito on yhden miljoonan euron suuruinen rahoitus. Painotan sanaa ”välttämätön”, joka nimenomaan tarkoittaa sitä, että jos ei hoideta tiettyjä sairauksia, jotka sitten muuttuvat sen takia kiireellisiksi, niin silloin itse asiassa sen nykyisen käytännön mukaan kuitenkin kiireellinen hoito saadaan. Tämä lainsäädäntö koskee ennen kaikkea odottavia äitejä ja lapsia. [Välihuutoja] Uudenmaan alueella hyvinvointialueiden rahoitus on 6 000 miljoonaa euroa — siis 6 000 kertaa suurempi. Tämä, mikä nyt tässä esitettiin vastakkain, on oikeastaan, voisiko sanoa, yhden tunnin rahoitusosuus, ilmeisesti jos äkkiä lasketaan. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Eli kyllä nyt nämä asiat täytyy nähdä kokonaisuutena eikä yrittää ottaa tällaisia pieniä asioita irti todellisuudesta. [Välihuutoja]