Suullinen kysymys määräaikaisia työsopimuksia koskevasta lakiesityksestä (Helena Marttila sd) | Suullinen kysymys elintarvikemarkkinalaista (Eerikki Viljanen kesk) | Suullinen kysymys urheilijoiden mielipiteen- ja sananvapaudesta (Ari Koponen ps) | Suullinen kysymys Lähi-idän tilanteen vaikutuksista (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kysymys uskonnonopetuksen asemasta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus toi eduskuntaan lain, jolla laillistetaan perusteettomat määräaikaiset työsopimukset. Tällä lailla ei ole työllisyysvaikutuksia. Se helpottaa raskaus- ja perhevapaasyrjintää ja lisää työelämän epävarmuutta. Työministeri Marttinen, teillä oli viime vuonna aikaa kuunnella lähes tuhatta lobbaria. Me Demarinaiset vaadimme ja nyt kaikkien puolueiden naisjärjestöt ovat vaatineet, että tätä lakia pitää tarkastella uudelleen — siis jopa teidän omanne, kokoomuksen naisjärjestökin vaati, että tämä laki vedetään pois eduskunnasta. Saman viestin puolesta puhuivat 20 000 suomalaista, jotka viime sunnuntaina vaativat tasa-arvotekoja naistenpäivän marssilla. Ministeri Marttinen, kuuletteko te tämän suomalaisten naisten viestin, koska näytätte nyt olevan viimeinen, joka seisoo naisten tahdon tiellä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle tärkeän kysymyksen esille nostamisesta. — Lienee tarpeen käydä läpi, minkä takia näitä lainmuutoksia tehdään. Sen takia, että erityisesti meidän nuoret pääsevät kiinni työelämään. Itseäni havahduttivat ja suorastaan järkyttivät eilen julkaistut nuorisobarometrin tulokset, joissa näkyy hyvin vahvasti se, että meidän nuoret kokevat suurta epävarmuutta tästä työmarkkinatilanteesta ja siitä, että he eivät taas vastaavasti ole päässeet työnsyrjään kiinni. Juuri nuorten näkökulmasta nämä joustot työelämässä ovat tärkeitä, jotta siihen ensimmäiseen työpaikkaan pääsee kiinni. Tällä hetkellä tämän esityksen mukaan vuoden määräaikaisuuden jälkeen lainsäädäntö lähtee siitä, että tulee tarjota vakituista työsuhdetta. Tältä osin tämä velvoite, hyvät kansanedustajat, on huomattavasti kireämpi kuin tämän hetken taas vastaavasti lainsäädännössä oleva määräaikaisuuksia koskevan lain pykälä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Väistämättä tulee kyllä vaikutelma, etteivät lakiesitykseen liittyvät ongelmat ole tarpeeksi vakavia, ehkä siksi, koska riskit kohdistuvat pääasiassa naisiin. Jo nyt joka neljäs raskaana oleva nainen on kokenut raskaussyrjintää. Tasa-arvovaltuutettu saa eniten yhteydenottoja juuri raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyen, ja näistä iso osa koskee juuri määräaikaisia työsuhteita.

Työministeri, totesitte itse kuukausi sitten tässä salissa, että syrjinnälle on sääntelyssä ehdoton nollatoleranssi, mutta lainoppineiden mukaan tämä laki ei paranna työelämän turvaa vaan pikemminkin voi jopa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Arvoisa työministeri Marttinen, olisiko nyt korkea aika myöntää, että virhe pääsi tapahtumaan, ja palauttaa tämä esitys sinne, minne se kuuluukin, eli pöytälaatikkoon?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kun naisjärjestöt lausuvat julkisuuteen omaa huoltaan, niin voin sanoa teille, että suhtaudun siihen äärimmäisen vakavasti. Haluan todeta teille, että kun tätä lakiesitystä on valmisteltu, niin on erityisesti katsottu läpi niitä kokonaisuuksia, joilla voidaan näihin esille nousseisiin huoliin vastata. Niistä yhtenä esimerkkinä kerroinkin jo teille aikaisemmassa vastauspuheenvuorossani sen, että nimenomaan lainsäädäntöön ehdotetaan nyt tällä hetkellä tämän vuoden määräaikaisuuden jälkeen lähtökohtaista velvoitetta työnantajalle siitä, että mikäli työtä jatketaan siinä samassa työtehtävässä, niin tälle työntekijälle tulee tarjota vakituista työsuhdetta. Tämähän erittäin tehokkaasti myös torjuu tätä ketjuttamista työelämässä ja, kyllä, parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla.

Samaan aikaan ymmärrän hyvin tämän käydyn keskustelun. Tämän takia maan hallitus on samaan aikaan tämän lakipaketin kanssa tuomassa eduskuntaan vielä tasa-arvolakiin liittyviä kiristyksiä, joilla nimenomaan perhe- ja raskausvapaasyrjintää torjutaan tehokkaalla tavalla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Maija Määräaikainen on 29-vuotias nainen. Hän on hyvä työssään. Hän hoitaa, opettaa ja pysyy kartalla silloinkin, kun karttaa ei ole. Hän on ollut viidessä peräkkäisessä määräaikaisessa työsuhteessa 3—6 kuukautta peräjälkeen.

Määräaikaisuudesta on tullut instituutio, jonka ympärille rakennetaan käytäntöjä, perusteluja ja myös itsepetosta. Ongelma on, että määräaikaisuudesta on tullut oletus aloilla, joissa työn luonne ei ole tilapäinen vaan pysyvä — vain Maijat vaihtuvat. Kun elämä kapenee, Maija ja koko yhteiskunta menettävät tulevaisuudenuskoansa. Tutkimusten mukaan työn epävarmuus vähentää suuria hankintoja ja hidastaa taloudellista itsenäistymistä. Arvoisa ministeri Marttinen, miksi te olette valmiit laillistamaan perusteettomat määräaikaisuudet ettekä kuuntele Maijaa ja muita naisia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä Maijan tapaus: Jos noudatettaisiin tätä uutta määräaikaisuutta, mitä nyt ehdotamme taas otettavaksi käyttöön... Edustaja Malm, tämänkaltainen esimerkki ei ole mahdollinen, koska nythän me ehdotamme siis sitä, että enintään vuoden voi olla perusteettomassa määräaikaisuudessa, minkä jälkeen Maijalle tulee tarjota vakituista työsuhdetta. Maijan asema olisi siis huomattavasti parempi lainsäädännössä kuin vastaavasti tässä teidän esille tuomassa esimerkissä.

Mutta, hyvät kansanedustajat, [Välihuutoja vasemmalta] — jos saan vastata — samaan aikaan tiedän erittäin hyvin sen, että erityisesti meidän julkisella sektorilla — olen tavannut paljon vaikkapa hoitoalan edustajia työni aikana — esiintyy äärimmäisen paljon myös huonoa johtamista. Tämä on asia, jonka vuoksi olen tavannut vahvasti myös työnantajapuolta ja nostanut esille myös kysymyksen siitä, että niissä tapauksissa, joissa ei ole perustetta määräaikaisuudelle, työntekijöille tulee tarjota vakituista työsuhdetta. Tulen jatkamaan [Puhemies koputtaa] tätä työtä äärimmäisen määrätietoisella tavalla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mari Holopainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nuorisobarometrin luvut ovat todellakin hälyttäviä. Vain alle viidennes nuorista suhtautui maailman tulevaisuuteen optimistisesti. Jopa 70 prosenttia nuorista kokee paineita työn saamisesta, ja syystä. Yli joka viides nuori on työtön. Yksittäisiin kesätyöhakuihin on tullut jopa 10 000 hakemusta.

Nyt hallitus lisää määräaikaisuuksia, ja ne tulevat heikentämään aivan erityisesti nuorten ja naisten asemaa. Hallitus on ottanut käyttöön nuorten työllistymissetelin, mutta se ei riitä. Samaan aikaan hallitus lisää epävarmuuksia työmarkkinoilla sekä leikkaa koulutuksesta, nuorisotyöstä ja nuorten toimeentulosta. Arvoisa työministeri Marttinen, miten hallitus aikoo muuttaa politiikkaansa, jotta nuoret voivat siirtyä työmarkkinoille, jotka toimivat ja ovat reilut sekä sukupolvien että sukupuolien näkökulmasta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle erittäin tärkeästä, hyvästä kysymyksestä. Huoli nuorten tilanteesta jakaa varmasti meitä kaikkia tässä salissa, vaikka ehkä keinot voivat taas vastaavasti olla hieman erilaisia puolueitten välillä. Mutta nimenomaan uskon niin, että työelämän joustot hyödyttävät meidän nuoria kaikista eniten. Heillä on vähiten kokemusta työelämässä, heidän pitää päästä kiinni siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan. Jokainen meistä muistaa, miten merkityksellinen se ensimmäinen työpaikka on omalla uralla vastaavasti ollut. Sen takia näitä eri joustoja, mitä taas olemme tuoneet eduskuntaan, tehdään, jotta nimenomaan sitä nuorten polkua työelämään voidaan rakentaa. Sen jälkeen lähtökohtana on se, että heille tulee tarjota vakituista työsuhdetta.

Toisena asiana, hyvät kansanedustajat: olemme saaneet jakoon myös nämä nuorten työllistymisseteliä koskevat määrärahat, joilla arvioidaan, että tuhannet nuoret eri puolilla Suomea voivat päästä vastaavasti kiinni työelämään.

Minä en, hyvät kansanedustajat, vähättele yhdenkään nuoren tilannetta. [Puhemies koputtaa] Mitä useampi nuori pystyy työllistymään, niin sen parempi, eikö näin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.

Puhemies! Arvoisa ministeri, on se erikoista, että te täällä väitätte, että olisi tarjottava vakituista työtä, kun taitaa olla niin, että takaisinottovelvoitteessakaan ei ole pakkoa tarjota vakituista työtä. Mutta erittäin mielelläni korjaan mielipidettäni, jos näin on. Yhdessäkään asiantuntijakuulemisessa koko valiokunnassa asiaa ei näin esitetty. Olen erittäin iloinen, jos aiotte muuttaa tämän niin, että jokaista koskee se, että sen jälkeen on tarjottava vakituista työtä.

Tässähän on kyse siitä, että vaikka nyt olisi tarve vakituiselle työlle, niin ei tarvitse ottaa vakituiseen työhön vaan voi ottaa perusteettomaan määräaikaiseen työsuhteeseen, ja että tämä halutaan tehdä sen vuoksi, että nuoret saataisiin paremmin työllistymään. Miksi ette ole sitten kohdentaneet tätä koskemaan vain niitä nuoria, vaan tämä koskee kaikkia julkisella ja yksityisellä puolella olevia kymmeniätuhansia, [Puhemies koputtaa] satojatuhansia naisia ja työntekijöitä yleisesti?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä uudessa määräaikaisuudessa, mitä olemme esittämässä lainsäädäntöön, lähtökohta on tosiaan se, että enintään vuoden ajan voi olla työsuhteessa ilman perustetta ja sen jälkeen lähtökohtaisesti työnantajalla on velvoite tarjota vakituista työtä tälle henkilölle. Olemme tehneet vastaavasti myös tässä lainsäädännön valmistelussa [Antti Lindtmanin välihuuto] — edustaja Lindtman, jos saan vastata, niin kannattaa kuunnella —, joko niin, että on kyse siitä vastaavasta tai vastaavan kaltaisesta työtehtävästä.

Minkä takia tämä muutos? No sen vuoksi, että meillä on kuitenkin pieni osa myös niin sanottuja konnayrityksiä tässä maassa. Valtaosa meidän yrittäjistä hoitaa erittäin säntillisesti asiansa. Mutta jos yritys pyrkii kiertämään lainsäädäntöä, niin sillä, että sen työtehtävän sisältöön tehdään tiettyjä pieniä muutoksia, he eivät pääse myöskään lainsäädännön velvoitteista taas vastaavasti irti.

Eli vakuutan teille, hyvät kansanedustajat, että meidän virkakunta on tehnyt erittäin, erittäin huolellista valmistelua ja on käyty hyvin tarkkaan läpi sitä, [Puhemies koputtaa] miten nimenomaan ketjuttamiseen päästään kiinni, koska uskon, että me kaikki haluamme [Puhemies koputtaa] nimenomaan ehkäistä sitä ja samaan aikaan avata nuorille polkua työelämään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto ei hyväksy pätkälakia, eivätkä sitä hyväksy myöskään hallituspuolueiden omat naisjärjestöt tai oikeusoppineet, jotka ovat tyrmänneet esityksen sekavana. Kokoomuksesta edelleen toistellaan, että määräaikainen työ on vaihtoehto työttömyydelle, mutta näinhän se ei ole. Tämä hallituksen oma esityskin sen paljastaa. Täällä sivulla 42 todetaan, että tutkimustiedon perusteella yritykset reagoivat tällaiseen muutokseen nimenomaan ”korvaamalla” pysyviä työsuhteita määräaikaisilla työsuhteilla eikä työllisyys itsessään kasva.

Haluan, ministeri Marttinen, ihan vilpittömästi kysyä teiltä: oletteko te lukenut tämän oman esityksenne? Tässä on hyvin selkeästi kerrottu, että tällä esityksellä ei ole työllisyysvaikutuksia, vaan se ainoastaan heikentää työntekijän asemaa ja myös tulotasoa. Onko tämä työntekijän aseman jatkuva heikentäminen kokoomukselle jonkinlainen itseisarvo? [Vasemmalta: On! — On se!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Minä, hyvät kansanedustajat, vien eteenpäin näitä uudistuksia sen takia, että suomalaisille saataisiin lisää työtä. [Välihuutoja vasemmalta] Meillä on jäänyt vuosikymmenten aikana meidän työmarkkinat täysin uudistamatta, ja ajattelen myös niin, edustaja Honkasalo, että tämä ei ole mikään naurun asia. Meillä on valtava määrä nuoria työttömänä tässä maassa, joiden eteen tämän salin täytyy myös pystyä tekemään paljon enemmän, eikö niin? Voi olla, että näistä keinoista me olemme eri mieltä, mutta pidän myös hyvin arvokkaana sitä, että tässä salissa käydään tätä keskustelua ja pohditaan yhteisiä ratkaisuita, miten päästään eteenpäin. Minä olen täysin sitoutunut siihen, viemään näitä uudistuksia eteenpäin, jotta nimenomaan nuorille henkilöille saadaan rakennettua polkua eteenpäin taas työelämässä.

Samaan aikaan, hyvät kansanedustajat, tasa-arvolainsäädäntöön tehdään useita kiristyksiä, joilla nimenomaan vastataan myös raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ilmentymiseen työmarkkinoilla. En muista, että edellinen vasemmistohallitus olisi tehnyt tasa-arvolainsäädäntöön yhtään muutosta, jolla oltaisiin vastattu näihin ilmiöihin. Saatan olla myös väärässä, mutta tämä hallitus puuttuu myös tasa-arvonäkökulmasta näihin kysymyksiin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Arvoisa hallitus, on todettava rehellisesti ja suoraan, että tämäkin lakiesityksenne jopa vuoden perusteettomista määräaikaisista työsopimuksista on täysin tarpeeton esitys. Te korostatte, kuinka tärkeä tämä lakiesitys on työllisyydelle, ja ette kuitenkaan pysty esittämään konkreettisia työllisyyslukuja tämänkään työelämäesityksen osalta. Kyseessä on siis käsittämätön työelämäpuhallus, joka koskee erityisesti nuoria ja naisia, valitettavasti.

Arvoisa työministeri Marttinen, hallitus on tehnyt yhden hyvän työelämää koskevan päätöksen, ja se oli se, kun peruitte sairaussakkolakiesityksen. Kysynkin teiltä, arvoisa työministeri: olisiko hallituksen tehtävä aikakautensa toinen hyvä päätös ja perua tämä huuhaa-lakiesitys, joka ei lisää työllisyyttä, vaan se lisää epävarmuutta työntekijöille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Me uudistamme suomalaisia työmarkkinoita juuri sen vuoksi, että yhä useammassa suomalaisessa yrityksessä, joista valtaosa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja — edustaja Suhonen tietää hyvin työelämän asiantuntijana sen, että — tämä riski palkata uusia työntekijöitä on paljon korkeampi mitä pienemmästä yrityskoosta taas vastaavasti puhutaan. Eikö näin? Tämän vuoksi näitä joustoja meidän työelämään ja työmarkkinalainsäädäntöön tarvitaan, jotta se kynnys laskee ja jotta taas yhä useampi yritys rohkaistuisi palkkaamaan uusia työntekijöitä. Tämän vuoksi näitä uudistuksia viedään eteenpäin.

Tälle esitykselle on vahvat perustelut, ja sen takia tämä hallitus ei tule vetämään esitystä pois eduskunnasta. Me tulemme viemään tätä esitystä eteenpäin, ja samaan aikaan maan hallitus tulee aivan lähiaikoina esittelemään tasa-arvolakia koskevat lainmuutokset eduskunnan käsittelyyn, jotta nimenomaan samalla voidaan tehdä merkittäviä kiristyksiä, jotta nimenomaan naisten asemasta työmarkkinoilla voidaan pitää hyvää huolta. Se on meille äärimmäisen tärkeää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Keskusta ei hyväksy raskaussyrjinnän lisäämistä. Korkeakoulusta valmistuvalla ihmisellä on nykypäivänä keskimäärin 24 000 euroa lainaa. Ennen pystyi luottamaan, että sitten pääsee töihin ja voi maksaa lainat pois, mutta enää niin ei ole. 17 prosenttia meidän nuorista suhtautuu maailmaan myönteisesti ja toiveikkaasti, siis 17 prosenttia. Ja mikä on tämän hallituksen ratkaisu tähän ongelmaan? Ratkaisu on pätkiä työelämää ja tuoda tämmöinen määräaikaisuuslaki, jonka ainoa todistettu työllisyysvaikutus on se, että raskaussyrjintä tulee lisääntymään. Tämähän on aivan äärimmäisen typerää, yksiselitteisen typerää. Jos tämmöinen politiikka ja tämmöinen arvovalinta jatkuu, mitä hallitus tällä hetkellä tekee, niin ei meillä kohta enää ole niitä raskaana olevia naisia, joita edes syrjiä. Tämä määräaikaisuuslaki on siis sanalla sanoen farssi.

Kokoomusnaiset ovat tulleet jo keskustan linjalle tämän asian suhteen, ja minun kysymykseni kuuluu: milloin kokoomusmiehet tulevat? [Eduskunnasta: Olipa hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Muistutan, että kyselytunnilla edustajat voivat esittää kysymyksiä hallituksen ministereille, eivät puolueille. Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Taitaa kuitenkin olla näin, että nuorelle ihmiselle, joka on vastavalmistunut ja jolla on sitä opintolainaa, se, että siihen ensimmäiseenkään oman alan työpaikkaan ei pääse kiinni, luo sitä toivottomuutta. Eikö näin? Sen takia nuorten polkuja työelämään täytyy määrätietoisesti rakentaa lisää. Kyse ei ole mistään yhdestä asiasta, vaan tarvitaan laajasti toimenpiteitä koulutuspolitiikassa, työmarkkinakysymyksissä, ja nyt vaikka viimeisimpänä asiana tämä nuorten työllistämisseteli, jonka olen esitellyt ja joka on jo jaettu kentälle käyttöön ja tulee helpottamaan tuhansien nuorten asemaa siinä, että he pääsevät siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan kiinni. Eikö niin, että tätä työtä meidän täytyy kaikkinensa jatkaa?

Esitykselle on vahvat perustelut, ja me tulemme viemään sitä kaikkinensa eteenpäin. Ja samaan aikaan, jotta pidetään huolta työelämän tasa-arvosta, teemme tasa-arvolainsäädäntöön myös merkittäviä kiristyksiä, jolloin näen, että kokonaisuutena tämä on hyvin tasapainoinen ja kestävä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Te toistatte, ministeri, jatkuvasti nämä vahvat perustelut. Jostain syystä ne eivät tosiaan edes oman puolueenne naisjärjestöä vakuuta.

Ymmärrän periaatteen tasolla tämän ajatuksen siitä, että tuodaan joustoja, että on helpompi työllistää. Usein asiassa viitataan Tanskan malliin, joustoturvaan, flexicurityyn, mutta tämä hallitushan on systemaattisesti ja määrätietoisesti tehnyt vain sitä jouston toista puolta ja heikentänyt koko ajan työntekijöiden, palkansaajien, asemaa työmarkkinoilla. Tämä on ollut systemaattinen linja läpi tämän hallituskauden.

Arvoisa hallitus ja työministeri Marttinen, haluaisin kuulla oikeastaan vastaukset kahteen kysymykseen: Miten te näette, että te voisitte tehdä sitä toista puolta tästä joustavuudesta, vahvistaa sitä palkansaajan asemaa, jotta meillä olisi reilut ja tasa-arvoiset työmarkkinat? Ja toisekseen, jos te ette ole valmiita perumaan tätä, niin oletteko te edes valmiita vähän järkeistämään tätä teidän esitystänne?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Harjanteelle hyvin rakentavasta otteesta, niin kuin teillä myös tapana tässä salissa on ollut.

Mitä me tarjoamme? Ennen kaikkea siis sitä, että jos on käynyt näin, että on jäänyt työttömäksi, niin tarvitaan monia eri asioita: tarvitaan työllisyyspalveluiden tukea ja apua. Tämän vuoden alusta lukien olemme muuttaneet lainsäädäntöä niin, että alueilla voidaan entistä paremmin arvioida sitä, mille työttömille työnhakijoille on järkevää ohjata enemmän panostusta, enemmän palveluita, ja nähdäkseni tämä tilanne auttaa erityisesti pidempään työttömänä olevien ihmisten asemaa. Olemme keventäneet myös merkittävästi palkansaajien verotusta. Se on minusta oikein, koska nimenomaan he ovat itse nämä rahansa ansainneet, ja on tärkeää myös tukea taas vastaavasti sitä, että työssäkäynnin kannustimia voidaan parantaa.

Mutta totta kai on selvää, että meidän täytyy tehdä vielä paljon lisää. Me tulemme myös parantamaan työttömyysturvalla opiskelun mahdollisuuksia. On tärkeää myös pitää huolta siitä, että myös työttömyysaikana sitä omaa osaamista voi kehittää, jotta taas vastaavasti sitten se mahdollisuus työllistyä paranee.

Totta kai on selvää, että minä olen esitellyt tämän esityksen eduskunnalle, tämä on tällä hetkellä käsittelyssä tuolla valiokunnassa ja valiokunta tarkastelee, onko syytä tehdä joitakin täsmennyksiä tähän esitykseen. Se on normaalia lainsäädäntötyötä, ja siihen en halua tässä kohtaa ottaa kantaa, vaan kysymys on nyt siitä, miten eduskunta taas viisaudessaan toimii.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Työskentelin itse aiemmin naisvaltaisella alalla yli kaksikymmentä vuotta, josta yli kymmenen henkilöstön edustajana. Pääluottamusmiehenä olin mukana voittamassa useita oikeustapauksia, joissa työnantajan todettiin syyllistyneen raskaussyrjintään. Olen siis nähnyt varsin hyvin, että etenkin naisvaltaisella alalla määräaikaisiin työsuhteisiin liittyy valitettavan paljon syrjintää, eli kyse ei ole mistään marginaali-ilmiöstä.

Hallituksen esitykseen laillistaa perusteettomat määräaikaisuudet liittyy nyt suuri riski, että tämä tilanne pahenee entisestään. Esitys tulee lisäämään naisten epävarmuutta työelämässä ja heikentää valitettavasti entisestään uskoa tulevaisuuteen. Ministeri Marttinen, pääministeri Orpo on puhunut paljon luottamuksen kasvattamisesta: eikö tämä esitys taas päinvastoin vähennä varsinkin nuorten naisten luottamusta tulevaisuuteen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Aloitan taas vastaukseni viittaamalla uusimpaan nuorisobarometriin ja sen lukuihin. Aivan valtaosa nuorista kokee siis tällä hetkellä epävarmuutta tämän työmarkkinatilanteen vuoksi, ja silloin nimenomaan se, jos työtä ei ole lainkaan, luo kaikista eniten toivottomuutta ja epävarmuutta meidän nuorille. Sen takia nimenomaan niiden polkujen rakentaminen työelämään meidän nuorille on parasta lääkettä myös siihen, että heillä on myös parempi luottamus tulevaisuuteen ja he kokevat, että sen opiskelun jälkeen heille löytyy oma paikka meidän työelämässä ja tässä maassa, että sen oman elämän voi ankkuroida minnepäin Suomea vain, pääsee aloittamaan vastaavasti sen työelämän, toivottavasti perustamaan perheen ja vakiinnuttamaan oman asemansa. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia.

Vakuutan teille, hyvät kansanedustajat, että tämän maan hallitus tekee kaikkensa, jotta nuorten luottamusta tulevaisuuteen voidaan vahvistaa. Nimenomaan työllistyminen, työelämään pääsy, on yksi kaikkein keskeisimmistä keinoista, ja tähän työhön me keskitymme.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin tuo tällä viikolla julkaistu nuorisobarometri kertoo, ettei nykynuorilla ole tulevaisuudenuskoa. Nykynuoret ovat eläneet kriisistä toiseen, ja minusta on todella hälyttävää, että nuoret säästävät omien sanojensa mukaan tulevaisuuden eläkkeisiin eivätkä esimerkiksi ensiasuntoon. Nyt te olette, ministeri Marttinen, tällä esityksellä lisäämässä nuorten epävarmuutta työelämässä säätämällä näistä määräaikaisista työsopimuksista. Te aivan suoraan arvioitte tässä omassa hallituksen esityksessä, että tällä voi olla vaikutuksia raskaussyrjinnän lisääntymiseen työmarkkinoilla, mutta katsotte toki tämän vaikutuksen vähäiseksi, sillä se vaikuttaa lähinnä naisiin.

Arvoisa ministeri Marttinen, tuossa edellisessä puheenvuorossanne puhuitte perheen perustamisesta. Ajatteletteko te, että tämän teidän esityksenne myötä suomalaiset nuoret saavat toivoa [Puhemies koputtaa] ja uskoa perheen perustamiseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Minun on pakko nyt tarttua tähän, mitä edustaja toi esille. Viittasitte näihin hallituksen esityksen vaikutusarviointeihin. Olen sanonut sen jo aikaisemmin, mutta totean uudelleen: Tämä muotoilu, mikä on ollut tässä vaikutusarvioinnissa, on täysin epäonnistunut. Olen pahoitellut myös ministeriöni puolesta tätä virkavalmistelussa tehtyä erhettä. Virke on katkottu, mutta se ei poista sitä, että jos jää epäselvyyttä, niin totta kai minun ministeriöni kantaa siitä vastuun, ja pahoittelen sitä, koska missään tapauksessa me emme vähättele naisten työmarkkina-asemaa ja niitä ongelmia, mitä naiset ja erityisesti nuoret naiset voivat tällä hetkellä työelämässä kohdata.

Samaan aikaan korostan edelleen, hyvät kansanedustajat, sitä, että tasa-arvolain muutoksilla tullaan kiristämään monelta osin lainsäädäntöä. Ne liittyvät osin myös kanneoikeuksiin. Edustaja Berg, tunnette hyvin taas vastaavasti siellä olevat ongelmat. Työnantajien selvitysvelvollisuutta tullaan laajentamaan, vaikka niissä tilanteissa, joissa työntekijä on raskaana ja työsuhde päättyy. Teemme siis merkittävästi toimenpiteitä, [Puhemies koputtaa] joissa näihin esille nousseisiin ongelmakohtiin päästään tehokkaasti puuttumaan. Olemme siihen [Puhemies koputtaa] täysin sitoutuneita.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On pakko korjata tämä tulkinta. Näitten pätkätöiden, joista tässä perusteettomista määräaikaisista puhuttaessa puhutaan, jälkeen voi myös tarjota perustellusta syystä määräaikaisia työsuhteita. Jos tuo on se tulkinta, mitä ministeri äsken sanoi, niin me mielihyvin otamme sen vastaan, sen, että se koskee vain toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita — se ei valitettavasti näy täällä lakiesityksessä.

Orpon hallitus on heikentänyt työntekijöiden työsuhdeturvaa, romuttanut ansiosidonnaisen turvan, leikannut sosiaaliturvaa, vaikeuttanut työnaikaista opiskelua, heikentänyt työllisyyttä ja lisännyt työttömyyttä, ja sama kuritus jatkuu tässä lakiesityksessä: lisätään epävarmuutta erityisesti nuorille, naisille määräaikaisia työsuhteita lisäämällä.

Työpaikat syntyvät tarpeesta työllistää, kulutuksen kasvusta, palvelutarpeesta, investoinneista. Ensin pitää olla syy palkata ihminen. Arvoisa ministeri Marttinen, tulosten perusteella olisi korkea aika tarkistaa linjaanne ja keskittyä [Puhemies koputtaa] työpaikkojen synnyttämiseen tällaisten lakiesitysten sijaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — En ole varma... [Lauri Lyly: Eikö niin?] — No niin, nyt siinä oli kysymys. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, kiitoksia! Löytyihän sieltä myös kysymys, johon voi tarttua.

Edustaja Lyly, arvostan teidän hyvin pitkää kokemusta ja kaikkia niitä keskusteluita, mitä saan kanssanne käydä, mutta haluan kuitenkin muistuttaa, että valtiovallan tehtävänä ei ole luoda työpaikkoja tähän maahan, vaan se tehtävä kuuluu suomalaisille yrityksille. Meidän tehtävä on luoda edellytyksiä suomalaisille yrityksille, jotta he taas pärjäävät tässä kovassa kilpailussa, jotta he löytävät itselleen sopivia työntekijöitä ja jotta meidän yritykset voivat kasvaa ja kehittää toimintaansa, ja siihen työhön tämä hallitus keskittyy täysimääräisesti. Me teemme hyvin laajasti verotukseen, normien purkuun, luvituksen helpottamiseen tai vaikka työmarkkinauudistuksiin liittyviä uudistuksia ja jatkamme sitä, koska työ on eittämättä pahasti kesken.

Olen samaa mieltä teidän kanssanne siitä, että pitää olla se syy palkata, totta kai, mutta olennaista on katsoa myös sitä, että kun valtaosa meidän yrityksistä on kooltaan hyvin pieniä, niin meidän täytyy pystyä laskemaan kynnystä työntekijän palkkaamiseen, ja se on nyt tässä se keskeinen tavoite.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On aika absurdia, että te sanotte, että te ette vähättele sitä nuorten naisten kokemaa raskaus- ja perhevapaasyrjintää tai muuta, mitä työelämässä tapahtuu, kun samaan aikaan, arvon ministeri, juuri te ajatte läpi lakia, joka asiantuntijoiden mukaan lisää riskiä raskaus- ja perhevapaasyrjinnälle. Sitten te perustelette, että teidän pitää seistä yritysten puolella, jotta yritykset uskaltavat työllistää. Totta kai. Mutta kun tämän voisi tehdä samaan aikaan, kun te seisoisitte suomalaisten hoitajien, opettajien ja varhaiskasvattajien puolella. Te kun olisitte voinut rajata tämän lain koskemaan vaikka sitten edes vain niitä pk-yrityksiä. Nyt se on ulotettu myös julkiselle sektorille, myös kaikkein suurimmille työnantajille.

Kysynkin teiltä, arvon ministeri: oletteko te sitä mieltä, että asiantuntijat ovat väärässä, kun he sanovat, että tällä lailla on riski lisätä nuorten naisten kokemaa raskaus- ja perhevapaasyrjintää, kyllä vai ei?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Virta, minä suhtaudun hyvin vakavasti kaikkeen asiantuntijatietoon, jota vastaavasti valmistelussa on tuotu esille. Ymmärrän hyvin sen, että tässä joudutaan tasapainoilemaan aika hankalassa tilanteessa, toisaalta sen osalta, miten voidaan helpottaa sitä, että meidän nuoret pääsevät kiinni siihen ensimmäiseen työpaikkaan, ja taas toisaalta sen osalta, miten muuten me voimme pitää huolta meidän tasa-arvoisesta työelämästämme, joka on äärimmäisen tärkeä asia kaikkinensa. On totta — kun on tullut esille myös kritiikkiä siltä osin tätä esitystä kohtaan — että samaan aikaan ministeri Grahn-Laasosen kanssa olemme valmistelleet hyvin samassa juoksussa muita kiristyksiä tasa-arvolainsäädäntöön, joilla taas voidaan vastata osaltaan tähän esille nousseeseen kritiikkiin, joka koskee vaikka kanneoikeutta tai vuokratyösuhteessa olevien työntekijöiden asemaa, muun muassa. On erittäin tärkeää, että samalla päästään puuttumaan näihin kysymyksiin.

Eli en missään tapauksessa suhtaudu vähäpätöisesti siihen kritiikkiin, [Puhemies koputtaa] mitä hanketta kohtaan on esitetty, mutta samaan aikaan olemme hakeneet määrätietoisesti ratkaisuja, [Puhemies koputtaa] jotta näihin ongelmiin päästään puuttumaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomessa oli pitkään, vuosia, kohtalaisen yhteinen käsitys siitä, että työelämän perusteettomia määräaikaisuuksia haluttiin ehkäistä, koska nähtiin, että perusteettomilla pätkätöillä on kielteisiä vaikutuksia. Se luo työelämän epätasa-arvoa. Se lisää epävarmuutta, lisää epävarmuutta erityisesti nuorilla ja aivan erityisesti nuorilla naisilla. Se lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää.

Tämän hyvän kehityksen, tämän yhteisen tahtotilanteen, työministeri Marttinen, aiotte nyt kääntää. Aiotte kääntää kehityksen taaksepäin, kelloa taaksepäin, asiantuntijoitten näkemyksistä huolimatta ja, mikä merkille pantavinta, suomalaisten naisten näkemyksistä huolimatta. Kaikkien puolueiden poliittiset naisjärjestöt ovat asettuneet tätä esitystä vastaan ja vaativat teitä palauttamaan tämän lakiesityksen, Perussuomalaisista Naisista vihreisiin, Kokoomusnaisista Demarinaisiin. Naisten näkemys on selkeä. Me emme suostu olemaan hiljaa ja vain vastaanottamaan tätä esitystä, vaan vaadimme palauttamaan tämän. [Puhemies koputtaa] Ministeri Marttinen, aiotteko te kävellä suomalaisten naisten yksimielisen näkemyksen yli?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Minä haluan pitää, edustaja Tuppurainen, huolta siitä, että kaikilla suomalaisilla riippumatta siitä, ovatko he miehiä tai naisia, minkä ikäisiä he ovat, missä päin Suomea he asuvat, on jatkossa enemmän mahdollisuuksia päästä töihin kuin tällä hetkellä. Se on kaikista tärkein asia, minkä takia näitä uudistuksia viedään eteenpäin.

Kuten totesin aikaisemmin, hallitus ei tule vetämään tätä esitystä pois eduskunnasta, mutta samaan aikaan suhtaudun äärimmäisen vakavasti ja olen kuunnellut hyvin tarkkaan naisjärjestöjen esille nostamia huolia. Ja kuten totesin, eduskunnassa valiokunnalla on totta kai mahdollisuus esittää täsmennyksiä tähän esitykseen. Olemme käyneet keskustelua jo tällä hetkellä valiokunnan kanssa. Tämä on normaalia prosessia, ja totta kai kuuntelen erittäin tarkalla korvalla, minkäkaltaisia asioita nousee esille, ja totta kai olen valmis työskentelemään eduskunnan kanssa tämänkin lakihankkeen osalta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa häiritsee nyt se, että tässä puhutaan kahdesta eri asiasta samaan aikaan.

On aivan totta, että meillä on todella paljon perusteltuja määräaikaisia työsuhteita. Niiden määrä on kasvanut, ne koskevat nuoria, ne koskevat naisia ja niitä on erityisesti julkisella sektorilla. Joka ikinen meistä, joka on jossakin kunnan hallinnossa tai hyvinvointialueiden hallinnossa, voi sille asialle tehdä. Voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi sijaispankkeja, joilla niille ihmisille, jotka jatkuvasti toimivat töissä esimerkiksi hoiva-alalla tai koulutuksen parissa mutta tekevät tällaisia sijaistöitä, tarjotaan vakituisia työsuhteita. Tämä on täysin mahdollista, ja jokainen meistä voi viedä sitä asiaa eteenpäin. Toivotaan, että viedään eteenpäin.

Mutta tässä ehdotuksessa on kyse nyt siitä, miten sitä työllistämisen kynnystä alennetaan. Ihmettelen, kun kaikkein suurin ongelma tällä hetkellä Suomessa on se, ettei ole riittävästi avoimia työpaikkoja, kuinka sitä nimenomaan vastustetaan, että sitä pyritään edistämään. Eikö tämä keskustelu olekin ihmeellistä? [Välihuutoja vasemmalta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Niin, kyllä itse myös hämmästelen sitä, miten juuri tämä meidän nuorten huoli ei tunnu oppositiosta nousevan yhtään sen paremmin esille. [Välihuutoja vasemmalta] Olen tuonut esille voimakkaasti eri keinoja, joilla tämän maan hallitus pyrkii vastaamaan siihen nuorten huoleen: työllistymisseteli, työmarkkinauudistukset, nimenomaan se, että työuran alussa olevat, joiden asema työmarkkinoilla on joka tapauksessa kaikista haastavin, saavat sen jalan sinne työelämän oven väliin, pääsevät siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan, pääsevät rakentamaan omaa työuraa. Ja kun tiedämme myös sen, että sen jälkeen kuitenkin hyvin merkittävä osa, yli 50 prosenttia, määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevistä siirtyy joka tapauksessa myös tutkimusten mukaan vakituiseen työsuhteeseen, niin on aivan päivänselvä asia, että näillä muutoksilla on vaikutusta siihen, miten nuorten työuraa ja sitä polkua työelämään päästään rakentamaan. Pidän erittäin, erittäin tärkeänä meidän nuorten kannalta, että voimme luoda heille paremman luottamuksen tulevaisuuteen, [Puhemies koputtaa] ja tämä on taas vastaavasti yksi keino, jolla kynnystä luoda uusia työpaikkoja Suomeen voidaan alentaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nuorten heikon työllisyystilanteen takana on, voi sanoa, jopa ennätyksellisen heikko työllisyystilanne Suomessa, ja se johtuu epävarmuudesta ja epäluottamuksesta, joita muun muassa tämä hallitus on lisännyt omilla päätöksillään. Nyt teidän lääkkeenne tähän siis on lisätä entisestään epävarmuutta työelämässä. Nämä kaikki heikennykset ja leikkaukset, joita olette tehneet, ovat juuri osaltaan se syy, minkä takia Suomi on tässä jamassa, ja nyt te tarjoatte lisää tätä samaa lääkettä. Ja kun katsoo tuloksia, nuorten työttömyys on ylittänyt jo korona-ajan, joten toivoisi, että sieltä työkalupakista löytyy jotain muutakin.

Arvoisa puhemies! Ministeri tässä antoi ikään kuin ymmärtää, että tämä tasa-arvo tässä paranee, mutta jätätte kertomatta, että eikös siinä teidän omassa esityksessä todeta, että tässä on suuri riski, että tämä teidän esitys siis lisää — ei vähennä vaan lisää — raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Ja jos kerran olisi näin, että tämä tilanne parantaa tasa-arvoa, niin eivät kai tässä Suomen naiset olisi liikkeellä niin vahvasti. [Puhemies koputtaa] Aiotteko todella sulkea korvanne jopa teidän omilta naisjärjestöiltä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän sen, että tässä salissa tehdään politiikkaa, [Välihuutoja vasemmalta] mutta en hyväksy sitä, edustaja Lindtman, että vääristelette, mitä täällä olen sanonut. Totesin, että kun otetaan huomioon tämän lainsäädännön vaikutukset ja samaan aikaan tehtävät tasa-arvolain kiristykset, niin se kokonaisuus on tasapainoinen. Näin totesin tässä salissa kaikkinensa. Aiempi hallitus ei puuttunut tasa-arvolakiin millään tavalla. Me avaamme nyt lainsäädännön, me teemme niitä muutoksia, joilla nimenomaan voidaan parantaa naisten asemaa työelämässä. Toin näitä jo aiemmin esille. Nimenomaan kanneaikaa tullaan pidentämään, vuokratyötä tekevien työntekijöiden asemaa tullaan parantamaan, ja selvitysvelvollisuus työnantajille tulee kiristymään. Nämä ovat konkreettisia ehdotuksia siitä, millä tavalla me haluamme puuttua perhe- ja raskausvapaasyrjintään, johon suhtaudumme äärimmäisen kriittisesti. Jo tällä hetkellä tuo syrjintä on laitonta lainsäädännössä. On totta, että meillä on edelleen näitä ongelmia, joihin täytyy määrätietoisesti pystyä puuttumaan, [Puhemies koputtaa] mutta me olemme täysin sitoutuneita torjumaan tätä ilmiötä Suomessa.

Arvoisa puhemies! Keskusta haluaa turvata sekä kuluttajien oikeuden kohtuuhintaiseen suomalaiseen ruokaan että oikeudenmukaisen toimeentulon ruoan tuottajille ja jalostajille. Suomalainen elintarvikeketju ei kuitenkaan nyt ole tasapainossa. Maassamme on maailmankin mittakaavassa erittäin kannattava kauppa ja heikosti toimeentulevat viljelijät.

Tätä epätasapainoa hallitus on luvannut korjata tuomalla esityksensä elintarvikemarkkinalain muuttamiseksi tänne eduskuntaan. Viime viikolla ministeri lupasi, että esitys tulee ensi viikolla. [Anne Kalmari: Ei näy!] Eilen täällä täysistunnossa kysyimme tämän aikataulun perään. Emme saaneet ministeriltä siihen vastausta, joten kysynkin nyt ministeri Essayahilta jälleen kerran: Onko hallitus antamassa esityksen elintarvikemarkkinoiden reiluuttamiseksi? Ja jos vastaus on, että tuo esitys tulee eduskuntaan ensi viikolla, niin pitääkö se tällä kertaa paikkansa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Maa- ja metsätalousministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Elintarvikemarkkinalaki on kyllä matkalla eduskuntaan. Se on valmis esiteltäväksi. Sen sisällöstä hallituksessa on täysi yksimielisyys. Mutta sen sijaan yhteisymmärrystä asian käsittelyajankohdasta ei ole vielä saavutettu valtioneuvoston istunnon suhteen. Uskon, että sekin tässä aivan tulevina päivinä saadaan selväksi.

Mutta se, mikä on tärkeää tässä elintarvikemarkkinalain uudistuksessa, niin kuin edustaja hyvin kuvasi, on nimenomaan se, että sillä halutaan turvata heikommassa asemassa olevan tuottajan asemaa tässä elintarvikeketjussa. Siinä on kolme tärkeää uudistusta, eli ensinnäkin puututaan niihin kohtuuttomiin sopimusehtoihin, sen jälkeen ollaan myöskin puuttumassa siihen, että saadakseen kaupan hyllyyn tuotteen tuottajan ei tarvitse tuottaa kaupan omaa merkkiä, niin sanottua private labeliä, ja toisaalta myöskään sitten ei tarvitse luovuttaa reseptiä ikään kuin tämän sopimuksen kylkiäisenä. Sillä tavalla me pystytään varmistamaan, että näissä tuottajan ja teollisuuden ja kaupan välisissä suhteissa ei ole sellaisia kohtuuttomuuksia, [Puhemies koputtaa] jotka nimenomaan sitten tämän heikommassa asemassa olevan kohdalle osuisivat.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Essayah, tasan viikko sitten samaan aikaan tässä samassa paikassa te sanoitte, että tällä viikolla eduskunnassa on tämä elintarvikemarkkinalain reiluuttamislakiesitys. Arvoisa ministeri, te annoitte väärää tietoa eduskunnalle. Te annoitte väärää tietoa eduskunnalle, te puhuitte muunneltua totuutta, kun te väititte, että se on tällä viikolla eduskunnassa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Herra puhemies! Me tiedämme keskustassa, miten tärkeästä lakiesityksestä on kysymys. Me olemme tämän lainsäädännön Suomeen tuoneet. Sitä kiristi Jari Leppä, sitä kiristin minä ministerinä, ja me tuemme erittäin lämpimästi Sari Essayahin työtä. Hallituksessa tämä laki saadaan aikaiseksi.

Mutta, puhemies, minä hämmästelen sitä, että jos teillä on yksimielisyys hallituksessa lain sisällöstä, niin miten sitä ei voi antaa. Mikä tämä aikatauluselitys oikein on? Nyt herää se kysymys, yritetäänkö hallituksessa vesittää tämä lakiesitys. Onko jollakin puolueella, esimerkiksi kauppaa tukevalla kokoomuksella, tarve vesittää tämä lakiesitys jotenkin? Kysyn nyt, ministeri Essayah: Koska tämä elintarvikemarkkinalaki tulee tänne? Onko tässä käynnissä kaupankäynti? [Puhemies koputtaa] Yrittääkö kokoomus vaatia KD:tä vaikkapa kaljan wolttauksen taakse, [Puhemies koputtaa] että elintarvikemarkkinalaki saataisiin taloon?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Toistan sen, että todellakin tuon lain sisällöstä meillä on hallituksessa täysi yksimielisyys. Sen sijaan sen esittelyajankohdasta valtioneuvoston istunnossa ei ole vielä yksimielisyyttä. Siinä mielessä voin sanoa edelliselle maatalousministerille, että kiitän toki siitä työstä, mitä elintarvikemarkkinalain eteen edellisellä hallituskaudella tehtiin, mutta silloin implementoitiin eli tuotiin EU-direktiivistä johtuvia esityksiä Suomen lainsäädäntöön.

Tämä hallitus sen sijaan oikeasti tekee uudistavia pykäliä tuohon elintarvikemarkkinalainsäädäntöön. Emme tyydy siihen, että tuomme vain EU-lainsäädäntöä, jota joka tapauksessa pitää tuoda suomalaiseen lainsäädäntöön, vaan olemme katsoneet, mitkä ovat ne kipukohdat tällä hetkellä tässä elintarvikemarkkinalainsäädännössä. Niin kuin varmasti muistatte, tässä uudistuksen ykkösosassa tuotiin elintarvikemarkkinavaltuutetulle lisää valtuuksia, ja nyt sitten tässä kakkososassa tehdään nämä tärkeät uudistukset, jotka liittyvät muun muassa kaupan omiin merkkeihin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Öljyn hinta nousee koko ajan, ja tänä päivänä kuljetukset ovat historian vaikeimmat. Se lisää myös kuljetuskustannuksia, se lisää lentojen rahteja, se lisää laivojen rahteja, ja elintarvikkeiden hinnat nousevat. On ilmoitettu jo, että esimerkiksi jauhelihan hinta nousee, ja myös muiden elintarvikkeiden hinnat nousevat. Tulevaisuudessa, jos sota jatkuu pitkään, se tulee aiheuttamaan inflaation, joka vaikuttaa korkojen nousuun. Arvoisa hallitus, arvoisa pääministerin sijainen, miten olette varautuneet tähän, ja mitä meinaatte tehdä tälle asialle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin Iranin kärjistynyt tilanne ja ylipäätänsä Lähi-idän tilanne ja kansainväliset yllättävät konfliktit vaikuttavat juuri edustajan kuvaamalla tavalla myös Eurooppaan. Me emme vielä tiedä, kuinka kauan tämä sodankäynti tulee jatkumaan. Sen kestolla on merkittävä vaikutus siihen, miten nämä ongelmat tulevat realisoitumaan esimerkiksi Euroopan tasolla. Tällä hetkellä sillä on jo selvää vaikutusta polttoaineiden hintaan. Toisaalta huoltovarmuuteen keskittyvät seikat ovat viime vuosina muistakin syistä olleet merkittävästi tässä esillä.

Mitä tulee yleisesti liikennepolttoaineisiin, niin tämä hallitus on tehnyt useita erilaisia toimia, jotka ovat vaikuttaneet liikennepolttoaineiden hintaan. Me olemme madalluttaneet jakeluvelvoiteuraa huomattavasti verrattuna siihen, mikä se oli aiemmin. Me olemme tehneet useita polttoaineveron laskuja — niitä on edelleenkin tulossa. Edellisen hallituksen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan sidotut indeksikorotukset on jätetty tekemättä ja niin edelleen. Näillä kaikilla on vaikutuksensa kokonaisuuteen. Mutta aivan kuten totesitte, niin tapahtumat maailmalla [Puhemies koputtaa] vaikuttavat myös Eurooppaan ja sitä myötä Suomeen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! S-ryhmä aloitti halpuuttamisen vuonna 2015, ja sitä perusteltiin halvan hinnan vaatimuksilla. Ruokaa mainostetaankin Suomessa lähinnä pelkästään hinnalla, ja laatu, huoltovarmuus ja ruokaturva on hylätty tässä huutokaupassa. Samalla tässä huutokaupassa elintarviketurvallisuus, vastuullisuus ja ympäristö ovat jääneet ostopäätöksissä ihan sinne häntäpäähän. Maatalouden hoitamaton lainakanta on tämän halpuuttamisen myötä noin kuusinkertaistunut.

Arvoisa puhemies! Nyt kauppa on semmoista pelottelukampanjaa käynyt ruuan hinnan nousulla, ja tämä pelotteluhan on vailla pohjaa. Ainoa, joka hintaa voi nostaa, on kauppa, joka haluaa tehdä sillä rahaa entiseen malliin miljardisotalla maatalouden ja kuluttajien kustannuksella. Kysymys ministeri Marttiselle: Jos elintarvikemarkkinalain muutos on hallitukselle hieman kivulias, niin mitä mieltä olette kilpailulain muutoksista? Voitaisiinko sitä hyödyntää hallitusohjelman mukaisesti maatalouden kannattavuuden parantamiseksi? [Markku Siponen: Missä se viipyy?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle erittäin tärkeästä kysymyksestä. Tätä teemaa sivuttiin hyvin paljon myös tuossa vaiheessa, kun valmistelin julkisia hankintoja käsittelevää laajaa lainsäädäntökokonaisuutta, siis toisin sanoen sitä, miten voitaisiin paremmin turvata paikallisesti se, että vaikka meidän kouluissa ja päiväkodeissa tai ikäihmisten keskuksissa voitaisiin tarjota kotimaista ruokaa. Miten voitaisiin tukea kuntia ja kaupunkeja siinä, että nämä hankintakäytännöt kehittyvät niin, että nimenomaan tämä kotimaisuuden huomiointi olisi taas vastaavasti paremmin toteutettavissa? Me katsomme läpi ja tarkastelemme myös sitä, millä muilla keinoilla voidaan tähän tilanteeseen puuttua. Suhtaudun erittäin vakavasti tähän esille nousseeseen ilmiöön, ja vakuutan, että maan hallituksen tahtotila on tässä täysin selvä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.

Kunnioitettu herra puhemies! Ministeri Essayah, kello käy. Kello käy, mutta tätä esitystä elintarvikemarkkinalaista ei näy, ja meillä täällä keskellä ovat kyllä muistissa ne viime viikon sanat, mitä te totesitte meille keskustalaisille. Ensinnäkin te kiittelitte siitä, että me olemme täällä keskellä näitten uudistusten takana. Niin me olemme, mutta kysymys kuuluu nyt: Meille eduskunnalle jäi nyt vähän epäselväksi tämä, kun toitte esille, että yhteisymmärrys hallituspuolueitten sisällä on tästä lakipaketista mutta samaan aikaan te puhuitte kipukohdista, ja nyt te sanotte eduskunnalle, että tässä käsittelyajankohdassa on nyt hieman epäselvyyttä. Miksi te viime viikolla totesitte meille, että tällä viikolla tämä elintarvikemarkkinalaki tulee eduskuntaan? Kysymys, johonka me toivomme nyt vastausta, kuuluu, miksi se ei tullut, ja toinen kysymys kuuluu, kuka tätä jarruttaa. Onko se kokoomus, perussuomalaiset vai RKP? Kuka nyt jarruttaa tätä elintarvikemarkkinalakia? Ministeri Essayah, vastatkaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Vielä kolmannen kerran toistan sen, että meillä todellakin on yhteisymmärrys tämän lain sisällöstä, mutta tosiaankin tästä käsittelyajankohdasta ei tällä hetkellä sitä yhteisymmärrystä ole. Toki omalta osaltani totean, että esimerkiksi elintarvikemarkkinavaltuutettu on toivonut, että tämä lakiesitys tuotaisiin mahdollisimman nopeasti tänne eduskuntaan, etenkin kun tämän ympärillä on ollut paljon keskustelua ja myöskin sellaisia väittämiä, jotka eivät pidä paikkaansa. Siinä mielessä kyllä varmasti tämä laki tänne eduskuntaan ollaan tuomassa mahdollisimman nopeasti. Sitä itse toivon todellakin. Meillä on yhteisymmärrys tämän lain hyvästä sisällöstä, ja siinä mielessä sitten pääsemme tätä yhdessä täällä eduskunnassa käsittelemään.

Arvoisa herra puhemies! Teimme hallitusohjelmaan tärkeän kirjauksen: ”Laajaa sananvapautta on tuettava ja ylläpidettävä kaikkialla yhteiskunnassa.” Myös Suomen perustuslaissa turvataan mielipiteen- ja sananvapaus.

Puhemies! Silti viime päivinä julkisuudessa olleen turkulaista jääkiekkojoukkuetta koskeneen kohun yhteydessä nähtiin vapaudelle vihamielistä painostusta. Yksittäiselle urheilijalle toivottiin jopa potkuja, koska hän ei halunnut osallistua poliittiseen Pride-kampanjaan. Setan väki oli jopa sitä mieltä, että lain pitäisi mahdollistaa syrjintä. Pelaajan työ on pelata, ei osallistua politikointiin. Tällainen mielipidekontrolli kuuluu totalitarismiin, ei länsimaiseen demokratiaan.

Puhemies! Perussuomalaisten näkökulmasta ihmisten painostaminen gender-aatteen tai minkään muunkaan ideologisen taakse ei ole hyväksyttävää. Jokaisella tulee olla vapaus valita oma poliittinen tiensä. Pidämme käsittämättömänä, että osa poliittisen vasemman laidan toimijoista yhtyi tähän yksittäiseen henkilöön kohdistuneeseen painostukseen ja syrjintään. Te puhutte itse syrjinnän vastaisesta työstä mutta syrjitte itse. Ministeri Poutala, [Puhemies koputtaa] puolustaahan hallitus urheilijoiden mielipiteen- ja sananvapautta ja oikeutta päättää itse, [Puhemies koputtaa] mihin poliittisiin kampanjoihin he osallistuvat? [Välihuutoja vasemmalta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Poutala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos ajankohtaisesta kysymyksestä.

Mehän ollaan tällä hetkellä erittäin positiivisen asian parissa, kun puhutaan urheilusta. Urheilu kuuluu jokaiselle ihmiselle taustoista, mielipiteistä, poliittisista aatteista, uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta, ja näin sen pitää ollakin.

Ongelma on muodostunut siinä, että urheilijoilta on ruvettu entistä enemmän vaatimaan poliittisia näkemyksiä tai osallistumaan ideologisiin kampanjoihin, ja tämä ei ole oikein. Jokaisella pitää olla mielipiteenvapaus, sananvapaus siihen, mihin osallistuu ja mitä sanoo. Tiedän henkilökohtaisestikin, että meillä on todella iso määrä urheilijoita, jotka eivät halua ottaa kantaa poliittisiin asioihin tai osallistua mihinkään vähänkään ideologista liippaavaan asiaan.

Tätä ei tietenkään voi hyväksyä. Onneksi nytten tällä viikolla tässä on toimittu hyvin: ei ole painostettu, on annettu valinnanvapaus. Toivon, että tämä on hyvänä esimerkkinä kaikille, että ketään ei painosteta, se ei kuulu Suomeen, se ei kuulu urheiluun, ei kuulu mihinkään, vaan kaikilla pitää olla sananvapaus, uskonnonvapaus ja mielipiteenvapaus, ja tästä pitää pitää kiinni eikä tuhota urheilua sillä, [Puhemies koputtaa] että laitetaan urheiluun asioita, mitkä jakavat, koska urheilu enemmänkin yhdistää.

Ärade talman! Vi i SFP är oroliga över situationen i Mellanöstern, och den är mycket allvarlig. Flera civiler har omkommit och flera är barn. Därför är det nödvändigt att Finland gör sitt yttersta för att minska på civilbefolkningens lidande och att fred kan snabbt hittas.

Arvoisa puhemies! Lähi-idän kriisi huolestuttaa maailmalla ja myös täällä Suomessa, totta kai. Sotaa on nyt käyty jo 13 päivää, ja sodalla tulee olemaan suuria vaikutuksia Iraniin, sen kansaan ja myös maailmalle.

Välittömästi konfliktin puhkeamisen jälkeen näimme öljyn ja maakaasun hinnannousun, ja eilen ehdotettiin historian suurinta öljyvarastojen käyttöönottoa. Lisäksi on tehty iskuja rahtilaivoihin, ja Iran on ilmoittanut Hormuzinsalmen sulkemisesta. Sen kautta kulkee viidennes maailman öljykuljetuksista, ja ylipäätään alueella on paljon tärkeitä kauppareittejä. Tässä on monia muuttujia.

Kysyn taas kysymyksen ministeri Purralta: millä tavalla Suomi on varautunut Lähi-idän konfliktin pitkittymisen vaikutuksiin talouteemme ja ehkä ennen kaikkea energiamarkkinaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! 13 päivää todella sotaa takana — me emme tiedä, kuinka kauan on edessä. Mikäli tämä jää lyhytaikaiseksi, niin sen vaikutukset Eurooppaan ja sitä myötä Suomeen tulevat todennäköisesti olemaan vähäisempiä. Mikäli tämä pitkittyy, niin tietenkin ongelmat myös vastaavasti kasvavat.

Samaan aikaan on hyvä huomata, että me olemme voimakkaasti riippuvaisia näistä öljykuljetuksista. Toisaalta me olemme omassa energiajärjestelmässämme onnistuneet tekemään sellaisia päätöksiä esimerkiksi ydinvoiman suhteen, mitkä eivät esimerkiksi Keski-Euroopassa tai Saksassa lainkaan ole todellisuutta. Suomi on tästä tässä mielessä hyvässä asemassa. Vastaavasti sitten päätöksiä esimerkiksi turpeen käytön suhteen ehkä huoltovarmuustilanteessa voitaisiin pohtia vielä uudelleen.

Hallitus on todellakin liikennepolttoaineisiin tehnyt hallituskautensa aikana lukuisia toimia, joilla on pyritty tätä hintaa saamaan alaspäin. Meillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa maailmanmarkkinahintaan, mutta ainakin tästä näkökulmasta katsoen toivomme, että Lähi-idän tilanne rauhoittuu, Iranin tilanne rauhoittuu [Puhemies koputtaa] ja sen vaikutukset meidän talouteemme jäävät vähäisiksi.

Arvoisa herra puhemies! Tänään on julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitys, jossa nostetaan esiin muun muassa tämä kysymys yhteisestä katsomusaineesta. Oma uskonnonopetushan tuo valmiuksia ymmärtää myös muita uskontoja, ja se on toki tärkeää myös ja erityisesti vähemmistöuskonnoille. On arvokasta, että maassa, jossa meillä on vahvat kristilliset juuret ja kulttuuriperintö, yli 400 000 lasta saa tälläkin hetkellä opiskella evankelis-luterilaista uskontoa. Yleinen katsomusaine tarkoittaisi väistämättä kristillisen uskon perusteiden opetuksen heikentymistä.

Kun opetusministeriössä nyt käydään läpi ja pohditaan tätä työryhmän esitystä, niin kysyn: huomioidaanko se, että oman uskonnonopetuksen on todettu lisäävän myös kriittisen ajattelun taitoa ja ehkäisevän esimerkiksi radikalisoitumista, mikäli se toteutetaan laadukkaasti ja hyvin valvotusti?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tosiaankin demografista muutosta pohtivan työryhmän raportti julkistettiin. Siinä oli monta toimenpide-ehdotusta, joista tämä oli yksi. Taustalla on havainto siitä, että meillä on tällä hetkellä 15 eri uskonto- tai katsomusainetta kouluissa. Yhä enenevässä määrin kouluryhmiä jaetaan uskonnon perusteella, yhä enenevässä määrin uskontoa opetetaan koulun ulkopuolella kirkoissa, kerhohuoneissa, moskeijoissa. Erityisesti vähemmistöuskontojen kohdalla vain pieni osa opetuksesta annetaan pätevän opettajan toimesta. Nämä ovat hyvinkin haastavia tilanteita. Opetusryhmät voivat olla hyvinkin erilaisia. Meillä on hyvin huono näkymä usein siihen, minkälaista se opetus on — tilanteessa, jossa nimenomaan uskonnon lukutaitoa pitäisi parantaa ja vahvistaa ja saada laajempi joukko ymmärtämään sitä, mihin meidänkin kulttuuri perustuu, mikä on uskonnon osuus siinä. Händel ei ole uskonnon harjoittamistapa, se on kulttuurihistoriaa, ja niin edelleen.

Pidän perusteltuna ajatusta siitä, [Puhemies koputtaa] että jos nämä kaikki aineet koottaisiin yhteen aineeseen, niin tämä ymmärrys vahvistuisi [Puhemies koputtaa] ja uskonnonopetus itse asiassa vahvistuisi. Tämä oli työryhmän näkemys, [Puhemies koputtaa] ja minun mielestäni se on pohtimisen arvoinen asia.