Valtioneuvoston  tiedonanto eduskunnalle 10.12.2019 nimitetyn pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta

Arvoisa puhemies, ärade talman! Esittelimme Osallistava ja osaava Suomi ‑hallitusohjelman eduskunnalle ensimmäisen kerran puoli vuotta sitten. Hallitusohjelman ja hallituksessa olevien viiden puolueen tavoitteena on kestävästi kehittyvä yhteiskunta, jossa kansakunnan taloudellinen menestys, sosiaalinen hyvinvointi sekä ympäristövastuu kulkevat käsi kädessä. Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, joka on hyvä jokaiselle: lapselle, aikuiselle ja ikääntyvälle, maalla ja kaupungissa asuvalle. Hallitusohjelman ensimmäiset askeleet on otettu, ja jatkamme määrätietoisesti ja vakaasti sen toteuttamista. Hallituksen katse on käännetty eteenpäin. Emme vilkuile sivuille. Tehtävämme on vahvistaa ihmisten luottamusta tulevaisuuteen. Luottamus syntyy vain tekojen kautta. Tähän keskitymme. Nostan puheenvuorossani esiin hallitusohjelman keskeisimmät painopisteet. Lisäksi käyn läpi jo tehtyjä päätöksiä, joilla Suomea uudistetaan, sekä sitä, miten Suomesta rakennetaan parempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa kaikille ihmisille.

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan päämääränä on ihmisten hyvinvointi. Tavoitteena on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Olemme sitoutuneet vastuulliseen talouspolitiikkaan ja pyrkimykseen julkisen talouden tasapainosta. Vastuullista talouspolitiikkaa ovat myös ne välttämättömät uudistukset ja investoinnit, jotka parantavat tuottavuutta sekä vahvistavat työllisyyttä ja julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Siksi panostamme koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin ja infrastruktuuriin niin pysyvällä kuin kertaluonteisella rahoituksella. Hallitusohjelmaan on kirjattu 3 miljardin euron tulevaisuusinvestointiohjelma. Kolmasosan kohdentamisesta on jo päätetty.

Tarvitsemme sekä julkisen että yksityisen sektorin investointeja ja yhteistyötä. Yhteisenä tavoitteenamme tulee olla taloudellisesti ja rakenteellisesti uudistuva yhteiskunta, jossa on korkea työllisyysaste ja vahva elinkeinoelämä sekä hyvinvoivat ja osaavat ihmiset. Haluamme vahvistaa ja kehittää pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Laadukas koulutus, sosiaalinen hyvinvointi ja tasa-arvoiset mahdollisuudet pärjätä elämässä muodostavat perustan myös kestävästi kasvavalle taloudelle ja ihmisten toimeliaisuudelle.

Kun koemme aitoa yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa, teemme yhdessä töitä yhteisen maamme rakentamiseksi. Pidän tärkeänä, että hallituksen talouspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi on otettu eriarvoisuuden vähentäminen ja tasa-arvon vahvistaminen. Se on paitsi oikeudenmukaista myös viisasta ja vastuullista talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Hyvinvointivaltio on meille suomalaisille ylpeydenaihe, ja sitä sen pitääkin olla. On arvokasta, että luomme kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia ja turvaa ja pidämme kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä huolta. Ketään ei jätetä yksin. Hallituksen yhteinen tahto on tehdä uudistuksia sellaisen Suomen eteen, jossa jokaisesta lapsesta voi tulla mitä vain ja jossa jokainen voi ikääntyä turvallisin mielin ja ihmisarvoisella tavalla. Suomi on esimerkki ja ihanne monelle maailmalla.

Arvoisa puhemies! Siirrymme pian uudelle vuosikymmenelle. Ensimmäiset tulevaa kehitystä ohjaavat päätökset on jo tehty. Vaikka se ei tämän salin keskustelusta aina heijastu, hallitusohjelman toimeenpanossa on päästy hyvään alkuun. Ensi vuoden budjetissa toteutuu joukko tärkeitä uudistuksia: Pienimmät eläkkeet nousevat, perusturvan korotukset tulevat voimaan, koulutuksen rahoitus kasvaa kaikilla koulutusasteilla, ja peruspalvelujen rahoitus vahvistuu. Yhdenvertainen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautetaan kaikille lapsille, ja päivähoidon ryhmäkoot pienenevät. Muutaman viikon kuluttua nämä päätökset näkyvät ihmisten arjessa. Tammikuussa pienituloiset eläkeläiset saavat enemmän euroja elämiseen. Yli 600 000 suomalaisen eläke paranee. 70 prosentilla suomalaisista käytettävissä olevat tulot kasvavat. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Työttömät ihmiset voivat keskittyä hakemaan uutta työpaikkaa ilman huolta toimeentulon leikkauksesta, kun aktiivimalli poistuu. Koulutukseen panostamalla ja osaamista vahvistamalla huolehdimme Suomen kilpailukyvystä. Koulutuspanostukset ovat merkittäviä myös kestävän talouskasvun ja työllisyyden kannalta. Olemme luvanneet ihmisille muutosta, ja nyt tämä muutos tulee näkyväksi ihmisten arjessa. Tällä tiellä jatkamme. [Jukka Gustafsson: Se on todellinen suojatie!]

Arvoisa puhemies! Maailmantaloudessa ja Suomen taloudessa on ollut pitkään epävarmuutta. Harmaiden pilvien lomasta näkyy onneksi myös valonpilkahduksia. Kasvun hidastuminen näyttää tasoittuvan, ja epävarmuustekijöitä poistuu. Toivomme talouden elpymistä ja kasvua, mutta olemme myös varautuneet hitaamman kasvun oloihin. Ohjelmaan on poikkeuksellisen selvästi kirjattu periaate aktiivisesta finanssipolitiikasta. Se tarkoittaa, että reagoimme suhdanteisiin. Tämä näkyy ensi vuoden budjetissa. Tuemme kasvua ja työllisyyttä ja luotamme suomalaiseen työhön ja tahtoon yrittää.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on vaativa. Otamme sen tosissamme. Julkisen talouden kestävyys on nyt ja etenkin tulevaisuudessa korkean työllisyyden varassa. Kun saavutamme työllisyystavoitteen, julkinen talous on normaalissa suhdannetilanteessa tasapainossa vuonna 2023. Teemme uudistuksia, jotka vahvistavat tasa-arvoa ja luottamusta työmarkkinoilla. Haluamme vahvistaa työntekijöiden ja työnantajien välistä vuoropuhelua työpaikoilla. Haluamme vahvistaa yritysten kasvuedellytyksiä ja mahdollisuuksia työllistää. Haluamme turvata kasvun edellytykset kaikkialla Suomessa aktiivisen alue- ja elinkeinopolitiikan keinoin.  Olemme koko Suomen asialla Hangosta Utsjoelle, Itä-Suomesta Satakuntaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Koko maailman asialla! — Paavo Arhinmäki: Hyvä olla koko maailmankin asialla!]

Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen. Yhteinen malli sovittiin viime kesänä. Sen avulla turvataan tasa-arvoiset ja laadukkaat palvelut jokaiselle suomalaiselle. Teemme uudistusta ihmisten tarpeet, emme vain rakenteet, edellä. Päävastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta on julkisella sektorilla. Näin varmistetaan ihmisten välinen yhdenvertaisuus kaikkialla Suomessa. Huomioimme myös eri alueiden erilaiset haasteet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä.

Hallitus huolehtii ikääntyneiden suomalaisten palveluista. Jokaisella ihmisellä on oikeus turvalliseen vanhuuteen. Kenenkään ei pidä joutua arvuuttelemaan, saako ihmisarvoista ja laadukasta hoivaa. [Välihuutoja] Siksi lakiin kirjataan sitova henkilöstömitoitus ympärivuorokautiseen hoivaan. [Arja Juvonen: Ei ole tulossa!] Samalla pidetään huolta kotihoidon laadusta.

Toteutamme hoitotakuun, jonka myötä ihmiset pääsevät hoitoon ajoissa ja hoitojonoja lyhennetään. [Arja Juvonen: Ei pidä paikkaansa!] Tämä on merkittävä parannus nykytilaan. Lääkäreiden ja hoitajien määrää lisätään.

Hallitus näkee sosiaaliturvan tärkeänä turvaverkkona, jota pitää kuitenkin myös kehittää. Haluamme, että sosiaaliturvajärjestelmämme vastaa joustavammin kansalaisten muuttuviin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin. Haluamme parantaa järjestelmän luotettavuutta, ennakoitavuutta ja ymmärrettävyyttä.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on tulevaisuutemme suurin haaste. Meidän on tehtävä enemmän ja meidän on tehtävä nopeammin. Tämä koskee Suomea, Eurooppaa ja koko maailmaa. Kyse on lastemme tulevaisuudesta. Hallitusohjelmassa tämä tosiasia on tunnustettu. Olemme sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Tavoitteemme on kunnianhimoinen, mutta samalla se on myös välttämätön — meidän itsemme ja ennen kaikkea tulevien sukupolvien kannalta.

Nojaamme toimemme tutkittuun tietoon ja kunnioitamme asiantuntijoiden arvioita. Julkisessa keskustelussa on väitetty vastuuttomasti, että ilmastonmuutoksen hillitseminen tarkoittaisi kurjuutta ja vaikeuksia tavallisille ihmisille, yrityksille ja yhteiskunnalle. Tämä väite ei pidä paikkaansa. [Sebastian Tynkkynen: Tervetuloa Pohjois-Suomeen!] Ei ilmastotoimia tehdä arjen vaikeuttamiseksi vaan siksi, että tekemättömyyden vaihtoehto on yksilöiden ja yhteiskuntien kannalta tuhoisa — taloudellisesti ja inhimillisesti erittäin kallis. Haluamme rakentaa Suomesta maailman ensimmäisen fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan. Tämä vaatii päätöksiä, joilla päästöjä vähennetään ja hiilinieluja vahvistetaan. Nämä päätökset pohjautuvat faktaan, eivät mielikuviin, ja näistä päätöksistä kerrotaan ihmisille avoimesti ja ymmärrettävästi. Lisäksi korjataan virheellisiä väitteitä, joita esitetään.

Hallitus tekee ilmastotekoja kestävällä tavalla, alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Se tarkoittaa, että pieni- ja keskituloisilla ei ole pelkästään mahdollisuus vaan myös kannustin tehdä ilmaston kannalta kestäviä valintoja arjessaan. Hallitus investoi julkiseen liikenteeseen ja edistää kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamista. Vahva ilmastopolitiikka tarkoittaa, että voimme luoda uusia työpaikkoja ja uusia menestystarinoita ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvittavan teknologian ympärille. Työ teollisuuden ja liikenteen vähähiilisyyteen on jo käynnissä, ja haluamme olla mukana mahdollistamassa suomalaisen teollisuuden uudistumista.

Myös kotimaisen elintarvikesektorin merkitys kasvaa, sillä ilmastonmuutos muuttaa ruuantuotannon edellytyksiä maailmanlaajuisesti. Maatalouden kannattavuuden parantamiseksi tullaan toimimaan ja osoittamaan lisäpanostuksia.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen rinnalla teemme töitä luontomme monimuotoisuuden turvaamiseksi ja vahvistamiseksi. Suomen luonto on aarre, jota tulee vaalia jälkipolville. Monimuotoinen luonto on myös ihmisten hyvinvoinnin edellytys.

Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa aktiivista vaikuttamistaan Euroopan unionissa. Olemme onnistuneet EU:n puheenjohtajakauden hoitamisessa hyvin. Jatkamme aktiivisena jäsenmaana myös puheenjohtajuuskauden jälkeen. Hallitus haluaa vahvistaa Suomen merkitystä kansainvälisesti. Syynä siihen on paitsi halu ratkaista globaaleja haasteita yhteistyössä muiden kanssa myös suomalaisten ja Suomen etu. Se, onko Suomi kokoaan suurempi vaikuttaja kansainvälisesti, riippuu kyvystämme olla ratkaisuhakuinen ja luotettava toimija.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa jatkamme samalla linjalla. Painotamme oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja rauhaa. Huolehdimme Suomen uskottavasta puolustuskyvystä ja turvaamme sitä varten riittävät resurssit. Suomen huoltovarmuus turvataan kaikissa olosuhteissa.

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa. Hallitus jatkaa Ruotsin kanssa tehtävän puolustusyhteistyön syventämistä sekä kumppanuuteen perustuvaa Nato-yhteistyötä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut lisäämään tasa-arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Maailmalla meidät tunnetaan juuri siitä. Haluamme, että Suomi on maa, jossa jokaisesta lapsesta voi tulla mitä vain. Sen vuoksi panostamme koulutukseen jokaisella asteella. Lasten subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan. Parannamme peruskoulun tasa-arvoa. Oppivelvollisuus laajennetaan toiselle asteelle. Samalla lukio- ja ammatillinen koulutus muutetaan aidosti maksuttomaksi. Korkeakoulutusta vahvistetaan.

Hallitus on sitoutunut nostamaan Suomen osaamistasoa. Osaaminen on yksilöiden ja koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkein menestystekijä. Mitä enemmän meillä on osaamista, sitä kestävämmällä pohjalla taloutemme on. Osaaminen liittyy olennaisesti sekä sosiaaliseen että taloudelliseen kestävyyteen. Sosiaaliseen kestävyyteen panostamista on myös se, että pienituloisia ihmisiä autetaan ja tuetaan poliittisilla päätöksillä. Jos jo valmiiksi pienituloisilta leikattaisiin, siinä ei vietäisi pelkästään rahaa, vaan myös toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Sellaiseen meillä ei ole varaa. Kuten hyvin tiedämme, ilman sosiaalista kestävyyttä ei ole mahdollista saavuttaa taloudellista kestävyyttä. Sama pätee ekologiseen kestävyyteen. Ne kulkevat käsi kädessä. Tämä ajattelu ohjaa koko hallituksen yhteistä toimintaa.

Arvoisa puhemies! Hallitus vie Suomen taloudellisesti menetetyltä vuosikymmeneltä kestävän kehityksen vuosikymmenelle. Tie, jonka olemme valinneet, on oikeudenmukainen ja vastuullinen. Vahvistamme hyvinvointivaltiota, maailman parasta yhteiskuntamallia. Panostamme ihmisten osaamiseen ja työllisyyteen. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Kannamme vastuumme ilmastosta. Lisäämme tasa-arvoa ja osallisuutta. Näin toimimalla ja hallitusohjelmaa toteuttamalla ihmisten luottamusta tulevaisuuteen voidaan vahvistaa. Tämä on meidän tehtävämme.

Arvoisa puhemies! Hyvä kollegat! Luottamus on suomalaista yhteiskuntaa koossapitävä liima. [Naurua — Välihuutoja vasemmalta] Sen varassa kansakunta voi rakentaa tulevaisuutta. Luottamus rakentuu siitä, että maalla on selkeä suunta ja päämäärät, joita kohti etenemme vahvoin mutta samalla viisain askelin.

Puhemies! Kaksi viikkoa sitten päättynyt viiden puolueen yhteistyö jatkuu. Pääministeri on vaihtunut, mutta eteenpäin katsova hallitusohjelma ja sen kunnianhimoiset tavoitteet ovat samat. [Ben Zyskowicz: Ja luottamus on vahva!] Seuraavat askeleet on otettava Suomen vahvuuksia vaalien, luottamusta lisäten ja yhteiskuntaa uudistaen. [Timo Heinonen: Miten avoimuus?] Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tärkein tehtävä on viedä Suomi hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi seuraavan 15 vuoden aikana, tehdä se sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla samaan aikaan työllisyydestä ja talouden toimivuudesta huolehtien. Saattaa kuulostaa helpolta, mutta tämä muutos ei ole helppo tai yksinkertainen, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] mutta se on samaan aikaan välttämätön. Mitä pidemmäksi toimia lykkäämme, sitä kalliimmaksi lasku tulee. [Ben Zyskowicz: Miksi lykkäätte?] Jostain pitää tinkiäkin, [Arja Juvonen: Vanhuksista!] mutta muutoksessa itää myös uuden kasvun siemen ja uuden työn mahdollisuus.

Haaste on siis kova, mutta me olemme jo oikealla tiellä. Vuodesta 90 Suomi on vähentänyt päästöjä yli viidesosalla, ja samaan aikaan taloutemme on kasvanut 60 prosentilla. Suunta on oikea, mutta seuraavat askeleet ovat vaativia. Näin haastava muutos on mahdollinen vain kansalaisia kuullen ja heidän tuellaan. Tämän muutoksen keskellä on tärkeää, että hallitus lisää tasa-arvoa, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. On varmistettava, että kaikki pidetään mukana. Siksi pieniä eläkkeitä nostetaan, perusturvaa korotetaan ja indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisesti. Epäoikeudenmukainen ja työllisyyden kannalta tehoton aktiivimalli on jo päätetty purkaa, ja se poistuu vuoden alusta. Jokaisen lapsen yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen palautuu. Lapsissamme on kansakunnan tulevaisuus. [Arja Juvonen: Se on aina, se oikeus!]

Arvoisa puhemies! Paljon on siis tehty, mutta vielä enemmän on tehtävää. [Ben Zyskowicz: Totta!] Sote-uudistus on saatava maaliin, sosiaaliturvajärjestelmä ja perhevapaat pitää uudistaa, ja lainsäädäntö pitää saada vastaamaan uuden työn ja digitalisaation vaatimuksia. [Antti Kurvinen: Se jäi kokoomuksen kanssa kesken!] Samalla on huolehdittava pitkän aikavälin menestystekijöistämme: osaamisesta, kannattavasta yritystoiminnasta ja kyvystä sopia. Jotta hallitus saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteensa ja kykenee toteuttamaan ehkä maailman kunnianhimoisimman ja edistyksellisimmän hallitusohjelman, tarvitaan luottamusta ja yhteistyökykyä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sitä ei löydy!]

Mitkään kunnianhimoiset tavoitteet eivät toteudu, ellemme samalla huolehdi hyvästä talouskehityksestä. Kansainvälisen talouden epävarmuus jatkuu, vaikkakin on vähän viime aikoina hälventynyt. Brexit ja esimerkiksi Saksan tilanne heijastuvat myös Suomeen. Tässä suhdannetilanteessa ensi vuoden taloudellista toimeliaisuutta lievästi tukeva linja saa myös asiantuntijoiden hyväksynnän.

Yritykset tarvitsevatkin menestyäkseen hyvän ja ennakoitavan toimintaympäristön. Siksi saavutettavuutta niin kiskoilla kuin kumipyörillä parannetaan joka puolella Suomea. Osaamisen vahvistaminen, se on kasvun keskeisin elinehto. Siksi pääministeri Marinin hallitus jatkaa koulutuksen ja tutkimuksen kunnianpalautusta, ja jos eduskunta tällä viikolla niin päättää, niin koulutukseen ohjataan ensi vuodelle 350 miljoonaa lisäeuroa. [Ben Zyskowicz: Loistavaa! — Välihuutoja] Myös työelämää pitää kehittää ja parantaa, ja siksi nyt vihdoin puututaan tarpeettomiin nollatuntisopimuksiin ja niihin liittyviin epäkohtiin. Yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan, ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyystavoite on kova, mutta niin sen pitää ollakin. [Keskeltä: Juuri näin!] Vaikeuskerroin kasvaa, mitä lähemmäksi tuota tavoitetta etenemme. Kaikki työllisyyskeinot eivät varmasti tule olemaan helppoja, mutta ei ole itsetarkoitus tehdä vaikeita vaan oikeita päätöksiä. Palkkatuen käyttöä lisätään, menestyksekkäät kuntakokeilut käynnistyvät, ja lisää työllisyystoimia valmistellaan joka päivä. [Toimi Kankaanniemi: Hitaasti!]

Työllisyysasteen nosto on yhteinen ponnistus. Sopimusyhteiskuntaa pitää vaalia, sillä työmarkkinoiden toimivuudella on tässä ratkaiseva merkitys. Yhteiseen työhön tarvitaan kaikkien panosta, niin elinkeinoelämän, palkansaajien, yrittäjien kuin maataloustuottajienkin. Keinojen löytämisessä myös oppositiolla voi olla oma rakentava roolinsa. [Antti Kurvinen: Kuunnelkaa nyt!]

Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä on sitoutunut pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan ja sen kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamiseen. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, taloudesta ja työllisyydestä huolehtiminen [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] sekä oikeudenmukaisuuden vahvistaminen on mahdollista yhdistää. Nyt on tekojen aika. Tähän tarvitaan luottamusta, yhteistyötä ja viisautta. Olemme tähän valmiit.

Arvoisa puhemies! Kun kansa äänesti eduskuntavaaleissa viime keväänä, oli kaikille selvää, että SDP:n pääministeriehdokas oli Antti Rinne. Näin Rinteestä tulikin vaalivoiton jälkeen hallitustunnustelija. Silloin käytiin teatterimaiset hallitusneuvottelut, joissa ei neuvoteltu tulevan hallituksen kokoonpanosta tosissaan vaan vihervasemmisto oli sulkenut vaalien toiseksi suurimman puolueen, perussuomalaiset, ulos heti kättelyssä. Nyt näimme hiljattain vanhan hallituksen kaaduttua toiset tuollaiset teatterimaiset hallitusneuvottelut, joissa kaikki tiesivät, että niitä ei käydä tosissaan, vaan ne olivat läpihuutojuttu.

Demokratian kannalta on surkeaa, että sekä toiseksi suurin että kolmanneksi suurin puolue on jätetty pois hallituskokoonpanosta. Demokratian kannalta on surkeaa, että pääministeri Marinin valitsi kansan sijaan sosiaalidemokraattien puolue-eliitti. [Antti Kurvinen: Lue perustuslakia!] Demokratian kannalta on surkeaa, että keskustan äänestäjät petettiin ja keskustan vallanhimosta tuli [Antti Kurvinen: Paksua!] vihervasemmistohallituksen kasassa pitävä liima.

Nyt Marinin hallitus jatkaa suoraan [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] sitä Suomelle haitallista politiikkaa, mihin Rinteen hallitus jäi. [Jukka Gustafsson: Ei se siltä kuulostanut!] Hallitus on viemässä Suomea turmioon ja vieläpä vastoin kansan tahtoa, sillä kansa ei äänestänyt tämän hallituskokoonpanon puolesta. [Keskeltä: Enemmistö äänesti!] Kansa ei äänestänyt Sanna Marinia pääministeriksi. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Marin ei käynyt eduskuntavaaleihin pääministeriehdokkaana, ja mikäli olisikin käynyt, ei SDP todennäköisesti olisi pääministeripuolue. Olisi palvelus demokratialle, jos Rinteen eroilmoituksen myötä olisi järjestetty uudet eduskuntavaalit. [Antti Kurvinen: Lue perustuslakia!] Koska näin ei tehty, ei voida osoittaa, että tämä hallitus ja Marinin pääministeriys ovat ansainneet kansan luottamuksen. Tämä voitaisiin mitata uusilla, ennenaikaisilla eduskuntavaaleilla, mutta vihervasemmisto pitää ennemmin kiinni vallastaan [Keskeltä: Ja perustuslaista!] kuin kuuntelee kansan ääntä.

Hallitusohjelmaan ei tehty yhtään parannuksia, ja koko hallituksen eroaminen sekä uuden hallituksen muodostaminen osoittautuivat silkaksi poliittiseksi teatteriksi. Juuri eronnut ministeri Paatero nimitettiin heti takaisin ministeriksi, ennen kuin presidentti oli ehtinyt edes myöntää hänelle eroa. Antti Rinne taas hyppäsi suoraan varapuhemieheksi sen jälkeen, kun oli ensin menettänyt luottamuksen. [Jukka Gustafsson: Hänet valittiin, ei hypännyt!] Tämä on täyttä kansan aliarviointia.

Perustuslain mukaan ministereiden on oltava rehelliseksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Kyse on kelpoisuusvaatimuksesta, jolla ei taida enää olla paljoakaan merkitystä. Politiikan uskottavuus on kriisissä. Samaan aikaan meitä uhkaavat uudet vaaran vuodet, kun vihervasemmiston katastrofaalinen politiikka jatkuu. [Jukka Gustafsson: Onko mitään omia linjauksia teillä?] Työllisyystoimet loistavat yhä poissaolollaan. [Antti Kurvinen: Missä teidän?] Viennin ja talouskasvun turvaamisen sijaan hallitus keskittyy EU-pöydissä nöyristelyyn ja ilmastovouhotukseen.

Arvoisa puhemies! SDP:n ja keskustan suhmurointi on johtanut Suomen edun vastaiseen hallitusohjelmaan. Hallituksen politiikalla on suomalaisten asumisen ja autoilun kustannuksia entisestään nostava vaikutus. Hallitus myy valtion omaisuutta, kiristää verotusta, heikentää ostovoimaa ja ottaa aina vain lisää velkaa. Perussuomalaiset ovat erittäin huolissaan siitä, että aikana, jolloin Suomen tulevaisuuden ja maamme turvallisuuden kannalta eletään kriittisiä aikoja, on vallan kahvassa keskustan tuella tämä katastrofaalinen vihervasemmistohallitus. [Välihuutoja]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Taviolla on puheenvuoro.

Arvoisa herra puhemies! Aluksi toivotan onnea ja voimia, jaksamista uudelle pääministerille vaikeana aikana työssänne isänmaan puolesta. Aika on vaikea, ja tämä joulukuu on ollut hyvinkin poikkeuksellista aikaa suomalaisessa politiikassa.

Viime viikonloppuna kymmenet ihmiset tulivat minua tapaamaan ja sanomaan, että politiikka näyttää todella sekavalta, tehkää jotakin. Talous, työllisyys, Posti-case, hallituskriisi ja viimeisenä sekavuus al-Hol-kysymyksessä ovat syöneet suomalaisten luottamusta hallitukseen ja politiikkaan yleensä. Tuoreen hallituksen ensimmäinen tehtävä onkin luottamuksen palauttaminen ja hallituksen toimintakyvyn palauttaminen.

Haluamme antaa pääministeri Marinille reilun mahdollisuuden, vaikka ensimmäisten päivien perusteella näyttää siltä, että hallituksen haparointi jatkuu. Kokoomus tulee arvioimaan hallitusta sen tekojen perusteella: [Paavo Arhinmäki: Hyvä!] Saatteko nuorten syrjäytymisen ja työttömyyden laskuun? Pystyttekö parantamaan ikäihmisten palveluita? Pidättekö suomalaisille antamanne turvallisuuslupauksen ja lisäätte poliisien määrää? Teettekö aidosti vaikuttavia ilmastotoimia? Saavatko suomalaiset työtä, ja loppuuko velaksi eläminen?

Arvoisa puhemies! Rinteen hallituksen kaatumisen jälkeen oli selvää, että hallituspuolueet pyrkivät jatkamaan nykyisellä pohjalla. Sille löytyi eduskunnan enemmistö, vaikka vaihtoehtojakin olisi ollut. Hallituspuolueilla olisi ollut hyvä mahdollisuus tässä tilanteessa korjata hallitusohjelmaa, mutta näin ei tehty. Entinen meno hulppean huvilan rakennustyömaalla jatkuu, hiekalle rakentamista jatketaan, vaikka perusta ei ole kunnossa. [Eduskunnasta: Samat lirkuttelijat pihalle!] Suurin ongelma Marinin hallituksen ohjelmassa on se, että talouden perusta pettää. Valtiovarainministeriön arvion mukaan nykyisellä kehityksellä julkinen talous on 5 miljardia alijäämäinen vaalikauden lopussa. Velkaantuminen on kääntynyt selvään kasvuun jo nyt, vaikka talous vielä kasvaa.

Työllisyystavoite on tällä hetkellä arvioiden mukaan 68 000 työllisen päässä. Surullista on, että kun teidän pitäisi tehdä työllisyystoimia, niin hallituksen talousarvioesitys heikentää työllisyyttä noin 5 000 työllisellä. [Paavo Arhinmäki: Väärä tulkinta!] Kun perustukset pettävät, myös ohjelman muut tavoitteet murenevat. Tämä hallituspohja ei pysty tekemään ratkaisuja, joilla hyvinvointiyhteiskunta turvataan lapsillemme. Tämä on vakavin syy sille, miksi tulemme äänestämään huomenna hallituksen luottamusta vastaan.

Arvoisa puhemies! Mitä sitten pitäisi tehdä? Kokoomus esitti marraskuussa oman vaihtoehtonsa hallituksen vasemmistolaiselle politiikalle:

Ensimmäiseksi lisätään tuloja. Vaihtoehtomme keinoilla Suomeen saadaan noin 60 000 uutta työpaikkaa. Me tarvitsemme nämä työpaikat, jotta rahat riittävät laadukkaaseen koulutukseen, perheiden palveluihin ja ikäihmisten hyvään hoivaan. [Eva Biaudet: Lapset eivät voi odottaa!]

Toiseksi kevennetään verotusta. Palkasta ja eläkkeestä pitää jäädä enemmän käteen, että euroja riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Suomen pitää olla kannustava yhteiskunta. Siksi esitämme vaihtoehdossamme työn ja eläkkeiden verotuksen keventämistä miljardilla, kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75 vuoden ikäisille korotusta kotitalousvähennykseen.

Kolmanneksi tehdään oikeita tulevaisuusinvestointeja. Hallitus aikoo jakaa omaisuusmyyntitulot kertaluontoisesti yli sataan eri kohteeseen sekä käyttömenoihin. Me panostaisimme miljardin korkeakouluihin ja kaksi miljardia suurten raidehankkeiden päättäväiseen edistämiseen.

Meidän vaihtoehtomme osoittaa, kuinka valtava vaikutus paremmalla työllisyydellä on. Koko julkinen talous vahvistuu yli kahdella miljardilla. Voimme keventää ihmisten verotusta ja otamme miljardin vähemmän velkaa, ja silti rahaa riittää vielä tärkeisiin kohteisiin.

Eli neljänneksi kokoomus tekee vaihtoehdossaan panostuksia suomalaisten suurimpiin huoliin: nuorten tulevaisuuteen, hoivaan ja turvallisuuteen. Terapiatakuu voimaan, lisää poliiseja ja ikäihmisille hoitajia. Tulevaisuutta rakennamme panostamalla pysyvää rahaa perusopetukseen, lukioihin, ammatilliseen opetukseen ja tutkimukseen.

Myös ilmastotoimissa kokoomuksen vaihtoehto on hallitusta kunnianhimoisempi. Meille talouden kasvu ja päästöjen vähentäminen eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan tukevia vaihtoehtoja.

Punavihreän vasemmistohallituksen politiikalle on siis vaihtoehto — vastuullinen, moderni vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Hallitus on viime viikkoina ollut vaikeuksissa. Vaikeudet johtuvat vakavista asioista, mutta lisää on edessä, jos nykyinen linja jatkuu. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus uhkaa rapautua, jos taloudellinen pohja hallituksen ohjelmalta pettää.

Näistä syistä ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Eduskunta toteaa, että hallituksen esittämä hallitusohjelma ei turvaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta 2020-luvulla eikä kannusta suomalaisia ahkeruuteen ja itsensä kehittämiseen, minkä vuoksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Arvoisa puhemies! Viime ajat ovat olleet poikkeukselliset. Hallituksen rivakka uudelleen järjestäytyminen aiemman hallitusohjelman ja hallituspohjan päälle osoitti, että suomalaisessa tavassa toimia pystytään ratkaisuihin. Se on kuitenkin myönnettävä, että sekavaltahan tämä on varmasti näyttänyt kodeissa ja työpaikoilla kautta Suomen. Siksi uudelleen järjestäytyneen hallituksen on toimittava asiassa kuin asiassa niin, että se voi tämän talon tuen lisäksi saada luottamuksen suoraan suomalaisilta. Myös eduskunnan on pystyttävä parempaan.

Arvoisa puhemies! Maailma on sellaisessa jamassa, että varmaa yhä enemmän on vain epävarma. Siksi maan asioihin tarvitaan selvyyttä luovaa, yhteiskuntaan vakautta rakentavaa ja suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen lisäävää politiikkaa. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että viiden puolueen viime keväänä sopima hallitusohjelma antaa tällaiseen politiikkaan kaikki mahdollisuudet. Tuolta ihmisten arjesta kaikki lähtee. Ilman töitä oleville nuorille, pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille on saatava töitä. [Ben Zyskowicz: Paljonko on saatu?] Siksi ihmisten työllistämistä ja työllistymistä on edelleen helpotettava. [Ben Zyskowicz: Paljonko on helpottunut?] Tärkein ratkaisu on työpaikoilla tapahtuvan paikallisen sopimisen lisääminen. [Ben Zyskowicz: Paljonko on lisääntynyt?]

Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että hallitus tekee tarvittavat ratkaisut viime kädessä itse, jos kolmikantaiset työryhmät eivät niitä saa aikaan. Luotamme kuitenkin siihen, että työmarkkinaosapuolet kantavat vastuunsa etenkin, kun Suomen talouden näkymät ovat hitusen paremmat kuin vielä aiemmin ennustettiin.

Arvoisa puhemies! Työllistävämmän Suomen rakentaminen on ilman muuta Marinin—Kulmunin hallituksen päällimmäisin tehtävä. Toinen iso tehtävä on tasa-arvoisemman Suomen rakentaminen. Kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin. Tämä on se vaalikausi, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on saatava tehtyä, kansanvaltaisten maakuntien pohjalta. On kestämätöntä, että parempiosaiset pääsevät nopeasti lääkäriin työterveyshuoltoon tai yksityiselle samaan aikaan, kun heikompiosaiset jonottavat jopa viikkoja terveyskeskuksen vastaanotolle päästääkseen. Perusterveydenhuolto on laitettava viimein kuntoon. Keskustan eduskuntaryhmälle uudistus onkin ennen kaikkea tasa-arvouudistus.

Kuntatalouden heikentyminen uhkaa heikentää ihmisten arjen palveluja. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että hallituksen on kuntaministeri Paateron johdolla valmisteltava nopeasti ohjelma, jolla kuntataloutta parannetaan ja turvataan arjen palvelut — päiväkoti, peruskoulu, vanhustenhoito — mahdollisimman tasa-arvoisesti jokaiselle suomalaiselle. [Ben Zyskowicz: Ei se ohjelmalla hoidu!]

Palvelujen lisäksi on parannettava etenkin heikompiosaisten toimeentuloa. On annettu ymmärtää, että edellinen hallitus ei saanut oikein mitään aikaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Ensi vuoden alussa korotetaan niin pienimpiä eläkkeitä kuin pienimpiä vanhempainpäivärahoja sekä lapsilisiä. Tällä oikeudenmukaisella linjalla on jatkettava. Keskustan eduskuntaryhmä esittää, että syntyvyyden laskusta ”säästyvät” rahat käytetään lapsilisien tuntuvaan korottamiseen. [Timo Heinonen: Ensi vuonna jo!] Lapsiperheköyhyys on yhteiskuntamme vakavimpia ongelmia. Keskustan eduskuntaryhmän tavoite on sen poistaminen.

Arvoisa puhemies! Työllistävämmän ja tasa-arvoisemman Suomen rakentaminen tarkoittaa koko maata. Elämisen edellytykset on turvattava myös niillä seuduilla, jotka riutuvat. Teitä, ratoja ja muita väyliä on kunnostettava ja rakennettava kautta Suomen. Eriasteisia koulutusmahdollisuuksia on oltava tarjolla lapsille ja nuorille kaikissa maakunnissa. Toivon näköaloja on ylipäätään luotava tasa-arvoisesti kaikkialle maahan. Kun ihmiset kokevat, että hallitus pitää aidosti koko Suomen ja kaikkien suomalaisten ja ennen muuta heikompiosaisten ihmisten ja seutujen puolta, se voi saada myös heidän luottamuksensa.

Nämä ovat myös ne syyt, miksi olemme puolueena mukana juuri tässä hallituksessa. Samalla pidämme huolta siitä, että Suomen taloutta hoidetaan järkevästi ja ennen muuta yrittäjät voivat nukkua yönsä rauhassa.

Arvoisa puhemies! Suomi ei siis ole heilahtanut viime vaalikauteen verrattuna oikealta vasemmalle, vaan pysyy keskellä. [Ben Zyskowicz: Ihan tosi? Kas, kun muut eivät ole sitä huomanneet!] Keskustan eduskuntaryhmä antaa tukensa hallitusohjelmalle ja laittaa voimavaransa ihmisten arjen parantamiseen ja yhteisten ongelmien ratkaisemiseen.

Puhemies Matti Vanhanen

Tämä onkin mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua. [Naurua]

Arvoisa puhemies! ”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää”. Minna Canthin lausahdus kuvaa hyvin uuden hallituksen alkua. Tällaista alkua ei ole varmasti saanut yksikään hallitus tämän maan historiassa.

Opposition kritisoidessa lähes jokaista askeltamme ja yrittäessä kaataa hallituksen heti sen valinnan jälkeen suomalaisten naisten nousu johtoon on levinnyt inspiroivana uutisena ympäri maailman. Yhdysvaltojen entinen ulkoministeri Hillary Clinton ja komission puheenjohtaja von der Leyen kehuvat Suomea kilpaa sosiaalisessa mediassa. Maailmalla rokkitähdet jakavat viestiä hallituksemme johtajista. Suositun The Daily Show’n juontaja epäilee Suomen olevan Wonder Womanin salainen paratiisisaari.

Uuden hallituksemme johtajat ovat yhdessä antaneet kasvot toivon ja tasa-arvon politiikalle. He luovat uskoa siihen, että keskellä itsekkyyden ja äärioikeiston nousua toisenlainen ääni kuuluu nyt vahvana, ja se ääni kuuluu Suomesta.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen suurin tavoite on jälleenrakentaa Suomesta ilmastokestävä hyvinvointivaltio. Eilen päättynyt Madridin ilmastokokous oli surullinen pettymys. Ilmastotoimia tarvitaan nyt kipeämmin kuin koskaan. Kaikkien on tehtävä nyt enemmän. Tämä hallitusohjelma on ilmastonmuutoksen torjumisessa kunnianhimoisempi kuin yksikään aiempi. [Timo Heinosen välihuuto]

Joka perjantaina Eduskuntatalon portailla tulevaisuutensa puolesta lakkoilevien koululaisten rinnalle ovat nousseet myös isovanhemmat. Me kuulemme heitä, ja me kuulemme tutkijoita.

Tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035 on kova tavoite, [Ben Zyskowicz: Missä ovat teot?] emmekä ole vielä sillä tiellä, mutta tästä tavoitteesta me emme jousta. [Ben Zyskowicz: Missä hallituksen teot?] Myös kuudennen sukupuuttoaallon torjuminen otetaan vihdoin tosissaan. Nyt suojellaan enemmän metsiä, soita ja vesiä kuin koskaan aikaisemmin. [Välihuutoja] Jo nyt romutettu soidensuojeluohjelma on herätetty henkiin. Sadan miljoonan euron panostus luonnonsuojeluun on historiallinen.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen politiikkaa ohjaa eriarvoisuuden torjuminen. Hallitusohjelma vähentää köyhyyttä ja kaventaa tuloeroja. Perusturvaa on jo päätetty nostaa. Sosiaaliturvauudistus aloitetaan. Opintoraha sidotaan indeksiin. Erityisen tärkeää on lapsiperheköyhyyden vähentäminen — Suomessa liian moni lapsi elää köyhyydessä. Siksi me mittaamme onnistumisemme myös siinä, miten onnistumme nostamaan niitä kaikkein pienimpiä. Tämä hallitusohjelma rakentaa lapsi- ja perheystävällistä Suomea.

Arvoisa puhemies! Tehokkain keino puuttua eriarvoistumiseen on panostaa tasa-arvoiseen koulutukseen. Koulutuksen tasa-arvon on annettu Suomessa rapautua jo vuosia. Oppimiserot kasvavat ja osaamistaso laskee. Koululaisemme ovat edelleen maailman huippuja, mutta liian moni voi aivan liian huonosti. Silti koulutuksesta on leikattu vuosi toisensa jälkeen. Nyt korjataan sitä, mitä on rikottu. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Siksi olemme jo päättäneet palauttaa jokaisen lapsen tasa-arvoisen oikeuden varhaiskasvatukseen, sillä koulutuksen merkitys ymmärretään vihdoin ja koulutukseen panostetaan jokaisella oppiasteella. Me teemme kaikkemme, että jokainen nuori tässä maassa saa vähintään toisen asteen koulutuksen.

Arvoisa puhemies! Aina kun tasa-arvoa edistetään, nousee vastarintaa. Nytkin oppositiopuolueiden riveistä on kirjoitettu huulipunahallituksesta tai Spice Girls ‑hallituksesta. Nämä naisjohtajia vähättelevät kirjoitukset kertovat sen, miksi feminismiä edelleen tarvitaan. Tässä maassa on aina ollut rohkeita edelläkävijöitä ja aina on ollut jarruttajia. On vastustettu naisten äänioikeutta ja raiskauksen kieltämistä avioliitossa. On vastustettu peruskoulua ja lasten tasa-arvoista oikeutta varhaiskasvatukseen. On vastustettu ilmastolakia ja ympäristön pilaamisen rajoittamista. Mutta suomalaisuuden ytimessä ovat rohkeat teot muiden puolesta. Ja nyt tätä maata johtavat rohkeat naiset, jotka eivät väistä vastuutaan.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma korjaa sitä, mitä on rikottu. [Sebastian Tynkkynen: Onko hallitus feministinen?] Se nostaa niitä, joita on painettu alas. Se suojelee sitä, mikä on kaikkein arvokkainta. Siksi vihreä eduskuntaryhmä kannattaa tämän maailman parhaan hallitusohjelman hyväksymistä. [Sebastian Tynkkynen: Onko feministinen hallitus?]

Arvoisa herra puhemies! Aika monelta on varmasti jäänyt huomaamatta, että viimeisen parin viikon aikana on tehty päätökset perusturvan ja pienten eläkkeiden tasokorotuksista, aktiivimallin poistamisesta ja täysipäiväisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille. [Jukka Gustafsson: Siinä niitä tekoja! — Välihuutoja oikealta] Nämä tavallisten ihmisten arkeen suoraan vaikuttavat asiat ovat jääneet yleisen poliittisen kuohunnan alle. Vasemmistoliiton ministerit Li Andersson ja Aino-Kaisa Pekonen ovat toimineet esittelijöinä kaikissa näissä mainitsemissani muutoksissa, jotka olivat vasemmistoliiton keskeisiä vaatimuksia jo hallitusta muodostettaessa touko—kesäkuussa. [Arja Juvosen välihuuto]

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sanna Marinin hallitus on saanut osakseen paljon myönteistä kansainvälistä kiinnostusta. Jo aikaisemmin hallitus on saanut positiivista kansainvälistä huomiota kunnianhimoisista ilmastotavoitteistaan. Suomesta tehdään hiilineutraali 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. [Petteri Orpo: Vain teot puuttuvat! — Eva Biaudet´n välihuuto]

Vaikka eilen päättynyt Madridin ilmastokokous oli pettymys, pitää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävää työtä jatkaa entistä tarmokkaammin. Tämä pitää tehdä oikeudenmukaisen siirtymän kautta. Ilmastonmuutoksen kustannuksia ei saa sälyttää pienituloisten niskoille, vaan toimien pitää olla sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisia.

Ilmaston lisäksi pitää huolehtia myös muusta ympäristöstä. Hallituksella onkin kunnianhimoiset tavoitteet luonnonsuojelun osalta, ja se näkyy myös ensi vuoden budjetissa. Hallitusohjelmassa on tärkeät ja hyvät kirjaukset kaivoslain uudistamisesta. Myös edellinen eduskunta on yksimielisesti edellyttänyt kaivoslain pikaista uudistamista CETA-sopimuksen hyväksymisen yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Vaikka ensi vuoden alussa tulee korotuksia eläkkeisiin ja perusturvaan, on se vasta ensimmäinen askel sosiaaliturvan parantamiseksi ja selkeyttämiseksi. Meidän kunnianhimon tasomme on huomattavasti korkeammalla.

Sanna Marinin johtaman hallituksen yksi suurista tehtävistä on aloittaa sosiaaliturvauudistus. Vaikka kysymys on niin isosta hankkeesta, että se jatkuu vielä seuraavallakin eduskuntakaudella, on jo tämän hallituksen aikana syytä ottaa välietappeja ja käytännön parannuksia sosiaaliturvajärjestelmäämme. Myös perhevapaauudistus on toteutettava.

Arvoisa puhemies! Pitkään jatkuneen leikkaamisen jälkeen koulutuksen kunnianpalautus alkoi jo viime kesänä, kun hallitus heti ensimmäisessä lisätalousarviossaan ohjasi merkittävästi lisärahoitusta muun muassa ammatillisille oppilaitoksille, jotka olivat kaikkein pahiten kärsineet edellisen kauden koulutusleikkauksista. Myös ensi vuoden budjetissa tulee lisärahoitusta kaikille koulutusasteille — yhteensä noin 400 miljoonaa euroa.

Tämän hallituksen suuri koulutuspoliittinen hanke on toisen asteen opintojen todellinen maksuttomuus ja oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen asti. Tämä on valtavan iso tulevaisuuspanostus, joka näkyy vuosikymmenien päähän. Vaikka oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole sentään peruskoulu-uudistuksen suuruusluokkaa, on kysymys merkittävimmästä tasa-arvohankkeesta koulutusjärjestelmäämme sitten peruskoulu-uudistuksen.

Arvoisa puhemies! Hallituksella on kunnianhimoinen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Tavoite on erittäin haastava, koska työllisyysasteen nousua viime eduskuntakaudella avittanut maailmantalouden kasvu näyttää hiipumisen merkkejä ja toisaalta, koska jokainen prosenttiyksikkö ylöspäin työllisyysasteessa on aina vaikeampi kuin edellinen. Oleellista on se, etteivät tämän hallituksen keinot ole keppiä ja piiskaa. Me haluamme auttaa, tukea ja kouluttaa ihmisiä, jotta työttömät löytäisivät entistä helpommin työtä. Kokoomuksen jälleen vaihtoehtobudjetissaan esittämät leikkaukset työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen eivät ole todellisia ja kestäviä keinoja työllisyysasteen parantamiseksi.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja painottaa muun muassa sotilaallista liittoutumattomuutta ja aseviennin lopettamista sotaa käyviin maihin sekä kehitysyhteistyön vahvistamista. Sen päälle on hyvä rakentaa tulevaa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tukee vahvasti Sanna Marinin hallitusta tulevaisuuteen tähtäävässä työssään.

Ärade talman! När det blev klart att Sanna Marin skulle bli Finlands nästa statsminister spreds det över världen på nolltid en bild av Finland som föregångsland med kvinnor på ledande poster i alla fem regeringspartier. Det är unikt och historiskt och jag vill också uppfatta det som en positiv signal om nystart för fempartiregeringen som har ett regeringsprogram som socialt, ekonomiskt och ekologiskt hör till de mest dynamiska i världen.

Arvoisa puhemies! Politiikkaa on syytä arvioida oikeasta näkökulmasta. Miten hallitusohjelma vaikuttaa tavallisten kansalaisten elämään? Kansalaiset haluavat rohkeasti tulevaisuuteen suuntautuvia poliittisia päätöksiä. Tiesittekö, että pelkästään kansaneläkeindeksin jäädytyksestä luopuminen parantaa suomalaisten sosiaalista hyvinvointia 187 miljoonalla eurolla? Se on konkreettinen tapa auttaa monia yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Se on konkreettinen tapa.

Mutta eivät hallituksen toimenpiteet siihen lopu. Monen arki helpottuu, kun pienimpiä eläkkeitä korotetaan. Lapsiperheiden asemaa parannetaan korottamalla yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden lapsilisiä. Tämä on hallitus, joka panostaa heihin, joiden tarve on suurin.

Ärade talman! Satsningarna på småbarnspedagogik, återinförandet av den subjektiva dagvårdsrätten och minskningen av gruppstorlekarna — allt det här är något regeringen nu genomför, liksom utbildningssatsningarna på alla stadier. SFP och svenska riksdagsgruppen vill återuppbygga vårt kunskapssamhälle. Det är genom större fokus på forskning och in novationer som vi går framåt.

Regeringsprogrammet lyfter upp jämställdhetsarbetet till en ny nivå. Hit hör bland annat att åtgärda löneskillnader och främja lönetransparens. Också familjeledighetsreformen är en central jämställdhetsfråga. Finland är ett av Europas mest våldsamma länder för kvinnor. Nu får vi ett åtgärdsprogram och en självständig rapportör samt ökade resurser för skyddshem.

Arvoisa puhemies! Myös oikeudenhoitoon tarvitaan lisää resursseja, ja nyt niitä tulee. Poliisille, syyttäjille ja tuomioistuimille on luvassa parannusta. Hallitus vahvistaa ihmisten turvallisuudentunnetta. Toteutamme seksuaalilainsäädännön kokonaisuudistuksen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin johdolla. Perustieverkko saa merkittäviä lisäresursseja ja turvaamme kotimaisen maanviljelyn toimintaedellytykset.

Haluan vielä kerran selvästi sanoa, että konservatiiviopposition tässä salissa syksyn mittaan esittämä kritiikki ja valitusvirsi polttoaineveron korotuksesta, jota osa oppositiosta tosin on itsekin aiemmin esittänyt, väitetysti maahanmuutosta johtuvista ongelmista ja ilmastopolitiikasta vaikuttaa sekä huteralta että harhaanjohtavalta suhteessa hallituksen toimenpiteisiin. [Sebastian Tynkkynen: Halveksikaa vain!] Asioiden asettaminen oikeisiin mittasuhteisiin on rehellistä politiikkaa, populismiin sortuminen ei.

Hallituksen työllisyystavoitteiden saavuttaminen vaatii nyt kovaa työtä, eikä ole mikään salaisuus, että se on hallitusohjelman keskeisin tavoite. Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, mikä on edellytyksenä sille, että julkinen talous on tasapainossa 23, edellyttää lujaa luottamusta puolueiden välillä. Hallituksen on näytettävä toimintakykynsä. Kuten hallitusohjelmassa todetaan, emme tule sulkemaan pois mitään työllisyyttä parantavia toimenpiteitä. Nyt on aika käynnistää myös rohkeita kokeiluja paikallistasolla.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Se tarkoittaa lisää paikallista sopimista ja paljon nykyistä nopeampia lupaprosesseja ulkomaista työvoimaa palkattaessa. Ilman työvoimaa yritykset eivät voi laajentaa, ilman työvoimaa emme pysty tarjoamaan ihmisille palveluja. Suomen investointitaso on edelleen liian alhainen. Mahdollistamalla yrityksille kaksinkertaiset poistot voimme houkutella tänne tärkeitä investointeja.

Hallitus toteuttaa osana kestävän kehityksen verouudistusta energiaverotuksen koko-naisuudistuksen. Yhdessä päästökaupan kanssa tämä uudistus tukee johdonmukaista etenemistä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Se myös parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä, vaikka konservatiivioppositio muuta väittäisikin.

Ärade talman! SFP och svenska riksdagsgruppen ser den ambitiösa klimatpolitiken och de tydliga markeringarna för ett tvåspråkigt, nordiskt inriktat, internationellt aktivt Finland som mycket värdefullt. Med tanke på våra båda språk och vår tvåspråkighet är vi mycket nöjda med regeringsprogrammet. Snart börjar arbetet med nationalspråksstrategin. [Sebastian Tynkkynen: Tuleeko pakkoruotsi?]

Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen och SFP ger sitt fulla stöd till Sanna Marins regering och sitt fulla stöd till genomförandet av det här regeringsprogrammet.

Arvoisa puhemies! Hallituskriisissä on koeteltu kansalaisten luottamusta politiikkaan. Moni kysyy, ajavatko poliitikot tämän maan vai vain oman puolueensa etua. Uusvanhan hallitusohjelman pohja rakentuu sen oletuksen varaan, että talouden kasvusuunta jatkuu. Jo keväällä oli tiedossa, että näin tuskin käy. OECD varoitti marraskuun ennusteessaan, että vuonna 2021 Suomen bruttokansantuote laskisi 0,9 prosenttia.

Päivitetty hallitus aloittaa tilanteessa, jossa lakot ja epävarmuus työmarkkinoilla vaikuttavat suoraan vientituloihin ja verokertymään. Keskeisten vientimaidemme, kuten Saksan, talous on hiipumassa ja teollisuutemme tilauskirjat ohenevat. Tuotantolinjoja on ajettu alas lakoista riippumatta. Lisäksi esimerkiksi suomalainen teräs kilpailee edelleen samoilla markkinoilla huomattavasti kilpailukykyisemmän mutta monin verroin saastuttavammin tuotetun kiinalaisen teräksen kanssa, ja tätä ei ilmastokaan kiitä.

Samoin kolmen miljardin tulevaisuusinvestointeihin on kirjattu suuri joukko normaaleja juoksevia menoja. Jo ensi vuoden budjetissa niin sanottuja tulevaisuushankkeita rahoitetaan valtion omaisuuden myynnillä. Voimmeko luottaa, että hallitus tekee viisaita ja suomalaisten etua palvelevia päätöksiä? [Maria Guzenina: Voimme!] Omistajapolitiikkaan tarvitaan ryhtiä, ei enää sotkuja.

Hallituksen talouslaskelmat on tehty sen varaan, että työllisyysaste saadaan nostettua 75 prosenttiin. Toimet ovat ristiriidassa tavoitteen kanssa. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen heikentää työllisyyttä ja lisää harmaata taloutta. Polttoaineveron korotukset syövät niin ikään ostovoimaa ja yritysten kannattavuutta. Pääministerin aiempi visiointi kuuden tunnin työpäivästä herättää myös huolen, sillä Suomi tarvitsee menestyäkseen työtä ja yrittämistä enemmän, ei vähemmän.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat juuri niitä, joissa syntyy uusia työpaikkoja, ja niitä syntyisi vielä enemmän, jos työpaikoilla voitaisiin sopia nykyistä joustavammin paikallisista työehdoista. Työllisyyttä parannettaisiin uudistamalla sosiaaliturvaa, ottamalla käyttöön KD:n kannustava perusturvamalli, joka tekee työttömälle työn vastaanottamisen aina kannattavaksi.

Myös sote-uudistus olisi tärkeä saada viimein etenemään. Tämän kohdalla on ollut huolestuttava hiljaisuus. Ja olemme koko syksyn odottaneet Rinteen hallituksen lupaamaa lakiesitystä hoitajamitoituksesta, mutta nyt on käynyt ilmi, että se ei valmistukaan tänä vuonna. Pelkät pykälätkään eivät muutu hoitaviksi käsiksi, vaan tarvittaisiin riittävä rahoitus, josta ei ole mitään tietoa. On kestämätöntä, että talousvaikeuksissa painivat kunnat irtisanovat tai lomauttavat henkilöstöään samaan aikaan kun hoitajia tarvittaisiin lisää. Arvoisa hallitus, tämä on hoidettava, muuten luottamus demokratiaan horjuu pahasti, sillä kaikki puolueet ennen vaaleja lupasivat vanhuspalvelut kuntoon.

Hallituspohjan ideologiset linjaukset näkyvät ehdotuksessa translaista, jossa sukupuolen vaihtaminen eriytetään lääketieteellisestä arviosta ja hoidoista henkilön omaan ilmoitukseen ja kokemukseen perustuvaksi. Tämä ei palvele lapsen etua. On uskaliasta ja luonnontieteen näkökulmasta ristiriitaista, jos äitiyden ja isyyden käsitteet irrotetaan biologiasta. Harhaanjohtavaa argumenttia pakkosterilisaatiosta ei pidä niellä — ei sitä nykyisessäkään prosessissa ole. Lisääntymiskyvyttömyys seuraa siitä, jos lääkehoitojen ja leikkausten avulla kehoa yritetään muuttaa vastakkaisen sukupuolen kaltaiseksi.

Syntyvyyden rajun laskun kääntäminen vaatii pikaisia toimia, ei pelkkiä työryhmiä tai strategioita. Perheitä ei tule holhota valtiovallan määräämillä perhevapaiden kiintiöillä, vaan äideillä ja isillä tulee olla oikeus päättää, miten lastenhoito järjestetään. Viestit lasten ja nuorten pahoinvoinnista on otettava vakavasti. Perheet ja lapset tarvitsevat entistä enemmän tukea, sillä lopulta koko yhteiskunnan hyvinvointi rakentuu perheiden hyvinvoinnin varaan.

Arvoisa puhemies! Rinteen hallituksen ero ja Marinin hallituksen muodostaminen antoivat hallituspuolueille mahdollisuuden tarkistaa hallitusohjelmaa vastaamaan talouden tilaa ja asiantuntijoiden näkemyksiä tarvittavista työllisyystoimista. Marinin hallitus ei muuta pilkkuakaan, millä valitettavasti on kallis hinta.

Kannatan edustaja Orpon ehdotusta epäluottamuslauseeksi.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Toivotan onnea uudelle pääministerille ja jaksamista vaativaan tehtävään.

Uusi Sanna Marinin johtama hallitus menetti juuri loistavan tilaisuuden. Sillä olisi ollut täydellinen hetki kirjoittaa hallitusohjelma uusiksi. Rinteen hallitusohjelman parasta ennen -päiväys meni jo. Selitän, miksi:

Alun perin Rinteen hallituksen ohjelma oli hyvä, ennen kaikkea tavoitteiltaan: lisää työllisyyttä, ilmastopolitiikka kuntoon, samoin valtiontalouden tasapaino. Sen sijaan sen keinot olivat ja ovat lopulta väärät. Se nähdään jo nyt. Työllisyys ei ole kasvanut, toimet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ovat riittämättömät ja talous ei ole tasapainottunut. Suurin ongelma tuon ristiriidan taustalla oli SDP:n halu saada hallitus kasaan hinnalla millä hyvänsä. Siksi koalitiossa päädyttiin lopulta ennen kaikkea torppaamaan toisten ideoita, kun yleensä hallitusohjelmaan jokainen hallituspuolue saa läpi yhden oman kuningasideansa. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Nyt osalliset keskittyvät varmistamaan, että mitään ei varmasti tehdä. Ei saa puuttua turpeeseen, ei saa muuttaa verotusta, ei saa tehdä aidosti uusia työllistämiskeinoja. Mitään uutta hallituksella ei ole maailman myllerrykseen tarjota. Sen toimet ovat käsittäneet vain edellisen hallituksen päätösten kumoamisia ja velkarahan jakamisen eri tahoille.

Nämä puutteet korostuvat nyt entisestään, kun kansainvälinen talouden tila ja epävarmuus heijastuvat Suomeen aivan eri tavalla kuin vielä keväällä. Samalla on käynyt ilmeiseksi, että hallitus asetti aivan liikaa toivoa kolmikantaisiin työryhmiin, joiden työn pohjalle jo tammikuussa pitäisi syntyä uusia ratkaisuja. Lauantaina Akavan Sture Fjäder paljasti MTV:n haastattelussa, että työryhmistä ei ole ihmeitä odotettavissa. Myös Fjäder penäsi hallitukselta jo omia toimia ja ehdotuksia sen varalle, että kolmikantaisesta uudistuksesta ei saada sopua. Johtopäätös on luonnollisesti se, että juuri nyt hallituksen olisi pitänyt löytää oma visio, oma linja, jolla Suomea luotsattaisiin menossa olevan murrosajan läpi. Näin ei näytä olevan tapahtumassa, mutta vielä ei ole liian myöhäistä. Muutos vaatii kuitenkin paljon. Se vaatii esimerkiksi sellaista johtamisen kulttuuria ja yhteistyön tapaa, jossa toteutuu kaksi asiaa: ensinnäkin oman eturyhmän eduista pitäisi olla valmis tinkimään yhteisen hyvän vuoksi, toiseksi päättäjän pitää olla valmis kestämään syntyvä somekohina.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Nyky-yhteiskunta ei kaipaa yhtä vahvaa johtajaa vaan monta sellaista. Aikamme kaipaa johtajia, jotka eivät tee päätöksiä kabineteissa vaan vuorovaikutuksessa kaikkien intressiryhmien kanssa mutta jotka eivät myöskään säntäile äänestäjien päiväkohtaisien tuntemuksien perässä. Jatkuvan vuorovaikutuksen ja sosiaalisen median aikana palaute äänestäjiltä on äkäistä ja nopeaa. Siksi päättäjiltä vaaditaan paitsi avoimuutta myös kykyä pysyä yhtenäisinä kohinan yläpuolella. Paras esimerkki olisi ollut tehdä hallitusohjelma, joka kokeilee uudistuksia epävarmuudesta huolimatta ja jossa selkeästi on valittu ykköshankkeet. Näin ei aiota tehdä. Se on virhe. Nyt hallitus kumartaa joka suuntaan, mutta se ei huomaa pyllistävänsä samalla toisaalle.

Hallitus voisi myös toimia toisin. Se voisi esimerkiksi alkaa puhua totta, jotta edessämme ei ole jälleen uusia kriisejä, joiden vuoksi politiikka menettää uskottavuuttaan. [Sebastian Tynkkynen: Hyvä idea!] Toisekseen hallitus voisi antaa meille tulevaisuudennäkymiä, luoda vision ja tehdä reippaita toimia. Pidätte vaikka Tallinnan-risteilyn, johon voin tulla mukaan konsulttina. [Naurua] Muistuttaisin teitä työpajassa, että uudet työpaikat syntyvät aina yrityksiin. [Välihuutoja] Yrittäjät ovat ne, jotka todella voivat auttaa hallitusta sen tavoitteessa. Yksi asia on, että heitä kannattaa kuunnella ja helpottaa esimerkiksi paikallista sopimista. Toinen tämän hetken ongelma on, että investointeja ei tehdä. Myös siihen hallituksella on voima vaikuttaa. [Keskeltä: Tuplapoistot!] Investointeja voisi vauhdittaa esimerkiksi niin, että yritys maksaisi vähemmän yhteisöveroa, jos se investoi. Yksin-yrittäjän alvirajaa voisi vielä nostaa enemmän. Keinoja siis kyllä on. Näiden lisäksi hallitus keksii varmasti omiakin keinoja, kunhan brainstormaatte jossain pubissa Tallinnassa, [Eva Biaudet: Missä?] ja kun teiltä selvästi puuttuu sisäistä luottamusta, niin käytte laulamassa vaikka karaokea hyvässä hengessä. [Naurua] Sama lyhyesti: tehtäisiin nyt edes jotain, kun nyt ei tehdä missään mitään.

Kesällä annoin hallitusohjelmalle mahdollisuuden. Kun nyt huomaan, miten sitä yritetään toteuttaa, en voi sitä enää antaa.

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri, enintään 5 minuuttia, ja tämän jälkeen siirrymme vastauspuheenvuoroihin, joita voi pyytää painamalla V-painiketta.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Haluan kiittää tätä salia tähänastisesta keskustelusta. Tein muistiinpanoja eri ryhmien huomioista, ja tässä vastauspuheenvuorossani haluan ennemmin keskittyä niihin yhteisiin asioihin, joista tässä salissa hallitus—oppositio-rajat ylittävästi voisimme löytää yhteisiä näkemyksiä ja yhteisiä tavoitteita yhteiselle maallemme.

Me olemme varmasti samaa mieltä siitä, että Suomi tarvitsee tuottavuusloikan. Tarvitsemme investointeja elinkeinorakenteen uudistamiseksi. Olen samaa mieltä edustaja Harkimon kanssa siitä, että me tarvitsemme yrityksiä, me tarvitsemme yrittäjiä, me tarvitsemme niitä toimijoita, jotka luovat tähän maahan työpaikkoja. Meidän pitää omissa toimissamme huomioida niin yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, pienet ja keskisuuret yritykset, kasvuhakuiset yritykset kuin suuretkin yritykset. Ei ole vastakkaista yritysten ja työntekijöiden välillä, on paljon yhteisiä intressejä. [Sebastian Tynkkynen: Itsestäänselvyyksiä!] Hallitusohjelmasta näitä tekoja myös löytyy, ja niiden eteen me teemme töitä.

Olemme yhtä mieltä myös siitä, että osaamiseen ja koulutukseen on panostettava. Suomi on pieni maa Euroopan laidalla, me emme pärjää millään muulla kuin korkealla osaamisella, koulutuksella, sillä, että tässä maassa tehdään asioita paremmin kuin muualla. Tähän meidän historiallinen menestyksemme on perustunut, ja siihen se tulee perustumaan myös tulevaisuudessa. Olkoon siis yhteinen tavoitteemme koulutukseen satsaaminen ja panostaminen. Näitä tekoja hallitusohjelmasta löytyy.

Uskon, että löydämme yhteisen ymmärryksen myös siitä, että vanhustenhoidon kriisi on tosiasia. Meidän ikäihmisemme ansaitsevat laadukasta hoivaa ja hoitoa, he ansaitsevat tekoja, jotka vahvistavat luottamusta siihen, että tässä maassa voi [Eduskunnasta: Itsestäänselvyyksiä!] ikääntyä ihmisarvoisella tavalla. [Sari Sarkomaan välihuuto — Arja Juvonen: Missä ne teot viipyvät?] Näitä tekoja hallitusohjelmasta löytyy ja näitä tekoja [Hälinää — Puhemies koputtaa] me tulemme tekemään. [Välihuuto]

Olemme yhtä mieltä myös siitä, että infrastruktuuriin on panostettava. [Perussuomalaisten ryhmästä: Voi hyvänen aika!] Suomen teihin, raiteisiin, väyliin tarvitaan lisää panostuksia ja lisää satsauksia. Yhteyksiä on kehitettävä kaikkialla Suomessa. Tähän työhön kutsun opposition mukaan. Me teemme yhteistä suunnitelmaa seuraavalle 12 vuodelle, miten Suomen infrastruktuuria kehitetään. Olkoon tämä meidän yhteinen tehtävämme ja tavoitteemme. Näitä tekoja myös hallitusohjelmasta löytyy.

Ilmastotekoja tarvitaan. Tässä salissa on jonkun verran erimielisyyttä siitä, kuinka vakava uhka ihmiskunnalle ilmastonmuutos on, mutta uskon, että me voisimme [Juha Mäenpään välihuuto] löytää yhteisen sävelen siitä, että kun tekoja tehdään ja kun toimia tehdään, ne tehdään sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla niin, että pieni‑ ja keskituloiset eivät tässä muutoksessa kärsi, vaan että kaikki hyötyvät, että tässä samalla, kun teemme ilmastotekoja, luomme Suomeen uusia työpaikkoja, uutta elinkeinotoimintaa, vahvemman tulevaisuuden. Uskon, että tästä on löydettävissä yhteisymmärrys, ja hallitusohjelmassa tässäkin suhteessa on paljon tekoja sisällä.

Suomi on meidän yhteinen maamme, ja haluan kutsua myös opposition mukaan tekemään työtä kestävämmän tulevaisuuden ja kestävämmän Suomen eteen. Hallitusohjelmasta löytyy paljon kirjauksia, joille varmasti on löydettävissä myös kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin tuki. Meillä on varmasti myös eroavaisuuksia, ja tiedämme, että näin on, mutta ehkä kaikissa asioissa ei kannata aina eroavaisuuksiin keskittyä, vaan myös löytää niitä yhteisiä tavoitteita, niitä yhteisiä tekoja, ja uskon, että se on se avainasia, kun suomalaisten luottamuksesta keskustelemme. Suomalaiset kaipaavat myös yhteistyön henkeä, he kaipaavat sitä, että me olemme tässä maassa yhdessä. Me haluamme yhdessä rakentaa parempaa Suomea. [Välihuutoja] Minä uskon hallitusohjelmaan, jonka viisi puoluetta ovat yhdessä rakentaneet. Se on hyvä ohjelma. Sen takia sitä ei ole ollut tarvetta tässäkään vaikeassa tilanteessa muuttaa. — Kiitoksia. [Välihuutoja]

Puhemies Matti Vanhanen

Nyt käymme minuutin mittaisiin vastauspuheenvuoroihin.

Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoi, että Suomi on kokoaan suurempi toimija maailmalla. Lähinnä Suomi on kokoaan suurempi maksaja maailmalla. Madridin ilmastokokous oli terveellinen muistutus realiteeteista. Se, että Suomi kiristää ilmastoruuvia omalla kohdallaan, ei saa saastuttajamaita tekemään samaa perässä. Jos Suomi haluaa toimia vaikuttavalla tavalla ilmastonmuutosta vastaan, meidän on toimittava juuri päinvastoin kuin tämä keskustan tukema sosialistihallitus aikoo tehdä.

Suomen ei pidä rapauttaa teollisuutensa toimintakykyä suuruudenhullulla kansallisella ilmastopolitiikalla, koska juuri tämä ajaa tuotannon sinne, missä se saastuttaa kaikkein eniten. Luonnollisesti kyse on myös suomalaisten hyvinvoinnista ja kaikkien hyvien hankkeiden rahoituksesta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Minusta on nyt olennaista se, jonka pääministeri tuossa totesi, että hän ojentaa yhteistyön kättä oppositiolle, koska tämä tavoite, joka hallituksella on — siis tehdä Suomesta hiilivapaa 15 vuodessa ja tehdä se sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja samaan aikaan työllisyydestä huolehtien — on haastava, mutta myös jos tässä tämä hallitus onnistuu ja päästään oikealle polulle, niin siitä tulevat kyllä jälkipolvet kiittämään, ja tässä oppositiolla voi olla myös oma rakentava roolinsa. On selvää, että meillä on eroja oikeisto-opposition kanssa. Niin kuin viime viikolla nähtiin, esimerkiksi aktiivimalliäänestyksessä löytyi eroja. [Toimi Kankaanniemi: Ei!] Mutta tarvitaan myös yhteistä näkemystä. Mitä nyt tähän hallitusohjelmaan tulee, kun täällä on kyseenalaistettu, olisiko hallitusohjelma pitänyt avata ja purkaa, niin mielestäni kun nyt perusturvaa parannetaan, varhaiskasvatusta parannetaan antamalla jokaiselle lapselle yhdenvertainen oikeus, pieniä eläkkeitä korotetaan ja aktiivimalli puretaan, kysymys on siitä, jatketaanko tätä linjaa — ja me olemme vahvasti tämän linjan takana. Samaan aikaan tarvitaan lisää yhteistyötä.

Arvoisa puhemies! Sanoin tuossa avauspuheenvuorossani, että haluan ja haluamme antaa pääministerille reilun mahdollisuuden, ja näin totisesti teemme, mutta samaan aikaan [Paavo Arhinmäen välihuuto] — edustaja Arhinmäkikin kuuntelee — meillä on oikeus kuitenkin kertoa, mitkä ovat meidän mielestämme ne ongelmat, joihin hallitusohjelma johtaa, jos sitä hallitusohjelmaa ei korjata. Me olemme takuuvarmasti valmiita tekemään yhteistyötä, jos me tunnustamme yhdessä ne ongelmat, jotka Suomi on kohtaamassa, ja ne virheet, jotka hallitusohjelmaan on rakennettu.

Koska niitä työllisyystoimia ei ole, niin niille kaikille tärkeille asioille, kuten vanhustenpalveluille esimerkiksi, ei riitä riittävästi rahaa. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja. Me tarvitsemme kasvua. Me tarvitsemme verotuloja. Sitä kautta, pääministeri Marin, me pääsemme siihen kestävään Suomeen. Kestävä Suomi tarkoittaa sitä, että se on myöskin taloudellisesti kestävällä pohjalla. Taloudellisesti kestävä Suomi voi olla myöskin sosiaalisesti kestävällä pohjalla ja päinvastoin. Tällaiseen työhön me olemme valmiita. Tämä on vakava viesti, ja nyt haluaisin kuulla, mikä on teidän suunnitelmanne, koska nyt lykkääntyvät nämä tärkeät uudistukset taas alkuvuoteen, kehysriiheen. [Puhemies koputtaa] Mikä suunnitelma teillä on talouden ja työllisyyden perustan korjaamiseksi?

Arvoisa puhemies! Luin eilen illalla arkkipiispa Paavalin elämäkertaa, ja siinä kerrottiin miten vanhasta Valamosta siirrettiin paljon meidän aineellista kulttuuriamme tälle puolelle Suomea, ja ymmärsin pienen hetken siinä, mitä tarkoittaa talvisodan henki. Itse ajattelen sillä tavalla, kun kuuntelen tätä keskustelua, että meidän pitäisi tästä joukkueesta löytää yhteisiä asioita, jotka vievät meitä turvallisesti 2020-luvulle. Minun mielestäni sellaisia ovat tietysti alueellisesti tasapainoinen kehitys, sivistys, perusturva, turvallisuus, ilmastoteot ja sitten tietysti työllisyys. Itse ajattelen samalla tavalla kuin pääministeri Marin tuossa hetki sitten, että näissä kaikissa asioissa varmasti on löydettävissä konkreettisia yhteisiä ajatuksia, ja kannatan vahvasti sitä, että myös oppositio tuo omia ehdotuksiaan reippaasti esille.

Arvoisa puhemies! Madridin ilmastokokous oli pettymys, johon maailmalla ei olisi tällä hetkellä ollut varaa. Meillä on kuitenkin syytä olla ylpeitä siitä, millä tavalla EU osoitti johtajuutta Suomen johdolla tässä kokouksessa ilmastoasioissa. Jos se oli terve muistutus jostain, se oli terve muistutus nimenomaan siitä, että ilmastojohtajuutta tarvitaan. Hallituksen tavoite olla ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio on juuri tätä johtajuutta.

Tässä salissa valitetaan helposti siitä, mitä ilmastotoimet tulevat meille maksamaan. Kuitenkin harvoin puhutaan siitä, mitä se tulee maksamaan Suomen taloudelle, jos ilmastotoimia ei tehdä, ja tämän hinnan maksavat kaikista koviten juuri heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. [Välihuutoja] Sen takia on tärkeätä, että ilmastotoimet tehdään sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti, juuri niin kuin pääministeri Marin puheenvuorossaan linjasi, [Sari Sarkomaa: Missä ne ilmastotoimet luuraavat, edustaja Kari?] koska tästä hyötyvät suomalaiset yritykset, tästä hyötyy Suomen talous ja tästä hyötyvät suomalaiset ihmiset.

Arvoisa herra puhemies! Lakimies, ryhmänjohtaja, edustaja Tavio on ilmeisesti lukenut viime aikoina enemmän iltapäivälehtiä kuin perustuslakia, kun hän kritisoi sitä, että nimenomaan perustuslain hengessä, perustuslain pohjalta lähdettiin siitä, että jokaisen eduskunnan pitää pyrkiä rakentamaan hallitus ilman vaaleja — enemmistöhallitus mielellään, ja jos se ei onnistu, vähemmistöhallitus. Mieluummin olemme perustuslaillisia kuin perustuslain henkeä vastaan.

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin näitä puheenvuoroja, niin hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuoroissa tuli aika selkeästi esille niitä konkreettisia, tavallisten ihmisten arkeen liittyviä parannuksia ja muutoksia, joita pitää tehdä. Ne jäivät aika lailla uupumaan opposition puheenvuoroista.

Haluan nostaa esille ilmastonmuutoksen ja miten se voi olla juuri näitä tekoja. Green new deal tarvitaan — kestävästi luodaan uusia työpaikkoja ja entistä parempia liikenneyhteyksiä. Sillä huolehditaan, että Suomi on taloudellisesti, ilmastollisesti ja sosiaalisesti kestävämpi tulevaisuudessa. Meillä ei ole varaa menettää näitä työpaikkoja muualle. Ne menetetään, jos me emme ryhdy ilmastotoimiin.

Ärade talman! Talous luodaan yrityksissä, ja aina pitää keskittyä siihen, miten yritysilmapiiriä voitaisiin parantaa. Me tarvitsemme paljon nopeampia lupaprosesseja ulkomaista työvoimaa palkattaessa, koska on selvä — asiantuntijat ovat tästä varsin yksimielisiä — että tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Hallitusohjelmassa todetaan, että työllisyyden parantamiseksi ei suljeta pois mitään toimenpiteitä, ja siksi meidän eduskuntaryhmämme kysyy, missä määrin nyt hallituksen kokeneempi ministerikaarti, Lintilä ja Haatainen, joka istuu tärkeässä ministeriössä, työ- ja elinkeinoministeriössä, voisi edistää sitä, että nyt näitä työllisyyskokeiluja rohkeasti lähdettäisiin toteuttamaan paikallisella tasolla kokeilujen kautta kunnissa.

Helt som regeringsprogrammet säger utesluter vi inga åtgärder för att förbättra sysselsättningen, så därför riktar jag min fråga till arbetsministeriets två ministrar, Haatainen och Lintilä. Hur kunde man på ett lokalt plan i kommunerna nu fördomsfritt pröva på olika sysselsättningsåtgärder för att sedan kunna implementera dem nationellt?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministerit saavat myöhemmässä vaiheessa keskustelua vastauspuheenvuoroja.

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet korostivat, että pilkkuakaan hallitusohjelmassa ei muuteta, [Paavo Arhinmäki: Ei edes pilkkuvirhettä!] mikä oli kyllä vahinko niin työllisyyspolitiikan kannalta kuin esimerkiksi perhe- ja väestöpolitiikan kannalta. Te ette ole huomioineet niitä uusia tietoja, jotka tänä syksynä ovat kertoneet siitä, että syntyvyys on romahtanut vielä nopeammin kuin keväällä ja alkuvuodesta luultiin. Eli tänä vuonna ollaan sillä tasolla, jonne arvioitiin vajottavan vasta vuonna 2045. Ihmettelen sitä, että näissä hallituspuolueiden puheenvuoroissa tai pääministerin puheenvuorossa ei tätä vakavaa huomiota lainkaan sivuttu, ja ihmettelen myös sitä, miksi tätä ongelmaa ei päivitetty tai ratkaisuja päivitetty, sillä tulevaisuuden työvoiman saatavuuden ja kestävyysvajeen ratkaisun kannalta olisi oleellista tehdä pikaisia korjauksia perhe- ja väestöpolitiikkaan. Tässä voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi Virosta, jossa muutama vuosi sitten [Puhemies koputtaa] korotettiin lapsilisiä ja syntyvyys on lähtenyt nousuun.

Arvoisa puhemies! Kun koko hallituksen budjetti nojaa siihen, että työllisyysastetta nostetaan, ja nytten kun Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoi, että kolmikannasta ei ole tulossa apuja tähän asiaan, niin kysyisin hallitukselta, mitkä ovat ne toimet. Minä en usko enää mihinkään kokeiluihin, vaan nyt pitäisi olla järeitä toimia: miten ihmiset saadaan siirtymään sinne, missä on työpaikkoja, ja miten yleensä työllisyysastetta saadaan nostettua. Se tulee olemaan avainasemassa koko tämän hallituksen menestymisen kannalta. Haluaisin tietää, missä vaiheessa nämä toimet ovat, koska puhutaan aina vain, että ne tulevat ja tulevat, mutta niiden aika olisi nyt.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelma on erittäin hyvä. Se on kunnianhimoinen, oikeudenmukainen ja tulevaisuuteen katsova. Se on ohjelma, josta kannattaa olla ylpeä suomalaisena edustajana, sitä arvostetaan jopa maailmalla.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa olemme sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Panostamme myös varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, osaamiseen, koulutukseen ja työllistämiseen. Osaamiseen ja ihmisen hyvinvointiin panostamalla vastaamme työelämän tulevaisuuden isoon rakennemuutokseen ja murrokseen sekä työllisyyden vahvistamiseen. Marinin hallitus ei katso vain tätä päivää, mutta tänä päivänä tehdyillä päätöksillä on vaikutus tulevaisuuteen, ja sen takia tämä on erittäin tärkeä, että me pysymme tällä hallitusohjelmalla ja viemme sitä eteenpäin kunniakkaasti. [Vasemmalta: Se oli selkeästi sanottu!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Tavio — poissa. [Eduskunnasta: Se jäätyi!] Edustaja Juvonen.

Arvoisa puhemies! Haluan heti ensimmäisenä kiittää Kanervaa tuollaisesta isällisestä puheesta. Samanlaista tekstiä kuuntelin anopilta eilisaamuna hyvin pitkään.

Totta kai hallitusohjelmassa on monia hyviä linjauksia [Ilkka Kanerva: Juuri näin!] ja niissä on paljon kannatettavia asioita, ja minä nyt tuon näitä tähän, muutamalla viivalla olen näitä rääpäissyt: on pikkasen huonoja asioita ja pikkasen hyviä asioita.

Tuossa yksi aamu, kun ajelin junalla töihin, siellä joku ammattiyhdistysaktiivi oli tulossa Helsinkiin kokoukseen, ja hän puhui näistä lakoista ja siitä, että nyt pitää saada korotettua palkkoja. Minä sitten sanoin hänelle — yritin tietenkin hakea omalle näkemykselleni tukea — että kerro minulle yksi asia, mikä aiheuttaa tämän, että nyt pitää saada lisää palkkoja korotettua, koska palkkoja ei minun mielestäni saisi korottaa, sen takia, että meidän kansainvälinen kilpailukykymme säilyisi.

Meiltä on valunut metalliteollisuutta ja muuta ulkomaille ihan palkkatason johdosta, ja edelleen jos tehdään päättömiä ilmasto... tämmöisiä sääntöjä ja rajoituksia ja asetetaan liian korkeat tavoitteet, niin siinä käy niin, että tätä teollisuutta valuu yhä enemmän pois. Täällä on syytetty perussuomalaisia tästä asiasta, siitä, että perussuomalaiset puhuvat tästä asiasta. Suomessa voi kehittää ympäristöteknologiaa myös niin, että me emme itse kurista itseämme hengiltä.

Mutta kuitenkin pyysin tätä ammattiyhdistysaktiivia nimeämään semmoisen asian, mikä aiheuttaa sen, että palkkoja pitää saada lisää, ja hän sitten sanoi, että se oli polttoaineen ja energian verotus. Elikkä tämä hallitus nyt, mitä te edustatte siellä, te korotatte polttoaineen verotusta, ja edelleen työtä tekevät suomalaiset haluavat yhtä paljon rahaa käteen, joten siinä käy niin, että semmoinen oravanpyörä syntyy, se jatkaa pyörimistä, se on pyörinyt täällä jo vuosikaudet: kiristetään verotusta, mutta kun työntekijät haluavat saada saman verran käteen kuin aikaisemminkin, niin silloin he odottavat palkankorotuksia. Tämä on niin kuin ihan päätön juttu, että tämä asia menee tällä tavalla. Se on ihan järjetöntä, se polttoaineveron korotus.

Sitten oppivelvollisuuden pidentämiseen: minä erityisopettajana toimiessani näin hyviä puolia siinä, että se nousisi, mutta se, että se korotetaan 18 vuoteen, on nyt osoittautunut minun mielestäni järjettömäksi, koska se olisi pitänyt korottaa sillä tavalla, että oppivelvollisuus pidennetään kattamaan toisen asteen koulutus niin, että jokainen suomalainen on suorittanut toisen asteen koulutuksen. Mutta sen ilmeisesti perustuslaki estää, elikkä ne oppilaat, joillekka minä näen siitä olevan eniten hyötyä, voivat 18 vuotta täytettyään hypätä pois siitä kelkasta. Ja te olette justiin siihen 18 vuoteen sitä korottamassa, elikkä se ei tule toimimaan, ja tällä perusteella asiaa, jonka minä näen hyvänä, en kuitenkaan voi lähteä tukemaan, koska se ei ulotu sinne toisen asteen loppuun.

Valtionomaisuuden myynnistä minä olen huolissani. Sitä ei saisi tehdä kovin hanakasti.

Sote-uudistukseen: siinä on semmoinen näytön paikka, jossa minun mielestäni teidän pitäisi ehdottomasti ottaa rohkeita askelia, ja minä näkisin niin, että esimerkiksi Suomen valtion verovaroin lääkäriopinnoissa olevalle ihmiselle pitäisi rohkeasti vain määrätä, samalla tavalla kuin armeijan lentäjille, jonkinlainen työvelvoite, opintojen mittainen työvelvoite työskennellä suomalaisen julkisen terveydenhuollon parissa. [Puhemies koputtaa] — Minä menen pyytämään uuden puheenvuoron.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kanerva piti todella hyvän puheenvuoron — kiitos siitä — ja haluan siitä jatkaa. Silloin 80 vuotta sitten oli kovat paikat, tiukat paikat, ja se yhdisti kansaa hyvin merkittävästi. [Ilkka Kanerva: Kyllä!] Sitten sotien jälkeen lähdettiin... Tosin se sota-aika oli jo semmoinen, että se kehitti meidän teknologiaa ennen kaikkea aseteollisuuden puolella ja sitten myöhemmässä vaiheessa meidän teollisuutta. Tällä oli suuri merkitys sitten myös sille, millä tavalla kansakunta pärjäsi siitä eteenpäin. Valtionyhtiöitä perustettiin, ja niillä luotiin lisäarvoa ja työllisyyttä yhteiskunnalle ja rakennettiin tätä yhteiskuntaa ja maksettiin sotavelat ja kaikki. Elikkä erittäin merkittävää työtä.

Mutta nyt tilanne on sitten muuttunut, ja valtionyhtiöitä on ajettu alas. On vaadittu, että yksityisille täytyy antaa enemmän tilaa nyt sitten. Tietysti on joissakin tilanteessa myytykin valtionyhtiöitä siinä uskossa, että siitä parempi tuotto on kertamyynnillä kuin niin, että annettaisiin sen yhtiön pyöriä. Nyt on tultu siihen tilanteeseen, jossa työn murros on merkittävä: häviää teollisuustyöpaikkoja, lisääntyy palvelualan työpaikkoja, tuottavuus niillä alenee. Tässä on meillä merkittävä ongelma. Tämän edessä meidän on todellakin mietittävä tarkkaan, mitä tehdään. [Ilkka Kanerva: Kyllä!]

Tällä hetkellä myös näyttää siltä, että ei pystytä maksamaan — katteet ovat pienempiä — semmoisia palkkoja kuin aikaisemmin on maksettu. Tosin sitten on myös niin sanottu laillinen veronkiertokin tietyllä tavalla edistynyt. Kävellään ohi sieltä, missä on matalinta, rahojen kanssa ja viedään niitä sitten semmoisille alueille, missä verotusta ei juurikaan ole. Kaiken kaikkiaan henkilökohtainen tulovero on vähentynyt. Sen vaikutus valtiontalouteen tai ainakin kuntien talouteen on merkittävää. Myös nämä vähennysoikeudet kaikille yrityksille ovat lisääntyneet.

Hyvin herkästi tulee semmoinen kuva, että tällä hetkellä yritystoiminta ei kannata, jos ei veronmaksajien rahoja käytetä yritystoiminnan kehittämiseen — ja aikoinaan on kehitetty, jokainen on pistänyt oman lanttinsa. Tässä on niin kuin tämmöinen lyhyt ajattelu yrittäjillä, että ei investoida vaan pyritään vain suurempia osinkoja ottamaan ulos. Tämä on lyhytnäköistä toimintaa, jos ajatellaan koko Suomen edun kannalta. Investointeja on tietenkin valtionkin mahdollista tietyllä tavalla tukea, ja niitä pitäisi tehdä ja semmoisille aloille, joissa on markkinoilla kysyntää ja myös ostajia. Niin kuin täällä edustaja Koskela aikaisemmin totesi — muistelen ainakin niin, että oliko se yritystutkimus tai joku barometri, missä tarkasteltiin yritysjohtajuutta — yritysjohtajuus on tällä hetkellä kateissa. Siinä on puutteita, ei uskalleta tehdä niitä ratkaisuja.

Toisaalta, onko sitten kysymys myös tästä: Kun ajatellaan näitä aikaisempia teknikkoja, rakennusmestareita, niin he olivat hieman vähemmän lukeneita mutta heillä oli rohkeutta, jos heillä oli joku visio tai tavoite, että millä tavalla tätä yhteiskuntaa voidaan kehittää. He tekivät niitä eivätkä laskeneet, kannattaako se. Meidän tulisi tietyllä tavalla palata niille hyville urille, missä aikaisemminkin ovat ihmiset saaneet työtä ja myös yrittäjät ovat pärjänneet.

Isoja haasteita on hallituksella. Toivon, että näitä myös yhdessä opposition kanssa mietitään ja pystytään viemään eteenpäin. [Ilkka Kanerva: Oikein hyvä!] Kiitoksia Kanervalle hyvästä puheenvuorosta. [Ilkka Kanerva: Kiitos puhujalle!] — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun ensi kertaa käsittelimme tässä salissa hallituksen — silloin Rinteen — ohjelmaa, siinä luki, kuten nyt Marininkin hallituksen ohjelmassa, että ”laaditaan kuntien tilanteesta tuoreimpiin tietoihin pohjautuva arviointi syksyllä 2019”. Nyt syksy on mennyt, ja olemme tässä tilanteessa. Tiedämme ehkä vähän enemmän kuin silloin kesällä kuntien tilanteesta. Vuosi on ollut ennätyshuono kunnille. Helsinki lienee ainut, joka jää plussan puolelle, ja noin miljardi on se tulossa oleva miinus kun-tien kohdalla. Kiitoksia edustaja Lindénille hyvästä seikkaperäisestä historiikista työllisyyskehityksen osalta, mutta kuten me tiedämme, yksi prosentti lisää työllistettyjä on miljardi valtion kassaan. Elikkä nyt tässä, kun sanon, että kunnille tuli miljardi miinusta tänä vuonna, niin se yhden työllisyysprosentin parantuminen tuo vain sen miljardin. Iso rahahan miljardi on tässä yhteydessä, mutta kun puhutaan kunnista, niin tämä ei välttämättä tule riittämään jatkossa. Tiedämme myöskin sen, että hallitus on tälle vuodelle aikaistanut 237 miljoonaa kilpailukykysopimukseen liittyvää kompensaatiota, mutta sekin on vain kompensaatio ja se ei siksi paljon kunnissa lämmitä, vaikka on tietysti tärkeä raha tämäkin.

Kunnat velkaantuvat tällä hetkellä, etten sanoisi, hallitsemattomasti. Velka nousee 20 miljardista lähivuosina sinne 30 miljardiin. Me tiedämme, että kunnat investoivat nyt erityisen voimakkaasti, ehkä liikaakin, osittain kyllä ihan järkisyistä ja osittain tulevaisuuden pelossa. Hallitusohjelman kirjauksessa sanotaan: ”Kuntien tehtävät rahoitetaan kestävästi kuntien omilla verotuloilla sekä oikeudenmukaisella ja riittävällä valtion tuella.” Nämä ovat kyllä kauniita sanoja, mutta epäilettekö, etteikö kunnissa ole jo jokainen kynä ja kumi laskettu moneenkin kertaan. Sitten taas valtion asettamat uudet tehtävät valtio lupaa rahoittaa täysimääräisesti, mutta kuten tiedämme, se todennäköisesti tulee tapahtumaan lisävelalla. Tässä vain ihan tiedoksi edustaja Bergillekin, kun hän lupasi, että kuntien asiat hoidetaan moitteettomasti ja sataprosenttisesti.

Olemme juuri läpikäyneet nousukauden, ja todellakin kunnat ovat tässä kunnossa jo nyt, ja ennusteet nyt lupaavat taloudessakin jo pikkuhiljaa laskusuhdannetta, kuten jo Saksassa ja länsinaapurissakin on tapahtunut. Kunnat ovat yhteiskuntamme kivijalka, ja moni asia on liitoksissa kuntien olemassaoloon ja siihen, miten kunnat kykenevät tuottamaan niille annetut tehtävät. Peruspalvelujen ylläpitäminen on suuri haaste nyt jopa maakuntakeskuksillekin. Meillä on maassamme kohtaanto-ongelma: 60 000 työpaikkaa odottaa tekijäänsä. Tätä ongelmaa ei ole kyetty ratkaisemaan. On hyvä, että hallitusohjelmassa lisätään uusia koulutuspaikkoja, mutta nyt viimeisten tietojen mukaan niitä lisätään erityisesti yliopistokaupunkeihin ja todellisuudessa me tarvitsisimme toisen asteen koulutuspaikkoja pienemmille paikkakunnille, että saisimme sieltä työvoimaa lähialueille ja tällä tavalla myöskin yritykset pysyisivät niissä pienemmissä kunnissa.

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt haastava yhtälö edessämme. Meneillään ovat kuntatalouden dramaattinen heikkeneminen ja samalla väestön ja ikärakenteen muutos. Ongelma on erityisen vaikea alle 6 000 asukkaan kunnissa, mutta sama ongelma on myös keskisuurissa kaupungeissa. Ei edes mahdollinen hyvä työllisyyskehitys paikkaa verotulokehitystä tässä yhtälössä. Ikäsidonnaiset menot kasvavat ja työikäisten määrä vähenee lähes kaikkialla Suomessa. Kun vielä kuntien päätöksenteossa ja itse päättäjissä on nähtävissä yhteistyökyvyn puutetta, silloin lopputulos on tämänkaltainen. Päätöksentekoon tarvitaan uutta eteenpäin suuntautunutta potkua, uudenlaista johtamista. Vanhat vuosikymmeniä toimineet johtamismallit eivät tässä muuttuvassa maailmassa enää ole toimivia. Nyt kaivataan uusia avoimen sektorin päättäjiä. Nyt ei ole sijaa omalle tai puolueen edulle. Pitää uskaltaa ja nähdä nenäänsä kauemmaksi. Kunnan, maakunnan ja Suomen etu ovat nyt etusijoilla. [Puhemies koputtaa] Nyt tarvitaan vahvaa yli puoluerajojen tehtävää yhteistyötä. Jos hallituksen tavoitteena on se, että muutaman vuoden kuluttua Suomessa on 100 kuntaa 300 kunnan sijasta, väitän kyllä, että se ei ole ratkaisu meidän kuntien ongelmiin. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Kesällä tätä hallitusohjelmaa käsiteltiin tässä salissa jo kertaalleen, mutta toki hyvästä ohjelmasta kannattaa pitää useampikin puheenvuoro. Se, että hallitus vaihtui, ei muuta sitä tosiasiaa, että työ kohti sosiaalisesti kestävämpää Suomea jatkuu. Tämä hallitusohjelma on tulevaisuusohjelma.

Pohjoismainen hyvinvointimalli on tämän hallitusohjelman helmi, jonka turvaaminen on keskeisin ja tärkein teema tässä ohjelmassa. Pohjoismaisen hyvinvointimallin keskeisimpiä kulmakiviä ovat ihmisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, verorahoitteiset hyvinvointi- ja koulutuspalvelut, suuri sosiaalinen liikkuvuus ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta. Se, että kannamme vastuuta toinen toisistamme ja yhteisestä tulevaisuudesta. Ihmisillä tulee olla tulevaisuudessakin tieto siitä, että minusta kyllä pidetään huolta silloinkin, kun en itse siihen kykene. Näin tässä maassa on haluttu toimia jo vuosikymmeniä, ja näin tässä maassa tulee toimia myös tulevaisuudessa. Tässä hallitusohjelmassa tuo tahto tulee hyvinkin näkyväksi.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma on viiden puolueen yhteistyön tulos ja tärkeä ohjekirja. Tätä hallitusohjelmaa on kiitelty hyvin laajasti. Kriittisimmät puheenvuorot arvatenkin olen kuullut tässä salissa. On tuotu esiin kritiikkiä ja pelokkaita puheenvuoroja siitä, mihin suuntaan Suomi on menossa. Uskon vakaasti, että Suomi on menossa inhimillisempään suuntaan, uudistusten suuntaan ja vahvasti kohti tulevaisuutta. En kuitenkaan väitä, että tämä tie tulisi olemaan helppo, eikä kukaan meistä tässä salissa pysty ennustamaan kaikkea sitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Maailmanmeno ja sen vaikutukset kun eivät ole meidän kenenkään käsissä. On selvää, että hyvinvointimallin turvaaminen edellyttää vahvaa julkista taloutta. Marinin hallitus on sitoutunut vastuulliseen talouspolitiikkaan. Keskeistä tässä työssä on sitoutuminen 75 prosentin työllisyystavoitteeseen.

Olen erityisen kiitollinen tässä hallitusohjelmassa oleviin kirjauksiin ja toimenpiteisiin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten paremman tulevaisuuden turvaamiseksi. Tämä hallitusohjelma on erityisesti lapsi- ja perheystävällinen ohjelma. Hallitus tulee sitoutumaan päätöksenteossa lapsivaikutusten arviointiin ja edistämään lasten ja nuorten osallisuutta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saamisen kynnystä madalletaan ja ala-ikäisten päihdepalvelut turvataan vihdoinkin. Lapsi- ja perhepalvelujen kehittämistä jatketaan. Tiedossa on, että lastensuojelu on ollut jo pitkään kriisissä ja maassamme aliresursoitu tarpeeseen nähden. Nyt hallitus lupaa tarttua myös tähän asiaan. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin turvaamiseksi ollaan asteittain määrittelemässä vähimmäishenkilöstömitoitus. Myös lastensuojelun jälkihuoltoa kehitetään.

Arvoisa puhemies! Hallitukselta on vaadittu tekoja, ja tekoja todella on myös jo tehty. Jo ensi vuonna yli 600 000 eläkeläisen toimeentulo paranee. Perusturvaa parannetaan. Koulutukseen panostetaan jokaisella koulutusasteella ja jokaiselle lapselle taataan jälleen 1.8.20 alkaen oikeus subjektiiviseen varhaiskasvatukseen. Tämän hallituksen toimesta 70 prosentilla suomalaisista käytettävissä olevat tulot kasvavat. Nämä kaikki ovat tekoja, jotka alkavat konkretisoitua ihmisille jo ensi vuoden aikana.

Syrjäytyminen on meidän yhteiskuntamme haaste. Se on sitä sosiaalisesti, taloudellisesti ja sisäisen turvallisuutemme kannalta. Uskon, että syrjäytymiseen voidaan vaikuttaa, kun vihdoin lopetetaan syrjäyttäminen. Tähän teemaan päihteet liittyvät vahvasti. Tänään olemme saaneet lukea uutisista huumekuolemien määrän huolestuttavasta kasvusta. Nyt meillä on hallitus, joka on valmis tekemään töitä myös tämän vaikean asian parissa. Pelkästään päihderiippuvuuden aiheuttamat kulut yhteiskunnallemme ovat miljardeja vuosittain. Olisi kummallista, jos tämä ei kiinnostaisi hallitusta.

Pitkään sosiaalialalla ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien parissa työskennelleenä voin ylpeydellä todeta, että vihdoinkin meillä on hallitus, joka korostaa myös sosiaalialan merkitystä terveydenhuollon rinnalla. Sosiaalipalvelut koskevat nimenomaan heitä, jotka tarvitsevat tukea ja apua hyvin erilaisista syistä — lapsia, nuoria, mielenterveyskuntoutujia, asunnottomia, vammaisia, päihderiippuvaisia, ikäihmisiä ja niin edelleen. Heille tämä hallitusohjelma antaa uskoa parempaan. Mitä vähemmän ihmisillä on toivottomuutta, sen enemmän heillä on turvallisuutta.

Arvoisa puhemies! Sanna Marinin hallituksen ohjelman missio on rakentaa tulevaisuuden yhteiskuntaa, joka on oikeudenmukainen, vastuullinen ja hyvinvoiva. Tuon tulevaisuudenkuvan ytimen muodostavat työntekoa ja yrittämistä arvostava ilmapiiri, lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta sekä nojautuminen pienelle maalle elintärkeään koulutukseen ja osaamiseen.

Hyvinvointi lähtee työstä ja yrittäjyydestä. Hallituksen tavoite parantaa yrittäjän arkea sekä turvata työtä ja toimeentuloa mahdollisimman monelle on kestävän kasvun menestysresepti. Tarvitsemme ennakoitavan toimintaympäristön, yrittämiseen kannustavaa sääntelyä, tukea tuotekehitykseen ja innovaatioihin sekä työntöä suomalaisten ratkaisujen edistämiseen niin kotimaisiin kuin maailmanlaajuisiin, rajat ylittäviin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen. [Hannakaisa Heikkinen: Juuri näin!]

Työn tekemisen ja yrittämisen kannustaminen turvaavat osaltaan alueellista oikeudenmukaisuutta. Hallitusohjelmassa painottuva tasapainoinen aluekehitys sekä koko Suomen elinvoima tarkoittavat käytännössä eheämpää Suomea. Hallitusohjelma tunnistaa hyvin vaikkapa toimivien liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien sekä koulutuksen saavutettavuuden merkityksen eri puolilla Suomea. Ne kun ovat konkreettisia elinvoiman kehittämisen ja ylläpitämisen keinoja. On selvää, että näiden tavoitteiden toteutuminen edellyttää paitsi vahvaa poliittista tahtoa myös euroja.

Vastuullinen taloudenpito vaatii tunnustamaan tosiasiat, kestävyysvaje julkisessa taloudessa on kuitenkin edelleen 3—4 prosenttia. Töitä on siis tulevinakin vuosina tehtävä, jotta Suomi voidaan jättää paremmassa kunnossa tuleville sukupolville.

Koulutukseen ja osaamiseen satsaaminen tukevat keskeisellä tavalla työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Suomella on erinomaiset edellytykset menestyä kansainvälisen osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana. Meillä on moniin muihin maihin verrattuna vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, jota tulee entisestään vahvistaa.

Suomi tunnetaan myös koulutuksen mallimaana. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen vahvistaminen on hallitusohjelman merkittävä tulevaisuuslinjaus. Korkeakoulujen lisäksi ohjelmassa panostetaan myös muihin koulutusasteisiin aina varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja toiseen asteeseen. Myös työvoimakoulutukset sekä muunto-, täydennys- ja täsmäkoulutukset saavat lisää resursseja. Myös jatkuvan oppimisen edistämiseen panostetaan.

Vain rohkea, päättäväinen ja uudistuksiin sitoutunut Suomi pärjää tulevina vuosikymmeninä. Koulutus kaikilla asteilla ja sivistys laajasti ymmärrettynä turvaavat hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuutta ja ruokkivat sen kehitystä.

Hyvinvointiyhteiskunnan pohjan turvaaminen tarjoaa mahdollisuuden tukea myös tärkeää tavoitetta entistä lapsi- ja perheystävällisemmästä Suomesta. Hallitusohjelman perhepoliittiset kirjaukset ovat maailman mittakaavassa poikkeuksellisen edistyksellisiä. Kunnianhimoinen perhevapaauudistus, joka on perheille parannus, lapsilisien turvaaminen, kotihoidontuen säilyttäminen, laadukkaan varhaiskasvatuksen turvaaminen sekä muut perheiden tasa-arvoa tukevat kirjaukset kertovat vakaasta tahdosta rakentaa perheystävällistä yhteiskuntaa sekä saada ihmisten lapsilukutoive ja toteutunut lapsiluku kohtaamaan nykyistä paremmin.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on myös ylisukupolvisesti vastuullinen niin taloudellisesti kuin ekologisesti. Ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ovat asioita, joista meidän jokaisen on kannettava vastuumme. Tässä salissa istuvilla on mahdollisuus ja myös velvollisuus vaikuttaa asiaan enemmän kuin vain omin yksittäisin kulutusvalinnoin.

Hallituksen päätöksin Suomi kulkee kohti kunnianhimoista hiilineutraaliustavoitetta vuonna 2035. Tavoitteen toteutumiseksi on välttämätöntä, että keinot ovat sosiaalisesti, alueellisesti ja taloudellisesti kestäviä. Nämä elementit ovat hallitusohjelmassa tasapainossa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että voimme jatkossakin hyödyntää luonnonvarojamme ja osaamistamme, vaikkapa metsien käyttöä kestävästi kasvattaen ratkoen samalla globaalia ilmastohaastetta ja luoden taloudellista lisäarvoa.

Arvoisa puhemies! Olen todennut tämän ennenkin ja sanon sen nytkin: tulevaisuutta ei rakenneta katsomalla peräpeiliin vaan rohkeasti eteenpäin. Suomi ja suomalaiset ansaitsevat tämän hallitusohjelman, joka parantaa ihmisten toimeentuloa ja arjen sujuvuutta varallisuudesta, sosiaalisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta. Ohjelman, joka kantaa vastuuta myös julkisesta taloudesta ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Siksi on tärkeää, että hallitus on toimintakykyinen ja panee kaiken tarmonsa ohjelman määrätietoiseen toimeenpanoon. Ja näin se myös tekee. [Hannakaisa Heikkinen: Tasapainoinen puhe!]

Arvoisa herra puhemies! Täällä on hienosti kuvattu tätä yhdessä tekemistä ja eheyttä, joka tuli erityisellä tavalla sotien aikana esille. Omien isovanhempieni koti jäi rajan taakse, aloitettiin aivan alusta. Uuden pellon reunalla isoäitini lausui: ”Riittää, että aurinko paistaa oikeasta paikasta.” Oltiin yritteliäitä, yritettiin yhdessä.

Edustaja Koskela nosti esille tämän yrittäjyyden, ja edustaja Kettunen tuossa jo sanoikin, että hallitusohjelmassa on hyviä mainintoja tästä yrittäjyyden edistämisestä, muun muassa tämä ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen. Minun käsitykseni mukaan nuorten suhtautuminen yrittäjyyteen on muuttunut positiivisemmaksi viime aikoina, ja tuossa budjetissa onkin ehdotus, että annetaan lisävaroja yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen Nuori Yrittäjyys ‑ohjelmaan ja 4H-yrittäjyysohjelmaan. Eli hyviä panostuksia on tulossa myöskin hallitusohjelman puitteissa.

Edustaja Mäenpäältä kysyisin, kun teillä on seuraava puheenvuoro eikä asia minulle ihan avautunut: minkä vuoksi ette ole tämän oppivelvollisuuden laajentamisen kannalla vaikka olettekin?

Onko nyt puheenvuoro jo? [Puhemies: On!] — Minä tulen sinne pönttöön. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]

Elikkä kun edustaja Kinnunen esitti kysymyksen, niin vastaan nyt siihen, miksi oppivelvollisuuden pidentämistä.... Minä näen sen itse asiassa hyvänä asiana, ja kun olen toiminut erityisopettajana, niin minä näen sen sillä lailla kokonaisuutena ja uskoisin, että niitä kaikista hankalimpia opiskelijoita se oppivelvollisuuden pidentäminen toisen asteen päättymiseen saakka hyödyttäisi, heidän olisi pakko käydä se amis loppuun. Mutta nyt kun se on 18 vuoteen asti, niin silloin tavallansa perustuslaki takaa tälle opiskelijalle, että hän voi lyödä läskiksi siinä vaiheessa. Sen takia minä en lähde kannattamaan sitä tässä muodossa, mikä hallituksen esitys on.

Arvoisa puhemies! Jos nyt saan jatkaa tuosta sote-uudistuksesta, niin kun te nyt aiotte tehdä sitä, niin älkää yrittäkö tehdä siitä liian suurta. Minä olen ollut ja joskus palvellut YK-joukoissa, ja siellä kun tehtiin joitain uudistuksia, niin ei nähty, mihin kaikkeen se uudistus vaikuttaa, ja jälkikäteen sitten vasta todettiin, että ei hitto, tätä ei olisi saanut tehdä ollenkaan. Siinä mielessä näkisin, että sitä nykyistä sote-järjestelmää pitäisi korjata. Ja nämä ovat nyt sitten minun henkilökohtaisia näkemyksiä vain: Sote-uudistusta voisi lähteä sillä lailla viemään, että Suomessa opiskeleville lääkäreille tulee velvollisuus työskennellä opintojen mittainen aika julkisella puolella. Sitten toinen kohta on sellainen, että pitää jollakin lainsäädännöllä tai jollakin rajoittaa sitä, että lääkäri työskentelee vain joko yksityisellä puolella tai julkisella puolella — ei sillä tavalla, että hän tekee lyhennettyä päivää julkisella puolella ja sitten illalla huuhtoo yksityisellä vastaanotolla.

Kaikista tärkein asia tässä, mikä on meidän yhteiskunnalle erittäin kallis, on se, että vakuutuslääkärit saavat tehdä ratkaisuja. Minun mielestäni niitä tehdään vakuutusyhtiön taloudellisen edun nimissä, ja ne vakuutuslääkärit pitäisi siirtää toimimaan Suomen oikeuslaitoksen alle tai esimerkiksi siten, että jos vakuutuslääkärin asiasta joku tekee valituksen, niin se valitus tehtäisiin semmoiselle vakuutuslääkärille, joka toimii jonkun muun kuin vakuutusyhtiön palkkalistoilla, elikkä Suomen oikeuslaitoksen alla olevalle vakuutuslääkärille — voiko sitä siksi enää sitten sanoa. Nämä ovat semmoisia asioita, mitä siinä minun mielestäni kannattaa lähteä harkitsemaan.

Sitten kun työllisyyden kasvusta on paljon puhuttu, niin minun mielestäni teidän pitää varautua siihen, että tämä työllisyys ei kasvakaan. Nämä kansainväliset ennusteet eivät ole kovin mairittelevia, eli joku varasuunnitelma teidän pitää siihen rakentaa, jos työllisyys ei lähdekään nousuun.

Yksi asia, mitä minä toivoisin, että te siinä hallitusohjelmassa ottaisitte huomioon, on se, kun te nyt innoissanne puhutte koko ajan siitä maahanmuutosta, että hallituksen pitäisi selvittää maahanmuuton aiheuttamat kustannukset Suomen yhteiskunnan taloudelle. Minä en voi käsittää sitä: Kun verottaja tietää, kuinka paljon edustaja Koskela joutuu maksamaan veroja ja paljonko hän tienaa, niin kyllä meidän yhteiskuntamme pitäisi pystyä selvittämään se, mitkä ovat maahanmuuttajien aiheuttamat kustannukset Suomen valtiontaloudelle. Tämä on ihan käsittämätön homma, että tätä ei ole tehty vielä, ja epäilen, josko tekään sitä teette, mutta se olisi erittäin tärkeää Suomen yhteiskunnan talouden kannalta.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni hallitusohjelma on panostus kansalaisten hyvinvointiin ja nimenomaan panostus koko Suomeen: koko Suomeen nimenomaan infrahankkeita ja muuta työllisyyttä. Käytännössä pääministeri Marinin hallitus jatkaa keväällä sovitun ja päätetyn hallitusohjelman toteuttamista, sitä täysin noudattaen, mitä pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa oli kirjoitettu.

Hallituksen talousohjelman lähtökohta on mielestäni täysin selvä. Julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023, ja työllisyysaste on silloin 75 prosenttia.

Keskusta on näihin tavoitteisiin täysin sitoutunut valtiovarainministeri Kulmunin johdolla, ja koko eduskuntaryhmä on myöskin sitoutunut näihin tavoitteisiin. Tavoitteet ovat vähintäänkin haasteelliset, mutta myös saavutettavissa, kun me vain täällä myöskin teemme oikeita päätöksiä ja teemme nimenomaan yhdessä niitä päätöksiä.

Hallitusohjelmassa on monia kirjauksia ja tavoitteita asetettu. Tosiasia on, että ne ovat tavoitteita ja kirjauksia, mutta vasta työ niiden eteen ja päätökset niiden toteuttamisesta ratkaisevat asioita. Itse toivon, että niitä päätöksiä saadaan myöskin ripeästi aikaiseksi. Ensi keväänä on erityisen tärkeä ajankohta, että saadaan nimenomaan työllisyyteen liittyviä asioita toteutukseen.

Meidän täytyy myöskin muistaa se, mitä viime eduskuntakaudella pääministeri Sipilän johdolla tehtiin, [Timo Heinonen: Ai, te menette tähän vielä! — Hannu Hoskonen: Totta kai!] mitä hyviä päätöksiä tehtiin silloin: saatiin Suomen taloutta kuntoon, työllisyys parani. Ei siis murenneta viime kaudella saavutettuja kustannuskilpailukykyä nostavia tekijöitä ja sitä, millä vaivalla niitä päätöksiä saatiin aikaiseksi. Ne olivat vaikeitakin joskus, mutta me saimme myöskin hyviä asioita eteenpäin. Jatketaan sitä hyvää työtä myöskin tästä eteenpäin: tuetaan osatyökykyisten työllistymistä, parannetaan yrittäjyyden edellytyksiä, panostetaan koulutukseen, tuotekehitykseen ja puretaan investointien esteitä — nyt jo tulevassa budjetissa on monia asioita.

Omasta mielestäni hallitusohjelmassa on tärkeänä asiana perusväylänpidon rahoituksen nosto sillä 300 miljoonalla eurolla vuodessa, mikä on yhteisesti, parlamentaarisesti, myöskin hyväksytty. Myöskin yksityisteiden määrärahakorotukset on hyvä asia. Mutta kaikkein isoin asia, jotta me saamme Suomen asioita kuntoon myöskin hyvinvoinnissa, on sote-uudistus — se sote-uudistus, mikä valitettavasti viime kaudella jäi ehkä kokoomuksen taholta toteuttamatta. Keskusta olisi halunnut sen toteuttaa jo viime kaudella. Nyt on tärkeää, että tällä kaudella sote-uudistus saadaan maaliin.

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että tämä hallitusohjelma on osallistava ja osaava. Se osaa verottaa. Se osaa verottaa ja niistää lisää tavalliselta palkansaajalta, työssäkäyvältä palkansaajalta. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä keskeltä ja vasemmalta] Toivoisin, että tässä olisi muutettu jotakin pilkkua, koska kun me tiedämme, että kaikki talouden asiantuntijat sekä jopa EU-komissio ovat huolissaan tämän hallitusohjelman taloudesta ja teidän budjetistanne, niin olisi ollut syytä vaihtaa moneenkin kohtaan pilkun paikkaa, mutta sitäpä ei sitten tehty, vaan jatketaan tällä utopistisella linjalla, verottaen ja velkaantuen. Eikä itse asiassa tämä 5 miljardin euron gäppi hallituskauden loppupuolella kyllä ole minun nähdäkseni millään lailla julkisen talouden tasapainoa, että en oikein ymmärrä, miksi te ette sitten muuta suuntaa. Nyt bussi vaihtui ilmeisesti junaan, mutta sekin puksuttaa kohti rotkoa.

Pääministeri Marinin yhteistyötarjous oli erittäin, erittäin mukava, mutta emme me voi siihen käteen valitettavasti tarttua, [Paavo Arhinmäki: Niinpä tietysti!] jos te jatkatte tällaisella linjalla ja [Puhemies koputtaa] jatkatte myöskin niin, ettei luottamusta ole.

Arvoisa herra puhemies! Vastauksena edustaja Koskelalle: Ei ollut tarkoitus epäillä, ja minusta on hienoa, että kaikki puolueet antavat ehdotuksia tämän työllisyyden nostamiseksi. Näen itse nimenomaan tämän yrityskasvatuksen ja sen kehittämisen yhtenä lääkkeenä siihen, että meillä olisi tulevaisuudessa nuoria, jotka rohkenevat tarttua yrittäjyyteen ja lähteä vaikka sukupolvenvaihdokseen, jatkamaan toisen aloittamaa yritystä.

Tuosta korkeakouluasiasta hallitusohjelmassa on kirjaus, että jokaisessa maakunnassa on korkeakouluja, ja on ainakin keskustalle hyvin tärkeää, että niitä kaikkia tasapuolisesti kehitetään.

Sitten edustaja Mäenpäälle tästä oppivelvollisuuden laajentamisesta. Sen tarkoitushan on juuri se, että mahdollisimman moni tai kaikki nuoret toteuttaisivat ja saisivat tämän toisen asteen tutkinnon. Tässä nivelvaiheessa myöskin ammattikoulun ja lukion rinnalle luodaan sitten toisia, uusia polkuja ja varmistetaan, että on yksilöllisiä mahdollisuuksia edetä vaikkapa kansanopistojen pitkien linjojen tai kymppiluokan tai valmentavien koulutusten kautta. Toki tarvitaan myöskin täsmätoimia, niitä työssäoppimisen opettajia, ohjaajia ja ehjiä koulupäiviä, -viikkoja. Ne ovat työn alla, samoiten opiskelijahuollon ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kankaanniemen kovin vähän tulevaisuuteen katsovan puheenvuoron jälkeen [Toimi Kankaanniemi: Ei kun nimenomaan katsoin!] tunnen itseni kovin vaatimattomaksi mutta yritän parhaani.

Tämä pääministeri Antti Rinteen jälkeen tuleva pääministeri Sanna Marinin hallitus jatkaa samalla ohjelmalla, kuten tiedämme. Tiedoksiantokeskustelu, mitä tänään olemme käyneet, on osoittanut mielestäni muutamia merkittäviä poliittisia linjauksia. Ensimmäinen on se, että politiikka on palannut tähän taloon. Eri puolueiden välillä on erilaisia sosiaalisia näkemyksiä, miten tätä maata tulee kehittää. Se on aivan hyvää keskustelua, ja pidän tätä arvoasetelmaa erittäin hyvänä. Nykyinen Sanna Marinin hallitus tähtää tietenkin sosiaalisesti oikeudenmukaiseen politiikkaan, alueellisten ja ihmisten välisten tasa-arvoerojen tasaamiseen, yrittämiseen kannustamiseen, biotalouteen ja ennen kaikkea siihen, että pieni eläkeläinen saa sen pienen eläkkeen korotuksen, nyt ja jatkossa mennään samalla tahdilla eteenpäin ja myös niitä pienimpiä päivärahoja ja pienten lasten elämää parannetaan huomattavasti esimerkiksi päiväkodeissa ja pienenevinä koululuokkina, jolloin lapsi saa parhaan mahdollisen opetuksen. Koska jos me haluamme tulevaisuuteen panostaa tässä maassa, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää se, että me todella panostamme lapsiin ja nuoriin, ja siihen tämä hallitus on sitoutunut ihan selvästi.

Sote-uudistuksen soisi menevän nyt vihdoin ja viimein maaliin. Viime vaalikaudella teimme valtavasti töitä sen eteen, että sote-uudistus olisi saatu maaliin ja valmiiksi. Se on selvä asia, kuten moni asiantuntija silloin sanoi, ettei siitä uudistuksesta kerta kaikkiaan voi tulla heti valmiiksi täydellistä ja kiitettävän hyvää, ei tietenkään, mutta tämä meno, mikä meillä nyt jatkuu, että palvelujen laatu heikkenee joillakin koko ajan ja toiset saavat sitten rahalla ostettua mitä palveluja tahansa, tämä kierre on pysäytettävä, muuta keinoa meillä ei tässä asiassa ei ole. Jos halutaan, että Utsjoella, Ilomantsissa, Vaasassa, Helsingissä tai Kirkkonummella kaikilla on vähintään suurin piirtein samanlaiset palvelut, niin siinä on meillä vielä kyinen pelto kynnettävänä. Koska tämä eriarvoisuus sosiaali‑ ja terveyspalveluissa näkyy joka paikkakunnalla Suomessa tänä päivänä, niin siihen pitää maan hallituksen puuttua tomerasti, paljon tomerammin kuin tähänastiset hallitukset ovat pystyneet.

Maatalouspuolelta, arvoisa puhemies, totean sen, että kun maatalousuudistusta EU:ssa viedään eteenpäin, niin keskustan linja on se, mikä hallitusohjelmassakin näkyy, että maatalouden pitää olla edelleen tässä maassa kannattavaa. Koko elintarviketaloutemme perustuu sille, että kotimainen raaka-aine tuotetaan puhtaasti ja hyvällä ammattitaidolla. Se on yli 300 000 työpaikkaa, ja sitä ei sovi väheksyä. Kysymys on myös samalla kansanterveydestä, kysymys on aluepolitiikasta ja suomalaisesta kulttuurista. Kannattaa kaikkien niiden, jotka eivät maataloudesta kovin paljon välitä, muistaa se, että kulttuurimaisema ei tuolla maaseudulla säily, ellei siellä töitä tehdä. Kaikki kulttuuri syntyy ihmisen työstä, ja lehmä ja mulli ja muut kotieläimet tarvitaan siellä pellon reunassa syömässä sitä maisemaa, nauttimassa puhtaita luonnontuotteita, niin että se kulttuurimaisema säilyy. Jos se pelto jätetään viljelemättä, se on kymmenen vuoden kuluttua valtava lepikko ja ryteikkö, josta ei esteettistä näköalaa, mitään saa kukaan irti.

Liikenneväyliin hallitus panostaa myös, ja kuten pääministeri Marin sanoi aivan osuvasti, me haluamme rakentaa rataverkkoa tähän maahan. Se vaatii vain tietyn ajan suunnittelun. Se on selvä, että miljardihankkeita ei voi käynnistää sormia napsauttamalla, vaan on tehtävä huolellinen valmistelutyö. Teihin saamme lisää rahaa, vuosittaiseen perustienpidon rahoitukseen tietenkin, ja sitten isoihin tiehankkeisiin tulee selvät suuntaviivat, miten näitä uusia tiehankkeita tehdään.

Sitten, arvoisa puhemies, lopuksi vielä ilmastopolitiikasta. Hallitus on sitoutunut tietenkin siihen, että ilmastoneutraalius saavutetaan 2035, ja kuten pääministeri aivan hyvin totesi, sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Kun käymme keskustelua suomalaisten metsien kohtalosta, niin tässä yhteydessä minun on pakko todeta se, että kohta julkistettavat tiedot — tai taisivat jo tänä päivänä tulla julkiseksi ne tiedot — mitä päästömääriä LULUCF-puolelle elikkä maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden puolelle lasketaan Suomen metsille, ne luvut ovat huolestuttavia sen tautta, että meille ollaan sälyttämässä sellaista taakkaa, joka olisi Suomen kannalta kohtuuton, koska eihän metsien koko kasvua oteta huomioon LULUCF-laskelmissa ollenkaan. Tämä on erittäin huolestuttavaa. Sen takia toivon, arvoisat Suomen kansan edustajat, että pidämme tässä järjen päässä. Suomen metsiä pitää hakata, niitä pitää hoitaa. Vuoden 68 jälkeen tähän päivään olemme kaksinkertaistaneet sekä metsien kasvun että puumäärän, ja nyt jos me haluamme omilla toimillamme rajoittaa tämän valtavan varannon hoitoa ja hakkuuta, se johtaa pitkässä juoksussa siihen, että menetämme tämän kasvumoottorin. Se on kasvumoottori niin meidän kansantaloudelle kuin meidän ilmastollekin, positiivinen kasvumoottori.

Ja lopuksi, arvoisa puhemies, vielä se, kun on puhuttu turpeen verotuksen edun poistamisesta. Jos me haluamme kotimaisen energiapolitiikan tilalle [Puhemies koputtaa] ulkomailta tuotavaa kivihiiltä ja ulkomailta tuotavaa raakaöljyä, niin se onnistuu tällä keinolla, mutta se ei ole ilmastopolitiikkaa sen jälkeen.

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Ja kiitos, että olette keskustelua pitäneet hengissä, niin ehdin vielä tähän loppuun myös oman puheenvuoroni pitämään. Tässä oli mielenkiintoista kuulla, että keskustasta löytyi yksi kansanedustaja, joka vielä muisteli Juha Sipilää täällä salissa — ja ihan myönteisessä sävyssä. [Hannu Hoskonen: Kaikki muistamme!] Sillä välillä on tuntunut siltä, että keskustalaiset eivät oikein tiedä, pitääkö heidän olla ylpeitä Juha Sipilän hallituksesta ja Juha Sipilän perinnöstä vai pitääkö sitä hävetä, kun tätä keskustelua on täällä kuunnellut.

Rinteen epäluottamukseen kaatuneen hallituksen hallitusohjelma on edelleen vastuuton, ja perintö on huono, ja pesä on velkainen. Velanotto kääntyy tämän hallitusohjelman ja huomenna käsittelyssä olevan ensi vuoden talousarvion myötä kiihtyvään kasvuun, työttömyys kääntyy myös kasvuun itse asiassa hallituksen ihan itse tekemin omin toimin. Se on poikkeuksellista. Valtiovarainministeriön virkamiehet olivat huolissaan jo viime keväänä tai kesänä, kun tämä hallitusohjelma ensimmäisen kerran oli käsittelyssä, ja laittoivat silloin omaan valtiovarainministeriön katsantoon muun muassa huutomerkin ja totesivat työllisyystoimista, että niitä odotellessa. Ymmärrän, että nyt keskusta vaati tiukasti, että nämä pilkutkin pitää pitää paikallaan, mutta kyllähän tämä, edustaja Torniainen, olisi tarvinnut suunnanmuutosta. Ei tällä tavalla voida edetä. Teillä on kohta tälle Rinteen pesälle ulkopuolinen pesänhoitaja, jos te ette niitä työllisyystoimia aikaiseksi saa.

Luottamus on iso kysymys, kun hallitusta rakennetaan, ja en kyllä ymmärtänyt sitä, että oliko nyt niin, että torstaina keskusta ei luottanut pääministeri Rinteeseen, ja parin yön päästä he taas jo luottivat. Tuntuu, että erään kokeneen, entisen keskustalaisenkin käänteet ovat tähän verrattuna jo varsin hitaita ja maltillisia. Myös se, että ministeri Paatero ei ehtinyt edes virallisesti erota, kun te keskustalaiset olitte tukemassa häntä jo jatkoon.

Tavoitteet taloudesta ovat tärkeitä ja tämä työllisyystavoite ja tasapainoinen talous vuonna 2023. Ja kyllä pitää kysyä nyt, arvon keskustakollegat: Riittikö teille oikeasti se, että nämä hyvät tavoitteet on vain kirjattu hallitusohjelmaan? Ettekö te aidosti edellytä niihin minkäänlaisia toimenpiteitä, että nämä tavoitteet joskus saavutettaisiin?

No, sitten kaksi konkreettista nostoa. Hoitajamitoitus: Vielä keväällä ministeri Kiuru totesi, että tämä on muutaman tunnin työ, yksi lause lakiin riittää. No, nyt jo epäluottamukseen kaatunut pääministeri Rinne totesi, että 0,7 ei tule tällä vaalikaudella. Tähän ei ole rahaa, totesi pääministeri Rinne. No, nyt ei Rinne ole enää tiellä estämässä tätä hoitajamitoituksen kuntoon laittamista. Sitä kannattaa perussuomalaiset, sitä kannattaa kokoomus. Kokoomus itse asiassa esittää omassa vaihtoehtobudjetissaan 150 miljoonaa, ja se on aito tie kohti 0,7:n hoitajamitoitusta niin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisissakin asumispalveluissa. No, mitä tekee ministeri Kiuru? Hän esittää 5 miljoonaa euroa vanhustenhoitoon ensi vuonna. Se on noin puolet siitä, mitä Marinin hallituksen erityisavustajien palkkoihin tarvitaan lisää määrärahoja verrattuna Sipilän edelliseen hallitukseen.

No, sitten aivan oma juttunsa on tämä epäluottamukseen jo kaatuneen pääministeri Rinteen vappusatanen, jonka hän lupasi. Kelan päämatemaatikko Tapio Isolankila aikanaan totesi, että siihen varattu raha ei tule riittämään, ja Rinnehän lupasi 100 euroa kaikille, jotka saavat eläkettä alle 1 400 euroa. No, nyt se on muuttunut muutamaksi kympiksi. Kokoomus kannattaa takuueläkkeen korotusta, kuten viime kaudellakin. Me kannatamme myös kansaneläkkeen korotusta, ne ovat meidän vaihtoehtobudjetissamme, mutta emme ymmärrä sitä, että Marininkaan hallitus ei halua antaa euron euroa tästä luvatusta satasesta niille, joiden eläke on 1 300—1 400. Heitä on tässä maassa, arvoisat sosiaalidemokraatit, liki 90 000, ja he jäävät kokonaan ilman tuota vappusatasta tai itse asiassa senttiäkään siitä.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä hetken kuluttua aiheeseen.

Arvoisa puhemies! Tässä oppositioedustajat ovat kantaneet huolta, että jos työllisyys ei kasvakaan ja miten työllisyystoimet edistyvät tulevan vaalikauden aikana. Mutta täytyy lohduttaa teitä sillä asialla, kun tuossa jo aikaisemmassa puheenvuorossa toin esille näitä tulevaisuuden investointeja, mitä tähän maahan ollaan tulossa tekemään tulevina vuosina, vuosikymmeninä, että ne jo tekevät semmoisia toimia, että meillä alkaa olemaan entistä enemmän huutava pula työvoimasta, kun se on jo tällä hetkellä tuolla maakunnissa.

Itse tulen Kuhmosta, ja vielä kesäkuussa tein yhdessä vaiheessa kahtena viikonloppuna kahta työtä yhtä aikaa. Olin Kuhmon kaupungissa maaseutusihteerinä ja viikonloppuisin ajoin ajoneuvoyhdistelmää. Ajettiin Kuhmosta sahatavaraa Kotkan satamaan ja sieltä sitten sellukuorman kanssa Lieksaan. Tämä kertoo siitä, että meillä jo tällä hetkellä työvoiman saanti on esteenä yritysten kehittymiselle ja yritysten kasvamiselle sekä tuolla maakunnissa että täällä pääkaupunkiseudulla.

Oppositioedustajat kantoivat vielä huolta myös yrittäjyydestä ja sen kehittymisestä. Hyvät oppositioedustajat, ensi vuoden budjetissa hallitus parantaa yritysten toimintaedellytyksiä monin eri toimenpitein.

Arvoisa puhemies! Tässä muutama:

Toteutetaan kaksinkertainen poisto-oikeus kone- ja laiteinvestoinneille. Tuplapoistot koskevat kaikkia toimialoja, myös palvelualaa.

Hallitus toteuttaa myös listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskevan uudistuksen, parantaa Finnveran takausjärjestelmää, vahvistaa Business Finlandin resursseja, kokeilee ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottavaa rekrytointitukea, helpottaa palkkatuen käyttöä yrityksissä ja selvittää mahdollisuutta rajata investointien lupamenettelyissä viranomaisten enimmäisaikaa yhteen vuoteen.

Hallitus selvittää lisäksi yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan kannusteeksi pikaisella aikataululla uudenlaista tutkimusyhteistyökannustinta, jonka tavoitteena on kannustaa aineettomiin investointeihin. Kyseessä olisi ylimääräinen verovähennys yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista.

Tämä kertoo siitä, että meillä on hyvä hallitusohjelma, hyviä tavoitteita, ja toivonkin, että yhdessä näitä asioita yli puoluerajojen, oppositio mukaan lukien, viedään eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Demokratiaa tulee vaalia. Istumme omilla paikoillamme ihmisiltä saadun luottamuksen ansiosta, ja meidän tulisi olla tämän luottamuksen arvoisia yhtä lailla vaalipäivänä kuin sen jälkeenkin. Yksi tärkeimmistä työkaluista luottamuksen säilyttämiseksi on läpinäkyvyyden tavoitteleminen kaikessa päätöksenteossa, ja toki täällä eduskunnassa vaaditaan tavallista enemmän läpinäkyvyyttä.

Olisi mielestäni rakentavaa ja hyvää oppositiopolitiikkaa kertoa selkeästi, mitkä asiat hallitusohjelmassa ovat hyviä ja minkä asioiden osalta toivotaan jotain muuta, jotta ihmisillä olisi työkaluja arvioida, mitä se oppositiopolitiikka mahdollisesti aidosti olisi. Se, että tämä hallitusohjelma on varsin hyvä ja sellaisiakin kommentteja oppositiosta on silloin tällöin kuullut, varmasti kertoo siitä, että ihan joka sektorilta ei sitä kritisoimista löydy. Siksi on vaikea erottaa sellaisista puheenvuoroista, joissa puhutaan esimerkiksi katastrofista, mitä itse asiassa tarkoitetaan. Ihmiset varmasti haluaisivat tietää, minkälaisia asioita oppositiokin haluaa edistää tämän hallitusohjelman puitteissa ja mikä sitten on sellaista, mikä mahdollisesti tehtäisiin eri tavalla.

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tässä hallitusohjelmassa on kyllä monta asiaa, joista voidaan olla ylpeitä edelleen. Se ei valitse sellaista pysähtyneisyyden tietä, vaan menee eteenpäin. Se kurottaa kohti tulevaa näillä valinnoillaan, uskoo kansainväliseen yhteistyöhön, toisin kuin osa meidän oppositiosta, panostaa liikkumiseen, ihmisten liikkumiseen monin tavoin, liikunnan edistämiseen, iäkkäiden inhimilliseen elämään, varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, kulttuuriin, taiteeseen, puhtaisiin vesistöihin. Tässä todellakin satsataan koulutukseen työllisyyspolitiikkana myös sivistyksen ohella, koska se on ainut keino mennä eteenpäin.

Ihan hetki sitten tulevaisuusvaliokunta piti yhteisen kokouksen strategisen tutkimuksen tutkijoiden ja professorien kanssa, ja jälleen kerran taas kuulimme sen varoituksen, kuinka eteenpäin on katsottava ja jos satsaamme lähinnä vain alkutuotantoon, nykyisen kaltaiseen teollisuuteen tai nykyisen kaltaiseen maatalouteen, niin emme tuota sitä lisäarvoa niin paljon kuin meidän pitää, jotta me myös tulevaisuudessa voimme taata suomalaisille hyvinvoinnin ja suojella ympäristöämme. Jatkuvasti pitää etsiä uusia keinoja, niitä tulevia aloja, joista emme välttämättä vielä tänään tiedä mutta joista saattaa olla tietoa, vaikkapa meidän yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, joten kuunnellaan myös heitä.

On todella hienoa, että luontoa vihdoin suojellaan tämän hallitusohjelman myötä. Nyt vielä täydentävässä budjetissa on tulossa satsauksia muun muassa meidän luontomatkailuun, retkeilyyn. Tehdään vihdoin, jos eduskunta nämä päätökset hyväksyy, ulkoilu- ja virkistyskäytön strategia, ja sille myös allokoidaan rahaa. Me tunnistamme vihdoin, kuinka ainutlaatuiset sisävesireitit meillä on Suomessa ja puhtaat makeat vedet, joiden arvo on todella tunnistettu jopa niin, että täällä meillä Suomessa on muutamia yrityksiä, jotka haluavat sitten tätä vettä pullottaa jopa myyntiin. Tästä toki voidaan käydä keskustelua, miten se toiminta kannattaa järjestää ja mille pohjalle se rakennetaan. Mutta todellakin, meidän puhdas makea vesi on sellainen arvo, joka on tunnistettu.

Me satsaamme kiertotalouteen, ja nyt on päästy siinä tutkimus- ja tuotekehitysuralla eteenpäin. Edelleen tarvitaan lisää satsauksia osaamiseen, lisää satsauksia aloituspaikkoihin, jotka todellakin ovat sitä tärkeintä työllisyyspolitiikkaa. Tiedetään, että meidän uusista yrityksistä todella iso osa on kiinnittynyt yliopistosektoriin ja niihin tutkimuksen aloihin ja osaamiseen, joita siellä tuotetaan ja joita siellä opitaan, joten tämä on ihan keskeistä tunnistaa. Jos ja kun meillä on vielä mahdollisuus tehdä erilaisia investointeja, niin me todella pohdimme, mihin ne investoinnit laitetaan ja olemmeko me ohjaamassa ne siihen tulevaan osaamiseen.

.Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mäenpää toivoi, että keskusta pitää huolta koko Suomesta ja koko Suomen väyläverkosta. Keskusta nimenomaan pitää huolta siitä koko Suomesta ja koko Suomen väyläverkostosta. Me olemme täysin sitoutuneet siihen asiaan, ja sen myöskin huomaa tuolta hallitusohjelmasta. Siellä on paljon sellaisia asioita, joita keskusta on nimenomaan halunnut sinne hallitusohjelmaan ja keskusta on myöskin saanut sinne hallitusohjelmaan. Itse toivon, että niitä voidaan viedä eteenpäin.

Se asia, mikä oikeastaan erottaa, edustaja Heinonen, keskustaa ja kokoomusta, on se, että keskusta ei halua keskittää kaikkia toimintoja tänne pääkaupunkiseudulle tai joihinkin suuriin keskuksiin. Otetaan vaikkapa nämä suuret väylähankkeet, mitä on: Edustaja Orpo on omassa puheenvuorossaan tuonut kokoomuksen linjaa siitä, että valtion omaisuudesta laitettaisiin esimerkiksi 2 miljardia euroa suuriin raidehankkeisiin jo nyt. [Timo Heinonen: Kyllä!] Keskusta taas haluaa sitä, että me viemme määrätietoisesti 12-vuotisella ohjelmalla, mitä nyt tehdään, ja parlamentaarisesti linjaamme suuria hankkeita siellä, parannamme niitä väyliä, perusväyliä, joita nyt jo on olemassa, ja sitten näitä suuria, isoja raidehankkeita viemme yhteisesti eteenpäin, määrätietoisesti, esimerkiksi sillä parlamentaarisella järjestelmällä, millä me olemme yhteisesti sopineet. Me haluamme, että laitetaan joka vuosi perusväylänpitoon määrätietoisesti se 300 miljoonaa euroa vuodessa enemmän rahaa kuin aikaisemmin, mitä ollaan yhteisesti sovittu. [Timo Heinonen: Kyllä, juuri näin!] Me olemme valmiita, jos löytyy rahaa lisää, laittamaan vielä enemmänkin sinne. Me haluamme, että perusväylänpito on kunnossa [Timo Heinonen: Eihän se erota meitä, me ollaan samaa mieltä!] — tiet kuntoon. Toivottavasti kokoomuskin tulee tälle linjalle. Ei sijoiteta pelkästään suuriin, isoihin hankkeisiin, joihin meillä ei budjettirahoituksella ole kerta kaikkiaan varaa.

Sitten, arvoisa puhemies, haluan myöskin kiinnittää huomiota siihen, että täällä on puhuttu myöskin työllisyydestä ja työvoimasta. Keskustan linja on todellakin se, että työllisyys tulee saada paremmaksi, taloutta pitää saada paremmaksi, ja keskusta on sitoutunut nimenomaan tähän hallitusohjelmaan, sen edesauttamiseen, ja keskusta on myöskin esittänyt monia asioita, joilla voidaan työllisyyttä parantaa, me olemme valmiita niitä asioita viemään eteenpäin.

Yksi asia, jonka haluan sanoa tähän, on se, että on työvoiman ja avoimien työpaikkojen kohtaanto-ongelma. Itse toivon, että hallitus kiinnittää myöskin tähän isoon asiaan huomiota. Se on tärkeä etenkin tuolla haja-asutusalueella ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja miksei täällä pääkaupunkiseudullakin, että meillä on oikeanlaista työvoimaa niihin työpaikkoihin, jotka ovat avoimina. Se on iso asia, ja sillä saadaan paljon työllisyyttä parannettua, jos tämä ongelma saadaan korjattua.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Torniainen, te nyt yrititte luoda sellaista täysin kuvitteellista kuvaa kokoomuksen ja keskustan välisestä erosta. Te puhuitte, että kokoomus ajaa keskittämistä ja te olisitte jollain tavalla toisenlaisia. Arvoisa edustaja Torniainen, viime kaudella Suomen eduskunnassa esiteltiin historian ensimmäinen keskittämisasetus, ja arvaatteko, minkä puolueen ministeri keskittämisasetuksen esitteli? Sen esitteli keskustalainen ministeri, ja siinä palveluita keskitettiin ensimmäistä kertaa keskittämisasetuksella. Eli annetaan tekojen, arvoisa edustaja Torniainen, ratkaista.

Te myös annoitte kuvan, että kokoomus olisi jollain tavalla liikennehankkeissa teitä huonompi. Eihän se pidä paikkaansa. Kokoomus on ollut mukana hyväksymässä parlamentaarisesti sitä, että meille tulee perustienpitoon tämä 300 miljoonan lisäys, jolla me vahvistamme nimenomaan korjausvelkatarvetta — jatkamme sitä työtä, mitä teimme viime kaudella. Sen lisäksi kokoomus esittää omassa vaihtoehdossaan yli 500 miljoonan Suomi kuntoon ‑paketin, jolla pystytään ympäri Suomen laittamaan liikkeelle 0,5 miljardilla erilaisia pienempiä liikennehankkeita — pyöräteitä, alikulkuja, riista-aitoja, risteyksiä, pienempiä sorateitä — yli 500 miljoonalla enempi kuin te, arvoisa edustaja Torniainen, tässä vasemmistohallituksessa pystytte tekemään. Ja tämän päälle kokoomus on vielä valmis myymään valtion omaisuutta niin, että me pystymme laittamaan liikkeelle pääradan ja Turun tunnin junan rakentamisen, [Ari Torniaisen välihuuto] ja lisäksi meillä on vaihtoehtobudjetissa raha itäradan suunnitteluun. Nämä tehdään meillä aitoina tulevaisuusinvestointeina, eli me olemme valmiita valtion omaisuutta myymään, jos se laitetaan tällaisiin hankkeisiin, jotka aidosti parantavat koko Suomen kasvua ja vetovoimaa aina Helsingistä pohjoiseen asti niin kuin päärata tekee. Helsingistä Turkuun on Turun tunnin juna, ja tulevaisuudessa toivottavasti Helsingistä on Lahden kautta itäänkin menevä raideyhteys.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että kerrotaan se, mitä oma puolue tekee, eikä puututa ainakaan väärällä todistuksella siihen, mitä toiset puolueet tekevät. Kokoomus panostaa liikenteeseen huomattavasti enempi kuin keskusta tässä vasemmistohallituksen vankina.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus puhuu enemmän aluepolitiikkaa kuin viime vaalikaudella puhuttiin yhteensä. Aluepolitiikkaa. Ja keskusta lähtee siitä liikenteeseen, että harjoitamme desentralisaatiopolitiikkaa, hajautettua yhteiskuntapolitiikkaa. [Timo Heinosen välihuuto] Otetaan kaikkien alueitten vahvuudet huomioon ja kehitetään koko Suomea.

Tässä edustaja Mäenpää kantoi huolta maataloudesta, suomalaisen maatalouden tulevaisuudesta. Toinkin jo tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani esille sen, että maatalouden kannattavuuden parantaminen, suomalaisen maatalouden kannattavuuden parantaminen, luo pohjaa meidän maamme huoltovarmuudelle. Ja kun meillä on maataloutta jokaisessa maakunnassa, niin se luo pohjaa huoltovarmuudelle.

Edustaja Mäenpää ehti lähteä jo salista pois, mutta haluan muistuttaa, että kun edustaja Mäenpää ilmoitti, että keskusta ei tee tässä hallituksessa mitään suomalaisen viljelijän hyväksi, niin täytyy muistaa, että hallitusohjelmassa kotimaisen ruuan tulevaisuus turvataan, maatalouden investointirahastoa pääomitetaan. Vuonna 2020 uhannut ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksen tukitasojen heikkeneminen onnistuttiin paikkaamaan 130 miljoonalla. Niin kuin toin tuossa esille, Makeraa pääomitetaan tämän hallituksen aikana, mahdollistetaan uusien tilojen hakeutuminen luomutuotannon piiriin vuonna 2020. Siihen on budjetoitu 28 miljoonaa euroa. Luodaan uusi biokaasun ravinnekiertokorvaus maatilojen biokaasutuotannon vauhdittamiseksi. Tähän ollaan budjetoimassa 20 miljoonaa euroa. Panostetaan elintarvikkeiden vientiin — elintarvikkeiden vientiin — 10 miljoonalla eurolla. Tässä ihan muutamilla asioilla osoitettuna se, että kyllä keskusta kantaa huolta suomalaisen maatalouden tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Tässä kun on nyt nostettu esille näitä maatalouden parannusehdotuksia ja lisäyksiä budjettiin, niin voin vahvasti vakuuttaa, että näin on, koska olin maatalouspöydässä yhtenä neuvottelijana ja me saimme todella hyvää yhteistyötä siinä olevien henkilöitten kanssa, ja tästä on saatu paljon kiitosta — niin kuin tässä jo edustaja Kettunenkin kehui — että mitä kaikkea siellä on. Tosin maatalouden puolella on haasteita, ja sen takia me teimme niitä panostuksia sille puolelle, että pystyisimme pitämään tämän meidän maatalouden pystyssä ja sitä kautta omavaraisuuden.

Mutta päivällä edustaja Orpo sanoi täällä näin, että kokoomus laittaa 2 miljardia nopeisiin junahankkeisiin. Miten 2 miljardia? Ei se riitä. Ei se nopeuta millään tavalla sitä suunnittelua, kun suunnittelua ei ole tehty. Tästä se ongelma... [Timo Heinosen välihuuto] — Kyllä. On ministeriön puolelta saatu selvitys ja väyläpuolelta, että ei ole valmiita suunnitelmia. — Ja sen takia tämä on tämmöinen tämä asia, että ei ole itää eikä... Ainoastaan mikä suunnitelma on olemassa, on päärata pohjoiseen. Siihen on olemassa suunnitelmia. [Timo Heinonen: Kyllä Espoon radasta!] — No, Espookaan ei ole valmis, ja sitten kun se liittyy kokonaisuutena tähän Turun nopeaan tunnin junaan, niin siinä on vielä suunnitelmia ja erittäin suuria asioita kesken. — Ja mitä on todettu ja ennen kaikkea kuultu maakuntien miehiä ja esimerkiksi Kuopion kauppakamaria, niin he ovat sitä mieltä, että ennen muuta kannattaa parantaa tämänhetkistä väylää, korjausvelkaa, korjata niin rautatiellä kuin maanteillä, ja sillä me pystymme saamaan nopeutettua näitä yhteyksiä. Poistetaan tasoylikäytäviä, ja tällä tavalla pystymme nopeutta nostamaan rautateillä. Elikkä näillä investoinneilla, mitä nyt hallitusohjelmassa on, saadaan parannettua ja nopeutettua liikenneyhteyksiä. Täytyy muistaa, että nämä väylät ovat elinkeinoelämän verisuonisto ja kun niitä vahvistetaan ja kehitetään, niin myös elinkeinoelämä voi paremmin.

Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä, että edustaja Heinonen nosti esille kokoomuksen linjan siinä, miten se näihin suuriin väylähankkeisiin ja nimenomaan näihin kolmeen suureen ratahankkeeseen suhtautuu ja miten se haluaa viedä niitä eteenpäin.

Keskusta taas on täysin sitoutunut siihen, että mennään hallitusohjelman mukaan. Eteneminen näissä suurissa ratahankkeissa edellyttää sopimukseen pääsemistä toteutuksesta ja rahoituksesta valtion, kuntien ja muiden mahdollisten hyödynsaajien kanssa — sitä, että kaikki yhdessä ovat tässä toiminnassa mukana. Ei riitä pelkästään se, että valtio lähtee toteuttamaan näitä suurilla rahoilla. Meillä ei budjettirahoituksen kautta ole kyllä lähivuosina näköpiirissä, että tätä voitaisiin toteuttaa.

Turun tunnin juna on hyvä asia. Päärata plus on hyvä asia. Itäinen rata, niin sanottu itärata, on myöskin hyvä asia. Mutta itse katson, että ne ovat niin isoja hankkeita, että ne tulee huolella suunnitella. Esimerkiksi itäratavaihtoehdosta kun puhutaan, niin vielä ei Uudenmaan maakuntakaavassa ole sitä linjausta. Ei ole Kymenlaakson maakuntakaavassa vielä mahdollisia linjauksia. Sitä maakuntakaavaa siellä suunnitellaan, ja sielläkin on vielä päättämättä, [Tuomas Kettusen välihuuto] onko se Kouvolan kautta vai onko se Kotkan kautta. Itse toivon, että myöskin Kymenlaaksossa saadaan ne päätökset aikaiseksi, että se sinne maakuntakaavaan saadaan. Ne ovat pitkäaikaisia ratkaisuja. Itse toivon, että niitä aikanaan nähdään, mutta ne ovat kauaskantoisia tulevaisuuden hankkeita.

Omasta mielestäni on tärkeämpää nyt, että me parannamme näitä nykyisiä väyläyhteyksiä, mitä meillä on, niin maanteillä kuin rautateillä myöskin. Esimerkiksi itse tulin tänään aika myöhään tänne istuntoon, kun ei tuolla itään suuntautuvalla radalla junat kulkeneet ollenkaan, kun oli ohjauslaitteissa vikoja. Bussilla tuotiin osa matkaa ja sitten osa junalla. Itse toivon, että näihin satsataan, niin kuin hallitus nyt satsaa nimenomaan näihin nykyisiin rataverkkoihin ja tieverkostoon. Se on hyvä asia, että tätä kautta viedään asioita eteenpäin. Sitä kautta saadaan myöskin nopeutettua näitä kulkuyhteyksiä koko Suomessa.

Keskusta on sitoutunut siihen, että meillä on väylähankkeita. Perusväylänpitoa parannetaan koko Suomessa — nimenomaan koko Suomessa. Ja kun huomenna aloitetaan keskustelu ensi vuoden budjetista, niin siellä on nimenomaan paljon väylähankkeita, joilla saadaan parannettua tuolla koko Suomessa teollisuuden tarpeita, ihmisten turvallista liikkumista ja myöskin elinkeinoelämän edellytyksiä.

Arvoisa herra puhemies! Pilkkuakaan ei ole tarvetta muuttaa hallitusohjelmasta, kuultiin viime viikolla ja on kuultu tänään täällä useamman kerran. Hallitusohjelma on siis sama kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. Syksyn aikana useammalta taholta, ei vain kokoomuksen, on esitetty huoli hallituksen talouspolitiikasta, joten olisin pitänyt vastuullisena, että tältä osin olisi pilkun paikkaa vaihdettu ja esitetty muun muassa keinoja työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Tämä on tarpeen, jotta kaikki hyvät tavoitteet voitaisiin saavuttaa ja rahoittaa muutoinkin kuin verottamalla ja velkaantumalla. Mitä pidemmälle ratkaisuja siirretään, sen kalliimmaksi ne tulevat. On aika kääriä hihat ja ryhtyä tekoihin sanojen sijaan. Toivottavasti täältä löytyy puolin ja toisin sitä yhteistyön henkeä, jota pääministeri Marin täällä tänään peräänkuulutti.

Yhteistyötä ja asioiden eteenpäinviemistä tarvitaan muun muassa mielenterveyspalveluiden parantamiseksi. Mielenterveyden häiriöistä kärsii noin 20 prosenttia nuorista eli joka viides meidän nuoristamme. Tämä tarkoittaa 30 oppilaan luokassa sitä, että siellä on noin kuusi nuorta, jotka kärsivät eriasteisista mielenterveyden häiriöistä. Osa näistä on lieviä, mutta osa aiheuttaa lapselle ja nuorelle suurta kärsimystä ja toimintahaittaa. Kaikista ikäryhmistä nimenomaan nuoruusikäisten, 12—18‑vuotiaiden, keskittyminen erikoissairaanhoitoon kasvaa tällä hetkellä kaikista eniten. Nuorten osuus on kahdeksankertaistunut vuodesta 1994. Suomessa mielenterveyshäiriöiden kokonaiskustannukset ovat noin 11 miljardia vuodessa OECD:n arvioiden mukaan. Kysymys on siis isosta kansanterveydellisestä ongelmasta, mutta tästä huolimatta meidän mielenterveyspalvelut ovat pahasti retuperällä. Lyhyistä hoitojonoista ja matalan kynnyksen palveluiden saatavuudesta hyödymme me kaikki.

Meidän poliitikkojen on nyt pidettävä huoli siitä, että apua kun tarvitsee, sitä myös saa. Jokainen apua tarvitseva ansaitsee mahdollisuuden. Jokaisen mielenterveys on arvokas. Tämän johdosta todella toivon, että löydämme yhdessä myös varat esimerkiksi terapiatakuun toteuttamiselle.

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön osalta talousarvioesityksestä löytyy varsin monta kannatettavaa kirjausta, ja niistä haluan edelleenkin hallitusta kiittää, kuten jo syksyllä tein.

Huolissani olen kuitenkin siitä, että hallitusohjelmassa ummistetaan edelleen silmät järjestäytyneen rikollisuuden osalta, kun samalla kuitenkin tunnukselliset rikollisjengit kasvavat ja niiden toimintarakenteet ovat muutoksessa. Edustaja Hannakaisa Heikkinenkin nosti tänään puheessaan esille järjestäytyneen rikollisuuden turvallisuusriskinä, ja Marinin hallituksella olisikin ollut mahdollisuus kirjata hallitusohjelmaan, miten hallitus on ajatellut vahvistaa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa.

Arvoisa puhemies! Oikeudenhoitoon tulee lisää rahoitusta, kuten edustaja Adlercreutz täällä totesi, ja se on positiivinen asia ja tarkoittaa sitä, että hallitus on ymmärtänyt sen, ettei rikosvastuun toteutumisen kannalta merkityksellistä ole ainoastaan poliisin resurssit vaan koko ketjun resursointi. Vakava huolenaiheeni on kuitenkin se, että loppuketjun lisäresursointi ei ole ollenkaan riittävää. Syksyn aikana saamiemme selvitysten perusteella on selvää, että resurssit ovat oikeudenhoidossa niin niukat, että määrärahalisäyksistä huolimatta niin syyttäjien kuin tuomareiden määrät vähenevät tulevina vuosina. Todellisuudessa tilanne on tällä hetkellä se, että esimerkiksi syyttäjien pöydillä pinot ja jonot ovat täysin kestämättömällä tasolla. Syyttäjiä Suomessa on noin 370 ja vuosittain hoidettavia asioita yli 90 000, ja määrä vain kasvaa. Viimeksi joulukuun alussa julkisuuteen tuli poikkeuksellisen laaja tutkinta, jossa Tor-verkossa on kaupattu muun muassa huumeita ja aseita. Poliisin puolelta on jo todettu kokonaisuuden tuottavan poliisille valtavan tutkintojen suman, mutta se ei koske vain poliisia vaan sama juttusuma siirtyy ketjussa eteenpäin. Määrärahatasoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska muun muassa kehyskauden loppupuolella poliisin määrärahat kasvavat, kun taas oikeusministeriön hallinnonalan resurssit vähenevät. Tämä on todella huolestuttavaa.

Kolmas huolenaiheeni on tietojärjestelmäuudistus eli niin sanottu Aipa-hanke, joka on viivästynyt nyt jo kolmella vuodella ja jonka kustannusarvio on ylittynyt roimasti. Viimeksi kuulin, että käräjäoikeudet, jotka ovat ottaneet sen koekäyttöön vaillinaisena, ovat palanneet takaisin vanhaan järjestelmään, koska ongelmat olivat edelleen niin suuria. [Puhemies koputtaa] Tältä osin on hallituksen ja oikeusministerin pidettävä todellakin huoli siitä, ettei Aipan rahoitus ole poissa myöskään henkilöstöresursseista. — Kiitos.