Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta  sekä  siihen liittyviksi laeiksi

Arvoisa puhemies! Kun hallitus aloitti työnsä, se julisti seuraavia asioita: lasketaan polttoaineen hintaa, edistetään kotimaisen biokaasun kysyntää ja kolmanneksi ei lisätä kustannuksia maa- ja metsätalouteen. Näistä lupauksista jokainen rikotaan. Äsken puhuimme päästökaupasta, ja nyt puhumme jakeluvelvoitteesta, joka konkreettisesti vaikuttaa kaikkiin näihin kolmeen.

Otetaanpa esimerkiksi tämä polttoaineen hinta. Hallitus päätti luoda jakeluvelvoitteille epätasaisen nousu-uran, joka vaikuttaa siten, että vuonna 2028 jakeluvelvoite nousee yhdellä kertaa 37 prosenttia. Polttoaineen hintaa ei ole laskettu, tosiasiassa polttoaineen hinta on suhteessa korkeampi kuin kesäkuussa 22, milloin se oli kalleimmillaan 2,5 euroa litralta. Verrattuna sen hetken maailmanmarkkinahintaan diesel saisi maksaa 1 euro 40 senttiä tällä hetkellä. Tosiasiassa pumppuhinta on 1 euro 70 senttiä.

Toisena kohtana on sitten tämä biokaasu. Hallitus on päättänyt alentaa uusiutuvien polttoaineitten lisävelvoitetta, mikä heikentää dramaattisesti biokaasun kysyntää. Vetypolttoaineita ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, ruotsalainen biokaasuala kiittää tästä suomalaisesta hallinnosta tällä hetkellä, ja suomalainen tietysti kärsii.

Kolmanneksi maa- ja metsätalouden osa: Lakiin on sisällytetty niin sanottu joustomekanismi, jonka pitäisi teoriassa antaa vaihtoehtoisia tapoja täyttää jakeluvelvoitetta, mutta käytännössä tämä jousto ei toimi. Vain murto-osan elikkä yhden prosentin voi maankäyttösektorin toimista laskea mukaan.

Kun äsken käsittelimme päästökauppaa ja sen kustannuksia maatalouteen ja asiantuntijakuulemisessa olemme päätyneet 60:stä 200 miljoonaan euroon vuositasolla, niin tämän joustomekanismin kautta maaseutu voi saada korkeintaan 40 miljoonaa, maankäyttösektori voi saada 40 miljoonaa tuloa tämän joustomekanismin kautta, ja silloin päästötonnin hinta olisi sama elikkä 40 versus 60—200 miljoonaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että aina vähimmässäkin tapauksessa maataloudelle tulee 20 miljoonan lisälasku.

Ja nyt päästään suurimpaan ongelmaan, nimittäin tähän joustomekanismiin sisältyvään kaksoislaskentaan. Otetaan esimerkki: Jos viljelijä vähentää hiilidioksidipäästöjään kymmenen tonnia, vain viisi tonnia lasketaan hyväksi, loput viisi tonnia jäävät hyödyntämättä. Toisin sanoen viljelijän tekemästä työstä puolet menee valtiolle ilman, että hän saa siitä mitään hyvitystä. Tämä on täysin kohtuutonta. Tilanne on järjetön myös teollisten toimijoitten osalta. Jos nestekaasua korvataan biokaasulla, pitää biokaasua tuottaa kaksinkertainen määrä, jotta se hyväksytään velvoitteen täyttämiseksi. Tämä vie täysin biokaasun tuottamisen kannattavuuden fossiilisten polttoaineiden korvaajana.

Entäs metsätalous? Esimerkiksi metsälannoituksella saatu hiilensidonnan hyöty joudutaan laskemaan tuplana, kaksinkertaisena työnä, vaikka todellinen vaikutus olisi jo mitattu ja todennettu. Tämä ei ole joustavaa, niin kuin nimi sanoo, joustomekanismi, tämä ei ole joustavaa, vaan tämä on kohtuutonta. Maa- ja metsätalouden yrittäjät saavat tästä lisää kustannuksia mutta eivät mitään vastinetta, ja tätä minä en voi hyväksyä.

Arvoisa puhemies! Kaikki tämä tekee yhdestä asiasta selvän: Tämä hallitus ei ymmärrä maa- ja metsätalouden arkea. Jos halutaan tukea kotimaisia biokaasu- ja uusiutuvien investointeja, tämä lakiesitys vie täysin väärään suuntaan.

Ehdotan vastalauseen 1 mukaista lausumaehdotusta: ”Eduskunta edellyttää, että taakanjakosektorin teollisiin toimijoihin, joilla saavutettava päästövähenemä on tarkasti määriteltävissä, ei sovelleta varmuuskertoimia, vaan kerroin on näillä toimijoilla aina yksi.” — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos edustaja Mehtälälle. Oma agronominen ymmärrykseni ei noin yksityiskohtiin riitä, mutta pysyn hieman yleisemmällä tasolla.

Hallituksen esityksen myötä jakeluvelvoite on tosiaan vuonna 2028 nousemassa 8,5 prosenttiyksikköä eli peräti yli 37 prosenttia. Keskusta katsoo tämän yhdistettynä hallituksen kiirehtimään päästökaupan käyttöönottoon vuonna 27 johtavan vuosikymmenen loppupuolella ennenkokemattomaan liikennepolttoaineiden hintojen nousuun. Saadut asiantuntijalausunnot ovat vahvistaneet tämän tulkinnan oikeaksi. Jakeluvelvoitteen epätasainen nousu-ura yhdistettynä päästökaupan käyttöönottoon tulee nostamaan merkittävästi liikennepolttoaineiden hintoja.

Jakeluvelvoitteen toistuvat muutokset tekevät investointiympäristöstä arvaamattoman. Investoinnit kotimaiseen uusiutuvaan polttoainetuotantoon uhkaavat jäädä jopa toteutumatta tai ainakin aivan liian vähäisiksi. Kaikkien tavoitteena tulee olla se, että uusiutumatonta tuontipolttoainetta korvataan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti uusiutuvilla kotimaisilla polttoaineilla niin tieliikenteessä kuin kaikkialla muuallakin.

Arvoisa puhemies! Keskusta olisi antanut kotimaisen uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitteelle tasaisemman ja kannustavamman nousu-uran. Nyt hallitus suosii vetyhankkeita, kuten edustaja Mehtälä tässä hyvin toi esille, muun uusiutuvan polttoainetuotannon kustannuksella. Kalliiden synteettisten polttoaineiden lisävelvoite on omiaan nostamaan myös pumppuhintoja. Vety on yksi tulevaisuuden vaihtoehdoista, se on selvää, mutta se tulevaisuus on vielä aika kaukana.

Keskustan mielestä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla tulee tehdä kustannustehokkaasti eikä yksittäistä polttoainetyyppiä suosien. Nyt todennäköinen skenaario on se, että myös uusiutuvat komponentit tulevat olemaan suurelta osin tuontitavaraa, kun kotimaista tuotantoa ei näillä päätöksillä saada riittävällä tavalla käyntiin. Keskusta katsoo kustannusten hillinnän ja biokaasuinvestointien turvaamisen kannalta vähimmäisratkaisun olevan niin kutsutun ylitäyttömahdollisuuden salliminen määräajaksi vuosille 25—27.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Mehtälän tekemää esitystä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys jakeluvelvoitteen alentamisesta vuosille 2025—2027 on vakava riski paitsi ilmastotavoitteille myös Suomen taloudelle ja investointiympäristölle.

Uusiutuvien polttoaineiden markkinat perustuvat sääntelyyn, ja jakeluvelvoite on ollut keskeinen ohjauskeino liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jakeluvelvoitteen ennakoitavuus ja asteittainen nousu ovat olleet välttämättömiä investointien turvaamiseksi kotimaiseen biokaasuun, biopolttoaineisiin ja synteettisiin polttoaineisiin. Nyt esitettyjen tasojen laskeminen sekä kehittyneiden polttoaineiden lisävelvoitteen alentaminen vaarantavat miljardiluokan investoinnit ja heikentävät alan toimijoiden luottamusta poliittisen ympäristön vakauteen.

Varsinkaan tässä haastavassa taloustilanteessa meillä ei ole tähän varaa. Hallituksen esityksen taloudelliset riskit ovat merkittävät. Esityksen arvioidut päästöjen kasvut, jopa viisi megatonnia vuoteen 2030 mennessä, asettavat Suomen vaaraan joutua maksamaan merkittäviä päästömaksuja ja palauttamaan EU:n elpymisrahaston varoja. On huolestuttavaa, että hallituksen esitys painottaa lyhytaikaisia polttoainehinnan laskuja mutta sivuuttaa pitkän aikavälin kustannukset sekä valtiolle että yrityksille.

Hallituksen esitykseen sisältyy investointien kannalta kriittisiä ongelmia. Se saattaa johtaa biopolttoaineiden ja biokaasun tuotantoinvestointien lykkääntymiseen tai pahimmillaan peruuntumiseen. Korkealla pysyttelevä korkotaso yhdistettynä epävarmaan sääntelyyn jarruttaa uusia investointeja. EU:n päästötavoitteiden kiristyessä Suomen on vaikea kilpailla kansainvälisillä markkinoilla ilman vakaita investointiehtoja.

Ehdotus vaikuttaisi negatiivisesti myös ympäristötavoitteisiimme. Sen aiheuttama päästöjen kasvu olisi vastoin kansallisia ja EU-tason ilmastotavoitteita. Lisävelvoitteen leikkaaminen vähentää biokaasun ja muiden kehittyneiden polttoaineiden markkinoita. Suomen tulee harjoittaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa, joka tarjoaa ennakoitavuutta, vähentää päästöjä ja turvaa kotimaiset investoinnit. Nyt käsillä oleva lakiesitys vaarantaa kaikki nämä tavoitteet. Suomen taloudellinen menestys ja ilmastositoumukset ovat riippuvaisia siitä, että jakeluvelvoitteen tasoja ei lasketa.

Arvoisa puhemies! Teen valiokunnan mietinnön vastalauseen 2 mukaiset kaksi lausumaehdotusta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Viitala edellä kuvasi, tämä esitys on todella haitallinen teollisuudelle ja investoinneille, mutta ennen kaikkea tämä esitys on haitallinen ilmastolle. Esitys vaikuttaa negatiivisesti liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttamiseen ja vaarantaa osaltaan Suomen ilmastotavoitteet, niin EU:n kuin kansallisella tasolla. Liikenteen päästövähennysten toteutumisen ja investointiympäristön ennakoitavuuden kannalta on välttämätöntä, että jakeluvelvoitteen taso palautetaan kasvu-uralle kohti vuotta 2030. Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, kehittyneiden biopolttoaineiden ja biokaasun jakeluvelvoitteeseen tehtävät muutokset lisäävät epävarmuutta, mikä heijastuu negatiivisesti niihin tehtäviin investointipäätöksiin. Tämä ei ole viisasta eikä kestävää politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Jakeluvelvoitteen tason alentaminen yhdistettynä kaikkiin muihin heikennyksiin, joita tähän esitykseen sisältyy, uhkaa kasvattaa Suomen päästöjä noin viisi miljoonaa tonnia, ja kun ottaa huomioon kaikki muut heikennykset, joita Orpon hallitus on tehnyt ja on tekemässä liikenteen ilmastotoimiin, päästövelka kasvaa entisestään. Samaan aikaan, kun ilmaston kuumenemisen seuraukset näkyvät yhä selvemmin myös meillä Suomessa, Orpon hallitus on todella valinnut olla tämän maan historiassa ensimmäinen, joka tietoisesti ja merkittävästi omilla päätöksillään kasvattaa Suomen ilmastopäästöjä. Tämä on täysin väärä suunta.

Kannatan edustaja Viitalan tekemiä esityksiä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Puisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Esittelin tämän mietinnön ensimmäisessä käsittelyssä varsin juurta jaksaen sen, mitä siinä 10 minuutissa ehti, ja kävin näitä eri näkökulmia läpi tästä hallituksen esityksestä. Tämähän on myös varsin monimutkainen paketti ja sisältää erilaisia ristiinvetoja, niin kuin myös jo aikaisemmista puheenvuoroista on käynyt ilmi, myös eri energiamuotojen välillä, koska siinä joudutaan hakemaan tasapainoa esimerkiksi liikennesähkön tai sitten muiden uusiutuvien, biopohjaisten polttoaineiden välillä, yhden esimerkin vain mainitakseni.

Ensinnäkin tähän jakeluvelvoitteen nousuun. Kun tässä aikaisemmin keskustan puheenvuoroissa viitattiin tähän, että jakeluvelvoite tulee nousemaan vuonna 28, niin unohdettiin nimenomaan se, että suurin piirtein ensi töiksi noin vuosi sitten nimenomaan laskettiin jakeluvelvoitteen tasoa, joka tulee voimaan vuodelle 24 eli kuluvalle vuodelle. Nyt jakeluvelvoite on 13,5:ssä tänä vuonna, kun se olisi noussut huomattavasti, jos me ei oltaisi jo tehty siitä uudistusta polttoaineen hinnassa noin parikymmentä senttiä litralta. Idea on se, että me laskettiin se alas 13,5 prosenttiin ja me maltillisesti nostetaan tätä yleistä velvoitetta 16,5 prosenttiin ja sieltä sitten edespäin tämän hallituskauden ajaksi. Samalla me ollaan tehty myös muita toimia, kuten laskettu polttoaineveroja, ja sitten, kuten tässä päästökauppa esityksessä oli, lausuman kautta ammattidiesel otetaan käyttöön vuoteen 2027 mennessä.

Tähän esitykseen sisältyy tämä vetykomponentti eli tämä välituotevety. Se kuuluu itse asiassa  näihin  muuta   kuin   biologista   alkuperää   oleviin  polttoaineisiin,  näihin  RFNBO:ihin, missä on laskettu 1,5 prosenttia ennen vuotta 2030, ja tämä välituotevety olisi 0,5 prosenttia. Ei se nyt ihan valtavaa ole, mutta sillä pyritään kuitenkin kannustamaan vetytalouteen ja nimenomaan jalostavan teollisuuden investointeihin ja korkean jalostusarvon vientiin. Omasta mielestäni se on ihan paikallansa.

Mitä tulee tähän joustomekanismiin, niin tämähän otetaan nyt käyttöön. On totta, että se maankäyttösektorin yhden prosentin jyvitys on sinänsä pieni, mutta ideana lienee se, että jos siinä saadaan positiivisia tuloksia, niin tämä on nähtävissä ikään kuin pilotointina ja sitten voidaan tarkastella ja ottaa lisää mukaan. Samaten tässä kaksoislaskennassa varsinkin liittyen hiilensidontaan me itse asiassa tehtiin kirjaus tähän mietintöön, että ”mekanismista saatujen kokemusten perusteella nyt ehdotettua kerrointa tulee tarvittaessa jatkossa alentaa”. — Kiitos.