Välikysymys al-Holin  leirillä  olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta

Arvoisa puhemies! Oppositio on jättänyt hallitukselle välikysymyksen siitä, ollaanko suomalaisia kotiuttamassa al-Holin leiriltä, onko ulkoministeri antanut asiasta oikeaa tietoa eduskunnalle ja onko virkamiestä tai virkamiehiä painostettu toimimaan vastoin lakia. Välikysymyksessä on lukuisia kysymyksiä. Hallituksen vastauksessa keskitytään nyt niistä keskeisimpiin.

Aloitan terrorismin uhasta, joka maailmalla on todellinen. Isis kykeni ottamaan haltuunsa alueita Syyriasta ja Irakista, alueita, joille sen tukijoita muutti kymmenistä eri maista, myös Suomesta. Isisin toiminta viime vuosina on herättänyt laajaa turvattomuuden tunnetta. Se on terroristinen liike ja ääriliike, joka on syyllistynyt äärimmäisen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja sotarikoksiin.

Suomen pitkäaikainen linja on kaikin keinoin varautua terrorismin uhkaan ja tukea terrorismin torjuntaa. Suomi on osallistunut Yhdysvaltain johtamaan kansainväliseen Isisin vastaiseen koalitioon vuodesta 2014 lähtien. Osallistumme myös koalition sotilaallisen operaation koulutus- ja neuvonantotoimintaan Irakissa, tavoitteena kehittää Irakin, mukaan lukien Irakin Kurdistanin, turvallisuusjoukkojen omaa kykyä torjua Isis sekä tukea turvallisuuden ja vakauden palauttamista. Suomi liittyi viime kuussa myös Isisin vastaisen koalition ydinryhmään Washingtonissa. Tätä Suomen pitkää linjaa ovat olleet toteuttamassa kaikki eduskuntapuolueet. Otamme Isis-liikkeen uusien pesäkkeiden synnyn vakavasti. Isis nostaa jo nyt päätään Afganistanissa sekä Pohjois- ja Länsi-Afrikassa. Kansainvälisen yhteisön työ terrorismin kitkemiseksi ei siis ole päättynyt.

Arvoisa puhemies! Al-Holin vartioitu leiri on seuraus siitä, että Isis on Syyriassa menettänyt alueensa. Kesällä 2019 leirille oli koottu yli 70 000 ihmistä. Leirin asukkaista noin 90 prosenttia on naisia ja lapsia. Asukkaista noin 11 000 on ulkomaalaisia Isis-taistelijoiden perheenjäseniä. Leirin ulkomaalaisten joukossa on myös noin kymmenen suomalaista naista ja heidän noin 30 lastaan, joista valtaosa on alle 5-vuotiaita.

Al-Holin leiriä hallinnoivat kurdien SDF-joukot. Syyrian hallituksella ei ole kontrollia alueella. Sen vuoksi suomalaisten lasten tilanteen osalta yhteistyötaho on tämän leirin kurdihallinto. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään suomalaisten lasten hyvinvointia leirillä. Tämä on tehty muun muassa kansainvälisten järjestöjen ja Punaisen Ristin kautta. Samalla on pyritty selvittämään ehtoja, joita kurdihallinnolla on lasten päästämiseksi pois vahingollisista leiriolosuhteista. Näissä keskusteluissa on selvinnyt, että kurdihallinto ei ole halukas erottamaan äitejä ja lapsia toisistaan ilman huoltajan suostumusta.

Alun perin lapsensa alueelle vieneet äidit ovat toimineet Suomen viranomaisten antamia neuvoja ja ulkoministeriön matkustusohjeita vastaan viedessään lapsia kriisi- ja sotatoimialueelle. Lapset eivät ole voineet vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Turvallisuuskysymykset sekä viranomaisten, kuten suojelupoliisin, tekemät uhka-arviot on viranomaisten ja hallituksen otettava vahvana tekijänä huomioon. Aikuiset ovat rikosoikeudellisesti vastuussa mahdollisista rikoksistaan.

Arvoisa puhemies! Leiristä saatujen tietojen mukaan suomalaislasten oikeus henkiin jäämiseen ja kehittymiseen on vakavasti vaarantunut. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi syyskuussa 2019 raportin, jonka mukaan 313 alle 5-vuotiasta lasta oli kuollut leirillä joulukuun 2018 ja tämän vuoden elokuun välisenä aikana — 313 lasta. Tilanne leirillä heikkenee koko ajan. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti Suomella on velvollisuus toimia lasten pelastamiseksi. [Sebastian Tynkkynen: Entä äidit?]

Al-Holin leirin sisäinen ilmapiiri on erittäin Isis-myönteinen. Siinä on suuri vaara, kun suomalaislapset joutuvat kasvamaan tällaisessa ympäristössä — käytännössä terroristijärjestön aivopesun uhreina. Suomen valtio ei voi hyväksyä tällaista suomalaisten lasten kaltoinkohtelua. Siten hallitus ei voi myöskään hyväksyä sellaista opposition piiristä esitettyä toimintalinjaa, jossa lapset jätettäisiin leirille. Sen vuoksi myös tämän hallituksen välittömänä tavoitteena on pyrkiä saamaan suomalaislapset pois al-Holin leiriltä ja kriisialueelta. [Sari Sarkomaa: Lapsia pitää auttaa!]

Suomen viranomaiset ovat pitkin syksyä valmistautuneet erilaisia mahdollisia tapahtumaketjuja varten. Kun Turkin sotilastoimet 9.10. Syyriassa alkoivat, oli mahdollista, että al-Holin leirin vartiointi sekä ruoka- ja lääkehuolto olisivat luhistuneet ja suuri joukko leiriläisiä — myös suomalaiset — olisivat lähteneet vaeltamaan kohti Irakin rajaa. Tällaistakin tapahtumakulkua varten oli varauduttava. Samoin kotimaassa on kehitetty viranomaisyhteistyössä valmiutta erilaisiin skenaarioihin varautumiseen.

Al-Holin leirin viimeaikaisiin tapahtumiin liittyy myös erilaisia väitteitä ihmiskaupasta. On epäilty, että leiriltä voisi ostaa pois naisia ja lapsia ja heidän kulkureittinsä olisi sitten kulkenut erittäin vaarallisten alueiden kautta Länsi-Syyriasta ulkomaille. Tällaista ihmiskauppaa tai kauppaa hädänalaisten tilanteella ei Suomen hallitus hyväksy.

Arvoisa puhemies! Tilanne on monella tapaa vaikea. Hallituksen tehtävä on kantaa sellaisissakin tilanteissa vastuuta. Sellainen ratkaisu, ettei tehdä mitään, on mahdoton. Pääministeri Marinin hallituksen ulkopolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Aiomme täyttää kansainvälisten sopimusten ja perustuslain meille asettamat juridiset ja moraaliset velvoitteet emmekä voi hyväksyä silmien ummistamista ja suomalaisten lasten jättämistä hengenvaaraan.

Viranomaisten toiminta lähtee aina lainsäädännöstä. Tässä poliittisesti herkässä kysymyksessä viranomaisten toiminnan oikeudellista pohjaa edelleen selkeytti oikeuskanslerin 9.10. ministerien aiemmista toimista tehtyihin kanteluihin antama ratkaisu. Oikeuskanslerin ratkaisu ei itsessään velvoita viranomaisia toimimaan, mutta se kuvaa perustuslaista ja kansainvälisistä sopimuksista tulevia velvoitteita, jotka edellyttävät toimia ainakin lasten kotiuttamiseksi.

Asiaa on lähdetty sittemmin ratkaisemaan viranomaisen tekemän tapauskohtaisen harkinnan pohjalta. Tätä varten ulkoministeriössä asetettiin ulkoministerin erityisedustaja toimimaan 23.10. alkaen, ja hänen toimintaohjeensa esiteltiin iltakoulun yhteydessä edelliselle hallitukselle 31.10. Erityisedustajan tehtävänä on ollut varmistaa Syyriassa leirillä pidettyjen suomalaisten lasten henkilökohtaisen turvallisuuden ja perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen perustuslain ja Suomen ratifioimien kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

Tämän jatkoksi hallitusryhmät ovat eilen tehneet yhteisymmärryksessä linjauksen, jonka pohjalta laaditaan valtioneuvoston periaatepäätös. Linjaus on julkaistu eilen, ja sen keskeisenä ajatuksena on kotiuttaa suomalaiset lapset niin pian kuin mahdollista. Kotiuttaminen tapahtuu viranomaisen tekemän tapauskohtaisen harkinnan perusteella lainsäädäntöömme sekä kansainväliseen oikeuteen nojautuen. Toimivaltainen viranomainen on ulkoministeriö ja ulkoministerin väliaikainen erityisedustaja, joka johtaa viranomaisten yhteistyötä. Osana tapauskohtaista yksilöllistä harkintaa toimivaltainen viranomainen pyrkii kaikin käytössä olevin tiedoin ja toimin varmistamaan, ettei Suomessa asuville henkilöille koidu turvallisuusuhkaa. [Leena Meri: No miten?] Hallitus arvioi myös tarpeet lainsäädännön muutoksiin liittyen terroristiseen toimintaan sekä tekee tarvittavat korjaukset lainsäädäntöön.

Arvoisa puhemies! Opposition välikysymys kysyy myös eduskunnalle annetusta tiedosta. Edellisen kerran asia on ollut esillä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa 3. joulukuuta. Tuon kokouksen päätteeksi valiokunta päätti, että on saanut tarvitsemansa tiedot. Myös uuden hallituksen aikana olen ulkoministerinä aina valiokunnan käytettävissä tässäkin asiassa. Mikäli al-Holin leirillä olevia suomalaisia lapsia koskevia ratkaisuja voidaan tehdä, näistä informoidaan aina myös ulkoasiainvaliokuntaa asianmukaisesti.

Ulkoministeriössä al-Holiin liittyviä asioita on valmisteltu virkavastuulla, ja ulkoministeriö toimii tässä asiassa myös muita ministeriöitä koordinoivana ministeriönä. Hallituksella ei ole tiedossa, että ulkoministeriön tässä työssä olisi tapahtunut mitään lainvastaista. Saman on osaltaan todennut myös ulkoministeriön ylin virkamiesjohto. Yksilöitä sekä heidän terveys- ja turvallisuustietojaan koskevat asiat ovat luottamuksellisia salassapitosäännösten vuoksi. Luottamuksellisuus on myös edellytys sille, että lasten kotiutuminen leiriolosuhteista Suomeen onnistuu ja tapahtuu turvallisesti. Viranomaiset eivät avaa — eikä heidän kuulu avata — julkisuudessa tällaista toimintaa ja siihen liittyvää varautumista. Suomen ylimpänä laillisuusvalvojana oikeuskansleri arvioi kanteluita ja ilmoituksia ja antaa ratkaisunsa aikanaan.

Arvoisa puhemies! Uskomme, että niin hallitus kuin oppositiokin ovat kiinnostuneita ratkaisuista, joilla turvataan lapsen oikeuksien sopimuksen velvoittamalla tavalla suomalaislasten oikeus henkiin jäämiseen ja kehittymiseen. [Sebastian Tynkkynen: Huostaanottoon!] Haluamme poistaa kasvualustan terrorismilta Suomessa ja muualla maailmassa. [Sebastian Tynkkynen: Miksi tuotte sitten? — Puhemies koputtaa] Al-Holin leirillä olevien lasten auttaminen normaaliin, turvalliseen elämään ja päiväkotiin tai koulunpenkille on mielestämme tärkeä osa radikalisaation vastaista työtä.

Arvoisa herra puhemies! Välikysymyksessä esitettiin ministerin vastattavaksi pitkä lista epäselväksi jääneitä kysymyksiä. Ensinnäkin on substanssi: Onko hallituksella aie tai suunnitelma kyseisten ihmisten avustamiseksi Suomeen? Kun asiasta alkoi tihkua tietoja julkisuuteen, ne tyrmättiin ministeriön suunnalta perättömiksi huhuiksi ja disinformaatioksi. Sittemmin on tullut esiin vastaansanomattomia todisteita siitä, että ulkoministeriön johdolla on laadittu varsin yksityiskohtainen suunnitelma al-Holin leirillä olevien ihmisten kotiuttamiseksi. Tällaisen suunnitelman olemassaolosta voidaan päätellä, että hallituksella tai ainakin ulkoministerillä on ollut tahtotila näiden ihmisten tuomiseksi Suomeen.

Kuten monet asiantuntijat ovat todenneet, tähän asiakysymykseen ei ole hyviä ratkaisuja, on vain ratkaisuja, joissa on hyviä ja huonoja puolia. Asiasta pitäisi käydä perusteellinen keskustelu, mutta keskusteleminen on vaikeaa, jos ministeri laatii suunnitelmia salassa eikä anna niistä edes kysyttäessä tietoa eduskunnalle, medialle tai yleisölle.

Perustuslain mukaan Suomen kansalaisilla on oikeus palata maahan. Kuten ulkoministeri aivan oikein sanoi, lapset ovat joka tapauksessa syyttömiä siihen, mitä heidän vanhempansa ovat tehneet. Toisaalta maalaisjärki sanoo, että nämä naiset ovat vapaaehtoisesti matkustaneet palvelemaan terrorismia ja hirmuhallintoa. He ovat olleet täysin tietoisia Isis-järjestön ja kalifaatin luonteesta. Yleisellä tasolla tiedetään, että naisilla on ollut aktiivinen rooli esimerkiksi kalifaatin propagandassa ja viestinnässä, uusien jäsenten rekrytoinnissa ja jesidivähemmistöön kuuluvien naisten ja lasten orjuuttamisessa. Me emme siis puhu pelkästään terroristien ja taistelijoiden puolisoista vaan ihmisistä, jotka itse ovat fanaattisen, väkivaltaisen ideologian kannattajia. Äärimmäiset näkemykset ovat tulleet esiin myös leirillä olevien naisten viime päivinä julkaistuissa haastatteluissa. Myös suojelupoliisi arvioi, että Suomeen päästyään nämä naiset todennäköisesti jatkavat terroristiseen toimintaan osallistumista ja sen tukemista ja vahvistavat täällä jo olevaa jihadistista liikehdintää.

On selvää, että Isis-naisten muodostamaa turvallisuusuhkaa ei pystytä eliminoimaan viranomaisvalvonnalla tai ääriajattelusta vieroittavilla vapaaehtoisohjelmilla. Suojelupoliisilla on jo nyt lähes 400 seurattavaa kohdehenkilöä. Yhtä selvää on, että vaikka naiset olisivat osallistuneet suoranaisiin rikoksiin, heidän saamisensa oikeudelliseen vastuuseen Suomessa on hyvin epätodennäköistä. Toisin kuin muut Pohjoismaat, Suomi ei ole saanut edes varsinaisia taistelijoita tuomittua. Suomeen päästyään naiset siis suurella todennäköisyydellä voivat jatkaa vapaalla jalalla myrkyllisen ideologiansa juurruttamista paitsi omiin lapsiinsa myös muihin vaikutuspiirissään oleviin ihmisiin. Lasten turvallisuuden takaamisesta puhutaan paljon, mutta liian vähän puhutaan siitä, että nämä äidit ovat uhka lastensa turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. [Anne Kalmari: Siksi huostaanottoja!] Lastenkaan muodostamaa uhkaa ei pidä väheksyä. Lapset ovat altistuneet vuosia kestävälle aivopesulle, ja Isisin tiedetään käyttäneen pieniäkin lapsia teloitusten ja muiden rikosten tekemiseen. Osa leirillä olevista lapsista on tiettävästi täysi-ikäisiä tai lähellä täysi-ikäisyyttä, ja he ovat saattaneet osallistua taistelutoimintaan. [Ilkka Kanerva: Ja -koulutukseen!]

Parikymmentä ihmistä ei ole suuri määrä edes suhteutettuna Suomessa jo nyt oleviin islamisteihin ja Isisin kannattajiin. Tapauksella on kuitenkin suuri periaatteellinen merkitys ja kauaskantoisia seurauksia. Isis ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kansainvälinen terroristijärjestö. Suomi ei voi viestittää olevansa turvasatama, josta voi lähteä ulkomaille tekemään silmittömiä rikoksia ja jonne voi muina miehinä ja naisina palata jäähdyttelemään, kun olot konfliktialueilla käyvät epämukaviksi. Seurausten on oltava sellaisia, että jatkossa terroristien sympatisoijat pohtivat lähtemistään kahteen kertaan.

Arvoisa puhemies! Välikysymyksen ytimessä eivät kuitenkaan ole Isis-naiset vaan tapa, jolla ulkoministeri Haavisto on toiminut. Hän on pyrkinyt toimimaan salassa paitsi julkisuudelta myös eduskunnalta, jonka luottamusta hallituksen tulee nauttia. Hän on pyrkinyt painostamaan virkamiehiä tekemään al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten palauttamista koskevat päätökset ja henkilökohtaisen vastuunsa välttämiseksi piiloutumaan virkamiesten selän taakse. Tämän osoittaa jo se, että monet muut maat, mukaan lukien muut Pohjoismaat, ovat tehneet poliittisen ja julkisen päätöksen olla auttamatta aikuisia Isisin kannattajia palaamaan. Ulkoministeri Haavisto on antanut ymmärtää, että hallitus ei voisi tehdä sellaista poliittista päätöstä, joka sivuuttaisi perustuslain ja kansainvälisten sopimusten asettamat toimintavaatimukset. Kuitenkin myös muilla Pohjoismailla on perustuslaki, ja ne ovat tismalleen samojen kansainvälisten sopimusten osapuolia. Suomi ei voi olla kansainvälisoikeudellinen erityistapaus, eikä Suomi voi näin tärkeässä ja periaatteellisessa kysymyksessä omaksua väljempää toimintalinjaa kuin verrokkimaat.

On poikkeuksellista, että ministeriön virkamies nousee julkisesti vastarintaan ministeriä vastaan. On poikkeuksellista, että salassa pidettävää materiaalia vuodetaan julkisuuteen siinä mitassa kuin viimeisinä viikkoina on tapahtunut. Mistä tämä kertoo? Siitä, että ulkoministeri Haaviston toiminta on poikkeuksellista. Virkakoneisto joutuu suojelemaan integ-riteettiään näin poikkeavilla keinoilla.

Ulkoministeri Haavisto on useissa kohdin antanut eduskunnalle tai sen valiokunnille harhaanjohtavaa tietoa päätöksentekoprosessista, päätösten sisällöstä, niiden oikeudellisesta perustasta, operaatiosuunnitelman olemassaolosta ja sen yksityiskohdista. Tätä salailua ja harhaan johtamista ei voida perustella operatiivisilla seikoilla tai henkilöstön tai leirillä olevien turvallisuudella. Pikemminkin sillä on haluttu välttää poliittisen vastuun kantaminen päätöksistä. Jopa osa hallituspuolueista näyttää olleen tietämättömiä ulkoministerin suunnitelmista. Myöhemmin asia on toki niille myyty, ja ulkoministeri Haavisto onkin toimittanut hallituskumppaneilleen sähköpostilla ohjeet, miten mihinkin kysymykseen tulee vastata.

Perustuslaki ja kansainväliset sopimukset eivät velvoita Suomea toimimaan asiassa tietyllä tavalla. Oikeuskanslerin lausunto ei ole hallituspuolueiden edustajien väittämällä tavalla päätös, joka velvoittaisi hallitusta toimimaan tietyllä tavalla, ja tämän on oikeuskansleri itsekin todennut. [Eva Biaudet: Aika painava tulkinta laista!]

Arvoisa puhemies! Eduskunta ei voi hoitaa keskeistä tehtäväänsä eli hallituksen toimien parlamentaarista valvontaa, jos se ei saa asianmukaista tietoa hallituksen tekemisistä. Jos jotakin tietoa ei perustellusta syystä voida eduskunnalle antaa, tämäkin on pystyttävä sanomaan suoraan. Sen sijaan se, että ministeri tai ministerin alaisuudessa toimiva virkamies antaa kansanedustajien kysymyksiin totuudenvastaisia vastauksia tai pyrkii ovelilla ja monitulkintaisilla sanavalinnoilla tai tahallisella väärinymmärtämisellä johtamaan edustajia harhaan, [Paavo Arhinmäki: Ammattilainen puhuu tällä hetkellä!] on sietämätöntä eduskunnan arvovallan ja poliittisen järjestelmän uskottavuuden kannalta. [Satu Hassi: Asiantuntija puhuu!]

Arvoisa puhemies! Tästä johtuen teen seuraavan esityksen: Kuultuaan hallituksen vastauksen eduskunta toteaa, että ulkoministeri Haavisto ei ole antanut eduskunnalle totuudenmukaista tai riittävää tietoa toiminnastaan al-Holin leirillä olevien henkilöiden Suomeen palautukseen liittyviä suunnitelmia koskien. Näillä perusteilla eduskunta toteaa, että ulkoministeri Haavisto ei nauti eduskunnan luottamusta. — Kiitos.

Herra puhemies! Sotatoimet terroristijärjestö Isisiä vastaan ovat päättyneet menestyksellisesti. Suurin ansio tästä lankeaa Irakin ja Syyrian kurdeille. Heidän toimintaansa kansainvälinen yhteisö, myös Suomi kurdien kouluttajana, on tukenut.

Avointen sotatoimien päättyminen ei ole tilannetta vielä ratkaissut. Syyriaan, al-Holin vankileirille on päätynyt melkein 70 000 Isisin riveissä toiminutta ihmistä, heistä 90 prosenttia naisia ja lapsia. Kansainvälisen yhteisön on osallistuttava tilanteen selvittämiseen. Tärkeintä on kaikkien sotarikoksiin syyllistyneiden saattaminen oikeudelliseen vastuuseen teoistaan, [Mika Niikko: Siellä missä rikokset on tehty!] sekä leirillä olevien lasten ja muiden syyttömien saattaminen turvaan heidän terveyttään ja elämäänsä uhkaavista olosuhteista.

Ett sätt skulle vara att alla länder i världen skulle ta emot sina medborgare i lägret och se till att deras brott skulle undersökas och att de skulle ställas inför rätta. Ett gemensamt förfarande skulle betydligt underlätta insamling av bevismaterial och rättsprocessens genomförande.

Olisi toki hyvä, että oikeudenkäynnit toteutettaisiin siellä missä rikoksetkin on tehty. On kuitenkin vaikea uskoa, että kurdihallinto ilman kansainvälisen yhteisön tunnustusta tai vakavista rikkomuksista epäilty Syyrian hallituskaan olisivat tällaiseen oikeusvaltion kriteerit täyttävään prosessiin kykeneviä.

Yhteisen kansainvälisen tai edes pohjoismaisen toimintalinjan puuttuessa ovat kaikki maat joutuneet tekemään omia ratkaisujaan. Suomikin, jonka kansalaisia on leirillä nelisenkymmentä — suurin osa lapsia — joutuu näin tekemään. Tätä on valmisteltu jo edellisten hallitusten aikana eikä ratkaisuja voi viivyttää. Leiriltä on jo karannut kymmeniä todellisen turvallisuusuhan muodostavia Isis-taistelijoita.

Tällaisten asioiden valmistelu ei voi tapahtua julkisuudessa. Kyse on virkavastuulla tapahtuvasta päätöksenteosta, josta tietojen vuodattaminen on vakava operaatioiden onnistumista ja ihmisten turvallisuutta vaarantava rikkomus. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Samalla on selvää, että erillisillä viranomaispäätöksillä toteutettava toimintalinja on asia, josta koko hallituksen on tehtävä päätös ja kannettava siitä seuraava poliittinen vastuu. Jos tästä on ollut epäselvyyttä, niin Marinin hallitus on nyt välikysymysvastauksessaan sen tehnyt. [Leena Meren ja Sari Sarkomaan välihuudot] Vähempää, mutta emme myöskään enempää, voi eduskunnassa hallitukselta edellyttää. Eduskunta ei ole paikka jossa yksittäisten ihmisten turvallisuutta ja elämää koskevia asioita voidaan ratkaista, [Leena Meren välihuuto] yhtä vähän kuin sosiaalisessa mediassa.

Kaikkiin kysymyksiin ei vielä vastauksia ole, tai niitä ei voida antaa. Varmasti tulee osoittautumaan, että hallintojen käytäntöihin, tiedonkulkuun ja vastuusuhteisiin täytyy tehdä parannuksia, ulkoministeriössä ja muuallakin. Oikeuskanslerin ja laillisuusvalvonnan tehtävä on varmistaa, että ratkaisut tehdään lakisääteisessä järjestyksessä ja että ne ovat lakien ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten mukaisia.

Eduskunnan poliittinen valvonta koskee sitä, arvioimmeko hallituksen toimet ja linjaukset sellaiseksi, että voimme antaa hallitukselle luottamuksen. Tähän sosiaalidemokraattinen ryhmä on valmis. Se kattaa myös tähänastisen valmistelun ja vaihtoehtoisten toimintalinjausten selvittämisen, joidenka tekemättä jättäminen olisi ollut vastuutonta.

Herra puhemies! Välikysymys kuuluu parlamentaariseen demokratiaan, eikä sen käyttöä tule moittia. Sen sijaan kaikki muu mitä tämän salin ulkopuolella on tässä asiassa puhuttu, on suhteettomuudessaan ja epäinhimillisyydessään surullista seurattavaa. Suomalaisten turvallisuus on tietenkin keskeinen asia. Mutta turvallisuuttamme vaarantaa vakavammin se kiihkeä solvaaminen, syyttely, uhkaaminen, valheiden levittäminen ja pelkojen lietsonta, joka somessa [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] ja muussa mediassa on valloillaan. Salissammekin [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] on edustajia, jotka ovat tähän osallistuneet, ja vielä enemmän heitä, jotka sitä rohkaisevat ja pyrkivät käyttämään eripuraisuuden ja epäluulon kylvämiseen ja omien [Puhemies koputtaa] poliittisten tarkoitusperiensä edistämiseen. [Sebastian Tynkkynen: Nyt on paksua!]

Vetoankin kaikkiin, [Puhemies koputtaa] että pysymme asiallisessa ja sivistyneessä kielenkäytössä emmekä edes vaikenemalla anna hyväksyntää, vihapuheille tai valeuutisille miltään taholta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja minä vetoan siihen, että pysytään ryhmäpuheenvuoroissa tässä 5 minuutissa. Perussuomalaisten edustaja Ville Tavio näyttää esimerkkiä.

Arvoisa puhemies! Mediassa on uutisoitu, että ministeri Haavisto on johtanut ulkoministeriötä pelon ilmapiirillä, jossa virkamiehet ovat saaneet kertoa vain asioita, jotka edistävät Haaviston poliittisia näkemyksiä. [Sanna Antikainen: Törkeää!] Median uutisoinnin mukaan Haavisto on painostanut ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomista järjestämään Syyrian al-Holin pakolaisleirin lapset Suomeen konsulikyydillä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Lapsen oikeuksien yleissopimuksen perusteella lasta ei kuitenkaan saa erottaa vanhemmistaan ilman lainmukaista huostaanottomenettelyä. Tällaisiin toimenpiteisiin on mahdollista ryhtyä vasta Suomen viranomaisten lastensuojelulain mukaisen menettelyn jälkeen. Selvää on, että ulkoministeriön virkamiehellä ei ole toimivaltaa ottaa lapsia viranomaisen huostaan. Tämä toimivalta on vain ja ainoastaan lastensuojeluviranomaisilla. Lasten ottamisesta viranomaisen huostaan ilman lainmukaista päätöstä voisi seurata tuomio vapaudenriistosta.

Konsulipäällikkö Tuominen itse toteaa julkisuudessa olleessa sähköpostissa nimenomaisesti pitävänsä ongelmallisena pelkästään leirillä olevien lasten avustamista. Konsulipäällikkö toteaa niin ikään tällaisen päätöksen olevan sellainen, että sen tekijän on syytä varautua pitkään vankeustuomioon. Mediassa on kerrottu, että sen jälkeen, kun konsulipäällikkö totesi hankkeen lasten tuomiseksi Suomeen olevan lainvastainen ja kieltäytyi taipumasta ministerin painostukseen, on ulkoministeri syrjäyttänyt konsulipäällikön tehtävästään. Ministeri Haavisto kiisti tämän heti ja väitti, ettei Tuomisen siirto liittynyt al-Holin kysymykseen vaan ministeriön tehtävien normaaliin kiertoon. Toistan tämän: ministeri Haaviston vastaus oli aluksi, että konsulipäällikkö Tuomisen siirto ei liittynyt al-Holin kysymykseen lainkaan vaan ministeriön tehtävien normaaliin kiertoon. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!]

Sittemmin, ministeri Haavisto, olette ollut asiasta kovin vaitonainen. Kun Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys kysyi teiltä asiaa kirjallisesti, ette kirjallisessa vastauksessanne enää kertaakaan sanonut, että kyse oli normaalista kierrosta. Sen sijaan vetositte vain siihen, että teillä oli oikeus siirtää nuo tehtävät pois virkamieheltä. Näyttää siltä, että useimmiten olette vain väistellyt kysymyksiä ja ollut vastaamatta. Silloin, kun olette vastaillut, on tarina vaihtunut toistuvasti.

Mietitäänpä nyt: Virkamies on kertonut kaikille ministerin painostuksesta ja erimielisyyksistä liittyen al-Holin tilanteeseen, [Sheikki Laakso: Rohkea mies!] ja sitten te, ministeri Haavisto, siirsitte tämän tehtävän häneltä pois ihan vain sattumalta osana normaalia kiertoa. Sattuipa sopivasti.

Mikäli Haavisto on kohdistanut virkamieheen painostusta tai seuraamuksia siksi, että virkamies on kieltäytynyt toteuttamasta selvästi lainvastaista ministerin määräystä tai pyyntöä, on ministerin toimintaa arvioitava virkarikoksena. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ehdottomasti!] Näyttää siltä, että asiassa ei ole myöskään noudatettu valtion yhteistoimintalakia, jonka perusteella olennaisista muutoksista työtehtävissä tai työjärjestelyissä on neuvoteltava niiden virkamiesten ja työntekijöiden kanssa, joita päätös koskee. Lisäksi on erityisen raskauttavaa, että virkamies on itse todennut pitävänsä Haaviston päätöstä lainvastaisena. Miettikää: ulkoministeriön johtavassa asemassa oleva virkamies on ottanut aika ison henkilökohtaisen riskin ja tuonut julkisuuteen tiedon, että ministerin päätös on hänen mielestään laiton. [Sheikki Laakso: Rohkea mies! — Oikealta: Tätäkö keskusta tukee?]

Te, ministeri Haavisto, olette pyytänyt virkamieheltä anteeksi ja olette tuonut tuon anteeksipyynnön myös julkisuuteen. Kysyn nyt teiltä: miksi te ette pyydä toimintaanne anteeksi Suomen kansalta? [Sanna Antikainen: Niinpä!]

Arvoisa puhemies! Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ministeri Haavisto on yrittänyt taivutella virkamiestä menettelemään lainvastaisesti ja siirtänyt virkamiehen toisiin tehtäviin siksi, ettei tämä ole totellut ministeriä. Perussuomalainen eduskuntaryhmä katsoo, että ministeri Haaviston johtamistapa on ollut täysin epäammattimainen ja ministerille sopimaton.

Kannatan edustaja Halla-ahon tekemää epäluottamuslausetta.

Arvoisa puhemies! Muutama viikko sitten jätimme kokoomuksen johdolla hallitukselle välikysymyksen, kun Rinteen hallitus sekoili Postin kanssa. Välikysymys pakotti hallituksen totuuteen. Rinteen hallitus menetti luottamuksen ja kaatui. Nyt oppositio jätti välikysymyksen hallitukselle, joka on jatkanut Rinteen hallituksen sotkua al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta. Kokoomus on tekemässä välikysymystä, koska hallituksen toiminta on vakavassa asiassa ollut sekavaa ja hallituksen linja on ollut epäselvä. Välikysymyksellä edellytämme, että hallitus selvittää aikaansaamaansa tilanteen ja kantaa sille kuuluvan vastuun.

Arvoisa puhemies! Tilanne al-Holin leirillä on vakava ja on ollut jo kauan. Kokoomus on pitkään vaatinut hallitukselta selkeää linjaa asian ratkaisemiseksi. Hallituksen toiminta ei ole herättänyt luottamusta, päinvastoin. [Outi Alanko-Kahiluoto: Entäs viime vaaleissa?] Syksyn mittaan on ollut vuodettuja suunnitelmia, lausuntoja ja tiedotustilaisuuksia. Aina uuden tiedon myötä tarina on muuttunut, ja edelliset väitteet paljastuneet jopa epätotuuksiksi. [Jussi Saramon välihuuto] Olette vedonneet iltakoulussa käytyyn keskusteluun ja hiljaisen hyväksynnän antamiseen ministeri Haaviston linjauksille. Kun on kysytty, mitkä ne linjaukset ovat, ei kukaan teistä ole osannut sitä kertoa. [Sanna Antikaisen välihuuto] Hallituksen poliittisesta linjasta ei todella ole saanut mitään selkoa. Kaiken huippu on, että näin vakavassa ja herkässä aiheessa vastuu on yritetty sälyttää yksittäiselle virkamiehelle. On näyttänyt siltä, että vastuuta ei halua kukaan ottaa.

Arvoisa puhemies! Eilen hallitus sitten viimeinkin linjasi asiasta. Nämä linjaukset ovat kuitenkin edelleen aika epäselviä — myös näköjään hallituspuolueiden jäsenille. Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat nimittäin täysin eri mieltä siitä, mitä eilen on linjattu. [Paula Werningin välihuuto] Keskustan edustajien mukaan aikuisia ei Suomeen tuoda. Vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajien mukaan aikuisia tuodaan. Kyllä nyt näyttää siltä, että olette päätyneet siihen, että myös palaamaan halukkaita aikuisia tuodaan Suomeen valtion toimesta. [Vihreiden ryhmästä: Mitäs mieltä kokoomus on?]

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen kanta on selvä: Suomella on velvollisuus tehdä kaikkensa suomalaisten lasten auttamiseksi. Lapset eivät ole itse valinneet kohtaloaan tai olosuhteitaan. Lapsia tulee aina suojella. [Paavo Arhinmäki: Entä jos ne tulee yksin?] Aikuisia ei sen sijaan tule auttaa palaamaan. He ovat omalla päätöksellään päättäneet lähteä tukemaan järjestöä, joka on syyllistynyt syyttömien ja viattomien siviilien murhiin ja muihin julmiin tekoihin. Suojelupoliisin mukaan Irakin ja Syyrian konfliktialueelta palaavat henkilöt lisäisivät Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa, koska he todennäköisesti jatkaisivat terroristista toimintaa. Oikeuskansleri Pöystikin on todennut, että viranomaisten velvollisuuksiin kuuluu menetellä toimissaan niin, että Suomessa asuvien ja oleskelevien turvallisuus ei vaarannu.

Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen linja oli selkeä: lapsia autetaan, aikuisia ei auteta. [Välihuuto keskeltä] Jos olisitte alusta lähtien toimineet tämän linjauksen mukaisesti, olisimme jo voineet saada lapsia pelastettua. [Eva Biaudet: Montako lasta autettiin pois Sipilän hallituksen aikana?] Sen sijaan hallituksen kyvyttömyys tehdä poliittisia päätöksiä on johtanut kansalaisten poliittista päätöksentekoa kohtaan tuntemaan epäluottamukseen ja mahdollisesti al-Holin leirillä olevien lasten pitkittyneeseen kärsimykseen. [Välihuuto keskeltä] Kokoomuksen mielestä Suomen on jatkettava neuvotteluja kurdiviranomaisten kanssa, jotta lapset voidaan tuoda turvallisesti Suomeen. Viranomaisten on myös edelleen monin tavoin varauduttava siihen, että leiriltä saavutaan omatoimisesti Suomeen — paluuseen nimittäin on ihan lain suoma oikeus. Siksikin myös terrorismin vastaisen lainsäädännön kiristäminen on ajankohtaista. Muun muassa kokoomusministereiden käynnistämät ja nykyhallituksen torppaamat lakihankkeet on saatava heti takaisin valmisteluun.

Arvoisa puhemies! Kokoomus edellyttää hallitukselta suoraselkäistä vastuun kantamista eli punnittuja ja selkeitä päätöksiä, avoimuutta tehdyistä päätöksistä sekä ryhdikkyyttä päätösten toteuttamisessa. Tämä on hallituksen tehtävä, oli kyseessä kuinka vaikea asia tahansa.

Esitänkin seuraavaa epäluottamuslausetta: Eduskunta toteaa, että ulkoministeri Haaviston toiminta on al-Holin leirillä olevien suomalaisten suhteen ollut salailevaa, ristiriitaista ja sekavaa. Ulkoministeri on myös toiminut ilman valtioneuvoston varsinaista päätöstä. Hallitus on salailullaan ja haluttomuudellaan linjata asiaa horjuttanut suomalaisten turvallisuuden tunnetta sekä tuhlannut arvokasta aikaa löytää keinot suomalaisten lasten pelastamiseksi. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi ulkoministeri ei nauti eduskunnan luottamusta. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Valtiovallan tärkein tehtävä on Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaaminen. [Sebastian Tynkkynen: Ei näytä siltä!] Suomi on osallistunut kansainväliseen Isisin vastaiseen koalitioon vuodesta 2014 lähtien. Kansainvälinen yhteistyö on tuottanut tulosta. Isis on Syyriassa menettänyt alueensa. Kalifaatti on kukistettu, mutta Isis muodostaa edelleen vakavan turvallisuusuhan, joka on otettava vakavasti. Konfliktialueilta palaavat terroristijärjestön riveissä taistelleet henkilöt ja heidän perheenjäsenensä nostavat terrorismin uhkaa koko Euroopassa. Terrorismin torjumiseksi ja sen leviämisen estämiseksi on toimittava päättäväisesti ja johdonmukaisesti.

Edellisellä eduskuntakaudella kriminalisoitiin matkustaminen terroristisessa tarkoituksessa ja hyväksyttiin tiedustelulainsäädäntö, joka antaa viranomaisille uusia työkaluja terrorismin torjumiseksi. Tätä työtä on jatkettava. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että tällä vaalikaudella on laadittava lainsäädäntö, jonka mukaan terroristijärjestöön kuuluminen, sen avustaminen tai ihmisten rekrytoiminen siihen, ovat rikoksia. Ruotsissa vastaavanlainen lainsäädäntö on jo laadittu.

Arvoisa puhemies! Kysymys al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamisesta on olosuhteet huomioiden vaikea ja oikeudellisesti monitahoinen. On ollut perusteltua varautua kaikkiin mahdollisiin kehityskulkuihin. Suomen perustuslaki ja kansainväliset sopimukset velvoittavat viranomaisia turvaamaan hengenvaarassa ja hädässä olevan lapsen perusoikeudet. Viranomaisten vastuulla on ollut selvittää se, miten leirillä olevia suomalaislapsia voitaisiin auttaa. On selvää, että näin herkässä kysymyksessä yksityiskohdat eivät voi olla julkisia. Julkisuudessa esiintyneet, monin paikoin väärätkin tiedot ja huhut ovat osaltaan vaikeuttaneet tämän vaikean asian käsittelyä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Salailua! — Timo Heinonen: Myös hallituksen puolelta! — Mika Niikko: Myös ministerien!] Päätökset on tehtävä olemassa olevien tosiasioiden pohjalta.

Meidän päättäjien vastuulla on luottaa lakiin, viranomaisten toimintaan ja antaa oikeaa tietoa. Vetoan kyllä syvästi, että emme politikoisi näin vakavalla asialla, [Jukka Gustafsson: Oikein!] ja tästä meillä jokaisella tässä salissa on vastuu. [Paavo Arhinmäki: Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa! — Timo Heinosen välihuuto] — Koskee myös teitä, edustaja Heinonen. — Peiliinkin on katsottava. Viestinnässä ja tiedonkulussa on ollut prosessin aikana parannettavaa, ja myönnän, että asia on näyttänyt sekavalta ulospäin. On hyvä, että eduskunta käy tässä salissa asiasta nyt perusteellisen keskustelun.

Arvoisa puhemies! Poliittisesti vastuulliselta hallitukselta on odotettava turvallisuusnäkökohdat huomioivaa selkeää ja yhtenäistä toimintaa, joka perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja vallitsevaan lainsäädäntöön. Tämä antaa mahdollisuuden selkeyttää Suomen toimintalinja ja luo edellytykset antaa viranomaisille poliittinen tuki lakisääteisissä tehtävissään. [Ben Zyskowicz: Sitä odotellessa!]

Hallituksen periaatepäätöksen linja on selkeä: tahtotila on auttaa lapsia. He ovat joutuneet leirille ilman omaa syytään. Ratkaisuja tehtäessä tehdään saumatonta yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Tämä on linjassa keskustan periaateohjelman kanssa. Siinä todetaan: ”Lapsella on omat vahvat oikeutensa. Niistä suurin on oikeus turvalliseen elämään ja leikkiin.”

Viranomaiset pyrkivät kaikin käytössä olevin tiedoin ja toimin huolehtimaan Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Tässä suojelupoliisin arvio on kriittisen tärkeä. Toistan: suojelupoliisin arvio on kriittisen tärkeä. [Toimi Kankaanniemi: Mitäs se on arvioinut?] Tavoite on turvata kaikissa tilanteissa lapsen etu. Myös muut Pohjoismaat ovat onnistuneet kotiuttamaan ainoastaan lapsia tältä leiriltä. Miksi ei sitten Suomi? Isis-vanhemmat ovat tietoisesti vaarantaneet lastensa elämän ja tulevaisuuden menemällä tukemaan ideologiaa, joka on brutaaliudessaan ja karuudessaan kuin toisesta maailmasta. Se ideologia ei kunnioita kenenkään perus- ja ihmisoikeuksia. Keskustan eduskuntaryhmä tähdentää, että Suomella ei ole velvoitteita palauttaa ja hakea tällaisia henkilöitä maahamme.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä antaa tukensa hallituksen toimintalinjalle ja viranomaisten tärkeälle työlle turvata niin suomalaisten turvallisuus kuin lasten oikeudet. Yhteispohjoismainen linja on kestävä linja.

Arvoisa puhemies! ”Lapset sairastelevat koko ajan. Flunssaa, kuumetta, oksentelua, ripulia. Muutama päivä sitten tytär sai kohtauksen. Hän meni siniseksi ja lakkasi hengittämästä.” [Mauri Peltokankaan välihuuto] Tämä on sitaatti Helsingin Sanomien artikkelista viime viikolta. Siinä kerrotaan pienestä suomalaisesta lapsesta, joka elää tällä hetkellä al-Holin leirillä. [Ilkka Kanerva: Sellaisia on Suomessakin!] Syyriassa vankileirillä olevien suomalaislasten ympärillä kuohuu. Se on valitettavaa, sillä nämä lapset eivät ole valinneet osaansa.

Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut lapsen oikeuksien sopimukseen ja turvaamaan muun muassa lapsen oikeuden elää. Voiko mikään vastuu olla sitä suurempi? Juuri vaikeissa paikoissa tämä sitoutuminen ja oikeusvaltiomme kestävyys testataan. [Ben Zyskowicz: Ruotsi ei ole oikeusvaltio!] Lapsella on oikeus jäädä henkiin silloinkin, kun hänen vanhempansa ovat tehneet jotain hirveää. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Syyrian al-Holissa on vankileirillä suomalaisia lapsia, joiden elämää ja terveyttä leirin olosuhteet uhkaavat. Valtaosa näistä lapsista on alle viisivuotiaita. He ovat ennen kaikkea lapsia ja sodan uhreja. Viime viikot ja tämä opposition välikysymys ovat osoittaneet, että järkyttävän moni kansanedustajakin tuntuu olevan valmis jättämään lapset leirille, pahimmillaan kuolemaan.

Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta on saanut kesästä asti lukuisia katsauksia Syyrian ja al-Holin tilanteesta. [Toimi Kankaanniemen välihuuto] On ollut jo pitkään selvää, että tilanne on huomattavan monimutkainen mutta että lasten auttamiseksi tehdään ulkoministerin johdolla kaikki voitava. Viimeksi joulukuun alussa ulkoministerin ja oikeuskanslerin kuulemisen jälkeen valiokunta katsoi valitun toimintalinjan asianmukaiseksi. Sittemmin kuohunta on kuitenkin jatkunut. Liikkeellä on ollut paljon spekulaatioita ja virheellistäkin tietoa. [Sebastian Tynkkynen: Hallituksen riveistä!] Oppositio ei ole kaihtanut keinoja hämmentäessään tilannetta entisestään. [Oikealta: Eikä hallitus!] Selvää on kuitenkin tämä: lapset on saatava tavalla tai toisella turvaan. [Sebastian Tynkkynen: Puhumme nyt Isis-äideistä! — Hälinää — Puhemies koputtaa] Jo kesästä asti on ollut tiedossa, että leiriä ylläpitävä kurdihallinto ei suhtaudu suopeasti äitien ja lapsien erottamiseen. [Sanni Grahn-Laasosen välihuuto] Nämä näennäisen hyväntahtoiset avaukset vain lasten auttamisesta eivät siis todennäköisesti kestä syvempää tai oikeudellista tarkastelua. [Ben Zyskowicz: Kuuliko keskusta?] Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat tehneet oman linjansa selväksi: lapset siis jääkööt leirille. Mutta kokoomuksen linja on vielä hämärän peitossa. [Välihuutoja] Hyppy perussuomalaisten välikysymyksen kyytiin kävi niin vikkelästi, että lasten oikeudet ja oikeusvaltioperiaate taisivat unohtua asemalle. [Mauri Peltokangas: Ministeri Haavisto ei ole lapsi! — Hälinää — Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Voi tuntua — ja tuntuukin — monien oikeustajun vastaiselta, että auttaessamme lapsia saatamme tulla auttaneeksi myös jotakuta, joka on voinut syyllistyä rikokseen. Tätä varten oikeusvaltio on olemassa, ja juuri tällaisissa hetkissä se punnitaan. Jos oikeusvaltion periaatteista luovutaan nyt, niistä voidaan luopua toistekin. Jos leirillä olevilta riistetään ihmisoikeudet, ne voidaan riistää muiltakin. Sille tielle tämä hallitus ei lähde. [Ben Zyskowicz: Ruotsi ei ole oikeusvaltio ilmeisestikään!] Me lähdemme siitä, että jos henkilö on syyllistynyt rikokseen, hänet saatetaan teoistaan vastuuseen. Oikeusvaltiossa siitä huolehtivat poliisi, syyttäjä ja tuomioistuimet. Tuomiot eivät ole poliittisia päätöksiä, eikä niiden kuulukaan olla. [Toimi Kankaanniemi: Mistä todisteet, millä näytöllä?] Me lähdemme siitä, että Suomessa on hyvät turvallisuusviranomaiset, joiden kykyyn pitää huolta suomalaisten turvallisuudesta meidän on voitava luottaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi ette luota supoon?] Terrorismiin perehtynyt tutkija Leena Malkki on todennut viisaasti, että nollariskin ratkaisuja ei tässä tilanteessa ole. Silmien ummistaminen ei poista ongelmaa. Lasten kohdalla tämä voi olla ainoa tilaisuutemme tarjota uutta mahdollisuutta, uutta alkua elämälle.

Arvoisa puhemies! Asia on yhtä aikaa monimutkainen ja yksinkertainen. Monimutkainen, koska tilanne edellyttää lukuisten eri säädösten, uhkien, oikeuksien ja velvoitteiden yhteensovittamista poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa kriisialueella. Mutta yksinkertainen siksi, että viime kädessä kyse on noin kolmestakymmenestä lapsesta, jotka eivät ole valinneet osaansa ja joiden lapsuus hupenee tällä hetkellä epäinhimillisissä oloissa vankileirillä. Niiden lasten vuoksi meidän on tehtävä kaikkemme. Vihreä eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa Marinin hallitukselle, valitulle toimintalinjalle ja ulkoministeri Haaviston tinkimättömälle työlle lasten oikeuksien puolesta. [Sebastian Tynkkynen: Salailulle!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Vasemmistoliitto, edustaja Honkasalo. [Hälinää] — Ja nyt, arvoisat edustajat, koetetaan muistaa se vakaa ja arvokas käytös. Kun täällä puhutaan, niin ei mölistä päälle. Välihuudot ovat sallittuja, mutta se ei ole sama asia kuin päälle huutaminen.

Arvoisa puhemies! Raakalaismainen Isis-järjestö on terrorisoinut Lähi-itää pitkään, ja vuosina 2014—2019 se hallitsi Irakin ja Syyrian alueilla niin sanottua kalifaattiaan. Vuoden alussa kurdijoukot valtasivat viimeiset Isisin alueet. Al-Holin leirille koottiin tuolloin yli 70 000 ihmistä, lähinnä naisia ja lapsia. Leirillä on myös noin kymmenen suomalaista naista ja heidän noin 30 lastaan, valtaosa alle kouluikäisiä pikkulapsia.

Al-Holin tilannetta on pyritty selvittämään jo ennen Antti Rinteen hallitusta. Kysymys on ennen kaikkea oikeudellinen, ei poliittinen. Suomen valtion ja viranomaisten on toimittava lain, perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaan. Tämä ei ole valintakysymys. Tämä ei ole poliittisista suhdanteista tai päätöksistä riippuvaista tai asia, josta voitaisiin poliittisin päätöksin poiketa.

Al-Holin kysymys kiinnostaa kansalaisia ja mediaa. Selvää on myös se, että lasten turvallisuus on asetettava etusijalle. Kaikkea prosessiin liittyvää ei voida eikä tule riepotella julkisuudessa. Huutoäänestykset eivät voi määritellä, keille ihmisoikeudet kuuluvat ja keille eivät. Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys.

Arvoisa puhemies! Perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat ehdottomina ja rajoittamattomina oikeuden elämään sekä epäinhimillisen kohtelun kiellon. Perustuslaki ja ihmisoikeussopimukset edellyttävät valtion aktiivisesti turvaavan ja edistävän perus‑ ja ihmisoikeuksia.

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa takaamaan samat oikeudet kaikille lapsille ilman mitään lapseen tai hänen vanhempiinsa liittyvää erottelua. Sopimus kieltää lapsen rankaisemisen vanhempien toiminnan, mielipiteiden tai vakaumuksen vuoksi. Kaikissa julkisen vallan toimissa on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Lapsen oikeuksien sopimus ja lastensuojelulaki asettavat vaatimuksia myös lapsen ja vanhemman erottamista koskevalle päätöksenteolle. Näyttää selvältä, ettei ole mahdollista päättää esimerkiksi leirillä olevien suomalaisten lasten huostaanotosta Suomesta käsin ennen tuloa Suomeen. Myöskään al-Holin leiriä hallinnoivat kurdiviranomaiset eivät salli lasten erottamista äideistään. Siksi on mielekästä keskustella ratkaisuista, jotka tässä tilanteessa ovat mahdollisia.

Se, mitä sen jälkeen tapahtuu, on osaavien viranomaistemme käsissä. Me luotamme suomalaisiin viranomaisiin. Luotamme myös suojelupoliisiin, jonka resursseja ja henkilöstöä on lähivuosina merkittävästi lisätty [Leena Meren välihuuto] ja jolle on säädetty uudet, laajamittaiset toimivaltuudet kansallisen turvallisuuden uhkien ja yksilöiden valvontaan. Ihmisoikeuskysymys on sekin, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen. Lasten osalta olennaista on pääsy tuen, turvan ja hoivan piiriin. Meidän on autettava näitä lapsia ja ehkäistävä radikalisoitumista.

Asiat on laitettava mittasuhteisiin. Al-Holissa on noin kymmenen suomalaista naista. Emme tiedä, kuinka moni heistä haluaa palata Suomeen. Enintään kymmenen tarkoin viranomaistemme tiedossa ja seurannassa olevaa naista ei murenna suomalaisten turvallisuutta. [Leena Meri: Vai niin!]

Arvoisa puhemies! Talvi on saapunut Syyriaan. Majoitusolot al-Holissa ovat täysin riittämättömät siellä pidettäville pienille lapsille. YK:n mukaan leirillä on kuollut satoja lapsia. Vasemmistoliitto ei hyväksy yhdenkään suomalaisen lapsen jättämistä tietoisesti kuolemanvaaraan talviselle vankileirille. [Eduskunnasta: Entäs muunmaalaisten?]

Arvoisa puhemies! Vakavaa huolta herättää tapa, jolla julkisessa keskustelussa ja tässä salissa epäinhimillistetään ihmisiä. Tämän on loputtava. Toisten ihmisyyden ja ihmisarvon kieltämällä on syyllistytty järkyttäviin hirmutekoihin ja vihollisina pidettyjen epäinhimilliseen kohteluun. Ihmismieli pystyy sanoin kuvaamattomaan julmuuteen silloin, kun toiselta riistetään ihmisyys.

Arvoisa puhemies! Suomi on ihmisoikeuksiin sitoutunut oikeusvaltio vain niin kauan kuin toimimme niiden ihmisoikeussopimusten mukaan, joihin olemme sitoutuneet. Vaikka tätä kutsutaan poliittisessa keskustelussa monimutkaiseksi, on se juridisesti yksinkertaista: lapsen edun on tultava ensin.

Pääministeri Marinin hallituksella ja ulkoministeri Haavistolla on puheena olevan asian käsittelyssä [Puhemies koputtaa] vasemmistoliiton eduskuntaryhmän täysi tuki.

Ärade talman! När vi diskuterar de cirka 30 barnen och tio kvinnorna från Finland som hålls i Isis-lägret i al-Hol i Syrien måste vi utgå från vår grundlag och FN:s konvention om barnens rättigheter. Det finns ingen annan hållbar grund att utgå ifrån. Frågan är naturligtvis komplicerad, men inte människorättsligt eller juridiskt.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti al-Holin lapsista on tullut sisäpoliittinen kysymys. Tämä välikysymys on osoitus siitä. Meidän ei tulisi tehdä puoluepolitiikkaa asialla, jossa on kyse elämästä ja kuolemasta. Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa tuoda esiin muutamia olennaisia seikkoja.

On tärkeää, että me luotamme oikeusjärjestelmäämme ja tukeudumme oikeusvaltioperiaatteeseen. Oikeusvaltioperiaatteen lähtökohtana on, että kaiken julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. [Ville Vähämäki: Ja avoimuuteen!] Se ei ole mielipide- tai edes moraalikysymys. Siksi on tärkeää, että hallitus nojautuu oikeuskansleri Tuomas Pöystin erittäin selkeään lausuntoon Suomen velvollisuuksista: "Oikeudellisesti selkeä toimintatapa on pyrkiä kotiuttamaan sekä lapset että heidän huoltajansa ja kotiuttamisen jälkeen ryhtyä Suomen lainsäädännön mahdollisesti edellyttämiin toimenpiteisiin." Tätä lausuntoa tukevat myös muut oikeusoppineet. [Heikki Vestman: Valikoivasti siteerattu!] YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on sitova. Suomen on noudatettava kansainvälisiä velvoitteitaan, ja lähtökohtana tulee kaikissa tilanteissa olla lapsen etu. Muille tulkinnoille ei ole pelivaraa.

Olen iloinen siitä, että Suomessa kuitenkin vallitsee melko laaja yksimielisyys lasten kotiuttamisesta. Meidän on ajateltava lapsen etua, kun täytämme velvollisuutemme auttaa heitä. Päätöksen siitä, erotetaanko lapsi äidistään, tekisi jokaisessa yksittäisessä tapauksessa lastensuojeluviranomainen lapsen edun arvioinnin perusteella.

Ärade talman! När vi bedömer vilka åtgärder som är nödvändiga med tanke på lägret i al-Hol är givetvis säkerhetsaspekten av stor betydelse. Enligt grundlagen är det myndigheternas skyldighet att även agera så att tryggheten för dem som lever i Finland inte äventyras. Svenska folkpartiet litar på att vårt rättssystem kan hantera ärendet och att de som har begått brott också ställs till svars.

Rättsstatens grundprinciper är särskilt viktiga när en människas inre moralkompass sviker. Det är viktigt att hålla i sinnet att alla, även brottslingar, är berättigade till en mänsklig behandling och att en person enbart kan dömas för de handlingar man visats vara skyldig till.

Utrikesministern för Kurdistans områdesförvaltning efterlyser internationellt samarbete för att bryta upp Isis-lägret i al-Hol. Enligt honom stiger säkerhetsrisken om finländare och andra länders medborgare lämnas kvar för att radikaliseras i lägren.

Haluan tässä myös erityisesti nostaa esille Psykologiliiton lausunnon, jonka mukaan ”vanhemmista erottaminen herättää lapsessa epäluottamuksen sitä järjestelmää kohtaan, joka poistaa hänen elämästään ehkä sen ainoan ihmisen, joka on tuonut hänelle epävakaissa oloissa turvaa”. [Välihuutoja oikealta] Vanhemmasta erottaminen on lapselle traumaattinen kokemus, aina.

Arvoisa puhemies! Julkinen keskustelu ei saa vaikeuttaa viranomaisten toimintamahdollisuuksia. Jokaisen meistä pitää ymmärtää, että sota-alueen vaikeat olosuhteet saattavat edellyttää tiettyjen asiakirjojen salassapitoa. Salassa pidettävien asiakirjojen vuotaminen ulkoasiainministeriöstä ja muilta tahoilta, joita koskevat tiukat turvallisuusjärjestelyt, on hyvin huolestuttavaa. Ylipäätään luottamus politiikkaan heikkenee, kun julkinen keskustelu saa uutta potkua vuodoista ja erilaisista huhuista. [Arja Juvonen: Pitäähän kansan tietää!] Tällaisissa tilanteissa myös toimittajien tulee kantaa vastuunsa ja tietenkin aina harjoittaa lähdekritiikkiä. [Sebastian Tynkkynen: Nyt painostetaan jo mediaa! — Puhemies koputtaa]

Ruotsalainen eduskuntaryhmä yhtyy hallituksen vastaukseen välikysymykseen. Ministeri Haavisto nauttii eduskuntaryhmän täyttä luottamusta. Hän on myös luvannut selvittää ulkoministeriön työilmapiiriä koskevat ongelmat.

Det behövs nu målmedvetet arbete från regeringens och myndigheternas sida så att Finland kan uppfylla sina förpliktelser och ta hand om sina medborgare, i synnerhet de barn som nu [Puhemies koputtaa] oskyldigt lider i al-Hol-lägret. Det börjar bli bråttom.

Arvoisa puhemies! Julkisuuteen kantautuneet tiedot hallituksella ja ulkoministerillä olleesta salaisesta suunnitelmasta Isis-taistelijoiden perheiden kotiuttamisesta al-Holin leiriltä näyttäytyvät päivä päivältä huolestuttavammilta. Suurin osa nykyisestä hallituskokoonpanosta oli läsnä viime kesäkuussa, kun eduskunnalle vakuutettiin, ettei taistelijoiden perheitä haeta Suomeen eikä konsulilainsäädännön evakuointitoimenpiteitä käytetä. Nyt kuitenkin on käynyt ilmi, ettei hallituksen toiminta jäänyt vain kartoituksen tasolle vaan se oli valmistellut aikataulutusta myöden al-Holin leiriläisten palautuksen ilman selkeää valtioneuvoston poliittista päätöstä ja eduskunnan informointia.

Hallituksen vastuuministerien tarina vaihtui kerta toisensa jälkeen. Ulkoministeri Haaviston selvitykset niin hallituksen aikeista Isis-perheiden kotiuttamiseksi kuin ulkoministeriön johtamiseen ja henkilöstöasioihin liittyvistä epäkohdista ovat osoittautuneet olevan vakavassa ristiriidassa uutisoitujen tietojen kanssa. Tästä johtuen kristillisdemokraatit tekivät ensimmäisenä kirjallisen kysymyksen saadakseen selvää ulkoministerin ja hallituksen toiminnasta.

Tilanteesta, jossa leirin suomalaisia ei ollut alun perin tarkoitus aktiivisesti hakea, olemme tulleet tilanteeseen, jossa hallituksen pöydällä on ollut suunnitelma kaikkien halukkaiden kotiuttamiseksi Suomeen. Ulkoministeri perusteli muuttunutta toimintalinjaa oikeuskanslerin 10.10. antamalla päätöksellä. Sen sijaan, että oikeuskansleri velvoittaisi toimimaan tietyllä tavalla, hän painottaa, ettei hänen toimivaltaansa tai tehtäviinsä kuulu määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään tiettyihin toimenpiteisiin. Onko siis pikemminkin niin, että ulkoministeri yksioikoisesti tulkitsi oikeuskanslerin vastauksen antavan mandaatin toimia omavaltaisesti vyöryttäen vastuun yksittäisille virkamiehille?

Kun sisäministeri Ohisalolta kysyttiin 12.12. Ylen suorassa lähetyksessä hallituksen silloisen suunnitelman sisällöstä, hän vastasi, että virkahenkilöt ovat lähteneet valmistelemaan erilaisia vaihtoehtoja. Sama vastaus kuului vieressä istuvalta opetusministeri Anderssonilta, jonka mukaan iltakoulukeskustelujen pohjalta on lähdetty kartoittamaan vaihtoehtoja ja erilaisia ratkaisumalleja. Myös nämä lausunnot ovat ristiriidassa julkisuuteen tulleiden asiakirjojen kanssa.

Viime viikon kyselytunnilla valtiovarainministeri Kulmunilla ja ulkoministeri Haavistolla oli tyystin erilaiset näkemykset siitä, mitä valtioneuvoston iltakoulussa oli linjattu niin sanotulla hiljaisella hyväksynnällä. Valtiovarainministeri Kulmunin mukaan ”toimintalinja on ollut siis se, että erityisedustaja sinne lähetetään ja hän selvittää virkavastuulla viranomaistoimin sitä, kuinka voidaan lapsia näissä epäinhimillisissä olosuhteissa auttaa”. Ulkoministeri Haavisto puolestaan kertoi, että iltakoulun yhteydessä oli käsitelty linjaa, jossa ”harkitaan, keitä tuodaan, näiden yksilöllisten tietojen pohjalta”.

Hallituksen iltakoulun hiljaisella hyväksynnällä siis edettiin toteuttamista vaille olevaan, ylimmän poliisijohdon hyväksymään Korpi-suunnitelmaan kotouttaa kaikki halukkaat al-Holin leiriltä. Jos asia ei olisi vuotanut, nämä naiset olisi jo hiljaisella hyväksynnällä tuotu Suomeen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja ulkoministeri Haaviston toiminta murentaa vakavalla tavalla kansalaisten kokemaa luottamusta vastata Suomen turvallisuudesta. Suojelupoliisi on varoittanut, että Isis-kalifaattiin lähteneet naiset muodostavat uhan Suomeen palattuaan verkostoillaan ja jatkamalla terroristista toimintaa. Kyseessä on kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävä ulostulo.

Eilen illalla hallitus sopi toimintalinjasta, jossa viranomaisten tapauskohtaisella harkinnalla myös Isis-naisten hakeminen Suomeen mahdollistetaan. Nytkin tehdyssä päätöksessä mennään virkamiehen selän taakse. Kumpaa kuunnellaan enemmän, turvallisuus- vai lastensuojeluasiantuntijoita, jos niiden arviot menevät ristiin? Miksi ei tehdä selkeää päätöstä, että aikuisia jihadisteja ei auteta Suomeen?

Yksikään muu Pohjoismaa ei ole halunnut kotiuttaa terrorismiin ja sen tukemiseen osallistuneita aikuisia — orpolapsia ja vanhemman luvalla palautettuja lapsia on autettu. [Outi Alanko-Kahiluoto: Pitääkö lapset jättää kuolemaan?] Tätä linjaa KD on tukenut — toisin kuin vihreät täällä väittävät. Suomen ei olisi pitänyt linjata turvallisuusriskien kannalta yhtään löysemmin. Lisäksi terrorismirikoksia koskeva lainsäädäntö tulee päivittää, jotta erilaiset osallistumismuodot voidaan kriminalisoida.

Inget annat nordiskt land har tagit hem vuxna som haft samröre med eller stött terrorister. Man har enbart hjälpt föräldralösa barn eller barn som får föräldrarnas lov att återvända. Finlands regering borde med beaktande av säkerhetsriskerna ha följt samma linje.

Arvoisa puhemies! Hallituksen viestintästrategiassa asetetaan viestinnän arvoiksi avoimuus, luotettavuus ja ymmärrettävyys. Hallituksen viestintää voi kuvailla lähinnä sekasortoiseksi, ja totuuspohja näyttää uupuvan.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä peräänkuuluttaa hallitukselta viime viikkojen epäselvyyksien selventämistä sekä avoimuutta ja vastuullista johtajuutta. Tästä syystä eduskuntaryhmämme kannattaa edustaja Halla-ahon esittämää epäluottamuslausetta. [Paavo Arhinmäki: Mitä on jäljellä kristillisestä rakkaudesta?]

Arvoisa Puhemies! Ärade talman! Liike Nyt on lähtenyt mukaan tähän välikysymykseen, koska koemme, että al-Holin leiriläisten palautusten osalta hallitus ja vastaava ministeri ovat antaneet ristiriitaista tietoa, pyrkineet salaamaan asioita ja paenneet vastuutaan. Hallitus ja asiasta vastaava ministeri ovat päätyneet asiassa pelaamaan avoimeen demokratiaan kuulumatonta salamyhkäistä poliittista peliä. Tällä välikysymyksellä haluttiin viheltää tämä peli poikki.

Monesta voi tuntua, että keskustelu 40 ihmisen palautuksesta heidän kotimaahansa on saanut suhteettomat mittasuhteet. Kyse on kuitenkin erittäin merkittävästä periaatteellisesta kysymyksestä ei ainoastaan siitä syystä, että Suomeen ollaan palauttamassa länsimaita ja Suomea vastaan taistelevan terroristijärjestön jäseniä, vaan myös siitä syystä, että poliittisen päätöksenteon avoimuus on demokratian kannalta erityisen tärkeä ja merkittävä asia.

Hallituksen viimein eilen julkistamaa linjausta voidaan tulkita niin, että lapsen etu otetaan huomioon ensisijaisesti ohi kansallisen turvallisuuden. Hallituksen linjaus tarkoittaa käytännössä, että kun oikeuskanslerin mukaan kaikkien al-Holin leirillä olevien lasten etu on palata Suomeen, niin tilanteessa, jossa lasten äidit eivät anna suostumustaan lapsen palautukselle, lapsen edun ollessa ensisijainen tekijä lapset palautetaan Suomeen yhdessä äitiensä kanssa. [Toimi Kankaanniemi: Hiljaista hyväksyntää! — Välihuutoja]

Vaikka hallitus linjasi, mitä viranomaisten tulee ottaa ensisijaisesti päätöstä tehdessään huomioon, se painotti silti, että päätös jää viranomaisten tapauskohtaiseksi harkinnaksi. Hallituksen esittämä tapauskohtainen arviointi ei tarkoita varsinaisesti juuri mitään, koska Suomessa kenelläkään viranomaisella on tuskin yksilöllistä tietoa esimerkiksi siitä, minkälaisiin rikoksiin äidit ovat Isisin toiminnassa syyllistyneet. Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttarin mukaan Suomeen palatessaan naiset ja heidän teini-ikäiset lapsensa muodostaisivat todennäköisesti suuremman uhan kuin al-Holin leirille jäädessään. Hallitus siis jatkaa vastuun pakoilua menemällä viranomaisten selän taakse. Hallituksen linjaus ja pääministeri olisivat voineet olla selväsanaisempia ja reilusti sanoa, että äidit palautetaan yhdessä lasten kanssa.

Muut Pohjoismaat ovat onnistuneet palauttamaan orpoja ja vakavasti sairaita lapsia. Tämä on muodostunut heidän käytännön linjakseen. Kysymys kuuluukin: miksi Suomi toimii tässä asiassa toisin? Kansalaiset ovat oikeutettuja saamaan tämän tiedon.

Liike Nytin linja palautusten osalta on, että leiriltä ei palauteta Suomeen täysi-ikäisiä nykyisiä tai entisiä terroristijärjestön jäseniä. Mikäli he pääsevät leiriltä omin avuin Suomeen, niin heillä on tietysti oikeus tulla maahamme. Mitä tulee leirillä oleviin alaikäisiin Suomen kansalaisiin, on heidän kansalaisuutensa ensinnäkin varmistettava DNA-testillä, jonka jälkeen mahdolliset orvot ja vakavasti sairaat tulee palauttaa ensisijaisesti. Muut lapset tulee myös pyrkiä palauttamaan mahdollisuuksien mukaan.

Lisäksi Liike Nyt pitää tärkeänä selvittää, ovatko nykyisen lainsäädännön rangaistukset terroristijärjestöön kuulumisesta ajantasaiset. Olisiko syytä esimerkiksi Tanskan tavalla säätää laki, jonka myötä kaksoiskansalaisilta voitaisiin poistaa kansalaisuus, jos he liittyvät terroristijärjestöön? Lainsäädännön tulee olla oikeudentajun mukaista ja yhtäläinen Suomelle läheisten verrokkimaiden kanssa.

Vastaava ministeri Haavisto on puhunut epämääräisesti tärkeissä asioissa ja pakoillut vastuuta vyöryttämällä sitä virkamiesten harteille. Vaikka hallitus jatkoikin samalla linjalla, minkä se jo aikaisemmin oli salannut, ei ministeri Haaviston toimintaa ministerinä voida pitää hyväksyttävänä tai luottamusta herättävänä. Hallituksen on nyt ruvettava ottamaan vastuuta ja lisäämään avoimuutta.

Kannatan edustaja Halla-ahon tekemää epäluottamuslausetta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Haavisto, 5 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuoroista ja kiitos niissä esitetyistä kysymyksistä.

Ehkä vielä tästä kokonaistilanteesta. Useampi puhuja kiinnitti huomiota siihen, miksi hallitus toimii vasta nyt. Kun edellinen hallitus aloitti kesällä toimintansa, meillä ei ollut minkäänlaista neuvottelusuhdetta kurdihallintoon, sinne ei ollut otettu yhteyttä, ja myöskin minun johtamassani ministeriössä herätti kovasti keskustelua, onko tällainen kontakti tarpeen. Nyt kun täällä viitattiin siihen, että Ruotsi oli palauttanut orpoja jo toukokuussa ja muut maat ovat toimineet — itse asiassa meillä on 13 länsimaata, jotka ovat näissä asioissa toimineet — ja tuoneet sieltä kansalaisia: jotkut ovat julkista tietoa, jotkut eivät ole sitä julkistaneet. Suomi on tässä ollut jälkijunassa. Se on johtunut siitä, että tätä työtä ei ole asianmukaisesti järjestetty. Ministerinä totta kai kannan vastuun siitä, että työ järjestetään ministeriössä, ja se on järjestetty sillä tavalla, että 23.10. on nimetty erityisedustaja ja hänen mandaattinsa on esitelty sitten koko hallituksen piirissä 31.10. Nyt on ollut sellainen reilu kuukausi sitten aikaa tällä henkilöllä toimia. Nyt meillä on keskustelusuhde ja yhteys kurdihallintoon.

Muun muassa edustaja Risikko omassa puheenvuorossaan kannatti sitä, että näitä neuvotteluja jatketaan ja tätä toimintaa jatketaan — ja varustaudutaan myöskin siihen tilanteeseen, joka on aivan mahdollinen, että tänne spontaanisti hakeutuu ihmisiä. Näin on tapahtunut esimerkiksi Hollannin osalta ja näin poispäin. Tämä on sitä työtä, jota ulkoministeriössä normaalisti teemme, eikä ole aivan oikein sanoa, että piilottaudutaan virkamiesten selän taakse, koska ainoa, mitä virkamiehet toivovat, on tietenkin selkeä mandaatti hallitukselta. Nyt Marinin hallitus on sen tehnyt, ja se antaa heille selkänojan, jossa he voivat toimia ja tehdä sitä viranomaisyhteistyötä, jota tällaisessa aina tarvitaan.

On tullut myös esille ajatuksia, että on olemassa joku suuri, valmis suunnitelma. Olen itseltäni kysynyt, miten se voisi olla, kun tämä neuvottelusuhdekin on vielä aivan tuore. Varmasti viranomaisilla on erilaisia varautumissuunnitelmia, niitä on tietojeni mukaan ollut jo aikaisemmin: jos Suomeen tulee, hakeutuu, taistelukentältä tulevia ihmisiä, mitä tehdään, tai jos tulee spontaani leirin purkautuminen, että kaikki istuvat tuolla mudassa ja hiekassa Irakin rajalla ja ovat Suomen kansalaisia, ja jotain pitää tehdä. Tällaisia suunnitelmia varmasti on. Mutta sellainen yksityiskohtainen suunnitelma, jossa sitten sanotaan neuvottelutuloksen perusteella, että saataisiin näitä lapsia tai muuta tänä ja tänä päivänä, sehän voi syntyä vasta sitten, kun sellainen neuvottelutulos on olemassa. Ja olen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle myöskin kertonut, että jos tällainen neuvottelutulos syntyy ja sieltä lapsia saadaan ulos, eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa informoidaan tästä asianmukaisesti. Tämä kaikki on valmistelevaa työtä tällaisen tavoitteen tekemiseksi.

Tässä on tullut myöskin esille, miten lastensuojeluviranomaiset voivat lastensuojelumandaattia ja omaa valtaansa käyttää, ja puheenvuoroissa on hyvin tuotu esiin se, että vaikka meidän lastensuojeluviranomaisilla olisi jotain tiettyjä käsityksiä tai tietoja näistä perheistä tai näistä lapsista, siellä Koillis-Syyriassa kurdihallinnon alla ei ole sellaista lastensuojeluviranomaista tai muuta viranomaista, jolta voisimme pyytää virka-apua, ja silloin ne suomalaisten viranomaisten toimet, joita tällaisessa yhteydessä tarvitaan, tapahtuvat pääosin tai kokonaan Suomessa, ja tämä on näiden lastensuojelutoimien hankaluus.

Täällä on myöskin nyt puhuttu, että onko johdettu hyvin vai huonosti tätä asiaa, onko ministeriössä toimittu niin tai näin. Nämä oikeudelliset kysymykset ovat kaikki oikeuskanslerin pöydällä erilaisina kanteluina ja valituksina. Oma virkamiesjohtoni on sanonut, että kaikki on tapahtunut lain ja pykälien mukaan. Tietysti luotan tässä vaiheessa siihen, mutta oikeuskansleri varmasti tulee tutkimaan kaikki ne asiat, joita tähän liittyy. Mutta tärkeintä mielestäni on, että pääsisimme eteenpäin siinä, että tämä lasten auttaminen konkretisoituisi, ja tätä työtä on tehty vasta silloin 31.10. linjauksen pohjalta, joka hallituksella on.

Nyt kysytään vielä, että miksi se on sitten salainen. Meiltä lähtee henkilö sotatoimialueelle, kriisialueelle, jossa on vielä Isis-sympatisoijia ja mahdollisesti Isis-toimijoita. Meillä lähtee suomalaisia virkahenkilöitä mahdollisesti tällaisille alueille. Miettikää, miksi on luottamuksellista tietoa, että tällaiset henkilöt ovat liikkeellä. [Vasemmalta: Kuuleeko kokoomus? — Välihuutoja] Heihin kohdistuu suoria uhkia sotatoimialueella. On erittäin tärkeää, että suojaamme näitä virkamiehiä ja annamme heille täyden tuen. — Kiitos. [Jukka Gustafsson: Erinomainen taustoitus! Hallitus tekee, oppositio kurmottaa!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Marin, ilmeisesti myös 5 minuuttia?

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että eduskunta käy tämän keskustelun. Se tuo kristallinkirkkaasti esiin hallituspuolueiden ja opposition eron. [Ben Zyskowicz: Ristiriidat!] Hallitus haluaa, että Suomi on tulevaisuudessakin oikeusvaltio. [Oikealta: Ruotsiko ei?] Hallitus tekee ratkaisuja ja linjauksia oman toimivaltansa puitteissa. Viranomaiset vastaavat oman toimivaltansa puitteissa niistä tehtävistä, jotka viranomaiselle kuuluvat. Viranomaisen toiminta perustuu perustuslakiin, Suomen muuhun lainsäädäntöön ja kansainväliseen oikeuteen.

Hallitus nimettiin viime viikon tiistaina. Taisi olla sama päivä, kun sanoin, että tämä asia käydään perinpohjaisesti läpi, ja alle viikko siitä, kun hallitus on istunut, hallitus on myös tehnyt linjauksen tästä asiasta. [Antti Kurvinen: Oikein! Hyvä!] Hallitus haluaa, että suomalaiset lapset pyritään kotiuttamaan tältä alueelta, näistä järkyttävistä olosuhteista, niin pian kuin mahdollista. [Anne Kalmari: Se on hyvä!] Velvoitetta aikuisten auttamiseen ei ole. Kotiuttamispäätökset tehdään viranomaisen toimesta. Toimivaltainen viranomainen on ulkoministeriö ja ulkoministerin nimeämä erityisedustaja. Hallitus ei tee poliittista päätöstä, ei käytä poliittista harkintaa yksilöistä. Suomi on oikeusvaltio. [Jussi Halla-aho: Ainoa Euroopassa!]

Viranomaistoiminnan tavoite on turvata kaikissa tilanteissa lapsen etu. Hallituksen lähtökohta on auttaa lapsia. Valtaosa heistä on hyvin nuoria, alle viisivuotiaita — vauvoja, taaperoita ja päiväkoti-ikäisiä. Lapsen etu on ratkaiseva.

Hallitus on käynyt myös keskustelun ja linjannut turvallisuuskysymyksistä asian yhteydessä. Osana tapauskohtaista, yksilöllistä harkintaansa toimivaltainen viranomainen pyrkii kaikin käytössä olevin tiedoin ja toimin varmistamaan, ettei kotiutettavista henkilöistä koidu turvallisuusuhkaa Suomessa asuville henkilöille. Viranomaisten velvollisuuksiin kuuluu perustuslain mukaisesti myös menetellä niin, että Suomessa olevien turvallisuus ei vaarannu. Perustuslaissa on turvattu jokaisen henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus ja turvallisuus. Suomalaisviranomaiset antavat tarvittavan tuen ja tiedon harkintaa varten.

Olemme käyneet myös keskustelun siitä, että meidän on tarkasteltava omaa lainsäädäntöämme, sitä, onko se ajantasainen ja riittävä. Arvioimme tarpeet lainsäädännön muutoksiin liittyen terroristiseen toimintaan ja teemme tarvittavat korjaukset lainsäädäntöön. [Mikko Savola: Se on ensiarvoisen tärkeää!]

Suomi on oikeusvaltio. Minun hallitukseni tulee siitä pitämään kiinni, ja tämän todettuani katson erityisesti opposition suuntaan, erityisesti kokoomuksen suuntaan ja kysyn: eikö teitä hävetä? [Välihuutoja — Oikealta: Terroristeja olette tuomassa tänne! — Puhemies koputtaa]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Tämä puheenvuoro herätti halun käydä debattia. Siirrytään siihen.

Arvoisa puhemies! Hallitus julkisti eilen kauan kaivatun poliittisen linjauksen siitä, miten Syyriassa olevien jihahdistiperheiden suhteen aiotaan menetellä. [Oikealta: Pääministerin uskottavuus meni kerralla!] Linjauksesta käy selvästi ilmi, että lapset aiotaan tuoda Suomeen mahdollisimman pian. Äitien osalta asia jäi kuitenkin valitettavan epäselväksi. Hallituspuolueiden edustajat esittivätkin eilen hyvin erilaisia tulkintoja sosiaalisessa mediassa. Keskustan edustaja Kärnä selvensi meille opposition edustajille, että äideistä pääsevät Suomeen vain ne, jotka saavat supolta puhtaat paperit. En löytänyt hallituksen linjauksesta tällaista kohtaa. Voisiko pääministeri selventää, mitä näillä ”puhtailla papereilla” tarkoitetaan, ja mikä on se prosessi, jolla niitä myönnetään? Ja onko niin, että ilman supon antamia ”puhtaita papereita”, ei ketään Suomeen tuoda?

Arvoisa puhemies! Haluan nyt teiltä ensiksi kysyä ihan oikeasti sitä, mikä esimerkiksi, ministeri Kulmuni, on keskustan kanta tässä asiassa? [Eduskunnasta: Hallituksen!] Onko kysymyksessä myös aikuisten tuonti?

Mutta sitten toiseen kysymykseen. Suomesta on matkustanut Syyrian ja Irakin taistelualueelle vuodesta 2012 noin 80 aikuista, ja myöskin lapsia on viety noin 30. Lisäksi siellä on syntynyt lapsia. Me jokainen tiedämme, että sieltä tulee jatkuvasti, myöskin palaa takaisin. Ja varmasti sitten, kun leiri jossain vaiheessa purkautuu, niin varmasti tulee ja tähänkin mennessä on tullut, koska silloinkin, kun olin sisäministerinä, tuli.

Nyt kysyn: mikä on se suunnitelma, millä te vastaanotatte näitä perheitä? Siitäkin on ollut monenlaista tietoa, jos nyt saisimme täällä sen tietää. Sitten kysyisin näistä lakiehdotuksista, joita kokoomusministerit ovat tehneet ollessaan ministereinä, liittyen maahantulokieltoon, maasta poistamiseen, [Puhemies koputtaa] kansalaisuuden menettämiseen ja niin edelleen: miksi ne on torpattu?

Herra puhemies! Se hallituksen peruslinja, joka on täällä esitelty ja kuultu, on oikea ja ansaitsee luottamuksen, mutta ymmärrän hyvin, että siitä voi ja saa olla eri mieltä. Silloin kun tätä erimielisyyttä käsitellään tässä salissa, puhemies valvoo, että se tapahtuu arvokkaasti ja kunnioittavalla tavalla. Mutta kun se tapahtuu tässä asiassa salin ulkopuolella, niin monet meistäkin ovat osallisia sellaiseen kielenkäyttöön, jota minä pidän vaarallisena meidän turvallisuudellemme — siis sellainen uhkailu, pelottelu ja lietsonta, mitä tapahtuu tuolla somessa, sellaista ei ole varmaan Suomessa yli 100 vuoteen nähty. Sitä oli viimeksi ennen sisällissotaa [Välihuutoja oikealta], ja minä en halua, että me enää koskaan toistuisimme sellaisessa tilanteessa, jossa silloin oltiin ja mihin ajauduttiin. Minusta tämä on sellainen asia, josta meidän jokaisen täytyy kantaa vastuuta. Me saamme olla ja voimme olla tästä asiasta eri mieltä, mutta tämä kielenkäyttö ja toisten syyttäminen [Puhemies koputtaa] erilaisista rikoksista, niin tästä ei hyvää seuraa.

Herra puhemies! Ministeri Haavisto, ette vastannut lainkaan näihin kansliapäällikkö Tuomisen tehtäväsiirtoa koskeviin kysymyksiin. Sen takia pyydän vielä uudelleen, että vastaisitte siihen, että oletteko yhä sitä kantaa, että tämä Tuomisen siirto ei liittynyt lainkaan al-Holiin, vaan kyseessä oli normaali kierto tehtävissä. Nimittäin teidän oma alivaltiosihteeri Puustinen on kyllä tuolla haastattelussa kertonut, että tässä oli taustalla vakava näkemysero al-Hol-kysymyksestä. [Oikealta: Ohhoh!] Kumpi teistä siis nyt tässä kysymyksessä puhuu totta? Ihmettelen vain sitä, että mikäli tuo teidän painostuksenne, mikä tässä Tuomisen vihjailussa on käynyt ilmi, ei ole totta, niin eikö Tuominen olisi tässä ollut se anteeksipyytävä osapuoli? Vai minkä takia te olitte se, joka pyysi anteeksi?

Arvoisa herra puhemies! Keskusta kantaa huolta näistä orvoista lapsista, pienistä lapsista, sairaista lapsista, mitä siellä leirillä on, ja tässä lasten auttamisessa ja tässä koko prosessissa kaikkein tärkeintä on se, että suomalaisten turvallisuudesta pystytään huolehtimaan. [Oikealta: Senhän te uhraatte!] Sen takia viranomaisten näkemyksiä, kuten tässä vastauksessa on painotettu, tulee kuulla erittäin herkällä korvalla. Erityisesti painotan sitä, mitä suojelupoliisi arvioitaan tässä meille antaa.

Terrorismilainsäädäntö on meillä jälkeenjäänyt, ja se on uudistettava nopeasti. Terroristijärjestöön kuuluminen, sen avustaminen ja järjestöjen rekrytointi ovat niitä, mitkä pitää meidän saada tällä vaalikaudella kuntoon, ja kysynkin oikeusministeri Henrikssonilta: kun eilen hallitus linjasi, että näihin toimiin ryhdytään ja lainsäädäntöä ruvetaan laittamaan kuntoon, niin kuinka tämä prosessi tulee käytännössä nyt menemään eteenpäin?

Arvoisa puhemies! En varsinaisesti yllättynyt tästä perussuomalaisten välikysymyksestä — populistipuolueillahan on tyypillistä se, että monimutkaisiin ongelmiin tarjotaan yksinkertaisia ratkaisuja, vaikka ne olisivatkin toteuttamiskelvottomia — mutta se minut kyllä yllätti, että entinen sivistyspuolue kokoomus lähti mukaan tähän pelkojen lietsontaan ja asioiden hämmentämiseen. En varmasti ole ainoa, jolle tämä oli pettymys.

Erityisen kummallista tässä on se, että ulkoasiainvaliokunnassa myös kokoomus katsoi ulkoministerin antaman selvityksen riittäväksi ja valitun toimintalinjan asianmukaiseksi. Nyt kokoomus sanoo, että tässä on taustalla puhdas tiedonjano, halu saada vastauksia epäselvään asiaan, mutta jos kokoomus olisi halunnut tietoa, kokoomus olisi varmasti tarttunut ulkoministerin esittämään tarjoukseen tulla kokoomuksen eduskuntaryhmälle vastaamaan kaikkiin kysymyksiin ja selventämään asiaa. [Välihuutoja oikealta] Tämä tarjous esitettiin jo ennen kokoomuksen jättämää kirjallista kysymystä ja kauan ennen tämän välikysymyksen jättämistä. Se, että jokin asia on monimutkainen, ei vielä oikeuta syyttämään ministeriä epämääräisyyksistä, jos on itse sulkenut korvansa, kun sitä tietoa olisi ollut tarjolla. [Välihuutoja — Kimmo Kiljunen: Eikö hävetä?]

Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä, että hallitus teki päätöksen siitä, että lapsia autetaan. Se on tärkeää. Tässä vaikeassa kysymyksessä, jossa todellakin vaakakupeissa ovat lapsen oikeudet, kansainväliset sopimukset sekä myöskin suomalaisten ja Suomen turvallisuus, tämä päätös olisi ollut järkevää tehdä jo ajat sitten. Tämä päätös on edelleen epäselvä. Me olemme täällä huomanneet, että hallituspuolueet ovat keskenään aivan eri mieltä siitä, miten sitä nimenomaan äitien osalta tulkitaan, eli se jäi vieläkin vajavaiseksi, ja tämä välikysymys on siltä osin meiltä voimassa, koska me olemme saaneet tietoa tipoittain. Ei oppositiopuolueen tehtävänä ole käydä anelemassa tietoa, vaan hallituksen avoimuuden nimissä kannattaisi antaa tietoa. [Välihuutoja vasemmalta — Paavo Arhinmäki: Kyllä voi ottaa vastaan, kun sitä tarjotaan!] Me emme tänä päivänä esimerkiksi vielä tiedä, mitä hallituksen iltakoulussa on päätetty, mitä on linjattu. Se on aivan oleellinen kysymys, ja monia muita kysymyksiä on avoimena. Ei ulkoasiainvaliokunnalle ole annettu sellaista tietoa [Puhemies koputtaa] kuin täällä annetaan ymmärtää, vaan ne ovat tulleet paloittain muualta.

Arvoisa puhemies! On ongelmallista asettaa turvallisuus ja ihmisoikeudet vastakkain tässä kysymyksessä, [Jussi Halla-aho: Ei ole! Eikö turvallisuus ole ihmisoikeus?] kun näiden kahden kysymyksen välillä ei sitä valintaa tulisi tehdä. Supon resursseja on tosiaan nostettu ja toimintavaltuuksia on laajennettu. Se, että paluu halutaan estää vedoten turvallisuusuhkaan, ei ole millään tavalla kestävällä pohjalla. Myös se, että lapset jätetään leirille, sisältää riskejä ennen kaikkea lasten hengen näkökulmasta. Kysyisinkin hallitukselta: kuka kantaa vastuun, jos suomalaislapsi kuolee leirillä? [Välihuutoja oikealta] Ajatellaanko tosiaan, että mitä kauemmin odotetaan, asia vain häviäisi pois itsestään? Eikö leirille jättäminen sisällä vakavia radikalisoitumiseen liittyviä riskejä, kun juuri näihin päästäisiin puuttumaan Suomessa kaikkein parhaiten?

Arvoisa puhemies! Kun täällä keskustellaan tosi paljon näitten äitien asemasta, niin lasten oikeuksien mukaan äitien asemakin arvioidaan nimenomaan lasten edun kautta. [Hälinää] Ja on mielenkiintoista, että muissa maissa, joissa poliitikoilla on ollut hankalaa ottaa kantaa tähän, tuomioistuin on tulkinnut tämän ihan selkeästi. Esimerkiksi Saksassa tuomioistuin katsoo, että äitejä ei voida erottaa lapsistaan, ja perusteli sitä näin: Ensinnäkin, kurdit eivät halua erottaa, ja sen takia käytännössä se on mahdotonta. Toiseksi, tämä ei kumoudu sen takia, että on ollut muitakin yksittäistapauksia, jotka on ratkaistu eri tavalla. Ja sitten kolmanneksi, mahdollisesti vanhemman aiheuttama vaara ei ole peruste, jolla lasten oikeuksista voitaisiin poiketa. Myöskin Belgiassa tuomioistuin on tehnyt samanlaisen ratkaisun, ja Ranskassakin ihmisoikeusvaltuuskunta on tehnyt samalla lailla. Tämä on hyvä ohje siitä, mikä on se tulkintatapa lasten oikeuksista.

Arvoisa puhemies! Täällä oppositiota on syytetty pelkojen lietsomisesta. Suojelupoliisin johtaja Antti Pelttari on juuri äsken uudistanut arvionsa siitä, että osa näistä Isis-äideistä on suurempi turvallisuusriski Suomessa kuin tuolla al-Holin leirillä. Oletteko sitä mieltä, että supo on tässä nyt lietsomassa pelkoja?

Kristillisdemokraatit jo viime viikolla vetosivat siihen, että Suomessa tulisi noudattaa muitten Pohjoismaitten linjaa, ei kotiuttaa terroristeja eikä myöskään sen tukemiseen osallistuneita aikuisia. Orpolapsia ja vanhempien luvalla palautettuja lapsia on autettu, ja tämä olisi oikea toimintalinja.

Eilisiltainen hallituksen päätös jättää edelleenkin kaiken vastuun virkamiehille, mennään edelleenkin virkamiesten selän taakse. Kysymys kuuluukin, kenen arviota sellaisessa tilanteessa, jossa esimerkiksi suojelupoliisin ja lastensuojeluviranomaisten arviot menevät ristiin, sitten noudatetaan. Mikä on hallituksen vastuu siitä, että Suomessa [Puhemies koputtaa] kansallinen turvallisuus asetetaan etusijalle?

Arvon puhemies! Pitää antaa tunnustus ulkoministeri Haavistolle. Hän on mestari puhumaan asiasta kuin asiasta antamatta kunnon vastausta oikein mihinkään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Tämä välikysymys tehtiin, että me saisimme vastauksen näihin tietoihin, eikä paljoa vastauksia tullut. Mutta nyt kysyn ulkoministeri Haavistolta yhtä asiaa: Poliisiylijohtaja Kolehmaisesta on tehty rikosilmoitus siitä, että hän on antanut harhaanjohtavaa tietoa, jopa ehkä puhunut epätotuutta valiokunnassa. Voisitteko kertoa, pitääkö tämä paikkansa?

Arvoisa puhemies! Hyvä päätöksenteko perustuu siihen, että asioita käsitellään avoimesti ja kansalaisia ei johdeta harhaan. Arvoa on myös sillä, että me päättäjät voimme ihmisiä toreilla tavatessamme katsoa heitä suoraan silmiin tekemiemme päätösten jälkeen.

Haluan siteerata tässä keskustelussa vihreiden verkkosivuilta löytyvää mainiota vihreän ministerin eettistä ohjetta: ”1) Avoimuus ja osallistaminen: Ministeri edistää avoimuutta ja kansalaisten osallistamista kaikessa toiminnassa. Ministeri pyrkii tiedottamaan ja käymään dialogia myös ja erityisesti keskeneräisistä asioista.”

Arvoisa puhemies! Tässä al-Hol-jupakassa sekä sen julkisessa käsittelyssä nämä ylevät ihanteet on sivuutettu täysin. Me poliittiset päätöksentekijät olimme jatkuvasti mediatietojen varassa eri vaiheissa kohua, jota on värittänyt salamyhkäisyys. Mediaan tihkui jatkuvasti vuodettuja tietoja yksityiskohtaisista palautussuunnitelmista, jotka julkisuudessa kiistettiin. Olemme myös kohdanneet ennenkuulumattoman tilanteen, jossa suomalaiset tunnolliset virkamiehet ovat koko tulevaisuutensa ja uransa kariutumisenkin uhalla esittäneet julkisen hätähuutonsa ulkoministerin epäonnistuneesta johtamisesta ja mahdollisista väärinkäytöksistä.

Arvoisa puhemies! Miksi hallituksen ainoa säästökohde on ollut totuus? Aluksi ministeri Haavisto vetosi siihen, että oikeuskanslerin lausunto velvoittaa Suomen järjestämään evakuointeja kotimaahan konsulipalvelulain nojalla. Sittemmin kävi ilmi, ettei tätä lausuntoa voida näin tulkita velvoittavana. Ministeri Haavisto myös kiisti painostaneensa konsulipäällikkö Pasi Tuomista. Tuominen kuitenkin vahvisti, että häntä painostettiin. Niin ikään ministeri Haavisto on kertonut, että hän informoi asianmukaisesti al-Hol-toimenpiteistään tasavallan presidenttiä. Presidentti Niinistö kuitenkin kiisti saaneensa tiedot etukäteen. Ulkoministeriön virkailijayhdistyksen Juha Parikka kommentoi Helsingin Sanomissa 9. päivä joulukuuta Haavistoon kohdistuvaa epäluottamusta kuvaten häntä muunnellun totuuden puhujaksi — aika vakavia syytöksiä henkilöstön edustajalta.

Arvoisa puhemies! Näyttää kiistattomalta, että valtioneuvoston jäsen, ministeri Pekka Haavisto on puhunut eduskunnalle ja Suomen kansalle muunneltua totuutta. Hän on toiminnallaan luonut ulkoministeriöön pelon ilmapiiriä. Virkamiehen painostaminen kantamaan poliitikolle kuuluvaa vastuuta, ristiriitaiset kuvaukset tapahtumista ja poliittisen vastuun väistely eivät kuulu suomalaiseen hyvään hallintoon. Villeimmissä huhupuheissa mediassa puhuttiin jopa siitä, että al-Holin leiriltä oltiin tuomassa pienissä ryhmissä Suomeen ihmisiä, jotta poliittista päätöstä asiassa ei tarvitsisi tehdä.

Arvoisa puhemies! Nyt kun hallituksella on viimein opposition sekä jopa tasavallan presidentin luoma paine poliittisesti vahvistaa toimintalinjansa, olisi kohtuullista odottaa, että se olisi luonteeltaan looginen ja yksiselitteinen eikä näin monitulkintainen. Hallituksen uskottavuus on koetuksella, kun vasemmiston, vihreiden ja keskustan edustajat kommentoivat linjausta ristiriitaisesti julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Tuodaanko jihadistinaisia tosiasiallisesti Suomeen vai ei? Itse pahoin pelkään, että kirjaukseen auki jäävä takaportti saa tosiasiallisesti aikaan tilanteen, jossa käytännössä kaikki jihadistit pääsevät Suomeen syyttömiä lapsia keppihevosenaan käyttäen.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ulkoministeri Haavisto, sanoitte äsken, että teillä ei ole ollut suunnitelmaa, että kaikki olisi tuotu. Onko teillä kuitenkin ollut suunnitelma, että kaikki halukkaat olisi tuotu?

Arvoisa puhemies! Ulkoministerin ja hallituksen toiminta al-Holin kysymyksessä on ollut ja on selkärangatonta, suhmuroivaa ja salailevaa. Siitä tässä välikysymyksessä on kysymys: salailuhallituksen vastuunpakoilusta ja ulkoministerin ilmeisen omavaltaisilta näyttävistä toimista.

Ulkoministeri Haavisto, teidän selityksenne ovat olleet ristiriitaisia. Totuudessa on säästetty kroonisestikin. Eduskunta on tämän välikysymyskeskustelunkin jälkeen yhä vailla vastauksia. Vastuu jopa jihadistien kotiuttamisesta on sälytetty ja sälytetään edelleen yksittäiselle virkamiehelle — vastuu, joka kuuluu maan hallitukselle, vastuu, jonka muissa Pohjoismaissa on kantanut yksiselitteisesti maan hallitus. Suomessa kuulemma oikeusvaltio vaatii, että viranomainen kantaa poliittisenkin vastuun.

Julkisuuden tietojen mukaan ulkoministeriön virkamiehen kieltäydyttyä toimimasta lainvastaiseksi katsomallaan tavalla hänet on siirretty syrjään tehtävästään. Tätä, ulkoministeri, te olette nyt väittänyt normaaliksi virkakierroksi. Vakavin kysymys onkin: oletteko te, ulkoministeri, toiminut jopa lainvastaisesti edistääksenne itsellenne mieluista poliittista lopputulosta eli Isis-leiriläisten kuskaamista Suomeen?

Arvoisa puhemies! Näiden painavien kysymysten jälkeen pääministeri Marin kysyi tänään kokoomukselta täällä salissa, että eikö meitä hävetä. Hyvä hallitus, ei, meitä ei hävetä. Meitä ei hävetä kyseenalaistaa näitä ulkoministerin omavaltaisilta näyttäviä toimia. Meitä ei hävetä vaatia ulkoministeriä toimimaan oikeusvaltion menettelysääntöjen mukaan. Meitä ei hävetä noudattaa parlamentarismia ja vaatia vastauksia Suomen eduskunnalle. Eikö pääministeriä hävetä kyseenalaistaa parlamentarismi ja eduskunnan oikeus kysyä?

Arvoisa puhemies! Julkisuuteen vuodetun asiakirjan mukaan kaikki halukkaat eli myös Isis-terroristijärjestön toimintaan osallistuneet henkilöt piti tuoda Suomeen viime viikolla — salaa — Marinin hallituksen ensin hiljaisesti hyväksyen ja sitten lehdistä jälkikäteen asiasta lukien. Yhä vastaamaton kysymys onkin, kenen ja millä mandaatilla halukkaiden Isis-perheiden lennättäminen charterlennolla suunniteltiin.

Ulkoministeri, teidän keskeinen totuudenvastainen väittämänne on ollut, että oikeuskanslerin al-Hol-ratkaisu velvoittaisi toimiin Isis-perheiden kotiuttamiseksi. Väititte Suomen kansalle 2. joulukuuta: ”Jos toimitaan konsulipalvelulain mukaan, se tehdään virkavastuulla ja se tehdään tämän oikeuskanslerin 10.10. tekemän päätöksen pohjalta, joka on viranomaisia ja myöskin ministeriä velvoittava päätös.” Näin ei todella ole. Oikeuskanslerin ratkaisun mukaan oikeuskanslerin toimivaltaan ei nimenomaan kuulu määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään toimenpiteisiin. Se ei ole edes ohjeistus valtioneuvostolle, kuten oikeuskansleri itsekin on selkeästi todennut.

Kun te, ulkoministeri, jäitte kiinni siitä, ettei oikeuskanslerin ratkaisu olekaan velvoite, te ja hallituskumppaninne vaihdoitte kertomusta, että iltakoulussa on hyväksytty toimintalinja, jonka mukaan olisi toimittu — tosin emme vieläkään tiedä, mikä tämä toimintalinja oli ja antoiko se jonkin mandaatin toimia. Lisäksi täällä on väitetty, että velvoite toimiin kaikkien kotiuttamiseksi al-Holista onkin oikeusvaltio ja ihmisoikeudet, mutta oikeuskansleri Pöystin ratkaisu ei sisällöltäänkään ole sellainen, että siitä voisi lukea velvoitteen tuoda kaikki Isis-perheet Suomeen.

Erityisesti RKP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat esittäneet omaperäistä keittiönpöytäjuridiikkaansa, joka on ristiriidassa oikeuskanslerin ratkaisun kanssa. Sen mukaan myös jihadistiset Isis-naiset olisi haettava, koska ihmisoikeudet. Muut Pohjoismaat eivät ole hakeneet al-Holista jihadistisia Isis-naisia. Itse asiassa muut Pohjoismaat eivät ole hakeneet kuin orpolapsia. Edustaja Zyskowicz esitti tänään oikeusministeri Henrikssonille selkeän kysymyksen: mikä on se sopimus, joka velvoittaa Suomen tuomaan tarvittaessa myös Isis-naiset leiriltä, jos lapsen etu niin vaatii, mutta ei muita Pohjoismaita? Onko siis niin, että hallituksen mielestä muut Pohjoismaat eivät ole oikeusvaltioita ja ne eivät noudata ihmisoikeuksia? Pyydän, että te, arvoisa ulkoministeri, nyt vastaatte tähän selkeään kysymykseen.

Arvoisa puhemies! Jos saisin tuohon äskeiseen kysymykseen vastauksen, niin jatkan sitten uudelleen.

Arvoisa puhemies! Hyvää keskustelua, mutta on tullut joitakin kysymyksiä, ja koetan niitä täsmentää.

Ensinnäkin miten ulkoministeriössä virkatehtävät on tällä hetkellä jaettu: Siellä ei ole mitään muuta muutosta kuin että on erityisedustaja, joka huolehtii nyt kokopäiväisesti tästä al-Hol-kysymyksestä, sen olen kertonut. Konsulipäällikkö jatkaa normaalissa toiminnassaan niin kuin on tähänkin asti tehnyt.

Toinen kysymys: edustaja Honkasalo kysyi, kenen on vastuu, jos lapsia kuolee leirille. Tämä on tietysti sellainen asia, joka painaa meitä hallituksessa ja painaa meidän virkamiehiämme, että pääsisimme toimimaan ja tekemään kaikkemme näiden lasten eteen.

Edustaja Essayahilla oli hyvä kysymys tästä kokonaisharkinnasta, johon hallituskin viittaa: miten turvallisuuskysymykset ja lapsen etu kokonaisharkinnassa menee? Minulla on se käsitys, en tätä kokonaisharkintaa itse tee, mutta että painavat turvallisuussyyt voivat joissakin tapauksissa mennä edelle näissä kysymyksissä, ja tämä on sellainen asia, josta meidän viranomaisemme tietenkin kantavat vastuun tässä viranomaisyhteistyössä.

Edustaja Niikko kysyi ulkoasiainvaliokunnan tiedonsaannista. Mielelläni todella annan kaiken mahdollisen tiedon. Teillä oli myöskin tämä ulkoministerin erityisedustaja kuultavana. Jos ja kun asiat menevät eteenpäin, hän on myöskin oikea henkilö kuvaamaan tätä neuvottelutilannetta, jota en itse päivittäin sillä tavalla seuraa. Mutta tarkoitus ei ole ollut pitää millään tavalla pimennossa, ja jos on sitten lisätiedon tarvetta, toisin kuin valiokunta viimeksi sanoi, niin sitä ilman muuta järjestetään.

Edustaja Pauli Kiuru kysyi ihmiskaupasta: onko rahalla tekemistä? Minun tietojeni mukaan ei. Minkään valtion toimissa ei ole ollut, mutta siellä on yksityisiä toimijoita, jotka pyrkivät mahdollisesti — jopa Isis itse pyrkii — ostamaan joitakin kannattajiaan pois leiriltä, ja tämä on huolestuttavaa, koska he menevät sitten uusille Isis-alueille ja lasten kohtalo on kaikkein pahin tällaisessa ketjussa.

Edustaja Kai Mykkänen kysyi vielä tätä juridista puolta. Olemme sen koettaneet kertoa. Toimintalinjaus on esitelty iltakoulussa, oikeuskansleri on ollut läsnä, ja se työ ja suunnitelma, joka ulkoministeriöllä on ollut, on merkitty siellä pöytäkirjaan.

Edustaja Purra kysyi vielä näistä suunnitelmista, ja siitä, kuka on johtovastuussa tästä kaikesta. Silloin kun tämä ulkoministerin erityisedustaja nimettiin, katsottiin, että ulkoministeriöllä on tässä toiminnassa johtovastuu ja ulkoministerin erityisedustajan johdolla sitten muut viranomaiset tarvittaessa auttavat. Tehdään tämä verkosto, jossa on poliisi, suojelupoliisi, lastensuojelu ja muut, ja tätä työtä on tehty.

Arvoisa puhemies! Eli tästä voi tehdä sen johtopäätöksen, että teillä on ollut suunnitelma, että kaikki halukkaat olisi tuotu?