Suullinen kysymys verotuksen kiristämisestä (Pia Viitanen sd) | Suullinen kysymys kotimaisesta ruoantuotannosta (Timo Mehtälä kesk) | Suullinen kysymys luvitusprosessien sujuvoittamisesta (Petri Huru ps) | Suullinen kysymys ministerin jouluaskarteluista (Tytti Tuppurainen sd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Me olemme viime aikoina kuulleet paljon huonoja uutisia. Työllisyyttä meillä on hoidettu Euroopan huonoiten, velka kasvaa ennätystahtia. Nyt pienistä valopilkuista huolimatta uusimmat ennusteet ovat kyllä karua luettavaa.

Nyt kuulimme myös yhden uuden hälyttävän uutisen. Nimittäin Elinkeinoelämän valtuuskunnan selvitys kertoo, että tavallisen keskituloisen palkansaajan ja eläkkeensaajan verotaakka on ensi vuonna korkeammalla tasolla kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kyllä, tavallisen suomalaisen työtä ja kulutusta verotetaan enemmän kuin kymmeneen vuoteen. Juuri nyt tarvittaisiin kotimaista ostovoimaa, luottamusta ja kulutuskysyntää.

Ministeri Purra, minä kysyn teiltä: Hallituspuolueiden omat nuorisojärjestöt ovat todenneet, että tämä on teiltä räikeä epäonnistuminen. Miten te, ministeri, kommentoitte tätä? [Timo Heinonen: Aina niin rakentava!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

arvoisa herra puhemies! Hallitus joutui vielä keskellä kautta viime keväänä tekemään tosiaan uusia sopeutustoimia. Jouduimme ottamaan siinä käyttöön myös verosopeuttamisen ja tekemään ratkaisuja, jotka eivät varmasti yhdellekään tässä hallituksessa tai meidän eduskuntaryhmissämme olleet helppoja. Tämä kuitenkin koettiin välttämättömäksi, koska kokonaisuus, josta puhutaan, yhdeksän miljardia euroa, on erittäin suuri.

No, mitä tulee sitten kokonaisveroasteeseen tällä hallituskaudella, niin toisin kuin puhuja väittää, kokonaisveroaste ei nouse tällä hallituskaudella. Se pysyy samana tai jopa hieman laskee verrattuna Marinin hallituksen meille jättämään kokonaisveroasteeseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Taaskaan ei mennyt ihan putkeen!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minä viittasin Evan selvitykseen. Työn ja kulutuksen verotus on korkeimmillaan kymmeneen vuoteen. SDP sen sijaan keventäisi tavallisen suomalaisen verotaakkaa. [Välihuutoja oikealta] SDP:n esityksillä tavalliselle lapsiperheelle jäisi reilu tonni käteen vuodessa. Sen sijaan, arvoisa ministeri, teidän hallituksenne heti ensi töikseen tämän samaisen tonnin tarjosi ministeritason tuloluokalle.

SDP keventäisi tavallisen suomalaisen tuloverotusta puoli miljardia hallitusta enemmän. [Juho Eerola: Näinkö te teitte viime kaudella?] Me emme nostaisi arvonlisäveron alempia kantoja, jotka muun muassa nostavat lääkkeiden hintaa, emmekä myöskään räätälöisi eläkkeensaajille lisäveroa, sanoisinko, ”ryöstöveroa”.

Verotuksen osalta, ministeri, hallituksen erityissuojeluksessa ovat varakkaat vuorineuvokset ja raharikkaat. Heitä nämä veronkorotukset eivät koske. Ministeri Purra, minä kysyn teiltä: minkä takia hallitus on korottanut vain tavallisten ihmisten veroja?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Miten onnellinen olisinkaan, jos voisin uskoa siihen, että sosiaalidemokraatit esittävät oikeasti meille veronalennuksia ja sellaista tulevaisuutta, jossa sen jälkeen, kun me olemme menoja saaneet alas, me voisimme ihan oikeasti kokonaisveroastetta tässä maassa saada alemmaksi. Valitettavasti minä en siihen usko, koska teidän vaihtoehtonne ei ole todellinen, kuten täällä salissa on moneen kertaan käyty läpi. Se, että te vastustatte vaihtoehtobudjetissanne huomattavasti vähemmän asioita kuin te olette vastustaneet puolentoista vuoden ajan, juuri antaa teille sitä taloudellista mahdollisuutta, jotta te voitte esittää esimerkiksi niitä veronalennuksia. [Ben Zyskowicz: Olla esittävinänne!]

Minä en tiedä, keitä ovat ne epätavalliset ihmiset, joiden verotusta pitäisi kiristää, mutta joka tapauksessa tässä maassa yksi suurista ongelmista on verotuksen tiukka progressio. Se on esimerkiksi selvästi tiukempi keskituloisen osalta kuin se on esimerkiksi Ruotsissa. Sen sijaan pienituloisten verotus on alempaa kuin Ruotsissa, ja kyllä tämä hallituskin on kohdentanut työtulovähennyksen kautta veronalennuksia nimenomaan pieni- ja keskituloisille.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun sosiaalidemokraatit ovat olleet hallituksessa, niin on lukuisia kertoja kokonaisveroaste alentunut, [Perussuomalaisten ryhmästä: Korotettu veroja!] esimerkiksi niissä hallituksissa, joissa itse olin tuossa 20 vuotta sitten. [Oikealta: Siitä on jo aikaa! — Naurua]

Mutta kysyisin vaihtoehtoisesta tavasta koota valtiolle ja laajemminkin EU:lle varoja. Ympäristöverotus laajassa mielessä — ilmastoon liittyvät, esimerkiksi hiilitullit, ja sitten erilaiset haittaverot — on se tapa, joka kokoaisi varoja ja samanaikaisesti heikentäisi kierrettä kohti huonompaa ilmastoa ja auttaisi ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Kun ympäristö- ja ilmastoministeri Mykkänen on ilmeisesti viimeistä kertaa vastaamassa, niin avaan tässä mahdollisuuden kertoa, mitä pitäisi tehdä sekä Suomessa kansallisesti että varsinkin EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa verotuksen tai tullimaksujen tai tämäntyyppisten maksujen kautta, jotta saataisiin parempia tuloksia ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa [Puhemies koputtaa] mutta myös sekä jäsenvaltioille että EU:lle tuloja.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. Kun kysyitte, mikä olisi tärkeintä tehdä koko Euroopan puhtaan siirtymän edistämiseksi, niin kyllä se on määrätietoiset päätökset, millä tavalla 2030-luvulle asti Euroopan yhteinen ilmastopolitiikka kulkee, ja sen tärkeänä osana hiilelle mahdollisimman yhtenäinen hinnoittelu teknologianeutraalisti. Sinänsä se, että meillä on teollisuuden ja energiantuotannon päästökauppa Euroopassa nyt 20 vuotta tasan, itse asiassa, ohjannut kehitystä, on ollut menestystarina siinä, että olemme päässeet muun muassa Pohjoismaissa ensimmäisten joukossa hiilestä, fossiilisista eroon ja siirtyneet 95-prosenttisesti puhtaaseen sähköön, ja lämmössä myös samaa kehitystä.

Tärkeänä osana tätä hiilen hinnoittelua on eduskunnassa juuri tänä syksynä myös lakiin säädetty hiilirajamekanismi, jolla kiinalaiset, intialaiset ja amerikkalaiset päästöt silloin, kun niitä ei kotimaissaan hinnoitella oikeudenmukaisesti, hinnoitellaan tässä meidän Euroopan tullirajalla. Se on lähivuosien tärkeä tehtävä, niin että me pystytään tällä tavalla pelikenttä pitämään reiluna ja samalla hinnoitellaan se haitta. [Puhemies koputtaa] Totta on, että esimerkiksi päästökaupan huutokauppatulot ovat tällä vaalikaudella korkealla tasolla, koska päästöoikeuden hinta on korkea, [Puhemies: Kiitoksia!] ja siinä mielessä tämä ympäristöohjausverotus on käytössä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä. — Korjaan, edustaja Tynkkynen.

Kiitos, puhemies! Verotuksen taso on todella tärkeä yhteiskunnallinen kysymys, mutta hyvin paljon väliä on myös verotuksen rakenteella. Vihreässä verouudistuksessa verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän, eli työn tekemistä ja teettämistä ja yrittämistä, ja vastaavasti verotetaan sitten enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän, eli ympäristön kuluttamista ja kuormittamista. Valitettavasti hallitus on monessa suhteessa toteuttanut pikemminkin ruskean verouudistuksen, [Ben Zyskowicz: Höpö höpö!] jossa on kevennetty ympäristöverotusta, esimerkiksi fossiilisten tuontipolttoaineiden verotusta, saastuttavien autojen ajoneuvoveroa, ja vastaavasti sitten kiristetty verotusta siellä, missä sitä ehkä ei niin paljon tarvittaisi.

Nyt kun todella — niin kuin te, ministeri Purra, olette moneen otteeseen todennut — näyttää siltä, että myös lisäsopeutustoimia saattaa olla vielä edessä, jotta näihin hallituksen asettamiin taloustavoitteisiin on vielä mahdollista yltää, niin miten arvioitte, voitaisiinko harkita haittaveroja vielä yhtenä mahdollisena keinona luoda talouteen sitä kaivattua liikkumatilaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen veropoliittinen linja on varsin johdonmukainen siitä huolimatta, että jouduimme kesken kautta tekemään tällaisia lisätoimia tämän suhteen. Me kiristämme monenlaisten haittojen verotusta, yleisesti puhutaan vaikkapa alkoholista tai tupakasta. [Keskustan ryhmästä: Ja kaljaa alennatte!] Toisaalta olemme mahdollisimman vähän kohdistaneet veronkorotuksia työhön ja yrittämiseen. Arvonlisäverokannan yleisen kannan nosto on se meidän suurin fiskaalinen veropoliittinen toimija. Silläkin, totta kai, on vaikutuksia, siis haitallisia vaikutuksia, kuten veronkorotuksilla yleensä on, mutta asiantuntijoidenkin mukaan huomattavan vähän verrattuna näihin muihin vaihtoehtoihin.

Itse en näe, että hallitus olisi siinä tilanteessa, että me yleisesti enää voisimme korottaa veroja, mutta sen sijaan me kyllä haluamme edistää erilaisia kasvutoimia, mahdollisesti sellaisia, jotka ovat tässä julkisen talouden hyvin kapeassa liikkumatilassa mahdollisimman hyviä ja kasvun edellytyksiä parantavia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Verottaa pitää, mutta miten ja keneltä: niiltä, joilla on varaa maksaa, vai niiltä, joilla ei ole varaa maksaa? Äsken mainittu alvin korottaminen [Timo Heinonen: Tehän hyväksyitte sen!] on iskenyt aika kovasti tavallisten pieni‑ ja keskituloisten kulutukseen. Voi sanoa, että kotimarkkinoilla luottamus puuttuu täysin, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] ja joulukauppa taitaa mataa aika lailla pienillä luvuilla. Arvoisa ministeri, miten kotimarkkinoilla saadaan luottamus palautettua? Leikkaamalla se ei onnistu.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan taloudessa on paljon kyse luottamuksesta ja myös psykologiasta. Monet kasvua vauhdittavat edellytykset alkavat olla Suomessa kunnossa: korot merkittävässä laskussa, inflaatio taittunut, Suomen hintojen kehitys alhaisinta koko euroalueella. Vastaavasti investointeja saadaan vähitellen lisää, ja mikä parasta, palkansaajien ostovoima on nyt selvästi paranemassa. Tämä kaikki lisää sitä, että kotitalouksienkin luottamus yhteiskuntaan ja markkinoiden toimintaan kasvaa, ja sitä kautta voisimme saada lisää kulutusta.

Yksi sellainen mahdollinen toimi on juuri se, että me esimerkiksi emme rakenna suunnattomia uhkakuvia asioista, jotka meillä ovat kuitenkin varsin hyvässä jamassa. Se, että hallitus on toimintakykyinen ja tekee samaan aikaan korjaustoimia julkisen talouden vahvistamiseksi, tämän ikävän velkasuhteen vakauttamiseksi vaalikauden loppuun ja kannustaa kasvua, tekee kunnianhimoisia uudistuksia yhteiskuntaan, on mielestäni juuri sitä, mitä me tarvitsemme.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On totta, että moni keskituloinen suomalainen opettaja, sairaanhoitaja, poliisi ja niin edelleen tuskailee sen kanssa, että arjessa ei tunnu että palkalla pärjäisi, ja tämä ongelma on varmasti meille kaikille tuttu ja yhteinen. Meidän pitää yhdessä miettiä, miten me saisimme verotustakin sellaiseksi, että ihminen työllään tulisi toimeen.

Keskustahan on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt muutamia aika rohkeitakin avauksia verotuksen rakenteellisille muutoksille. Samaan aikaan Suomi velkaantuu hurjaa vauhtia, ja tämäkin ongelma on muuten yhteinen. Ensi vuonnakin sitä täällä käsittelemme, mutta kun tulen itse joulupukin kotikaupungista Rovaniemeltä, haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä, että jos voisin viedä yhden terveisen joulupukille valtiovarainministerin toiveena ensi vuoden talouden suhteen, mikä olisi se tärkein ja merkittävin juttu taloudessa, mitä toivoisitte tapahtuvan ensi vuoden osalta nimenomaan Suomen taloudessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Muistan, kun ennen eduskuntavaaleja keskustapuolue useaan kertaan erilaisissa paneeleissa ja linjauksissaan oli sitä mieltä, että meillä ei ole merkittävästi mahdollisuutta veronalennuksiin, koska ne pitäisi tehdä velaksi. Nythän tilanne julkisessa taloudessa on vielä melko tavalla heikompi kuin tuolloin keväällä 2023, ja nämä ihan samat lainalaisuudet pätevät tälläkin hetkellä.

Valtiovarainministeriö erityisesti monissa veroratkaisuissaan on aika konservatiivinen. Tiedän, että varsinkin opposition suunnalta erilaisiin dynaamisiin vaikutuksiin voidaan laskea monesti sisään huomattavasti enemmän kuin sitten todellisuudessa on mahdollista. Vastuuntuntoinen hallitus tietenkin pohjaa linjauksensa näihin.

Mutta mitä sitten joulupukille ja Rovaniemelle ensi vuoden taloudesta voisi sanoa positiivista, niin useitakin asioita. Ensinnäkin talous kasvaa. Toisekseen, kun kotitalouksien luottamus lisääntyy, he toivon mukaan myös kuluttavat, [Puhemies koputtaa] ja se tarkoittaa muun muassa sellaisten lahjojen ostamista, joita siellä Rovaniemen Pajakylässä [Puhemies koputtaa] valmistetaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Te hallituksessa olette paljon puhuneet yrittäjämyönteisyydestä, mutta kun kuuntelee yrittäjien, pienyrittäjien ja varsinkin naisyrittäjien todellisuutta, niin se ei näytä kovin hääviltä. Osa on jopa epätoivoisia. Ja nämä alv-alarajan huojennuksen poistot ja historialliset korotukset alviin ja nyt sitten nämä tulossa olevat alimmat alv-kantojen nostot, kaikki, heikentävät rajusti kulutuskysyntää, ja ne myös vaikeuttavat pienyrittäjien tilannetta. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä]

SDP nostaisi tätä alv-velvollisuuden alarajaa 20 000 eurosta 30 000 euroon, mikä helpottaisi pienyritysten tilannetta, ja se myös mahdollistaisi sitä kasvua ja kenties työntekijöiden työllistämistä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ne olisi kannattanut tehdä muuten viime kaudella!] Kysynkin: Miten kansantalouden näkökulmasta ajattelette, että teillä on varaa vaikeuttaa näiden ahkerien pienyrittäjien tilannetta? Eikö olisi järkevämpää, että tätä alv-velvollisten alarajaa nostettaisiin ja sillä tavalla [Puhemies koputtaa] myös helpotettaisiin yrittäjien tilannetta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on kokonaisuuteensa myös sen vaikeat osat rakentanut sillä tavalla, että se mahdollisimman vähän yrittämiseen ja työntekoon kohdistuisi. Olemme kuitenkin joutuneet tekemään myös hankalia päätöksiä.

Mitä tulee sosiaalidemokraattien vaihtoehtoon, niin mikäli muistan viivan alle jääviä lisäkustannuksia nimenomaan yrittäjälle, ne olivat useita satoja euroja vuodessa suhteessa hallituksen esitykseen. [Sinuhe Wallinheimo: 900 euroa!] Niin mielelläni kuin uskonkin, että tekin olette yrittäjien ja yritysten puolella, [Juho Eerola: Kyllä ne yrittävät olla!] koska täältähän, jos jostakin, yksityisen sektorin kautta se kasvu tähän maahan saadaan, niin minun on hieman vaikea tätä uskoa.

Mutta samaan aikaan haluan nostaa esille sellaisen ilouutisen, että valtioneuvoston istunnosta tänään on saatu ulos muun muassa paikallisen sopimisen malli. Kiitoksia koko eduskunnalle, että tämä loistava esitys on saatu nyt maaliin. [Sinuhe Wallinheimo: Hyvä! Demarit oli varmaan tämän puolella! — Keskustan ryhmästä: Se on hyvä juttu!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on johdonmukaisesti lisännyt suomalaisten epätasa-arvoa. Te kuritatte pienituloisia ja suositte varakkaita. Te muun muassa kaksinkertaistitte solidaarisuusveron alarajan, mikä hyödyttää erityisesti hyvätuloisia, kuten ministerin tuloluokkaa, merkittävästi. Sen sijaan nämä arvonlisäveron korotuksenne iskivät erityisen kipeästi pienituloisiin. Tämä on paitsi epäinhimillistä myös epäviisasta. Se, että heikennetään niiden ihmisten ostovoimaa, joiden kaikki rahat menevät kulutukseen, heikentää kotimaista kysyntää ja haittaa siten taloutta.

Erikoinen arvovalinta on sekin, että hallitus nostaa lääkkeiden, joukkoliikenteen, kirjallisuuden ja urheilun verotusta ja suosii samalla kaljanjuontia, saastuttamista ja nikotiinipussien käyttöä. Ministeri Purra, aiotteko te vielä ensi vuonnakin seisoa näiden teidän arvovalintojenne takana?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustajan kysymyksessä lueteltiin niin monta erilaista toimea — veroa, säästöä, sopeuttamista — että en ehdi kyllä minuutissa suinkaan niihin kaikkiin vastata, mutta sikäli kuin nämä toimet ovat hallituksen ohjelmassa tai myöhemmissä päätöksissä, niin me kaikki täällä seisomme niiden takana siitäkin huolimatta, että niitä ei välttämättä ole helppoa ollut viedä eteenpäin.

Mitä tulee sitten jälleen tähän suomalaiseen verotusjärjestelmään ja siihen, miten se esimerkiksi kannustaa työntekoon tai ylipäätänsä matalilla palkkatasoilla työn tekemiseen, niin kyllä tällä hallituksella on tässä vielä tekemistä. Tietenkin parhaassa tapauksessa meillä esimerkiksi olisi sellainen sosiaaliturvajärjestelmä, jossa jokainen tehty työtunti lisäisi henkilön saamia tuloja, jolloinka ei olisi vaaraa siitä, että sosiaaliturvan varassa eläminen esimerkiksi olisi kannustavampaa, ja siihenhän hallituksen linja nimenomaan pyrkii. Monet näistä toimista pyrkivät lisäämään työnteon kannustimia, mahdollistamaan sen, että mahdollisimman monella olisi tulevaisuudessa työtä [Puhemies koputtaa] ja mahdollisuus tulla toimeen omillaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämän päivän valtiovarainministeriön ennuste oli hieman positiivisempi kuin mitä saimme aikaisemmin lukea Suomen Pankin ennusteesta. Sen hälyttävin kohta oli se, että teidän ennusteenne mukainen viimeisen toimintavuotenne 2027 työllisyys olisi alhaisemmalla asteella kuin tänä vuonna, ja se on kyllä kansallinen huoli.

Me olemme vaihtoehtobudjetissamme yrittäneet katsoa myös palkansaajien ostovoimaa, ja siitä lähti tänään tämä kysymys palkansaajien ostovoimasta, kun tuloverotus ja kulutusverotus ovat nyt sitten kymmeneen vuoteen ennätyskorkeat. Ostovoima on se, jolla kansalaiset pystyvät käymään jouluostoksilla tai ostamassa suomalaisia tuotteita pukinkonttiin. Monella joulusta näyttää tulevan tosi tiukka, työllisten määrä on vähentynyt eikä lisääntynyt.

Minusta on kummallista, että me puhutaan täällä niistä potentiaalisista työpaikoista eikä todellisista. Mutta kun sanoitte, että tiukka progressio oli ongelma, niin senhän te hoiditte heti alkuun, rikkaiden verotus aleni ensimmäisenä. Nyt sitten kysyisin valtiovarainministeriltä ja pääministerin sijaiselta: miten teitä kiinnostaa palkansaajien ostovoima?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten muistaakseni jo ensimmäisessä vastauksessani tai jossakin vastauksessani korostin, nimenomaan palkansaajan ostovoima on paranemassa. Paitsi että palkat ovat nousemassa merkittävästi, tulee inflaation taittuminen, korkojen merkittävä aleneminen — ne kaikki vaikuttavat siihen, että nimenomaan palkansaajan ostovoima on paranemassa.

Tällä hetkellä monissa kotitalouksissa on tehty päätös siitä, että rahaa laitetaan vielä jemmaan ja säästetään. Tähän liittyy juuri se, että esimerkiksi työllisyyskehitys ja valitettavat irtisanomiset ovat olleet sitä luokkaa, että monet eivät luota siihen, että sama tilanne ei säily. Mutta kun me tätä luottamusta saamme vahvistettua, niin todennäköisesti se kulutuskin kiihtyy, ja juuri tähän suuntaan valtiovarainministeriön ennusteetkin näyttävät.

Mitä tulee sitten siihen progressioon, niin valitettavasti me olemme myös joutuneet viimeisissä toimissamme kiristämään kahden ylimmän tuloluokan työn verotusta ja olemme osoittaneet veronalennuksia erityisesti pieni‑ ja keskituloisiin, joten teidän kannattaa tarkemmin katsoa, mitä sille progressiolle on tällä hallituskaudella tapahtumassa. [Ben Zyskowicz: Se kiristyy niin kuin demarit haluaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen todella ilahtunut siitä, että nyt puhutaan taloudesta, ja siitä, että SDP:kin on nyt tullut sille kannalle, millä kokoomus on ollut aina, että verotusta, erityisesti palkansaajien verotusta, tulee alentaa. [Mikko Savola: Sinipuna on löytänyt toisensa!] Tosin minun on hiukan vaikea uskoa sitä, että aidosti olisitte sitä mieltä. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä]

Orpon hallitushan on jo ihan ensimmäisestä päivästään lähtien ollut sitä mieltä, että talous pitää saada kestävälle uralle. Me emme kerta kaikkiaan voi jättää tällaista velkavuorta meidän lasten ja lastenlasten maksettavaksi. Tänään julkaistu valtiovarainministeriön talousennustehan on 1,6 prosenttia ensi vuodelle, ja se on todella lupaava. [Miapetra Kumpula-Natri: Paljonko tälle vuodelle oli?] Useinhan nämä ennusteet perustuvat luottamukseen, siihen, että on tehty sellaisia päätöksiä, jotka antavat ihmisille luottamusta tulevaisuuteen, että täällä kannattaa investoida, tehdä työtä, yrittää ja niin edelleen. On tehty oikeanlaisia työmarkkinauudistuksia.

Ja tänään, arvoisa puhemies, valtioneuvosto teki päätöksen tästä suurten investointien verokannustimesta. Arvoisa valtiovarainministeri, kertoisitteko meille hiukan tästä kannustimesta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Palatakseni vielä tähän aiempaan keskusteluun, niin sillä, että suhdanne on ollut paljon vaikeampi ja pidempi kuin alun perin ennustettiin, on tietenkin vaikutus myös siihen, miltä hallituksen tavoitteiden eteneminen näyttää. Samaan aikaan näyttää selvältä, että paitsi alijäämät olisivat merkittävästi entistä suurempia ilman hallituksen toimia, niin näin olisi myös työttömyyden osalta. Mikäli me emme olisi saaneet tehtyä näitä merkittäviä uudistuksia ja toimia, niin työllisyys olisi vieläkin heikompi.

Mitä tulee sitten tähän suurten teollisten investointien verohyvitykseen, kyseessä on tosiaan merkittävä kasvutoimi, josta hallitus päätti keväällä. Sillä pyritään edistämään puhtaaseen siirtymään liittyviä suuria, yli 50 miljoonan teollisia investointeja, ja niihin on mahdollista saada verohyvitystä riippuen investoinnin koosta. Tälläkin hetkellä meillä on tiedossa jo useita kymmeniä, yli kolmisenkymmentä, tällaista suuren mittaluokan investointia, jotka mahdollisesti soveltuisivat [Puhemies koputtaa] tähän työkaluun, ja tämähän on erittäin hieno uutinen. Mikäli ne kaikki toteutuisivat, [Puhemies koputtaa] puhutaan miljardien investoinneista.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ikävä kyllä, hallitus alittaa toistuvasti erilaiset ennusteet kasvusta ja työllisyydestä. Myöskin velkaantuminen on vuosi toisensa perään suurempaa kuin on ennustettu. [Sinuhe Wallinheimon välihuuto] Marinin hallitus sen sijaan ylitti jatkuvasti niin kasvu- kuin työllisyysennusteet. [Välihuutoja oikealta]

Tällä viikolla niin Suomen Pankki kuin valtiovarainministeriö korjasivat ennusteitaan kasvusta, jälleen kerran alaspäin. [Välihuuto oikealta] Molemmat ennustavat, että hallitus jää taloustavoitteistaan, velkaantuminen jatkuu, työllisyys jää vaalikauden alkua alemmas ja kasvu viipyy ja jää liian matalalle tasolle. Suomen Pankin mukaan hallituksen omat tavoitteet vaativat vielä 4,5 miljardin euron lisäsopeutusta. Tällainen lisäleikkausten ja veronkorotusten määrä heikentää edelleen talouskasvua ja pitkittää taantumaa ja heikentää myöskin ihmisten ostovoimaa pahimmillaan. [Sinuhe Wallinheimon välihuuto]

Ministeri Purra: Aiotteko muuttaa hallituksen taloustavoitteita ensi keväänä kehysriihessä? Aiotteko muuttaa sitä talouspolitiikkaa ihmisten ostovoimaa tukevaksi, vai päätättekö jälleen uusista leikkauksista ja veronkorotuksista puoliväliriihessä? [Ben Zyskowicz: Aiotteko ottaa lisää velkaa, kuten Mäkynen vaatii?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Olen todella onnellinen, että tämäkin kysymys tuli, koska olen ymmärtänyt, että teidän ryhmässänne on kahtalaista näkemystä näistä tavoitteista. Teidän ulostulonne viittasi siihen, että tästä kasvavasta velasta ei tarvitsisi välittää. [Veronika Honkasalo: Vastatkaa kysymykseen!]

Valtiovarainministeriön tämänpäiväisen ennusteenkin mukaan yhdeksän miljardin kokonaisuudella velkasuhde vakautuu vaalikauden loppuun mennessä, ja se on se meidän tärkein finanssipoliittinen tavoitteemme. Samaan aikaan olemme sitoutuneet siihen, että mikäli näyttäisi siltä, että tämä tavoite karkaa, tarkastelemme lisätoimia.

Siinä kysyjä on aivan oikeassa, että pelkällä leikkaamisella tai säästämisellä näitä asioita ei hoideta, ja juuri siksi me otamme kasvun, kasvuedellytysten, vahvistamisen niin kovin vakavasti. Me olemme tehneet sitä hallitusneuvotteluista asti, mistä kirjasimme kasvun ohjelman, joka on täynnä eri sektoreille lukuisia toimia, joilla pyritään vahvistamaan kasvun edellytyksiä — joissa valitettavasti näistä toimenpiteistä enemmistöä te olette vastustaneet — ja me olemme edelleen tekemässä näitä lisää myös kevään puoliväliriihessä. [Piritta Rantanen: Älkää nyt, hyvänen aika, enää tehkö, jos tulokset ovat tämmöisiä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Luetaan nyt sitten tämä Evan raportti: ”Tulo- ja kulutusveroista laskettu keskituloisen palkansaajan kokonaisveroprosentti on nousemassa korkeammaksi kuin kertaakaan Verokoneen kymmenvuotisen historian aikana.” [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Oho!] En tiedä, mitä lukuja nämä ovat, mutta varmaan pitävät paikkansa, ja veroprosentti on 43,7 prosenttia. Pitääkö tämä paikkansa, vai eikö tämä pidä? [Mika Kari: Nyt, Heinonen, vastauksia!] Se pitää Evalta sitten kysyä.

Ruotsissa on tehty veronalennuksia esimerkiksi suurituloisille ja keskituloisille, ja osoittautui, että verokertymä oli loppujen lopuksi isompi, kun ihmiset innostuivat tekemään enemmän töitä ja sillä tavalla saatiin veroprosentti nousemaan. Tänä vuonna Ruotsi on laskenut verojaan kolmella miljardilla eurolla ja nostanut kotitalousvähennystä, jotta he saisivat enemmän vauhtia talouteen. Nyt jos me mennään taas säästämään kaksi kolme miljardia, niin tämä talous tukehtuu. Se on ihan varmaa. Jotain muuta pitäisi tehdä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

arvoisa herra puhemies! Aivan oikein, Ruotsissa muun muassa keski- ja korkeatuloisen palkansaajan verotus on selvästi kevyempää. Korkeimmillaan ero Suomeen on kahdeksan prosenttiyksikköä. Tämä kysymys viittasi tähän samaan selvitykseen kuin sosiaalidemokraatit avauskysymyksessään, mutta näkisin, että te olette kyllä keskenänne hyvin eri mieltä siitä, koska tässähän puhuttiin keskituloisen palkansaajan verotuksesta ja siihen liittyvästä kokonaisveroasteesta. [Harry Harkimo: En minä ole mitään mieltä, minä luin! — Naurua] Mutta kuten totesin, tällä hallituskaudella yleisesti kokonaisveroaste ei nouse suhteessa edelliseen hallitukseen, vaan pikemminkin hieman laskee.

Ruotsin talous on sellaista, mistä me voimme täällä tietenkin kaikki vain haaveilla. Myös Ruotsin julkinen talous on huippukunnossa, joten mahdollinen erilaisten puskureiden käyttö kriisitilanteissa ja silloin, kun tulee jotakin yllättävää, puhumattakaan verotusremonttien tekemisestä nimenomaan työhön ja yrittämiseen kannustavaan suuntaan eli hyvinkin uudistavalla tavalla, on aivan eri tavalla mahdollista kuin Suomessa. Ja siinäpä onkin yksi syy, miksi meidän pitää [Puhemies koputtaa] tätä meidän menorakennetta saada pienemmäksi, jotta meilläkin olisi joskus [Puhemies koputtaa] mahdollisuus tuohon. [Johannes Koskinen: Esimerkiksi myötämääräämislaki!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On sanottu, että eilisen velka on huomisen veronkorotus tai leikkaus, ja sitähän Suomi tässä tällä hetkellä elää. Edellisen hallituksen jäljiltä Suomen talous jäi kurakuntoon, ja nyt sitä koetetaan korjata. [Suna Kymäläinen: Nyt se on vielä huonommassa kunnossa!]

Mutta aika pitkälle menee, kun kuullaan, että sosiaalidemokraatit arvostelevat tätä hallitusta veronkorotuksista, [Pia Viitanen: Kyllä!] koska luin teidän vaihtoehtonne, ja teidän vaihtoehdossanne, SDP, [Pia Viitanen: Lukekaa myös, mitä ne sisältävät!] teillä on hallitusta vähemmän säästöjä, teillä on hallitusta vähemmän työllisyystoimia, mutta teillä on hallitusta enemmän veronkorotuksia esitettynä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohoh! — Juho Eerola: Taas on käsi toisen taskussa!] Teidän vaihtoehdossanne ei ollut puolet, ei kaksi kertaa, vaan kaksi ja puoli kertaa enemmän veronkorotuksia tämän hallituksen linjaan nähden vielä puoli vuotta sitten. [Pia Viitanen: Katsokaa sisältöä! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Lue niiden vaikutus, lue niiden tulovaikutus!] Ja tässä salissa te haukutte tätä hallitusta veromoukarista. [Puhemies koputtaa]

Kysynkin ministeri Purralta: uskotteko te tähän SDP:n ratkaisuun, jossa veroja korotettaisiin moninkertaisesti tätä hallitusta enemmän?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Oppositiossa kaikki on mahdollista, myös se, että vastustetaan jokaista säästöä [Naurua — Eduskunnasta: Kokemusta on! — Tehän sen tiedätte!] — kuunnelkaa nyt — [Hälinää — Puhemies koputtaa] sekä veronkorotuksia, ja siitä huolimatta väitetään, että ollaan sitouduttu julkisen talouden korjaamiseen, jopa pitämään Suomi pois tarkkailuluokilta ja niin edelleen. Mutta kuten moneen kertaan olen tässä aitiossa todennut, nämä kaikki eivät voi olla totta samaan aikaan.

Julkisen talouden kuntoon saattaminen tarkoittaa vaikeita päätöksiä, ja se tarkoittaa sitä myös sosiaalidemokraateille. [Vasemmalta: Eivät ole vaikeita teille!] Siksi näihin erilaisiin veroihin liittyviin alennuspuheisiin tai muuhunkaan vastaavaan kritiikkiin näistä asioista en voi suhtautua hirvittävän vakavasti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kerrataan nyt vielä tämä tosiasia: hallituksen ratkaisujen takia pienituloisen, keskituloisen palkansaajan ja eläkkeensaajan verotaakka on ensi vuonna korkeammalla tasolla kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. [Sanna Antikainen: Teidän vaihtoehto lisäisi!]

Arvoisa ministeri! Te olette nyt tehneet uuden ihan valitettavan ennätyksen keskituloisten suurena verottajana. Ja toinen tosiasia on myös se, että SDP:n esityksissä se tavallinen palkansaaja, se tavallinen eläkkeensaaja hyötyisi, koska me verottaisimme heitä kevyemmin kuin mitä tämä hallitus tekee. [Sanna Antikainen: Ei pidä paikkaansa!] — Kyllä se pitää paikkansa. [Sanna Antikainen: Kun ei pidä!] — Te voitte tutustua SDP:n vaihtoehtobudjettiin, [Sanna Antikainen: Olen tutustunut, mutta te ette ole!] joka on varsin lempeä keskituloisille palkansaajille ja eläkeläisille, joita tämä hallitus nyt kurittaa.

Ministeri, te lupasitte ennen vaaleja, että kansalaisten ostovoimaa parannetaan. Nyt te heikennätte monin toimin sitä. [Petri Huru: Te lupasitte bensarahaa!] Mutta minä kysyn teiltä, ministeri, ihan näin joulunkin kunniaksi, kun te olette väläytellyt, että joudutte mahdollisesti tekemään lisäsopeutustoimia: voisitteko tässä nyt joulun kunniaksi luvata, [Puhemies koputtaa] että jatkossa ette enää lisää pieni- ja keskituloisten verotaakkaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ei kyllä yllätä, että vielä joulunkin saatte tämän politiikkanne sivulle kulkemaan, mutta korjaan teidän kysymyksessänne esittämät väärät väitteet. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Katso kalenteria! — Perussuomalaisten ryhmästä: Punainen on joulun väri! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Joulu on sosiaalidemokraattinen!] Tämän hallituksen jälkeen kokonaisveroaste on sama tai hieman alempi kuin se oli teidän hallituskautenne loputtua. [Perussuomalaisten ryhmästä: Menikö perille?] Tällä hallituskaudella kokonaisveroaste ei ole näillä päätetyillä toimilla nousemassa. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Keva on väärässä! — Onko Keva väärässä?] Toisekseen teidän vaihtoehtobudjetissanne on ongelmia, koska te olette vastustaneet sellaisia toimia, jotka te siinä hyväksytte. Me emme voi tietää, mitä te varsinaisesti kannatatte. Mutta siinä, että te haluatte nyt olla myös keskituloisen palkansaajan asialla ja monen muun tahon asialla, ja se yhdistettynä siihen, että te haluatte samaan aikaan korjata julkista taloutta, olette sitoutuneita säästöihin, joita ei kuitenkaan saa tehdä käytännössä minnekään, niin tämä on se kokonaisuus, jota on hyvin vaikea kommentoida tai sitä millään tavalla käsitellä, koska me emme tiedä, mikä milloinkin on totta. Samaan aikaan teidän omista riveistänne esitetään myös viestiä siitä, että millään velan lisäämisellä [Puhemies koputtaa] ei edes ole väliä. Mihin minä nyt vastaisin teille, edustaja Viitanen?

Arvoisa puhemies! Jouluun on enää muutama päivä. Valmistelut ovat kodeissa täydessä käynnissä: kuusia koristellaan, lahjoja paketoidaan ja lasten laulu raikaa. Taas kerran joulupöytiä katetaan kotimaisten tilojen antimilla. Varmasti voimme kaikki yhtyä siihen, että ilman suomalaista viljelijää meillä kaikilla olisi joulumieli kaukana. Mutta joulupöydän äärellä on hyvä muistaa, että suomalainen ruoka ei ole itsestäänselvyys. Tällä hetkellä monen suomalaisen lapsiperheen talous on hallituksen leikkausten vuoksi erittäin tiukalla. Myös ruokaa tuottavat tilat ovat ahdingossa. Joulun ostoskorit osoittavat, että suomalaiset todella arvostavat kotimaista ruokaa, mutta se ei yksin riitä. Myös politiikalla on merkitystä. Kysyn maa- ja metsätalousministeri Essayahilta, miten varmistatte, että myös jatkossa suomalaisilla olisi varaa ostaa joulupöytäänsä kotimaista ruokaa ja että myös sen tuottaminen olisi kannattavaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ja kiitoksia edustaja Mehtälälle erittäin hyvästä ja ajankohtaisesta kysymyksestä.

Nyt tietenkin on tärkeää, että me kuluttajat, kun käymme tekemässä niitä jouluostoksia, muistamme, että siellä kaupan laarin äärellä kotimainen elintarvike nousee sinne ostoskoriin ja pidämme omalta osaltamme kuluttajina huolen siitä, että kotimainen tuotanto saa sitä kautta tukensa, ja muistetaan se, että suomalainen tuote on puhdasta, antibioottivapaata, salmonellavapaata. Kun leivotaan, meillä Suomessa pystyy taikinan syömään, vaikka siinä on raakaa kananmunaa — monessa muussa maailman maassa näin ei voi tehdä.

Mutta tähän itse kysymykseen nimenomaan meidän maataloustuottajien tulevaisuudesta: Hallitus on todella pistänyt toimeksi, eli meillä on elintarvikemarkkinalain ykkösosa jo käsitelty täällä eduskunnassa — kiitoksia siitä eduskunnalle — yksimielisesti täällä viety eteenpäin, jolloin elintarvikemarkkinavaltuutettu saa lisävaltuuksia puuttua nimenomaan tähän elintarvikeketjun tulonjakoon, joka tällä hetkellä on varmastikin se suurin syy siihen, minkä tähden meidän tuottajat eivät saa sitä hintaa, minkä he tarvitsisivat ja mikä olisi oikeudenmukainen [Puhemies koputtaa] tästä ketjun tuotoksesta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Valtaosa lapsista ja nuorista elää turvallista arkea ja odottaa joulua, jonka rakentamiseen heidän vanhemmillaan on sekä hyvät taloudelliset edellytykset että riittävästi muita voimavaroja. Samaan aikaan yhä useamman lapsen perheessä joulun lähestyminen huolestuttaa, niin vanhempia kuin jopa lapsia itseään. Lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy. Tilastokeskuksen mukaan 14 prosenttia eli lähes 150 000 alaikäistä lasta elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Lapsiperheköyhyyden takana on usein vanhempien pitkäaikaista työttömyyttä, työkyvyttömyyttä, sairastelua tai pätkätöitä matalapalkka-aloilla. Osassa köyhistä lapsiperheistä vanhemmat ovat vielä opiskelijoita. Hallituksen lapsiin ja perheisiin kohdistuvat leikkaukset ovat pahentaneet tilannetta. Lapsiperheköyhyyden arvioidaan kasvavan. [Vasemmalta: Kyllä!]

Arvoisa puhemies! Lapset eivät pysty vaikuttamaan itse omaan tilanteeseensa eivätkä ole vastuussa perheidensä elämäntilanteesta. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: miten voisimme luvata jokaiselle lapselle hyvät kasvuolosuhteet [Puhemies koputtaa] ja lisäämisen sijaan vähentää merkittävästi lapsiperheköyhyyttä? [Vasemmalta: Hieno kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos myös tästä kysymyksestä, joka on todella tärkeä ja jonka syvimmän merkityksen jaamme varmasti kaikki. Toivomme sitä, että jokaisella lapsella olisi turvallinen, rauhallinen joulu ja läheisiä aikuisia, jotka pitävät heistä hyvää huolta.

Hallituksen tavoitteena on se, että vähennämme lapsiperheköyhyyttä ennen muuta panostamalla työllisyyteen [Vasemmistoliitton ryhmästä: Te kasvatatte lapsiperheköyhyyttä!] eli siihen, että olisi vähemmän epävarmuutta, enemmän tulevaisuuden toimeentuloa, työpaikkoja lapsiperheiden vanhemmille, ja että sitä kautta saisimme varmistettua myöskin lasten hyvää kasvuympäristöä ja tulevaisuutta. Ja sitten niissä tilanteissa, kun näin ei ole, suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on turvaverkoiltaan laaja siitäkin huolimatta, [Vasemmistoliitton ryhmästä: Paitsi että leikkaatte järjestöiltä!] että on jouduttu tekemään säästöpäätöksiä tällä hallituskaudella tämän julkisen talouden tiukan tilanteen vuoksi.

Myös täsmätoimia on tehty, esimerkiksi lapsilisän korotukset, joita kohdennettiin monilapsisille perheille, vauvaperheille, koska sinne kohdistuu ennen muuta paljon hankintoja, ja lisäksi myöskin opiskelevien vanhempien perheille ja — ehkä tärkeimpänä näistä — vielä yksinhuoltajaperheille.

Ja kun hallitus teki [Puhemies koputtaa] näitä päätöksiä sosiaaliturvasta, niin niissä huomioitiin lapsiperheet erittäin monella tavalla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En valitettavasti voisi olla enempää äskeisen puheenvuoron kanssa eri mieltä. Saimme juuri kuulla mediasta, miten tänä jouluna Suomessa on todella monta lasta, jotka ovat lahjoituksiin perustuvassa Joulupuu-keräyksessä lelun sijaan toivoneet petivaatteita, hammasharjaa tai alusvaatteita, koska perheillä ei ole varaa. Vain muutama viikko sitten täällä eduskunnassa meillä edustajilla oli mahdollisuus kuulla suoraan lapsilta ja nuorilta, miltä köyhyys arjessa näyttäytyy — kuinka moni kertoi, että he joutuvat muuttamaan tutulta asuinpaikalta, vaihtamaan koulua, luopumaan harrastuksista tai kuinka kotona ei ole rahaa aamu‑ tai iltapalaan. Emme me halua rakentaa tällaista Suomea, emmehän? Silti te teette päätöksiä, joilla 17 000 lasta lisää ajautuu köyhyyteen. Köyhyys ei todellakaan ole aina oma valinta — lapsille ja nuorille se ei ole sitä koskaan.

Toisin kuin äskeinen vastaus osoitti, niin ihmettelen, ettekö te ymmärrä, että köyhyys koskettaa myös työssäkäyviä, esimerkiksi yksinhuoltajia, ja nämä sanat eivät heitä lohduta. Siksi kysynkin pääministeri Orpon ollessa poissa varapääministeriltä: Miten tämä hallitus kokonaisuutena nyt lähettää toivon viestin? Mitä te teoilla teette, jotta nämä perheet, jotka tänä jouluna ovat köyhyydessä [Puhemies koputtaa] esimerkiksi siitä huolimatta, että he ovat jo töissä — mikä on se toivon viesti — [Puhemies koputtaa] jotta he eivät olisi siellä enää jatkossa? [Perussuomalaisten ryhmästä: Parempaa palkkaa, parempi työpaikka!] — Parempi työpaikka? Kuka on sitten lähihoitaja, kuka on sitten siivooja?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Tämä kuuluu kyllä sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasosen tontille, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä se toivon viesti Suomessa täytyy olla se, että meidän täytyy saada meidän hyvinvointiyhteiskunta kantamaan kestävämmin, ja se tarkoittaa työllisyyden vahvistamista, se tarkoittaa sitä onneksi nyt myöskin valtiovarainministeriön tuoreessa ennusteessa näkyvää talouskasvun kiihtymisen viestiä, johon meidän edelleen täytyy panostaa suuresti. Sen lisäksi tarkoittaa sitä, että me huolehdimme siitä, että meidän julkinen talous on kunnossa — se ei ole sitä vielä pitkään aikaan, mutta teemme määrätietoisia toimia — ja että me emme sysää myöskään velkataakkaa tuleville sukupolville [Vasemmalta: Te leikkaatte lapsiperheiltä!] vaan varmistamme sen, että meillä on hyvinvointiyhteiskunta myöskin huomenna näitä lapsia ja nuoria varten, joiden puolesta tässä salissa varmasti jokainen tekee työtä. [Vasemmalta: Te leikkaatte juuri heiltä!]

Se, mikä näkyy lapsiperheiden elämässä ja arjessa, on varmasti juuri tänä päivänä se epävarmuus ja se heikko taloudellinen suhdanne, jota nyt elämme ja jota myöskin ensimmäiset kysymykset tänään täällä käsittelivät. Me teemme täällä aitiossa aivan kaikkemme sen eteen, että Suomessa vanhempien työllisyys paranisi, että epävarmuus hälvenisi, että ihmisten ostovoima vahvistuisi, että saataisiin pidettyä Suomi turvallisena [Puhemies koputtaa] ja että hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkot kantavat myöskin huomenna. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Aivan jäätävä vastaus! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ne leikkaukset johtavat juuri päinvastaiseen lopputulemaan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltioprojekti alkoi siitä, kun nälän tunteva kansa päätti, ettei kenenkään enää tarvitsisi nähdä nälkää. Nyt nälkä on kuitenkin palannut. Ruoka-avun kysyntä on kasvanut tänä vuonna nopeasti, ja Suomen Punainen Risti ja Pelastakaa Lapset raportoivat lasten nälästä. Itse todistin syksyllä tilannetta, jossa nälkäiset ihmiset tappelivat biojätteestä.

Pääministerin sijainen Purra, keskeisin selittäjä nälän paluulle on sosiaaliturvaleikkauksissa. Lähes kaikkea perusturvaa on leikattu, eikä vastaanottoraha riitä enää ruokaan edes laskennallisesti. Myös monet opiskelijat arpovat lainariskin ja nälän välillä. Mikä on teidän mielipiteenne? Meneekö Suomella nyt niin huonosti, että kansan pitää sietää nälkää, vai ovatko rahat vain väärissä taskuissa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Edelleen sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset kuuluvat hallituksessa ministeri Grahn-Laasosen tontille. Olkaa hyvä. [Anna Kontula: Kansantalouteen liittyvät kuuluvat pääministerin sijaiselle!]

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena, niin kuin kuvasin tässä jo edellisissä vastauksissa, on se, että löydämme ratkaisuja, [Anna Kontula: Nälkä lisääntyy!] joilla suomalaiset myöskin taloudellisesti voisivat paremmin, että meillä olisi perheillä toimeentuloa ja työtä. Ennen muuta sitä kautta, että vahvistamme työllisyyttä, lapsiperheköyhyys vähenee kaikkein kestävimmin ja tehokkaimmalla tavalla, [Välihuutoja — Anna Kontula: Nälkä lisääntyy!] että jokainen aikuinen [Puhemies koputtaa] työikäinen, työkykyinen ihminen voisi elättää itsensä ja perheensä ensisijaisesti työnteolla ja että esimerkiksi kokoaikatyötä olisi enemmän tarjolla, koska yksi köyhyysriski, josta tässä salissa on myöskin puhuttu ja joka erityisesti esimerkiksi naisia koskee, on se, että on osa-aikatyötä, joka ei ole henkilön omasta toivomuksesta. Eli me pyrimme tekemään työllisyyttä vahvistavia toimia. Niitä tänäänkin on tässä salissa jo käyty läpi, esimerkiksi paikallinen sopiminen on sellainen toimi, [Välihuutoja vasemmalta] ja myöskin monet sosiaaliturvaan tähtäävät uudistukset lähtevät siitä, että työnteko on ensisijaista ja aina kannattavaa jokaisessa tilanteessa eli kannattaa ottaa myöskin lyhytaikaista työtä vastaan. Näitä toimia me teemme, emme pahantahtoisuuttamme.

Ja sitten täytyy kyllä myöskin sanoa, että eivät leikkaukset [Puhemies koputtaa] ole kenellekään mieluisia. Näitä joudutaan tässä talouden tilanteessa valitettavasti tekemään, [Vasemmistoliitosta: Se on teidän arvovalinta!] ja se on tosiasia. Valitettavasti näin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Moni meistä viettää joulua perheensä ja läheistensä kanssa. Perheet kokoontuvat yhteen ja viettävät aikaa joulunpyhät. Valitettavasti kuitenkin moni tässä maassa on myös yksin. Joulu voi olla erityisesti heille henkisesti raskas juhla, jolloin yksinäisyys korostuu vielä tavallista arkea enemmän. Yksinäisyys on erittäin vakava ongelma, eikä se kosketa vain sitä kokevia ihmisiä. Pitkäkestoinen yksinäisyys heikentää merkittävästi ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Erityisesti yksinäisyys koskettaa ikäihmisiä. Näin joulun aikaan esimerkiksi monella ikäihmisellä saattaa olla ensimmäinen joulu yksin puolison kuoleman jälkeen.

Arvoisa puhemies! Kysynkin ministeri Juusolta: miten voisimme huomioida lähimmäisemme ja lievittää yhteiskunnallisin toimin yksinäisyyttä erityisesti näin joulun aikaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomessa on enemmän yksinäisiä ihmisiä kuin koskaan ennen, ja tämä ei koske pelkästään ikäihmisiä, vaan myöskin nuoria. Tämä on uusi ja kasvava ilmiö, mikä on kiihtynyt koronavuosien jälkeen, ja pidän sitä erittäin huolestuttavana. Se, mitä me jokainen voimme tietysti tehdä itse, on se, että pyrimme järjestämään yhteisöllisiä tilaisuuksia — monet järjestöt tekevät näitä — ja myöskin omalta osaltamme muistamme isovanhempia, että muistamme myöskin meidän nuoria, pyrimme saattamaan meidän nuoria yhteen ja miettimään, millä tavalla me voisimme yhteisöllisyyttä tukea.

Hallitus tukee tätä ruohonjuurityötä esimerkiksi ruoka-aputyöllä. Me olemme nyt vakinaistaneet ruoka-aputyön tuen kolmeen miljoonaan euroon vuosittain, ja siitä on haku tällä hetkellä käynnissä. Tämä on myöskin asia, mikä mahdollistaa yhteisölliset ruokailut, eli ei pelkästään ruokakassien jakoa, [Puhemies koputtaa] vaan myöskin yhteisöllisiä ruokailuhetkiä, [Puhemies koputtaa] ja sehän on erittäin tärkeää näin joulun aikaan. [Vasemmalta: Sosiaaliturvaako ruokajonot?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Alkuperäinen edustaja Mehtälän kysymys koski ruokaa, joten jatkan tästä teemasta ja kotimaisesta ruuantuotannosta. Meidän tehtävämme täällä on varmistaa, että kaikilla suomalaisilla on varaa terveelliseen kotimaiseen ruokaan ja että tuottajilla on Suomessa tulevaisuudessakin edellytykset tuottaa kotimaista ruokaa myös meidän joulupöytiimme. Jouluruuat, kuten laatikot ja rosollit, ovat hyvä esimerkki siitä, että meillä on kautta historian syöty kotimaista, myös kasvipohjaista ruokaa. Toivon, että nämä perinneruuat pysyvät joulupöydissämme myös tulevaisuudessa. Meillä on mahdollisuuksia Suomessa kasvattaa kotimaisen kasvipohjaisen ruuan tuotantoa ja näin vahvistaa myös huoltovarmuuttamme. Kysynkin teiltä, ministeri Essayah: miten hallitus kotimaisen ruuantuotannon edellytyksiä parantaessaan edistää myös kasvipohjaista ruoantuotantoa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin meillä erilaiset kasvislaatikot ovat sitä suomalaista perinteistä joulupöydän antia, ja niitä kyllä voidaan suositella kaikille.

Meillä kasvuohjelmassa, joka kuuluu tähän meidän kestävän ja kannattavan ruokastrategian 2040 alle, ihan selkeästi kasviproteiinin tuotanto on myöskin yksi osa tätä kasvuohjelmaa, ja on tärkeää, että me Suomessa myös pidämme huolta siitä, että pystymme lisäämään kasviproteiinin tuotantoa Suomessa. Mutta tämä sama asia on noussut esille eurooppalaisessa keskustelussa, ja tällä hetkellä esimerkiksi EU:n puolella pohditaan sitä, miten pystyttäisiin lisäämään EU-jäsenmaissa kasviproteiinin suhteen parempaa omavaraisuutta. Tämä on noussut myöskin neuvostossa keskusteluun, ja on etsitty eurooppalaisia keinoja.

Samalla on pidettävä huolta, että silloin, kun puhumme proteiiniomavaraisuudesta, ei unohdeta myöskään kalaa, joka on erittäin hyvä proteiininlähde. Tässä voin suositella myöskin suomalaista kalaa sinne joulupöytiin, ja saamme sitä myöden varmasti hyvin herkullisen jouluaterian kasaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Joulu on jo ovella, ja monessa kotitaloudessa pohditaan sitä, miten joulua oikein vietetään ja mitä laitetaan ruokapöytään ja minkälaisia lahjoja ostetaan. Liian monessa kotitaloudessa, perheessä, taas pohditaan sitä, miten selvitään tästä ja huomisesta. Joulu ei muuta tätä asetelmaa vaan päinvastoin alleviivaa sen raadollisuutta.

Hyvä hallitus, te olette leikanneet sosiaaliturvasta ja pienituloisille tärkeistä palveluista, te kuritatte sairaita ja muita vaikeammassa asemassa olevia. Tällä viikolla käsittelyssä oleva budjetti ei tuo siihen muutosta. On arvioitu, että teidän toimienne johdosta 17 000 lasta ajetaan köyhyyteen.

Valtiovarainministeri Purra: Puolueenne mainosti, että nyt on metsästäjän ja ampumaurheilijan joulu, kun rahaa laitetaan ampumaratoihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Siitähän saa ruokaa! — Se on tärkeää tässä maailmantilanteessa!] Kysynkin, tuleeko teidän vahtivuorollanne vielä joulu myös pienituloisen perheen lapselle? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Muistuttaisin edustajia, että ministerit vastaavat täällä hallituksen, eivät puolueidensa tai eduskuntaryhmiensä puolesta. [Veronika Honkasalo: Sehän oli valtion budjetti!] — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Erityisen kovaa kotitalouksien tiukkaan rahatilanteeseen vaikuttivat korkeat hinnat eli inflaatio, [Suna Kymäläinen: Ja arvonlisäveron korotus!] joka käynnistyi paitsi koronan jälkeen mutta erityisesti energiakriisin myötä ja Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Hintojen kehitys on ollut aivan valtaisaa monilla aloilla, esimerkiksi sähkön hinnassa, liikennepolttoaineiden ja myös ruuan hinnassa.

Nyt kuitenkin inflaatio on selvästi hidastunut, ja tämä on yksi syy siihen, että nimenomaan se ostovoima paranee. Samaan aikaan palkat ovat nousseet selvästi enemmän. [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä] Toisaalta se korkojen lasku vaikuttaa monissa kotitalouksissa myös esimerkiksi lainanlyhennysten kautta siihen, minkä verran rahaa on käytössä.

Julkisen talouden korjaamiseksi olemme joutuneet tekemään monia säästötoimia myös sosiaalietuuksiin kohdistuen. Se, mitä me tavoittelemme tällä kokonaisuudella, on parempaa, vauraampaa Suomea, jossa olisi enemmän työtä, [Puhemies koputtaa] työpaikkoja, työntekijöitä ja turvallisuutta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Suomalaiseen jouluun kuuluu perinteiseen tapaan runsas joulupöytä, ja pöytään kannetaan monenlaista herkkua, syötävää mutta myös juotavaa. Osalla suomalaisista joulupöytään kuuluu myös alkoholi. Joulunalusaikana alkoholin myynti kasvaa. Erityisesti lapsiperheiden taloudellinen tilanne on nyt tiukka. Monet hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset näkyvät lasten ja perheiden arjessa. [Juho Eerola: Alkoholin verotus nousee!] Liian moni hakee huolten keskelle helpotusta alkoholista. Osa nauttii sitä lasin tai pari, osalla juominen riistäytyy pitkien pyhien aikana käsistä. Tästä kärsivät kaikki läheiset, puoliso ja etenkin lapset. Jopa 90 000 lasta Suomessa joutuu lapsuusaikanaan kärsimään vanhempansa vakavasta päihdeongelmasta. Monessa perheessä tänäkin jouluna joulupukin sijaan vieraaksi tulee poliisi setvimään päihtyneiden vanhempien välisiä riitoja.

Hallitus on alentanut alkoholin verotusta, [Sinuhe Wallinheimo: Ei ole!] nostanut kaupassa myytävän alkoholin prosenttirajaa, ja aikomuksenanne on sallia myös alkoholin kotiinkuljetus. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei pidä paikkaansa! — Juho Eerola: Eihän ole! Alkoholin verotus nousee!] Kysyn pääministeriä sijaistavalta valtiovarainministeri Purralta: onko hallitus sitä mieltä, [Puhemies koputtaa] että alkoholia ei ole saatavilla riittävästi, riittävän helposti ja riittävän halvalla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustajan kysymys on erittäin vakava, ja uskon, että me kaikki, jos emme omakohtaisesti niin lähipiiristä, tiedämme tämän ongelman vakavuuden.

Kysymyksestä haluan korjata kuitenkin siinä esitetyt väitteet hallituksen alkoholiverotuksesta. Me kiristämme alkoholin verotusta kokonaisuudessaan. [Anne Kalmari: Kaljavero laskee!] — Kyllä, aivan totta, olutveroon on tehty pieni alennus, [Juho Eerola: Sehän on maataloustuote!] millä muun muassa tavoitellaan juuri hetki sitten puhuttua kotimaisen tuotannon lisäämistä. Sillä halutaan tukea esimerkiksi kotimaista pienpanimotoimintaa. Mutta yleisesti nimenomaan alkoholin verotus kiristyy ja olemme tehneet siihen vielä lisää kiristyksiä alun perin aiotun ympärille. [Petri Huru: Juuri näin, se oli muunneltua totuutta keskustasta! Kokonaisverotus nousee!]

Sitten kun katsotaan näitä tutkimustuloksia esimerkiksi siitä, mitä aiempien vuosien alkoholipolitiikan liberalisointi on aiheuttanut, niin se ei ole lisännyt alkoholinkulutusta. Mutta samaan aikaan tunnistan ehdottomasti tämän kysyjän huolen erityisesti niiden lasten osalta, jotka joutuvat elämään perheissä, [Puhemies koputtaa] joissa alkoholi on ongelma.

Arvoisa herra puhemies! Joulukuun alussa uutisoitiin, että Kokkolaan suunnitellaan alumiinitehtaan rakentamista. Toteutuessaan tehdas työllistäisi 1 500 ihmistä ja vastaisi hallituksen tavoitteisiin lisätä investointeja puhtaan siirtymän hankkeisiin liittyen.

Juuri tänään on myös annettu esitys suurten teollisten investointien verohyvityksestä, joka tuo Suomeen lisää vastaavia hankkeita ja sen myötä kasvua. On kuitenkin tiedossa, että useat hankkeet jäävät toteutumatta ja investoinnit karkaavat muihin maihin erittäin vaikeiden, pitkien, kalliiden luvitusprosessien takia. Osana hallitusohjelman tavoitteita vahvistaa investointiympäristön houkuttelevuutta on aloitettu viranomaisprosessien sujuvoittaminen sekä käsittelyaikojen nopeuttaminen. Perussuomalaiset pitävät erittäin tärkeänä, että investoinnit etenevät Suomessa.

Arvoisa ministeri Mykkänen, kysynkin teiltä: mitä muita toimenpiteitä ympäristöministeriössä on aloitettu ongelmalliseksi havaitun lainsäädännön sujuvoittamiseksi, jotta saadaan näitä kasvua lisääviä investointeja Suomeen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Hurulle tärkeästä kysymyksestä. Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut eduskunnan tällä viikolla hyväksymän rakennuslain korjaussarjan, jonka yhtenä keskeisenä uudistuksena on puhtaan siirtymän sijoittumislupa, joka mahdollistaa aivan uudenlaisen nopean luvituksen juuri puhtaan siirtymän kannalta tärkeisiin isoihin teollisuushankkeisiin ja luo myös takuuajan kaikkien suomalaisten rakennuslupahakemuksille, myös omakotirakentajille.

Tänään on tasavallan presidentti vahvistanut myös vesienhoidon ja vesiluvituksen muutokseen liittyvän lain, joka mahdollistaa tällaisissa puhtaan siirtymän hankkeissa myös sen tasapainon, että voidaan poiketa tietyissä tilanteissa vesienhoidon tavoitteissa rajatusti, jotta saadaan tärkeitä puhtaan siirtymän investointeja Suomeen.

Mitä muuta teemme? Seuraavan vuoden tärkeä hanke myös täällä eduskunnassa on säätää tähän maahan yhden luukun palvelu takuuajoilla varustettuna kaikkeen luvitukseen lähtien ympäristöluvista, vesiluvista ja luonnonsuojelulain poikkeusluvista ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Hallituksen aikeena on alkuvuodesta saattaa eduskunnalle esitys vuosikymmeniin suurimmasta lupareformista.

Samoin alueidenkäyttölaki [Puhemies koputtaa] tulee sujuvoittamaan ja iso hanke ydinvoimalaki, jonka on tarkoitus tehdä Suomesta modernisoidun lain avulla maailman houkuttelevin puhtaan energian maa. [Puhemies koputtaa]

Kiitos myös kysyjälle ja koko eduskunnalle. Taitaa olla viimeinen vastaukseni kyselytunnille tässä valtioneuvoston jäsenen tehtävässä. Hyvää joulua omasta puolestani. [Antti Kurvinen: Menestystä Espooseen!]

Arvoisa herra puhemies! Näin joulun alla tavataan sanoa, että arkihuolesi pois jo heitä, ja ehkä sopii sanoa myös, että arkiaskareet pois jo heitä, ja miksei jopa aivan, että arkiaskartelut pois jo heitä. Ajattelemme näin aivan erityisesti teitä, Purra-tonttu, kun tekin käytte odotetulle joulutauolle, ja kun tunnemme teidät taitavana saksien käyttäjänä, [Naurua] niin josko nyt ne arkiaskartelut saksien kanssa jätettäisiin ja voisitte ryhtyä tekemään saksillanne vaikka tällaisia paperilumihiutaleita. Olette oikein taitava leikkaamaan, ja varmasti osaisitte tällaisia paperilumihiutaleita leikata. Niistä tulee oikein hienoja. Voi voida syntyä vaikka näin komea malli. [Edustaja näyttää paperista lumihiutaletta] Voitte toki tehdä aivan omiakin mallejanne, kun niin ketterästi saksia käytätte. Tiedä vaikka saisitte aikaiseksi suoranaisen vientimallin: vaikka sellaisen vientimallin, jolla ne Korvatunturin tontutkin saisivat oikein mojovat palkankorotukset ensi jouluksi, oikein semmoiset tasa-arvoiset. Tiedä mitä kaikkea niillä joulusaksilla saisi tehtyä.

Näillä paperilumitähdillä me opposition kaikki tontut haluamme toivottaa teille, Purratonttu, ja kaikille hallituksen tontuille oikein hyvää ja rauhallista joulua.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia Tuppurais-tontulle [Naurua] tästä vientimalli-ideasta. Näkisin, että tämä askartelu, olivat sitten sakset tylpät tai hyvinkin terävät, ei kuitenkaan ehkä takaa meille sellaista tulevaisuutta, jota hallitus tavoittelee. Sanoisin, että vaikka askartelu mukavaa on ja teidänkin tuotoksenne olivat hyvin kauniita, niin niitä on parempi tehdä siellä kotona vaikka perheen kanssa eikä kuvitella, että niillä ainakaan suuresti kasvua saataisiin aikaiseksi.

Mutta lupaan jouluna käyttää saksia pääasiassa lahjanarun vetämiseen ja paperin leikkaamiseen. Haluan toivottaa Tuppuraisen tontulle hyvää joulua ja samoin koko sosiaalidemokraattiselle ryhmälle ja koko oppositiolle ja muutenkin koko eduskunnalle, ja tietenkin kaikille, jotka tätä kyselytuntia seuraavat. Och samma på svenska: god jul till alla.