Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps) | Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok) | Suullinen kysymys Ukrainasta paenneiden majoittamisesta (Sari Essayah kd) | Suullinen kysymys Ukrainasta paenneiden auttamisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kysymys rasismin vastaisista toimista  oppilaitoksissa (Merja Mäkisalo-Ropponen sd) | Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä  turvallisuuspolitiikassa (Pasi Kivisaari kesk) | Suullinen kysymys rasismin vastaisista toimista (Inka Hopsu vihr) | Suullinen kysymys henkilöstön riittävyydestä julkisella sektorilla (Katja Hänninen vas) | Suullinen kysymys kevään ylioppilaista (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kyselytunti

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Saarikko totesi muutama päivä sitten, että jokaisen suomalaisen on varauduttava tinkimään elintasostaan tässä maailmantilanteessa. Suomen eduskunnan tärkein tehtävä on kuitenkin varmistaa, ettei tinkiminen ole suomalaisille kohtuutonta eikä epäoikeudenmukaista. Hallitus nimittäin nyt kohtelee suomalaisia epäoikeudenmukaisesti. Samaan aikaan, kun suomalaisia kehotetaan varautumaan vyön kiristykseen, hallitus kohdentaa lisäresursseja muun muassa Afrikkaan, ilmastokehitysapuun — jopa tuplaten sen. Suomalaiset nuolevat näppejään, eikä helpotusta esimerkiksi kuljetusyrittäjille ja kansalaisille bensapumpulla näy. Arvoisa ministeri Saarikko, miksi ette leikkaa toissijaisista ja jopa haitallisista menoista ja kohdenna niitä tässä tilanteessa suomalaisten pärjäämiseen?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Ensiksi toivon, että myös kehitysyhteistyöstä vastaava ministeri Skinnari saa vastata tähän kysymyksessä olleeseen väitteeseen, joka liittyi näiden asioiden vastakkainasetteluun.

Hallitus teki linjauksia useampi viikko sitten, ja ne realisoituvat tuota pikaa eduskuntaan esityksiksi, jotka liittyvät tämän energianhinnan nousun vaikutuksiin kansalaisiin. Kohdistimme suurimmat ratkaisut nimenomaan työmatkaliikkujiin ja työmatkaliikenteen verovähennyksiin. Tämä on varmasti monen suomalaisen mielestä riittämätön ratkaisu, mutta se oli ensisijaisuusjärjestyksessä meille tärkein päätös.

Toinen iso kokonaisuus liittyy nyt kuljetusalaan, joka on väistämättä ahdingossa tällaisten energianhintojen äärellä, varsinkin kun sopimushinnoittelussa tuo hintojen nousu ei kuljetusalalle vielä näy. Tätä ratkaisua hallituksen piirissä parhaillaan valmistellaan, mikä olisi nopeimmin vaikuttava ja tehokkain keino kuljetusalan tueksi.

Ymmärrän hyvin, että monen suomalaisen arki on tällä hetkellä kohtuuttoman vaikeaa taloudellisesti, ja siksi olen tyytyväinen, että esimerkiksi perusturvaa on tällä vaalikaudella paljon vahvistettu.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Katsotaan, jos myös ministeri Skinnari saisi tässä mahdollisuuden. — Edustaja Lundén.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallitus ei ole valmis peruuttamaan tuumaakaan maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikastaan, ei edes silloin, kun Venäjän sotatoimet tuntuvat rajusti suomalaisten arjessa.

Monissa Euroopan maissa, viimeisimpänä Ruotsissa ja Saksassa, polttoaine- ja energiahintoja kompensoidaan suoraan kansalaisille ja veroja lasketaan, jotta hintakriisistä päästään yli. Tällainen on isänmaallista politiikkaa. Täällä ei ota selvää edes siitä, nostaako hallitus polttoainehintoja entisestään vai ei. Ilmastoministeri Kari juuri sanoi, että jakeluvelvoitteen kiristys säilyy ja liikenteen päästökaupan valmistelu jatkuu. Ministeri Saarikko puolestaan sanoi, että jakeluvelvoitetta voisi ehkä alentaa väliaikaisesti. Ota tästä nyt sitten selvää.

Arvoisa ministeri Saarikko, milloin oikeasti autatte suomalaista ja kohdennatte maailmanparantamiseen menevät sadat miljoonat suomalaisille? [Jukka Gustafsson: Täällä elää maailman onnellisin kansa!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Minulla on selvästi ollut väärä ymmärrys. Olen nimittäin käsittänyt niin, että perussuomalaisetkin ovat joutuneet tarkistamaan omaa linjaansa, joka on perustunut loputtomalle kritiikille hallituksen ratkaisuista satsata Suomen energiaomavaraisuuteen ja uusiutu-viin energioihin. Nyt nimittäin on niin, että pelkästään vakava ilmastonmuutos ei ole tuohon keskeinen syy, vaan syynä on perusteltu tarve katkoa Suomen ja koko Euroopan energiariippuvuus Venäjästä. Ettekö te olekaan tästä tarpeesta samaa mieltä?

Nämä ovat nimittäin niitä ratkaisuja, joiden ääressä on vain pakko toimia. Siksi tämä hallitus kohdistaa tänä vuonna uusiutuvan energian investointeihin ja samalla Suomen omavaraisuuteen historiallisen paljon rahaa, ja me joudumme tekemään näitä ratkaisuja myös lisää, jotta me katkomme energiariippuvuuden Venäjästä — se on Suomelle strateginen ja tärkeä valinta. Onneksi työ tässä on hiukan vähäisempi urakka kuin monelle Keski-Euroopan maalle, ja tuo työ on onneksi Suomessa aloitettu hyvissä ajoin. Tämän politiikan takana on perusteltua seistä etenkin näinä aikoina, kun kyse on myös Suomen turvallisuudesta.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Monesta puolueesta on kuultu Ukrainan sodan syttymisen jälkeen, että tärkeysjärjestykset ovat menneet uusiksi. Perussuomalaisten sen sijaan ei ole tarvinnut muuttaa tärkeysjärjestyksiä — tällä hetkellä se nähdään erityisen hyvin.

Se, että valtiovarainministeri viittaa siihen, että esimerkiksi sinne Afrikan ilmastorahoitukseen täytyy nyt lisätä rahaa eli uudelleenkohdentaa, kuten hallitus on sanonut, on nimenomaan pois jostakin muualta. Te teette poliittisia päätöksiä allokaatiolla, jakamalla rahaa eri kohteisiin, tilanteessa, jossa Suomen omat kansalaiset kärvistelevät nousseiden hintojen kanssa, miettivät, miten he tulevat toimeen, kuljetusyrittäjät taistelevat kohonneiden hintojen kanssa, ruoantuotanto on kriisissä, epävarmuus kasvaa. Se, että te päätätte uudelleenkohdentaa Afrikan ilmastotoimiin lisää rahaa, on poliittinen valinta. Arvoisa valtiovarainministeri Saarikko, voisitteko nyt ilman virkakieltä vastata kansalaisille: Miksi hallitus ei kykene peruuttamaan tällaisia päätöksiä tällaisissa oloissa? Miksi se ei kykene laittamaan tärkeimpiä asioita ensin?

Puhemies Matti Vanhanen

Ottaako ministeri Skinnari? [Oikealta: Se kysymys oli Saarikolle!]

Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja! Olemassa olevat ilmastohaasteet eivät ole kadonneet minnekään, päinvastoin. On totta, että tämä hallitus ja itse asiassa suuri osa maailmasta Pariisin sopimuksella ja muilla sitoumuksilla ovat sitoutuneet siihen, että taistelemme ilmastonmuutosta vastaan ja samalla taistelemme siitä, että ei synny nälänhätää ja ei synny pakolaisuutta. Minä luulen, että meillä on tässä, arvoisa edustaja, aivan yhteinen tavoite.

Ja toiseksi: Me emme ole laittaneet mitään uutta rahaa minnekään, päinvastoin. Me toimimme kehyksien sisällä, me teemme paljon sijoitusmuotoista toimintaa.

Ja kolmanneksi: tässä aukeaa valtavat mahdollisuudet suomalaisille yrityksille ja suomalaiselle työlle maakunnissa ympäri Suomea tehdä niitä ratkaisuja, joilla me elämme tulevaisuudessa ja joilla meidän lapsemmekin saavat leipänsä niistä yrityksistä. [Välihuutoja]

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Savio.

Arvoisa puhemies! Hallituksen on kiinnitettävä nyt huomio perusasioihin. Sen on muun muassa huolehdittava elintarviketuotantoketjun toimivuudesta. Polttonesteiden hintojen alentamiseksi on toistaiseksi luovuttava jakeluvelvoitteesta. Huoltovarmuuskeskuksen johdon ja vastaavan ministerin on puolestaan varmistettava varmuusvarastojen riittävyys, jotta kevään 2020 virheet eivät toistu.

Arvoisa puhemies! Toivon lisäksi valtiojohdon tekevän jatkuvaa aktiivista taustatyötä Suomen Nato-jäsenyyden edistämiseksi. On myös aiheellista käynnistää irtautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Venäjän kansalaisten Suomessa tekemät kiinteistökaupat on käytävä tarkoin läpi ja purettava tarpeen mukaan. Kaksoiskansalaisuuksia on tarkasteltava kriittisesti ja rajaturvallisuutta parannettava Venäjän tai Valko-Venäjän alueelta mahdollisesti lähetettävien siirtolaisvirtojen varalta. Kysyn: onko hallitus varautunut ja ryhtynyt näihin Suomen ja suomalaisten turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministerin sijainen Saarikko.

Arvoisa puhemies! Edustajan kysymys oli hyvin laaja. Yhdyn kuitenkin sen perusajatteluun: on keskityttävä nyt aivan ydinasioihin, ja niistä kaikkein tärkein on suomalaisten turvallisuus. Ja kyllä, hallitus työskentelee tämän eteen joka päivä, joka ikinen valtioneuvoston jäsen omalla vastuualueellaan.

Ennen kaikkea tärkeintä on tietenkin nyt Puolustusvoimien määrärahojen riittävä turvaaminen tässä tilanteessa, mutta turvallisuus on paljon muutakin. Edustaja, nostitte esiin esimerkiksi suomalaisen ruoan ja energian. Olemme tehneet ratkaisuja siitä, miten maataloudelle kohdistetaan nyt hätäapuna valtion ratkaisuna akuutin kassakriisin vuoksi lisäeuroja, ja lisäksi tarvitaan markkinat, kauppa ja teollisuus mukaan. Energian osalta tulemme tekemään vastaavia päätöksiä, ja myös jakeluvelvoite hyvin monimutkaisena asiana on pöydällämme. Emme halua vaarantaa investointeja, joita siihen on liittynyt.

Tässä yhteydessä haluan myös lausua kiitoksen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle, joka on omilla kannanotoillaan nähnyt tilanteen: vihreä siirtymä on nyt pakollinen. Tunnistan tämän kannanoton viisauden, johon myös hallituksen politiikka perustuu.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Antikainen.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Moni Euroopan maa kompensoi kohonneita energian hintoja, viimeisimpänä Saksa. Se antaa kansalaisilleen 300 euroa sekä ylimääräisen 100 euron lapsilisän. Monet muutkin Euroopan maat tekevät tätä paitsi Suomi — siis te, hallitus.

Arvoisa puhemies! Milloin te, arvoisa hallitus, toimitte näin? Milloin te autatte suomalaisia ihmisiä? Oletteko valmiita esimerkiksi laskemaan polttoaineveroa tai esimerkiksi poistamaan dieselin käyttövoimaveron? Toivon nyt selkeitä vastauksia tähän hyvin yksinkertaiseen kysymykseen. — Kiitos. [Eduskunnasta: Kuultiin tiistaina, ettei ole keinoja!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Hallitus Suomessakin on tehnyt päätöksiä energiahintojen nousun vuoksi. Niistä tärkein ja suurin ratkaisu on ollut verotukseen liittyvä työmatkavähennys autoa työmatkalla käyttävien suomalaisten arjen lisäeurojen turvaksi.

Mitä tulee esimerkkiinne Saksasta, moni maa on huomattavasti enemmän riippuvainen Venäjältä tuodusta energiasta, etenkin maakaasusta, myös kotitaloudet. Tuo hinnannousu on ollut noin kymmenkertainen. Meidän onnemme tässä muutoin hyvin vaikeassa tilanteessa on se, että energiaratkaisumme eivät ole perustuneet niin vahvaan riippuvuuteen Venäjästä eivätkä muutenkaan vaikkapa kotitalouksien osalta erityisesti maakaasuun.

Toinen seikka, joka on väistämättä todettava: Meidän valtiontaloutemme tilanne ei välttämättä ole laisinkaan niin hyvä kuin monen verrokkimaan, jotka kysymyksessä nostitte esiin. Taustalla on 15 miljardin velka koronasta. Näille kriisitoimille tuon vaikean ajan yli oli laaja tuki eduskunnassa. Emme ole sulkeneet pois jatkotoimia, mutta me etenemme kiireellisyysjärjestyksessä. Nyt pöydällä ovat kuljetusalan kysymykset.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Sankelo.

Arvoisa puhemies! Tällä vaikealla hetkellä on osattava priorisoida menoja. [Ben Zyskowicz: Tästä on kysymys!] Nyt tarvitaan panostuksia turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja ruoantuotannon turvaamiseen, ja kokoomus tukee näitä kokonaisuuksia, kunhan tulee järkeviä, perusteltuja esityksiä. [Ben Zyskowicz: Ja jostain pitäisi myös vähentää!]

Hallitukselta on tulossa esitys maataloustuotannon turvaamiseksi. Kansalaisten elintarvikkeiden saatavuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Tarvitaan markkinoiden omia toimia, huoltovarmuustukea ja energiaveron palautusjärjestelmän kehittämistä. Tämä järjestelmähän itse asiassa on hyvin oikeudenmukainen tapa tukea aktiiviviljelyä eli niitä viljelijöitä, jotka oikeasti tuottavat elintarvikkeita. Palautusjärjestelmä ei kuitenkaan tällä hetkellä kokonaisuudessaan toimi. Esimerkiksi maatalousurakointi ei kuulu tämän järjestelmän piiriin. Kysyisinkin: onko tarkoitus parantaa tätä järjestelmää myös tältä osin, jotta kasvukauden kylvöt voidaan toteuttaa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Leppä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Sankelo on asian ytimessä. Me viime viikolla päätimme hallituksessa tuosta paketista, jonka reunaehdot nyt sitten eilen komissio julkisti, sen, minkälaisin reunaehdoin koko Euroopassa näitä toimia huoltovarmuuden, ruoantuotannon, edellytysten turvaamisessa tehdään. Siellä on paljon joustoja asioissa, joihin me lähdimme alun alkaen näitä joustoja hakemaan, ja nyt meillä on tämä tieto, mitä ne ovat. Nyt meillä on viimeistelyssä tuon paketin yksityiskohdat, ja ne mainitsemanne toimenpiteet ovat kaikki harkinnassa.

Nyt en tässä kohdassa vielä voi sanoa, kun tuo valmistelu on kesken, mitä lopuksi valitaan, mutta siinä on kolme periaatetta: yksi on nopeus — nopeasti pitää myöskin saada nyt sitten rahat tilille — sitten ovat ne toimenpiteet, joita meillä nyt on käytössä, eli nykyiset mekanismit, joiden kautta se tapahtuu, ja kolmas on se, että se menee ruoantuotantoon. Ne ovat ne kolme periaatetta, joilla tämän yksityiskohtia valmistellaan, ja toivon mukaan pystymme sen lähiaikoina myöskin julkisesti kertomaan, mitä se sisällään pitää.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Niemi.

Arvoisa herra puhemies! Minulta kysyttiin äskettäin, että jos on kriisi, eikö silloin maailmaa syleilevät asiat kannattaisi unohtaa ja keskittyä oman maan hyvinvointiin ja toimivuuteen. Suomi on moneen Euroopan maahan verrattuna hyvin laaja maa, ja siksi täällä tulee enemmän kuin muualla Euroopassa varmistaa edullisen polttoaineen saatavuus, jotta ihmisten ja tavaroiden liikkuminen onnistuu — sähköllä Suomen rekat eivät kulje. Arvoisa valtiovarainministeri, mitä sanon kuljetusyrittäjälle, joka kysyi minulta, eikö Suomen hallituksen pitäisi kriisiaikana tukea oman maan kulkemista ja kuljetusten huoltovarmuutta tekemällä kaikkensa, jotta polttoaine pysyy järkevän hintaisena, eikä keskittyä juuri silloin parantamaan maailmaa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kuljetusyrittäjille — sille, joka teille kysymyksen esitti, ja muille — voin kertoa, että hallitus valmistelee nyt näitä keinoja.

Yhtenä vaihtoehtona on keskittyä ratkaisemaan tämä jakeluvelvoitteen kautta väliaikaisella alentamisella. Se ei ole ongelmaton, koska aiheeseen liittyy myös paljon investointeja ja tärkeä tulevaisuuden suunta liikenteen päästöttömyydestä.

Toinen tapa on aikaisemmin koronakriisistä tutun kustannustuen kaltainen suora tuki yrityksille. Siinäkin olisi tärkeää kuitenkin huolehtia, että maksatus onnistuisi nopeasti.

Kolmas tapa on varmistaa, että tämä akuutti kassakriisi ei ole kaatamassa yrityksiä turhaan, ja myös lainavaltuuksien avulla auttaa yrityksiä.

Näitä keinoja me valmistelemme työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden ministeriöiden kanssa, ja varautumisen ministerityöryhmä tätä kokonaisuutta käsittelee.

Mutta, hyvä edustaja, osuutenne ”maailman syleilystä”: Tämä kaikki on edessämme juuri siksi, että tämä Suomi ei ole saari vaan meihin vaikuttavat maailmanmarkkinahinnat öljyssä ja muualla energiassa, ja me emme ole myöskään yksin, vaan Ukrainan hätä on myös meidän hätämme. Maailmaa syleilevää, oikeaa politiikkaa on auttaa Ukrainaa ja myös sieltä pakenevia ihmisiä. [Ben Zyskowicz: Hyvä, ja mistä vähemmän tärkeästä te sitten säästätte?]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kotiaho.

Arvoisa puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]

No niin, kuuluuko nyt?

Arvoisa puhemies! Hallituksella onneksi on nyt ajatus muuttumassa huoltovarmuuden varmistamiseksi, hyvä niin. Mutta nämä ovat vain puheita, eivät tekoja.

Kuljetuselinkeinosta on puhuttu — nyt otan sen esimerkiksi — sen jatkumisen varmistamisesta. Puut ja turpeet jäävät ajamatta ja hakkeet tekemättä, jos ei päätöksiä tehdä nopeasti. Nyt tarvitaan kiireisiä tekoja eikä vain suunnitelmia ja puheita. Tuleeko nopeita päätöksiä, ministeri Lintilä? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Mikrofoni.

Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tässä salissa on useamman kerran käyty läpi, kyllä tämä tilanne tiedostetaan hyvin ja päätöksiäkin tulee. Ja tietysti niitten tekninen toteutus kestää, se vaatii sen oman aikansa, mutta sen sanon suoraan, että ei ole olemassa mitään yhtä helppoa keinoa. On viitattu jakeluvelvoitteeseen, että sitä kautta tuotaisiin ratkaisu tähän tilanteeseen. Ei se tule kompensoimaan tätä tilannetta, mitä näitten hintojen nousun kannalta on tapahtunut. [Juha Mäenpää: Verot pois!]

Ainut sellainen, voisiko sanoa, tilanteeseen nopeasti vaikuttava tekijä olisi se, että ne yhtiöt, joilla ei ole kuljetussopimuksessa indeksitarkistusta hintojen osalta — vetoaisin hyvin vahvasti siihen osapuoleen — ottaisivat sopimukseen tämän mukaan. Meillä taitaa olla noin 60 prosenttia yrityksistä, joilla on sopimuksissa indeksiehto, mutta liian moni on ilman sitä. Ja hyvin vakavasti vetoan näihin yhtiöihin, että ottakaa indeksiehto sopimukseen.

Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa huolestuttaa jokaista suomalaista. Turvallisuus on nyt asetettava etusijalle. Maanpuolustuksen menot on asetettava korkeammalle tärkeysjärjestyksessämme, myös valtion budjetissa. Samalla vahva julkinen talous on osa yhteiskunnan kokonaisvarautumista, taloudellista kriisivalmiutta. Valtiovarainministeri Saarikko sanoi Helsingin Sanomissa, että ”nyt ei ole oikein avata velkahanoja monella rintamalla tai suhtautua avokätisesti kaikkiin menotarpeisiin”. Juuri näin.

Kysyn: Miten hallitus toteuttaa puolentoista viikon päästä kehysriihessään panostuksen Ukrainan sodan aiheuttamiin tarpeisiin ilman, että velkahanat — valtiovarainministerin sanoin — avataan kaikilla rintamilla? Aiotteko harrastaa vaikeita mutta vastuullisia valintoja, jotta panostukset riittävät Suomen turvallisuuteen tänään mutta myös tulevina vuosina, tulevissa kriiseissä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä edustaja Mykkäsen kanssa siitä, että hyvä taloudenpito on osa turvallisuuttamme, ei vain tänään vaan myös huomenna. Me tulemme tekemään talouspäätöksiä pitkälle aikavälille julkisen talouden suunnitelmassa, mutta joudumme myös tekemään lisätalousarvion, joka ylittää aiemman arviomme johtuen juuri niistä akuuteista, nopeista pyynnöistä, joita vaikkapa suomalaiset kunnat esittävät odottaessaan apua pakolaiskysymyksen ratkaisemiseen tai mitä Puolustusvoimat pyytävät meiltä nopeina lisäratkaisuina, tai vaikkapa täällä jo aiemmin esiin nostetuista maatalouden tai kuljetusalan kysymyksistä.

Mikä on sitten arvo- ja tärkeysjärjestys ja velan tilanne? Suomi on velkaantunut yli kymmenen vuotta putkeen. Vain Sipilän hallituskauden loppusuoralla päädyimme tilanteeseen, jossa menot ja tulot olivat tasapainossa. Sen jälkeen korona on velkaannuttanut meitä 15 miljardilla, ja joka ikinen vuosi olemme joutuneet tilanteeseen, jossa menot ja tulot eivät ole tasapainossa. Olemme tehneet alijäämäisiä ratkaisuja, ja näin joudumme tekemään myös ensi vuonna. Ja tuo tilanne heikkenee entisestään näiden turvallisuuden ja huoltovarmuuden menojen vuoksi. Mutta ei, me emme päädy samanlaiseen tilanteeseen kuin korona-aikana, jolloin yhteiskuntaa tuettiin laajalla rintamalla. Nyt ytimessä on turvallisuus ja varautuminen.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Te, valtiovarainministeri Saarikko, hieman kiersitte kysymystäni. Puhuitte lisätalousarviosta, joka on ymmärrettävä kiireellisiin, välttämättömiin tämän vuoden menoihin. Kehysriihessä päätöksenteko koskee ensi vuotta ja seuraavia kolmea vuotta.

Puhutte usein vastuusta ja valinnoista. Samaan aikaan käytännössä allekirjoititte jo vuosi sitten menokehyksen rikkomisen miljardilla eurolla, lisävelalla. Tämän vuoden aloititte lisäbudjetilla, joka lisäsi velkaantumista edelleen puolella miljardilla. Pahoin pelkään, että olette aika lailla mahdottoman edessä, jos ja — ymmärsin näin — kun lupaatte, että korotetut menokehykset pidettäisiin tuleville vuosille ja akuutit menot hoidetaan tämän vuoden puitteissa. Hallitusrivistönne on puhunut jo yli miljardin euron verran menolisäyksistä. Voitteko nyt todeta, kuinka paljon aiotte lisätä ensi vuoden menoja nyt voimassa olevien kehysten lisäksi? Vai voimmeko luottaa, että pysytte vastuullisina?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Hyvä, että esititte tämän kysymyksen uudelleen, jos en ollut vastauksessani tarpeeksi selkeä. Aloitetaan uudestaan.

Lisätalousarvio: Eli tämän vuoden budjetin osalta me joudumme tekemään nopeita ratkaisuja, kuten vaikkapa täällä esiin nostettujen maatalouden, pakolaisten tai Puolustusvoimien vuoksi. Mutta esimerkiksi Puolustusvoimien tarpeet eivät lopu tähän vuoteen, vaan olemme saaneet esityksiä, jotka kasvattavat menotarpeita myös tuleville vuosille, ja ne koskevat julkisen talouden suunnitelmaa pidemmälle aikavälille. Me joudumme rakentamaan kehykseen poikkeuslausekkeen näistä turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvistä menoista. Mutta se ei tarkoita, että ikään kuin aiemmat sitoumukset vaikkapa siitä, että me tulemme tekemään myös pysyviä menosäästöjä, etteikö niistä pidetä kiinni.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Multala.

Arvoisa puhemies! On hyvä kuulla, että hallitus on ymmärtänyt myös taloudellisen kriisinkestävyyden merkityksen. Äskeisessä kysymyksessä käsiteltiin priorisointia ja kansalaisten ostovoimaa. Niistä tulee jatkossakin pitää huolta. Vielä viime vuonna, viime vuoden loppupuolella, valtiovarainministeri Saarikko, esititte, että hallituskauden lopulla voisi olla paikka laskea ansiotuloverotusta. Tämä olisi yksi tapa huolehtia kansalaisten ostovoimasta ja samanaikaisesti myös helpottaa yritysten kustannuksia palkkaveron alentamisen kautta. Onko tämä keino edelleen hallituksen pöydällä myös kehysriihessä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Äsken vaaditte, että pitää olla taloudessa todella tiukka, ja nyt kysytte, tulisiko kuitenkin kansalaisille veronalennuksia. Täällä kuului äsken joku välihuutelu, olisiko hallituksen ratkaisu, että verot vain pois. Se ei valitettavasti voi olla minkään hallituksen ratkaisu. Tällaisessa pohjoismaisessa hyvinvointimallissa ei voi jättää kaikkia veroja pois, koska tämä perustuu siihen, että tulotasojen mukaan ihmisiä verotetaan ja sillä tätä yhteistä hyvinvointia rahoitetaan — myös turvallisuutta ja varautumista.

On kohdistunut paljon pyyntöjä verotuksen alentamiseen bensatankilla tai palkkapussissa, ja kaiken taustalla leijuu ja väijyy vakava inflaatioriski, joka näkyy nyt jo kauppojen hyllyilläkin. En ole sulkenut pois tätäkään kysyjän esittämää ratkaisua, mutta samalla on hyvä muistaa, että verotuloja pitää myös kerryttää, jotta tähän kaikkeen turvallisuuteen ja varautumiseen on varaa. Ajatus siitä, että me voisimme pitää kiinni kaikesta vanhasta, ei ole nyt mahdollinen, kun maailma muuttui helmikuun lopulla aivan järisyttävällä tavalla, ja sillä on heijasteensa myös talouteen. Isoin riski liittyy pitkittyneeseen korkeaan inflaatioon ja hiipuvaan talouskasvuun. Näitä yritämme kaikin mahdollisin tavoin välttää.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän sekä kysyjiä että vastaajia pitäytymään minuutin puheenvuoroissa. — Edustaja Sjöblom.

Arvoisa puhemies! Maamme julkinen talous on vaikeassa tilanteessa: huoltosuhteemme heikentyy koko ajan, ja velkaantuminen on kestämättömällä tasolla. Kestävä keino julkisen taloutemme vahvistamiseksi on työllisyyden kasvattaminen. Työpaikkojen luomiseksi ja säilyttämiseksi tarvitaan paljon erilaisia toimia. Yksi keskeisimmistä olisi paikallisen sopimisen laajentaminen koskemaan kaikkia yrityksiä.

Euroopassa on sota, pandemia on kurittanut maatamme kaksi vuotta. Kannan suurta huolta maamme yrityksistä. Yritysten edellytyksiä vastata tällaisiin vaikeisiin akuutteihin kriiseihin on parannettava, ja paikallinen sopiminen olisi yksi tällainen keino.

Kysynkin: mitä toimia hallitus aikoo tehdä paikallisen sopimisen edistämiseksi?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Kannattaa muistaa, että työllisyysaste tällä hetkellä on korkeammalla kuin se koskaan on ollut, eli hallituksen talouspolitiikka on edistänyt sitä, että yritykset pärjäävät. Suomeen on tehty investointeja — valtavia investointeja ihan tässä lähimenneisyydessä — ja tämä tuo sitä uutta uskoa tulevaisuuteen ja myös työtä.

Myös työllisyystoimia on tehty. Paikallinen sopiminen on hallituksen listalla, se on siellä työryhmässä, jossa kolmikantaisesti tätä käydään läpi. Tiedän, että oppositiopuolueen omissa laskelmissa on arvioitu tälle mittavat työllisyysvaikutukset, mutta niitä ei ole valtiovarainministeriö pystynyt todentamaan. Sen sijaan tämä hallitus on toteuttanut työllisyystoimia enemmän kuin edeltävä hallitus, ja ne on myös valtiovarainministeriön puolesta todennettu. Mutta paikallinen sopiminen etenee, kun siinä päästään eteenpäin yhteisen ymmärryksen kautta, ja työehtosopimusjärjestelmä on se, johon sen pitää pohjautua.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Puisto.

Arvoisa puhemies! Kaikki varautuminen on tehtävä, oli kyse sitten kansallisen maanpuolustuksen vahvistamisesta, varautumisesta hybridioperaatioihin tai, oman näkemykseni mukaan, myös Nato-jäsenyyden valmistelusta.

Tästä taloudellisesta puolesta, nyt kun kehysriihi ja julkisen talouden suunnitelman tarkastelu lähestyvät: ruoan ja energian hinnat ovat nousseet vahvasti. Toisaalta inflaatiota ovat ajaneet toimitusketjujen kapeikot, ja taustalla on sitten epätavanomaista rahapolitiikkaa elikkä pitkään jatkuneita nollakorkoja ja määrällistä elvytystä ja myös avokätistä fiskaalipolitiikkaa. Kun tätä kaikkea tarkastelee, tulee sellainen ajatus, että tässä on aika paljon epävarmuutta ilmassa ja tämä ei välttämättä ole ihan tilapäistä tai ihan ohimenevää ilmiötä.

Nyt kun kehysriihi lähestyy, miten te oikein lähestytte tätä epävarmuutta julkisen talouden suunnitelmassa siten, että nimenomaan meidän taloudellinen kokonaisturvallisuus varmistetaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Erittäin laadukas analyysi tästä vaikeasta tilanteesta. On kyllä myönnettävä, että tätä julkisen talouden suunnitelmaa, Suomen talouden reunaehtoja tuleville vuosille, rakennetaan nyt poikkeuksellisen sumuisassa tilanteessa. Samaan aikaan, niin kuin kollegaministeri Haatainen kertoi, meillä on historiallisen hyvä työllisyystilanne — se on auttamassa meitä, että tilanne on myönteinen. Samoin meillä on hyvä talouskasvu: meillä on ollut paljon investointeja, ja olemme saaneet Suomea liikkeelle koronakriisin jälkeen. Mutta toisaalta meillä on yhä koronan varjo, siitä tuleva hoitovelka ja 15 miljardin velka taustalla.

Tästä eteenpäin katsoen on tärkeää huomata, että ei riitä pelkästään se, että me pidämme huolta taloudesta ja menoista, vaan myös talouskasvusta on pidettävä nyt huolta. Olisi sulaa hulluutta tinkiä niistä suunnitelmista, joilla on laaja eduskunnan yhteinen tuki, jotka liittyvät vaikka tutkimukseen ja kehitykseen panostamiseen. Ne lisäävät tuottavuutta ja luovat myös pohjimmiltaan onnistuessaan uutta työtä. Sillä reseptillä Suomi on noussut aiemmin, ja samaa tämä hallitus on ajatellut kokeilla.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Jokainen valtio joutuu nytten miettimään turvallisuus- ja myös talouspolitiikkansa vähän uusiksi. Pienet valtiot joutuvat vastaamaan näihin uusiin haasteisiin — ovat ne sitten ilmastopolitiikkaa, väestöpolitiikkaa tai turvallisuutta — sen kansantalouden kantokykynsä puitteissa, mikä heillä kullakin on.

Nyt se kysymys kuuluu, kun hallitus kokoontuu viimeiseen kehysriiheen, että mikä on se perintö, jonka te nyt jätätte tässä talouspolitiikassa tuleville vuosille, koska kaikki tiedostavat sen, että heikentyvä ja rapautuva talouskehitys on viime kädessä myös turvallisuusongelma. Ja nyt tämä hallitus on rakentanut pysyvän velkaantumisen varaan myös ihan normaaliajan ohjelmansa, ei pelkästään siis koronakriisin tai Venäjä-kriisin osalta.

Sen takia kysymykseni valtiovarainministerille on: aiotteko te nyt vihdoin tehdä jonkun uskottavan ohjelman, jolla tämä Suomen talouden rapautuminen tuleville vuosille estetään?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Joudun kyllä toteamaan, edustaja Häkkänen — kun te itsekin korostitte, että turvallisuus on tärkeää — että kyllä se tarkoittaa nyt lisäeuroja, joita me joudumme käyttämään tässä tilanteessa varautumiseen ja myös tulevina vuosina, ja Puolustusvoimat ja koko maanpuolustus ovat laajasti ymmärrettynä tämän ytimessä.

Kysyitte aivan oikein, että ”millaisen perinnön olette jättämässä”. Ensinnäkin tätä hallituskautta on vielä jäljellä, ja aika vaiherikkaita käänteitä on mahtunut menneisiin vuosiin. Tuntuu mahdottomalta ennustaa vuoden päähän, miltä Suomen tilanne näyttää, mutta tästä tilanteesta rohkenen sanoa. Olemme jättämässä tilanteen historian korkeimmilla työllisyyden luvuilla. Suomessa on ennätysmäärä työtä ja työntekijöitä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja velkaa!] Meillä on erittäin ennustettava ja hyvä veropolitiikka myös yritysten näkökulmasta. Yritysten verotusta ei ole tällä vaalikaudella kiristetty. Kyllä, meidän jälkeemme jää alijäämäinen talous niin kuin monella, monella hallituksella tällä vaalikaudella, ja se johtuu 15 miljardin koronavelasta, jota kokoomuskin oppositiossa on ymmärtääkseni ollut tukemassa. [Ben Zyskowicz: Eikö mistään muusta?] Ja kaikkein tärkeimpänä haluan jättää perinnöksi kestävän talouskasvun, joka on ainut lääke Suomen hyvinvoinnille pitkällä aikavälillä. [Ben Zyskowicz: Johtuuko kaikki velka koronasta?]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Rydman.

Arvoisa herra puhemies! Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt tarvetta määrätyille lisämenoille, joihin hallitus on hyvin tarttunutkin. On tarvetta tukea Ukrainaa, on tarvetta panostaa Puolustusvoimiin, omaan puolustuskykyymme, ja on tarvetta auttaa myöskin kuntia tilanteessa, jossa Ukrainasta aiheellisesti sotaa pakenevia pakolaisia tulee.

Samaan aikaan on kuitenkin ymmärrettävä se, että taloudellinen kantokyky on myöskin merkittävä tekijä yhteiskunnan kriisivalmiuden ylläpitämisessä, ja tällöin tullaankin siihen kysymykseen, millä tavoin menoja tullaan priorisoimaan. Luotan siihen, että hallitus pysyy lupauksissaan, mitä tulee Ukrainan tukemiseen, Puolustusvoimiin panostamiseen jne. Mutta nyt hallitus joutuu valitsemaan, murtaako se jälleen kerran menokehykset vai onko sillä valmiutta peruuttaa niissä hallitusohjelman määräämissä lisämenoissa, joita se nyt on toteuttamassa.

Murratteko mieluummin menokehykset vai oletteko valmiita harkitsemaan jo suunniteltuja menoja uudelleen?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Sanon tässä kohdin jo aivan reilusti, ja toivon, että kokoomus kertoo sitten myös hyvin suorasanaisesti oman vaihtoehtonsa, [Ben Zyskowicz: Totta kai!] miten te tulevien vuosien suunnitelmaan asettaisitte sisään kaikki ne pyynnöt, joita Puolustusvoimat ja Raja, pakolaistilanne, huoltovarmuus ja varautuminen tälle maalle asettavat. Toivon, että tämän kysymyksen äärellä, edustaja Rydman, te olette sitten myös itse valmis vastaamaan, miten te tämän toteuttaisitte ajassa, jolloin hintojen korkeus on heikentämässä suomalaisten pienituloisten elämää erittäin vaikealla tavalla.

Olen erityisen tyytyväinen, että me olemme kohdistaneet perusturvaan parannuksia. Se on ollut oikeaa politiikkaa, joka näkyy heikompiosaisten kansalaisten elämässä nyt turvana näin poikkeuksellisen vaikeana aikana.

Ja vielä siihen, mitä on puhetta hallituksen perinnöstä: kaikkein tärkein perintö sittenkin — palaan vielä edustaja Häkkäsen kysymykseen — on se, että tässä maassa historiallisen monella työikäisellä ihmisellä on työtä. Se on paras perintö, minkä mikään hallitus tässä maassa voi jättää.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Zyskowicz.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus ei kykene laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Kaikki lisäpanostukset hyviin tarkoituksiin, niin kuin näihin, mitä äsken luettelitte, perusturvaan ja nyt Venäjän aiheuttamassa tilanteessa maanpuolustukseen, huoltovarmuuteen, kaikki — kaikki — rahoitetaan lisävelalla.

Kun tulee uusia tärkeitä tarpeita, niin asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen tarkoittaa sitä, että jostain vähemmän tärkeästä vähennetään, [Välihuutoja vasemmalta] ja siihenhän tämä vasemmistohallitus ei kykene. Te ette kykene vähentämään mistään mitään. Ai niin, pahennatte hoitojonoja leikkaamalla hitusen Kela-korvauksista — onneksi olkoon. Mutta mitään todellisia säästöjä ette pysty tekemään.

Nyt maatalous saa 300 miljoonaa — hyvä. Kunnat saavat pakolaisten vastaanottamiseen — hyvä. Te peruutatte tiedeleikkaukset — hyvä. Millä säästöillä nämä kompensoitte, vai tehdäänkö nämäkin velaksi?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Hallitus sopi viime keväänä kehysriihessään, että vuodelle 23 ja siitä eteenpäin kohdistetaan myös pysyviä menosäästöjä, ja nuo ovat edelleen hallituksen ohjelmassa. Näin tullaan toimimaan ensi vuodenkin osalta siitä huolimatta, että tilanne on muuttunut. Mutta on syntynyt myös samanaikaisesti uusia erittäin mittavia menolisäystarpeita, joita tulkitsen edustaja Zyskowiczinkin puheenvuorossaan tukevan, vaikka samalla nostatte esiin, että jostain vähemmän tärkeästä voisi luopua. [Ben Zyskowicz: Eikö totta?] Nämä ovat politiikan vaativia arvovalintoja; niitä joutuu tekemään myös tämä hallitus toteuttaessaan menosäästöjä.

Edustaja Zyskowicz: tiedän, että tämä on hallituksen kyselytunti, ja vastaan kaikkeen, mitä kysytte, mutta näillä puheenvuoroilla toivon, että te, kokoomus, tarkkaan harkitsette nyt oman linjanne. Mitä te vaaditte, kun te puhutte jostain vähemmän tärkeästä? Olisitteko te esimerkiksi valmiita tekemään nyt sosiaaliturvaleikkauksia tällaisen hintojen nousun aikana? Tätä kysyn teiltä vakavalla mielellä.

Arvoisa puhemies! Sisäministeriön arvion mukaan Ukrainasta sotaa pakenevia ihmisiä saapuu Suomeen jopa lähes 80 000, ja määrä voi olla ehkä tätäkin suurempi. Näillä tulijoilla on oikeus asua vastaanottokeskuksissa, joitten kapasiteettia nyt ollaan kiireen vilkkaa sitten kasvattamassa. Kuitenkin meillä tällä hetkellä — niin kunnilla, yrityksillä, yhteisöillä, seurakunnilla kuin myöskin yksityishenkilöillä — on käytössään paljon tyhjiä kiinteistöjä, jotka voitaisiin hyvin nopealla aikataululla ottaa asumiskäyttöön. Ja olemme kuulleet, että hallituksessa on keskusteltu siitä, että voitaisiin kuntien kautta korvata näitten kiinteistöjen käyttöönottoa pakolaisia varten. Haluaisimme kuulla, onko tällainen suunnitelma olemassa ja missä vaiheessa näitä päätöksiä ollaan tekemässä, koska on tärkeää huomata se, että jos nämä olemassa olevat kiinteistöt saataisiin nopeasti käyttöön, niin se vähentäisi sitten painetta myöskin näitten uusien vastaanottokeskusten perustamiseen ja lisäkapasiteetin kasvattamiseen sitä kautta.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Todellakin, tuo kuukausi sitten alkanut julma sota on aiheuttanut tilanteen, että Ukrainassa on jo yli kymmenen miljoonaa joutunut jättämään kotinsa. Se on neljäsosa Ukrainan asukkaista. Heistä iso osa on siellä Ukrainassa, maan rajojen sisällä, mutta yhä useampi, jo lähes neljä miljoonaa, on lähtenyt maan rajojen ulkopuolelle, ja emme vielä edes tiedä, miten tämä sota jatkuu ja kuinka moni joutuu pakenemaan.

Euroopan maat, kuten Suomi, ovat valmistautuneet ottamaan pakolaisia vastaan, ja minusta on hienoa se, että nimenomaan kunnat ovat olleet aktiivisia. Me haluamme nimenomaisesti, että mahdollisimman moni pakolainen pystyisi asettumaan jonnekin kuntaan, ja me olemme kuntien kanssa käyneet tiivistä keskustelua, että löydämme sen oikean mallin. Ja ymmärtääkseni nyt, toivottavasti jo huomenna, saamme tämän mallin valmiiksi, niin että kunnat voivat asuttaa pakolaisia omiin vapaana oleviin kiinteistöihinsä ja sitä kautta myös tänne tulevat sotapakolaiset paremmin pääsevät mukaan meidän yhteiskuntaan ja pääsevät vaikka heti tarttumaan töihin.

Puhemies Matti Vanhanen

Lisäkysymys, edustaja Essayah.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä on varmasti tervetullut tieto sinne kuntiin ja varmasti auttaa myöskin näitä ihmisiä nopeammin sopeutumaan näitten kovien kohtaloitten jälkeen.

Tilapäisen suojelun perusteella Ukrainasta tulevilla lapsilla on oikeus perusopetukseen, mikä on tärkeää, mutta ei kuitenkaan sitten varhaiskasvatukseen. Jos ajatellaan lasten ja perheitten kannalta, niin kyllähän myös pääsy varhaiskasvatukseen olisi äärimmäisen tärkeää. Se esimerkiksi auttaisi huoltajia sitten hakeutumaan työmarkkinoille, mihin heillä on myöskin oikeus. Onko hallitus ensinnäkin tietoinen nyt tästä epäkohdasta, että varhaiskasvatusta ei olla kunnille tällä hetkellä korvaamassa, ja aiotteko tähän asiaan puuttua? Olisi äärimmäisen tärkeää, että myöskin varhaiskasvatus saataisiin kuntoon näitten lasten kohdalla.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Juuri kuten kysyjä toteaa, Suomi taitaa olla ainoa Pohjoismaa, joka ei takaa oikeutta varhaiskasvatukseen turvapaikkaa hakeville lapsille tai tilapäisen suojelun piirissä oleville lapsille eli sellaisille, joilla ei ole kotikuntaa täällä. Olemme kyllä tästä epäkohdasta tietoisia, ja parhaillaan käydään keskusteluja siitä, että hallitus haluaa kannustaa kuntia huolehtimaan myöskin alle kouluikäisten lasten palveluista, ja valmistellaan tapoja, joilla korvataan tästä syntyviä menoja kunnille. Sen lisäksi pohditaan myöskin mahdollisuutta esimerkiksi tehdä väliaikaista muutosta lainsäädäntöön, jolla myöskin voidaan taata ihan laissa oikeus varhaiskasvatukseen näille lapsille.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Niin kuin Essayah sanoi, ukrainalaisia on tulossa nyt jopa 80 000 Suomeen, ja kaikki ovat varmasti samaa mieltä, että heidät pitää ottaa vastaan. Arvoisa ministeri, oletteko tehneet minkäänlaista kustannusarviota, paljonko tämä tulee maksamaan? Ja oletteko pitäneet huolta siitä, että ukrainalaiset saavat asianmukaisen terveydenhuollon, niin kuin korona- ja tuberkuloosirokotukset?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Todella me emme vielä edes tiedä, kuinka paljon joudutaan Ukrainasta sotaa pakenemaan ja kuinka paljon meille tänne Suomeen tulee sotapakolaisia, ja sen takia tietysti on vaikeaa vielä arvioida tarkkoja kustannuksia sen osalta.

Me pyrimme löytämään sujuvia ja joustavia keinoja, jotta voimme auttaa mahdollisimman nopeasti. Tämän tilapäisen suojelun myötä tänne tulevat sotapakolaiset ovat oikeutettuja terveydenhuoltopalveluihin, ja kunnalle sitten näistä tietysti korvaamme, kun he niitä käyttävät. Meillä on paljon yksityiskohtia tullut eteen. Nämä rokotuskysymykset ovat yksi: miten me turvaamme tänne tulevien rokotukset? Ja itse asiassa aina, kun eteemme näitä tulee, kysymys kerrallaan koetamme löytää niitä sujuvia ja joustavia ratkaisuja, jotta pystymme yhdessä ratkaisemaan tämän tilanteen. Ukrainalaiset tarvitsevat meidän apuamme. Mitä paremmin pystymme heitä auttamaan, mitä paremmin me saamme heidät mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan, sen parempi tulevaisuus sekä meillä että heillä on.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomi ja suomalaiset ovat auttaneet ja auttavat edelleen sotaa pakenevia ukrainalaisia. Se on hyvä asia, ja näin kuuluukin tehdä. Suomi on tukenut Ukrainaa myös lähettämällä sinne aseita ja muuta sotamateriaalia. Sotapropagandasta johtuen emme voi tietää, mitä Ukrainassa todellisuudessa tapahtuu. On jopa levinnyt väitteitä, että siellä ammuttaisiin omia. Kysyn ulkoministeriltä: onko Suomella valmiina jokin meriselitys sen varalle, jos paljastuukin, että Ukrainan johto onkin itse syyllistynyt sotarikoksiin? — Kiitos. [Välihuutoja]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin Suomi seuraa hyvin tarkkaan muiden Euroopan unionin maiden kanssa sitä, tapahtuuko alueella sotarikoksia ja minkälaisia siellä tapahtuu. Nyt meidän tietojemme mukaan nimenomaan monet näistä siviiliväestöön kohdistuneista iskuista, joihin Venäjä on syyllistynyt, ylittävät sotarikoksen kriteerit. Olemme näissä asioissa yhteydessä sekä YK:hon että kansainvälisiin järjestöihin. Etyjin puitteissa on käynnistetty myöskin niin sanottu Moskovan mekanismi, jolla voidaan tutkia tämäntyyppisiä asioita, ja Suomi on mukana näissä selvityksissä.

Edustaja Turtiainen, viittasitte siihen, että tiedämmekö tilanteen kentällä. On erittäin tärkeää, että muodostamme siitä monipuolista kuvaa. Sotapropagandaa ja väitteitä, virheellisiäkin väitteitä, tulee eri suunnista. Pyrimme niitä tarkistamaan. Me olemme luottaneet hyvin paljon muun muassa kansainvälisen Punaisen Ristin arvioihin, kun se on pyrkinyt luomaan humanitäärisia käytäviä niistä kaupungeista, joita venäläiset joukot ovat piirittäneet. Siviilien suojelun periaate on meille erittäin tärkeä tässä kriisissä, ja Suomelle on johtava periaate tällä hetkellä myöskin tukea siviilejä, auttaa heitä pakenemaan sotaa.

Arvoisa puhemies! Joitain viikkoja sitten eduskuntaryhmät vetosivat yhteisesti, ettei venäläistaustaisia suomalaisia pidä syyllistää Ukrainan tilanteesta. Vetoamme kaikkiin Suomessa asuviin, etteivät sodan provosoimat vihollisuudet siirtyisi tänne. Samalla kun meillä on vastuu tukea Ukrainaa sen puolustustaistelussa, meillä on myös vastuu osoittaa, että pysymme Kremlin käynnistämän vihan ja epäluulojen lietsonnan yläpuolella.

Tällä viikolla vietämme Rasisminvastaista viikkoa teemalla "Tunnista, tiedosta, toimi". On tärkeää muistaa, että Venäjän hyökkäys on Putinin, ei venäläisten, sota, ja heidän syyllistämisensä ei ole ratkaisu. Pelko ja epävarmuus heikentävät muun muassa venäläistaustaisten opiskelijoiden hyvinvointia. Rasismin ja syrjinnän kokeminen vain pahentaa tilannetta. Kysynkin opetusministeri Anderssonilta: miten hallitus voi edistää oppilaitosten ja korkeakoulujen rasisminvastaista toimintaa ja taata kaikille turvallisen opiskelijakokemuksen?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajalle erinomaisen hyvästä ja äärimmäisen tärkeästä kysymyksestä. Opetushallitus on antanut ohjeita ja tukimateriaaleja koulutuksenjärjestäjille siitä, miten tätä Ukrainan sotaa on mahdollista käsitellä eri-ikäisten oppilaiden, siis myös nuorempien lasten, kanssa. Yhtenä osana tätä painotetaan myöskin vihapuheen vastaista työtä, sitä, miten kouluissa yhdessä voidaan käsitellä ehkä niitä tunteita, mitä tämä sota nuorten keskuudessa herättää, ja myöskin hyvin selkeästi käydä läpi sitä, että esimerkiksi venäjänkieliset lapset tai nuoret Suomessa eivät miltään osin ole syyllisiä niihin sotatoimiin, mitä Putin nyt on käynnistänyt. Eli tätä työtä tehdään, ja pidän tärkeänä, että koulujen ja oppilaitosten pitää olla turvallisia arkiympäristöjä aivan joka ikiselle lapselle ja nuorelle Suomessa.

Arvoisa puhemies! Eilen siis vietimme Pohjolan päivää, ja todella muuttunut kansainvälinen tilanne ja Venäjän kunniaton hyökkäys Ukrainaan ovat alleviivanneet myös pohjoismaisen yhteistyön merkitystä Suomelle. Pohjoismaat jakavat yhteisen turvallisuusympäristön ja tekevät, totta kai, tiivistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Erilaisista perusratkaisuista huolimatta Pohjoismaiden turvallisuushaasteet ja uhat ovat samankaltaisia. Suomi, totta kai, edistää kaikkia hankkeita, jotka parantavat Pohjoismaiden suoritus- ja yhteistoimintakykyä kaikissa tilanteissa. Kysyisin arvoisalta ulkoministeriltä: miten pohjoismainen yhteistyö voi myötävaikuttaa lähialueemme turvallisuuteen tulevaisuudessa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisesta kysymyksestä. Todella eilisessä keskustelussa Pohjolan päivänä nousi esiin tämä hyvin läheinen yhteistyö, joka meillä on Pohjoismaiden kanssa tälläkin hetkellä, ja oikeastaan kriisin keskellä se on vain lähentynyt.

On hyvä huomata, että sen lisäksi, että Suomi valmistelee nyt omaa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, Ruotsissa on käynnistänyt vastaavantyyppinen parlamentaarinen prosessi ja Tanska aikoo järjestää kansanäänestyksen siitä, ottaisiko se tämän EU:n puolustusaspektin myöskin omaan ohjelmaansa. Se lisäisi tietysti myöskin Pohjolassa sitä vakautta, mikä meillä on, ja toisi Tanskan esimerkiksi tämän artiklan 42.7 toteutuksen piiriin. Norjassa huoli on samantyyppinen tämän turvallisuustilanteen muutoksen myötä. Ja totta kai muun muassa aktiivinen yhteydenpito ulkoministerien tasolla ja puolustusministerien tasolla on ollut nyt aivan arkipäivää tämän kriisin kestäessä.

Uskon, että ensinnäkin tämä Pohjoismaiden hyvinvointimalli, malli omasta turvallisuudestamme, laaja turvallisuuskäsitys, joka meillä on Pohjoismaissa, on juuri se, jota nyt kannattaa edistää myöskin Euroopan tasolla.

Arvoisa puhemies! Vietämme tosiaan Rasisminvastaista viikkoa. Rasismin kylväminen on yksi informaatiovaikuttamisen tunnetuista keinoista. Sen avulla koetetaan lietsoa eripuraa ja vihaa ja jakaa ihmisiä eri ryhmiin, meihin ja heihin. Mitä jakaantuneempi yhteiskunta on, sitä heikompi se on, ja riskit ulkopuoliseen vaikuttamiseen ja ohjaukseen kasvavat.

Rasismi ja syrjintä näyttäytyvät eri tavoin. Esimerkiksi kouluterveyskyselyssä noin kolmasosa yläkoululaisista vastasi kokeneensa syrjintää ihonvärin, kasvojen piirteiden, vamman tai kielen tai monen muun tekijän vuoksi. Nuoruuden kokemus vaikuttaa läpi elämän.

Meidän on torjuttava rasismia sen kaikissa muodoissa niin arjessa kuin instituutioissamme. Velvollisuus korostuu tällaisena aikana, ja meillä julkisen vallan käyttäjinä on tässä erityinen vastuu. Kysyisinkin oikeusministeri Henrikssonilta: millä keinoin hallitus vahvistaa rakenteelliseen syrjintään puuttumista ja kulttuuria, jossa rasismiin puututaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin tärkeästä kysymyksestä. Rasismi kaikissa muodoissa on tuomittava, ja tässä työssä me tarvitaan meitä jokaista. Jokainen voi jokapäiväisessä työssään olla mukana vaikuttamassa siihen, että puutumme niihin tilanteisiin, joissa huomaamme, että on rasistisia puheenvuoroja tai rasistista käyttäytymistä.

Hallitus on ottanut tämän kysymyksen erittäin vakavasti, ja olemme myös tehneet rasisminvastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelman, joka hyväksyttiin lokakuussa viime vuonna. Tässä toimintaohjelmassa on monta eri kohtaa, joita nyt eri viranomaiset toteuttavat käytännössä. Tämän toimintaohjelman valmistelussa tuli hyvin esille se, mitä edustaja myös nosti esille, kuinka huolestuneita nuoret ovat, ja sen takia tässä myös vastataan siihen. Ja niin kuin ministeri Andersson nosti esille, myös kouluissa [Puhemies koputtaa] on syytä käydä tätä keskustelua. Sitä työtä tehdään, ja se tehdään yhdessä.

Arvoisa puhemies! Meidän on hyvä muistaa, että kun puhumme tässä salissa huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta, niin yksi merkittävä turvallisuuteemme vaikuttava tekijä on, riittääkö meillä ammattitaitoisia ihmisiä töihin julkiselle sektorille. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen tilanne on tällä hetkellä todella huolestuttava. Tällä hallituskaudella olemme säätäneet esimerkiksi henkilöstömitoituksen vanhuspalvelulakiin, mutta enemmän on tehtävä parempien työolojen eteen, jotta turvaamme työntekijöiden saatavuuden ja jaksamisen. Parhaillaan käydään esimerkiksi hoitoalan työehtoja koskevia neuvotteluja, ja SuPer ja Tehy ovat ymmärrettävästi jättäneet lakkovaroituksia.

Kysyisinkin ministeri Saarikolta: Miten turvaamme julkisen sektorin ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden tulevaisuudessa? Olisitteko valmis yhdessä muun hallituksen kanssa edistämään ammattiliittojen esittämää kansallista viisivuotista palkkaohjelmaa, jolla kurotaan umpeen julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkakuoppaa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko. Tämä voisi kuulua myös sosiaali- ja terveysministerille, mutta hän ei ole paikalla. — Saarikko.

Arvoisa puhemies! Meillä on varmasti kaikilla yhteinen huoli hyvinvointimme tekijöistä ja siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon alalla ja kunnissa riittää osaajia ja alalla on sekä pito- että vetovoimaa. Ja siksi sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä aihetta valmisteleva laaja ohjelma, millä voisimme varmistaa työntekijöiden saatavuuden. Vaikuttavia tekijöitä on monia, työssäjaksamisen kokonaisuus eritoten.

Edustaja Hänninen, tiedätte varmasti kokeneena edustajana, että neuvottelut käydään työnantajien ja työntekijöiden välillä. Eikö sovita niin, että jätetään nämä ratkaisut heidän välilleen?

Ärade talman! Det nalkas vår, vilket samtidigt innebär att det är studentskrivningar, att de har dragit i gång och pågår. Studentskrivningarna är det viktigaste provet under gymnasietiden och en viktig milstolpe för många unga. Samtidigt betyder proven att unga är under stor press.

Arvoisa puhemies! Ylioppilaskokeella on suuri painoarvo jatko-opintoja ajatellen, joten nuoret ovat juuri nyt, kokeiden aikana, kovan paineen alla. Tämän vuoden kirjoituksissa on kuitenkin erikoista se, että tämän kevään abit ovat käyneet melkein koko lukioaikansa pandemian vallitessa. Tämä on tarkoittanut etäkoulua ja poikkeuksellisia järjestelyjä, eli koulunkäynti on ollut täysin erilaista aikaisempaan verrattuna — jos verrataan aikaisempiin lukuvuosiin. Tämä koskee myös oppilaita ammatillisessa koulutuksessa, ja myös opettajilla on ollut raskasta. Kysynkin, arvoisa ministeri Andersson: millä tavoin kouluissa ja ylioppilastutkintolautakunnassa on huomioitu tämä erityinen vuosiluokka ja heidän kokemuksensa ja varmistetaan, että nämä nuoret pärjäävät hyvin pandemiasta ja etäkoulutuksesta huolimatta?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Värderade talman! Tack för en viktig fråga. Det som regeringen har gjort för att stöda våra gymnasister under den här pandemin är framför allt att vi har gett tilläggsresurser till gymnasierna så att de har haft möjlighet att ordna till exempel extra stödundervisning eller möjligheter att gå om kurser för de gymnasister som upplever att de behöver det. Däremot har vi inte ändrat kriterierna i sig för själva studentexamen, utan de ser ut som vanligt.

Eli hallitus on halunnut tukea lukiolaisia ja ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvia abeja sillä, että olemme antaneet lisäresursseja koulutuksenjärjestäjille, jolloin on ollut mahdollista järjestää lisäopetusta tai tiettyjen kurssien kertaamista, jos siihen on ollut tarvetta. Mutta ei ole varsinaisesti tullut muutoksia itse ylioppilaskirjoituksiin tai niihin kriteereihin, vaan ne näyttävät ihan samalta kuin normaalisti. Toki on mahdollista edelleen myöskin tänä keväänä mitätöidä oma ilmoittautuminen ylioppilaskirjoituksiin, jos on esimerkiksi saanut koronatartunnan eikä siitä syystä pysty osallistumaan kirjoituksiin.