Suullinen kysymys Unkarin EU-puheenjohtajuudesta ja Ukrainan tukemisesta  (Maria Guzenina sd) | Suullinen kysymys arvonlisäveron korottamisesta (Mika Lintilä kesk) | Suullinen kysymys ilmastonmuutoksen kustannuksista (Atte Harjanne vihr) | Suullinen kysymys toisen asteen maksuttomuusrajauksen peruuttamisesta (Li Andersson vas) | Suullinen kysymys nuorisorikollisuuden ehkäisemisestä (Pauli Kiuru kok) | Suullinen kysymys nuorten hyvinvoinnin edistämisestä (Sara Seppänen ps) | Suullinen kysymys EU:n puolustusyhteistyön syventämisestä (Eva Biaudet r) | Suullinen kysymys saattohoidon kehittämisestä (Päivi Räsänen kd) | Suullinen  kysymys  arvonlisäveron  korottamisen  vaikutuksesta  työllisyyteen  (Harry Harkimo liik) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri! Suomi seisoo vahvasti Ukrainan tukena. Se on meille suomalaisille tärkeää, jopa kunnia-asia. Mutta nyt, hyvä pääministeri, me olemme saaneet kuulla, että Unkarin laitaoikeistolainen hallitus on jälleen pysäyttänyt Euroopan unionin tuen Ukrainalle. Samainen Unkari on kohta nousemassa puoleksi vuodeksi EU:n puheenjohtajamaaksi, jos asialle ei tehdä jotain. Puheenjohtajana sillä on suuret mahdollisuudet sabotoida Ukrainan auttamista ja muutenkin pyrkiä heikentämään Euroopan unionia Kremlin pelikirjan mukaisesti.

Hyvä pääministeri, kysyn nyt teiltä, Suomen EU-politiikan johtajalta: aiotteko toimia sen eteen, ettei Unkarista tule Euroopan unionin puheenjohtajamaata juuri nyt, Ukrainan kriittisellä hetkellä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin tärkeästä aihepiiristä. Ukrainassa tilanne on aivan kriittinen rintamalla. Apua on sinne saatava nopeasti lyhyellä tähtäimellä, mutta samaan aikaan täytyy löytää ratkaisuja, millä Euroopan unioni ja länsi pystyvät tukemaan Ukrainaa ja sen kansaa taistelussa.

Nyt kun me nimenomaan haetaan EU:ssa ratkaisuja ja pöydällä on esimerkiksi se, miten Venäjän jäädytetyt varat tai niiden tuotto voidaan ohjata Ukrainan tukemiseen, niin todellakin Unkari on ryhtynyt vastustamaan, ja se ei käy. Me emme voi sitä hyväksyä, ja meidän täytyy löytää keinot, niin kuin me löysimme vuodenvaihteessa siihen, että Unkari tuli mukaan porukkaan. Me saatiin avattua Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelut ja saatiin 50 miljardin paketti.

Ei voi mitenkään hyväksyä tätä. Minusta tässä yhteydessä katsotaan se, onko Unkari mukana porukassa vai ei.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Guzenina, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri Orpo, teidän vastauksenne ei kyllä nyt tuonut tähän asiaan selvyyttä. EU-puheenjohtajuuskausien järjestystä on mahdollista muuttaa, vaihtaa. Unkarin puheenjohtajuutta on siis mahdollista siirtää. Keinot ovat kyllä olemassa, mutta nyt kyse on tahdosta. Nyt tarvitaan johtajuutta, ja kysymys kuuluu, löytyykö sitä. Kyse on koko Euroopan turvallisuudesta ja siitä, että Ukrainaa ei jätetä yksin tänä kriittisenä hetkenä. Oletteko valmiit toimimaan sen eteen, että Unkarin puheenjohtajuuskautta siirretään?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aika loppui kesken. Äsken totesin, että me emme voi hyväksyä sitä, että Unkari torppaisi Ukrainan tuen, emme mitenkään. Totesin myöskin sen, että nyt katsotaan se, onko Unkari mukana porukassa vai ei. Päätöksiä voidaan tehdä, se on mahdollista, myöskin niin, että joku suljetaan päätöksenteon ulkopuolelle.

Mitä puheenjohtajuuteen tulee, se on todella jämerä toimi, jos siihen lähdetään — se on erittäin jämerä toimi — mutta mielestäni Ukrainan tukeminen on niin eksistentiaalinen asia, että sekin pitää olla pöydällä, kun Unkarin kanssa keskustellaan yhteisen ratkaisun hakemisesta. Tässä on kyse niin eksistentiaalisesta kysymyksestä Ukrainan kansan näkökulmasta mutta myöskin Euroopan, meidän oman turvallisuutemmekin näkökulmasta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi on ollut todella tunnettu Euroopassa viime vuosina kahdesta asiasta: Olemme vankkumaton Ukrainan tukija ja toimimme kaikin toimin niin, että Ukraina saa tukensa. Toisaalta olemme profiloituneet myös erittäin vahvana oikeusvaltioperiaatteen puolustajana. Nämä ovat asioita, joista on syytä pitää kiinni.

No, nyt tämä uutinen tästä, että Unkari on ryhtynyt jälleen jarruttamaan Ukrainan tukea, Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämistä, on kyllä todella hälyttävä ja pistää kysymään, mitä muuta Unkari voi saada aikaiseksi, jos siitä tulee EU:n puheenjohtajamaa. Tässähän on aikaisemminkin nähty vaiheita, että esimerkiksi Euroopan parlamentissa erittäin vahvasti on vaadittu näihin Unkarin oikeusvaltioperiaatteisiin puuttumista. Siellä on ollut paljon myös puolueita, jotka ovat siis niitä vastustaneet. Nyt ei ole yhtään tuumaakaan varaa antaa periksi näille tämänkaltaisille voimille.

Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi pidetään siinä seurassa, joka todella pitää kiinni [Puhemies koputtaa] oikeusvaltioperiaatteesta, ja se myös näkyy pääministerin EU-politiikan johtajuudessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erinomainen kysymys, koska mielelläni vastaan tähän.

Todellakin Suomi seisoo siinä joukossa, joka tukee Ukrainaa ja pitää vankkumattomasti kiinni oikeusvaltioperiaatteesta, joka on koko Euroopan unionin toiminnan ja uskottavuuden perusta, ja siinä porukassa, joka on sitoutunut EU:n kehittämiseen, ei sen hajottamiseen. Tämä on Suomen EU-politiikan pitkä linja. Se on yhdessä tässä talossa koko jäsenyyden ajan siunattu, ja siitä pidämme kiinni.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On ollut hienoa huomata, miten tässä eduskunnassa kaikki ovat Ukrainan tukena, niin hallitus kuin oppositio, ja oppositio tukee ja keskusta tukee hallitusta niissä toimissa, mitä vaaditaan. On tietysti tärkeää, että myös muualla Euroopassa leviää se viesti, että kaikki ovat valmiita tukemaan Ukrainaa.

Mutta yksi asia, mikä Euroopassa huolestuttaa, on päätöksenteko. Ja mitä tulee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, niin siellä vaadittava yksituumaisuus todellakin jarruttaa päätösten aikaansaamista. On tärkeää, että yksittäinen jäsenmaa ei pysty blokkaamaan sitä päätöksentekoa ja estämään esimerkiksi sanktioiden ja pakotteiden aikaansaamista. Siksi kysynkin hallitukselta: Mitä nyt tarkoittaa tämä, kun olette sanoneet, että määräenemmistöpäätöksiin siirtyminen on mahdollista tietyillä ulko- ja turvallisuuspolitiikan osa-alueilla, mutta kun näyttää siltä, että siellä laitaoikeistopuolueet Euroopassa nimenomaan eivät halua, että näin tehdään, niin mitä tämä tarkoittaa? [Puhemies koputtaa] Mihin te haluatte ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla enemmistöpäätöksiä ja mihin ette?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman kirjaus on todellakin niin kuin edustaja Ovaska totesi. Mihin me erityisesti haluaisimme näitä päätöksiä, ovat kaikkein kriittisimmät ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset. Tämä on hyvä esimerkki, että Unkari voi kerta toisensa jälkeen olla torppaamassa esimerkiksi meidän puolustuspolitiikan, turvallisuuspolitiikan, Ukraina-tuen keskeisiä asioita. Tämä asia on pöydällä, se on prosessissa, ja myöskin Suomessa ja hallituksessa kantaa muodostetaan. Nyt kun tämä asia etenee, aivan oleellista on se, että nyt ensin käydään Euroopan parlamentin vaalit, sen jälkeen ruvetaan rakentamaan yhdessä komissiota, sen ohjelmaa, ja sinne pitää ajaa tämä ajatus sisälle, että tätä ajatusta laajennetaan, ja käydään siitä yhdessä eduskunnassa keskustelua — niin kuin Suomessa on tapana, koska tämä on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jossa me on haettu myöskin konsensusratkaisuja — ja haetaan yhdessä tähän konkreettisempi, yksityiskohtaisempi linja.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja edustaja Kokko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olette, arvoisa pääministeri, aivan oikein korostanut oikeusvaltioperiaatetta ja sen noudattamisen kunnioittamista yhtenä Euroopan unionin kulmakivenä, ja erityisesti puheenvuoronne Unkarista ovat olleet vahvoja siinä suhteessa, miten pitäisi toimia, jotta nämä vuosia jatkuneet rikkomukset Euroopan unionin perusperiaatteita kohtaan saataisiin korjattua, mutta olette viime aikoina esittänyt varsin positiivisia näkemyksiä Italian pääministeristä — miten pääministeri Meloni on Euroopan unionin tasolla ollut hyvä kumppani huolimatta hänen poliittisesta menneisyydestään ja muun muassa Ukrainan kohdalla esiintynyt varsin vahvasti yhdessä rintamassa. Kuitenkin hänen hallituksensa on ajamassa Italiassa lävitse perustuslain muutosta, joka keskittäisi presidentiltä valtaa pääministerille. Se perustuslaki rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen nimenomaisesti turvaamaan Italian demokratia toisenlaiselta, autoritaariselta, johtajalta. Samoin hän on puuttunut lehdistön ja median vapauksiin niin, että Italian medialiitto on kirjelmöinyt muun muassa Euroopan unionille näistä toimenpiteistä.

Joten näettekö te eroa Orbánin Unkarin oikeusvaltioperiaatteen ja sitten taas Italian nykyisen pääministerin oikeusvaltioperiaatteen [Puhemies koputtaa] välillä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jälleen tärkeä kysymys, koska tästä käyty keskustelu on saanut kummallisia piirteitä.

Ensinnäkin: tietenkään en mitenkään hyväksy missään maassa sitä, että poiketaan oi- keusvaltioperiaatteesta. Kuten heti alussa täällä totesin, se on kaiken päätöksenteon perusta.

Mitä tulee Italian, siis yhden suuren Euroopan maan, pääministeriin, niin totesin keskustelussa vain ja ainoastaan, että Euroopan huippukokouksessa hän on toiminut rakentavasti, että asiat eivät ole niin mustavalkoisia, nimenomaan ollut isossa roolissa, kun on haettu ratkaisua muun muassa Ukrainan 50 miljardin tukipaketin aikaansaamiseen ja jäsenyysneuvottelujen avaamiseen.

Eli minun mielestäni me eletään Euroopassa niin vaarallista aikaa Venäjän takia, että meidän pitää pyrkiä yhteistyöhön, ja pitää silloin nähdä myöskin se, että jos suuren maan pääministeri toimii jollakin tasolla oikein, niin se ei tarkoita sitä, että millään tavalla missään hyväksyisin sentyyppistä kehitystä, mitä kuvasitte, mitä Italiassa tällä hetkellä toisaalla tehdään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Unkarin tie on autoritäärinen tie, jolle Euroopassa ei pidä laajemmin päätyä. Pääministeri Orpo, te olette olleet valmiita tekemään yhteistyötä laitaoikeistopuolueiden kanssa niin meillä kuin myös muualla.

Laitaoikeistopuolueita ja äärioikeistoa yhdistää moni asia: [Vasemmalta: Totta se on!] maahanmuuton vastustaminen, ilmastoskeptisyys ja oikeusvaltion rapauttaminen toistuvat erilaisin painotuksin. Näitä puolueita ja toimijoita yhdistää usein myös niin kutsuttu anti-gender-ajattelu, jossa tasa-arvosta puhutaan eräänlaisena vahingollisena ideologiana, johon esimerkiksi EU ja YK ovat sitoutuneet ja joka romuttaa perinteiset perhearvot. Venäjän Putin tukee tätä liikehdintää, ja sen voikin nähdä myös osana Venäjän hybridivaikuttamista, jolla luodaan epäjärjestystä ja konflikteja EU:n alueelle. Irtisanoudutteko te, pääministeri Orpo, yhteistyöstä tällaisten toimijoiden kanssa? [Perussuomalaisten ryhmästä: Mites se teidän entinen puheenjohtaja, Cronberg?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minusta tämä oli kyllä aika omituinen puheenvuoro. Ei Suomessa ole mitään laitaoikeistoa tai äärioikeistoa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Äärimmäinen puheenvuoro!] Varsinkin jos te leimaatte, annatte kuvaa siitä, että jotkut olisivat putinisteja tai venäjämielisiä tai että Suomessa joku puolue aktiivisesti romuttaisi oikeusvaltioperiaatetta, niin ne ovat aika kovia syytöksiä. Toivottavasti kyse ei ole nyt eurovaalikampanjoinnista. Minusta tämä ei ole asiallista. Suomessa ei ole onneksi tässä salissa tuollaisia voimia. Minusta se on arvo, pidetään siitä kiinni eikä yritetä vääristelemällä luoda kiilaa meidän välillemme. Me ollaan keskeisissä asioissa oltu samaa mieltä: turvallisuudessa, oikeusvaltioperiaatteessa, puolustuksessa, kaikessa keskeisessä. Pidetään siitä kiinni, vaalitaan sitä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Entäs tasa-arvo?] Tasa-arvon osalta eduskunta hyväksyi yksimielisesti tämän yhteisen lausuman, tiedonannon viime syksynä tasa-arvoisesta, yhdenvertaisesta Suomesta, [Puhemies koputtaa] se tehtiin yksimielisesti. [Veronika Honkasalo: Vähensi rahoitusta! — Juho Eerola: Hyvä vastaus huonoon kysymykseen!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin vahva tuki Ukrainalle ei ole mitenkään itsestään selvää, ja on tärkeää estää se luisu, joka heikentää Eurooppaa ja heikentää tukeamme Ukrainalle. Kysymys on, pääministeri, teidän johtajuudestanne, Suomen Eurooppa-politiikasta, teidän toiminnastanne Eurooppa-neuvostossa. Me emme saaneet vastausta siihen kysymykseen, että aiotteko te toimia sen puolesta, ettei Unkarista, joka toimii suoraan sanoen Kremlin asiamiehenä Euroopassa, tule nyt tulevalla syksyn kaudella EU:n puheenjohtajamaa. Aiotteko te toimia tämän eteen?

Toinen kysymys liittyy Italiaan. Te edelleen annoitte varsin mairean todistuksen Italian hallituksesta, jonka varapääministeri on kuitenkin viimeksi tällä viikolla vaatinut Naton pääsihteerin eroa hänen puolustettuaan Ukrainaa voimakkaasti. Arvoisa pääministeri, tämä herättää sen kysymyksen, että onko teillä selkeä tilannekuva siitä, millaisilla toimilla sitä vahvaa tukea Ukrainalle tulee EU:ssa jatkaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minusta se on ensinnäkin hieman surullista, että SDP:n politiikasta on tullut tällaista vääristely- ja nälvimispolitiikkaa. [Oikealta: Juuri näin! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ohhoh!] Olen tehnyt aivan selväksi täällä sen, että Suomi on täysin sitoutunut Ukrainan tukemiseen, me ollaan tehty sitä yhdessä. Me ollaan täysin sitouduttu oikeusvaltioperiaatteeseen. Me olemme sitoutuneet EU:n kehittämiseen. Te ikään kuin aina annatte ymmärtää, että me tehtäisiin jotain muuta. Me emme tee. Me ollaan sitouduttu näihin. Me toimimme niin huippukokouksessa kuin ministerineuvostoissa niiden periaatteiden pohjalta, ja niistä raportoidaan ennen matkalle lähtöä suurelle valiokunnalle, takaisin tullessa, enkä minä ole huomannut, että näissä olisi ollut suurta ongelmaa eduskunnan ja sen enemmistön kanssa. [Antti Lindtman: Siitä ei ollutkaan kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Viime talvena EU:lla oli tiukka paikka. EU:n piti saada aikaan yksimieliset päätökset siitä, että toisaalta Ukrainan siviiliyhteiskuntaa tullaan tukemaan 50 miljardin euron kokonaisuudella, jotta ukrainalaisilla on varma selkänoja niin, että kun he taistelevat maansa puolesta, niin me olemme heidän tukenaan kaikissa tilanteissa. Toisaalta Ukrainan kansa on ansainnut tien länteen, tien kohti EU-jäsenyyttä, ja myös tuosta tarvittiin yksimielinen päätös.

Arvoisa puhemies! Viime talvena tuo yksimielinen päätös saatiin tiukassa paikassa aikaan, ja voin todeta, että pääministeri Orpon panos tuon yksimielisyyden saavuttamiseksi oli kyllä suurempi kuin vähäinen. Se oli itse asiassa aika merkittävä. [Aki Lindén: Onko pääministeri samaa mieltä?]

Arvoisa puhemies! Voimme luottaa siihen, että pääministeri Orpo tulee myös nyt, kun jälleen ollaan tiukassa paikassa, toimimaan sen suhteen, että toisaalta Venäjältä jäädytetyt varat saadaan käyttöön Ukrainan taistelun tukemiseksi ja toisaalta EU:n rauhanrahastoa voidaan käyttää [Puhemies koputtaa — Aki Lindén: Kysymys!] Ukrainan aseistamiseksi. Voimmehan, pääministeri, luottaa tähän?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä voi. Haluaisin kiinnittää myöskin huomiota siihen, että kun paljon on puhuttu aina siitä, että EU ei ole yhtenäinen, niin huippukokouksessa koko Ukrainan kriisin ajan — sitä ennen covid-kriisin ajan tai vaikka energiakriisin ajan, kun piti lähteä irrottautumaan venäläisestä fossiilista — me ollaan nähty harvinaisen yhtenäinen Euroopan unioni. 26 maata oli täysin sitoutunut tähän viimeiseen ratkaisuun Ukrainan tukemisesta ja meidän oman yhteisen budjettimme rakentamisesta, Ukrainan jäsenyysneuvottelujen avaamisesta. Me haettiin siihen yhteinen linja 26:n kesken, ja sen jälkeen me pakotimme käytännössä Unkarin mukaan, ja se oli se pöytä, missä Suomi oli se, joka toi ehdotuksia siihen pöytään. Me haemme ratkaisuja, me emme halua hajottaa, mutta on selvää, että me emme voi hyväksyä yhdeltä maalta jatkuvaa meille muille tärkeiden asioiden jarruttamista ja Venäjän mielistelyä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On hienoa, että me kaikki täällä yksituumaisesti haluamme, että koko Euroopan tuki Ukrainalle on edelleen vahva. Ja monesti näillä kyselytunneilla tulee annettua ihan perusteltuakin kritiikkiä sinne hallituksen suuntaan, mutta nyt ajattelin, että täytyy, pääministeri, hieman kehua teitä.

Äsken totesitte, että pidätte sen keinovalikoimassa, että mikäli tarve vaatii, niin Unkarilta voidaan viedä pois tuleva EU-puheenjohtajuus. Vielä toissapäivänä, kun tätä teiltä on kysytty eräässä paneelissa, niin totesitte, että ette pidä tätä mahdollisena. Kiitän tästä linjanmuutoksesta, että olette nyt valmis myös harkitsemaan tämän Unkarin puheenjohtajuuden poisviemistä.

Siksipä kysyn — varmistan vielä, että kaikki muutkin ovat käsittäneet samalla tavalla — että olihan näin, että mikäli Unkari yrittää estää EU:n tuen Ukrainalle, [Puhemies koputtaa] niin olette valmis edistämään sitä, että Unkarilta viedään [Puhemies koputtaa] EU-puheenjohtajuus pois?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Joo, kiitos, tämä on erittäin, erittäin tärkeä aihe jälleen kerran. Tämä menee niin, että tämä puheenjohtajuus on kiertävä jäsenmaiden välillä, ja siinä on tietty järjestys. Ja on aivan oikein, kun sieltä aikaisemmassa puheenvuorossa sanottiin, että niitä on muutettu ennenkin.

Nyt on se vaihe, että neuvotellaan ratkaisujen löytymisestä jälleen kerran Ukrainan tukeen, ja siihen on saavutettava 27 maan ratkaisu. Tämä on niin oleellinen kysymys, että ensin neuvotellaan ja lujaa ja väännetään Unkaria tähän mukaan. Heidän puheenjohtajuuskautensa alkaa 1.7. Se on tietenkin normaalijärjestyksessä se, milloin pääsemme arvioimaan, miten he toimivat siinä tehtävässä. Mutta olen sitä mieltä, mitä sanoin: keinovalikoimassa sen on oltava. Me olemme niin vakavan Euroopan turvallisuuteen ja Ukrainan kansan puolustautumiseen liittyvän asian äärellä, että pitää sen olla keinovalikoimassa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Saramo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Äärioikeiston nousu uhkaa tietysti Ukrainan tukemista. [Juho Eerola: Äärivasemmisto! — Jani Mäkelän välihuuto] Me tiedämme, miten Putin on rahoittanut miljoonilla ja miljoonilla [Juho Eerola: Teidän puoluekaverit siellä Euroopassa!] äärioikeistolaisten puolueiden kampanjoita, ja italialainen ministeri piti jopa tämmöistä Putin-fanipaitaa. Nyt kun sieltä huudellaan, niin teidänkin, perussuomalaisten kärkiehdokas näissä EU-vaaleissa on käynyt propagandaleirillä siellä Putinin mannekiinina. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Mutta tämä oikeiston nousu uhkaa myös EU:n roolia maailmassa laajemmin. EU on ollut täysin sivustakatsoja tässä kansanmurhassa, joka Gazassa tapahtuu. Äärioikeisto on muun muassa yksimielisesti kannattanut aseiden myyntiä Israelille, ja itse asiassa vain vasemmisto yksimielisesti tätä on vastustanut muiden ryhmien hajotessa. Tämä näyttää nyt siltä, että Euroopalla ei ole yhteistä linjaa ihmisoikeuksien ja ihmiselämän puolustajana.

Kysynkin nyt arvoisalta pääministeriltä: toimiiko Suomen hallitus sen eteen, että Orbánin kanssa ei käydä kauppaa, ei enää tehdä diilejä, ei anneta hänen kiristää [Puhemies koputtaa] Putinin laskuun muuta Eurooppaa, [Puhemies koputtaa] jotta voidaan olla varmoja, että jatkossa Eurooppa elää niin kuin opettaa yhteisten arvojen takia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Emme me voi antaa Orbánin kiristää Euroopan unionia eikä meitä jäsenmaita. Ei näillä, ei oikeusvaltioperiaatteella tai meille tärkeillä keskeisillä asioilla, periaatteilla, voi käydä kauppaa Orbánin kanssa. Minusta tämän viestin täytyy olla aivan selvä komissiolle, joka keskusteluja käy. Sen pitää olla aivan selvä puheenjohtajamaalle, joka keskusteluja käy, isoimmille jäsenmaille, että kauppaa ei voi käydä. Ukrainaa tuetaan yhdessä, ja siihen pitää löytää ratkaisut, mutta ei sitä voi ostaa rahalla. Minusta tämän täytyy olla aivan selvä perusta päätöksenteolle.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelun aikana sieltä SDP:stä mainittiin joidenkin poliitikkojen menneisyys ja sieltä vihreistä Putin. Hyvä niin, kun en nyt voi olla mainitsematta SDP:n omia kaasuputkimiehiä, jotka liittyvät tähän menneisyysteemaan, tai sitten vihreiden Putin-asianaista, teidän entistä omaa puheenjohtajaa. Täytyykin kysyä teiltä, että voimmeko me nyt todella luottaa, ettei koskaan enää kaasuputkimiehiä eikä koskaan enää sieltä vihreiltä Venäjä-asianaisia tai Suomen puolustusvoimien alasajajia? [Välihuutoja vasemmalta — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Onks tää hallituksen kyselytunti? — Aki Lindén: Kuka ministeri vastaa?]

Mitä tulee tähän Ukrainan tukemiseen ja yleisesti Euroopan turvallisuuteen, niin esimerkiksi meidän oma ja Euroopan ammustuotanto on erittäin tärkeää. Sen nostaminen on kriittisen tärkeää Suomelle ja koko Euroopalle. Voisiko sieltä hallituksesta ministeri kertoa oppositiolle vielä, mitä kaikkea hallitus on tehnyt tämän asian eteen? — Kiitos. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Koskas alatte ajamaan EU-eroa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Puolustusministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Euroopan yhtenäisyys on tärkeää, mutta päättäväisyys vielä tärkeämpää. Tällä hetkellä yritetään saada aikaiseksi konkreettisia tekoja, joilla jokainen jäsenvaltio lisää omaa puolustusteollisuuttaan ja EU-tasolla lisätään puolustuksen rahoitusta. Ja tässä se Unkari on ollut tällä viikollakin keskeinen ongelma puolustusministerikokouksessa. Suomi painoi kovaa päälle yhdessä Pohjoismaiden kanssa Unkarin jarrutusta tässä näin, ja uskon, että tähän jossain vaiheessa joku ratkaisu saadaan — helpompi tai sitten kovempi ratkaisu.

Mitä tulee tähän ammustuotantoon, niin Suomi on esimerkillinen toimija tässä. Me ollaan käytännössä lähes viisinkertaistamassa meidän ammustuotantoa suhteessa ennen tämän sotatilanteen alkua. Ja tätä varten Suomi on myös neuvotellut EU-tasolla, että saadaanko EU-tason rahoitusta. Tästä nostan pääministerille paljon hattua, että hän on käynyt myös muiden komissaarien kanssa neuvotteluja, ja itse olen käynyt teollisuuskomissaarin kanssa neuvotteluja siitä, lähtisikö EU rahoittamaan Suomen ammustuotannon ylösnostoa. Ja tähän on saatu merkittävä EU-raha juuri tuoreeltaan. [Oikealta: Hienoa!] Tämä on esimerkki muille EU-maille, miten hoidetaan EU-neuvottelua ja EU-edunvalvontaa Suomen [Puhemies koputtaa] turvallisuutta vahvistavalla tavalla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me sosiaalidemokraatit emme nälvi täällä. [Välihuutoja oikealta] Me olemme huolissamme siitä, että Euroopassa on tällä hetkellä voimia, jotka pyrkivät heikentämään naisten asemaa, kieltämään ehkäisyn koulussa, tiukentamaan aborttia, vähentämään Ukrainan tukea, jotka kaikin tavoin polkevat vähemmistöjen oikeuksia. [Välihuutoja oikealta] Me kutsumme tätä laitaoikeistoksi, tällaista toimintaa, ja me sosiaalidemokraatit vastustamme tällaisia asioita niin Suomessa kuin Euroopan laajuisesti. [Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa] En kritisoi nyt tässä salissa olevia henkilöitä, vaan haluan teiltä, pääministeri, vastauksen siihen, haluatteko pitää Suomen siinä rintamassa, joka eurooppalaisella tasolla vastustaa tällaista kehitystä, jota edellä äsken luonnehdin. [Jani Mäkelän välihuuto — Sanna Antikainen: Miten ehkäisy kuuluu tähän asiaan?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tasa-arvoministerinä voin vahvistaa, että tasa-arvo on Suomen politiikan kulmakiviä, meidän perusarvoja, niitä lähtökohtia, millä esimerkiksi kansainvälisillä kentillä esiinnymme. Viimeksi eilen kansainvälisissä kokouksissa huoli nousi nimenomaan tästä antigender-liikkeestä eli siitä, että tasa-arvoa vastustetaan aggressiivisesti ja että tätä liikettä myös rahoitetaan esimerkiksi Venäjältä.

Suomi on aina siinä rintamassa, joka pyrkii perusoikeuksien, naisten tasa-arvon, ylipäätään tasa-arvon vahvistamiseen, ja olen tässä erittäin johdonmukainen. [Veronika Honkasalo: Myös oman puolueenne sisällä?] Tämä kansainvälinen pitkä linja Suomesta tasa-arvon esimerkkimaana ja vahvana eteenpäinviejänä jatkuu tässä hallituksessa, ja me teemme sitä työtä erittäin aktiivisesti — viimeksi eilen WHO:n, Maailman terveysjärjestön, kokouksessa nämä tasa-arvoaiheet olivat pinnalla. Mutta huoli on kyllä yhteinen. Näitä perusarvoja täytyy puolustaa kaikilla foorumeilla. [Aki Lindén: Erinomainen vastaus, kiitoksia!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri Orpo, totesitte tänään täällä kyselytunnilla: ”Ei Suomessa ole mitään äärioikeistoa tai laitaoikeistoa.” Olen kanssanne eri mieltä. Suojelupoliisi kertoi vuonna 2021, että äärioikeistolaisen terrorin uhka oli voimistunut Suomessa.

Laitaoikeisto saa voimaa silloin, kun muut lähtevät pelosta mielistelemään [Välihuutoja oikealta] näiden radikaalien kansallismielisten ryhmien näkemyksiä. Kysynkin: Miten te, arvon pääministeri ja arvon hallitus, osaltanne vaikutatte siihen, etteivät Suomessa minkäänlaiset äärioikeistolaiset tai laitaoikeistolaiset voimat kykene horjuttamaan oikeusvaltiotamme [Perussuomalaisten ryhmästä: Entäs äärivasemmisto? — Entäs ääri-islamistit?] tai suomalaisten oikeuksia? Miten te pyritte osaltanne EU-tasolla valtiona vaikuttamaan, jos laitaoikeisto Euroopassa nousee? [Perussuomalaisten ryhmästä: Tai laitavasemmisto!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Parempi heti korjata nämä epätarkkuudet puheenvuorossa ja todeta, että tarkoitin nimenomaan tätä salia, suomalaisia eduskuntapuolueita, ja se on erinomainen asia, että täältä ei ääriliikkeitä löydy. [Juho Eerola: Siteeratkaa oikein!]

Meidän yhteinen tehtävämme on pitää Suomi hyvinvoivana, tasa-arvoisena maana. Meillä on varmaan erilaisia näkemyksiä, mikä on se keinovalikoima, miten siihen päästään, mutta se, että Suomessa saa hyvän koulutuksen ja hyvät elämänedellytykset, on parasta lääkettä torjua äärioikeistoa tai äärivasemmistoa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Suojelupoliisin arvioiden mukaan meillä on molempia, ja monesti näitä vielä yhdistää — yllätys yllätys — venäjämielisyys ja putinismi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja juutalaisvihamielisyys!] Tehdään yhdessä töitä, että Suomi pysyy maltillisena, demokraattisena, vapaana maana.

Puhemies Jussi Halla-aho

Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Guzenina, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä Italian toiminta on herättänyt kyllä paljon keskustelua täällä Suomessa ja myöskin muualla Euroopassa. Kun puhutaan Italian hallituksesta, puhutaan hallituksesta, joka on heikentänyt todellakin naisten oikeuksia [Juho Eerola: Jonka pääministeri on nainen!] ja joka on tehnyt hyvin kyseenalaisia oikeusvaltion rakenteita uhkaavia avauksia. Puhutaan hallituksesta, joka on erottamassa juridisesti sateenkaariperheiden lapset toisesta vanhemmastaan. Hyvin vakavia asioita, jotka vaikuttavat suoraan tavallisten ihmisten arkeen.

Teidän puolueestanne jotkut edustajat ovat jo ehtineet ilmoittamaan, että irtisanoutuvat, mikäli tulevat valituiksi mepiksi, yhteistyöstä Italian Melonin puolueen kanssa. Ja nyt haluaisin teiltä myöskin selkeän vastauksen tähän: ajaako teidän puolueenne monella rattaalla, vai onko myöskin teillä selkeä näkemys, samalla tavalla kuin teidän näillä muutamilla meppiehdokkaillanne? [Oikealta: Höpöttelyä! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kokenut edustaja varmasti tietää, että tämä on hallituksen, ei puolueiden, kyselytunti.

Mutta tehdään kuitenkin vielä kerran selväksi se, että sentyyppisiä politiikkatoimia, joihin viittaatte, emme mitenkään hyväksy. Ne eivät ole oikeusvaltioperiaatteen tai tasa-arvoisen, vapaan yhteiskunnan periaatteiden mukaisia. Emme hyväksy.

Sen sijaan hallitus toimii hallitusten välisesti. Meidän täytyy löytää yksimielisiä päätöksiä niin ministerineuvostoissa kuin EU-huippukokouksessa, ja se edellyttää sitä, että pitää pystyä keskustelemaan kaikkien maiden kollegoiden ja päämiesten ja ‑naisten kanssa ja löytää ratkaisuja. Niin meidän täytyy toimia, jotta Eurooppa saa päätöksiä aikaan ja jotta siinä samassa Suomen etuakin saadaan hoidettua. [Sanna Antikainen: Erinomainen vastaus!]

Arvoisa herra puhemies! Suomen talous sakkaa tällä hetkellä pahasti, niin kuin kaikki tietävät. Kuluttajien ja yritysten luottamus on ennätysalhaalla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Myös keskustan kannatus on!]

Suomi nousee, jos yritykset pärjäävät, ja yritykset tarvitsevat ennustettavuutta, vakautta, ja pitää luottaa siihen, mitä päättäjät tekevät. Riihessä tuli erittäin kipeitä päätöksiä, mutta nyt ovat rientäneet jo ministerit Purra ja Henriksson kiistämään, että näitä leikkauksia pitää perua. Tämähän tuo aika paljon epätietoisuutta, mutta samaan aikaan te teitte kuitenkin verotukseen liittyviä ratkaisuja, joista tänään ovat tulleet verotuksen alv:n nostamiset. Mutta siellä on myös alv-huojennuksen poistuminen, joka tulee vaikuttamaan kymmeniintuhansiin pieniin yksinyrittäjiin ja pieniin yrittäjiin. Te pystyisitte kompensoimaan sitä alv-rajan nostamisella. Sitä on esittänyt edustamamme puolue keskusta, sitä on esittänyt Suomen Yrittäjät, sitä on kannattanut verottaja, mutta te ette lähde siihen. [Puhemies koputtaa] Mikä on syy, että te haluatte nostaa kymmenientuhansien [Puhemies koputtaa] yksinyrittäjien, pienten yrittäjien verotusta? [Ben Zyskowicz: Me halutaan kiusata!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus tosiaan talous- ja finanssipolitiikassa joutuu tekemään hyvin hankalia päätöksiä. Kuten moneen kertaan olen todennut, esimerkiksi näiden varsin suurten veronkorotusten tuominen, joista tänään hallitus on antanut esityksensä arvonlisäverokannan korottamiseksi 1.9. alkaen, ei ole lainkaan mieluista. Vastaavasti joudumme tekemään säästöpäätöksiä, joista monet ovat hyvin vaikeita. Me teemme niitä siksi, että me kykenisimme taittamaan meidän velkasuhteen kasvun. Meidän on välttämättä tehtävä se, ja toivottavasti seuraavalla hallituskaudella velka saadaan jo laskuun. Toisekseen me haluamme välttää liiallisen alijäämän menettelyn Euroopan komissiossa, ja olen ymmärtänyt, että tämäkin tavoite on saanut voimakasta kannatusta oppositiosta.

Mitä tulee sitten alv-huojennukseen ja -alarajaan, kuten viime viikolla täällä pakettia esittelin, kuvasin, että osin se perustuu direktiiviin, jota meidän on edistettävä. [Puhemies koputtaa] Toisaalta tähän kompensaatioon: me olemme päätyneet [Puhemies koputtaa] juuri tähän esitykseen, joka täällä nyt on käsittelyssä, mutta kuulemme mielellämme [Puhemies koputtaa] tietenkin esimerkiksi sitä, mitä mieltä valiokunnassa ollaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen liittyen, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tänään hallitus on valtioneuvoston istunnossa päättänyt, että Suomesta tulee Pohjolan alv-kuningatar. Suomi-neito purjehtii kärkeen yleisen arvonlisäveron valtavalla korotuksella, ja olette tällä vaalikaudella oman ohjelmanne mukaan korottamassa myös alennettuja alv-kantoja muun muassa kulttuurin ja liikunnan ja monille sairaille ikäihmisille tärkeiden lääkkeiden näkökulmasta. Näyttää siltä, että olette valinneet kokoomusjohtoisessa hallituksessa tämän kulutusverojen himokorottamisen ja alvien himokorottamisen linjan kaikilta osin.

Nyt tosiaan, kuten edustaja Lintilä hyvin kertoi, myöskin tämä pienyritysten alv-rajan helpotus on poistumassa. Todellinen uutinen kuitenkin kuultiin vaalikeskusteluissa, kun kokoomuksen kokenein meppi, teidän kärkiehdokkaanne Sirpa Pietikäinen ilmoitti, että hän haluaisi arvonlisäveron EU:n perittäväksi — EU-laajuisen arvonlisäveron. Pietikäinen saattaa olla jopa tuleva komissaari kokeneena kokoomuksen Eurooppa-vaikuttajana.

Kysyisinkin nyt pääministeriltä: [Puhemies koputtaa] Ajatteko te EU:ssa Euroopan unionin laajuista alvia, [Puhemies koputtaa] ja mitä muita EU:n keräämiä veroja mahdollisesti ajatte EU-politiikassanne?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! [Antti Kurvinen: Kysyin pääministeriltä! — Kokoomuksen ryhmästä: Täällä johtaa puhemies tätä!] Kuten kysyjä hyvin tietää, niin arvonlisäverotus kuuluu tänne kansalliseen toimivaltaan, ja aiomme sen myös siellä pitää kuten verotuksen noin muutenkin. Valitettavasti viime kaudella keskustan ollessa hallituksessa te hyväksyitte elpymispaketin [Oikealta: Ohoh!] ja tähän liittyviä eräänlaisia verotusoikeuksia myös Euroopan unionissa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on nostamassa yleistä arvonlisäveroa 25,5 prosenttiin. Ajankohta sattuu ensimmäiselle päivälle syyskuuta, joka on erittäin hankala suomalaisille yrityksille. Meillä on paljon yrityksiä, joiden arvonlisäveroilmoitusvelvollisuus on neljännesvuosittain, ja tämä desimaali 0,5 koetaan alalla kuin alalla erittäin vaikeana. Kaikki meidän tietojärjestelmät eivät tunnista sitä, kassajärjestelmät eivät tunnista sitä — ja nyt kesken vuoden lähdetään tekemään tämäntyyppisiä korotuksia. Haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä: oletteko te tietoinen ja oletteko saaneet yrityskentästä niitä vakavia viestejä siitä, että jos kerta arvonlisäveroa korotetaan, niin olisi viisaampaa tehdä se vuodenvaihteessa eikä saattaa näitä yrityksiä paitsi sen korotuksen takia ahdinkoon, myös sen takia ahdinkoon, että heillä ei järjestelmät tunnista näitä ja osa yrityksistä joutuu tämän takia todellakin pulaan? Eikö meillä taloudessa mene riittävän huonosti, ettei tarvitse erikseen aiheuttaa yrityksille hankaluuksia lainsäädännöllä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä, jo kehysriihessä kävimme tätä keskustelua. Valitettavasti tilanne sille, että joudumme tämän arvonlisäverokorotuksenkin tuomaan kesken vuotta, liittyy siihen, että meidän on saatava tätä meidän alijäämää tältä vuodelta painettua rajan alle, jotta me kykenemme välttämään tämän alijäämämenettelyn. Me olemme jälleen vaikeassa tilanteessa. Muuten meidän olisi pitänyt tuoda tälle vuodelle uusia säästöjä, mikä olisi ollut varmasti vaikeaa myös eduskuntakäsittelyn kannalta, mutta kehysriihessähän me päätimme uusista säästöistä, jotka käynnistyvät heti ensi vuoden alusta, ja niitäkin käsitellään budjettilakeina tässä talossa hyvin kiireellisesti. Arvonlisäveron korotuksesta saatava fiskaalinen tuotto tälle vuodelle tarvitaan juuri varmistamaan se, että meillä on tämä selkeä liikkumavara siihen, että me emme joudu tähän alijäämämenettelyyn.

Ja mitä tulee sitten tähän desimaaliin. Keskustahan itse vaihtoehdossaan esitti tätä yhden prosenttiyksikön korotusta. [Antti Kurvinen: Järkevää! — Keskustan ryhmästä: Ei mene ihan himoverottamiseen!] Sen päälle hallitus valitettavasti joutui tämän 0,5 prosenttiyksikköä edelleen korottamaan. Olen ymmärtänyt, että joissakin vanhoissa järjestelmissä on vaikeuksia tämän desimaalin kanssa, [Puhemies koputtaa] mutta valitettavasti vaihtoehto tälle olisi ollut kahden prosenttiyksikön korotus. [Puhemies koputtaa] Luulisin, että tämä on se pienempi paha.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yleisen arvonlisäveron suuri korotus yhdistyy hallituksen päätökseen nostaa alennettuja arvonlisäverokantoja sekä poistaa pienyrittäjien alarajahuojennus ilman kompensoivaa alvin alarajan nostoa. Nämä päätökset yhdessä heikentävät monen pienyrittäjän toimintaedellytyksiä, mutta ne heikentävät myös kansalaisten ostovoimaa. Erityisen haitallista on nostaa arvonlisäveroa nyt syyskuussa kesken taantumavuoden. Yrittäjät ovat nostaneet kysynnän puutteet muutenkin suurimpana ongelmanaan esiin, ja nyt tilannetta pahennetaan. Tänä vuonna tämä alvin korotus tuo vain noin 100 miljoonaa lisätuloja valtiolle, ja asiantuntijoiden mukaan tällä ei ole mitään ratkaisevaa merkitystä EU:n arvioinnin kannalta ja liiallisen alijäämän arvioinnin kannalta.

Arvoisa puhemies! Miksi hallitus ei ennemmin vaikkapa korjaa listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen vääristymiä tai säädä lähdeveroa yleishyödyllisille yhteisöille ja ulkomaisille sijoittajille? [Antti Kurvinen: Hyviä ideoita! Miksi ei kelpaa? — Puhemies koputtaa] Miksi mieluummin kuritetaan suomalaisia pienyrittäjiä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että siellä vasemmalla ei ymmärretä sitä, minkälaisessa tilanteessa hallitus on. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Epäkunnioittavaa! — Tuo on ylimielistä!] Me haemme 10 miljoonan kokonaisuuksiakin. Me tarkastelemme varsin pieniäkin segmenttejä, [Krista Kiuru: Ylimielistä! Esitettiin toista miljardia säästöjä edellisessä!] joista me voimme löytää säästöjä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Arvonlisäveron korotus ei ole pieni, vaan se on merkittävä. Mutta kyllä, verotuotto tässä tilanteessa on ylipäätänsä heikko, joten meidän arviota tämän korotuksenkin tuottovaikutuksesta on jouduttu alentamaan yleisen suhdannetilanteen [Antti Kurvisen välihuuto] ja verotuottojen vähenemisen myötä. Tämä hallitus ei korota työn tekemisen ja yrittämisen verotusta. [Krista Kiuru: Sitähän te teette! — Välihuutoja vasemmalta] Arvonlisäveron korotus, vaikka onkin itsessään ikävä, yleisesti ottaen nähdään kuitenkin vähemmän haitallisena toimenpiteenä. Ja uskokaa tai älkää, komission kanssa käydään keskustelua jatkuvasti siitä, että me haluamme välttää tämän alijäämämenettelyn. Meille se ei ole leikin asia. [Antti Kurvinen: Perussuomalaiset ottaa komissiolta käskyjä vastaan! — Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Keskusta ei halua Euroopan unionille verotusoikeutta. Kokoomus sen sijaan on nyt viime aikoina kunnostautunut tässä verotuksessa vähän joka tasolla, himoverotuksessa suorastaan. Ensin nostetaan alvi, sen jälkeen sorkitaan alempi alvikanta ja kallistetaan ihmisten elinkustannuksia, jopa lääkkeitten hintaa.

On pakko palata jo aiemmin esitettyyn kysymykseen. Kokoomuksen europarlamentaarikko, kärkiehdokas Sirpa Pietikäinen ajaa uuden yhteisvelan ohella nyt myös Euroopan unionin laajuista arvonlisäveroa. [Välihuutoja oikealta] Tämä sama europarlamentaarikko muuten myös halusi, että Euroopan unioni saa päättää, mitä suomalaisille metsille tehdään. [Li Andersson: Onko tämä asiallista?] Joten kysymys: Miksi kokoomus, pääministeripuolue, haluaa Euroopan unionille verotusoikeuden? Pääministeri Orpo, olisiko se Suomen etu? [Antti Kurvinen: Ajatteko EU-veroa?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edelleenkin tämä on hallituksen kyselytunti, ja hallituksen linjassa ei ole mitään epäselvää. Me emme halua verotusoikeutta Euroopan unionille yhtään lisää. [Anne Kalmari: Hyvä, että kysyttiin, niin hallitus taipui!]

Arvoisa puhemies! Ilmastokriisi, globaali tilannekuva, on äärimmäisen vakava. Lämpöennätykset rikkoutuvat toinen toisensa perään, ja vaarallisia keikahduspisteitä kolkutellaan jo. Tutkimus toisensa jälkeen on alleviivannut, että kuumenevan ilmaston taloudelliset haitat uhkaavat kasvaa massiivisiksi — on paljon parempi toimia ajoissa. Samalla on niin, että jollemme vähennä päästöjä EU-velvoitteiden mukaisesti, joudumme ostamaan päästöyksiköitä muualta kovaan hintaan. Vihreän siirtymän mahdollisuuksien tunarointi tulisi sekin kalliiksi. Käsien päällä ei siis ole varaa istua.

Valtiovarainministeri Orpo perusti aikanaan valtiovarainministerien ilmastokoalition. Pääministeri Orpon hallitus jarruttelee tai peruuttelee ilmastotoimissa. Epäonnistumisen hintalapusta uhkaa tulla valtava, ja valtiovarainministerin tulisi olla näistä riskeistä huolissaan naureskelun sijaan. Kysynkin valtiovarainministeri Purralta: miten hallitus huomioi ilmastopolitiikan epäonnistumisen valtavan hinnan valtiontaloudelle? [Aki Lindén: Kutsumalla sitä ilmastohumpaksi!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee tähän ilmastokoalitioon, niin olen ymmärtänyt, että oppositiosta on kannettu huolta valtiovarainministerin osallistumisesta tähän, ja huomauttaisin, että Suomi aikoinaan oli perustamassa tätä ja silloin Suomi toimi puheenjohtajana. Nyt kuitenkin puheenjohtajuus kuuluu aivan muulle porukalle, joten kokouksiin totta kai osallistutaan, mutta profiilin ei tarvitse olla vastaavanlainen.

No mitä tulee sitten yleisesti ilmastopolitiikkaan — josta vastaava ministerihän ei ole paikalla — niin haluan kertoa siitä. Tämä hallitus tekee sellaista politiikkaa, joka esimerkiksi kotitalouksille ei olisi rasite eikä olisi rasite meidän kilpailukyvylle. [Keskustan ryhmästä: Ai alvi ei rastita kotitalouksia?] Me kilpailemme tässä pelkästään Euroopan sisällä monista investoinneista ja hankkeista, ja meidän ohjelmamme puhtaasta siirtymästä, sen investointien tukemisesta, on varsin vahvalla pohjalla, ja uskoisin tähän, että tästä me saamme hyötyä. Hallitus ohjelmassaan jo muutenkin korostaa merkittävästi tällaista kädenjälkeä, joka tästä politiikasta [Puhemies koputtaa] ympärille menee pelkkien päästövähennysten sijaan.

Arvoisa puhemies! Muste on tosiaan hädin tuskin ehtinyt kuivua kehysriihen jälkeen, kun hallituksen ministerit ovat jo tulleet katumapäälle riihessä tehdyistä leikkauksista. [Vasemmalta: Ei ihme!] Purra haluaa perua Ratamon yöpäivystyksen lakkauttamisen, [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on oikein!] ja opetusministeri Henriksson on linjannut, että toisen asteen maksuttomuuden rajauksesta pitää luopua.

On erittäin hienoa ja erittäin kannatettavaa, että olette valmiita korjaamaan omia heikosti perusteltuja leikkausesityksiänne, ja erityisen iloinen olen tästä Henrikssonin linjauksesta liittyen toisen asteen maksuttomuuteen. Mutta moni suomalainen on nyt huolissaan siitä, että nämä ovat vaalien alla tehtyä ulostuloja, joita teillä ei välttämättä ole aikomustakaan oikeasti toteuttaa. Joten haluan nyt kysyä pääministeri Orpolta: Oletteko te valmis perumaan linjauksen toisen asteen maksuttomuuden rajauksesta Henrikssonin esittämällä tavalla, ja onko opetusministeri Henriksson tehnyt tästä esityksen hallituksen sisällä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Opetusministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys, ja olen iloinen, että olemme siitä yksimielisiä, että olisi hyvä asia, että opetusmateriaalit ja oppimateriaalit saisivat jatkossakin olla maksuttomia. [Naurua — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja näin ollen tilanne on se, että silloin kehysriihen alla meillä ei ollut vielä kaikkea tietoa, meillä ei ollut kaikkia vaikutusten arviointeja. [Vasemmalta: Nyt on!] Ne vaikutusten arvioinnit on tehty nyt opetusministeriössä, ja niitten perusteella olen vetänyt itse sen johtopäätöksen, että nyt etsimme korvaavia säästöjä. [Välihuuto vasemmalta] Ja nämä säästöt tulen esittämään, ja tulemme esittämään sitä sillä tavalla, että voidaan jatkaa niin, että opetusmateriaalit toisella asteella ovat maksuttomia. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Annan vielä vastauspuheenvuoron pääministeri Orpolle, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vielä yleiseen periaatteeseen, se varmasti kiinnostaa: on jouduttu tekemään todellakin vielä kolme miljardin lisäsäästöt. Ja nyt kun ne ovat tarkemmassa valmistelussa, niin eduskunnankin edellyttämällä tavalla näitä päätöksiä valmistellaan huolella ja tehdään arvioita. Jos asianomainen ministeriö, jolle joku säästö kuuluu, tulee siihen tulokseen, että sillä ei saavuteta säästöä tai se on senkaltainen, että kannattaa korvata jollain muulla, niin he voivat tehdä sen esityksen, tuoda sen hallituksen pöytään, ja näin tässä nyt ollaan toimimassa. Silloin hallitus arvioi sen, mikä on esitys.

Mutta se, mistä me pidämme kiinni, on se kolmen miljardin kokonaisuus. Emme me näitä muuten vaan olla tekemässä vaan siksi, että me saamme velkaantumisen taittumaan, vältetään alijäämämenettely, ja siitä pitää pitää kiinni. Mutta totta kai laajasti kaikissa ministeriöissä nyt tehdään tätä valmistelutyötä näiden valitettavien säästölakien eteenpäin viemisessä.

Arvoisa puhemies! Viime viikonloppuna kuulimme äärimmäisen surullisista alaikäiseen kohdistuneista rikoksista Valkeakoskella. Tapaus järkytti syvästi Valkeakoskella ja koko Suomessa. Poliisi ja kaupungin viranomaiset toimivat tilanteessa nopeasti ja tahdikkaasti, suuri kiitos siitä.

Tarvitsemme lisää sekä pehmeitä että kovia keinoja vastaavien rikosten ehkäisemiseksi. Lainsäädännöllä ja ennalta ehkäisevällä työllä on pyrittävä torjumaan vastaavia tapauksia. Hallituksen tuoreessa nuorisorikollisuuden torjumisen ohjelmassa on näitä keinoja laajasti käsitelty lähes sadan sivun verran.

Arvoisa oikeusministeri Meri, mitä toimenpiteitä hallitus toteuttaa tällä vaalikaudella, jotta Valkeakoskella tapahtuneen kaltaisia tilanteita voitaisiin välttää jatkossa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustajalle tästä arvokkaasta puheenaiheesta. Ensinnäkin haluan — varmasti koko hallitus yhtyy tähän — toivottaa jaksamista uhrin perheelle ja uhrin läheisille ja muillekin siellä yhteisössä. Tämmöiset tapaukset ovat todella järkyttäviä, kun nuori henki uhrataan.

Haluaisin, ennen kuin menen tuohon ohjelmaan, muistuttaa, että tämä hallitus tässä taloudellisessa tilanteessa, mistä me ollaan keskusteltu tässä melkein koko tunti, on panostanut siihen, että me haluamme varmistaa sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ja puolustuksen taloudellisen tilanteen siten, että olemme sinne vähemmän laittaneet mitään säästötavoitteita ja leikkauksia, koska kaikista tärkeintä oikeusvaltiossa on toimiva oikeudenhoito ja sisäinen turvallisuus ja että siellä on resursseja.

Meillä on valtavasti toimenpiteitä. Siitä toimenpideohjelmasta, minkä mainitsitte, nämä kaikki 43 toimenpidettä kyllä laitetaan nyt käyntiin, niin että se ei ole tarkoitettu paperiksi, joka on vain julkaistu.

Nyt minulta tuo aika loppuu. Mutta voitte olla aivan varma, että hallitus tekee kaikkensa tämäntyyppisen [Puhemies koputtaa] rikollisuuden estämiseksi.

Kunnioitettu puhemies! Meidän nuorillamme on hätä. Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan tyttöjen ahdistus on kasvanut. Sen mukaan suuressa osassa kouluista jopa lähes puolet kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista tytöistä kokee olonsa ahdistuneeksi. Ahdistus näkyy jaksamisessa, ja kiinnostus oppimista kohtaan laskee.

Ilmiö näkyy kaikissa länsimaissa, eikä syitä tarvitse etsiä kaukaa. Ahdistuksen taustalla on muun muassa ulkonäköpaineita ja koulustressiä. Erityisesti kännyköiden ja sosiaalisen median liikakäyttö ja niissä leviävä vääristynyt kuva elämästä on tähän kytköksissä. [Aki Lindén: Ville Merinen poistaa ne!] Tutkimusnäyttöäkin aiheesta tulee jatkuvasti lisää. Liikunnan ja leikin sijaan hukutaan luureihin. Tästä kärsivät erityisesti lapset, joilla on neuropsykologisia haasteita.

Arvoisa opetusministeri Henriksson, tämä on koko yhteiskuntaa koskettava ongelma, ja vastuu on ennen kaikkea vanhemmilla, [Puhemies koputtaa] mutta minkälaisia toimia koulumaailmassa voidaan tehdä kotien tueksi tässä asiassa? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kännykät pois! — Ben Zyskowicz: Kännykät pois tunneilta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Opetusministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos erittäin hyvästä kysymyksestä. Suuri osa lapsista ja nuorista voi edelleen hyvin, mutta edelleen tilanne on se, että mitä tyttöihin tulee, niin tilanne on huonontunut. Ja kysyjä, edustaja on siinä aivan oikeassa, että tämä on asia, mikä meidän pitää ottaa vakavasti. Sen takia me tarvitaan toimiva opiskeluhuolto. Lasten ja nuorten pitää tietää, että jos tuntuu ahdistavalta, on joku vanhempi ihminen, jonka puoleen voi kääntyä. Me tarvitaan poikkihallinnollista työtä, me tarvitaan työrauhaa.

Tämän johdostahan hallitus tekee paljon toimenpiteitä nyt, ja tänään me olemme tehneet erittäin hyvän päätöksen, jolla me myös halutaan lisätä työrauhaa kouluihin: me tullaan lisäämään kolme vuosiviikkotuntia alakouluun, kaksi vuosiviikkotuntia luokille 1 ja 2 ja sitten yksi vuosiviikkotunti 3.—6. luokalle. Kyseessä on juuri äidinkielen ja matematiikan vahvistaminen. Luulemme, että myös tällä toimenpiteellä ja sillä, että hallitus nyt panostaa perusopetukseen, on vaikutusta. [Puhemies koputtaa] Mutta toki meidän on myös tehtävä enemmän, jotta jokainen lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja voi puhua [Puhemies koputtaa] hyvinvoinnista aikuisten kanssa riittävissä ajoin.

Herr talman! Krig härjar alldeles nära oss i Europa och utanför i Mellanöstern. EU behöver ta ett större ansvar för säkerheten. Vi måste säkerställa EU:s internationella handlingskraft och trovärdighet. Även Finlands 15 EU-parlamentariker, som väljs in till parlamentet den 9 juni, kommer att stå inför flera viktiga beslut de kommande fem åren för att stärka EU:s roll.

Herra puhemies! Sota ja väkivalta Euroopassa ja Euroopan lähialueilla on kaikkien mielessä. Ulkopuoliset voimat yrittävät heikentää EU:n uskottavuutta ja kykyä päätöksentekoon. Tiivistämällä puolustusyhteistyötä EU-maiden kesken ja vahvistamalla EU:n ulkopoliittista roolia ja päätöksentekoa laajemmin voimme paremmin ehkäistä ja torjua aseellisia konf-likteja.

Kysynkin arvoisalta pääministeriltä: Mitä keskusteluja EU:ssa käydään puolustusyhteistyön ja kriisinhallinnan syventämiseksi? Mitä toimenpiteitä Suomi voisi esittää työohjelmaan seuraavaksi viideksi vuodeksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Tack, kiitos! — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Se on todellakin niin, että Venäjän uhan edessä, joka tulee jatkumaan näillä näkymin valitettavasti vähintään vuosia ellei vuosikymmeniä, Euroopan on tiivistettävä puolustusyhteistyötään, nostettava omaa teollista tuotantoaan puolustusteollisuuden osalta ja varauduttava laajasti, yhteiskunnallisesti, erilaisiin kriiseihin.

Nostaisin erityisesti esille Suomen hallituksen tekemän esityksen varautumisunionimallista, joka vahvistaisi koko Euroopan unionin laajaa turvallisuutta, kokonaisturvallisuutta, resilienssiä, kestävyyttä erilaisiin uhkiin, joita me voimme kohdata. Tietenkin kyse on kaikista uhista — pandemioista, luonnonkatastrofeista — mutta ehkä meidän kaikkien mielissä on uhka Venäjältä, kaikki se, miten Venäjä voi aiheuttaa harmia ja haittaa, vahinkoa, Euroopan unionille koettaessaan horjuttaa meidän yhtenäisyyttä. Siksi tämä varautumisunioniajattelu on erinomainen, ja kun presidentti Niinistö on saanut [Puhemies koputtaa] komission puheenjohtajalta tehtävän laatia Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta raportin, [Puhemies koputtaa] niin se pitää sisällään varmasti myöskin tämän osan.

Arvoisa herra puhemies! Vuosittain 30 000 suomalaista tarvitsee elämänsä loppuvaiheessa oireita lievittävää eli palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa, ja näissä on tärkeää varmistaa kuolevan ja hänen läheistensä yksilölliset tarpeet. Tehokkaita kivun ja muiden oireiden hoitokeinoja on, myös esimerkiksi sedaatiota eli nukutusta voidaan tarvittaessa käyttää.

Lääkäriliitto vahvisti hiljattain kantansa vastustaa eutanasian laillistamista todeten, että lääkäreiden tehtävä on elämän suojelu ja kärsimyksen hoito, eikä hoitojärjestelmän mahdollisia puutteita pidä korjata eutanasian tai lääkäriavusteisen itsemurhan avulla.

Hallitusohjelmassamme luvataan selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta, ja kysynkin: missä aikataulussa hallitus tätä toteuttaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen nostaa esiin erittäin tärkeän aiheen. Saattohoito, palliatiivinen hoito, niiden kehittäminen on erittäin tärkeää. Sosiaali- ja terveysministeri on myöntänyt 5,6 miljoonaa euroa hyvinvointialueille, joissa on yliopistosairaala, palliatiivisen hoidon kehittämishankkeisiin, ja tämän rahan käyttöaikaa on jatkettu tämän vuoden loppuun asti. Odotan siitä raporttia ensi vuoden alussa ja tarkastelen sen jälkeen, mihin se johtaa.

Mitä tulee tähän säädösvalmisteluun, niin terveydenhuoltolaissa, 24 §, on säädetty siitä, että alueiden on järjestettävä alueensa asukkaiden sairaanhoito. Tätä pykälää on mahdollista täsmentää lisäämällä siihen saattohoito. Toki se sisältyy nyt jo siihen, mutta jos halutaan sitä täsmentää, ja kun halutaan, niin lisätään se siihen pykälään. Tämä on tulossa ensi vuonna muistaakseni, kun terveydenhuoltolakia käydään läpi.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Hallituksen ohjelmassa on säästötoimet kaksi miljardia, että saadaan satatuhatta työllistä lisää. Nyt on kuitenkin mennyt niin, että 50 000 työtöntä on tullut lisää. Arvonlisäveron nosto ajoittuu huonoon paikkaan, koska se kuristaa taloutta — miljardi otetaan pois markkinoilta, se on ihan selvä asia. Kun te teette laskelmia siitä, kuinka paljon työllisiä te saatte kaikilla toimenpiteillä, niin mitä laskelmia te olette tehneet siitä, paljonko arvonlisäveron kuristus vaikuttaa työllisyyteen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus tekee työmarkkinoille ja muuten rakenteellisia uudistuksia, joiden keskipitkän ja pidemmän aikavälin työllisyysvaikutus on selvä. Nämä arviot eri toimista ovat valtiovarainministeriön virkakunnan laskemia. Sen lisäksi täytyy huomioida suhdannetilanne. Tällä hetkellä olemme alhossa. Onneksi monella sektorilla näkyy jo hieman enemmän valoa. Valtiovarainministeriön omienkin arvioiden mukaan kasvu käynnistyy ensi vuonna, jolloin myös työllisyys lähtee uudelleen nousuun, ja hallituskauden loppupuolella työllisyys näiden arvioiden mukaan on jo korkeampaa kuin se oli hallituksen aloittaessa.

No sitten, mitä tulee näihin hallituksen päätöksiin säästöjen ja veronkorotusten myötä, niin esimerkiksi sekä sosiaaliturvaleikkaukset että arvonlisäveron korotus heikentävät ostovoimaa. Toisaalta ostovoimaa parantavat monet muut tekijät, joita tällä hetkellä hallitus toteuttaa ja jotka muuten yhteiskunnassa ilmenevät, esimerkiksi ansiotason nousu, [Puhemies koputtaa] reaaliansioiden parantuminen. Tällä kokonaisvaikutuksella totta kai on vaikutusta, [Puhemies koputtaa] mutta arvio vaikutuksesta bkt:n kasvuun on yhteensä miinus 0,5 prosenttia [Puhemies koputtaa] vuosina 25—26.