Arvoisa puhemies! Joukkorahoituslaki on hyvä laki, ja olen todella iloinen, että se on nyt näin pitkällä. Se tulee olemaan todella iso työkalu meille suomalaisille etenkin kasvun ja yrittäjyyden näkökulmasta. On tietysti hieman sääli, että käsittelemme sitä nyt tähän aikaan illasta, koska tästä tulisi keskustella enemmän. Kysymys on kuitenkin suomalaisesta yrityselämästä ja sen rahoituksesta.
Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee uusia rahoitusmuotoja. Suomalaisten yritysten ja innovaatioiden kasvu on liian usein kiinni edelleen pääomien puutteesta. Suomessa pääomasijoittaminen on kehittynyt mutta edelleen jäljessä muista maista. Samalla hallituksen leikkaukset muun muassa Tekesin rahoituksesta näkyvät ja tuntuvat. Joukkorahoitus onkin toivottu vaihtoehto nykyisten rahoitusmallien yhteyteen. Liikepankit eivät valitettavasti usein ole pienten eivätkä keskisuurtenkaan yritysten kavereita. Vedotaan muun muassa Basel-sääntöihin ja muihin ja mennään edelleen entistä kauemmaksi pienistä ja jopa keskisuurista yrityksistä. Muun muassa Ruotsissa ja muualla maailmassa joukkorahoitus on ollut paljon kehittyneempää, ja meillä on vielä matkaa tässäkin asiassa.
Mutta mitä kaikkea joukkorahoituksella voi tehdä? Miksi se on niin iso asia? Usein, jos katsomme maailmalta esimerkkejä, joukkorahoituksen luonteeseen sopii sellainen kohde, joka on tunnepohjainen: on tunne lähteä investoimaan piensijoittajana johonkin omasta mielestä mielenkiintoiseen ja hyvään asiaan. Mutta on myös tosiasia, että meillä Suomesta puuttuu paljon oman pääoman ehtoista rahoitusta, ja sillä saadaan sitten muita ammattisijoittajia mukaan. Näin ollen näen, että joukkorahoituksella voidaan tulla mukaan esimerkiksi Finnveran, Teollisuussijoituksen tai sitten yksityisten enkelisijoittajien tai muiden ammattimaisten sijoittajien kokonaisuuksiin. Lainsäädäntöhanke lähtee siitä, että se koskee alle 5 miljoonan euron sijoituksia. Silloin usein puhutaan olemassa olevasta liiketoiminnasta tai sijoittamisesta aloittaviin yrityksiin.
Mutta miten tätä toimintaa valvotaan, ja kuka sitä valvoo? Talousvaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että valvonnan pitää olla selkeää ja uskottavaa. Talousvaliokunta esitti, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto poistetaan laista ja mukaan otetaan myös kuluttaja-asiamies, jos asiakkaana on kuluttaja. Finanssivalvonnan rooli on tässäkin merkittävä. Talousvaliokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että myös pienten joukkorahoitusta tar- joavien yritysten pitää pystyä tulemaan markkinoille. Tämä ei saa olla vain isojen toimijoiden, isojen rahoituslaitosten pelikenttä tulevaisuudessa.
Vielä lopuksi, arvoisa puhemies, esimerkkejä siitä, mitä joukkorahoituksella voidaan tehdä: Sillä voidaan tehdä muun muassa tuotekohtaista kehittämistä. Sillä voidaan kokeilla erilaisia tutkimus- ja kehityshankkeita, jopa brändejä, jopa luovan alan hankkeita ja luoda sellainen kokonaisuus testata sitä, tehdä sitä hallituksenkin paljon aivan oikein painottamaa alustataloutta, kokeilutaloutta testata asioita. Ja jos joku asia toimii, se voidaan sitten käynnistää varsinaiseksi liiketoiminnaksi.
Eli kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, tämä on hyvä hanke, hyvä laki, ja uskon, että tästä on vielä paljon iloa meille suomalaisille.