Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain muuttamisesta

Arvoisa rouva puhemies! Tällä melkoisen lyhyellä hallituksen esityksellä ja lakiesityksellä toimeenpannaan Suomen Pankin virkamiesten osalta tätä suurta eläkeuudistusta, mitä Suomessa on toteutettu muittenkin toimihenkilöiden ja työntekijöitten osalta. Pidän erittäin hyvänä sitä, että siinä missä eläkeikää joudutaan ja saadaan korottaa, kun ihmiset elävät pidempään ja ovat terveempiä, on tärkeää, että ne, jotka toimivat hyväpalkkaisissa ammateissa ja ovat niin sanotusti yhteiskunnan hyväosaisia, näyttävät esimerkkiä.

Tässä lakiesityksessä todetaan myös, että eroamisikää tullaan asteittain korottamaan 70 vuoteen näiden Suomen Pankin virkamiesten osalta, ja siinä itselleni heräsi sellainen ajatus, ja se ajatus on herännyt aiemminkin, minkä takia minä haluaisin vähän herättää keskustelua, että onko meillä tarpeen yhteiskunnassa, jossa puhutaan elinikäisestä oppimisesta, yhteiskunnassa, missä vielä pyritään pitämään ihmisten fyysinen ja henkinen toimintakyky mahdollisimman hyvänä mahdollisimman pitkälle, edelleenkin säätää sellaisia yläeläkeikärajoja, eroamisikiä, että täytyy 68-vuotiaana tai 70-vuotiaana lähteä jostakin tehtävästä. Voisiko meillä eläkejärjestelmä pikkuhiljaa muuttua sellaiseen suuntaan, että siellä olisi jokin minimieläkeikä, jolloin voi jäädä eläkkeelle, jos ei enää kunto salli sitä työtä, mutta sitten kun on niitä pirteitä, reippaita seitsemänkymppisiä, niin he voisivat olla töissä, jos siltä tuntuu, varsinkin kun kysymys on asiantuntijatyöstä ja henkisestä työstä?

Arvoisa rouva puhemies! Ei ollut tarkoitus käyttää puheenvuoroa, mutta tästä edustaja Kurvisen puheenvuorosta innoittuneena: Tämä on hyvä asia, koska tämä tuli esimerkiksi tuossa virkatyössäni esille. Meillä oli maistraatissa eläkkeelle jäänyt herra, joka halusi tehdä nimenomaan asiantuntijatyötä holhoustoimen edunvalvonnan tilintarkastuksessa, ja hän eläkkeensä jälkeen oli sitten ihan vapaaehtoisesti vielä töissä, mutta kun hän täytti 68, niin me emme voineet enää palkata häntä. Hän olisi halunnut jatkaa, me olisimme halunneet hänet pitää, mutta kun se työ tehdään virkavastuulla, niin tilanne oli se, että hänen oli pakko lopettaa työnteko. Eli tervehdin ilolla tätä ajatusta, edustaja Kurvinen.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä lähti mielestäni varsin hyvä keskustelu liikkeelle, ja olen aivan samaa mieltä, että tarkasti on nyt pohdittava sitä, onko meillä todella tarpeen säätää näistä yläikärajoista ja minkä ihmeen takia emme yhteiskunnassa tue sellaista kehitystä, jossa työkykyinen ja työhaluinen ihminen voisi jatkaa työskentelyä siinä tehtävässä. Tietysti tässä nyt käsillä olevassa hallituksen esityksessä on paljon hyvää myös alkiolaisen inhimillisyyden ja oikeudenmukaisuuden kannalta siten, että meillä ei ole kaksia sääntöjä yhteiskunnassa, vaan hyväpalkkaiset ja viroissa toimivat ihmiset pelaavat samoilla säännöillä kuin muutkin, ja se on ainakin minulle henkilökohtaisesti erittäin tärkeää.

Rouva puhemies! Edustaja Leena Meri otti oikein hyvän esimerkin esille näistä ongelmista. Tämähän on aivan järjen köyhyyttä tässä tilanteessa, kun me tiedämme, että syntyvyys on aika matala ja Suomen ikärakenne muuttuu, mikä ei aina ole pelkästään huono asia, mutta se muuttuu, se on aivan realiteetti. Kyllä meidän kaikki inhimilliset resurssit pitää saada käyttöön myös työelämässä. Jos meillä on 71-vuotias tai 72-vuotias, joka voi tehdä asiantuntijatyötä, henkistä työtä, niin kyllä sen pitää olla mahdollista myös julkisella sektorilla.

Lisäksi tässä salissa on nyt syksyn mittaan paljon puhuttu eläkeläisten verotuksesta ja siitä, kun nyt ensi vuodelle myös eläkeläiset saavat oikeudenmukaisen veronkevennyksen. Haluan ottaa tässä kohtaa esille sen asian, että moni, joka on eläkkeellä, tekee sivutoimisia töitä ja on jotenkin mukana työelämässä. Heidän verotuksensa on tällä hetkellä aika ankaraa, ja minusta myös verotuksella pitäisi tukea sitä, että jos ihminen on jäänyt vaikka 65- tai 66-vuotiaana eläkkeelle, niin jos hänellä on energiaa tehdä sitten vähän vaikka osa-aikaista työtä, keikkatyötä, niin verotuksella kannustettaisiin siihen, kun meillä kuitenkin on valitettavasti myös kaksi- ja kolmekymppisiä, jotka eivät vaikkapa sairauden takia pysty olemaan työelämässä ja kartuttamaan verotuloja ja kartuttamaan niitä eläkekassoja.

Puhemies! Nyt tämä keskustelu kyllä rönsyilee Suomen Pankista varsin kauaksi, mutta kun Suomi tuntuu monella elämänalueella Yhdysvaltoja lähestyvän, niin onko tämäkin sellainen alue? Kaikki muistamme, että siellä keskuspankin pääjohtaja työskenteli huomattavan iäkkääksi. Todellakin, ihminen jonkun määrätyn ikäportaan ylitettyään ei tule työkyvyttömäksi, ja monet sitten vapaammalta pohjalta yksityisyrittäjänä ja niin edelleen jatkavatkin, mutta todellakin tarvittaisiin yhteisiä pelisääntöjä. Ei voi olla niin, että joissakin asiantuntijatehtävissä eroamisikää myöhennetään mutta sitten joissakin toisentyyppisissä tehtävissä yritetään painostaa työnantajan puolelta, että ei saisi olla päivääkään yli sen päivän, kun on mahdollista ensimmäisen kerran jäädä eläkkeelle. Kaikkinensa meidän yhteiskunnassa, vaikka eläkelakipäätökset on tehty, tämä keskustelu työurien jatkamisesta ja pidentämisestä tulee jatkumaan, ja se onkin monessa mielessä välttämätöntä. Joskus leikillisesti olen sanonut, että kun ihmisiä pyritään saamaan olemaan töissä 68:aan ja ties minne, niin joskus tuntuu, kun tuota iltapäiväruuhkaa katsoo ja jo kello 14 lähdetään töistä, että kunpa ihmiset malttaisivat olla edes kello 16:een töissä. (Naurua)