Suullinen kysymys  nuorten  työttömien määräaikaisista työsopimuksista (Antti Lindtman sd) | Suullinen kysymys irtisanomissuojan heikentämisestä (Matti Semi vas) | Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta (Touko Aalto vihr) | Suullinen kysymys ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa (Eva Biaudet r) | Suullinen kysymys vakuutuslääkärijärjestelmästä (Jari Ronkainen ps) | Suullinen kysymys  avustusrahojen  kohdentamisesta  palestiinalaishallinnossa  (Peter Östman kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Nuoret edustavat Suomen tulevaisuutta, ja meidän päättäjien tärkeä tehtävä on rakentaa nuorille, tuleville sukupolville, parempaa Suomea ja lainsäädäntöä kuin mitä itse olemme aikanaan saaneet. Nuorten usko parempaan tulevaisuuteen vaikuttaa siihen, uskaltavatko he rakentaa elämäänsä tai vaikkapa peru staa perhettä.

Viime viikolla hallitus ilmoitti täysin yllättäen, että se räätälöi nuorille työttömille muita heikommat työehdot. Jatkossa yli kolme kuukautta työttömänä olleen nuoren voi vapaasti palkata perusteettomaan pätkätyösopimukseen. Nuoret ovat syvästi pettyneitä tähän hallituksen päätökseen. Moni kysyy, minkä ihmeen takia hallitus käy viime töikseen juuri nuorten työntekijöiden kimppuun. Lisäksi tämä päätös on syrjivä. Jo nyt liian monelle nuorelle pätkätyöt tarkoittavat pätkätoiveita, pätkähaaveita ja pätkäelämää. Ministeri Lindström, [Puhemies koputtaa] miksi nuorten pitää tehdä töitä muita heikommilla työehdoilla?

Arvoisa rouva puhemies! Yhtä hyvin voitaisiin kysyä, miksi pitkäaikaistyöttömille räätälöidään erilaisia työsopimuksia. [Hälinää] Edellytykset tehdä määräaikainen sopimus nuoren kanssa vastaisivat voimassa olevan työsopimuslain 1 luvun 3 a §:ssä säädettyjä edellytyksiä poiketa perustellun syyn vaatimuksista tehtäessä määräaikainen sopimus pitkäaikaistyöttömän kanssa. Eli tämä on se lähtökohta. Kysymys olisi tässä tapauksessa työllisyyspoliittisesta toimesta, jonka työsyrjintädirektiivi sallisi ja kansallinen yhdenvertaisuussääntely sallisi. Eli totta kai täytyy katsoa, että näin tapahtuu. Tällä säännösmuutoksella me pyrimme vaikuttamaan työnantajan työllistämiskynnystä alentavasti. Se on tässä takana.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt kysymys siitä, että te asetatte nuoret eriarvoiseen asemaan. Sitä paitsi eihän se, että pysyvän työsuhteen sijaan samaa työtä tekemään palkataan vakityöntekijän sijaan määräaikainen työntekijä, luo yhtään uutta työpaikkaa vaan muuttaa vakiduunin pätkätyösuhteeksi. Esimerkiksi kaikkien Suomen nuorisojärjestöjen kattojärjestö Allianssin puheenjohtaja on todennut, että on todella vaikea nähdä, miten muutos edistäisi mitään muuta kuin nuorten kokemaa epävarmuutta työmarkkinoilla.

Ministeri Lindström, te olette varmaan tietoinen, että itse asiassa nämä molemmat, perusteettomat pätkätyöt ja myöskin tämä irtisanomissuojan heikentäminen, iskevät aloihin, joilla työskentelee paljon nuoria ja naisia, ja erityisesti nuoria naisia — siis heitä, joiden asema työmarkkinoilla on jo ennestään heikompi ja joiden asemaa te olette olleet haluttomia korjaamaan esimerkiksi perhevapaauudistuksella. Arvoisa ministeri, te ette vastannut kysymykseen. Kysyn teiltä nyt uudelleen: miksi juuri nuorten pitää tehdä töitä muita heikommilla työehdoilla?

Arvoisa rouva puhemies! Meillä työllisyys kasvaa jokaisessa ryhmässä paitsi 25—34‑vuotiaissa. Siellä työllisyysaste ei kasva. Tähän ryhmään on haluttu nyt sitten kohdentaa tämmöisiä toimenpiteitä, [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] jotta tämä työllistämiskynnys laskisi ja jotta ne ihmiset pääsisivät sinne työelämään kiinni. Se tässä on takana, ei mikään kyykyttäminen, vaan se, että ihminen saa töitä. Se on paljon parempaa kuin se, että hän ei saa töitä — eikö niin, edustaja Lindtman?

Arvoisa puhemies! Pätkätyöt synnyttävät hetken moraalia. Sille me emme voi mitään, että se ei sitouta ihmistä. Me tiedämme, että meillä on töitä, jotka perustellusti pitää tehdä määräaikaisina. Me tiedämme, että meillä on töitä, joissa perustellusti työaika vaihtelee. Mutta se, että me luomme työmarkkinat, joilla työnantajalla ei ole työstä lähteviä perusteita siihen, että työ silputaan, synnyttää hetken moraalia. Se ei synnytä työhön sitoutumista. Ja jos katsomme vaikka niitä kansainvälisiä tutkimuksia, missä on arvioitu määräaikaisten työsuhteiden työllistävyyttä, niin ensin syntyy piikki, sen jälkeen huomataan, että tosiasiallisesti tuo piikki on ollut ainoastaan sitä, että vakituisia työsuhteita on muuttunut määräaikaisiksi. Esimerkiksi Espanja taistelee tällä hetkellä täysillä sitä vastaan, että liian monet määräaikaiset työsuhteet syövät siellä tuottavuutta. Tässä syödään tuottavuutta ja tässä syrjitään nuoria.

Mitä mieltä te olette, pääministeri, siitä, voidaanko nuorille luoda selvästi heikompi työmarkkina-asema?

Arvoisa rouva puhemies! Nuorisotyöttömyys on vakava ongelma. Meillä on yli 20 prosenttia nuorisotyöttömyyttä, ja vaikka ottaisimme sieltä armeijassa opiskelevat pois, niin se on selkeästi korkeampi kuin muissa väestöryhmissä. Tämä toimi on täsmätoimi siihen, että silloin kun ollaan valintatilanteessa, valittaisiin nuori. Koetetaan ohjata työnantajien käyttäytymistä siihen, että nuori valittaisiin antamaan näyttö sinne työpaikalle, ja kun nuori pääsee antamaan näyttönsä, niin on varma asia, että työnantajan etuna ei ole se, että nuorelle tehtäisiin sen jälkeen lyhyt työsopimus, vaan se muuttuu pitkäaikaiseksi sopimukseksi.

Tämän toimen tarkoituksena on nuorten työllisyystilanteen helpottaminen.

Arvoisa rouva puhemies! Ehkä nyt avaan sitä, mitä tässä ollaan suunnittelemassa, vielä tarkemmin. Eli tosiaan, alle 30-vuotiaan, vähintään 3 kuukautta työttömänä olleen kanssa saataisiin tehdä määräaikainen sopimus ilman perusteltua syytä. Tässä hankkeessa joudutaan ottamaan kantaa oikeutukseen kohdella eri-ikäisiä työntekijöitä eri tavoin, niin kuin täällä on noussut esille. Me joudumme katsomaan tämän työsyrjintädirektiivin, jonka mainitsin. Yhdenvertaisuuslain mukaan ikään perustuva eri asemaan asettaminen on mahdollista ainoastaan siinä tapauksessa, kun sille on työllisyys‑ ja työmarkkinapoliittiset perusteet — sieltä me haemme perusteet — ja kun tavoite on hyväksyttävä sekä käytetty toimenpide on oikeasuhtainen tavoiteltuun päämäärään nähden. Näitä kaikkia me joudumme puntaroimaan. Tämä valmistelu on käynnistetty selvittämällä työsyrjintädirektiivin ja määräaikaisia työsuhteita koskevan direktiivin asettamat reunaehdot ja direktiiveistä annettujen EUT:n ratkaisujen sisältö, perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki ja muiden maiden lainsäädäntö.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen politiikka suhteessa palkansaajiin, työllisiin ja työttömiin ihmisiin, on ollut todella kovaa: ensin pakkolait, joilla te halusitte heikentää kaikkien ihmisten työehtoja, sitten työttömyysturvan isot leikkaukset, lomarahaleikkaukset kiky-sopimuksen yhteydessä, ja sitten vielä aktiivimallin yhteydessä työttömien työntekijöitten työsuhdeturvan heikennys täysin keppimallilla. Kaikki luulivat, että tämä on nyt ohi, mutta sitten tuli uusi aika. Te toitte esille, että nyt pitää heikentää työttömyysturvaa, tehdä perusteetta määräaikaisia työsopimuksia nuorille ihmisille ja 20 ihmisen työpaikoilla työsuhdeturvaa heikentää irtisanomisperusteita heikentämällä. Miksi, pääministeri Sipilä, teidän hallituksenne haluaa heikentää työmarkkinoitten ilmapiiriä, luoda lisää jännitettä ja sotkea työmarkkinoita?

Arvoisa rouva puhemies! Kaiken tämän pitkän listan toimia, mitä hallitus on tehnyt työllisyyden eteen, takana on se, että ei kävisi niin kuin viime kaudella, että tulee 100 000 työtöntä lisää. Nyt lähes 90 000 ihmistä on saanut töitä, yli 36 000 pitkäaikaistyötöntä on vähemmän, ja nyt me haluamme tehdä toimia, joilla saamme tämän saman kehityksen kohdennettua nuoriin työnhakijoihin, ja se on äärimmäisen tärkeää myöskin nuorten syrjäytymiskehityksen kannalta ja myöskin sen näkymän kannalta, mikä nuorilla on opiskella, että he pääsevät työelämään ja että on toivoa siitä paremmasta tulevaisuudesta. Nämä toimet tähtäävät siihen, että nuorten työmarkkina-asema paranee.

Arvoisa puhemies! On hienoa, että teillä on myötätuulta nyt maailmantaloudessa ja Euroopan keskuspankin rahoituksen myötä ja ollaan saatu talous kasvamaan ja työllisyys parantumaan. Se on todella hienoa, ja olen todella tyytyväinen siitä. Mutta, pääministeri Sipilä, kysymys kuului ministeri Lindströmille äsken: Miksi te kohdistatte toimenpiteitä nuoriin ihmisiin, heikennätte heidän työehtojaan ja työsuhdeturvaansa? Miksi te haluatte jakaa työmarkkinoita kahtia, haluatte synnyttää niitä ihmisiä, joilla on heikko työsuhdeturva, ja niitä, joilla ei ole heikko työsuhdeturva? Miksi te haluatte toimia tällä tavalla?

Arvoisa puhemies! Jo vastasin tähän, että sen takia, että nuorten työttömyys pienenisi samalla lailla kuin olemme onnistuneet pienentämään muitten väestöryhmien, muitten ikäluokkien työttömyyttä. Ja niin kuin työministeri Lindström tuossa hyvin kuvasi, tämä koskee niitä nuoria, jotka ovat olleet vähintään kolme kuukautta työttömänä, ja sen jälkeen tämä helpottaa heidän työllistämiskynnystään, ja sitä kautta nuorten työttömyys vähenee. Tämä on tämän toimen tarkoituksena.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on taas kerran kaatamassa jääkylmää vettä suomalaisten työntekijöiden niskaan. Jos mietitään lomarahaleikkauksia ja työajan pidennyksiä, niin niitten päälle on tulossa tämä työsopimuslain heikennys. Kehysriihessä te päätitte kohdistaa nimenomaan nuoriin tämän irtisanomissuojan heikennyksen. Tämä koskee lähes puolta miljoonaa palkansaajaa. Näiden ulospotkimista te haluatte nyt helpottaa, siltä se näyttää.

Tällä hetkellä monessa kodissa mietitään, kuinka tullaan pärjäämään ja kuinka selviydytään arjen ja asumisen kuluista, mikäli työpaikka lähtee. Eikä tilanne ole tälläkään hetkellä hyvä, kun yhä useampi on pätkätöissä ja alityöllistetty. Kysynkin hallitukselta: Onko työntekijöiden aseman jatkuva heikentäminen ja epävarmuuden lietsominen oikea tie, jolla haluatte jatkaa? Tälläkö te luotte uskoa näihin nuoriin työntekijöihin, jotka haluavat tehdä töitä?

Arvoisa rouva puhemies! Me haluamme, että ihmiset pääsevät töihin, oli kyse sitten nuorista, ikääntyneistä tai keistä tahansa, jotka ovat työmarkkinoiden käytettävissä. Se on tietysti ilmiselvää, että silloin kun on oppositiossa, niin sitä lukee valikoiden kaikkea sitä, mitä hallitus on päättänyt, ja unohtaa sen, mitä positiivista hallitus on myös päättänyt. Jos te tutustuisitte irtisanomissuojakeskustelussa siihen, mitä me olemme tehneet päätöksenä yhteistoimintalain uudistamistarpeiden selvittämisessä, niin tässä selvitystyössä on haettu tasapainoa siinä, että jos yksilöperusteiseen henkilön irtisanomiseen etsitään sitä höllentämistä, niin tasapainon vuoksi katsotaan se toinen puoli, kollektiivisen irtisanomisen puolelta, löytyykö sieltä mahdollisuutta tiukentaa. Kun te sanotte, että me emme puolusta työntekijää, niin väitän, että me olemme hallitus, joka puolustaa työntekijöitä sillä tavalla, että ihmiset pääsevät töihin.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyyden syy ei ole työmarkkinajoustojen puute, koska niitä joustoja on jo. Nuoret aikuiset työskentelevät nollatuntisopimuksilla, nuoret aikuiset työskentelevät määräaikaisilla sopimuksilla, nuoret aikuiset työskentelevät sijaisuuksissa ja työskentelevät itsensätyöllistäjinä. Sen sijaan tämän hallituksen päätöksen viesti nuorille suomalaisille on ensinnäkin se, että ei ymmärretä nuorten työmarkkinatodellisuutta ja arjen todellisuutta, ja toiseksi, ettei välitetä siitä, että epävarmuus vielä kasvaa entuudestaan. [Ben Zyskowicz: Ei, kun se on teidän viesti! — Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Ministeri Lindström, te viittasitte aikaisemmin pitkäaikaistyöttömien perusteettomiin pätkätyösuhteisiin. Olisiko teidän mielestänne ollut reilua tuoda ikäraja tähänkin päätökseen? Ja mihin se sitten vedettäisiin — että esimerkiksi keski-iän ylittäneiden pitkäaikaistyöttömien kohdalla sitten sallittaisiin tämänkaltaisia perusteettomia pätkätyösuhteita? Siihenhän tämä vertautuu.

Arvoisa rouva puhemies! Väite, että me emme ymmärrä nuorten työmarkkina-asemaa, on minun mielestäni käsittämätön. Jos me teemme sellaisia toimenpiteitä, joiden tavoite on saada nuoret työelämään, niin kyllähän se nyt on parasta lääkettä nuorille ja kaikille. Tässä olen koettanut rautalangasta nyt vääntää, että eihän tämä lainsäädäntö voi olla mitään holtitonta, ja tämä täytyy katsoa näitten reunaehtojen mukaan, minkälainen se sääntely sitten on. Vai oletteko sitä mieltä, että pitkäaikaistyöttömille ei pitäisi räätälöidä jotain erityisratkaisua? Sekin menee läpi perustuslaillisesta tarkastelusta vain sen takia, jos siellä on työllisyysperuste. [Vasemmalta: Ei ole ikärajaa!] — Ei ole ikärajaa, mutta tässä tapauksessa me haemme sitä, löytyykö täältä sellainen ratkaisu, jolla työllistyisi tämä ikäryhmä, joka ei työllisty tällä hetkellä niin hyvin kuin kaikki muut. Se on se, mitä me tässä haemme.

Arvoisa rouva puhemies! Istun aivan tässä työministeri Lindströmin vieressä, ja sen hyvä puoli on ainakin se, että kun Lindström vastasi ensimmäiseen, edustaja Semin esittämään kysymykseen, niin näin selvästi, että teidän korvanne heiluivat, kun sanoitte, että hallitus puolustaa työntekijöiden asemaa. [Oikealta: Oijoi!] Miten voi sanoa, että työntekijöiden asemaa puolustetaan silloin, kun irtisanomissuojaa heikennetään? [Markku Rossi: On käsi taskussa! — Naurua] Kuka uskaltaa puolustaa? Te olette itse toiminut myös ammattiyhdistystoiminnassa, aikoinaan olette ollut vielä työntekijöiden puolella. Olisitteko uskaltanut puolustaa reiluja työehtoja? Kuka uskaltaa puuttua epäkohtiin työpaikalla, jos samaan aikaan tiedetään, että hallitus on käytännössä vienyt oikeuden työntekijöiltä reilusti puolustaa toisia työntekijöitä ja työehtoja, koska pelkona on se, että irtisanotaan, ja pelkona on se, että sen jälkeen seuraavaksi pankki irtisanoo asuntolainat ja ollaan mieron tiellä?

Arvoisa puhemies! En kyllä löytänyt kysymystä, mutta teippaan korvat välittömästi kiinni, etteivät ne heilu, [Naurua] kun vastaan kysymykseenne reiluista työehdoista.

Kun täällä edustaja Andersson nosti nämä nollatuntisopimukset, jotka koettiin epäreiluina, niin mikä oli se hallitus, joka toi nollatuntisopimukset tänne eduskuntaan, lupasi pelisäännöt ja teki ne? [Paavo Arhinmäki: Se oli kansalaisaloite!] Hetkinen, se oli tämä hallitus. Me toimme sen, ja nyt se on täällä eduskunnassa. [Välihuutoja] — Kansalaisaloite on ilman muuta, totta kai sekin on, mutta hallitus on tämän tuonut tänne eduskuntaan. Hallitus on päättänyt, että tämä viedään eteenpäin, kuten luvattiin. — Jos te puhutte siitä, että me emme kunnioita työehtoja, niin minäpä pikkusen mietin, että mikähän hallitus se mahtaa olla, joka ei ole niitä nollatuntisopimuksia tuonut eduskuntaan. [Paavo Arhinmäki: Te ette vastannut millään tavalla kysymykseen!]

Arvoisa rouva puhemies! Olen ymmärtänyt, että jaamme huolen nuoristamme yhteisesti tässä salissa. Totuus on se, että yhä suurempi osa nuorista on asunnottomia, suurempi osa syrjäytyneitä, suurempi osa yksin eläviä. Nuoret eivät uskalla perustaa perhettä. He eivät uskalla perustaa sitä elämän epävarmuuden takia. Heille ei kerry enää eläkettä. Itse asiassa olemme aika historiallisessa ajankohdassa sen takia, että ensimmäistä kertaa meillä on nuorten joukko, joiden tulevaisuus näyttää huonommalta ja epävarmemmalta kuin heidän vanhempiensa. Aina tähän asti nuorille on voitu luvata jotakin parempaa. Ja siksi kysymme: miksi te haluatte vastata tähän huutoon heikentämällä nuorten työmarkkina-asemaa, työsuhdeturvaa ettekä esimerkiksi lähde tekemään perhevapaiden uudistusta, joka olisi pitkäjänteinen ratkaisu ja toisi pysyvämmän ratkaisun siihen, että meidän nuortemme tulevaisuus näyttäisi paremmalta?

Arvoisa puhemies! Koetan parhaani mukaan rauhallisesti vastata, ilman että korvat heiluvat.

Nuorten tulevaisuus näyttää heikommalta, ja sen vuoksi nimenomaan me koetamme etsiä ratkaisua siihen, että työllistämiskynnys tämän ryhmän osalta myös paranisi. Tässä ei ole mikään tarkoitus polkea nuorten oikeuksia vaan saada nuoret työelämään. Me tiedämme tämän niin sanotun NEET-ministeriryhmän kautta, että meillä on paljon nuoria, jotka ovat tippuneet kokonaan tämän yhteiskunnan ulkopuolelle. He vaativat myös erityisiä toimenpiteitä. Jos koetaan, että nämä toimet ovat jollain lailla sorsivia ja näin poispäin, niin minä kiistän sen. Me etsimme tasapainoisen kokonaisuuden, jotta nämä ihmiset pääsisivät työelämään.

Arvoisa puhemies! Se palaute, jonka olen saanut tästä työehtojen heikentämisestä, kuuluu kutakuinkin seuraavasti: Ettekö te eduskunnassa ymmärrä, että alle kolmekymppisten sukupolvi on se sukupolvi, joka syntyi lama-Suomeen? Kun tämä sukupolvi alkoi itsenäistymään, muuttamaan pois kotoa, iski vuoden 2008 talouskriisi. Nyt kun tämä sukupolvi on ensimmäistä kertaa hankkimassa vakituista työsuhdetta, hankkimassa asuntoa, miettimässä perhettä, niin miten tämä arjen tulevaisuus, luottamus yhteiskuntaan, ylipäätään usko siihen, että huomenna on paremmin, toteutuu, jos yksi ikäryhmä asetetaan ikään kuin alempaan kastiin työelämäkysymyksissä?

Miten te, ministeri Lindström, vastaatte näitten nuorten huoliin siitä, miten muun muassa estetään se, ettei synny tämmöistä loputonta ketjutusta näitten nuorten suhteen? Miten estetään tämmöinen loputon työelämälimbo, jossa kolme kuukautta ollaan työttömänä, päästään määräaikaiseen työsuhteeseen, taas kolme kuukautta työttömänä, [Puhemies koputtaa] ja taas määräaikaiseen suhteeseen. [Puhemies: Aika!] Miten tämä lisää, ministeri Lindström... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Arvoisa rouva puhemies! Jotenkin itse haluaisin uskoa niin, että se, että se nuori ylipäätään pääsee töihin, on sitä, että hänelle tulee sitä uskoa siihen tulevaisuuteen. Monesti se määräaikainen työsuhde voi olla portti sitten siihen vakituisempaan työsuhteeseen, ja sitähän me tässä nyt haemme.

Se on ilman muuta selvää, että minulla itsellänikin on kokemusta määräaikaisesta työsuhteesta. Minulla on kokemusta irtisanomisesta, olen ollut niitten kohde, joten väitän tietäväni, mistä puhun, ja kyllä minä nyt sanon näin, että pakko on jotakin yrittää ja tehdä avauksia sen suhteen, jos meillä kerran on vaikka pitkäaikaistyöttömiä niin paljon. Toistan: Eikö se ole oikein, että heihin kohdistetaan erityisiä toimenpiteitä? Jos on tämmöinen ryhmä, nuorten ryhmä, joka ei työllisty niin hyvin kuin muut, niin eikö silloin ole oikein miettiä heille erityisiä toimenpiteitä?

Arvoisa puhemies! Meillä oli eilen keskustelussa kasvupalvelulaki, ja tuossa edustaja Heinäluoma puhui siitä, että ministeri Lindström jää historiaan lopettamalla julkiset työvoimapalvelut. Totesitte siitä edestä, että pitää paikkansa — se varmaan löytyy välihuudoista.

Nyt kerroitte, että on olemassa työllisyysperuste ja hallitus on löytänyt sen. Haluan nyt kuulla perustelut sille, mistä te olette löytäneet tämän 30 vuotta. Kerroitte, että olette myös tarkastelleet perustuslainmukaisuuden. Odotan mielenkiinnolla perustuslakivaliokunnan jäsenenä sitä perustelua, miten te kerrotte tämän perustelun tästä tietystä iästä, että te asetatte nuoret eriarvoiseen asemaan. Teillä on tästä asiasta näyttötaakka, ja toivon, että sen lainsäädännön taso on parempaa kuin mitä meillä nyt perustuslakivaliokunnassa on. Nimittäin siellä on todella paljon ongelmia esimerkiksi näissä sote-paketeissa, ja jos se sitä tasoa on, niin huhheijaa.

Arvoisa puhemies! Kysymystä en löytänyt, mutta väitteitä sitäkin enemmän.

Mitä pidempiaikaiseksi se nuoren työttömyys venyy, sitä vaikeampaa nuorelle on löytää työtä ja sitä enemmän syrjäytymisen riski kasvaa. Kolme kuukautta on se aika, jonka yli kun mennään, niin silloin se pitkäaikaistyöttömyyden riski kasvaa. 25—29-vuotiaista miehistä oli vielä vuosituhannen alussa lähes 90 prosenttia työvoimaan kuuluvia. Vuonna 17 tämä luku oli pudonnut lähelle 85:tä prosenttia. 24—29-vuotiaitten miesten työllisyysaste on laskenut vuoden 2000 noin 81 prosentista 77 prosenttiin vuonna 17. Naisten työllisyysaste oli vuonna 2000 noin 66 prosenttia ja 70 prosenttia vuonna 17. Naisilla oli siis korkeampi. Jotain täytyy tehdä, koska tilastot näyttävät, että näin on fakta. Siksi me olemme tähän ryhmään puuttuneet tällä tavalla.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Lindström, kysyisin: Minkälaista näyttöä on siitä, että tämä työnantajan työllistämiskynnys, niin kuin sanoitte, olisi vastaavanlaisen toimenpiteen seurauksena missään maassa parantunut? Minkälaista tutkimusta kansainvälisesti tästä aiheesta on, ja onko tätä samaa kokeiltu missään muualla?

Sitten lopuksi: Muistan hyvin, kun muutama vuosi sitten vietettiin teidän 50-vuotissyntymäpäiviänne. Mukavat olivat kinkerit, [Naurua] mutta joskus olette, aikanaan, ollut myös alle 30-vuotias, silloin kun siellä Voikkaan tehtaalla aloititte. Miltä teistä itsestänne tällainen lainsäädäntö olisi silloin tuntunut?

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Eerolalle, ruvetaan muistelemaan vanhoja. Miltä olisi tuntunut? Todennäköisesti olisin haukkunut kaikki nämä esitykset pystyyn, [Naurua] jos rehellisen vastauksen haluatte. Mutta nyt olenkin lähes 53-vuotias ja viisaampi kuin silloin kolmekymppisenä. [Naurua] Olisin varmaan silloinkin toivonut, että minun eteeni, jos olisin työttömäksi silloin joutunut, olisi tehty asioita. Ja itse — nyt puhun tietenkin vain itsestäni — olen aina ollut aktiivinen, olen kouluttautunut uuteen ammattiin enkä ole tarvinnut siihen niin sanotusti potkimista, koska huomasin, että vanhalle ammatille ei ole enää kysyntää.

Palaute kentältä on semmoista, että pienet yrittäjät kertovat siitä, että työllistämisen kynnys, riski työllistää on pienissä yrityksissä paljon suurempi kuin isoissa. Sen takia me haluamme puuttua myös siihen, että palkattaisiin näitä ihmisiä. Nyt meni jo kysymyskin ohi suun, [Puhemies koputtaa] kun tässä muisteltiin vanhoja. [Naurua — Puhemies: Aikakin meni jo ohi, ministeri!]

Arvoisa puhemies! Minäkin olen saanut paljon koskettavia palautteita ihmisiltä, jotka kokevat, että heidän työsuhdeturvaansa ja työttömyyden aikaista toimeentuloturvaansa on heikennetty. Ihmiset kokevat kokemusmaailmassaan arvottomuutta, turvattomuutta, tarpeettomuutta ja sitä, että heihin ei luoteta. Ne ovat huonoja kokemuksia eriarvoisuudesta. Ennen kaikkea tämä alle 20 työntekijän yritysten irtisanomisturvan heikentäminen puhuttaa paljon.

Kun pitää olla sitten rakentavia vaihtoehtoja, niin tälle työttömyysturvan ja työsuhdeturvan heikentämiselle on vaihtoehto, ja se on se, että pitää tukea pk-yritysten työllistämis-edellytyksiä ja madaltaa kynnystä. Meillä on kolme esitystä: otetaan käyttöön työllistämisseteli, 700 euroa, ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan 20 000 euron korvauksella [Puhemies: Kysymys!] ja arvonlisäveron alarajaa nostetaan. Eivätkö nämä olisi olleet fiksumpia keinoja kuin [Puhemies koputtaa] ihmisten [Puhemies: Aika!] työttömyysturvan heikentäminen? [Jukka Gustafsson: Puolueilla on eroja!]

Arvoisa puhemies! Edustaja Ihalaisen, tai sosiaalidemokraattien, ideat ovat ihan varteenotettavia, ja varmaan tämänsisältöisiä itsekin teimme silloin, kun olimme viime vaalikaudella oppositiossa. [Välihuutoja vasemmalta] Totta kai luemme ja tutustumme näihin esityksiin, mutta nyt hallitus on tehnyt tällaiset päätökset, ja näitten tavoitteena on se, että ihmisten työllistämisen kynnys alenisi ja että ihmiset saisivat töitä. Ja tämän toistamista voidaan tietysti jatkaa loputtomiin. [Ilkka Kanerva: No nyt eteenpäin!]

Arvoisa rouva puhemies! Tästä keskustelusta nähdään, että demarit ja vasemmistoliitto ovat rakastuneet rakenteisiin, kun nyt pitäisi kuunnella, mitä nuoret itse tarvitsevat ja haluavat.

Kaikista eniten syrjässä olevat nuoret eivät ole edes työttömyystilastoissa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla oli tänä aamuna seminaari täällä eduskunnassa aiheena ”Järjestöt lasten ja nuorten tukena”. Siellä Icehearts, Me-säätiö ja Ohjaamoiden psykososiaalinen tuki muun muassa kertoivat siitä upeasta työstä, mitä he kentällä tekevät. Suora lainaus tuosta keskustelusta siitä, mitä nuoret haluavat: ”Antakaa meille edes pieniä työkokemuksia.” Se oli tärkeintä, mitä nämä syrjässä olevat nuoret halusivat. Tuolla tuli ilmi, että ei välttämättä tarvita edes uutta rahaa vaan uudenlaista tekemistä, hyvien käytänteiden leviämistä, tietoperusteista toimintaa näitten syrjäytyneitten nuorten kanssa. He toivoivat, että vakuuttavia menetelmiä pitää saada juurrutettua. Kysynkin arvoisalta ministeri Saarikolta: mitä teemme, jotta maakunnissa tämä järjestöjen arvokas työ jatkuu ja voi entistä paremmin myös [Puhemies: Aika!] maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen?

Arvoisa puhemies! Kohderyhmä nuoret, alle 30-vuotiaat, pitää sisällään yhtä monta tarinaa ja elämäntilannetta kuin heitä on. On eri asia puhua peruskoulunsa päättäneestä, vaille koulutusta jäävästä ja monin tavoin syrjäytymisvaarassa olevasta ihmisestä kuin akateemisesti koulutetusta, työtä etsivästä vajaasta kolmekymppisestä.

Mutta tässä keskustelussa ja kysymyksessä viitattiin varmasti erityisesti niihin vielä työuran aivan alkutaipaleella oleviin, joiden osalta olemme havainneet, että viime vaalikaudella aloitettu hyvä nuorten yhteiskuntatakuu ei sellaisenaan vielä pure työ- tai koulutuspaikkojen löytymisenä, vaan me tarvitsemme nuorille psykososiaalista tukea. Me olemme kohdentaneet tätä toimintaa varten kokonaisen Ohjaamo-järjestelmän löytämään nuorille väyliä työelämään ja koulutukseen ja vahvistaneet tätä nyt psykososiaalisella tuella, jossa on kysytty nuorilta itseltään näkemyksiä. Ja vastaus on aina sama: tarvitaan turvallisia aikuisia, rinnalla kulkijoita.

Arvoisa rouva puhemies! Talous kasvaa, tähän maahan syntyy uusia työpaikkoja, ja työttömyys helpottaa, mutta tällä hetkellä itse asiassa monin paikoin kasvun esteenä alkaa olla se, että meillä ei ole osaavaa työvoimaa eli työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa. Kainuussa, Satakunnassa ja Lapissa on itse asiassa suurimpia rekrytointiongelmia. Meillä on myös 620 000 ihmistä vain peruskoulun varassa. Heidän työllisyysasteensa on vain noin 40 prosenttia. Kysyisin opetusministeri Grahn-Laasoselta: minkälaisia toimia olette hallituksessa pohtineet, että saisimme myös näitä nuoria työnsyrjään kiinni?

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan nuorista ja tulevaisuuden epävarmuudesta, niin meillä aikuisilla on iso vastuu siinä, miten siitä tulevaisuudesta nuorille puhutaan ja millaisia mahdollisuuksia rakennetaan. Sen takia ajattelen itse vahvasti niin, että sekä koulutus että se, että yhä useammalle nuorelle avautuu mahdollisuus työhön, on ihan parasta lääkettä epävarmuuteen, ja siihen hallitus pyrkii. Meillä alkaa siitä myöskin olla näyttöjä, nimittäin tällä hetkellä Suomessa talous kasvaa ja työtä on yhä useammalle, ja nyt on tärkeätä, että nuoret pääsevät myöskin mukaan ja ettei yksikään nuori putoaisi, ja tässä meillä on paljon tehtävää.

Koulutusjärjestelmässä tehdään tällä hetkellä uudistuksia kaikilla askelilla, lähtien varhaiskasvatuksesta, joka on vaikuttavaa syrjäytymisen ehkäisyä pitkällä tähtäimellä. Samoin tämä osaavan työvoiman saatavuusongelma on tunnistettu. Hallitus teki isot ratkaisut viime viikolla: 54 miljoonaa euroa, ja tänä vuonna vielä käynnistetään osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi erilaisia uudenlaisia muuntokoulutus- ja muita ratkaisuja, ja paljon paljon muuta.

Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua on kuunnellut, niin hallituksen logiikka tuntuu olevan se, että ainoa, mikä työttömyyteen tepsii, on heikommat työehdot. Jos on ryhmiä, joiden on vaikeata työllistyä, vaikkapa ikääntyneet, maahanmuuttajataustaiset, nuorten lasten äidit, niin onko niin, että heillekin seuraava keino on heikommat työehdot, tai laitetaanko vaikka Itä-Suomeen, jossa on korkeampi työttömyys, jatkossa perusteettomat pätkätyöt vapaiksi?

Hallitus yrittää perustella, että tämä olisi ikään kuin nuorten etu. No, oletteko te kuulleet niitä kommentteja, joita nuoret ja nuorisojärjestöt ovat esittäneet? Eräskin totesi, että tätä linjausta en sulata, nuorten pitää olla myös työmarkkinoilla yhdenvertaisessa asemassa kaikkien muiden kanssa. Samaan aikaan kun ollaan huolissaan syntyvyydestä, lisätään nuorten epävarmuutta työelämässä. Näin totesi pääministeripuolueen oman nuorisojärjestön puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen. Arvoisa pääministeri, nyt kun teidän omatkin nuoret ovat olleet tyrmistyneitä, niin kysyn nyt vielä kerran, [Puhemies: Aika!] voisitteko harkita, että unohtaisitte tämän esityksen.

Arvoisa rouva puhemies! 90 000 ihmistä on saanut töitä tämän hallituksen toimilla ja sillä kasvulla, mikä on saatu aikaiseksi. Nyt meidän pitää jatkaa niitä täsmätoimia siinä, miten päästään sille seuraavalle tasolle, 75 prosenttiin, työllisyysasteessa ja miten me saamme ratkaistua niitä ongelmakohtia, mitä meillä vielä täällä on, ja yksi näistä ongelmakohdista on nuorisotyöttömyys. Se ei ole parantunut niin nopeasti kuin haluaisimme. Juuri tähän kohtaan me olemme tehneet näitä täsmätoimia. Tämä on yksi niistä toimista, mikä on tehty. Pitää muistaa, että tämä toimi kohdistuu niihin nuoriin, jotka ovat olleet kolme kuukautta tai yli työttöminä ja ovat, niin kuin työministeri kertoi, siinä riskirajalla, että heidän työttömyytensä kääntyy pitkäaikaistyöttömyydeksi ja kääntyy toivottomuudeksi ja ehkä sitten on alku myöskin syrjäytymiskehitykselle. [Puhemies: Aika!] Sen takia hallitus tekee tämän ratkaisun.

Arvoisa puhemies! Valtiosääntöasiantuntijoiden mukaan turvapaikanhakijoiden oikeuksia ja oikeusturvaa on heikennetty eri vaiheissa ja kokonaisuutena aivan liian paljon. Nyt ranskalainen tuomioistuin esti jälleen palautuksen Suomeen — ranskalainen tuomioistuin esti jälleen palautuksen Suomeen. On hälyttävää, ettei edes toisen EU-maan tuomioistuin luota turvapaikkamenettelyymme.

Pelkästään ulkomaalaislakia on muutettu viime vuosien aikana yli 30 kertaa ilman, että kokonaisuutta on edes arvioitu. Lisäksi tutkijat ovat osoittaneet, että Maahanmuuttovirasto on kiristänyt turvapaikkalinjaansa rajusti vain muutamassa vuodessa. Nyt tarvitaan pikaisesti perusteellinen kokonaisarviointi Suomen turvapaikkalinjasta. Kysyn ministeri Mykkäseltä: mihin toimiin aiotte ryhtyä turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Aalto viittasi tähän Lyonin vetoomustuomioistuimen yksittäiseen päätökseen estää yksittäisen afgaanitapauksen palauttaminen Suomeen. Tammikuussa ensimmäisen kerran sama tuomioistuin teki päätöksen, sitten valituksen jälkeen piti sen voimassa. Tämänkin jälkeen Ranska on sinänsä Suomeen palauttanut myös afgaaneja, eli sikäli tämä on yksittäisen tuomioistuimen tulkinta nimenomaan Afganistanin, Kabulin tilanteesta, joka poikkeaa siitä, mikä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on käytäntö. Yhtä lailla Lyonin tuomioistuimen tulkinta koskee siis myöskin Ruotsia.

Mitä tähän laajempaan kuvaan tulee, niin samalla kun huolehdimme maahanmuuton hallittavuudesta ja turvapaikkahaun menettelyiden sujuvuudesta, on erittäin tärkeätä, että me huolehdimme siitä, että ei ole mitään sellaisia systemaattisia piirteitä meidän prosessissamme, jotka tuottaisivat riskiä oikeuksien toteutumattomuudesta. Tämän varmistamiseksi olemme nyt myöskin käynnistäneet analyysityön vielä erikseen SM:n ja Migrin yhteistyönä, [Puhemies: Aika!] ja kesäkuussa tullaan tulkitsemaan, onko täsmentämistarpeita.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että ministeri Mykkänen on ottanut asiasta kiinni ja tekee sisäistä selvitystä ja dialogia, mutta, arvoisa ministeri, se ei riitä, sillä nyt ollaan oikeusvaltion kannalta niin perustavanlaatuisen kysymyksen äärellä, että tarvitaan myös riippumaton ja perusteellinen selvitys sekä tekoja. Toivon, että ministeri Mykkänen ei piiloudu tässä kysymyksessä aikataulusyiden taakse.

Mutta, arvoisa puhemies, toinen varsinainen kysymys. Tällä hetkellä Suomen ulkomaalaislaki lähtee siitä, että Suomeen alaikäisenä tulleella ihmisellä ei ole mahdollisuutta perheenyhdistämiseen, jos hän prosessin aikana ehtii täyttää 18 vuotta. Nyt kuitenkin Suomen lainsäädäntöä on muutettava, sillä Euroopan unionin tuomioistuimen tuore ratkaisu osoittaa tilanteen muuttuneen. Sen mukaan riittää, että hakija on saapunut alaikäisenä Suomeen, jotta hän on oikeutettu perheenyhdistämiseen. Mihin toimenpiteisiin olette nyt ryhtyneet, jotta näiden hakijoiden ja muiden vastaavassa tilanteessa olevien [Puhemies koputtaa] ihmisten oikeudet toteutuvat?

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttovirasto on heti alkanut soveltaa tätä EU-tuomioistuimen päätöksen mukaista linjaa, ja kuten olen sanonut, minusta on erittäin hyvä, että EU-tuomioistuin selkeyttää tältä osin direktiivin tulkinnan koko EU:ssa. Tällöin todella perheenyhdistämistapauksissa, joissa alaikäinen on tullut EU:hun ja on sinä aikana, kun käsittely on kesken, täyttänyt 18, ei ole silloin tämän hakijan ongelma, jos prosessi on venynyt hänestä riippumattomistakin syistä. Tämä toteutuu koko EU:n alueella, jolloin siitä ei myöskään tule erillistä vetotekijää, kun mietitään sitä, että hakijat hakeutuisivat yhteen jäsenvaltioon.

Sinänsä tämä asia toteutuu suoraan EU-tuomioistuimen päätöksellä. Toki ulkomaalaislaki on syytä päivittää tämän tuomion mukaiseen muotoon, ja se tehdään samalla kun ulkomaalaislakiin tehdään monia muitakin täsmennyksiä ja muutoksia tämän vuoden aikana joka tapauksessa jo suunnitelluilla hankkeilla.

Arvoisa puhemies! On kestämätöntä, jos turvapaikanhakijoita palautetaan sellaisiin maihin, joissa he ovat hengenvaarassa, ja näin ollen pitäisin perusteltuna, että Suomi tarkastelisi sitä turvallisten maiden listaa, mitä nyt on noudatettu, ja vielä siltä kantilta, kun nyt on ajateltu, että joissakin maissa on sekä turvattomia että turvallisia alueita. Tilanteethan eskaloituvat näissä maissa nopeasti.

Sitten toinen kysymys: Meidän oikeusjärjestelmämme täytyy olla aukoton, ja sen täytyy taata aidot, hyvät, laadukkaat prosessit turvapaikanhakijoille, mutta oikeusavusta on viime vuosina nipistetty. Ministeri Häkkänenhän lupasi, että hän teettää selvityksen oikeusavun laadusta ja saatavuudesta turvapaikkaprosesseissa. Pyytäisin ministeri Häkkästä selvittämään, onko tämä selvitys edennyt ja mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy oikeusavun parantamiseksi.

Arvoisa puhemies! Suomessa on jouduttu poikkeuksellisen maahanmuuttoilmiön eteen samoin kuin monissa muissakin EU-maissa. Se vaatii samaan aikaan lämmintä sydäntä mutta myös kylmää realismia siitä, että järjestelmän täytyy olla hallittavissa. Tässä suhteessa me olemme joutuneet tekemään toimenpiteitä, joilla tilanne on otettu hallintaan. Nyt sitten näistä toimenpiteistä, joita oikeusturvan osalta on tehty, tehdään selvitys, juuri kuten kysyjä täällä sanoikin. Selvitys on juuri käynnistetty, ja uskon, että syksyn aikana saadaan jonkinlainen väliraportti siitä, minkälaisia vaikutuksia esimerkiksi oikeusturvan puolella on tehty. Korostan sitä, että oikeusturvan puolella me lisäsimme valvontaa ja kelpoisuusehtoja, mutta nyt tässä selvityksessä katsotaan, onko riittävästi lisätty. Eli menimme parempaan suuntaan näillä lainsäädäntömuutoksilla, mutta nyt katsotaan sitten rauhassa selvityksen pohjalta, tarvitaanko vielä justeerausta, ja varmasti tehdään, jos tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Saamme lähes joka päivä lukea uutisista tai meille lähetetyistä viesteistä, kuinka epäinhimilliseksi Suomen turvapaikkapolitiikka koetaan. Ihmisten perheenjäsenten ja puolisoiden Suomeen tulo evätään tai heidät käännytetään pois. Turvapaikkaprosessi koetaan heikoksi. Ongelmia on tulkkauksessa ja oikeusavussa, eivätkä ihmisten kertomukset tule oikein kuulluksi. Ihmisiä palautetaan Suomesta turvattomiin olosuhteisiin.

Me emme täällä salissa ole ainoita, jotka ovat huolissaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta ja turvapaikkaprosessin ongelmista. Kuten kuultu, myös Ranskan tuomioistuin on ollut huolissaan, ja myös asiantuntijat ovat olleet huolissaan lukuisten ulkomaalaislakiin tehtyjen muutosten vaikutuksista turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan. Jos tässä prosessissa on ongelmia, se voi maksaa ihmisten elämän ja ihmisten hengen. Meillä on iso vastuu siitä, että tämä prosessi toimii. Haluankin kysyä ministeriltä: aiotteko te nyt toteuttaa riippumattoman ulkoisen selvityksen lakimuutosten vaikutuksista ja oikeusturvan toteutumisesta turvapaikanhakijoiden kohdalla?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin iso kuva on tietysti se, että meille on tullut yli 40 000 turvapaikanhakijaa muutamassa vuodessa, jolloin Eurooppaan tuli valtava määrä ihmisiä, ja se, että yksittäistapauksia näistä nousee esiin, ei saa sinänsä sitä suurta tulkintaa peittää. Kun katsotaan analyyttisesti, niin väitän, että se kyllä kestää arvion, miten prosessit toimivat. Samalla, kuten aiemmin viittasin, se ei anna meidän väistää vastuuta siitä, että meidän on tehtävä kaikkemme, jotta myös yksittäistapauksissa pystytään ihmisoikeuksien toteutuminen mahdollisimman hyvin varmistamaan, niin vaikeaa kuin kaikissa tapauksessa sen oikean tiedon saaminen näissä onkin, niin kuin jokainen rehellisesti ajatellen ymmärtää.

Jos varaisimme kaikki täsmennystarpeet ulkoisen arvioinnin varaan, mihin myös edustaja Aalto viittasi, niin valitettavasti siinä menisi puolitoista vuotta, ennen kuin tehtäisiin mitään.  Siksi haluan tehdä sisäistä analyysiä ja täsmennyksiä jo kesällä.  Tiedän, että oikeusavusta myöskin oikeusministeri on käynnistänyt jo selvitysmiestyön, joka myöskin tietysti tähtää siihen, että täsmennyksiä tehdään.

Arvoisa puhemies! Perustuslain mukaan jokaiselle ihmiselle, ei pelkästään nyt siis kansalaiselle vaan ihmiselle, tässä maassa kuuluu riittävä oikeusturva ja pääsy siihen. Oikeusapu on keskeinen mekanismi, jolla se toteutetaan.  Suomessa on kansainvälisellä tasolla arvioituna priimatason oi- keusapu, erittäin hyvä oikeusapu. Jokainen, myös turvapaikanhakija, joka hakee oikeus-apua, on lähtökohtaisesti myös sitä saanut. [Eva Biaudet: Onko saanut priimaa?] Meillä on laadukas juristikunta, erittäin pätevää porukkaa, ja heidän valvontaansa on vielä kiristetty. Jos nyt havaitsemme tässä selvityksessä jotain epäkohtia, niin kuten normaalistikin, teemme korjauksia tähän asiaan.

Mutta — oppositio olisi ehkä jättänyt asian hoitamatta — tähän me olemme tarttuneet ja tehneet koko ajan uudistuksia, joilla maahanmuuttoon liittyvät kysymykset on otettu hallintaan. Samoin oikeusturvaan liittyviä mekanismeja on parannettu, kelpoisuusvaatimuksia tehostettu, ja nyt syksyllä katsotaan, tarvitseeko järjestelmää muuttaa.

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajat eivät ole turvapaikanhakijoita. Heistä voi sellaisia tulla, jos todetaan, että he ovat suojelun tarpeessa eivätkä pääse palaamaan kotimaahansa. Kaikki ovat tietenkin yksittäistapauksia, ja on ymmärrettävää, että ministerit eivät voi kommentoida yksittäistapauksia. Toisaalta näistä yksittäistapauksista, jotka ovat kaikki ihmisiä, koostuu tämä kokonaisuus.

Nyt on käynyt niin, että tämän hallituksen aikana tämä Suomen turvapaikkakäytäntö palauttamisineen vaarallisiin olosuhteisiin on johtanut siihen, että Suomen maine on selvästikin kansainvälisessä vertailussa minusta joutunut kyseenalaiseen valoon. Kysyisin pääministeriltä: ottaen huomioon, että myös silloin kun tämä kriisi alkoi, te aivan oikein totesitte tästä turvapaikan tarpeesta, että se on myönnettävä jokaiselle, joka siinä tarpeessa on, niin oletteko te huolissanne, mitä Suomen maineelle tässä suhteessa on käynyt? Tämä olisi syy tehdä korjauksia.

Arvoisa puhemies! Kyllä vertailussa me olemme ihan samalla tasolla Pohjoismaiden kanssa. Ja tämä oli aivan poikkeuksellinen tilanne, mikä Suomea ja koko Pohjolaa ja koko Eurooppaa kohtasi vuonna 2015. Meillä on äärimmäisen sitoutunut ja hyvä virkakunta, joka hoitaa tehtäviään hyvin ja pyrkii jokaisessa oikeudenmukaiseen päätökseen, henkilökohtaiseen päätökseen. Mutta se on selvää, että meidän resurssimme ovat olleet tiukoilla, niin kuin meidän naapureissammekin, esimerkiksi Ruotsissa, jonne tuli vielä enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomeen. Ja juuri niin kuin ministerit tuossa kertoivat, me seuraamme tilannetta, korjaamme jatkuvasti ja teemme sitä kautta päätöksiä. En ole mistään saanut tällaista viestiä, että Suomen maine olisi tässä huonontunut.

Arvoisa rouva puhemies! Luulin kuulleeni kaiken tässä salissa jo aikaisemmin, mutta en tiennytkään sitä, että pitää olla huolissaan siitä, että jos täältä palautetaan afgaaniturvapaikanhakija takaisin sinne alkuperäiseen maahan, niin se nähdään epäinhimillisenä tekona tai se paikka jotenkin vaarallisena sille hakijalle, joka on perusteettomasti hakenut täältä turvapaikkaa. Tosin tulin lauantaina Ranskasta itsekin, ja siellä oli paljon aseistettuja miehiä kaduilla Strasbourgissa ja muualla, ja voidaan kyllä olettaa, että Ranskakin on kohta aika turvaton paikka, koska tämä maahanmuuttopolitiikka Euroopassa on ollut niin huonoa. Me päästämme tänne kaikki, jotka haluavat täällä sotia tätä länsimaista yhteiskuntaa vastaan. Kysynkin ministeriltä nyt: Mitä me teemme edes niille noin 400 turvapaikanhakijalle, jotka on luokiteltu vaarallisiksi henkilöiksi, joilla on kytköksiä terrorismiin, mitä suojelupoliisi itsekin on toistanut parin kolmen vuoden ajan meille täällä eduskunnassa? Miksi edes heitä ei voida ottaa säilöön siihen asti, kunnes ollaan täysin vakuuttuneita siitä, että he eivät ole uhaksi tälle yhteiskunnalle?

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä säilöön otetaan krp:n uhka-arvion perusteella ne henkilöt, jotka on säilöön otettava turvallisuussyiden takia. Kuten täällä on muutamaan kertaan puhuttu, niin se, että otettaisiin monikymmenkertainen määrä ihmisiä säilöön, on ainoastaan veronmaksajien rahan tuhlausta. Käytetään se mieluummin suomalaisten turvallisuuden eteen tehokkaammin. Tässä suhteessa meillä ei ole akuuttia ongelmaa missään nimessä. Siihen on panostettu, ja on hyvä, että siitä on täälläkin puhuttu, että meidän täytyy osana maahanmuuttoilmiön hallintaa mutta myös ihan meidän kotimaista tilannetta panostaa aikaisempaa enemmän terrorismin juurisyihin ja terrorismin ilmiöihin puuttumiseen ja tarttua ajoissa ihmisiin kiinni. Viime viikolla tuli ulos ekstremismin vastaisen työn tilanneraportti, ja täytyy nyt kuitenkin muistaa, että se yleisin syy terrorismin juuriin Suomessa on nimenomaan äärioikeistolainen liikehdintä ja kotimainen syrjäytyminen. Toki myös maahanmuutto on ilmiö, johon tässä täytyy kiinnittää huomiota.

Ärade talman! Luottamus oikeusvaltioon ja viranomaisiin on kullanarvoista, ja myös silloin, kun tulee vähän haasteellisempia tilanteita, on tärkeää, ettei luovuta näistä periaatteista. Siksi mielestäni kyllä poliittisten päättäjien olisi syytä olla aika huolissaan siitä, että meidän korkea-arvoiset auktoriteettimme, kuten KHO:n presidentti ja yliopistotutkijat ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat kiinnittäneet huomion nimenomaan siihen, miten voidaan enää luottaa meidän viranomaisprosesseihimme.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on luovuttanut ensimmäisen kertomuksensa eduskunnalle ja toteaa, että Suomessa on ihmisryhmiä, joiden pääsy oikeuksiinsa on vaarantunut — esimerkiksi ikääntyneet, vammaiset henkilöt, etniset vähemmistöt ja turvapaikanhakijat, joista juuri puhuimme. Nyt ei ole aikaa odottaa selvityksiä tai parempaa hallitusta. Mielestäni on kaikkien intressissä, että puutumme esimerkiksi Migrin toimintaan ja muutamme käytäntöjä. [Puhemies koputtaa] Myöskin Ranskan tuomioistuin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin [Puhemies: Kysymys!] on kiinnittänyt huomiota tähän asiaan. Mitä hallitus aikoo tehdä luottamuksen palauttamiseksi?

Arvoisa puhemies! Olen tutustunut tähän yhdenvertaisuusvaltuutetun raporttiin. En vetäisi sellaisia johtopäätöksiä, että suomalainen virkamiestyön puolueettomuus, osaaminen, riippumattomuus olisi kokonaan vaarantunut, ei missään tapauksessa. Suomessa viranomaistoiminta perustuu lakiin ja hyvään hallintotapaan ja se on erittäin korkealuokkaista kansainvälisessä vertailussa. Niin kuin kaikissa muissakin maissa, virheitä sattuu, epäkohtia tulee. Se kuuluu siihen, että inhimillisiäkin erehdyksiä sattuu. Sitä varten meillä on hyvin perusteellinen ja tehokas laillisuusvalvonta tässä maassa, oikeuskansleri, oikeusasiamies ja muut toimijatahot. Ja olkoon kyse kehitysvammaisten oikeuksista, kielivähemmistöjen oikeuksista tai vaikkapa ihan tavallisen suomalaisen keski-ikäisen ihmisen oikeuksista, niin kaikkien oikeuksia valvotaan tässä maassa, niin tuomioistuimen toimesta kuin näiden laillisuusvalvojien, ja epäkohtiin tarttuu tämä sali sitten viime kädessä.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa rouva puhemies! Siksihän meillä on yhdenvertaisuusvaltuutettu, että hän nimenomaan kiinnittää perustellusti huomiota sellaisiin puutteisiin, ja mielestäni ehkä meillä ei ole ihan varaa käsitellä sitä niin kuin mitä tahansa raporttia. Myös se, että korkeimman hallinto-oikeuden presidentti sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kohdistavat meidän huomiomme siihen, että meidän tasomme ihmisoikeuksien seurannassa ei ole riittävä, on mielestäni huolenaihe. Suomi ei ole perinteisesti ollut maa, joka yrittää mennä sieltä, missä aita on matalin, vaan päinvastoin. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta meistä tulisi taas kunnianhimoisen ihmisoikeuksien toteuttamisen maa?

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on niin kotimaan rintamalla kuin kansainvälisellä rintamalla edistänyt ihmisoikeuksia, edistänyt tasapainoista tulevaisuutta kaikkien kansalaisten osalta. Muun muassa viime torstaina itse pidin voimakkaan puheenvuoron Euroopan ihmisoikeussopimusjärjestelmän puolesta Tanskassa, jossa olivat myös Turkin ja Venäjän oikeusministerit vastapuolella. Kotimaan rintamalla meidän täytyy tehdä toimenpiteitä, joilla tämän maan talous mutta myös maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ja muut yllättävätkin ilmiöt saadaan hallintaan ja tulevaisuus kestävälle tasapainolle. Se vaatii välillä toimenpiteitä, joissa joudutaan tinkimään tietyistä asioista, mutta ei ole tingitty sellaisista asioista, joista perustuslakivaliokunta esimerkiksi sanoisi, että tämä on ihmisoikeussopimusten vastaista tai perustuslain vastaista. Siitä on itse asiassa tämä eduskunta myös pitänyt huolta, että sellaisia lakeja tässä maassa ei ole voimassa, mitkä olisivat ihmisoikeussopimusten vastaisia.

Arvoisa puhemies! Vakuutuslääkäreiden valta kiistää hoitavien lääkäreiden diagnoosit haastaa laajasti kansalaisten oikeustajua. Eilen potilaan oikeuksien päivänä eduskunnalle luovutettiin kansalaisaloite vakuutuslääkäreiden mielivallan lopettamiseksi. Aloitteella on lähes 60 000 allekirjoittajaa, mikä on vahva kannanotto kansalaisilta. Tällä kaudella perussuomalaiset ovat tehneet asiasta myös lakialoitteen. Kaiken kaikkiaan aiheesta on tehty kymmenittäin valtiopäivätoimia lähes kaikkien puolueiden toimesta.

Arvoisa hallitus, olisiko nyt aika muuttaa tätä epäoikeudenmukaiseksi koettua järjestelmää? Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: kannatatteko kansalaisaloitteen ajatusta vakuutuslääkärien mielivallan poistamisesta?

Arvoisa rouva puhemies! Tietääkseni ei kuitenkaan mielivaltaa kaiketi ole säädetty lailla, mutta on totta, että tästä varmasti kaikki täällä salissa olemme saaneet paljon palautetta. Kansalaisaloite on nyt tullut eduskuntaan ja saa käsittelyn täällä asianmukaisesti. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriössä olen asettanut neuvottelukunnan juuri vakuutuslääkärijärjestelmää läpivalaisemaan. Minusta kaiken palautteen myötä on selvää, että tämä neuvottelukunta tarvitaan, jossa on myös nimenomaan potilasjärjestöjen edustus, lääkäreitten edustus. Vakuutusoikeudesta sitten vastaa oikeusministeri Häkkänen. Tämä neuvottelukunta aloittaa työnsä vielä tälle keväälle.

Arvoisa puhemies! Suomi täytti juuri 100 vuotta, ja Israel juhlistaa 70-vuotisjuhlapäiväänsä tänä keväänä. Israelin ja Suomen valtiollisen itsenäistymisen välillä on mielenkiintoisia historiallisia näkökohtia. Israelilla on sama olemassaolon oikeus kuin Suomellakin. Ilta-Sanomissa oli tänään iso artikkeli, jonka otsikko oli ”Tukeeko Suomi jihad-opetusta?”

Suomen valtio on vuosikymmenten ajan tukenut palestiinalaishallintoa avokätisesti muun muassa kehitysyhteistyövaroilla. On hyvin valitettavaa, jos verorahamme päätyvät epäsuorasti terroristiseen toimintaan. Jokainen sukupolvi, jokainen hallitus on vastuussa omista teoistaan ja ajastaan. Kysyn hallitukselta: Mitä hallitus aikoo tässä tilanteessa tehdä? Miksette jäädytä avustustusrahoja, kuten Norja ja Tanska ovat tehneet?

Arvoisa rouva puhemies! Israelin valtio täyttää vuosia, ja huomenna on vuosivastaanotto, johon osallistun Suomen ulkoministerinä. Se on vahva kannanotto Israelin valtion olemassaolon puolesta. Selvitin tätä asiaa ministeriössä, tätä kirjakysymystä, ja mikäli oppikirjojen esiin tuodut ongelmat ovat tosia, ne otetaan vakavasti. Suomi seuraa aina muiden rahoittajamaiden kanssa asian selvittämistä, ja tästä on jo keskusteltu myös palestiinalaishallinnon opetusministeriön kanssa, mutta me tuemme myöskin sitä, että palestiinalaislapset saavat oppia ja että he saavat välineitä pärjätä tässä maailmassa, etteivät he päädy jihadistien ja muiden terroristien värväyslistoille.