Suullinen kysymys ulkoministeri Haaviston toiminnasta (Sanna Antikainen ps) | Suullinen kysymys  suomalaisten  toimeentulohuolista  korona-aikana   (Ruut Sjöblom kok) | Suullinen kysymys hoitohenkilöstön riittävyydestä (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys Lapin-matkailusta korona-aikana (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys koronarokotteesta (Pasi Kivisaari kesk) | Suullinen kysymys yksinäisyyden yleistymisestä (Veronika Honkasalo vas) | Suullinen kysymys yksinäisyydestä korona-ajan joulunvietossa (Anders Norrback r) | Suullinen kysymys koronarokotteesta joulupukille (Kai Mykkänen kok) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla poliittisessa keskustelussa on ollut esillä vihreiden piittaamattomuus laista ja ulkoministeri Haaviston toiminta hänen perustuslakivaliokunnalta saamiensa moitteiden jälkeen. Vihreät ovat yrittäneet esittää, että tarkoitus pyhittää keinot ja että lakia rikkonut Haavisto ei olisi tehnyt mitään väärää. Perustuslakivaliokunta totesi mietinnössään täysin yksiselitteisesti, että ulkoministerin toiminta on ollut lainvastaista. Pääministeri Marin, vastatkaa lyhyesti, kyllä vai ei: rikkoiko Haavisto lakia?

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan moitteet ovat vakavat, ja olen ulkoministeri Haaviston kanssa tästä asiasta keskustellut. Oma ymmärrykseni on se, että hän suhtautuu näihin moitteisiin vakavasti ja nöyrästi, ja tältä osin tietenkin me arvioimme tilannetta samalla lailla kuten perustuslakivaliokunta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Te ette vastannut kysymykseen!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Ministeri Haavisto, vastasitte tammikuussa kirjalliseen kysymykseeni seuraavasti: ”Ulkoministeriö tai Suomen valtio ei ole maksanut mitään epävirallisille tahoille liittyen al-Holin leiriin.” Nyt media paljasti, että te annoitte toissa heinäkuussa suullisen ja salaisen toimeksiannon hollantilaiselle järjestölle, joka on laskuttanut ulkoministeriöltä viime vuonna liki 60 000 euroa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Ministeri Haavisto, vastatkaa: pitikö se paikkansa, mitä vastasitte kirjalliseen kysymykseeni — kyllä vai ei?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kysymys silloin koski sitä, onko tällaisia tahoja, joita jollain tavalla lahjotaan tai hyvitetään tällaisessa yhteydessä, onko tällaisia epävirallisia rahoja maksettu, kun lapsia esimerkiksi ostettaisiin vapaaksi, ja näitä ei ole. Mitään tällaista ei ole ollut.

Sen sijaan toissa kesänä, kuten perustuslakivaliokunnan käymästä aineistosta hyvin voidaan käydä läpi, tällainen hollantilainen Dialogue Advisory Group, joka on siis rauhanvälitysjärjestö, on tehnyt kaksi matkaa sinne alueelle Suomen pyynnöstä niin, että siellä on ollut mukana kokenut suomalainen diplomaatti Ilkka Uusitalo, ja he ovat tehneet raportin, sekä suullisen että kirjallisen, sen matkan tuloksista, tavanneet siellä viranomaisia ja antaneet sitten kuvan, miten sillä alueella voi toimia. Tällainen työ on ulkoministeriön normaalia työtä. [Jukka Gustafsson: Näin on!]

Arvoisa puhemies! Politiikassa on aina esiintynyt suhmurointia, mutta Marinin hallitus on vienyt sen aivan uudelle tasolle. Useampi ministeri on joutunut eroamaan puhuttuaan pötyä eduskunnalle tai sekoitettuaan omat ja veronmaksajan rahat. No, he sentään ovat eronneet.

Sisä‑ ja ulkoministeriön virkamiehet ovat johtaneet eduskuntaa harhaan al-Hol-operaation tiimoilta ilman seurauksia. Ulkoministeri itse on tehnyt samaa ja lisäksi toiminut lainvastaisesti ja sen jälkeen vähätellyt ja vääristellyt perustuslakivaliokunnan ratkaisua. Silti hänellä on SDP:n ja keskustan luottamus. Pääministeri Marin, onko tämä sellaista poliittista kulttuuria, jota te haluatte olla normalisoimassa? Ette te voi lykätä vastuuta vihreille itselleen. Te määrittelette, missä hyväksyttävän rajat kulkevat teidän hallituksessanne.

Arvoisa puhemies! En minä lykkää vastuuta kenellekään. Hallitus yhdessä kantaa vastuuta ja toimii aina eduskunnan luottamuksen varassa. Tällä viikolla on äänestetty eduskunnan salissa ministeri Haaviston luottamuksesta, ja eduskunta on antanut ministeri Haavistolle luottamuksensa. Ja myös omalta osaltani olen todennut, että ulkoministeri voi jatkaa tehtävässään.

Arvoisa puhemies! Tässä perustuslakivaliokunnan tulkinnassahan ei ole kysymys siitä, että ministeri ja hallitus ovat pyrkineet saamaan niitä lapsia pois sieltä al-Holin leiriltä. Kysehän ei ole tästä missään tapauksessa, vaikka tämä keskustelu halutaan tähän siirtää. Kyse on siitä, miten on toimittu ulkoministeriön sisällä henkilökunnan suhteen. Heitä on siirretty eri tehtäviin, kun he eivät ole olleet halukkaita suorittamaan annettuja tehtäviä.

Arvoisa ulkoministeri, nyt kun tätä al-Hol-asiaa on käsitelty jo vuosi, valiokunnassa ja myös eduskunnassa, niin tavallaan tuntuu harmilliselta, että me saamme tipoittain näitä tietoja lukea lehdistä ja näistä erilaisista lausunnoista, kuten esimerkiksi tästä operaatiosta, joka on toteutettu jonkun järjestön kautta. Kysymys kuuluukin: Voitteko te vakuuttaa, että nämä järjestöt eivät ole käyttäneet niitä valtion rahoja sellaisiin tehtäviin, mihin me emme haluaisi antaa lupaa, kuten esimerkiksi [Puhemies koputtaa] käyttää niitä lahjuksina ihmisten pois saamiseksi leiriltä? Voitteko vakuuttaa, [Puhemies: Ja minuutti!] että rahoja ei ole käytetty tällaisiin tehtäviin?

Arvoisa puhemies! Voin vakuuttaa, että Suomen valtio ei ole tehnyt mitään lahjontaa tai maksanut siitä, että ihmisiä saataisiin pois leiriltä. [Jussi Halla-aho: Sitähän ei kysytty!] Kuten olette nähneet siinä perustuslakivaliokunnan aineistossa, siellä on ollut vaihtoehtona erilaisia yksityisiä tarjoajia, jotka ovat ajatelleet, että he tekisivät hyvää sitä kautta, että he ostaisivat ihmisiä ulos. Sitä Suomen valtio ei ole hyväksynyt, ja sen takia on koko ajan korostettu, myöskin kaikille yksityisille toimijoille, että suhteiden pitää toimia virallisella tasolla: rahalla ei voi lapsia pelastaa eikä ostaa, vaan tämän täytyy tapahtua neuvotteluteitse niin, että viranomaiset ovat tässä mukana. Se on ollut Suomen linja.

Kaikki se aineisto, mikä liittyy al-Holiin, on ollut perustuslakivaliokunnan pöydällä tämän vuoden. Tämä on ollut pitkä vuosi minulle, en ole voinut siitä mitään sanoa tähän asti, mutta nyt se kaikki aineisto on julkista.

Arvoisa puhemies! Perustuslain mukaan kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset. Kuitenkin pääministeri Marin ilmoitti jo ennalta kaikkien hallituspuolueiden puolesta, että ministeri Haaviston jatkolla on koko hallituksen luottamus. Keskustan kansanedustajat ovat julkisesti myöntäneet äänestäneensä Haaviston luottamuksen puolesta pakon edessä omaatuntoaan vastaan, jotta hallitus pysyisi koossa. Hallitus kuitenkaan ei kaadu riviministerin saamaan epäluottamukseen. Hänen tilalleen vain valitaan uusi ministeri.

Kysynkin pääministeri Marinilta: oletteko painostanut kansanedustajia äänestämään vastoin omaatuntoaan? Kysyn myös ministeri Saarikolta: oletteko te harhaanjohtanut oman ryhmänne edustajia, jotta nämä äänestäisivät vastoin omaatuntoaan? [Jussi Halla-aho: Onpa hyviä kysymyksiä!]

Arvoisa herra puhemies! Kun viime perjantaina keskustelimme tästä asiasta täällä eduskunnassa, esitin ministeri Haavistolle kysymyksen siitä, yhtyykö hän siihen perustuslakivaliokunnan näkemykseen, että hän on toiminut hallintolain ja ulkoasiainhallintolain vastaisesti. Ministeri Haavisto ei vastannut suoraan tähän kysymykseen vaan totesi ainoastaan, että hän perehtyy perustuslakivaliokunnan mietintöön ja ottaa sen moitteet vakavasti. Nyt kysynkin ministeri Haavistolta: joko te nyt olette perehtynyt perustuslakivaliokunnan mietintöön ja yhdyttekö sen näkemykseen siitä, että toimintanne on ollut lainvastaista, vai kiistättekö tämän asian?

Arvoisa puhemies! Olen täällä keskustelussa viime perjantaina kahteen kertaan todennut, että perustuslakivaliokunta on ylin päättävä elin tässä asiassa. Siihen ei ole minkäänlaista valitusoikeutta. Se on se päätös, joka jää voimaan. Kunnioitan perustuslakivaliokunnan päätöstä. Otan nämä moitteet vastaan, ja olen ilmoittanut, että tulen kaikessa vastaisessa toiminnassa ottamaan nämä moitteet ja tämän ohjauksen huomioon.

Arvoisa puhemies! Eduskunta on kaksi päivää sitten antanut ministeri Haavistolle luottamuksensa. Perustuslakivaliokunta antoi ministerille moitteet virkamiehen siirtohankkeesta, vaikka totesikin sen olleen oikein, että ministeri ryhtyi toimiin al-Holin leirin lasten auttamiseksi. Juuri äsken ministeri jälleen kerran totesi ottavansa moitteet vakavasti, mutta oppositio vain jatkaa ryöpytystä. Herää kysymys, kunnioittaako oppositio eduskunnan tekemää päätöstä. Itse kukin on tehnyt virheitä, ja oman puolueenikin puolesta haluan todeta, että otamme virheistä opiksi.

Arvoisa puhemies! Nyt on aika katsoa eteenpäin. Tässä maassa on valtavan tärkeitä kysymyksiä ratkaistavaksi. Olemme edelleen keskellä koronakriisiä. Myöskään ilmastokriisi, talouden vaikea tilanne ja luontokato eivät ole kadonneet mihinkään. Kysyn pääministeriltä: onko asia hallituksen puolesta käsitelty, [Puhemies koputtaa] ja voimmeko jatkaa kestävän yhteiskunnan rakentamista? [Perussuomalaisten ryhmästä: Edustaja Hassi yrittää hiljentää oppositiota!]

Arvoisa puhemies! Kuten aikaisemmin totesin, ministeri Haavisto nauttii eduskunnan luottamusta, kuten tällä viikolla eduskunta on todennut, ja ministeri Haavisto nauttii myös minun luottamustani ja hallituspuolueiden luottamusta. Tämän mukaisesti toimimme. Itse kyllä soisin, että keskittyisimme niihin painaviin ja tärkeisiin asioihin, joita meillä on hallituksen pöydällä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Antikaisen kirjallisessa kysymyksessä ei kysytty vain sitä, onko annettu joitakin lahjusrahoja, vaan ylipäätänsä, onko maksettu joillekin tahoille, ja tätä samaa kysymystä on esitetty valiokunnissa.

Ulkoministeri 2008: yksityiselämän ehdottelevia tuhmia tekstiviestejä — ero; kehitys- ja omistajaohjausministeri 2013: poliittinen ohjaus valtionyhtiön tekemässä rikosilmoituksessa — ero; valtiovarainministeri 2020: 45 000 euron esiintymiskoulutus ministeriön laskuun — ero; ja monia muita. Ulkoministeri 2020: rikkoi lakia, esitti väärää tietoa eduskunnalle — ei eroa.

Arvoisa pääministeri! Täällä on nyt aika moneen kertaan kysytty ja kysyn edelleen: miksi teidän hallituksenne ministeri saa toimia lainvastaisesti?

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Haavisto on todennut, hän ottaa perustuslakivaliokunnan moitteet erittäin vakavasti, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei se riitä!] hän huomioi sen omassa työskentelyssänsä. Ja kuten aikaisemmin olen jo todennut, hallitus ja kaikki sen ministerit toimivat eduskunnan luottamuksella, ja tällä viikolla eduskunta on äänestänyt ministeri Haaviston luottamuksesta ja on antanut luottamuksensa.

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriö valmistelee säännökset, joilla pyritään esimerkiksi varmistamaan hyvän hallinnon toteutuminen. Arvoisa ministeri Henriksson, meillä Pohjanmaalla ovat tunnetusti rehellisyys ja suorasanaisuus kunniassa. Te annoitte luottamuksen oikeusministerinä ministeri Haavistolle, kun hän on selkeästi perustuslakivaliokunnan mielestä rikkonut lain kirjainta. Miten te koette, näytättekö nyt oikeusministerinä hyvää mallia Suomen nuorille, Suomen kansalle, kun te annatte tuossa asemassa luottamuksen lakia rikkoneelle? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä on todettu, eduskunta on tällä viikolla äänestänyt ministeri Haaviston luottamuksesta. Se on teidän kaikkien tiedossa. Se oli poliittinen päätös, tässä salissa tehdään politiikkaa. Tämä sali ei ole tuomioistuin, vaan täällä tehdään politiikkaa. Se poliittinen päätös on tehty, ja haluaisin kysyä, onko tässä salissa sellaisia henkilöitä, jotka eivät koskaan ole tehneet virheitä. Onko se niin, että ei voi koskaan sallia, että joku tekee jotain väärin ja voi katua sitä ja voi mennä eteenpäin? Tässä salissa otetaan kantaa siihen, otetaanko poliittinen vastuu vaiko ei. Ja tästä on eduskunta tällä viikolla äänestänyt. Minä olen demokratian kannattaja, ja tämä sali on tämän asian päättänyt.

Arvoisa herra puhemies! Tiistaina eduskunta äänesti ministerin luottamuksesta, koska ministeri oli — perustuslakivaliokunnankin näin todeten — toiminut vastoin lakia. Mutta tämän äänestyksen jälkeen kuitenkin usea kansanedustajakollega toi esiin, että eivät he äänestäneet ministerin luottamuksesta vaan he äänestivät täällä hallituksen jatkosta. Kysynkin pääministeriltä: Olisitteko todella tilanteessa, että ministeri Haavisto ei toimittuaan vastoin lakia olisi saanut eduskunnan luottamusta, mennyt Mäntyniemeen jättämään hallituksen eronpyynnön? Vai ovatko kansanedustajakollegat tässä antaneet väärän kuvan siitä, mistä tiistaina äänestettiin, kun ministeri Haaviston luottamuksesta äänestettiin?

Arvoisa puhemies! Pääministerinä ilman muuta tuen hallitusta ja sen ministereitä ja näin pyrin toimimaan kaikissa tilanteissa. Näin olen aikaisemmin toiminut ja näin pyrin myös vastaisuudessa toimimaan. Tämän kysymyksen osalta oma arvioni on se, että mikäli ministeri Haavisto ei olisi saanut eduskunnan luottamusta, niin me olisimme hallituksessa keskustelleet erittäin vakavasti hallituksen jatkosta.

Herra puhemies! Eduskunnan hallituspuo-lueet ovat antaneet ministerille luottamuksen, ja eduskunnan hallituspuolueilla on enemmistö, mutta nämä eduskunnan hallituspuolueet eivät voi yhdessäkään muuttaa sitä, että ministerien vallankäytön on perustuttava lakiin ja noudatettava lakia. Perustuslakivaliokunnan asemaa on nakerrettu, kun hallituksen toimesta ollaan kiistetty tätä lopputulemaa. Tai ainakaan te, pääministeri, ette äsken vastauksessanne myöntänyt ulkoministerin rikkoneen lakia. Te ette siis halua sanoa, että ulkoministeri rikkoi lakia.

Kysyn: Kun EU:n elvytyspaketissa te, Marin, pääministerinä neuvottelitte Suomen sinne mukaan ilman yksiselitteistä mandaattia ja kun perustuslakivaliokunta on jatkossa hyvin ratkaisevassa asemassa, kun EU:n yhteistä velanottoa ja tulonsiirtounionia käsitellään eduskunnassa, niin nyt tässä tilanteessa perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi oli käytettävissä entinen oikeusministeri Johannes Koskinen. Mutta ilmeisesti te, pääministeri, omalla päätöksellänne kuitenkin tahdoitte ja ajoitte sinne [Puhemies koputtaa] puheenjohtajaksi Antti Rinteen. Miksi näin?

Arvoisa puhemies! SDP:n eduskuntaryhmä tekee esitykset eduskunnalle tämänkaltaisista valinnoista, ja valinnat täällä salissa käsitellään, ja perustuslakivaliokunta on valinnut joukostaan Antti Rinteen perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi.

Mitä tulee sitten tähän monivuotiseen rahoituskehykseen ja elpymiskokonaisuuteen: Nyt kun tämä asia on vihdoin ja viimein saatu Euroopan päässä vietyä eteenpäin, tästä tullaan antamaan omien varojen päätös eduskunnalle ja eduskunta pääsee tätä kokonaisuutta käsittelemään, ja asianmukaiset valiokunnat — olettaisin, että myös perustuslakivaliokunta — tulevat erittäin huolellisesti tämän kokonaisuuden katsomaan läpi. Itse olen pääministerinä pyrkinyt kaikin tavoin varmistamaan sen, että kaikki ne perustuslakivaliokunnan huolet ja huomiot on otettu tässä neuvotteluratkaisussa huomioon. [Jukka Gustafsson: Rinne valittiin yksimielisesti! Myös perussuomalaiset tukivat häntä!]

Arvoisa puhemies! Tuossa muistutuksen johdosta tehdyssä perustuslakivaliokunnan selvityksessä kuultiin ylimpiä laillisuusvalvojia. Eduskunnan oikeusasiamies katsoi, ettei edes sitä hallintolain ja ulkoasiainhallintolain rikkomusta olisi tapahtunut, jossa taas perustuslakivaliokunta katsoi, että siinä oli lainvastaisesti menetelty. Toinen korkea laillisuusvalvoja, apulaisvaltakunnansyyttäjä, katsoi, että on siinä määrin syytä epäillä virkavirhettä, että hän olisi normaalin virkamiehen osalta vienyt asiaa eteenpäin, mutta hän jätti perustuslakivaliokunnan totaalisesti arvioitavaksi, täyttyvätkö ministerivastuun erityiset edellytykset, jotka perustuslaissa suoraan on kirjoitettu.

Nyt on julkisessa keskustelussa kerrottu, että on ikään kuin automaattinen ratkaisu näihin, että... [Puhemies koputtaa]

...siirretään valta valtakunnansyyttäjälle, ja kysymys menisi oikeusministerille: kun näin ylimmät laillisuusvalvojat tällaisessa tilanteessa ovat kahta eri mieltä, [Puhemies koputtaa] tuoko joku tämmöinen yksinkertainen lainmuutos ratkaisun tällaisiin tilanteisiin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt, edustaja Koskinen, se kysymys ministerille.

Arvoisa puhemies! En oikein kuullut sitä viimeistä kysymystä. Jos puhemies sallii, niin jos saisin sen vielä kertaalleen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ei sentään minuuttia, mutta jos kymmenessä sekunnissa tiivistätte.

Elikkä kun entinen valtakunnansyyttäjä esitti, että ratkaisun tällaisiin tuo se, että siirretään perustuslakivaliokunnalta tämä ministerisyytteen harkintavalta valtakunnansyyttäjälle, ja nythän me näemme, että kaksi ylintä laillisuusvalvojaa on eri mieltä, niin onko ratkaisu [Puhemies koputtaa] tämä lainmuutos?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No nyt kysymys selvisi.

Arvoisa puhemies! Tämä on erinomainen kysymys. Meidän pitää varmasti vakavasti käydä läpi se, millä tavalla tällaisia prosesseja tänä päivänä hoidetaan, onko meillä syytä yhdessä eduskunnassa parlamentaarisesti käydä läpi se, onko syytä muuttaa tätä järjestelmää joiltakin osin. Olen itse avoin sellaiselle keskustelulle ja olen avoin myös siihen, että keskusteltaisiin siitä, onko soveliasta, jos kuitenkin jätetään tämä järjestelmä käyttöön, että perustuslakivaliokunta on se, joka päättää, ylittyykö syytekynnys vai ei, ja onko soveliasta, että ne henkilöt, jotka itse ovat olleet aloitteen tekijöitä tällaiselle menettelylle, ovat itse päättämässä perustuslakivaliokunnassa tästä käsittelystä. Minun mielestäni tässä on asioita, mitä meidän on syytä pohtia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entä ministerin läsnäolo omassa asiassaan?] Tässä on otettava myös näitä asioita huomioon, ja eduskunnan [Puhemies koputtaa] on syytä palata tähän keskusteluun.

Arvoisa puhemies! Oikeusval-tion kannalta eduksi ei ole se, että nyt on asetettu lasten auttaminen ja hyvä hallintotapa vastakkain. Ministeri johtaa ministeriötä, mutta laki suojaa työntekijää. Lain tehtävä on toimia kansalaisten turvana myös sellaisissa tapauksissa, joissa vallankäyttäjän moraali on hyvinkin erilainen kuin yleisesti hyväksymämme. Yhteiskunnassamme on valtavasti tärkeitä arvoja, joita pitää varjella, mutta lainmukaisesti. Jos oikeusvaltion periaatteita aletaan murentaa, se johtaa mielivaltaan. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimus paljasti kansalaisten kadottaneen uskonsa poliitikkoihin ja puolueisiin. Mitkä ovat ne toimet, joilla te, pääministeri Marin, pyritte vaikuttamaan siihen, että kansalaisten luottamus tässä tilanteessa paranee?

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä ja iso kysymys ja valitettavasti niin iso, että minulla yksin pääministerinä ei ole siihen vastausta. Toivoisin kyllä, että kansanedustajalaitoksena, eduskuntana, yhdessä tätä asiaa vakavasti pohdimme, ja uskon, että eduskunnan puhemies myös tämän asian osalta on halukas käymään koko eduskunnan kanssa keskustelua.

Kyllä se on niin, että meillä jokaisella on yhdessä vastuu siitä, millä tavalla politiikka näyttäytyy kansalaisille, millä tavalla oikeusvaltio näyttäytyy kansalaisille. Meidän jokaisen sanoilla, teoilla ja toiminnalla on vaikutusta siihen, millä tavalla ihmiset kokevat, että he voivat politiikkaan luottaa. Tähän keskusteluun kutsun mielelläni kaikki kansanedustajat yhdessä puolueesta riippumatta, hallitus—oppositio-asetelmasta riippumatta. Ja uskon, kun olen kuunnellut eduskunnan puhemiestä, että myös hän jakaa tämän huolen.

Arvoisa puhemies! Nythän on niin, ministeri Haavisto, että te tietyllä tavalla jäätte rankaisematta. Teille tuli moitteet, on todettu lainvastaisuus, ei oikeudellista vastuuta, koska ei ministerivastuuasiakynnys täyty, mutta ei myöskään poliittista vastuuta. Ministeri Henriksson sanoi, että muut puolueet tekevät politiikkaa, ja no, se on teidän valintanne, että haluatte jatkaa vihreiden kanssa ettekä halua osoittaa sitä, mikä teille on sopivuuden raja ja mikä ei.

Kysyn oikeastaan teiltä, ministeri Haavisto, kun kaikki muut tuntuvat jotenkin osoittavan lopulta kuitenkin nuolenkärkensä teihin: koetteko te olevanne niin korvaamaton tälle Suomen politiikalle, että te ette voi poistua sieltä ministeriaitiosta ja antaa sinne tulla teidän omasta puolueestanne jonkun sellaisen ihmisen, joka ei rasittaisi tätä meidän yhteiskuntaamme luottamuspulalla näin vakavasti? Pääministeri juuri otti esille tämän luottamuksen. Teillä on, ulkoministeri, mahdollisuus palauttaa tämän tilanteen luottamus eroamalla tehtävästänne. [Puhemies koputtaa] Miksi te ette tee sitä?

Arvoisa puhemies! Kyllä meistä jokainen joutuu koko ajan miettimään, mitä tehtäviä pystyy hoitamaan, mitä on kykenevä hoitamaan, ja totta kai, kun perustuslakivaliokunta näin painavasti sanoi, olen sen harkinnan joutunut tekemään.

Sitten palaan syksyyn 2019 ja niihin kaikkiin toimiin, joita on tehty näiden suomalaisten lasten eteen: Puhun nyt niistä lapsista sen vuoksi, että kaikki ne muistutuksen kohdat, jotka perustuslakivaliokunnalle jätettiin, koskivat lasten auttamista tavalla tai toisella silloin syksyllä 2019, ja se oli hallituksen linjan mukaista. Tiedän, että korkea virkamiesjohto omassa ministeriössäni ei nähnyt näissä toimissa ongelmia. Ministerin täytyy tietysti voida luottaa virkamiesjohtoon, ja sitten yksi näistä toimista on nyt todettu perustuslakivaliokunnassa sellaiseksi, että siitä olen saanut moitteet, ja ne moitteet otan vastaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Tämä aihealue on tällä erää nyt käsitelty, ja vaihdetaan aihetta.

Arvoisa puhemies! Vaikea vuosi päättyy poikkeukselliseen jouluun. Toivon, että suomalaiset voisivat rauhoittua sen viettoon turvallisin mielin. Kuitenkin satojatuhansia työttömiä ja lomautettuja sekä kymmeniätuhansia ahdingossa eläviä yrittäjiä kalvaa huoli omasta ja perheen toimeentulosta.

Me kokoomuksessa haluamme estää 90‑luvun laman kaltaisen konkurssiaallon ja massatyöttömyyden. Julkaisimme viikko sitten 30 toimenpidettä, joilla yrityksiä ja työpaikkoja voidaan pelastaa. Kiireisimpiä ovat muun muassa maksuhäiriöiden erääntymiseen ja konkurssimenettelyyn liittyvät muutokset. Yritystuet, konkurssilain väliaikaiset muutokset ja muut toimet ovat hillinneet konkurssien määrää, mutta mikäli kysyntä ei palaudu entiselleen, seinä tulee vastaan.

Arvoisa pääministeri, miten te valaisitte uskoa ja toivoa näille tällä hetkellä toimeentulonsa kanssa painiville suomalaisille?

Arvoisa puhemies! Tämä huoli on vakava, ja se on yhteinen. Kyllä me kaikki näemme, kuinka kovasti koronakriisin vaikutukset koettelevat suomalaista yhteiskuntaa: yrityksiä, työntekijöitä, perheitä, eri alueita, ihmisiä kaikkialta Suomesta. Tämä tilanne on erittäin vakava. Se on vakava täällä, ja se on vakava muualla.

Tämän vakavankin tilanteen keskellä meidän pitää pyrkiä tietenkin toimimaan niin, että me minimoimme vahinkoja, ja sitä hallitus on omalla toiminnallaan pyrkinyt aktiivisesti tekemään: oikein ajoitetulla ja riittävän voimakkaalla finanssipolitiikalla, elvytyksellä, sillä, että olemme tässä tilanteessa tukeneet alueita, kuntia, yrityksiä erilaisin tuin. Tiedän, että nämäkin ovat kritiikkiä herättäneet, mutta mielestäni ne ovat olleet tärkeitä tekoja sen eteen, että tilanne ei entisestään vaikeudu, kun se on jo valmiiksi vaikea.

Ja nyt kun me katsomme eteenpäin, miten tästä yhdessä selviämme, niin tietenkin rokote on hyvä ja valoisa uutinen. Me suhtaudumme tähän kokonaisuuteen niin, [Puhemies koputtaa] että pyrimme varmistamaan, että suomalaiset voidaan kattavasti rokottaa ja tätäkin kautta voidaan palata hieman normaalimpaan elämään. [Puhemies koputtaa] Mutta vaikeuksia on vielä edessä päin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka tähän aihealueeseen liittyen haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. Ja kytketään tähän tematiikkaan nyt kaikki koronaan liittyvät.

Arvoisa puhemies! Me suomalaiset olemme aina olleet hyviä selviämään vaikeista tilanteista...

No niin. — Arvoisa puhemies! Akuutin kriisin jälkeen meillä on oltava malttia keskittyä kansakuntamme kohtalonkysymyksiin. Korkeatasoinen koulutus ja suomalaisten vahva osaaminen ovat yritystemme toimintaedellytys ja ehkä jopa tärkein kilpailukykytekijämme. Näin oli myös 90-luvun laman jälkeen. Jotta suomalaisista innovaatioista, tuotteista ja ajatuksista jatkossakin kiinnostutaan maailmalla, koulutukseen ja tutkimukseen on panostettava määrätietoisesti. Me kokoomuksessa uskomme, että tämä on oikea resepti.

Arvoisa pääministeri! Riittävä panostus rajallisessa maailmassa vaatii valintoja. Voimmeko sopia, että niin kotimaiset kuin eurooppalaiset elvytysrahat keskitetään astetta suurempiin koulutuspanostuksiin? Ja voimmeko sopia, että ohjaamme miljardiluokan panostukset koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen vahvistamiseen, jotta Suomi pysyy kehityksen kärjessä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Arvoisa edustaja, nyt mikrofoni lähti pois päältä. Älkää, muut edustajat, silloin näpelöikö omaa mikrofonin käynnistysnappianne, kun jollakin muulla on puheenvuoro.

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä siitä, että suomalainen menestys rakentuu vahvan osaamisen ja koulutuksen varaan. Näin on ollut aiemmin ja näin tulee olemaan tulevaisuudessa, ja senkin vuoksi on erittäin iloinen uutinen se, että tällä viikolla tästä salista on hyväksytty historiallinen oppivelvollisuusuudistus, joka vahvistaa meidän yhteiskuntamme nuorten mahdollisuuksia päästä työnsyrjään kiinni, vahvistaa omaa koulutustansa ja osaamistansa, varmistaa oma toimeentulo. Tämä on peruskoulu-uudistukseen verrattavissa oleva historiallinen uudistus, ja tällä viikolla tämä tässä salissa on hyväksytty, kiitos siitä eduskunnalle.

Sen lisäksi meidän pitää tietenkin tehdä muitakin toimia. Panostaminen tutkimukseen, tuotekehitykseen, koulutukseen, osaamiseen hyvin laajasti on työtä, jota me hallituksessa teemme. Hallitus on panostanut tälle sektorille aivan ennätyksellisesti verrattuna aiempiin hallituskausiin, ja sen lisäksi tätä työtä tullaan kyllä jatkamaan. Osana tätä elvytyspakettia ja elpymisen kokonaisuutta tullaan myös kohdentamaan erityisesti tälle alalle paljon panostuksia, [Puhemies koputtaa] mutta yksityiskohtiin voimme palata myöhemmin.

Arvoisa herra puhemies! Koronaepidemia on kasvattanut hoitovelkaa. Lääkäri- ja hoitajakäynneistä joillakin alueilla jopa kolmannes on jäänyt väliin, ja leikkauksia on lykätty. Suun terveydessä korona on johtanut yli miljoonan käynnin hoitovelkaan. Hoitohenkilökuntaa tarvitaan kipeästi koronatoimiin, sitten hoitovelan purkuun, vanhustenhoidon sovitun henkilöstömitoituksen saavuttamiseen ja henkilöstön eläkepoistuman paikkaamiseen. Lähes kaikissa Euroopan maissa on otettu käyttöön myös palkkakannustimia hoivahenkilöstölle. Millä keinolla hallitus aikoo turvata sote-henkilöstön riittävyyden tulevina kuukausina, ja myös vuosina?

Arvoisa puhemies! Tämä edustajan kysymys on aivan oikea, nimenomaan myös sen takia, että te poimitte yhden esimerkin, missä meillä erityisen suuri huoli on. Niin minäkin poimisin tuon suun terveydenhuollon. Minun on sanottava teille, kansanedustajat, että koronakriisissä me emme omaa sellaista sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöryhmää, jossa ihmisillä ei olisi koko ajan töitä. Nämä ihmiset, jotka tekevät tätä koronakriisiä, on jouduttu ottamaan toisista tehtävistä pois, ja yksi kaikkein valitettavin asia on se, että me olemme jopa suun terveydenhuollosta joutuneet lainaamaan ihmisiä, jotta keväällä pystyttiin henget ja terveys turvaamaan. Siltä osin olen halunnut hyvissä ajoissa hakea myöskin budjettineuvotteluissa 450 miljoonaa euroa hoito- ja palveluvelan vähentämiseen. Nimenomaan tänään käsitellään budjettia, ja ensi vuonna nämä rahat olisivat käytettävissä. Me rupeamme tähän valtavaan talkooseen mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman kattavasti [Puhemies koputtaa] sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on kehottanut suomalaisia matkustamaan Suomessa, koska ulkomaille ei saa mennä. HUS ja sairaanhoitopiiri Lapissa ovat kehottaneet, ettei Lappiin pidä mennä, jos ei ole välttämätöntä tarvetta. Ministeri Lintilä taas on kehottanut menemään Lappiin hiihtelemään, koska siellä on lunta. Lapin yrittäjät tarvitsevat nyt tukea, koska muuten häviää elinkeino alta. Arvoisa pääministeri, voitteko nyt antaa selvän suosituksen, että Lappiin saa mennä jouluna?

Arvoisa puhemies! Suomen kansalaisilla on oikeus Suomessa liikkua, kuten parhaaksi katsovat. Meillä eivät ole tällä hetkellä valmiuslait käytössä, ja toivottavasti emme sellaiseen tilanteeseen joudu. Valmiuslaissa on olemassa muun muassa 118 §, jolla olisi mahdollista rajoittaa ihmisten liikkumista maan sisällä, mutta tämä tilanne ei ole nyt onneksi käsillä. Kuitenkin on hyvä todeta se, että koronatilanne on vaikea ja tähän pitää suhtautua vakavasti. Tältä osin kyllä itsekin kehottaisin erittäin maltilla nyt suhtautumaan matkustamiseen ja eritoten sellaisiin kokoontumisiin, joissa ollaan tekemisissä ihmisten kanssa, jotka eivät muutoin siinä omassa arjessa ole. Eli malttia ja varovaisuutta, ja ennen muuta muistetaan se, että jos tavataan ikääntyneitä sukulaisia esimerkiksi joulunpyhinä, kaikki varotoimenpiteet on syytä tehdä.

Arvoisa herra puhemies! Koronan kanssa tosiaan eletään taas kriittisiä aikoja, ja siinä tarvitaan viisautta ja päämäärätietoisuutta. Minulla on kuitenkin herännyt huoli tässä viimeisten päivien, viikkojen aikana siitä, onko hallitus päätöksentekokykyinen — näyttää kovin riitaisalta. Sekä koronan hoito että muiden isänmaan asioiden hoito vaatii nyt määrätietoisuutta. Nyt tällä viikolla viimeksi valtiovarainministeriöllä, aikaisemmin Suomen Pankilla, viime viikolla OECD:llä, kaikilla on ollut sama viesti Suomen hallitukselle: nyt pitää samaan aikaan koronaelvytyksen yhteydessä aloittaa työllisyyttä ja taloutta parantavat toimet, joilla saadaan kestävää kasvua, jolla suomalainen hyvinvointi pelastetaan vuosikymmenen lopulla ja ensi vuosikymmenellä. Velka kasvaa, työllisyys on alhaalla, yritykset huonossa kunnossa — nyt tarvitaan toimia. Kysyisin pääministeriltä: Millainen toimintasuunnitelma teillä on, kun eduskunta nyt jää tauolle? Mitä teillä on valmistelussa, jotta nämä Suomen Pankin, valtiovarainministeriön, teidän omien neuvonantajienne vaateet kasvutoimista [Puhemies koputtaa] valmistellaan ja tuodaan eduskunnan päätettäväksi [Puhemies koputtaa] mahdollisimman nopeasti?

Arvoisa puhemies! Hallitus on myös koko koronakriisin ajan toteuttanut ohjelmaansa ja tehnyt töitä sen eteen, että esimerkiksi rakenteellisia uudistuksia työllisyyden parantamiseksi tehdään. Näitä päätöksiä olemme tehneet hallituskauden aikana, näitä olemme tehneet budjettiriihessä, ja yhdestä isosta päätöksestä tulemme tänään myöhemmin kertomaan — mitä tulee yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen parantamiseen. Tätä työtä myös tullaan jatkamaan, kun kehysriiheä kohti edetään. Tuolloin tullaan myös tekemään työllisyystoimenpiteitä, kuten myös sen jälkeen. Meillä on iso haaste tämän koronan keskellä ja tämän koronan jälkeen: toisaalta vastata niihin rakenteellisen uudistamisen tarpeisiin, joita meillä on yhteiskunnassa väestön ikääntymisen myötä muun muassa, ja toisaalta selvitä tästä erittäin vaikeasta suhdannetilanteesta, joka koronakriisin myötä on meille tullut. Sen vuoksi me tarvitsemme myös aktiivista finanssipolitiikkaa, elvyttävää politiikkaa, sellaista politiikkaa, jolla tuetaan ennen muuta kasvua ja investointeja yhteiskuntaan, ja tämänkin eteen töitä tehdään.

Arvoisa herra puhemies! Ahdingossa oleva musiikkiala sai myötätuntoa ministeri Saarikolta. Artistit ja koko musiikkiala Jare Tiihosen johdolla kaipasivat apuun teitä itse, pääministeri Sanna Marin. Oletteko te valmis tapaamaan ja ennen muuta auttamaan musiikkialaa? Haluatteko te säilyttää myös koronan jälkeen kaikilla suomalaisilla oikeuden musiikkiin? Teettekö te kaikkenne, että musiikki-ala selviää tästä koronasta? Matkailuala on tukalassa tilanteessa, koko tapahtuma-ala on tukalassa tilanteessa, palvelusektori on erittäin tukalassa tilanteessa. Te, arvoisa pääministeri, lupasitte keväällä, että yksikään yritys ei ajaudu koronan takia konkurssiin. Onko tämä lupaus suomalaisille yrityksille, pääministeri Marin, edelleen voimassa?

Arvoisa puhemies! Olen todennut, että hallitus pyrkii tekemään kaikkensa, jotta suomalaiset yritykset eivät ajautuisi koronan myötä konkurssiin, jotta me voisimme välttää sitä laajamittaista työttömyyttä, joka tämän seurauksena tulisi, ja hallitus on tehnyt systemaattisesti töitä sen eteen, että näitä vahinkoja voitaisiin minimoida, mitkä koronasta aiheutuvat. Näitä tukitoimia yrityksille on tehty, ja niitä on myös valmisteilla, ja ministeri Saarikko tästä vierestä varmasti mielellään kertoo vielä lisää siitä työstä, mitä tälläkin hetkellä valmistellaan nimenomaisesti kulttuuri‑ ja tapahtuma-alalle. Me emme ole unohtaneet näitäkään aloja vaan me teemme töitä sen eteen, että yhdessä yhteiskuntana, koko Suomena, voisimme tästä kriisistä selvitä.

Arvoisa puhemies! Musiikki niin kuin koko kulttuuriala ja edustajan mainitsema tapahtuma-ala laajemmin, kaikki se, joka perustuu ihmisten yhteen tulemisiin, yleisöihin ja kokoontumisiin, kaikki nämä ovat korona-ajan ja koronatilanteen runtelemia aloja. Tämän vuoksi pelkästään kulttuurialalle on kohdennettu jo tähän mennessä kaksi eri tukikokonaisuutta ja kolmatta valmistellaan. Tämä siksi, että koronatilanne on huono eikä meillä ole takeita, ettäkö se ei menisi huonommaksi — sehän riippuu meidän kaikkien käytöksestäkin. Tämän lisäksi tapahtuma-alan kokonaisuuden kannalta juuri siksi, kun tiedän, että arvoketju ei ole vain se artisti lavalla vaan paljon pidempi ketju osaajia, jotta tapahtuma esimerkiksi on mahdollinen, me teemme tiivistä yhteistyötä työ‑ ja elinkeinoministeriön kanssa, jotta heidänkin tukimuotonsa yrityksille toimisivat varmasti niin, että koko se tapahtuma-alan arvoketju, joka on valtava työllistäjä tässä maassa, tulisi huomioiduksi eikä väliinputoajia muodostuisi. Miksi teemme näin? Siksi, että olen aivan varma, että tämä maa tulee tarvitsemaan kulttuuria ja sen tuomia elämyksiä ja hyvinvointia enemmän kuin pitkään, pitkään aikaan sitten, kun tämä kriisi aikanaan on ohi.

Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri totesi, uutiset koronarokotteista antavat toivoa ja valonpilkahduksia ensi vuoteen. Suomalaiset tiedostavat varsin hyvin, että koronarokotteen ottaminen on ulospääsy rajoituksista ja mahdollisuus turvalliseen arkeen. Useimmat ihmiset ovat halukkaita ottamaan rokotteen turvatakseen omaa ja kanssaihmisten terveyttä. Kun koronarokote on saatavilla, sitä tarjotaan väestölle erikseen päätettävän järjestyksen mukaisesti.

Kysyisin teiltä, arvoisa ministeri Kiuru: miten hallitus edistää rokotemyönteisyyttä niin, että mahdollisimman moni ottaisi rokotuksen, ja voivatko suomalaiset luottaa siihen, että rokotteita riittää kaikille sitä tarvitseville ja haluaville?

Arvoisa puhemies! Tärkeä kysymys, ja itse asiassa myöskin edustajien näkökulmasta hyvin tärkeä kysymys on se, miten me yhteiskunnassa edistämme myönteistä suhtautumista siihen, että me haluamme suojata kaikki halukkaat myöskin koronarokotteen tarjoamisen kautta. Rokote tulee olemaan maksuton, ja myöskin on tärkeää, että ihmiset saavat oikeaa tietoa ja että oikeaa tietoa välitetään näissä asioissa, jotta ei synny vääriä käsityksiä.

Meille on kansakuntana olennaista, että Euroopan terveysviranomaiset tulevat aikanaan, ehkä jopa jo ensi viikon alussa, ottamaan kannan siihen, onko maailmaan syntynyt ensimmäinen rokotevalmiste, joka tämän virallisen luvan saa. Sen jälkeen on erityisen tärkeää, että me jokainen omalta osaltamme haluamme olla rakentamassa sellaista yhteiskuntaa, jossa me voimme suojautua koronalta, ja sitä kautta tätä myönteisyyttä tarvitaan, ja tämä on tärkeä tehtävä. Eli tulemme lähtemään nimenomaan tästä edustajan toiveesta liikkeelle. Me [Puhemies koputtaa] tarvitsemme erilaisia rajoitustoimia, mutta [Puhemies koputtaa] myös rokote tulee olemaan niitä asioita, jotka suojelevat kansakuntaa.

Arvoisa puhemies! Tämä vuosi on ollut meille kaikille hyvin raskas, mutta erityisen koetteleva se on ollut niille ihmisille, joilla on ollut jo ennen koronaa vaikeaa ja joilla on hauraat sosiaaliset verkostot. Tuoreen selvityksen mukaan muun muassa helsinkiläisistä 44 prosenttia kokee yksinäisyyden lisääntyneen koronan aikana. Yksinäisyys korostuu erityisesti ikääntyneiden osalta, mutta se on yleistynyt myös nuorten keskuudessa.

Arvoisa puhemies! Me tiedämme, ettei joulunaika ole kaikille normaalistikaan juhlan aikaa, vaan se saattaa olla satuttava yksinäisyyttä kokeville. Meidän kaikkien vastuulla on huolehtia lähimmäisistämme myös joulupyhien aikaan, mutta kysyisin hallitukselta: mitä yhteiskunnan tasolla voimme tehdä yksinäisyyden kitkemiseksi, ja miten huolehdimme siitä, ettei korona entisestään syvennä yksinäisyyttä?

Arvoisa puhemies! Yksinäisyys on yhteiskunnan vakava ongelma, ja me tiedämme, että myös yksinäisyydellä on merkittäviä terveydellisiä ja hyvinvoinnillisia vaikutuksia, ja me tiedämme myös, kuten edustaja hyvin totesi, että joulunaika ja muutenkin juhlapyhien aika on monille ihmisille tavanomaisissakin olosuhteissa vaikeaa aikaa. Tämän koronakriisin keskelläkin meidän on syytä muistaa, että tämä ei ole meidän ainoa ongelmamme, vaan meillä on myös näitä muita hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia ongelmia, joihin on syytä suhtautua vakavasti.

Koronakriisin osalta ja lähestyvän joulun osalta on ymmärrettävää, että ihmisillä on tarve tavata toisiansa. On tarve tavata läheisiä ihmisiä, on tarve tavata sukulaisia ja oman perheen jäseniä, jotka asuvat ehkä kauempana, ja ihmiset myös kokevat yksinäisyyttä, ja tähänkin pitää vakavasti suhtautua. Sen vuoksi olen itse pyrkinyt korostamaan sitä, että jos ja kun tavataan sukulaisia, ystäviä tai muita läheisiä, joita on ollut tämän pitkän vuoden aikana ikävä, [Puhemies koputtaa] niin muistetaan ne varotoimenpiteet aina alkaen käsihygieniasta ja yskimishygieniasta maskin käyttöön ja etäisyyksiin.

Ärade talman! Jultiden innebär en värdefull paus för många. Samtidigt innebär jultiden en förlängning på coronatiden som har präglats av ensamhet. Enligt rekommendationerna borde vi i år fira jul i våra hemtrakter med få människor. I år är det viktigare än någonsin att ringa till våra släktingar och vänner och sprida den glädje som vi inte kan sprida fysiskt.

Arvoisa puhemies! Tuleva jouluaika tuo monelle tärkeän hengähdystauon. Korona ei kuitenkaan ole kadonnut minnekään, ja joulua kannattaakin viettää tänä vuonna kotiseudulla pienellä seurueella. Jouluaika on monelle myös hyvin yksinäistä aikaa. Yksinäisyys tänä jouluna voi tuntua entistä syvemmältä.

Arvoisa pääministeri Marin, millaisia terveisiä lähettäisitte koteihin nyt jouluaikaa ajatellen?

Vilka ljuspunkter finns det för dem som känner sig ensamma i dag?

Arvoisa puhemies! Kuten äsken totesin, tämä on vakava ja tärkeä asia itsessään, ja korona-aikana varmasti yksinäisyyden kokemukset ovat aivan toisella tavalla läsnä kuin aiemmin. Onneksi meillä on yhteiskunnassa tahoja, jotka tekevät erittäin arvokasta työtä myös yksinäisyyden vähentämiseksi: esimerkiksi järjestöjen ja seurakuntien tekemä työ arjessa on sitä arvokasta työtä, jossa kohdataan ihmisiä ja pyritään myös normaaleissa olosuhteissa lievittämään yksinäisyyttä ja huolehtimaan siitä, että jokainen ihminen voi kokea osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta ja muutoinkin läheisyyttä, vaikka sitä läheisyyttä ei ehkä muuten elämässä olisi. Eli haluan myös korostaa sitä, että meillä on paljon sellaisia tahoja yhteiskunnassa, jotka tätä työtä tekevät, ja vaikka nyt sen työn tekeminen fyysisesti toista ihmistä lähellä on vaikeampaa, niin meillä on onneksi myös käytössä etäyhteyksiä ja mahdollisuuksia turvallisesti tavata, keskustella, jutella, [Puhemies koputtaa] vaihtaa ajatuksia ja jakaa niitä arjen huolia.

Arvoisa puhemies! 90-luvun lamasta jäi valitettavaksi perinnöksi todella paljon konkurssin tehneitä ja velkavaikeuksissa olevia ihmisiä. Se on muodostanut jopa näihin päiviin asti aikamoisen kannustinloukun ja ansan ja tuhonnut monia elämiä. Me tässä salissa olemme varmasti sitä mieltä, että tämä ei saisi toistua. No, mehän olemme esittäneet kokoomuksessa esimerkiksi sellaisia asioita, että yrittäjän konkurssi ei estäisi ennakkoperintärekisteriin pääsyä tai starttirahan ja elinkeinoluvan saamista. Samaten henkilökohtaisen konkurssin lainsäädäntöä pitäisi kehittää. Arvoisa pääministeri ja oikeusministeri, miksi ihmeessä näissä ei oikein tapahdu mitään? Kehittääkö hallitus velkajärjestelyihin ja maksuhäiriömerkintöihin liittyvää lainsäädäntöä? Mikä ihme tässä maksaa? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallitus kyllä tekee kaikkensa, jotta rehellisesti toimivat yrittäjät pärjäisivät myös tämän koronakriisin ylitse. Ja niin kuin tässä salissa tiedätte, hallitus on tuonut tänne monta sellaista esitystä, jolla ollaan helpotettu yritysten arkea. Esimerkiksi konkurssien osalta on tällä hetkellä voimassa semmoinen säädös, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että yritystä ei voida tällä hetkellä asettaa konkurssiin tällä 8 päivän maksukehotuksella. Se muuttuu nyt sitten tammikuun jälkeen 30 päivään, ja tämä on iso muutos nykytilanteeseen ja nykylainsäädäntöön. Tämän lisäksi oikeusministeriössä on valmisteilla muutoksia myös velkajärjestelylakiin. Haluan muistuttaa edustajia siitä, että toimiva velkajärjestely on myös yksin-yrittäjän ja pienen yrittäjän tuki tulevaisuudessa, ja tällä saralla tehdään paljon. Elikkä kokoomus voi olla ihan luottavainen siihen, että [Puhemies koputtaa] myös tältä osalta tulee esityksiä vielä ensi vuonna.

Arvoisa puhemies! Koronan aiheuttaman talouskriisin seurauksena moni yrittäjä on todella joutunut ahdinkoon ja moni suomalainen on menettänyt työnsä. Yhä useampi valitettavasti joutuu velkaongelmiin, ja meidän yhteinen tärkeä tehtävämme on huolehtia siitä, että me annamme kaikille mahdollisuuden uuteen alkuun. Kun meillä on tälläkin hetkellä 10 000 suomalaista, jotka ovat maksaneet velkansa ulosottoon, mutta heidän elämäänsä rasittaa edelleen merkittävästi tuo maksuhäiriömerkintä, niin kysyisin oikeusministeriltä, että voitaisiinko tässä tilanteessa erityisesti, nopealla aikataululla, valmistella semmoinen lakimuutos, että vaikka meillä ei vielä ole tuota positiivista luottorekisteriä, niin me lyhentäisimme radikaalisti sitä aikaa, niin että heti mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ihminen on maksanut omat velkansa, tuo maksuhäiriömerkintä voisi poistua.

Arvoisa puhemies! Minulla on hyviä uutisia, koska tämän lainsäädännön valmistelu on jo oikeusministeriössä käynnistynyt, ja eduskunta on myös itse kysynyt tämän perään. Olen iloinen, että tämä hallitus nyt tulee tämän myös toteuttamaan. Meillä on monta sellaista hanketta nyt vireillä — positiivinen luottotietorekisteri on yksi. Se tulee viemään vähän enemmän aikaa kuin alussa luultiin, koska se tekninen järjestelmä on vähän vaikeampi verottajalle laittaa kuntoon kuin mitä ensin arvioitiin, mutta se on tulossa. Ja koska se venyy, niin olemme päätyneet siihen, että näille maksuhäiriömerkinnöille on nyt tehtävä jotain, ja se valmistelu on tällä hetkellä ministeriössä nyt alkanut, ja tarkoitus on, että esitys tästä tulisi eduskuntaan ensi keväänä. Elikkä palaamme tähän asiaan, ja tässä on tärkeätä myös, että saadaan tasapainoinen ratkaisu, joka ottaa sekä velkojien että velallisen [Puhemies koputtaa] näkökohdat huomioon.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että alkuperäinen kysymys koski koronan taloudellisia vaikutuksia. Esitän kysymykseni valtiovarainministerille, mutta sitä ennen esitän lyhyen lukusarjan: Kolme vuotta sitten, lokakuussa 2017 meidän työllisyysasteemme oli tasan 70,0. Kaksi vuotta sitten se oli 71,5, vuosi sitten 72,0 ja nyt, syvän koronakriisin aikana, 71,5. Mistä eri syistä johtuu, että meidän työllisyysasteemme ei tästä vaikeasta taloudellisesta kriisistä huolimatta ole romahtanut enemmän ja olemme pärjänneet vertailumaihin verrattuna tällä tavalla paremmin? Onko sitä arvioitu?

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriö julkisti 17. päivä tuoreimman suhdanne-ennusteensa, joka osittain vastaa tähän. Tämän vuoden bruttokansantuotteen alenema on 3,3 prosenttia. Vielä viime keväänä pelko oli se, että romahdus on ehkä noin 6 prosentin tasoa. Syksyn alussa, kun ensi vuoden budjettia tehtiin, olettamus oli noin 4,5 prosentin menetyksestä. Eli vastauksena kysymykseen: Koronaepidemian hyvä hillintä on se päävastaus. Toinen vastaus on se, että olemme tehneet kyllä laajalla pohjalla sellaisia elvytystoimia, joilla on ylläpidetty toimintaa sekä yksityisellä sektorilla että julkisella sektorilla, ja tämä talouden suuri pyörä on saatu pidettyä käynnissä. Se on pelastanut valtavasti työpaikkoja ja hillinnyt konkursseja, ja tältä pohjalta pitää myös ensi vuoteen valmistautua. Ensi vuonna onneksi lähtee liikkeelle sitten koko EU:n laajuinen koordinoitu elvytys.

Arvoisa herra puhemies! En saanut vastausta hallituksen keinoista turvata riittävä sote-henkilöstö.

Te valtiovarainministeri Vanhanen lupasitte kesällä uudistaa eläkeläisten verotuksen niin, että keikkatyön tekeminen olisi kannustavampaa. Milloin tästä tulee esityksiä?

Meillä on myös yli 10 000 terveydenhuollon ammattilaista työttömänä, joista monet kohtaavat työtä hakiessaan myös ikäsyrjintää. Miten heidät aiotaan työllistää?

Sitten toisaalta toisessa päässä opiskelijoilla työn vastaanottamisen kynnykseksi nousevat opintotukea leikkaavat tulorajat. Eikö olisi aika korjata tämä epäkohta?

Ja vielä kysyn niistä sote-henkilöstön palkkakannustimista, joita on lähes kaikissa Euroopan maissa toteutettu.

Olisi monta asiaa, joita voisi tehdä.

Arvoisa puhemies! En tunnista tällaista lupausta kesältä. Kesällä pyysin, että selvitetään, voisiko eläkkeellä olevan työtulot ja eläketulon verottaa erikseen. Se selvitys tehtiin. Se osoittautui valitettavasti liian kalliiksi toimenpiteeksi siihen työllisyyshyötyyn nähden, joka siitä olisi saatavissa, ja itse ilmoitin syksyn alussa selvityksen jälkeen, että en vie tätä näin suurta uudistusta eteenpäin.

Sote-henkilökunnan muuhun saatavuuteen: Tämä liittyy ehkä enemmän STM:n toimialaan, mutta noin yleisesti totean, että kyse on tietysti aina työnantajien vastuulla olevasta asiasta. Työnantajien pitää pitkäjänteisesti huolehtia työolosuhteista ja toimia sellaisella tavalla, että myös tällaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa meillä on osaavaa henkilökuntaa riittävästi.

Arvoisa puhemies! Isäni tulee Lapista, ehkä siksi sain viestin joulupukilta. Hän kiitteli suomalaisten vastuullista asennetta koronan kanssa — myös eduskunnan, vähän hallituksenkin. Joulupukki pyysi kertomaan, että aaton viettäminen korkeintaan muutaman ihmisen porukoissa on tärkeää myös lahjoja toimittavien tonttujen turvallisuudelle. Pukki muistutti, että tartuntojen välttäminen on ollut hänenkin poikkeuksellisen pitkän työuransa salaisuus jo useiden satojen vuosien ajan. Hän pyysikin kysymään pääministeriltä: voisiko pukki tonttuineen saada rokotteen muiden fysiikan ja mielen lähihoitajiemme tavoin ensimmäisten joukossa? Vielä painokkaammin hän toivoi, voisimmeko me täällä yhdessä muistuttaa suomalaisia siitä, että rokotteen ottamisessa ei lopulta ole niinkään kysymys itse kunkin omasta terveydestä vaan siitä, että suojaamme lähimmäisiämme koronan vaaroilta. Samalla pukki halusi toivottaa eduskunnalle ja kaikille suomalaisille, hallituksellekin, rauhallista, turvallista hyvän mielen joulua. Ja näihin sanoihin kokoomuksen eduskuntaryhmä ja koko oppositio mielellään yhtyy.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin vaikea kysymys. Pääministeri Marin, kykenettekö vastaamaan?

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustaja Mykkästä, kokoomuksen eduskuntaryhmää ja koko oppositiota tästä erittäin tärkeästä kysymyksestä. Ja haluan myös kiittää joulupukkia tästä kirjeestä, jonka hän teille lähetti, koska hän on nyt ajan hermoilla ehkä enemmän kuin osaa ajatellakaan. Hallituksen hyväksymän rokotestrategian mukaisesti joulupukki juurikin kuuluu siihen riskiryhmään eli ikääntyneisiin, jotka tulevat ensimmäisten joukossa tämän rokotteen saamaan. On aivan ensisijaisen tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvat henkilöt ja riskiryhmiin kuuluvat ikääntyneet tai muutoin terveydentilansa puolesta riskiryhmiin kuuluvat henkilöt saavat ensimmäisenä rokotteet.

Me tietenkin toivomme, että jo joulunpyhinä pääsisimme ensimmäisiä rokotteita antamaan ihmisille, ja tämän eteen teemme kovasti töitä. Tämä on se valo tunnelin päässä, jonka me näemme ja joka takaa tulevaisuudessa sen, että voimme kaikki elää hieman normaalimpaa elämää.

Ja tähän jouluun on kyllä vielä pakko sanoa se, että kun joulupukki kyläilee kenties kodeissa ja perheiden luona eri puolella Suomea, niin kyllä suosittelisin siihenkin näitä etäyhteyksiä tai vähintäänkin sitä, että joulupukille sitten siellä ulkosalla vilkutetaan ja kenties se lahjasäkki voidaan sitten vähän matkan päähän jättää.

Mutta oikein hyvää joulua koko eduskunnalle, kaikille eduskuntapuolueille ja terveisiä myös sinne Korvatunturille!

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitos samoin!