Suullinen kysymys markkinoiden asemasta poliittisessa  päätöksenteossa (Riitta Mäkinen sd) | Suullinen kysymys ministeri Bernerin asemasta (Ville Tavio ps) | Suullinen kysymys Kela-taksijärjestelmästä (Thomas Blomqvist r) | Suullinen kysymys maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta (Ozan Yanar vihr) | Suullinen  kysymys  puolustusministerin  valtiosääntöasiantuntijoita  koskeneesta talibanvertauksesta (Kari Uotila vas) | Suullinen kysymys antisemitismin torjumisesta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta (Simon Elo sin) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen toimintaa on ohjannut markkinat ensin ‑ajattelu. Sen keskeisenä arkkitehtina on toiminut muun muassa ministeri Berner, joka nyt on palaamassa liike-elämään.

Hallituksen politiikassa ihmiset on jätetty sivuosaan ja heidät on asetettu eriarvoiseen asemaan. Tämä on lyönyt kipeimmin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin suomalaisiin. Yksi räikeimmistä esimerkeistä on ministeri Bernerin taksiuudistus, joka on tuonut hätää ja turvattomuutta erityisesti muistisairaiden ja vammaisten sekä heidän läheistensä elämään.

SDP:n linja on toinen. Me haluamme asettaa ihmiset aina markkinoiden edelle. Kysyn ministeri Berneriltä: oletteko yhä kaiken jo nähdyn ja koetun jälkeen sitä mieltä, että markkinat voidaan asettaa ihmisten edelle poliittisessa päätöksenteossa?

Arvoisa rouva puhemies! En ole koskaan ollut sitä mieltä, että ihmiset voidaan asettaa markkinoiden edelle. [Välihuutoja] Olen ollut sitä mieltä, että me tarvitsemme myös markkinoita tuottamaan palveluita, ja kun markkinat tuottavat palveluita, on äärimmäisen tärkeätä, että ne tuottavat niitä tasapuolisesti siten, että markkinat myöskin luovat asiakkaille, käyttäjille, kuluttajille, kansalaisille parhaat mahdolliset hinnat ja parhaan mahdollisen palvelun, ja yleisesti kilpailulla on mahdollisuus juuri tuottaa näitä edellytyksiä.

Mutta on myöskin totta, että markkinat tarvitsevat usein ohjausta. Liikennepalvelumarkkinoissa on luovuttu perinteisestä markkinaohjauksesta tietyiltä osin mutta sisällytetty huomattavasti voimakkaampi markkinaohjaus, joka edellyttää avoimien tietorajapintojen käyttöä, joka on erittäin vaativa toimenpide markkinoille.

Puhemies Paula Risikko

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Markkinoiden ja politiikan välinen epäterve yhteys on nyt jälleen esillä, kun ministeri Bernerin aikomus siirtyä ulkomaalaisen suurpankin palvelukseen on tullut julki. [Kokoomuksen ryhmästä: Luottamustehtävään!] Kuluvalla kaudella politiikan pyöröovi onkin käynyt vinhasti. Ilmiöön liittyy monia ongelmia ja kysymyksiä, ja avoimia kysymyksiä, aivan kuten me kaikki tiedämme.

Ministeri Sipilä, teillä on ollut tieto ministerinne suunnitelmista jo pidemmän aikaa ja olette julkisesti ne hyväksynyt. Ettekö ole nähnyt ristiriitaa tai minkäänlaista ongelmaa siinä, että hallituksenne ministeri nimitetään ulkomaalaisen yhtiön hallitukseen ja johtoon ennen eduskuntavaaleja ja vielä virkakauden kestäessä? Oletteko sitä mieltä, että ministerille ei synny sidonnaisuutta yhtiöön jo nimityksen johdosta?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin sain tietää tästä samanaikaisesti kuin ministeri Bernerkin, silloin kun yhtiö tiedotti siitä julkisesti. Näin pörssiyhtiöt toimivat. [Välihuutoja]

Meistä kansanedustajista ja ministerinäkin toimivista kansanedustajista aika moni on virkavapaalla jostakin muusta tehtävästä silloin, kun lähtee tänne.

Tässä ei ole kysymys täyspäiväisestä tehtävästä vaan ehdolla olosta ulkomaalaisen yrityksen hallituksen jäseneksi. Samaan aikaan olemme varmistaneet ja sopineet ja ministeri on alusta pitäen tehnyt selväksi, että hän ei ole samaan aikaan hallituksen jäsenenä ja ministerinä. Sen on tuo kyseinen yhtiö myöskin selventänyt tänä päivänä tiedotteellaan.

Olemme keskustelleet oikeuskanslerin kanssa, ja myöskään hän ei näe mitään estettä siinä, että on ehdolla, [Puhemies koputtaa] mutta siinä saattaa tulla esteitä, jos ottaa tehtävän yhtäaikaisesti ministerin tehtävän kanssa vastaan.

Rouva puhemies! Pääministeri Sipilä, te sanoitte neljä vuotta sitten aikovanne johtaa Suomea kuin yritystä. Emme tuolloin arvanneet, että te aiotte myydä tämänkin yrityksen, aivan kuten myitte omankin yrityksenne aikoinaan. [Välihuutoja] Perussuomalaisten mielestä Suomen valtiota ei voi johtaa kuin yritystä. Perussuomalaisten mielestä Suomi ei ole kaupan.

Keskustavetoinen hallitus on tehnyt ylikansallista suurpääomaa palvelevaa politiikkaa. Olette pilkkoneet VR:n, juntanneet läpi postilait, hätistelleet jatkuvasti yksityisautoilijoita. [Pia Viitanen: Nousiko bensavero?] Olette jopa suunnitelleet Suomen tieverkoston myymistä.

Ministeri Berner on kieltämättä usein antanut kasvot hallituksen suurpääomien etuja ajavalle politiikalle. Nyt kun ministeri Berner ilmoitti siirtyvänsä palvelemaan suurpääoman etuja toisaalle, tuonne ruotsalaispankin palvelukseen, miksi ette ole toiminut asianmukaisella tavalla ja pyytänyt ministeri Berneriä eroamaan?

Arvoisa puhemies! En ole koskaan sanonut sillä tavalla, että valtiota tai hallitusta voi johtaa niin kuin yritystä, mutta siinä on paljon samaa. Siinä on se sama, että asetetaan yhteinen tavoite, innostutaan tavoitteesta ja pyritään määrätietoisesti tuota tavoitetta kohti. Niitä tavoitteita on ollut esimerkiksi työllisyysasteen nostaminen vihdoin ja viimein sinne 72 prosenttiin. Niitä tavoitteita on ollut 140 000 uutta työpaikkaa — tai tavoite oli 110 000, ja toteutunut on 140 000 uutta työpaikkaa. Olemme saaneet julkisen talouden etuajassa tasapainoon. Sitä tarkoittaa se yhtäläisyys, mikä on minkä tahansa yhteisön johtamisessa. Asetetaan tavoitteet, pyritään määrätietoisesti tuohon tavoitteeseen ja tehdään kaikki se tarpeellinen, mitä tarvitaan, että esimerkiksi mahdollisimman moni suomalainen saisi töitä.

Värderade talman, arvoisa puhemies! Den nya taxilagen har orsakat en hel del diskussion under den senaste tiden, och av flera olika orsaker. Särskilt problematisk har situationen varit med den så kallade FPA-taxin. Vi har under den senaste tiden fått läsa och höra om otaliga problem med det nya FPA-taxisystemet. Vi vet att det är svårt att få tag på taxi över huvud taget eller så har taxin varit försenad.

Valitettavasti olemme joutuneet lukemaan ja kuulemaan Kela-taksijärjestelmään liittyvistä ongelmista melkein joka viikko. Taksin saaminen on ylipäätänsä ollut vaikeaa tai sitten taksi ei ole tullut lainkaan tai se on ollut myöhässä. Kyse on esimerkiksi matkoista, joissa länsiuusimaalainen henkilö matkustaa Helsinkiin syöpäklinikalle saadakseen hoitoa, ja jo muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa olevien ei pitäisi joutua kärsimään enemmän sen takia, että järjestelmä ei toimi. Arvoisa ministeri, ottaen huomioon lukuisat Kela-taksiin liittyvät ongelmat, olisiko järjestelmää syytä muuttaa?

Arvoisa puhemies! Tämä Kela-taksien kilpailutus on järjestetty nimenomaan liikennekaarihankkeen myötä, kun yleinen taksien enimmäishintasääntely oli lakkaamassa ja vanhat sopimukset raukeamassa, ja kyllä minun näkemykseni on, että tämä on tehty parhaalla mahdollisella tavalla liikennepalvelulain tullessa voimaan. Mutta on totta, että näitten välityskeskuksien kautta hoidetut kyydit eivät ole sujuneet kaikkialla Suomessa samalla tavalla, mutta yhteisellä sopimuksella tällä hetkellä Kela on myöskin järjestelemässä uudelleen nimenomaan esille ottamanne Uudenmaan kuljetuksia. Toisaalta sitten taas muualla Suomessa tilanne on saatu tyydyttävälle tasolle vähintäänkin. [Suna Kymäläinen: Ei ole! — Välihuutoja vasemmalta] Toisaalta sitten taas on muistettava, että Kela on itsenäinen yksikkö, jonka toiminnan laillisuutta valvovat Kelan valtuutetut, jotka ovat kansanedustajia, ja Kelalla on itsenäinen hallitus. Toivon myöskin yhteistyötä Kelan valtuutettujen kanssa asiantilan parantamiseksi.

Arvoisa puhemies! Kysymyshän ei ole siitä, saako politiikasta siirtyä liike-elämään. Kysymys on siitä, että kun on tehtävässä, jossa on korkea vastuu siitä, että luottamus ei millään tavalla vaarannu, miten se siirtymä hoidetaan. Esimerkiksi silloin kun elinkeinoministeri Häkämies siirtyi elinkeinoelämän palvelukseen, 11 päivää sen ilmoituksen jälkeen hän jätti ministeritehtävänsä juuri sen vuoksi, ettei synny keskustelua — ja senkin jälkeen puhuttiin karensseista.

Arvoisa pääministeri Sipilä, kuulinko oikein, sanoitteko te niin, ja voitteko vahvistaa sen, että kuulitte todella tästä vasta silloin kun SEB-pankki tiedotti tästä nimitysvaliokunnan esityksestä? Ettekö kuullut aiemmin? Ja jos ette kuullut, mitä mieltä olette siitä, että tässähän oli kysymyksessä suunnitelma, jossa ministeri olisi toiminut yhtä aikaa ulkomaisen pankin palveluksessa ja Suomen hallituksessa? [Eduskunnasta: Ei ollut!] Näettekö, että tässä [Puhemies koputtaa] oikeudellisen kysymyksen ohella olisi kysymys luottamuksesta politiikkaan ylipäätänsä [Puhemies: Aika!] ja luottamuksesta siihen, että ministeri on riippumaton?

Puhemies Paula Risikko

Ministeri Berner kuulemma haluaa vastata.

Arvoisa rouva puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että luottamus politiikkaan säilyy. Yksi osa politiikasta on myöskin se, että politiikkaan täytyy voida tulla sen ulkopuolelta ja sinne täytyy myöskin voida palata tämän tehtävän päätyttyä. Olin tätä ennen myöskin pörssiyhtiön hallinnossa ja luottamustehtävässä, ja luovuin siitä tehtävästä. Tunnen hyvin ne sääntelyt, jotka siihen liittyvät. Tiedän myöskin, että juuri tämän takia on tärkeätä, että ei ole päällekkäisiä tehtäviä. Pörssiyhtiössä on valitettavasti niin, että yhtiökokoukset ovat kerran vuodessa, ja niiden osalta voidaan tehdä ratkaisut niin, että tehtävä alkaa myöhemmin edellisen tehtävän päätyttyä. Näin on toimittu Suomessa aikaisemminkin. Olen halunnut nimenomaan huolehtia siitä, että tässä toimitaan systemaattisesti ja luottamusta herättävästi, ja sitä varten ei ole koskaan ollut sellaista suunnitelmaa, että ottaisin tehtävän vastaan vielä istuessani tässä tehtävässä.

Puhemies Paula Risikko

Vielä pääministeri Sipilä.

Arvoisa puhemies! En tiennyt ennen kuin pörssiyhtiö siitä tiedotti. Ministeri yritti tavoittaa minua. Minulla oli viisi pääministeriä täällä vieraana ja minulla ei ollut puhelin silloin päällä, niin kuin ei ruukaa olla silloin kun minulla on vieraita. Eli siinä yhteydessä sain tiedon.

No onko tämä päällekkäisyys mahdollista? Ei ole. Siitä on keskusteltu, että tämä tehtävä ei voi olla ministerin tehtävän kanssa päällekkäin, ja näin myöskin tulee tapahtumaan. Yhtiö on tänään ilmoittanut, että tehtävä alkaa 1.6. alkaen. Meidän kaikkien tässä salissa pitää muistaa, että kyse on vasta ehdokkuudesta, ja tämä mahdollinen nimitys tehdään vasta yhtiökokouksessa, joka muistaakseni oli ihan maaliskuun viimeisinä päivinä.

Puhemies Paula Risikko

Lisäkysymys, edustaja Lindtman ensin ja sitten Filatov. Sitten mennään toiseen ryhmään.

Arvoisa puhemies! Kuten totesin aiemmin, kyse ei ole siitä, voiko politiikasta siirtyä liike-elämään. Kyse on siitä, miten se tapahtuu niin, että ministerin tehtävässä oleva vaatimus, korkea vaatimus, luottamuksesta ja puolueettomuudesta ei vaarannu. Nyt tilanne on siis ilmeisesti ollut se, että ministeri itse on jo tammikuussa tiennyt, että tämmöinen ehdokkuus on mahdollinen, mutta ei ole kertonut siitä pääministerille, ja vasta kun tästä tuli julkinen kohu, vasta sen jälkeen, muutitte suunnitelmaa niin, että otatte tämän tehtävän vastaan vasta kesäkuussa — sen jälkeen, kun oikeuskansleri kiinnitti asiaan huomiota aikaisemmin.

Olennaista tässä on nyt se, että on tärkeää, että ministerit tehtävässään toimivat luottamuksen mukaisesti, sen mukaisesti, mitä perustuslaissa on todettu. Pääministeri Sipilä, kysyn teiltä: Kun virkamiehille on olemassa karenssisäännökset, niin onko virkamiehillä jotain sellaista tietoa, mitä ministereillä ei ole? Miten näette tämän tapahtuneen valossa, olisiko myös ministereille syytä asettaa karenssisäännökset, kuten virkamiehillä on tänä päivänä?

Arvoisa rouva puhemies! Mekin tässä salissa olemme säätäneet suomalaisille pörssiyhtiöille säännökset, joiden mukaan tämmöistä tietoa ei voi kertoa ulkopuoliselle. Myöskään tätä tietoa ei ole kerrottu minulle, ja se johtuu juuri siitä, että Ruotsissa on samankaltaiset säännöt kuin Suomessakin. Ja tämä tieto, mikä tuli toissa päivänä, riittää minulle.

Siinä tilanteessa, kun tiedon sain, tärkeintä oli varmistaa oikeuskanslerin kanssa se, miten tässä mahdollisesti syntyvässä tilanteessa toimitaan, ja oikeuskanslerin kanssa yhdessä on todettu, että toimitusministeristössä tehtävän aloittaminen ei aiheuttaisi estettä, mutta nyt olemme yhdessä sopineet — ja ministeri on koko ajan lähtenyt siitä — että hän ei ole yhtä aikaa ministerinä ja pankin hallituksen jäsenenä.

Puhemies Paula Risikko

Vielä ministeri Berner. — Poikkeuksellisesti kaksi puheenvuoroa ministereiltä, tästä lähtien yksi.

Arvoisa rouva puhemies! Olen käynyt oikeuskanslerin kanssa tammikuussa keskustelua siitä, että olin saanut useampiakin työtarjouksia. Kysyin, mikä on oikea menettelytapa. Oikeuskansleri sanoi minulle, että saan käydä keskustelua luottamustehtävästä mutta en saa käydä keskustelua pysyvästä operatiivisesta työstä. Siinä vaiheessa halusin tietää, mikä on tämä menettelytapa.

Muistutan myöskin siitä, että meillä on sidonnaisuussäännöt, ja muistutan myöskin siitä, että kun puhumme pörssiyhtiöstä, joka hakee luottamustehtäviin, pörssiyhtiö itse tiedottaa ja kaikki ne, jotka tietävät pörssiyhtiön tiedotteen mahdollisesta sisällöstä, ovat sisäpiirissä. Minun perheeni ei tiennyt tästä ehdokkuudesta. Se tuli itsellenikin hyvin lyhyellä varoitusajalla, enkä itsekään tiennyt sitä kuin ihan loppumetreillä.

Mutta muistutan myöskin siitä, että valtioneuvoston kanslia ohjeistaa ministerin ilmoittamaan sidonnaisuuksinaan tehtävät, jotka hänellä on välittömästi ennen ministeriksi tuloaan mutta joista hän on velvollinen luopumaan, koska ne vaarantavat luottamusta hänen toimintaansa ministerinä. Tällaisista tehtävistä ministerin ei tarvitse luopua pysyvästi, [Puhemies: Aika!] vaan riittää, että ministeri ei hoida niitä ministerikauden aikana. Olisiko tämä sitten [Puhemies: Aika!] menettelynä teidän mielestänne vähemmän sidonnaisuuksia tai jääviyttä herättävä, jos on tehtävä lepäämässä, kuin se, että siirtyy tulevaisuudessa tehtävään?

Arvoisa puhemies! Kun katsoo tätä asiaa tämmöisen ei-pörssihain näkökulmasta, niin tuntuu siltä, että kun ihminen on ehdolla johonkin tehtävään, hän myös henkisesti on siihen silloin sitoutunut ja pyrkii siihen tehtävään. Se vaikutus varmasti näissä tilanteissa on olemassa, ja siksi meidän pitäisi pohtia niitä menetelmiä, miten näissä toimitaan, ei pelkästään nyt virallisten systeemien kautta, vaan ylipäätään, jotta luottamus säilyy.

Jos me ajattelemme tätä markkinaproblematiikkaa, niin täysin vapailla markkinoilla ei ole kärsivällisyyttä kasvattaa ehjää ihmistä eikä kokonaista puuta. Ja nyt jos me katsomme tätä taksiuudistusta, niin me olemme kaikki saaneet siitä tosi paljon palautetta, ja se palaute on tullut tämän uudistuksen jälkeen, ei sitä ennen. Viimeisin viesti on umpihuolestuneelta tyttäreltä, jonka isä joutui sairaalahoitoon, koska ei päässyt normaalille lääkärikäynnille. Lapsena minulle opetettiin, että jos kaataa maidon, niin se on siivottava. Kysynkin: miten tämä taksisotku siivotaan?

Arvoisa rouva puhemies! Taksien saatavuus ja taksien määrä, taksien lupien määrä, on ollut systemaattisessa laskussa 60-luvulta lähtien. Ennen tätä taksiuudistusta meillä oli lukuisia kuntia, joissa kiintiöt eivät olleet täynnä. Taksipalveluiden laatu ja saatavuus on heikentynyt vuosien aikana. Ilman että me olisimme tehneet mitään, tämä tilanne olisi jatkanut näivettymisen kierrettä.

Tänä päivänä taksilupamäärät ovat lisääntyneet koko maassa, kaikissa kunnissa paitsi 23:ssa. Meillä on lähes 3 000 autoa ja lupaa enemmän liikenteessä kuin aikaisemmin. Meillä on palveluita tarjoavia toimijoita enemmän kuin aikaisemmin. Kaikki ratkaisut eivät ole vielä viidessä kuudessa kuukaudessa löytyneet, mutta tämä lainsäädäntö on [Puhemies koputtaa] kuitenkin mahdollistanut liiketoiminnan ja palveluiden kasvattamisen toisella tavalla kuin aiemmin.

Rouva puhemies! Ministeri Bernerin tarinassa suomalaisessa politiikassa hänen roolinsa siinä on hyvin kyseenalainen. Me muistamme sen, miten, Sipilä, saitte Bernerin siirtymään, loikkaamaan, kokoomuksesta riveihinne ennen vaaleja ja lupasitte silloin hänelle ministerinsalkun. Siitä asti hän on saanut toimia ikään kuin koskemattomana hallituksessa teidän suojattinanne, on toiminut siellä teidän oikeana kätenänne ja tehnyt vähän näitä likaisia uudistuksia. [Eduskunnasta: Asiatonta!]

Usein kuulee sanottavan, ettei Suomessa ole lainkaan korruptiota. Silti olemme nähneet, miten hallituspuolue kokoomuksen riveistä edustajia on siirtynyt sote-uudistuksen valmistelusta suoraan terveysjättien ja suurpääoman palvelukseen. Eihän tämä ole hirveän eri asia, vaan tämä on ihan yhtä härski asia, että nyt keskustan ministeri aikoo samanaikaisesti olla nimitettynä sinne ruotsalaispankin hallitukseen ja jatkaa toimintaa Suomen hallituksessa. Sitä eivät selittelyt muuksi muuta.

Perussuomalaiset eivät hyväksy [Puhemies: Kysymys?] tällaista kansanvallan halventamista. [Puhemies: Kysymys? — Oikealta: Mihin se Mäntylä lähti?] Pääministeri Sipilä, kuuluuko valta Suomessa kansalle vai korporaatioille?

Arvoisa puhemies! Valta kuuluu kansalle, se on selvä asia. Ja myöskin se on selvä asia, että tässä salissa pitäisi puhua totta. [Eduskunnasta: Juuri näin!] Ja silloin, kun puhutaan joitakin tällaisia väitteitä ennen vaaleja käydyistä keskusteluista ja lupauksista, niin niihin pitäisi olla myöskin perustelut. Mistään tällaisesta ei ole sovittu ennen vaaleja. Se ei kuulu keskustalaiseen kulttuuriin, että luvataan yhtään mitään ennen kuin on vaalit käyty. Sen jälkeen tiedämme, missä mennään. Se on yksi tämän kansanvallan perusteita myöskin, että salissa puhutaan totta.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tavio oli täällä edellisellä kyselytunnilla leimaamassa täysin perusteettomasti Meyer-yritystä Turussa ja nyt esittää täysin virheellisiä väitteitä pääministeristä. Minusta pitäisi pysyä kohtuudessa.

Arvoisa puhemies! Kysymys on paljolti yrittäjyydestä. Sosiaalidemokraattinen puolue puhuu markkinamallista, ja he leimaavat yrittäjyyttä. He haluavat kiristää yrittäjien verotusta, ja he haluavat myöskin toimia yrittäjyyttä vastaan. [Timo Harakka: Ei ole totta! Puhukaa totta!] Kysyisinkin pääministeriltä: Miten te näette yrittäjyyden näkökulmasta esimerkiksi ne erilaiset uudistukset, mitä Suomessa on tehty, jotta me olemme voineet päästä näihin tavoitteisiin, niin kuin me olemme päässeet tällä vaalikaudella ja saaneet työllisyyden kuntoon, saaneet valtiontalouden kuntoon ja myöskin 140 000 perheelle lisää töitä. Mikä on yrittäjyyden rooli tässä ollut?

Puhemies Paula Risikko

Aika kauas menevät nyt nämä kysymysaiheet, mutta haluaako pääministeri Sipilä vastata? Sitten mennään toiseen kysymykseen, koska nyt alkaa hajota tämä kysymys.

Arvoisa puhemies! Yrittäjyyden merkitys työllisyyden parantamisessa on tietenkin keskeinen. Suurin osa työllistyneistä ihmisistä on vielä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, niissä kasvollisissa suomalaisissa yrityksissä, joiden eteen hallitus on tehnyt määrätietoisesti töitä koko kauden ajan. Me olemme tehneet noin 80 yksittäistä toimenpidettä, joilla on pyritty nostamaan työllisyysastetta, ja 140 000 uutta suomalaista nousee maanantaiaamuna herätyskellon toimesta töihin enemmän kuin viime kaudella. Tästä iloitsen joka ikinen päivä, ja yritysten merkitys on siinä tietenkin keskeinen.

Arvoisa puhemies! Ensi viikolla Kansalaistorille kokoontuu valtava joukko tasa-arvoisen koulutuksen puolustajia. Mielenosoituksella puolustetaan maksuton toinen aste ‑kansalaisaloitetta, jonka hallituspuolueet hylkäsivät valiokunnassa vedoten yhden sanan tekniseen virheeseen — yhden sanan. Tämä on koulutuksen ja nuorten halveksuntaa.

Ensinnäkin viesti on se, että kansalaisilla pitäisi olla huippujuristit, jotta he voisivat ylipäätään laatia kansalaisaloitteita. Toiseksi aloitteen takana olivat nuoret, mutta he eivät saaneet ansaitsemaansa kunnioitusta. Näinkö meillä oikeasti kannustetaan nuoria uskomaan politiikkaan?

Arvoisa hallitus, alle 25-vuotiaista noin 15 prosentilta puuttuu toisen asteen tutkinto. Se on valtava luku. Nyt kysynkin opetusministeri Grahn-Laasoselta: miksi hallituspuolueet vastustavat maksutonta toisen asteen koulutusta?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän kansalaisaloitteeseen liittyen: se on eduskunnan prosessi, ei hallituksen prosessi. [Välihuuto vasemmalta]

Sitten itse asiaan: Nuorten huoli toisen asteen koulutuksen oppimateriaalikustannuksista eli lukiokirjoista ja ammatillisen koulutuksen välineistä on otettu täällä erittäin vakavasti. Meillä ei voi olla Suomessa sellaista tilannetta, että joltain nuorelta jäisi koulutus suorittamatta tai kesken perheen varattomuuden takia. [Paavo Arhinmäki: Tämähän on tilanne!] Siitä syystä hallitus on antanut eduskunnalle ja eduskunta on hyväksynyt lain oppimateriaalilisästä, joka syksystä alkaen tuo helpotusta tähän tilanteeseen. Se kohdentuu niiden perheiden nuorille, joissa taloustilanne on vaikea, eli se on täsmätoimi auttamaan nuoria. Eli opintotuen osana oppimateriaalilisä helpottaa lukiokustannuksia ja ammatillisen koulutuksen välineistön kustannuksia.

Puhemies Paula Risikko

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä nimenomaisesta aiheesta, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri ei valitettavasti vastannut suoraan minun kysymykseeni. Hallitus on kerta toisensa jälkeen tarjonnut maksuttoman toisen asteen osalta vastaukseksi tätä juuri mainitsemaanne oppimateriaalilisää. Se on keinona ja vastauksena riittämätön. Ensinnäkin, se ei riitä kattamaan lähellekään kaikkia opiskelun kustannuksia, kun esimerkiksi ylioppilastutkinnon hinta voi nousta jopa 2 500 euroon. Toisekseen, se maksetaan kuukausittain, jolloin se ei auta niissä tilanteissa, kun pitäisi esimerkiksi ostaa satojen eurojen läppäri tai työvaatteet. Suomi myös erottuu tässä negatiivisesti muista Pohjoismaista, sillä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa opiskelijat eivät maksa oppikirjoista tai ‑materiaaleista. Myös esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitos on esittänyt kokeilua maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta. Tähän on tultava muutos. Suomen nuoret ovat vaatineet muutosta. On aika tehdä koulutuksen kunnianpalautus. Kysynkin ministeriltä vielä kerran: miksi pidätte oppimateriaalilisän puolta, [Puhemies koputtaa] vaikka nuorten lisäksi myös asiantuntijat ovat ehdottaneet [Puhemies: Aika!] selvitystä maksuttomasta toisesta asteesta?

Arvoisa puhemies! Me keskustelemme perustavanlaatuisesta koulutuksellisesta tasa-arvokysymyksestä. Lienee yhteiskunnan perustehtävä tarjota meidän kaikille lapsille ja nuorille sellainen koulutus lähipäiväkodista eteenpäin, jolla sitten aikuisena voi elättää itsensä ja työllistyä, ja tässä ajassa ja tänä päivänä se on ammatillinen koulutus tai lukio, joka sitten jatkuu korkeakouluihin. No nyt meillä ovat paitsi nuoret myös lastenjärjestöt Pelastakaa Lapset ry:n johdolla vuosien pohdinnan jälkeen tehneet kansalaisaloitteen asiasta, joka heistä on kaikkein kipein ongelma, eli toisen asteen maksullisuudesta. Tähän aloitteeseen on liittynyt valtava määrä intoa, intohimoa ja halua muuttaa maailmaa. Nyt meillä oli valiokunnassa mahdollisuus todeta, että viemme aloitteen sanomaa eteenpäin ja pyydämme hallitukselta asiasta selvitystä ja mahdollisia lakimuutoksia. Kysyn ministeri Grahn-Laasoselta: oletteko tämän aloitteen asiasisällön takana?

Arvoisa puhemies! Kyllä olen sen asiasisällön takana, että Suomessa koulutuksen pitää olla jokaisen nuoren ulottuvilla ihan kotitaustasta riippumatta, alkaen sieltä päiväkodeista ja läpi koko koulutusjärjestelmän. Tavoitteena pitää olla se, että jokainen meidän nuorista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja tulevaisuudessa vähintään puolet nuorista aikuisista myöskin korkeakoulututkinnon, ja lisäksi rakennamme jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ihan kaikille. Tältä viikolta meillä on kertoa sellaisia hyviä uutisia, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on Suomessa kääntynyt laskuun, eli nuorten syrjäytymistä pystytään tehokkaasti ehkäisemään muun muassa panostamalla korkeaan työllisyysasteeseen ja koulutusmahdollisuuksiin. Eli tältä osin hallitus on ryhtynyt moniin toimiin, ja yksi niistä keskeisistä asioista, mitä tällä hetkellä olemme pystyneet tekemään, on oppimateriaalilisä, joka ratkaisee tätä itse ongelmaa eli tarjoaa niille perheille, jotka tukea tarvitsevat, taloudellista tukea nuorten lukiokirjoihin ja oppimateriaaleihin.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä maksuttoman toisen asteen kohdalla nyt aika paljon hallituksen suunnalta puhuttiin nimenomaan pienituloisuudesta, mutta itse ajattelen, että tässä puhutaan paljon laajemmasta kysymyksestä, ylipäätään esteettömästä avoimesta väylästä jokaiselle nuorelle rakentaa omaa tulevaisuuttaan, ja se koskee muitakin perheitä kuin kaikista pienituloisimpia. Juuri kuulin keskustelun, jossa perheen vanhemmat pohtivat, kannattaako nuoren mennä lukioon, ja sitä pohdittiin nimenomaan maksujen näkökulmasta. Heillä teoriassa varmaan olisi rahat tähän maksuun, mutta se maksullisuus luokin tilanteen, missä perheessä pohditaan, mihin se raha sijoitetaan. Yhtäkkiä nuorikin saattaa olla tilanteessa, missä vanhemmat ikään kuin katkaisevat häneltä sitä polkua, koska ollaan sen mahdollisen maksullisuuden edessä. Tämä on yksi toinen esimerkki siitä, mitä sillä maksuttomuudella aidosti tarkoitetaan. Kysyisin vielä hallitukselta: miten me kaikin tavoin varmistamme, että toinen aste on avoin väylä tulevaisuuteen jokaiselle nuorelle Suomessa?

Arvoisa puhemies! Jotta ei hämmennetä kotikatsomoja ja suomalaisia tässä: Meillä on Suomessa se arvokas lähtökohta, että meillä on maksuton koulutusjärjestelmä, [Suna Kymäläinen: Todellisuudessa ei ole!] eli jokainen lapsi ja nuori pääsee kouluttautumaan kotitaustasta, perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

Nyt tarjoamme uudenlaisia taloudellisen tuen apuvälineitä siihen, että myös näihin materiaalikustannuksiin pystytään vaikuttamaan. Samaan aikaan sitten meillä on käynnistynyt myöskin oppilaitosten kanssa pilottihankkeita ja kokeiluja siitä, miten niitä maksuja pystytään ylipäätään painamaan alas. Sehän auttaisi ihan jokaista perhettä näissä oppimateriaaliasioissa.

Sen viestin täytyy olla selvä ja lähteä täältä Suomen eduskunnasta, että koulutus kannattaa, ja nuorille pitää pystyä juurruttamaan positiivisia asenteita uuden oppimiseen. Se on meidän koulutusjärjestelmän tehtävä, ja se on Suomen keskeinen kansallinen vahvuus. Tarvitsemme myös perheet mukaan tähän työhön.

Arvoisa puhemies! Kyllähän nämä aloitteen tekijät tekivät tässä kertakaikkisen upean työn. En voi ajatella, että paljon enempää voitaisiin saada aikaan seitsemän viikkoa ennen vaaleja kuin se, että eri puolueet ottavat kantaa vaaliohjelmissaan näin merkittävään kysymykseen. [Paavo Arhinmäki: Tämä on vähän niin kuin koulutuslupaus!] Hyvät ystävät, reilun seitsemän viikon päästä on edessä tilanne, jossa puolueet muodostavat tähän asiaan kantansa ja toivottavasti kertovat sen vaaleissa. [Vasemmalta: Jo ajat sitten!] Keskustan kanta tähän asiaan on kristallinkirkas, [Paavo Arhinmäki: Vähän samanlainen kuin koulutuslupaus?] ja kerron sen vielä selkeästi kaikille: Se on se, että oppioikeus jatkuisi 18 ikävuoteen asti. Nykyään se jatkuu 17 ikävuoteen. Toisimme sinne siis vuoden lisää. Sen lisäksi toisimme kriteereihin jatko-opintovalmiuden, eli pitää olla aina valmis jatko-opintoihin, ja jos alle 18-vuotias keskeyttää koulun, hänet ohjataan aina eteenpäin esimerkiksi kansanopistoon. Silloin myöskin 18-vuotiaaksi asti opinto olisi maksutonta. [Puhemies: Kysymys?] Ministeri, onko tämä hyvä malli? Kannattaako tätä keskustan mallia edistää?

Arvoisa puhemies! Siitä varmastikin löydämme täällä hyvää yksimielisyyttä ja yksituumaisuutta, että jokaisen nuoren pitää suorittaa jatkossa vähintäänkin se toisen asteen tutkinto, ja kaikki pitää tehdä sen eteen, että se olisi mahdollista Suomessa. Se lähtee jo sieltä varhaiskasvatuksesta, hyvästä pohjasta ja perustasta, koulupolun tukemisesta ja perusopetuksen vahvistamisesta niin, että jokainen saavuttaa perustiedot ja taidot. Tällä hetkellä ongelma on esimerkiksi se, että peruskoulun päättäneistä valitettavasti kaikki eivät saavuta sellaista monipuolista lukutaitoa ja muita perustaitoja, joita tarvittaisiin toisella asteella ja elämässä, ja sen takia perusopetusta pitää myöskin vahvistaa.

Sen osalta sitten, mitä toiseen asteeseen tulee, niin täällä on viety läpi iso koulutusuudistus ammatilliseen koulutukseen ja myöskin lukioon. Eli nyt meillä on olemassa enemmän työkaluja auttaa nuoria eteenpäin. Esimerkiksi yksi keskeinen keskeyttämisen syy on tähän asti ollut alanvalinta, väärän alan valinta, ja nyt siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi niin, että nuori voidaan ympäri vuoden ohjata uuteen koulutukseen.

Arvoisa puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen sanoi moneen otteeseen, että Suomessa on maksuton koulutus, mutta ongelmahan nimenomaan on siinä, että se ei ole maksutonta toisella asteella [Vasemmalta: Aivan!] vaan opiskelukustannukset nousevat jopa tuhansiin euroihin sen sijaan, että asia olisi järjestetty samalla tavalla kuin peruskoulussa, missä ei katsota sitä, minkälainen on perheen tulotaso, vaan maksuton koulutus turvataan kaikille opiskelijoille nuorille kuuluvana oikeutena riippumatta siitä, tuleeko köyhästä vai rikkaasta perheestä.

Ihmettelen myöskin edustaja Puumalan kantoja ja näkemyksiä liittyen tähän kansalais-aloitteeseen. Kaikilla puolueillahan olisi ollut mahdollisuus nyt nuorten itse tekemän kampanjan ja kansalaisaloitteen pohjalta muodostaa kanta tähän toisen asteen maksuttomuuteen tässä salissa. [Tuomo Puumala: Puolueilla on eri kantoja!]

Haluan kysyä ministeri Grahn-Laasoselta: jos kerran on sitoutunut siihen, että opiskelun pitää olla kaikille nuorille Suomessa mahdollista, niin miten voi olla, että tämä hallitus ei edes ole selvittänyt keinoja toteuttaa [Puhemies koputtaa] maksutonta koulutusta toisella asteella [Puhemies: Aika!] vaan on ainoastaan selvittänyt kustannuksia?

Arvoisa puhemies! Haluaisin huomauttaa, että tämä hallitus on tehnyt enemmän tämän asian korjaamiseksi kuin se hallitus, jossa te olitte mukana [Välihuutoja] tai jossa vihreät olivat mukana, eli viime hallitus. Oppimateriaalilisä on luotu juuri sitä varten, että meiltä keneltäkään ei jäisi koulutus suorittamatta maksujen takia. Eli se on täsmätoimi tähän asiaan.

Asiantuntijat itse asiassa ovat tätä asiaa selvittäneet, niin kuin varmasti tiedättekin sivistysvaliokunnan jäsenenä, ja arvioivat näitä kustannuksia, mitä aiheutuisi näistä erilaisista malleista. Itse täytyy kyllä sanoa, että tilanteessa, jossa meillä Suomessa on ollut taloudessa tiukkaa ja vasta ollaan pikkuhiljaa siitä toipumassa, meillä on paljon koulutuksessa kehittämisen tarvetta ja panostamisen paikkoja. Silloin se priorisointikysymys on se, että mikäli meillä olisi käytössä esimerkiksi se noin 87—142 miljoonaa euroa, mitä tämä toimi maksaisi, niin käytettäisiinkö se hyvätuloisten kirjoihin vai käytettäisiinkö se esimerkiksi erityisopetukseen [Puhemies koputtaa] ja oppimisen tukeen.

Arvoisa rouva puhemies! Tietysti aina pitäisi katsoa eteenpäin ja tulevaisuuteen, ja minusta on positiivista, että moni puolue on nyt sillä kannalla, että oppivelvollisuusikää pitäisi pidentää ja huolehtia siitä, että jokaisella nuorella on aidosti mahdollisuus opiskella ja mahdollisuus maksuttomaan opiskeluun.

Mutta kun te, ministeri Grahn-Laasonen, väititte, että tämä hallitus on tehnyt enemmän kuin edellinen hallitus — edellinen hallitus, jossa oli pääministeripuolueena kokoomus — niin haluan muistuttaa, että oppivelvollisuusiän pidentäminen oli esillä edellisessä hallituksessa. Ja mikä oli se puolue, joka torppasi tämän esityksen? [Vasemmalta: Oliko se kokoomus?] Se oli pääministeripuolue kokoomus. [Välihuutoja vasemmalta]

Taas jos mietitään opiskelijoiden asemaa, niin edellisellä kaudella ei leikattu opintotuesta, ei euroakaan eikä senttiäkään. Nyt te tässä hallituksessa, ministeri Grahn-Laasonen, leikkasitte opintorahasta 25 prosenttia. Opiskelijat ovat se ryhmä, jolta on leikattu kaikkein eniten [Puhemies: Kysymys?] tässä yhteiskunnassa. Kysymys kuuluukin: pitäisikö vähän korjata äskeistä puheenvuoroanne? [Naurua]

Arvoisa puhemies! Uskon, että tämän kansalaisaloitteen tekijät, nuoret ja järjestöt, arvostavat sitä, että eduskunta ottaa tämän huolen vakavasti. Myös hallitus on ottanut sen vakavasti niin, että olemme sen oppimateriaalilisälainsäädännön jo tänne eduskuntaan tuoneet ja hyväksyneet. Sitä kautta niiden perheiden kohdalla, joissa on riski, että nuorelta jää koulutus kesken tai että nuori ei esimerkiksi aloita toisen asteen opintoja, pystytään siitä riskistä pääsemään eroon sillä, että oppimateriaalilisä opintotuen kautta voidaan kanavoida nimenomaan niihin perheisiin, joissa se tarve on kaikkein suurin.

Meillä on ollut Suomessa erittäin vaikeat taloudelliset ajat, ja kaikki puolueet täällä ovat joutuneet osallistumaan talouden tasapainottamiseen, mutta se, mistä haluan muistuttaa, on se, että meillä on yhteinen tavoite koulutuksen tasa-arvon vahvistamisesta, ja sitä on tehty nyt [Puhemies koputtaa] muun muassa oppimateriaalilisän kautta. [Paavo Arhinmäki: Ei vastattu!]

Arvoisa puhemies! Heti alkuun on tässä korjattava se väärinkäsitys, jota täällä edustaja Yanar viljeli siitä, että jouduimme teknisistä syistä tämän kansalaisaloitteen hylkäämään: Siihen yhtyi koko sivistysvaliokunta, ja se johtui siitä, että tässä oli kyse toimenpidealoitteesta ja toimenpidealoitteen sisältöä ei eduskunta voi muuttaa. [Välihuutoja] Kuitenkin tässä puhutaan aivan todella tärkeästä asiasta eli siitä, että kaikilla on mahdollisuus vähintään toisen asteen koulutukseen. Kuten täällä erittäin hyvin jo opetusministeri aiemmin totesi, 22 000 nuorta on löytänyt tiensä pois syrjäytymisuhan alta vuodesta 2015 lähtien. Tämä on yksi politiikan keskeisimmistä tehtävistä. Vähintään yhtä tärkeää kuitenkin on varhainen puuttuminen, juuri se, että jokainen lapsi saa riittävän tuen ihan sieltä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen asti. [Puhemies: Kysymys?] Kysyisinkin hallitukselta: mitä toimia aiotte vielä tehdä, tai mitä olette tehneet, nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi?

Arvoisa puhemies! Niin kuin jo kerroin, me olemme Suomessa siinä iloisessa ja hyvässä tilanteessa, että Suomessa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on laskenut viimeisten vuosien aikana selvästi tämän hallituskauden aikana. Siinä on pitkälti selittävänä tekijänä hyvä työllisyyskehitys, mikä auttaa myös nuoria ja on tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä. Mutta aivan kuten edustaja Multala kysyi ja kommentoi, kyllä meidän täytyy tehdä enemmän nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseksi ja käännettävä katsetta varhaisiin vuosiin, jo päiväkoteihin ja varhaiskasvatuksen hyviin vaikutuksiin, lapsen kasvuun, kehitykseen, myöhempään oppimiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn, ja sen ohella sitten huolehdittava ehyestä koulupolusta koko matkalta. Eli ennalta ehkäisevä näkökulma, varhaista puuttumista. Yksi semmoinen hyvä tämän hallituskauden saavutus lienee kuitenkin nämä Ohjaamo-palvelut: 60 Ohjaamoa, jotka kokoavat nuorten palvelut ja avun yhdelle luukulle meidän nuorillemme.

Arvoisa puhemies! Toisen asteen maksuttomuus on todella tärkeä asia, ja tämän keskustelun perusteella voidaan todeta, että se toteutuu varmasti viimeistään ensi kaudella. Mutta siirtymistä toiselle asteelle tulee tukea, ja mielestäni on erittäin tärkeätä myös puhua näistä toimenpiteistä. Meillä on käytössä ja tiedossa toimivia malleja: joustava perusopetus, kymppiluokka, opinto-ohjaus, oppilashuolto ynnä muuta. Nyt haluaisin kysyä: mitä hallitus on tehnyt, jotta tätä nivelvaihetta, siirtymistä toiselle asteelle, tuettaisiin enemmän ja se siirtyminen tapahtuisi vaivattomasti?

Värderade talman! Ett avgiftsfritt andra stadium är viktigt, och på basen av den här diskussionen är jag säker på att senast nästa period kommer det här att förverkligas. Men också det att du tar dig till andra stadiet är jätteviktigt, och då talar vi om olika modeller och stöd som vi har, till exempel tionde klass och så vidare. [Puhemies koputtaa] Jag frågar regeringen: Vad har ni gjort för att den här övergången till andra stadiet ska vara trygg och flexibel?

Arvoisa puhemies! Kysymys, mikä liittyi tähän nivelvaiheeseen, oli erinomainen — miten siirtyminen perusopetuksesta toiselle asteelle varmistetaan? Siinä on otettu Suomessa isoja askeleita eteenpäin, eli voidaan sanoa, että Suomessa koulutustakuu on saatu toimimaan, eli meillä likimain koko ikäluokka siirtyy perusopetuksen jälkeen toisen asteen opintoihin. Ongelma on siirtynyt oikeastaan siitä askeleen eteenpäin, ja se on koulutuksen runsas keskeyttäminen. Siihen pystytään vaikuttamaan nyt entistä paremmin, kun meillä on käytössä uudistetun ammatillisen koulutuksen uusia työkaluja.

Se on totta, että tarvitaan nuorille vierellä kulkemista ja parempaa ohjausta, ja siihen esimerkiksi yhtenä toimena tämä mainittu Ohjaamo, missä apua saa yhdeltä luukulta, voi toimia. Sen lisäksi ehdotan harkittavaksi seuraavina askeleina — meillä on ministeriössä tästä jo käynnissä pohdintaakin — pitäisikö meillä olla myös perusopetuksen jälkeen selkeämmin jälkiohjausvelvoite, elikkä niin, että nuoret voisivat saada selkeämpää ohjausta esimerkiksi Ohjaamo-instrumentin kautta siihen vaiheeseen, mikäli siinä kohdassa tapahtuu putoamista.

Arvoisa puhemies! Koulutuksesta on leikattu viime hallituskaudella valtavasti. Sama leikkauslinja valitettavasti on jatkunut tällä hallituksella. [Timo Heinonen: Se tehtiin silloin kun perussuomalaiset oli siellä!] Meillä on paljon syrjäytyneitä ja niitä, jotka ovat pudonneet kelkasta pois, ja perussuomalaiset ovat siitä huolissaan. Koulumotivaatio on monella hyvin heikko. Kysynkin nyt ministeri Grahn-Laasoselta: Pohjanmaalla on tällainen Komiasti kotona ja opintiellä -pilottihanke, mikä on tuottanut valtavan hyviä tuloksia. Siinä pari aikuista kysyy vanhemmilta luvan, tekee koulun kanssa yhteistyötä ja hakee koululaiset sieltä kotoa, jopa sängystä, kouluun. Siinä sitten toimitaan niin, että tämä nuori pääsee jaloilleen. Ollaanko tällaista hyvää pilottia jakamassa ympäri Suomen ja ottamassa mukaan ohjelmaan? Se on se, mihin pystyttäisiin [Puhemies koputtaa] suoraan vaikuttamaan, jos syrjäytymistä halutaan estää.

Arvoisa puhemies! Nuorison syrjäytymisen osalta vastaan, että Ohjaamo-toiminta, joka on saanut hyvän vastaanoton ympäri maata niin nuorilta itseltään kuin alan ammattilaisilta, on nyt laajentunut noin 60 pisteeseen ja vakiintuu, ja siinä on nimenomaan saavutettu se pitkään tavoiteltu palvelumuoto, jossa on matala kynnys tulla sinne paikalle, saada apua juuri siihen omaan henkilökohtaiseen tarpeeseen, ja sieltä ohjataan sen oman tarpeen mukaan eteenpäin sinne, mikä on missäkin tapauksessa juuri oikea paikka. Tämä on todella hyvä tukimuoto, palvelumuoto, joka on nyt levinnyt ja vakiintunut.

Mitä leikkauksiin tulee, niin mitään sellaisia leikkauksia koulutukseen ei ole tehty, mitä te itse ette olisi hyväksyneet.

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunta päätti yksimielisesti puhemiehistön ehdotuksesta palauttaa tiedustelulait valiokuntakäsittelyyn sen varmistamiseksi, että lait varmasti täyttävät perustuslakimme vaatimukset. Tämän jälkeen yksi valtioneuvoston jäsen rinnasti maamme keskeisiä ihmisoikeuksia puolustavia valtiosääntöasiantuntijoita Afganistanin lapsia, naisia ja vanhuksia murhanneisiin ja kiduttaneisiin talibaneihin. Taliban on ääriliike, joka hallitsi suurinta osaa Afganistania vuodesta 96 vuoteen 2001. Talibaneilla oli käytössä islamilainen šarialaki heidän itse tulkitsemassaan erityisen ankarassa muodossa, ihmisoikeuksilla ei ollut sijaa, ja erityisesti naisten asema oli katastrofaalinen. Pääministeri Sipilä, pidättekö hyväksyttävänä sitä, että hallituksenne jäsen vertaa valtiosääntöasiantuntijoitamme talibaneihin?

Arvoisa puhemies! Ministeri Jussi Niinistö on esittänyt blogissaan omia näkemyksiään, ja ne eivät edusta hallituksen kantaa.

Mitä tulee tähän perustuslakikysymykseen ja eduskunnan työhön, niin se on päivänselvä asia meille, että hallitus nauttii eduskunnan luottamusta eikä eduskunnan tarvitse nauttia hallituksen luottamusta.

Myöskin ministerillä on erittäin laaja sananvapaus ja vapaus esittää kärkeviäkin mielipiteitä. Tästä kysymyksestä on tehty oikeuskanslerille kantelu, ja sitten oikeuskansleri tietenkin tämän kantelun käsiteltyään tulee johtopäätökseen siitä, onko näitä sananvapauden ja arvokkaan käyttäytymisen rajoja rikottu vai ei. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Kysyin, arvoisa pääministeri, teiltä: pidättekö hyväksyttävänä tätä hallituksenne ministerin käytöstä ja hänen antamiaan lausuntoja ja vertailuja? ”Kyllä” tai ”ei” riittää. Jos sanotte, että ette hyväksy, niin jatkokysymys on: mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä?

Arvoisa puhemies! En pidä viisaana tätä kirjoitusta, mikä on ollut. En yhdy niihin mielipiteisiin, mitä siinä on esitetty. Ja kuten tuossa sanoin, oikeuskansleri tutkii asian, ja oikeuskanslerin johtopäätösten mukaisesti aion asiassa toimia.

Puhemies Paula Risikko

Haluaako ministeri Niinistö käyttää puheenvuoron? — Tämä kysymys on tässä vaiheessa loppuun käsitelty.

Arvoisa puhemies! Ranskassa ja Saksassa antisemitismi on nousussa. Se on rantautunut myös Pohjoismaihin, muun muassa Ruotsiin. Suomessa natsipropagandan levittäminen ei ole myöskään uusi ilmiö. Viime itsenäisyyspäivänä näimme, kuinka mielenosoituksessa heiluivat natsiliput.

Euroopan unionin perusoikeusvirasto teki viime vuoden lopulla laajan selvityksen juutalaisten kohtaamasta antisemitismistä. Kyselyn mukaan kahdeksan kymmenestä vastaajasta on joutunut juutalaisvastaisen häirinnän kohteeksi ja yhdeksän kymmenestä koki juutalaisvastaisuuden lisääntyneen kotimaassaan edellisten viiden vuoden aikana. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että heidän kotimaansa hallitus ei tee tarpeeksi antisemitismin torjumiseksi.

Meidän tulee nähdä ja ymmärtää nykyiset uhat. [Puhemies: Kysymys?] Meidän ei tule olettaa, että aika olisi toinen. Kysyn oikeusministeriltä: mitä hallitus tekee Suomessa antisemitismin torjumiseksi?

Arvoisa puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan suurimpia vahvuuksia on se, että täällä eri väestöryhmät luottavat toinen toisiinsa. Tällä hetkellä Euroopassa ei ehkä voi sanoa olevan ihan sama tilanne muissa maissa, ja tämän takia Suomen tulee sinänsä vaalia keskinäistä yhteistyötä kaikkien väestö‑, kieli- ja uskontoryhmien kesken mutta tulevalla EU-puheenjohtajakaudella myös edistää tätä samaa toimintakulttuuria Euroopassa. Nimittäin ei ole mitään vakavampaa kuin se, että juurikin tämmöinen väestöryhmien välinen, uskontoperusteinen tai muu, esimerkiksi etniseen taustaan perustuva vihakulttuuri alkaisi yleistymään.

Suomella on tähän erittäin hyvätkin toimintakulttuurit ja toimintatavat olemassa, mutta meidän täytyy seurata jatkuvasti tätä ilmiötä. Erilaiset tunnusten kieltämiset ja muut ovat myös harkinnassa ja itse asiassa valmistelussa ja selvityksessäkin tällä hetkellä, [Puhemies: Aika!] mutta olen huolissani enemmänkin tästä eurooppalaisesta kehityskulusta.

Arvoisa puhemies! Se antisemitismi, jonka näemme eurooppalaisissa yhteiskunnissa lisääntyvän, on vain osa siitä, jota juutalaiset kokevat jokapäiväisessä elämässään heidän kotimaissaan. Se antisemitismi, joka johti siihen, että natsisaksalaiset tuhosivat yli 6 miljoonaa juutalaista ja samalla satojatuhansia romaneja, kehitysvammaisia ja muita vähemmistöjä, oli julma teko ja totaalinen epäonnistuminen koko ihmiskunnan historiassa. Kysyn opetusministeriltä: näettekö te tarpeelliseksi pitää nämä asiat enemmän esillä esimerkiksi peruskoulun opetuksessa, jotta nämä historian julmuudet eivät enää toistuisi?

Arvoisa puhemies! Nämä historian julmuudet eivät saa toistua, ja sen takia tämä aihe on ollut esillä muun muassa opetusministereiden EU-kokouksessa, ja kansainvälistä uutisointia on seurattu suurella huolella. Meidän opetussuunnitelmissa historiassa näitä tapahtumia ja aiheita käsitellään, ja meidän on syytä käsitellä niitä herkkyydellä, niin että jokainen sukupolvi tunnistaa ja tuntee ilmiön ja osaamme sitä kautta siihen riittävällä vakavuudella suhtautua. Eli koulujärjestelmämme on tässä tärkeässä roolissa.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi aloittaa EU:n puheenjohtajamaana heinäkuussa. Jokainen puheenjohtajamaa voi vaikuttaa omalla kaudellaan siihen, mistä EU:ssa puhutaan. Tämä hallitus valmistelee seuraavalle hallitukselle EU-puheenjohtajakauden painopisteitä, ja linjasimme eilen uudessa toimenpideohjelmassa, että Eurooppaan pyrkivien turvapaikan tarpeen arviointia on syytä keskittää Euroopan ulkorajoille. Jos saisimme siirrettyä turvapaikkaprosessin Euroopan ulkopuolelle, välttäisimme monet kansallisen tason ongelmat. Italian raja on lähempänä Afrikkaa kuin Suomen raja. EU:n on saatava maahanmuutto hallintaan. Kysynkin asiasta vastaavalta ministeriltä: miten varmistatte, että nykyhallituksen yhteisesti sopiman linjan mukaisesti Suomi omalla puheenjohtajakaudellaan ajaa kaikkien EU-maiden turvapaikkahakemusten käsittelyn siirtämistä Euroopan unionin ulkopuolelle?

Puhemies Paula Risikko

Pääministeri Sipilä, ja sen jälkeen vielä ministeri Terho.

Arvoisa puhemies! Me olemme yhdessä täällä eduskunnassa linjanneet Suomen puheenjohtajuuskauden prioriteetit. Kiitoksia kaikille eduskuntaryhmille siitä työstä. Suomen prioriteetteja ovat kasvu eli sisämarkkinan kehittäminen ja vapaakauppa, turvallisuus, jossa puolustusyhteistyön kehittäminen on keskiössä, mutta myöskin nämä maahanmuuttokriisin tulevat ratkaisut automaattisesti siirtyvät Suomen kaudelle, koska Romanian kaudella niihin ei tulla löytämään ratkaisuja, ja se kolmas prioriteetti on ilmastonmuutos ja sen vastainen työ. Näitä kolmea aihetta viemme sitten kokonaisuutena eteenpäin. Viimeksi tällä viikolla olen keskustellut siitä usean pääministerin kanssa.

Arvoisa puhemies! Myös minä eurooppaministerin ominaisuudessa olen käynyt näitä keskusteluja kollegojeni kanssa, viimeksi tällä viikolla, siitä, mitä odotuksia muilla EU-mailla on tälle Suomen puheenjohtajakaudelle, ja kyllä yksi keskeisimpiä on maahanmuuton hallintaan saaminen. Ympäri Eurooppaa on jo nähty tietysti kansallisissa vaaleissa, että tämä kysymys on tunnustettu ja nähty erittäin ratkaisevaksi kaikkialla, ja myös niin sanotusti Suomea henkisesti lähellä olevat maat ovat huomanneet tämän sekä sisäpolitiikassaan että Eurooppa-politiikassaan, ja korkeita toiveita asetetaan meille nyt myös käytäväkeskusteluissa, että Suomen puheenjohtajakausi olisi tuottelias paitsi yleisesti muun muassa rahoituskehyksen osalta myös erityisesti tässä maahanmuuttokysymyksessä, joka on todella koko EU:n kohtalon ja yhtenäisyyden ja meidän sisäisen liikkuvuuden vapauden säilymisen kannalta aivan keskeinen kysymys.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän pääministeriä ja eurooppaministeriä vastauksista.

Totuus on tosiaan, että jos saisimme siirrettyä tämän käsittelyn Euroopan ulkopuolelle, niin säästäisimme monia sellaisia ongelmia, jotka tällä hetkellä liittyvät kansalliseen turvapaikkapolitiikkaan. Otan kolme esimerkkiä: laiton maassa oleskelu loppuisi, oikeuslaitos ei joutuisi käsittelemään valituksia kielteisistä päätöksistä, ja pakkopalautuksia ei tarvittaisi, kun emme ottaisi maahan ihmisiä, joiden palauttaminen lähtömaahan on suojelun tarpeen päätyttyä usein tällä hetkellä mahdotonta. Näin ollen nimenomaan se EU-tason ratkaisu on väline siihen, että ehkäistään sellainen tilanne, mikä Euroopassa tapahtui vuonna 2015 siirtolaiskriisin osalta.

Kysyn vielä pääministeriltä liittyen tähän: katsotteko, että seuraavalla hallituksella on meidän valmistelumme jälkeen riittävät eväät puheenjohtajakaudella ajaa sitä linjaa, minkä mainitsitte, eli maahanmuuton saamista hallintaan Euroopan tasolla?

Arvoisa puhemies! Tämä on yksi keskeisistä asioista myöskin Suomen puheenjohtajuuskaudella, niin kuin on ollut monta kautta tässä edellä. Meillä on hyvää käytännön kokemusta siitä, kun tehdään UNHCR:n, YK:n pakolaisjärjestön, kanssa yhteistyötä, jossa leirillä lähempänä kriisialueita tehdään juuri nämä mainitsemanne turvaselvitykset ja voidaan myöskin valita lapsiperheitä, vanhuksia, niitä, jotka eivät tämmöistä pitkää, läpi Euroopan kulkevaa vaellusreittiä edes kestäisi. On ehdottomasti kestävämpi tapa käsitellä asiat esimerkiksi UNHCR:n leireillä yhteistyössä heidän kanssaan ja sitten ottaa sieltä kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.