Suullinen kysymys kansainvälisen veronkierron estämisestä (Krista Kiuru sd) | Suullinen kysymys päästötavoitteista ja autoilun kustannuksista (Jari Ronkainen ps) | Suullinen kysymys EU:n ja Suomen päästövähennystavoitteista (Ville Niinistö vihr) | Suullinen kysymys hallituspohjan muutokseen  liittyvistä  tapahtumista (Li Andersson vas) | Suullinen kysymys turvallisuudesta kouluissa (Mikaela Nylander r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! SDP julkaisi syyskuussa 23 kohdan ohjelman kansainvälisen veronkierron estämiseksi. Se oli ajankohtaista, niin kuin tällä viikolla on ilmi käynyt, nimittäin Paratiisin paperit osoittavat, että omaisuuden piilottelu jatkuu ja vie miljardeja euroja hyvistä julkisista palveluista.

Edellisen hallituksen aikana Suomi oli edelläkävijä veronkierron torjunnassa. Silloinen ministeri Urpilainen muun muassa kutsui koolle ensimmäisen EU:n ministerikokouksen veronkierrosta. Ministeri Rinne allekirjoitti verotietojen vaihtosopimuksen, joka astui voimaan tänä vuonna. Sipilän hallitus sen sijaan ajoi omaisuuden piilottamista hallintarekistereihin jopa kahteen kertaan. Viime kyselytunnilla kävi ilmi, että veronkierrosta määrättyjä veronkorotuksia ollaan laskemassa. Nyt onkin, ministeri Orpo, keskeisen kysymyksen paikka: [Puhemies koputtaa] mikä on selitys passiivisuuteenne?

Arvoisa herra puhemies! Se ei pidä ollenkaan paikkaansa, että Suomen hallitus olisi jollakin tavalla passiivinen aggressiivisen verosuunnittelun tai veronkierron estämisessä. Me olemme jatkaneet sitä hyvää työtä, mitä on tehty jo viime hallituskaudella. Me toimimme aktiivisesti sen puolesta kansainvälisillä areenoilla, globaalisti, OECD:ssä, EU:n puitteissa ja kotimaassa, että me pystymme saamaan jokaisen veroeuron, mikä suomalaisille veronmaksajille tai heidän edukseen kuuluu, maksetuksi Suomeen. Me olemme mukana kaikissa niissä toimenpiteissä, mitä tehdään maailmalla OECD:n piirissä, mitä tehdään Euroopassa, ja tuomme ne kotimaiseen lainsäädäntöön. Sen lisäksi me huolehdimme siitä, että Suomessa verottajalla, joka on muuten hyvä työssään, on riittävät resurssit huolehtia verotuksen toteuttamisesta ja puuttua rikolliseen toimintaan.

Tässä ei ole mitään epäselvää. Me haluamme, että verot maksetaan Suomeen, ne verot, mitkä kuuluvat Suomen verottajalle ja sitä kautta veronmaksajien eduksi. Ja muuten olen sitä mieltä, [Puhemies koputtaa] että veroparatiisit on tuhottava.

Toinen varapuhemies Arto Satonen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Kyllä nämä selitykset on ennenkin kuultu, ministeri Orpo. Ikävä kyllä tosiasiat puhuvat puolestaan aivan toista. Esimerkiksi viime kesänä pantiin toimeen EU-direktiivi rahanpesun ja terrorismin torjunnasta. SDP vaati tuolloin avoimuuden lisäämistä, siis sitä, että todelliset edunsaajat tulisivat tietoon, jos he omistavat 10:kin prosenttia tietystä yhtiöstä. Mitä teki Suomen hallitus? Te nimittäin ajoitte löysempää linjaa, piilottelua ja alarajaa 25 prosenttiin. Kyllä tämä kertoo omaa kieltään. Samaan aikaan kyseistä rahanpesun ja terrorismin torjunnan direktiiviä oltiin jälleen uudistamassa. Tässä yhteydessä myös Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti ovat esittäneet samaa kuin sosiaalidemokraatitkin. Tämä on yksi toimenpidekokonaisuutemme osa. Kysynkin teiltä, ministeri: joko tämä SDP:n kädenojennus teille kelpaa? 23 toimenpidettä, jotka voitte laittaa käytäntöön heti.

Arvoisa puhemies! Tämä 25 prosenttia versus 10 prosenttia, johon viittaatte: Me toimme siis sen direktiivin, sen lainsäädännön pohjalta Suomeen kansallisen sääntelyn, mitä me olimme päättäneet yhdessä eurooppalaisten kumppanien kanssa eurooppalaisella rintamalla. Tämä 10 prosentin sääntö, eli omistuksesta ja sen avoimuudesta, on noussut esille keskusteluun, kyllä, SDP:n kautta, mutta myöskin eurooppalaisissa pöydissä tästä on keskusteltu. Sitä selvitetään. Me olemme valmiit keskustelemaan siitä. Mutta se lainsäädäntö, joka tehtiin silloin, joka on hyvä — se lisää avoimuutta — tehtiin silloisen hyvinkin tuoreen eurooppalaisen yhteisen lainsäädännön pohjalta.

Me olemme tehneet siis oikeasti paljon. Meillä on tullut tämän syksyn aikana voimaan sopimukset, joiden perusteella Suomen verottaja saa yli 100 valtiosta verotiedot — yli 100 valtiosta verotiedot — ja nämä sopimukset pitävät sisällään lähes kaikki niin sanotut veroparatiisit. [Puhemies koputtaa] Me teemme todella paljon töitä näiden asioiden eteen tällä hetkellä, ja sitä on tehty jo useamman hallituksen ajan.

Arvoisa puhemies! Tuo ministerin mainitsema sopimus siis tehtiin ministeri Rinteen aikana. Paratiisin papereissa kävi jälleen kerran ilmi lukuisia suuryritysten verosuunnittelujärjestelyitä. Niihin on mahdollista tosiaan puuttua silloin, kun tämä EU:n veronkiertodirektiivi toteutetaan Suomessakin ensi vuonna. SDP esitti valmisteluvaiheessa direktiiviin useita tiukennuksia, mutta siihen jätettiin monta veronkiertäjän mentävää aukkoa. Nyt Ruotsissa ja Hollannissa ollaan tekemässä direktiivistä jo kansallista lakia. Suomessa ei sen sijaan ole saatu aikaan ensimmäistäkään lakiluonnosta. SDP on esittänyt tässä toimenpideohjelmassaan direktiiviin useita parannuksia, joilla varmistettaisiin muun muassa, että ulkomaiset kiinteistösijoittajat maksaisivat veroa Suomessa saamistaan vuokratuloista. Vastaavat järjestelyt Britanniassa nousivat esiin tämän tietovuodon myötä. Kysynkin ministeri Orpolta: milloin suvaitsette tuoda nämä lait tänne eduskuntaan? Ja kun te kehutte toimianne veronkierron estämisessä, sanokaa edes yksi kohta, josta tällä kertaa ehdotatte tiukempaa säädöstä kuin mikä on EU-minimi.

Arvoisa puhemies! Uskon, että edustaja Harakka verojaoston jäsenenä tietää hyvin sen, että Suomi on tuonut kansalliseen lainsäädäntöönsä Euroopan maiden etunenässä ne yhdessä päätetyt verolait, joiden tarkoituksena on kitkeä verosuunnittelua ja veronkiertoa. Tämä periaate pitää, ja minusta on väärin antaa muunlaista kuvaa. Me teemme jatkuvasti töitä kansainvälisesti Euroopassa eri pöydissä, joissa meidän yksinomaisena tarkoituksenamme on estää veronkierto ja saada Suomeen ne veroeurot, jotka kuuluvat Suomen verottajalle eli suomalaisille veronmaksajille. [Jukka Gustafsson: Mikä on tiukempi?] Ja jos joku välttää, kiertää veroja, siihen on rikosseuraamukset. Siihen on rikosseuraamukset. Tiukennuksia tehdään joka ainoassa direktiivissä, joka tuodaan suomalaiseen lainsäädäntöön, [Vasemmalta: Yksi esimerkki, kiitos!] ja tässä ei ole mitään epäselvää.

Arvoisa puhemies! Ensin Panaman paperit, nyt Paratiisin paperit. Ongelma on sama, mutta nyt tiedämme ongelman olevan entistäkin suurempi. Se tarkoittaa, että tarvitsemme entistäkin suurempia toimenpiteitä. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miten hallitus aikoo kitkeä veronkiertoa sekä aggressiivista verosuunnittelua niin omin toimin kuin myös EU-tasolla? Jos tuodaan tämä konkretiaan, niin miten esimerkiksi — kun EU:n sisällä puhutaan parasta aikaa julkisesta, maakohtaisesta veroraportoinnista tai omistusten avoimuudesta — Suomi asemoituu näissä keskusteluissa? Mikä on Suomen linja näihin tiukennuksiin? Miten Suomi ajaa mahdollisimman tiukkaa lainsäädäntöä, jotta yksikään veroeuro ei karkaa suomalaisilta veronmaksajilta pois?

Kiitos tästä kysymyksestä. Ensinnäkin minusta on hyvä, että Panaman papereita on seurannut myöskin Paratiisin paperit. Kysymys on oikeastaan samasta ilmiöstä: näitä tietoja tulee julki. Se tapahtuu muutenkin kuin viranomaisten toimesta, mutta se kuitenkin auttaa viranomaisia pääsemään selville siitä, kuinka monimutkaisia ja ovelia järjestelyjä maailmalla tehdään veron kiertämiseksi ja kun tehdään aggressiivista verosuunnittelua. Suomen verottaja ja poliisi eivät saa suoraan näitä tietoja, mutta tulevat varmasti käymään läpi ja varmasti osaltaan käynnistämään tutkimuksia. Mutta meidän pitää itse pystyä todentamaan mahdolliset rikokset, jotta niihin kiinni päästään.

Mutta edelleen se, mitä on tehty, siis OECD:n piirissä, on se tärkein, koska nämä ovat globaaleja ongelmia. Me olemme yhdessä mukana avoimuuden lisäämisessä, ja kuten viittasin, [Puhemies koputtaa] yli sadan maan kanssa on astunut sopimus voimaan tietojen saamiseksi.

Herra puhemies! Suomen kansa aivan varmasti odottaa tällä hetkellä näitten Paratiisin paperien julkitulon jälkeen voimakkaita toimenpiteitä hallitukselta kansallisesti tässä asiassa ja sen lisäksi voimakasta toimintaa Euroopan unionissa. Jos Euroopan unionista jotakin hyötyä on, niin tässä luulisi olevan, mutta tiedämme, että unionissa on jäsenmaita, jotka eivät näytä noudattavan näitä päätöksiä ja tavoitteita, jotka liittyvät laittomaan veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun ja joiden unionin arvoihin pitäisi kuulua. Hollanti on ollut nyt näissä asioissa viimeksi mukana valtiona, ja Luxemburg on pitkään ollut tällainen valtio. Luxemburgin entinen pitkäaikainen liittokansleri on komission puheenjohtaja. Luotatteko te, ministeri Orpo, Euroopan unionin todelliseen tahtoon ja kykyyn puuttua tähän toimintaan, joka on todella röyhkeää?

Arvoisa puhemies! Euroopan unionissa joka ainoalla maalla on samat säännöt. [Leena Meri: Niin on!] Joka ainoalla on samat säännöt, ja meillä on ikään kuin oikeusvaltioperiaate voimassa Euroopan unionin sisällä. Jos me jotain yhdessä päätämme, niin jokaisella jäsenmaalla on velvollisuus ottaa se lainsäädäntö käyttöön, ja jos ei ota, siitä tulee seuraamuksia. Me tiedämme tämän tässä salissa monesta asiasta, joissa joskus joudumme tekemään sellaisiakin päätöksiä, jotka eivät tuntuisi juuri Suomessa miellyttäviltä, mutta kun me olemme yhdessä niihin sitoutuneet, niin meidän pitää ne tehdä. Samalla tavalla myöskin verotuksessa ja verojärjestelmän kehittämisessä paremmaksi joka ainoan maan pitää niitä noudattaa.

Mutta sitten on toinen kysymys, että kuitenkin monien verojen tasot ovat maakohtaisesti päätettäviä. Esimerkiksi yritysverotukseen liittyy melko kovaakin verokilpailua Euroopan unionin sisällä, ja tästä mielestäni meidän pitäisi päästä eroon, ja siksi veropohjien harmonisointi ja yhteiset [Puhemies koputtaa] järjestelmät olisivat avain tämän epäterveenkin kilpailun poistamiseen.

Arvoisa puhemies! Veronkierto ja veroparatiisit ovat maailmantalouden syöpä. Ne heikentävät julkisten palveluiden rahoitusta, vääristävät yritysten välistä kilpailua ja lisäävät taloudellista eriarvoisuutta. Onneksi veroparatiiseihin on mahdollista puuttua. Keinoina ovat julkinen maakohtainen raportointi, omistusten laaja avoimuus, mukaan lukien edunsaajatiedot, sekä tehokkaampi lainsäädäntö korkomenojen verovähennysoikeuden väärinkäytön suhteen.

Veronkierto ei ole ongelma vain Suomelle ja Euroopalle. Se on erityisesti ongelma kehitysmaille, joiden kehityksen este se on, kun pääomat virtaavat veroparatiiseihin. Onkin arveluttavaa, että kehitysrahoituslaitos Finnfund on tehnyt sijoituksiaan veroparatiiseissa toimivien rahastojen kautta. Ministeri Mykkänen on luvannut, että toimintaa tarkastetaan ja avoimuutta lisätään. Haluaisinkin kysyä nyt konkreettisesti: mihin toimiin ryhdytään, jotta vastaavaa ei enää jatkossa ilmene?

Arvoisa puhemies! Erittäin relevantti kysymys. Sinänsä jo tänä päivänä Finnfundin nykyinen ohje kieltää sijoittamasta minkään sellaisen väliyhtiön kautta, joka on rekisteröity OECD:n määrittelemiin veroparatiisivaltioihin. Olemme parhaillaan päivittämässä Finnfundin veropolitiikkaa ja omistajaohjauskirjettä ensi vuodelle, ja — kun kysyttiin konkreettisia toimia — tulemme entistä tarkemmin näissä asiakirjoissa varmistamaan, että ne sijoitukset, jotka tehdään jonkun väliyhtiön kautta, pystytään avoimesti raportoimaan myös niiden verojalanjäljen osalta. Finnfundhan ei tee väliyhtiöiden kautta sijoituksia suinkaan verojen minimoimiseksi, vaan sen takia että valitettavasti hauraimpiin ja köyhimpiin maihin, joissa kehityshyöty on suurin, ei saada välttämättömiä kumppanirahoittajia suoriin sijoituksiin, koska ei luoteta siihen kohdevaltion vakauteen ja verolainsäädännön oikeudenmukaisuuteen ja sen takia täytyy tehdä väliyhtiö kolmanteen maahan. Mutta näissä finanssikeskuksissa on salassapidon piirteitä, joista meidän täytyy päästä julkisten kehitysrahojen osalta eroon.

Arvoisa herra puhemies! Keskusta kannattaa toimia harmaata taloutta vastaan ja kansainvälisen veronkiertämisen estämiseksi, se on ilman muuta selvä asia, ja meidän pitää olla aktiivisia. Samalla voidaan todeta, että suomalainen verojärjestelmä on kehittynyt. Me olemme verojaostossa sen todenneet. Se on tänä päivänä paljon ennakoitavampaa kuin ennen, jolloin verotuksessa oli mielivaltaisuutta. Minusta edustaja Harakka antaa väärän kuvan suomalaisesta verojärjestelmästä. [Timo Harakka: Ohhoh!]

Mutta sitten tulen tähän kansainväliseen: Itsekin olen asunut Luxemburgissa ja tiedän, että siellä liikutaan rajamailla, monissa maissa, Hollannissa, Luxemburgissa, näissä kysymyksissä. EU on puuttunut valtiontukisäännöksillä muun muassa näihin veroasioihin, ja tiedustelen vähän edustaja Kankaanniemen kysymykseen liittyen valtiovarainministeri Orpolta, miten voitaisiin vielä EU:n sisällä — kun meillä on yhteinen raha, ei se nyt sovi hevosillekaan, että meillä olisi veroparatiiseja EU:ssa tai verojärjestelyjä — miten me voisimme vielä tuoda hyviä arvoja sinne kaikkiin EU-maihin näissä verotuskysymyksissä.

Arvoisa puhemies! Me teemme valtiovarainministerien yhteisen pöydän ääressä euroryhmässä koko ajan työtä sen eteen, että meillä olisi mahdollisimman yhteiset verokäytännöt, jotta eurooppalainen verojärjestelmä olisi reilu eri maiden välillä, jotta niitä harmaita alueita ei maiden sisälle eikä EU:n rajalle myöskään muodostuisi. Se, että meillä on harmonisoitu verojärjestelmä, veropohja, yhteiset pelisäännöt mahdollisimman pitkälle ja sen jälkeen kansallista liikkumavaraa eri verotasojen määrittelyyn tai yksityiskohtiin, niin se olisi se tavoite, mikä meillä on, jotta me pääsemme tehokkaaseen, avoimeen verojärjestelmään, jossa pystytään kussakin maassa keräämään ne verot, joita sen hyvinvoinnin turvaamiseen tarvitaan.

Mielestäni olette oikeassa siinä, että suomalainen verojärjestelmä on kehittynyt koko ajan ja kehittyy aimo harppauksin, ja kansainvälistyvässä ympäristössä sitä pitää erityisesti kehittää, eli mielestäni me olemme [Puhemies koputtaa] tässäkin suhteessa, mitä kysyitte, oikealla polulla Euroopan piirissä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Orpo sanoi: "Veroparatiisit on tuhottava." Mielestäni tämän selvemmin ei voi sanoa, miten nykyinen hallitus tähän kielteiseen lieveilmiöön, joka maksaa miljardeja, suhtautuu.

Aikaisemmin Suomessa oli järjestelmä, jossa törkeä verokonna joutui sekä veronkorotuksen kohteeksi että erikseen rikosoikeudellisen seuraamuksen kohteeksi. Sen jälkeen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että tämä on vastoin niin sanottua ne bis in idem ‑sääntöä eli tämä on vastoin kaksoisrangaistuksen kieltoa, ja niinpä Suomenkin lainsäädäntöä muutettiin niin, että verokonnalle seuraa vain toinen näistä rangaistuksista. Ja varmasti Suomessa ihmisoikeusjuristit pitivät bileitä sen kunniaksi, että näin taas [Välihuuto] ihmisoikeuksia onnistuttiin edistämään. Nyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kuitenkin norjalaisen tapauksen kohdalla pitänyt mahdollisena, että seuraa sekä veronkorotus että rikosoikeudellinen sanktio, ja kysymys [Puhemies koputtaa] kuuluu, voitaisiinko ajatella vanhan hyvän systeemin palauttamista Suomessa käyttöön.

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz puuttuu ihan oikeaan kysymykseen. Monilla muillakin sektoreilla kuin vain verotuksessa on kaksoisrangaistavuuden kielto, ja tässä tapauksessa nyt täytyy myöntää ihan tässä salissa, että en ole tätä tuoretta ratkaisua vielä ehtinyt lukemaan niin hyvin kuin Zyskowicz, ja täytyykin perehtyä asiaan. Kaikki keinot, joilla verorikolliset pystytään täysimääräisesti tuomitsemaan niin Suomessa kuin maailmalla täytyy ottaa käyttöön niin Suomessa kuin Euroopassa.

Arvoisa puhemies! Nämä Paratiisin paperit osoittavat, kuinka vakavasta ongelmasta on kysymys. On hyvä muistaa, että aina kun joku isokenkäinen välttelee veroja, muut veronmaksajat — tavalliset palkansaajat ja eläkkeensaajat — maksavat ne verot. Ja kyse on siitä, että tarvitaan toimia  sekä  EU:n  että  OECD:n tasolla. Mutta, arvoisa valtiovarainministeri Orpo, ei voi myöskään väheksyä niitä toimenpiteitä, joita jokainen maa ja jokaisen maan hallitus voi tehdä. Ja yksi, jolla tähän vaikutetaan, on itse asiassa juuri se, minkä Zyskowicz otti esiin: mikä on kiinnijäämisen riski? Mitä tapahtuu, mitä seuraa, jos saamme kiinni henkilön tai yrityksen, joka on kiertänyt veroja? Tulevatko silloin kunnon rangaistukset vai eivät? Ja nythän on tilanne, arvoisa valtiovarainministeri, että te olette esittänyt, että niitä seuraamuksia, jotka koituvat yrityksille tai henkilöille, kun he jäävät kiinni, lasketaan, veronkorotuksia alennetaan. Ja tässä olisi korjaamisen paikka. Arvoisa valtiovarainministeri Orpo: nyt, kun nämä Paratiisin paperit viimeistään osoittavat, että [Puhemies koputtaa] tälle asialle on tehtävä jotain, oletteko valmis harkitsemaan uudelleen tätä esitystänne?

Arvoisa puhemies! Tämä on sama aihe, mikä oli pari viikkoa sitten täällä tunnilla, ja mielestäni edelleenkin teillä on tässä väärä käsitys. Meillä on tuotu eduskunnalle hallituksen toimesta iso verotuksen Valmis-hanke, jossa yhtenäistetään verotuskäytäntöjä ja myöskin seuraamuksia, ja virkamiesten näkemyksen ja oman näkemykseni mukaan nykyiseen käytäntöön ei ole tulossa muutoksia. Sen sijaan tänä päivänä sentyyppisissä tapauksissa, joita kuvasitte, verottajalla on hyvinkin paljon harkintaa, mutta me haluamme nyt selventää, millaiset seuraamukset mistäkin kysymyksestä tulee. Mutta jos on jättänyt veroja maksamatta ja siihen sisältyy rikos, sitä ei pääse kiertämään millään tavalla, rikoksesta joutuu vastuuseen. Lisäksi kaikki verot on aina maksettava. Nyt on kyse siitä, että jos itse ilmoittaa — huomaa verotuksessa virheen ja ilmoittaa sen — niin silloin verottaja miettii, onko kyse rikollisesta toiminnasta vai pienestä virheestä, ja sen perusteella määräytyy [Puhemies koputtaa] tämä lisävero, ei siis mitään veronkevennystä vaan lisävero. Mielestäni te annatte tässä hieman väärää kuvaa, [Välihuutoja vasemmalta] varsinkin viime viikolla, kun te väititte tämän liittyvän aktiiviseen katumiseen, joka oli edustaja Rinteen ajama asia.

Arvoisa puhemies! Suomi on vastuuttomasti sitoutunut EU:n tiukimpiin liikennepäästötavoitteisiin, ja se uhkaa näkyä autoilun huomattavana kallistumisena. Suomi on jo etukäteen luottanut siihen, että hyvin epärealistiset tavoitteet toteutuvat, kun EU pakottaa autotehtaat tekemään vähäpäästöisiä autoja. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan näin ei ole kuitenkaan käymässä. Liikenne‑ ja viestintäministeri onkin jo puhunut muista keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi. Silloin ollaan taas kerran suomalaisen autoilijan, työssä käyvän ihmisen, kukkarolla. Me perussuomalaiset emme voi tätä hyväksyä. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: miten te varmistatte, että pitkien etäisyyksien Suomessa, jossa auto on monelle työntekijälle välttämätön, on jatkossakin varaa käydä töissä?

Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut erittäin kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja sitä myöten myöskin sitoutunut siihen, että päästöjä vähennetään liikenteen osalta 50 prosentilla vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä.

Näitä tavoitteita voidaan saavuttaa kolmella keskeisellä kokonaisuudella: sillä, että huolehdimme liikennejärjestelmän energiatehokkuudesta, sillä, että huolehdimme ajoneuvojen käyttövoimasta elikkä ajoneuvojen energiatehokkuudesta, ja sillä, että edistämme vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä. Näistä yksi kokonaisuus on ajoneuvojen energiatehokkuus, jolla saavutetaan kuitenkin vain osa tästä tavoitteesta. Me olemme huolehtineet siitä ja sitoutuneet siihen, että myös autoilussa jatkossakin on hyvät mahdollisuudet edetä Suomessa ja että tuemme niitä ratkaisuja muun muassa romutuspalkkiolla ja myöskin sähköautojen hankintatuella, [Puhemies koputtaa] että saamme autokantaamme uudistettua ja autoilua tuettua.

Toinen varapuhemies Arto Satonen

Ja nyt on mahdollisuus tehdä lisäkysymyksiä tähän aihealueeseen.

Arvoisa puhemies! Suomen huolimaton neuvottelutaktiikka kansainvälisissä sopimuksissa ja vihreä, verotukseen perustuva ympäristövaikuttaminen tulevat suomalaisille kalliiksi. Te, arvoisa hallitus, luulette, että suomalaiset alkavat ostaa hybridejä ynnä muita sähkövempaimia. Voin kertoa, että monellakaan ei ole varaa uuteen autoon, vaikka mitä tehtäisiin. Ministereiden tuloluokassa nyt vain ollaan täysin irti tästä todellisuudesta. Teidän epärealistiset tavoitteenne liikenteen osalta uhkaavat jo koko teollisuutta ja sitä kautta suomalaisia työpaikkoja ja koko kansantaloutta. Kertokaa nyt, arvoisa ministeri, selvin sanoin, miten aiotte varmistaa, että koko Suomessa on jatkossakin mahdollisuus elää, asua, tehdä töitä ja yrittää.

Arvoisa puhemies! Liikenteen päästöjen alentamiseen, kuten ministeri Berner totesi, on monta tietä, ja tehokkain ja nopein tapa alentaa liikenteen päästöjä on sekoitevelvoite, jossa kaikkien ajoneuvojen, niin vanhempien kuin uudempienkin polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen, tankkiin tankatessa pistetään fossiilisen dieselin tai bensan sekaan uusiutuvaa komponenttia, ja se ei ole kukkarosta kiinni. Joka ainoa meistä tankilla käydessä saa silloin osan sitä uusiutuvaa ja osallistuu tähän liikenteen päästöjen alentamiseen.

Aivan oma lukunsa on sitten se, että liikenne tulee tulevaisuudessa sähköistymään. Sitä halutaan vauhdittaa tällä Bernerin mainitsemalla hankintatuella, mutta sielläkin se läpimurto tapahtuu vasta sitten, kun sähköautot ovat kuluttajalle yhtä edullisia hankkia kuin perinteiset polttomoottorikäyttöiset autot. [Eduskunnasta: Missä kaasuautot?]

Arvoisa puhemies! Hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa on mainittu, että päämääränä tulisi olla 50 000 kaasuautoa, ja tällä hetkellähän Suomessa on ainoastaan muutamia tuhansia kaasuautoja liikenteessä. Tämä osaltaan johtuu siitä, että meillä ei ole tarpeeksi tankkauspisteitä ja toisaalta että mielestäni hallitus ei ole tehnyt tarpeeksi sen eteen, että kaasuautojen hankinta tulisi kuluttajalle houkuttelevammaksi. Nyt tässä hallituksen esityksessä on tämä konversiotuki, mutta olisiko mahdollista, että aivan vastaavalla tavalla kuin tällä hetkellä hankintatukea annetaan sähköautoille annettaisiin myöskin kaasuautoille? Biokaasu, joka on puoliksi sekoitteina tässä kaasuseoksessa, on ilmastoystävällistä, ja siinä mielessä, jos ajatellaan vaikka maaseudun elinkeinoja, olisi äärimmäisen tärkeää, että siellä voitaisiin näitä tankkauspisteitä ottaa käyttöön ja sitä kautta elvyttää maaseudun elinvoimaa ja toisaalta saada sitten näitä kaasuautoja liikenteeseen. Muutoin meillä on muna—kana-ongelma: ei ole tankkauspisteitä, kun ei ole autoja, ja ei ole autoja, [Puhemies koputtaa] kun ei ole tankkauspisteitä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Essayah on aivan oikeassa siinä, että meillä on monta keinoa, joilla me pystymme tukemaan ajoneuvojen käyttövoiman energiatehokkuutta, joista yksi on myöskin kaasuauto ja siihen liittyvä tavoite, 50 000 autoa vuoteen 2030 mennessä.

Tässä kohtaa parlamentaarisen työryhmän yhtenä lopputuloksena oli se, että tuetaan nyt sähköautojen hankintaa, koska siinä hankintahinta on edelleen valtavan korkea suhteessa muihin alemmilla päästöominaisuuksilla varustettuihin ajoneuvoihin. Kaasuauto on hintatasoltaan hyvin lähellä muita energiatehokkaita diesel- ja bensiiniautoja, ja tästä syystä niitä ei nyt hankintatuessa lähdetä tukemaan.

Tämän lisäksi parlamentaarisessa työryhmässä on myöskin sovittu siitä, että edistämme sekä jakelutukea että latauspisteiden rakentamista. Näidenkin osalta työ on etenemässä, ja tämä valmistelu toteutetaan TEMin toimesta.

Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikassahan on tapahtumassa todella paljon, ja on erittäin hyvä, että Suomi on etunenässä kulkemassa kohti tulevaisuutta.

Otetaanpa vaikka sähköautot esimerkiksi: jos kotitalouksissa asetetaan katolle sähköpaneeli, auton akku toimii varavirtana koko kyseisen talouden sähköjärjestelmään ja tuottaa näin ollen hyötyjä myös sitä kautta yhteiskunnalle laajamittaisesti säätövoiman kautta ynnä muuta. Vastaavasti kaasupuolella biokaasutuotanto tuottaa paljon hyvää, kuten esimerkiksi maatalouden lannoitteen kautta. Ja nämä päästöt ylipäätänsä pienenevät hyvinkin paljon, kun uusi vähäpäästöisempi kalusto tulee käyttöön. Lisäksi tämä joukkoliikenteen tehostaminen on iso asia. [Puhemies koputtaa]

Tässä tapahtuu siis paljon, mutta komissio on tuonut ne päästörajansa nyt julki, ilman niitä tarkkoja rajoja. Miltä tämä näyttää [Puhemies koputtaa] nyt Suomen kannalta?

Toinen varapuhemies Arto Satonen

Pidämme kiinni tästä minuutin vastausajasta.

Arvoisa puhemies! Komissio on todellakin eilen vasta oikeastaan tiedottanut tulevasta päätöksestään, ei vielä asetusta antanut julki. Näyttää siltä, että komission asetus tulee asettumaan niin, että vuoden 2030 osalta saadaan Suomen kannalta hyvät päästörajat ajoneuvojen osalta, ja etenkin hyvä on se, että saadaan myöskin välitavoite vuodelle 2025. Tämä tukee sitä, että autoteollisuus lähtee hakemaan kunnianhimoisia päästörajoja, ja sitä kautta myöskin mahdollistaa sitä, että saamme parempaa tarjontaa markkinoille. Tämä on yksi tärkeä osa sitä tavoitetyötä, jota EU:ssa olemme yhdessä ministeri Tiilikaisen kanssa tehneet.

Arvoisa puhemies! Näin talousvaliokunnan jäsenenä tietysti aluksi täytyy vähän ihmetellä perussuomalaisten tämänhetkistä kantaa, koska vielä viime keväänä, viime kesänä olitte tukemassa hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa.

Autoteollisuus niin kansainvälisesti kuin täällä meillä Euroopassakin panostaa jatkuvasti enemmän sähköautoihin ja teknologian muutos on todella nopeaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että hinnat tulevat putoamaan.

Meillä Suomessa on paljon autoteknologian osaamista. Itse uskon, että meille syntyy paljon työpaikkoja, tutkimus- ja kehitysosaamista, ehkä kokonainen sähköautoklusteri, jollaista me emme vielä osaakaan nähdä. Olisinkin kysynyt ministeriltä: kuinka hallitus aikoo edesauttaa sitä, että Suomi on teknologiassa myös sähköautoilun ykkösmaa jatkossa?

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Skinnarille tästä kysymyksestä.

Suomella todellakin on erinomaista osaamista silloin kun puhutaan sähköistyvän liikenteen teknologiasta ja siihen liittyvästä osaamisesta. Sitä on kertynyt meillä VTT:ssä. VTT:stä on syntynyt spin-offeja, esimerkiksi Linkker, joka tuottaa sähköbusseja, joista päästään tekemään kokeiluja, esimerkkejä, ympäri maailmaa. Hienoa olisi myöskin, jos meillä kaupungit osallistuisivat tähän kokeiluun ja mahdollistamiseen luomalla etenkin kaupunkiliikenteeseen sähköistä liikennettä joukkoliikenteen puolelle. Samanaikaisesti meidän latausinfraosaamisemme on erinomaisella tasolla, ja tämäkin näkyy erittäin hyvin muissa Pohjoismaissa.

Toivottavasti meillä saadaan sähköliikennettä, sähköistä liikennettä, edistettyä niin, että tätä osaamista saadaan myöskin kotimaassa entistä parempaan käyttöön. Teemme kaikkemme sen puolesta, että Suomen tavoite sähköisen liikenteen puolesta onnistuu, ja teemme niitä toimenpiteitä useammalla rintamalla.

Herra puhemies! Minun mielestäni ja vihreiden mielestä ilmastonmuutos ei odota. Oikeastaan se ei ole mielipidekysymys, se on fakta. Näin ollen Euroopan unionin asettamat uudet päästötavoitteet esimerkiksi autoliikenteelle ovat välttämättömiä ja Suomen kannattaa ennemmin olla tässä voittajien joukossa ja satsata uusiin teknologioihin, kuten edustaja Skinnarikin puhui.

Me vihreät esitämme, sen lisäksi, että me tuemme näitä hallituksen hyviä esityksiä, myös määräaikaista viiden vuoden auto- ja ajoneuvoveron vapautusta uusille sähköautoille, jotta saamme markkinaa vauhditettua entisestään. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että nämä parlamentaarisen liikennetyöryhmän esitykset ovat mitä parhaimpia.

Yksi osa tätä pakettia on vanhojen autojen romutuspalkkio, jossa on puhuttu jonkun verran. Sillä voidaan ohjata vanhan autokannan muuttumista tai vaihtamista uudempaan. Kysyisin ministeri Berneriltä: miten suhtaudutte ajatukseen, että jatkossa romutuspalkkion voisi maksaa myös joukkoliikennesetelinä?

Arvoisa puhemies! Nyt olemme sopineet romutuspalkkion osalta yhdestä kokonaisuudesta vuodelle 2018. Lähtökohtaisesti suhtaudun avoimesti sellaisiin ratkaisuihin, jotka edistävät meidän ilmastotavoitteitamme liikenteen osalta. Haluan myöskin kiittää siitä hyvästä yhteistyöstä, jota parlamentaarisessa työryhmässä olemme saaneet tehdä. Senkin osalta vielä tämän parlamentaarisenkin työn aikana tulemme palaamaan vielä muihin keinoihin, muun muassa myöskin verotuksen kysymyksiin, siltä osin kuin ne ilmasto-ohjaukseen vaikuttavat. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset odottavat hallitukselta toivoa luovaa ja kestävää tulevaisuutta rakentavaa politiikkaa. Suomalaiset odottavat hallitukselta myös oikeudenmukaisuutta. Näitä toiveita ovat nakertaneet hallituksen leikkaukset koulutuksesta ja se, että perusturvan jäädytys ja leikkaukset köyhimmiltä jatkuvat myös ensi vuonna. Mutta niitä nakertaa myös se, että tulevaisuutta rakentavaa ilmastopolitiikkaa ei tehdä tarpeeksi. Sitä ei tehdä tarpeeksi liikennepolitiikassa mutta ei laajemmin muutenkaan.

Nyt tänä viikkona ja ensi viikkona on Bonnissa ilmastokokous, ja elämme vuosia, jolloin ilmaston lämpeneminen on karkaamassa käsistä niin, että tavoitteita ilmaston lämpenemisen pitämiseksi alle 2 asteessa, tai tavoitellaan jopa 1,5 asteen lämpenemisen rajaa, on hyvin vaikeaa saavuttaa nykyisillä EU:n ja Suomen päästövähennystavoitteilla. Eli nyt olisi tärkeätä, että Suomi nostaisi sitoumuksiaan — toisin kuin tämä hallitus on tähän mennessä tehnyt, eli leikannut ilmastorahoitusta jopa yli puolella ja ei ole löytänyt uusia päästövähennystavoitteita. [Puhemies koputtaa] Miten, ministeri Tiilikainen, onko Suomella annettavaa Bonnissa, niin että päästövähennystavoitteita kiristetään?

Arvoisa puhemies! Kannattaa aina keskittyä siihen, mistä kulloinkin neuvotellaan. Edustaja Niinistön tuoma huoli ilmaston lämpenemisestä on huikean iso huoli, joka varmasti jaetaan tuolla Bonnissa laajasti.

Nyt on tärkeää edetä Pariisin sopimuksen toimeenpanossa, ja nuo ratkottavat kysymykset liittyvät siihen, miten pystymme seuraamaan ja raportoimaan mahdollisimman luotettavasti ja läpinäkyvällä tavalla eri maitten päästöjä erilaisista lähteistä, jotta tuo kuva tarvittavista toimista ilmastonmuutoksen pitämiseksi siedettävissä rajoissa tarkentuu ja pystytään arvioimaan tehtyjen toimenpiteiden ja eri maitten antamien lupausten vaikutusta. Myös EU:ssa on tärkeää, että nuo Pariisin sopimuksen lupaukset miinus 40 prosentin päästövähennyksistä saatetaan ensin lainsäädäntöön ja voimaan, ja muutaman vuoden kuluttua tulevat sitten ne kierrokset, joissa arvioidaan tarkemmin lisätoimien tarvetta.

Mitä tulee ilmastorahoitukseen, [Puhemies koputtaa] Finnfund toimii aktiivisesti silläkin saralla.

Toinen varapuhemies Arto Satonen

Nyt on mahdollista tehdä tähän lisäkysymyksiä.

Arvoisa puhemies! Tosiaan tilanne on se, että meillä on nyt kolme ennätyslämmintä vuotta takana, 2014—2016 ovat mittaushistorian lämpimimpiä vuosia. Äärimmäiset sääilmiöt ovat lisääntyneet, ja on tilastollinen fakta, että tämä aiheuttaa jo merkittävästi taloudellista haittaa globaalisti, ja nämä haitat vain kasvavat vuosi vuodelta. Eli se, että nyt toimitaan lähivuosina ja päästövähennysten tahtia kiristetään, on ihmisten hyvinvoinnin etu, se on talouden etu, ja ne maat, jotka sitä ovat ensimmäisten joukossa tekemässä, hyötyvät siitä myös kestävän talouden ja hyvinvoinnin rakentamisessa omille kansalaisilleen. Että se on myös parasta köyhyyden torjumisen ja eriarvoistumisen torjumisen politiikkaa, jos me osaamme luoda näitä työpaikkoja nyt Suomeen. Siksi haluankin kysyä hallitukselta: kun me tiedämme jo, että vuoden päästä Puolassa arvioidaan, riittävätkö nykyiset sitoumukset, ja me tiedämme suurella todennäköisyydellä, että EU:nkaan antamat sitoumukset eivät riitä ja että mitä aikaisemmassa vaiheessa päästövähennyksiä tehdään, sitä edullisemmaksi ne tulevat pitkällä aikavälillä, niin onko Suomi valmis tarkastelemaan omia toimiaan tänä ja ensi vuonna [Puhemies koputtaa] kohti Puolan kokousta vuoden päästä?

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy aina varmistaa se, että teemme mitä olemme jo luvanneet, ja tässä kohtaa Suomi toimeenpanee Pariisin sopimusta ja EU:n antamia lupauksia ja Suomen omia lupauksia hyvin tarmokkaasti. Olemme uudistaneet energia- ja ilmastostrategian jo vuosi sitten, asettaneet maailmanlaajuisesti kunnianhimoiset tavoitteet nostaa uusiutuvan energian osuus yli 50 prosenttiin, luopua kivihiilen energiakäytöstä kokonaan, puolittaa fossiilisen öljyn käyttö ensi vuosikymmenellä. Nämä ovat erittäin arvostettavia, hyviä tavoitteita. Lisäksi jokin aika sitten hallitus toi eduskunnan käsittelyyn päästövähennyssuunnitelman, ilmastosuunnitelman ilmastolain mukaisesti, miten seuraavalla vuosikymmenellä vähennämme niitä päästöjä, mitä syntyy asumisesta, liikenteestä ja niin edelleen.

Näissä kysymyksissä, aivan kuten edustaja kysyy, edelläkävijyys ja yritysten rooli on erittäin tärkeä, ja olen ylpeä suomalaisista yrityksistä, jotka esimerkiksi [Puhemies koputtaa] Kansainvälisen energiajärjestön kokouksessa parina viime päivänä esiintyivät ja kertoivat omista suunnitelmistaan.

Arvoisa puhemies! Bonnin ilmastokokouksesta on kuultu uutinen, että Syyrian delegaatti olisi ilmoittanut Syyrian halukkuudesta liittyä Pariisin sopimukseen. Kun Nicaragua on jo allekirjoittanut sen, näyttää siltä, että me olemme tilanteessa, jossa Yhdysvallat yksin, ainoana maana, on jäämässä Pariisin sopimuksen ulkopuolelle.

Tämä nostaa kysymyksen hiilitulleista taas ajankohtaiseksi. Hiilitullin ajatus on se, että tuontitavaroita verotettaisiin EU:n rajalla niiden päästöjen mukaan. Täällä olisi tasavertaiset kilpailuolosuhteet, ja se, joka ei välitä ilmastotyöstä, ei saisi siitä kilpailuetua. Tämä voisi myös luoda painetta Yhdysvaltojen suuntaan liittyä Pariisin ilmastosopimukseen. Kysyin teiltä tästä, ministeri Orpo, kevään puolella — suhtauduitte ajatukseen avoimesti, mutta sanoitte, että ette ole perehtynyt mutta aiotte perehtyä tähän hyvään ideaan. Kysymykseni olisi teille: oletteko kerennyt perehtyä, ja aikooko Suomi edistää tätä hiilitullien käyttöönottoa EU:ssa?

Arvoisa puhemies! Tämä on kauppapolitiikan alaan kuuluva kysymys. Tärkeätä olisi tietysti se, että me saisimme myös ne maat, jotka tällä hetkellä eivät ole mukana hiilen hinnoittelussa, siis päästökauppajärjestelmissä, siihen mukaan. Onneksi muun muassa Kiinassa monella alueella jo sovelletaan päästökauppaa, ja onneksi Yhdysvalloissa monet osavaltiot ovat itse asiassa lisänneet kunnianhimoa viimeisen vuoden aikana, eikä päinvastoin, ja uskon, että tämä etenee.

Kysymys siitä, että esimerkiksi Euroopan unioni asettaisi erillisiä hiilidioksidiarvioihin perustuvia tulleja vaikkapa tuontiteräkselle, on käytännössä kyllä erittäin vaikea, koska jos asettaisimme tämmöisen tullin, Kiina kertoisi heti, että kyllä heilläkin on päästökauppaa näillä ja näillä aloilla, kyllä Saksan teollisuus saa alennusta sähkön hinnasta ja niin edelleen. VTO-tuomioistuimessa tämäntyyppinen tulli kaatuisi mahdottomuuteensa aivan varmasti, jos rehellisiä ollaan. Mutta periaate on toki oikea.

Aikaisemmin täällä on puhuttu ilmastorahoituksesta, ja haluan sanoa, että kuva ei suinkaan ole niin synkkä kuin mihin edustaja Niinistö viittasi aiemmin. Käytännössä olemme juuri tehneet Suomen historian suurimman sopimuksen 500 miljoonan euron hankeputkesta yhdessä Maailmanpankin kanssa, [Puhemies koputtaa] Finnfund on tehnyt 200 miljoonan euron sijoituspäätökset pääosin uusiutuvaan energiaan viimeisen vuoden aikana, ja tällä hallituskaudella tulemme laittamaan 0,5 miljardia uutta sijoitusmuotoista apua nimenomaan köyhimpien maiden puhtaan energian järjestelmiin.

Arvoisa puhemies! Täällä otettiin esille jo aikaisemmin tämä, miten perussuomalaiset ovat suhtautuneet energia- ja ilmastostrategiaan, ja varmaan on jokaiselle itsestään selvä asia, että jokainen meistä on huolehtinut tulevaisuudesta, ympäristöstä ja luonnosta. Kyse on tietysti niistä keinoista ja siitä, millä työkaluilla sinne lopputulokseen päästään. Me peräsimme sitä, miten oikeudenmukaisesti ihmiset voivat osallistua näihin talkoisiin ja miten heitä tuetaan. Tuossa edustaja Ronkaisen kysymyksessä, johon en oikein itsekään tässä saanut vastausta, me kysyimme juuri näitä keinoja. Ollaan verottamassa polttoaineita ja vaikeuttamassa ihmisten työmatkoja, ja ei ole varaa vaihtaa autoa, joten kysyttiin niitä konkreettisia keinoja, miten tavallinen ihminenkin voisi osallistua ympäristönsuojeluun. Ei nyt ole kysymys siitä, että vastustettaisiin ympäristönsuojelua, vaan siitä, että ei ole välttämättä varaa vaihtaa sitä autoa. Että niitä konkreettisia keinoja en ole nyt [Puhemies koputtaa] oikein kuullut.

Arvoisa puhemies! Kuten jo yritin täällä vastata, ja voin yrittää paremmin, jos viestissä oli epäselvyyttä, jokainen suomalainen, jolla on auto pihalla tai tallissa tai kadunvarressa, osallistuu ilmastotyöhön sitä mukaa kun nostamme myytävän polttoaineen sekoitevelvoitetta eli sitä, kuinka paljon siinä täytyy olla uusiutuvaa komponenttia. Joka ainoa autoilija pääsee tähän mukaan, olkoonpa se ajoneuvo vanha tai uusi. Jokainen voi valita pyöräilyn, kävelyn tai joukkoliikenteen siellä, missä ne ovat tarjolla arkisen liikkumisen välineinä. Moni suomalainen, jolla on mahdollisuus valita oman kotinsa lämmitysmuoto, on siirtynyt öljystä pois maalämpöön, pellettiin ja tämänkaltaisiin ratkaisuihin, ja myös kaukolämmön tuotannossa monet vastuulliset kaupungit ovat jo luopuneet fossiilisesta energiasta ja siirtyneet uusiutuvaan, jotta kotimme pysyisivät lämpiminä [Puhemies koputtaa] ilman päästöjä.

Arvoisa puhemies! Monet suomalaiset ihmettelivät kesällä sitä tapaa, miten hallitustyöskentelyä perussuomalaisten erottamisen jälkeen jatkettiin sellaisen ryhmän kanssa, jota kukaan suomalainen ei ollut vaaleissa äänestänyt. Silloin monet kysyivät, oliko tähän uuteen hallituspohjaan varauduttu hallituksessa etukäteen. Pääministeri Sipilä, kesäkuussa te sanoitte valtioneuvoston tiedonannossa uudesta hallituspohjasta, että tällaista keskustelua ei ole ollut olemassa ja että te kuulitte sunnuntai-iltana ensimmäisen kerran jotakin mietintää. Julkisuudessa on nyt esitetty väitteitä, joiden mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Nämä väitteet ovat sen verran vakavia, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää äärimmäisen tärkeänä, että tähän asiaan nyt saadaan selvyys koko eduskunnan edessä. Pääministeri Sipilä, seisotteko edelleen kesäkuussa eduskunnalle antamanne lausunnon takana?

Arvoisa puhemies! Vastasin 19. päivä kesäkuuta tähän samaan kysymykseen ja seison täsmälleen sen saman vastauksen takana edelleenkin.

Toinen varapuhemies Arto Satonen

Nyt on mahdollisuus tehdä lisäkysymyksiä tähän kysymykseen.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, jos te seisotte täsmälleen tämän lausunnon takana edelleen ja kuulitte ensimmäisen kerran mietintää tästä uudesta hallituspohjasta vasta sunnuntaina illalla, niin mistä te keskustelitte perussuomalaisten valtiosihteerin kanssa hänen vieraillessa Kesärannassa sunnuntaina päivällä?

Tänä aamuna kansanedustaja Tiina Elovaara on sanonut, että perussuomalaisten valtiosihteeri tapasi Sipilän Kesärannassa perussuomalaisten puoluekokouksen aikana sunnuntaina ja poistui tapaamisesta piiloutuneena auton takakonttiin, [Naurua] koska oli liian suuri riski tietovuodosta kansanedustajien siirtymisestä. Jos kerran ei ole mitään salattavaa tai mitään salamyhkäistä tapaamiseen liittyen, niin miksi te pääministerinä uskotte, että valtiosihteeri päätti lähteä Kesärannasta auton takakonttiin piilotettuna, vaikka olikin kävellyt omin jaloin ulos teidän välisestä palaveristanne? [Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Tuossa kysymyksessä oli tosiaankin silloin, tiesikö hallitus tai oliko hallituksella jotakin tietoa ennen perussuomalaisten puoluekokousviikonloppua tästä, että puolue voisi hajota kahtia. Ei ollut. Tämä oli vastaukseni kysymykseen. Mitään sellaista tietoa ei ollut.

Tapasin valtiosihteeri Virtasen Kesärannassa, niin kuin olen aikaisemminkin kertonut, ja keskustelimme siitä, miltä perussuomalaisten tilanne näyttää. Se oli siis sen viikonlopun jälkeen, puoluekokouksen jälkeen tapahtuva tapaaminen. Siitä, millä tavalla Virtanen on poistunut Kesärannasta tuosta kokouksesta, [Naurua] valitettavasti en tiedä muuta kuin että hän kokoushuoneesta poistui kyllä omin jaloin kävellen. [Naurua] Tapaan kyllä saattaa omat lapseni autoon ja varmistaa, että he lähtevät siitä, mutta en tiedä, miten Virtanen on sitten poistunut Kesärannasta eteenpäin. [Naurua — Puhemies koputtaa]

Värderade talman, arvoisa puhemies! Ensin meillä oli avokonttori, sitten oli U-käännös ja nyt on sitten tämä takakontti. [Naurua] Mutta ehkä se kaikkein keskeisin kysymys kuitenkin Suomen kannalta on hallituksen tämänhetkinen toimintakyky.

Pääministeri Sipilä, sanoitte hallitusneuvottelujen jälkeen, että hallituksenne on kuin yhtä suurta puoluetta. Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin vaikuttaa siltä, että hallitus on kolmen tai ehkä kahden ja puolen puolueen löyhä yhteenliittymä, jossa kaikki puuhaavat vähän omiaan. Ainakin tämän kuvan saa, kun seuraa hallituspuolueitten viestintää. Otetaan nyt esimerkiksi sote-uudistus: vähän väliä saamme lukea eri tulkintoja sote-uudistuksen sisällöstä ja hallituksen linjauksista, viimeksi eilen Maaseudun Tulevaisuuden mielipidepalstoilla.

Mutta, arvoisa pääministeri, tärkeä kysymys [Puhemies koputtaa] on se, mikä on hallituksen tämänhetkinen toimintakyky. Vad är regeringens funktionsförmåga?

Arvoisa puhemies! Tämä on paljon tärkeämpi kysymys kuin se, miten Virtanen poistui Kesärannasta. [Naurua] Se on selvä asia.

Hallituksen toimintakyky on erinomaisen hyvä. Olen sen sanonut monessa haastattelussa tuon kesän tapahtuman ja siitä käydyn keskustelun jälkeen. Hallituksen toimintakyky on hyvä, ja olen sitä mitannut sillä, että monesti kun kausi kääntyy loppua kohden, uudistamisen halu ja into tahtoo lopahtaa ja tehdään varovaisesti päätöksiä eteenpäin. Tästä ei näkynyt budjettiriihessä merkkiäkään, joten vastaukseni kysymykseenne on se, että hallituksen toimintakyky on hyvä.

Arvoisa puhemies! Vanha viisaus on, että hallituksessa olo on epämiellyttävää mutta vielä epämiellyttävämpää on oppositiossa olo, ja kun kuuntelee opposition kritiikkiä, joka keskittyy lähinnä siihen, kuka oli kontissa ja kuka ei, niin huomaa, että [Välihuutoja vasemmalta] katkeria kyyneliä virtaa, kun ei ole itse hallituksessa päättämässä asioista. [Välihuutoja vasemmalta]

Oleellista on se, mitä pääministeri on sanonut ja  minkä  hän  vahvisti  nyt,  eli mitään ennakkosuunnitelmaa ei ole ollut, minkä myös valtiovarainministeri Orpo tänään vahvisti — mistä kiitän — ja minkä meidän ministerimme Jussi Niinistö on sanonut MTV Uutisextra -ohjelmassa. Tämä on täysin selvää. Tälle puheelle ei ole katetta. Se, mille on katetta, on se, että hallitus jatkaa hyvää työskentelyään, ja Sinisestä tulevaisuudesta tulee puolue riippumatta siitä, mitä meitä vastustavat tahot ja pahat kielet ovat sanoneet.

Mutta kysyn arvoisalta pääministeriltä: Miten luonnehtisitte näitä kahta päivää silloin kesäkuussa, kun tämä uusi hallituspohja muodostui? Mitä se vaati, että päästiin niin nopeassa aikataulussa kuin päästiin [Puhemies koputtaa] siihen tulokseen, että hallitus pystyi jatkamaan hyvää työtä?

Arvoisa puhemies! Se, mitä se vaati siinä loppumetreillä, oli se, että saimme hallituspuolueina, eduskuntaryhminä, kokoomus ja keskusta, vakuutuksen siitä, että nyt tämä uusi muodostunut ryhmä tulee seisomaan hallitusohjelman takana ja antaa hallitukselle, sen ministereille, täyden tukensa. Se oli se vaatimus, jota odotin silloin, kun nämä tiistaipäivän tapahtuvat olivat. Tiistaina saimme sitten varmistuksen asialle, ja sitten sen mukaisesti toimimme tuon tiistaipäivän kuluessa — 14.30 suurin piirtein oli kello tiistaina, kun soitin teille, arvoisa edustaja Elo, ja sain viimeiset varmistukset asiaan.

Arvoisa puhemies! Ei tämän asian käsittely täällä eduskunnassa mikään naurun asia ole. Kysymys on siitä, miten kansalaiset voivat luottaa ja suhtautua demokratiaan ja parlamentaariseen toimintaan.

Nyt on käynyt selville, että valtiosihteeri Virtanen ja valtiosihteeri Nevamäki ovat kummatkin puhuneet jollakin tavalla muunneltua totuutta tämän asian yhteydessä, liittyen tapahtumiin tuolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.

Kyllä tämä kaikki tapahtunut näyttää sen, että demokratian kannalta, parlamentaarisesta näkökulmasta, olisi ollut tärkeää tuossa tilanteessa viheltää peli poikki, käydä neuvottelut ja ehkä sitten päätyä tähän lopputulokseen, tähän ratkaisuun.

Te olette kyllä omalla toiminnallanne, pääministeri Sipilä, koko tämän episodin yhteydessä aikaansaanut lisää epäluottamusta ja demokratian kunnioituksen puutetta kansalaisissa tämän toimintanne johdosta. Miten te itse näette tämän: onko toimintanne vahvistanut kansalaisten luottamusta demokratiaan ja suomalaiseen parlamentaariseen toimintaan?

Arvoisa puhemies! Keskeisenä osana näitä maanantain ja tiistain tapahtumia oli luonnollisesti se, että varmistamme sen, että toimimme siinä täsmälleen ottaen tarkasti perustuslain mukaisesti, ja näin myöskin teimme. [Antti Rinteen välihuuto] Teimme sen usean oikeusoppineen toimesta, [Antti Rinne: Lisäsittekö luottamusta?] ja myöskin oikeuskansleri on tähän sitten jälkikäteen kertonut kantanaan, että siinä mentiin täsmälleen niin kuin pitääkin.

Siihen, oliko tämä parlamentarismin oppien mukaista: Ensinnäkin laillisesti oli. Toiseksi prosessina olisin toivonut, että silloin kun asia oli auki, kaikki puolueet olisivat suhtautuneet avoimesti siihen, että neuvotellaan ja käydään läpi. Saimme useita viestejä julkisuuden kautta, että emme ole valmiita keskustelemaan uudesta hallituspohjasta muuten kuin vaalien kautta.

Toinen varapuhemies Arto Satonen

Tähän asiaan vielä yksi lisäkysymys. Edustaja Andersson.

Arvoisa puhemies! Juuri kuten edustaja Rinne tässä sanoi, kyse on luottamuksesta politiikkaan ja myöskin meidän poliittiseen järjestelmäämme, demokratiaan ja niihin lausuntoihin, jotka poliittiset päättäjät tässä maassa antoivat. Kyllä kaikki puolueet suhtautuivat avoimesti neuvottelujen käymiseen siinä vaiheessa, kun tästä keskusteltiin. En usko, että edes perussuomalaisten valtiosihteeri niin hyvin viihtyy auton takakontissa, että hän ihan huvin vuoksi olisi sinne piiloutunut, kun lähti Kesärannasta. Ja tämä asian käsittely tällä foorumilla on tärkeää juuri sen takia, että pitää saada selvyyttä siihen, pitävätkö nämä julkisuudessa esitetyt vakavat väittämät paikkansa vai eivät. Arvoisa pääministeri, minä tulkitsin nyt puheenvuoronne niin, että teillä kyllä oli tietoa näiden kansanedustajien suunnitelmista siirtyä toiseen ryhmään jo viikonlopun aikana. Pitääkö tämä paikkansa?

Arvoisa puhemies! Vastasin tähän kysymykseen täällä sillä tavalla, että sunnuntai-iltana sain ensimmäisiä merkkejä siitä, että jotain liikehdintää on. [Mika Niikon välihuuto] Ihan samalla tavalla vastaan edelleenkin: mitään täsmällistä ei ollut vielä sunnuntainakaan tiedossa. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Ja silloin kun täällä eduskunnassa tästä asiasta keskusteltiin, kysymys kuului, tiesimmekö etukäteen, ennen perussuomalaisten puoluekokousta, tämmöisestä suunnitelmasta, ja vastaus oli, että emme tienneet. Vastasin samassa vastauksessani 19. päivä kesäkuuta tältä paikalta, tai sieltä väliaikaiselta paikalta, että en tiennyt siitä etukäteen, sunnuntai-iltana saimme joitakin viitteitä, että liikehdintää on tapahtumassa, mutta mitään konkreettista emme [Puhemies koputtaa] sunnuntainakaan asiasta tienneet. Eli vastaukseni siihen, [Puhemies koputtaa] puhuinko totta täältä, on, että puhuin totta.

Toinen varapuhemies Arto Satonen

Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen. — Edustaja Niikko.

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan perussuomalaisista ikään kuin perussuomalaiset eivät olisi itse paikalla, [Eduskunnasta: Kyllä näyttää olevan!] ja hyvä, että tuli puheenvuoro tännekin päin. [Eduskunnasta: Niinpä!] Tätä olisin kysynyt, kun, pääministeri, mainitsitte, että haitte sitoutumista hallitusohjelmaan. Itse olen ainakin ymmärtänyt niin, että perussuomalaiset olivat sitoutuneet edelleenkin jatkossa hallitusohjelmaan ja nimenomaan vaativat siellä, että pidetään kiinni hallitusohjelman kirjauksista, kuten vaikkapa maahanmuutto-ohjelmista ja ‑toimenpiteistä. Elikkä tässä viestissä ja mielikuvassa kansalle siitä, että perussuomalaiset eivät olleet enää yhteistyökykyinen puolue: kysehän oli puhtaasti vain siitä, että väärä puheenjohtaja voitti vaalit hallituksen näkökulmasta. [Leena Meri: Kyllä, aivan näin!] Tämä täytyy rehellisesti sanoa, tämä oli se teidän syynne laittaa perussuomalaiset pois hallituksesta, ja siinä mielessä se ei ole demokratian mukaista toimintaa laisinkaan.

Vielä kysyn lopuksi: eikö siellä Kesärannassa lähes viikkoa ennen sitä puoluekokousta nimenomaan tällaisia supinoita käyty siellä sun täällä? [Välihuutoja] Ainakin semmoinen vilske siellä oli, [Puhemies koputtaa] mitä katselin siellä ympärilleni.

Arvoisa puhemies! Tällaisia supinoita Kesärannassa ei ole ollut. Mutta sellaisia supinoita oli, niin kuin vastasin 19. päiväkin, että jos puheenjohtaja vaihtuu, niin voi olla, että joitakin edustajia lähtee johonkin toiseen ryhmään. Tällaisia puheita oli, niin kuin silloin vastasin 19. päivä.

Mistä tässä keskustelussa perussuomalaisten kanssa oli kysymys? Kyllä, puheenjohtaja Halla-ahon vastaus siihen, oletteko sitoutuneet hallitusohjelmaan, oli kyllä. Mutta keskustelimme valtiovarainministeri Orpon ja puheenjohtaja Halla-ahon kanssa myöskin arvoista ja siitä, löytääkö tämä hallitus uuden perussuomalaisten johdon kanssa sellaisen arvopohjan, että selviämme eteen tulevista kysymyksistä, puhuttiin sitten maahanmuutosta, puhuttiin EU-politiikasta, puhuttiin niistä eteen tulevista kysymyksistä, ja tästä asiasta [Puhemies koputtaa] emme tulleet vakuuttuneiksi, ja sen takia päätimme yhdessä lopettaa yhteistyön perussuomalaisen eduskuntaryhmän kanssa. [Leena Meri: Mistä ihmeen arvoista?]

Arvoisa puhemies, värderade talman! Jokelan kouluammunnasta on kulunut kymmenen vuotta, ja varmasti jokainen meistä muistaa sen päivän ikuisesti. Mutta tapahtuneesta on muun muassa seurannut, että turvallisuus kouluissa ja oppilaiden hyvinvointi selvemmin ovat nousseet puheenaiheiksi, ja hyvä tietysti näin.

Tanken efter skolskjutningen var att skolpsykologerna skulle bli fler för att förebygga våldshandlingar. Elevvården skulle bli bättre och skolpsykologerna och kuratorerna fler, vilket också har skett. Men utgående från THL:s undersökning från 2015 framkommer det ändå att 10 procent av skolorna uppger att det inte finns till exempel skolpsykologtjänster.

Kysynkin vastaavalta ministeriltä: millä tavalla hallitus tällä kaudella parantaa koulujen turvallisuutta ja oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, niin että Jokelan tapainen tragedia ei toistu?

Arvoisa puhemies! Jokelan tragediasta on kymmenen vuotta, mutta ne asiat eivät pyyhkiydy mielestä vaan ovat vakavasti olemassa, ja lähtökohtaisesti kaikessa suunnittelussa, mitä koulutuspolitiikassa teemme, yksi keskeinen painopiste on varmistaa oppimisympäristöjen turvallisuus. Siihen liittyen meillä on tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistelua. Tulemme kiinnittämään tulevina aikoina entistä enemmän huomiota siihen, että oppimisympäristöt ovat eri näkökulmista turvallisia, ja tulemme kiinnittämään huomiota myöskin turvallisuussuunnitelmiin ja -suunnitteluun, jotta syntyy hyvät käytännöt siihen, että turvallisuudesta kaikilla osa-alueilla huolehditaan, puhutaan sitten opiskelijoiden ja oppilaiden hyvinvoinnista, oppilas- ja opiskelijahuollosta, tai myöskin siitä koulutusympäristön turvallisuussuunnittelusta.

Arvoisa herra puhemies! Aivan totta, Jokelan tapahtumista on noin monta vuotta, kohtapuoliin tulee saman verran Kauhajoesta. Sen jälkeen, kun nämä järkyttävät tapahtumat tulivat, käytiin läpi nimenomaan opinahjojen fyysistä turvallisuutta, esimerkiksi miten poistumistiet ja kaikki huolehditaan. Elikkä siihen on tehty paljon työtä. Viittaan siitä syystä tähän, koska nyt on myös Euroopan komissio herännyt tähän, että näihin julkisiin tiloihin pitää erityisiä turvallisuusmekanismeja rakentaa. Se on meillä nyt juuri tällä hetkellä sellaisena painopisteenä myöskin tuolla ministeriössä, ja on käynnistetty työ yleensä julkisten tilojen turvallisuuden parantamiseksi, komissionkin toivomuksesta. Mutta Suomessa on koulujen turvallisuuteen tehty paljon työtä.