Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Riikka Purra ps) | Suullinen kysymys kehysriihen linjauksista (Matias Marttinen kok) | Suullinen kysymys kehysriihen linjauksista (Maria Guzenina sd) | Suullinen kysymys EU:n elpymisrahoituksesta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys koronatodistuksista rajavalvonnassa (Harry Harkimo liik) | Suullinen  kysymys  työehtosopimusjärjestelmän  tulevaisuudesta  (Johannes Yrttiaho vas) | Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Eva Biaudet r) | Suullinen kysymys EU:n elpymisrahoituksesta (Ano Turtiainen at) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Hallitus loi Säätytalon teatterissaan haamutyöpaikkoja, joille edes valtiovarainministeriö ei kykene löytämään todellisuutta. Tempputyöllistäminen maksaa paljon, mutta aitoa työllistymistä ei synny. Eniten ilmaa hallitus pumppasi linjauksiinsa kasvattaa EU:n ulkopuolelta saapuvaa työperäistä maahanmuuttoa. Te puhutte huippuosaajista ja rakennatte mielikuvaa korkeasta osaamisesta. Tosiasia kuitenkin on, että Suomi houkuttelee lähinnä kouluttamatonta maahanmuuttoa, joka suuntautuu kaikkein matalimmin palkatuille aloille. Viime vuosi, koronavuosi, oli ennätys. Tällainen maahanmuutto ei hyödytä julkista taloutta. Työllisyyskin laskee, koska saman rahan saa helpommallakin, ja maahan saavat jäädä käytännössä kaikki. Suomessa on miltei puoli miljoonaa työtöntä tai työnhakijaa, ja näistä vieraskielisten osuus on huomattava. Kysyn hallitukselta: miksi te ette työllistä maassa jo olevia maahanmuuttajia?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten kysymys kohdistui työllistämiseen ylipäätänsäkin Suomessa. Jaan sen aivan saman huolen. Hallitus tekee voimallisesti toimenpiteitä, joilla me pyrimme työllistämään täällä olevia ihmisiä riippumatta siitä, mistä he ovat lähtöisin. Mutta se näkemys, että ne, jotka tulevat tänne muualta työn perässä, tulevat yritysten kautta rekrytoiduiksi nimenomaan tänne työhön, työperäisenä maahanmuuttona, jollain tavalla syrjäyttäisivät täällä jo olevia, ei pidä paikkaansa. Kaikki tutkimukset osoittavat, että kun yritykset voivat kasvunsa perustaa siihen, että saavat osaajia, [Jussi Halla-aho: Huippuosaajia!] niin se kasvattaa taloutta ja luo edellytyksiä sille, että syntyy myös uusia työpaikkoja.

Työllisyyden hoito, se on kaiken a ja o, ja hallitus on tehnyt mittavat toimenpiteet jo tähän mennessä ja tulee jatkamaan samalla linjalla. Kaikki perustuu myös siihen, että saamme kasvua aikaiseksi, ja se liittyy siihen, että saamme myös osaavaa työvoimaa. [Puhemies koputtaa] Siksi satsaamme muun muassa koulutukseen hyvin vahvasti.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Lisäkysymys, edustaja Purra.

Arvoisa puhemies! On kiistaton tosiasia, että Suomeen saapuvat maahanmuuttajat ovat yliedustettuja työttömyyden, työllisyyspalveluiden ja sosiaaliturvan asiakkaina. Sillä, saapuuko kouluttamaton työntekijä tänne työntekijänä vai esimerkiksi turvapaikanhakijana, ei loppupeleissä ole hirvittävän suuri merkitys. Alhaiset tulot, paljon sosiaaliturvaa, heikko koulutus, syrjäytymistä, huono-osaisuutta — tämä pätee myös seuraavan sukupolven kohdalla. Ja tämä on fakta, joka selviää rekisteriaineistojen perusteella, ettekä te tätä pysty haaveillanne toiseksi muutamaan.

Katsokaa Ruotsiin. Ruotsin tulevaisuus on Suomen tätä menoa. Ja mitä tähän vastaa hallitus? Se vastaa vihreän sisäministerin suulla, että laittomasti maassa olevienkin pitää saada jäädä tänne. [Perussuomalaisten ryhmästä: Aivan! — Ohhoh!] Kaikki tänne meidän hoidettavaksemme ja suojaava palomuuri ympärille. Arvoisa hallitus, mitä te oikein teette Suomelle?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Kyllä edustaja Purra nyt pahasti liioittelee. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Suomella on ensinnäkin saatavuusharkinta työperäisen maahanmuuton osalta. [Riikka Purran välihuuto] Saatavuusharkinnalla me varmistamme sen, että niillä henkilöillä, jotka tänne tulevat, on työpaikka, maksukykyinen työpaikka, joka myös työllistää tämän tulijan.

Lisäksi meillä tietenkin on täällä maassa myös pakolaisuuden perusteella turvapaikanhakijoina tulleita maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, ja heillä varmasti työllistymisen edellytykset ja mahdollisuudet ovat huomattavasti vaikeammat, mutta kotouttamispolitiikallamme me siinäkin teemme työtä. He tulevat usein hyvin korkeallakin koulutustaustalla [Perussuomalaisten ryhmästä: Usein!] ensin hyvin vaatimattomiin työtehtäviin, ja pitkäaikaiset tutkimustulokset osoittavat sen, että he myös sitten sillä työuralla etenevät. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Mutta työperäisen maahanmuuton osalta, edustaja Purra, jos väitätte, että se on tälle kansantaloudelle tuhoisaa ja Suomen kasvulle negatiivista, olette väärässä. [Leena Meren välihuuto]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Halla-aho.

Arvoisa puhemies! Moni ihminen, etenkin hyvin toimeentuleva, ajattelee, että mitäs pahaa ulkomaisessa halpatyövoimassa on — mehän saamme palveluja edullisemmin. Halvan työvoiman ylitarjonta ei kuitenkaan ole yhteiskunnan etu pitkällä tähtäyksellä. Se esimerkiksi vie yrityksiltä kannustimen investoida tehokkuuteen, tuottavuuteen ja automatisaatioon. Halpatyövoima siis jarruttaa kehitystä ja innovaatiota.

Lisäksi on syytä huomioida se tosiasia, että kehitysmaista tulleet halpatyöläiset eivät tule toimeen palkallaan vaan tarvitsevat sosiaaliturvaa. Yritykset siis efektiivisesti ulkoistavat osan palkanmaksusta valtiolle eli veronmaksajalle. Onko tämä tervettä markkinataloutta? Palkat eivät myöskään kehity suorittavassa työssä, koska aina löytyy uusia tulijoita, jotka ottavat työn vastaan millä tahansa ehdoilla saadakseen oleskeluluvan Suomessa.

Haluaisin kysyä ennen kaikkea sosiaalidemokraateilta ja vasemmistolta: miksi te ajatte sellaista maahanmuuttoa, joka vahingoittaa nimenomaan työväestöä ja palkansaajia?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Hallitushan ei tänne millään tavalla hanki ja tuo maahanmuuttajataustaisia ja työperäistä maahanmuuttoa lisää, vaan kyllä ne ovat yritykset, ja aivan teidänkin edustajienne alueilta yritykset viestittävät, että ne tarvitsevat osaavaa työvoimaa. [Jussi Halla-aho: Oletteko te yksityistäneet maahanmuuttopolitiikan?] Jos ne haluavat tänne rekrytoida työvoimaa eivätkä saa palkatuksi olemassa olevista työttömistä työntekijää, niin onko se väärin, että tämä yritys, joka tarvitsee työvoimaa kasvaakseen ja toimiakseen, saa sen ? Minusta ei. Silloin hallituksen tehtävä on pitää huolta siitä, että varmistetaan, että tällä tulijalla on työpaikka ja palkanmaksukykyinen työnantaja, ja myös siitä, että ne prosessit ovat sujuvia.

Mitä tulee sitten tähän halpatyövoimaan, mistä puhutte, niin kyllä minusta on aika kummallista, jos te leimaatte kaikki ne alat, joilla matalalla palkalla tehdään — valtaosin naiset — tänä päivänä töitä. Ovatko nämä kaikki teidän mielestänne rasitteita? [Jussi Halla-aho: Jopa oli kysymys! Te haluatte pitää palkat matalalla!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Tavio.

Rouva puhemies! Hallitus, te itse hallitusohjelmassanne linjasitte, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulee pistää töihin, ja myös aikaisempi pääministeri Rinne useassa haastattelussa totesi näin, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet vain töihin.

Perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut joutuu poistumaan maasta. Laittomasti maassa olijat ulos maasta, eikä niin, että töihin.

Kysynkin sen takia sisäministeriltä, miksei myös varapääministeriltä, kumpi teistä tästä politiikanalasta nyt sitten todellisuudessa hallituksessa päättää: aiotteko te siis jatkaa tätä hallitusohjelman toteuttamista? Sisäministeri on tällaista tuonut ilmoillekin viime päivinä. Aiotteko te siis oikeasti antaa laittomasti maassa oleville työperäisiä oleskelulupia ja romuttaa koko järjestelmän?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Tämän yhteiskunnan yksi ongelma on se, että täällä on toivotonta näköalattomuutta. Se juontuu usein siitä, että ihmisillä ei ole koulutusta, ei ehkä kielitaitoa, ei kykyjä, mahdollisuuksia päästä kiinni kunnon työhön. Meillä on ihmisiä, joita myös rakenteet sulkevat ulkopuolelle.

Hallitusohjelmassa on sitouduttu siihen, että kuten jo nykyisellään, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat saada oleskeluluvan työn perusteella, ja tätä jatkoselvitämme. Miksi nämä ihmiset eivät voisi osallistua tähän yhteiskuntaan, jos joka tapauksessa jo ovat täällä? Meillä on riski sille, että meillä syntyy sellaisia varjoyhteiskuntia, joista me nähdään esimerkkejä muualta maailmasta. Olisi sisäisen turvallisuuden näkökulmasta ja inhimillisesti kestävämpää, että me tietäisimme, keitä tässä yhteiskunnassa on ja mitä nämä ihmiset tekevät. Nämä ihmiset voisivat opiskella, tehdä töitä, maksaa veroja, perustaa perhettä. [Puhemies koputtaa] Eikö tällaiset mahdollisuudet pitäisi olla aivan jokaisella tässä yhteiskunnassa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Mäkynen, Jukka.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus aikoo kasvattaa EU:n ulkopuolelta Suomeen saapuvaa työperäistä maahanmuuttoa, kun samaan aikaan on Suomessa valtava määrä työttömiä eikä moni työtön edes näy tilastoissa. Hallitus siis tarjoaa työllisyyteen lääkkeeksi ulkomaalaista halpatyövoimaa ja tempputyöllistämistä, ja kaikki nämä toimet maksatetaan veronmaksajilla. Tutkimuksen mukaan ulkomaalaisen halpatyöntekijän työllisyys laskee ja hän siirtyy nopeasti työttömäksi ja suomalaisen sosiaaliturvan piiriin, kun samaan aikaan suomalainen työtön pakotetaan karenssin uhalla työvoimatoimiston kursseille tai tekemään talkootyötä 9 euron päiväpalkalla.

Arvoisa hallitus, mitä lisäarvoa halpatyövoima ja tempputyöllistäminen tuovat Suomen taloudelle?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Tässä on kohta alkamassa taas — tai on käynnissä — kevätkylvöt. Satokausi on tulossa. Millähän mahdettaisiin saada sato korjattua ja yrityksille kerättyä elintarvikkeet, joilla he voivat sitten tehdä tuotteita, [Välihuutoja] joita myydään pitkin maailmaa? Kyllä se niin on, että kun tänne tarvitaan työntekijöitä, niin niitä pitää myös pystyä yrittäjän hakemaan, jos omasta takaa ei löydy. Siinä olette aivan oikeassa, ja tämän huolen jaan teidän kanssanne, että täällä olevat ihmiset, olivat he mistä tahansa, kotoperäisiä suomalaisia tai tänne muuttaneita, työllistyisivät. Työllisyystoimillahan me teemme kaikkemme sen eteen, työllistymisen eteen tämä hallitus on tehnyt mittavasti toimia ja tulee tekemään edelleenkin. Se on ihan päivänselvää. Mutta mitä tarvitaan sitten ulkopuolelta täyttämään sitä vajetta, jota ilmiselvästi on? [Jussi Halla-aho: Itäkeskuksesta löytyy osaajia!] Väestö ikääntyy, syntyvyys laskee — me tarvitsemme tänne myös osaajia. Ja jotta meidän talous pyörii [Puhemies koputtaa] ja yritykset voivat kasvaa, niin voitte olla varmoja siitä, [Puhemies koputtaa] että me tarvitsemme osaajia tänne.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Laiho.

Arvoisa rouva puhemies! Tulevaisuudessa terveydenhuollon ammattihenkilöitä tarvitaan lisää vuoteen 2035 mennessä noin 200 000. Työperäisestä maahanmuutosta toivotaan työvoimapulaan osaratkaisua. Kuitenkin samaan aikaan Suomessa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta saaneiden koulutuksen hyväksyttäminen ja ammatinharjoittamisluvan saaminen on erittäin hankalan, byrokraattisen ja pitkän prosessin takana. Kysynkin hallitukselta: Mitä aiotte tehdä EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulleiden sairaanhoitajien ja muiden hoitajien koulutuspolun helpottamiseksi? Miten aiotte varmistaa, että hoitajien koulutus vastaa sisällöllisesti ja laadullisesti vastaavaa koulutusta Suomessa? Miten varmistatte, että ulkomailta tulleiden terveydenhuollon henkilöiden kielitaito on riittävän hyvällä tasolla käytännön asiakaspalvelutyöhön?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Ajattelin, että siellä on tiedeministeri ja korkeakouluministeri paikalla, jos hän haluaa pääministerin sijaisena ottaa tämän puheenvuoron.

On tärkeää kiinnittää huomiota nimenomaan, erityisesti siihen kysymyksen alkuun ja siihen uhkakuvaan, että meillä on alan houkuttelevuus kaikkien kriisien jälkeen kärsinyt — yksi on vanhuspalveluihin kohdistunut kriisi, ja toinen on tietenkin tämä pandemia — jotta alalle hakeutuisi nuoria ihmisiä ja alalla viihdyttäisiin ja jaksettaisiin. Työn kuormittavuus on kovaa luokkaa, ja nämä ovat varmasti niitä tekijöitä, joissa meidän pitää onnistua jatkossa paremmin.

Toinen kysymys on se, että jos meillä on saatavilla ulkomailta työvoimaa, joka olisi pätevää tähän tehtävään, niin voitaisiinko koulutuksella varmistaa työvoimapalveluiden puolella tai opetusministeriön puolella, että kielikoulutusta on, jotta sitten alalle voitaisiin työtehtäviin hakeutua. Ja olen myös itse kiinnittänyt huomiota niiden perusteiden osalta, joilla näitä papereita muutetaan täällä kelpoisiksi, että siinäkin meidän pitää jatkossa onnistua [Puhemies koputtaa] vielä paremmin.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministerin sijainen, ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Täydennän ministeri Kiurun vastausta vielä siltä osin, että itse asiassa juuri tällä viikolla on ministeriössämme keskusteltu siitä, että sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä korkeakoulutuksen kanssa ja opetusministeriön kanssa laittaa liikkeelle nyt valmistelutyön, jota itse asiassa aloitettiin jo viime vaalikaudella. Se liittyy koko sote-henkilöstön — josta edustaja Laiho aivan viisaasti ja oikein kysyi — saatavuuteen, mutta myöskin tulevaisuuden osaajatarpeisiin, miten sosiaali- ja terveydenhuollon ala muuttuu ja minkälaisia osaajia tarvitaan. Uskon itse esimerkiksi, että vaikka tässäkin salissa paljon puhututtaneet mielenterveyden kysymykset tulevat haastamaan terveydenhuoltojärjestelmäämme tulevina vuosina, samalla olemme yhdessä sitoutuneet siihen, että täällä tehdään isoa reformia, jonka ytimessä on sosiaali- ja terveydenhuollon parempi lomittuminen yhteen. Sekin vaatii ammattilaisilta uutta ulottuvuutta, ja tästä on lähdössä työ liikkeelle.

Kaiken kaikkiaan tässä keskustelussa työperäisestä maahanmuutosta en ole laisinkaan varma, [Puhemies koputtaa] että Suomen asiaa edistää työperäisen maahanmuuton ja kotimaisen työttömyyden asettaminen vastakkain. Molemmille tarvitaan töitä. [Jani Mäkelän välihuuto]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Silloin kun puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, jota Suomessa tarvitaan, niin kaiken edellytyksenä on oltava, että pelisäännöt ovat kunnossa. Ei voi olla niin, että tänne tultaisiin muualta tekemään muita halvemmalla tai teettämään muita halvemmilla työehdoilla töitä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei tietenkään!] — Tästä, arvoisa edustaja Halla-aho, sosiaalidemokraatit pitävät tässä hallituksessa kiinni: saatavuusharkinnasta pidetään kiinni.

Mutta huoli tuosta, minkä nostitte esiin, on aivan oikea. Te puhutte kauniita, mutta mitkä ovat teot? [Perussuomalaisten ryhmästä: Entä ensi kaudella?]

EU:ssahan on tähän puututtu. Suurin osa työvoiman liikkuvuudesta tapahtuu EU:n sisällä, ja juuri sitä varten EU:ssa on luotu direktiivi, jolla pistetään kuriin työvoiman hinnalla kilpailu palkkoja polkemalla. Silloin kun tästä äänestettiin Euroopan parlamentissa, että estetään halpatyövoimalla kikkailu, niin puheenjohtaja Halla-aho äänesti sitä vastaan, [Vasemmalta: Oijoijoi!] kuten sitä vastustivat Puola, Latvia ja Liettua — juuri ne maat, joista tätä työvoimaa tulee. [Puhemies koputtaa]

Nyt kysyn työministeriltä, kun alipalkan kriminalisoinnista on paljon puhuttu ja olemme nähneet esimerkkejä: miten tämä hanke hallituksessa etenee? [Leena Meren välihuuto]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman tarttui aivan oikeaan asiaan, kun totesi sen, että tässä maassa tehdään näillä ehdoilla töitä, ja siitä pidetään huolta.

Myös työperäisen maahanmuuton osalta hallitus on esittänyt ja eduskunnassa ovat jo olleet käsittelyssä lakiesitykset, joilla maahanmuuttajataustaisten ihmisten syrjintää ja riistämistä kitketään ja estetään. Siinä nimenomaan asettaudutaan uhrin puolelle ja asetetaan tekijät vastuuseen.

Mitä tulee tähän alipalkkaukseen, joka on osa tätä isoa kysymystä, joka liittyy myös harmaaseen talouteen, niin tämä valmistelu meillä ministeriössä on käynnissä, ja me käymme nyt läpi sitä, mikä on se juridinen tapa, jolla tähän pystytään myös puuttumaan. Minusta tämän ilmiön kanssa pitää olla tarkkana eikä pidä olla sinisilmäinen, mutta kyllä tätä syrjintää työelämässä tapahtuu myös muiden kuin maahanmuuttajataustaisten ihmisten osalta, ja kaikki syrjintä pitää kitkeä riippumatta siitä, kuka on kohteena.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Räsänen. [Leena Meri: Halla-aho ei saanut vastauspuheenvuoroa! — Perussuomalaisten ryhmästä: Erikoista!]

Arvoisa rouva puhemies! Apulaisoikeuskansleri on huomauttanut Maahanmuuttovirastoa toistuvasti hakemusten käsittelyjen määräaikojen ylittämisestä, ja olemme nähneet uutiskuvia valtavan pitkistä jonoista Migrin palvelupisteiden edessä.

Työ‑ ja opiskeluluvissahan tavoitteena on kuukauden käsittelyaika aivan lähivuosina ja erityisasiantuntijoiden luvissa kahden viikon käsittelyaika tämän vuoden aikana, ja tähän on aika lailla pitkä matka. Monet yritykset tarvitsevat sen työvoimansa nopeasti... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]

Niin, tämä on yritysten kannalta todella tärkeä asia, että nämä prosessit ovat sujuvia. Silloin, kun sitä työvoimaa tarvitaan, sitä tulisi olla saatavilla. Kysynkin: mitä sisäministeriö aikoo tehdä, jotta Migrissä olisi riittävät resurssit näiden käsittelyyn?

Puhemies Anu Vehviläinen

Nyt mikrofoni ei ole teillä päällä.

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kiitokset hyvästä kysymyksestä entiselle sisäministerille. Tunnistat varmaan niitä haastepaikkoja, joita suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa ehkä pidemmän ajan kuluessa on tullut, ja maailma on muuttunut, Suomen huoltosuhde tarvitsee tänne lisää ihmisiä tekemään töitä.

Suuri muutos, mikä on tapahtunut hallinnollisesti tällä hallituskaudella, on toki se, että työ‑ ja elinkeinoministeriöön on siirretty työ‑ ja opiskeluperustainen maahanmuutto ja sen hallinnointi, ja näin ollen yhdessä tulosohjaamme nykyisellään Maahanmuuttovirastoa. Hallitusohjelmassa on todella yhdessä sovittu, että näitä aikoja nopeutetaan, prosesseja parannetaan. Maahanmuuttovirastossa on monta kehittämishanketta käynnissä paraikaa siitä, että päästäisiin parempiin prosesseihin.

Täällä on mielestäni hyvin todettu, että kyse on paljon siitä, mitä esimerkiksi meidän elinkeinoelämä tarvitsee. Itse saan paljon viestejä yrittäjiltä, jotka ovat erittäin huolissaan siitä, että ei löydy tarpeeksi työntekijöitä. It-ala kärsii jo nyt työntekijäpulasta, ja pidän erikoisena sitä, [Puhemies koputtaa] että täällä sanotaan, että nämä ihmiset eivät Suomeen saisi tulla tekemään näitä tärkeitä töitä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka niin on sanonut?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Lohi.

Arvoisa puhemies! On tosi, että meillä on koronakriisin jäljiltä yli 300 000 työtöntä Suomessa, mutta samaan aikaan meillä on lähes satatuhatta avointa työpaikkaa, ja osaaminen ja työpaikat eivät kohtaa. Niin Lapissa, Pohjanmaalla kuin pääkaupunkiseudulla moni työ jäisi tekemättä, jos meillä ei olisi ulkomaalaista työvoimaa.

Ennen koronakriisiä yritykset kokivat, että osaavan työvoiman saanti on yksi suurimmista kasvun esteistä Suomessa. Meidän hyvinvointimme kärsii siitä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi me otetaan sitten osaamattomia?] Jos joku tulee Suomeen laillisesti turvapaikanhakijana, hänellä on lain mukaan oikeus aloittaa tietyn määräajan jälkeen työskentely. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entä laittomat?] Ja nyt, jos tilanne on sellainen, että yrittäjä on hänet palkannut, hänellä on työsuhde ja hän saa negatiivisen oleskelulupapäätöksen, turvapaikkapäätöksen, niin onko siinä mitään järkeä, että me sahaamme omaa oksaa ja laitamme hänet pois täältä, jos hän voisi palvella suomalaista yhteiskuntaa? Kysyn arvoisalta sisäministeriltä: eikö olisi järkevämpi antaa hänelle oleskelulupa niin pitkään [Puhemies koputtaa] kuin hän voi palvella suomalaista yhteiskuntaa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi on tässä täysin oikeassa. On myös hyvä tunnistaa se todellisuus, missä elämme. On paljon sellaisia valtioita, jotka eivät suostu vastaanottamaan omia kansalaisiaan esimerkiksi pakkopalautettavina. [Leena Meri: Vapaaehtoiset palautukset!] Me tarvitsemme toimia sen eteen, kuten jo aiemmin sanoin, että tässä yhteiskunnassa me tietäisimme, keitä täällä on, että me emme työntäisi näitä ihmisiä syrjään, varjoihin sinne varjoyhteiskuntaan, ottaisimme heidät ennemminkin mukaan, antaisimme työnantajille mahdollisuuden jatkaa heidän palkkaamistaan, antaisimme näille ihmisille mahdollisuuden maksaa veroja tässä yhteiskunnassa. Edustaja Lohi on aivan täysin oikeassa — näiden ihmisten tilannetta pitää pystyä helpottamaan, ja tämän eteen hallitus tekee töitä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja vielä tähän keskusteluun, edustaja Elomaa.

Arvoisa puhemies! Työperäisellä maahanmuutolla viitataan yleisesti siihen, että maahanmuuttaja on lähtenyt liikenteeseen työn perässä. Työperusteinen maahanmuutto ei tarkoita automaattisesti sitä, että töitä löytyy ja elämä lähtee rullaamaan. Tosielämässä moni Suomeen työn perässä tullut päätyy valitettavan usein sosiaaliturvan varaan. On suoraan sanottuna harhaanjohtavaa markkinoida työperäistä maahanmuuttoa superrohtona talouskasvuun, koska a) ensin on löydyttävä työpaikka ja b) palkan on oltava riittävä myös mahdollisen perheen elättämiseen.

Kysyn asianomaiselta ministeriltä: eikö työperäisen maahanmuuton pakonomaisen edistämisen sijaan tulisi avata silmät todellisuudelle ja varmistaa, että usein kielitaidottomille ja kouluttamattomille maahanmuuttajille olisi riittävän hyväpalkkaista työtä, jotta työperusteinen maahanmuutto olisi Suomen kannalta taloudellisin mittarein kannattavaa? Muuten voidaankin puhua niin sanotusta sosiaalisesta maahanmuutosta.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Hallitus luo edellytyksiä sille, että kun yritykset tarvitsevat työvoimaa, niin he voivat sitä myös rekrytoida EU-alueen ulkopuoleltakin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuinka moni työllistyi edellisen kausityön aikana teidän hienon lakinne takia?] — Onko minulla puheenvuoro?

Työperäisen maahanmuuton tarkoituksena on saada tänne työvoimaa, jotta yritykset voivat toimia. Kotouttamisohjelma on valmisteilla, ja se tulee eduskuntaan käsittelyyn, ja siinä yhteydessä voimme paneutua tähän tärkeään asiaan, johon tässä edustajan kysymyksessä viitattiin. Kielitaito, sen varmistaminen, että oppii suomen ja ruotsin kielen, on tietenkin edellytys sille, että pystyy selviytymään työelämässä ja myös etenemään urallaan. Siihen me tulemme satsaamaan.

Hallitus pyrkii kaikin tavoin siihen, että ne, jotka tänne tulevat työn perässä, myös pystyvät kotoutumaan ja että heidät otetaan myös vastaan. Arvoisat edustajat, minusta on hyvin tärkeä keskustelu myös se, miten me suhtaudumme niihin ihmisiin, jotka tänne tulevat, ettei me nähdä niin, [Puhemies koputtaa] että he ovat syrjäyttäneet työpaikan. Eihän me ajatella niinkään, että Helsinkiin Espoosta tuleva työntekijä syrjäyttää helsinkiläisen. [Puhemies koputtaa — Leena Meri: Me puhutaan nyt vähän eri asiasta!] Meidän pitää muuttaa asenteita.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haataisella on puheenvuoro.

Arvoisa rouva puhemies! Olemme kokoomuksessa huolissamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. On eduskunnan vastuulla asettaa menomme tulojen mukaan, jotta emme tuhoa tulevilta sukupolvilta hyvinvoinnin perustaa.

Pääministeri Marin lausui eduskunnalle helmikuussa seuraavaa: ”Vuoden 2020 jälkeen on palattu valtiontalouden kehykseen, ja se ohjaa tulevan kehysriihen valmisteluja.” Pääministeri ja maan hallitus siis vakuuttivat eduskunnalle, että riihessä velanotto laitetaan kuriin. Hallitus toimi täysin vastoin sanomisiaan: kehys eli menokatto laitettiin silppuriin, velanottoa lisättiin rajusti, työllisyyspäätökset siirrettiin hamaan tulevaisuuteen. Tämä on täysin vastuutonta talouspolitiikkaa. Kysyn pääministerin sijaiselta, ministeri Saarikolta: miksi hallitus teki täsmälleen päinvastoin kuin se oli eduskunnalle vakuuttanut ja suomalaisille luvannut?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministerin sijainen Saarikko.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tärkein tehtävä on ensinnäkin koronakriisin aikana ollut huolehtia suomalaisten hengen, elämän ja terveyden suojelusta. Kun tauti alkaa olemaan vähitellen voitettu — ei kuitenkaan aivan vielä — tärkein tehtävämme on huolehtia vastuullisesta jälleenrakentamisesta. Se tarkoittaa sitä, että eriarvoisuus ja koronan runtelema arki voisivat kaikilla suomalaisilla palautua mahdollisimman hyviksi. Millä se mahdollistetaan? Työllä ja talouden kasvulla.

Me olemme tehneet päätöksiä, jotka vahvistavat talouden kasvun edellytyksiä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Espanjassa!] ja se kasvu syntyy suomalaisissa yrityksissä. Me olemme tehneet myös päätöksiä, jotka tulevat muuttamaan työelämän rakenteita. Osasta päätökset on jo tehty, osasta on tehty sitoumus.

Ja mitä tulee valtiontalouden tasapainoon pyrkimiseen, onneksi taloustilanne ei ole niin paha koronan runtelemana kuin vaikkapa vielä viime syksynä pelättiin. Me tulemme tekemään talousratkaisuja, jotka saavat kansantaloutemme velkaantumisen haltuun, [Puhemies koputtaa] niin että seuraavalle hallitukselle tämä hallitus ei jätä heikkoa perintöä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Marttinen.

Arvoisa rouva puhemies! Jos te ministerit ette usko opposition kritiikkiä, niin uskokaa sitten edes maamme parhaita talouden asiantuntijoita. Nimittäin ette te kyllä kehuja ole heiltä keränneet. Professori Vesa Vihriälä on todennut päätöksistänne riihessä: ”Kehysriihen linjaukset ovat suhdannepoliittisesti kyseenalaisia eivätkä lisätoimista huolimatta tue työllisyyden kohentumista riittävällä tavalla.” Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Vilmunen on todennut lisäksi: ”Olen todella pettynyt. Hallitus osti halvalla rahalla sovun.” Siis: ”Hallitus osti halvalla rahalla sovun.”

Suomen julkinen talous on siirtymässä vapaaseen pudotukseen hallituksen hövelin ja vastuuttoman talouspolitiikan vuoksi. Kysyn teiltä, arvoisa pääministerin sijainen: miksi te hallituksessa sivuutitte parhaiden talousasiantuntijoiden suositukset ja käänsitte Suomen rajun velkaantumisen tielle?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministerin sijainen.

Arvoisa puhemies! Kyllä, oli ennalta arvattavaa, että hallituksen ratkaisut saavat osakseen myös kritiikkiä, kuten aina. [Ilkka Kanerva: Ei kai?] Ja kyllä, avoimesti totean, että hallituksessa on viisi erilaista puoluetta, joilla oli erilaisia näkemyksiä talouden ja työllisyyden ratkaisuista. [Ben Zyskowicz: Eihän me, mutta kun nuo muut!]

Hallitus on tässä tehnyt ratkaisunsa, ja lähtökohtana on kuitenkin kaikkein tärkeimpänä se, että suhteessa velkaantumiseen on muodostettu ura sille, että velkaantuminen saadaan haltuun. On myös tärkeää tarjota täällä valtiovarainministerille mahdollisuus kertoa, miksi talouden raamit, niin kutsutut kehykset, ylitetään vuosina 22 ja 23. Kysymys ei ole euroista, vaan myös siitä, mihin velkaa otetaan ja miksi.

Mitä tulee työllisyyteen, tämä hallitus on jo tehnyt ratkaisuja, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja kenelle?] sellaisia, joihin aiemmin Suomessa ei ole pystytty, kuten vaikkapa eläkeputken poiston yli 55‑vuotiaiden työmarkkina-aseman parantamiseksi. [Riitta Mäkinen: Hyvä, vasemmisto! — Ben Zyskowicz: Oli se surkea se Sipilän hallitus!] Mutta kyllä, olen aivan samaa mieltä edustajan kanssa siitä, että lisää toimia tullaan tarvitsemaan.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Kehysriihen päätökset poikkesivat kehyksistä siltä osin, että vuonna 22 otetaan 900 miljoonan euron ylitys kehykseen [Perussuomalaisten ryhmästä: Ihan vähän vaan, hups!] ja vuonna 23 taas 500 miljoonan, eli yhteensä 1,4 miljardia, mutta ne eivät jää pysyvästi kehystasoon, vaan ne ovat väliaikainen ylitys kehykseen. Vastaavasti teimme pysyviä menosäästöjä 370 miljoonaa, jotka alkavat vuodesta 23 eteenpäin. Neljässä vuodessa sillä leikkauksella maksetaan tämä ylitys. Ja se ei jää seuraavan hallituksen huoleksi, koska tämä eduskunta ja tämä hallitus tekevät niistä päätökset ja kantavat poliittisen vastuun myös seuraavissa eduskuntavaaleissa. [Perussuomalaisten ryhmästä: 23 syksylläkin? Epäilen voimakkaasti!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Kopra.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelmassa hallituspuolueet tekivät kaikkiaan kuusi lupausta suomalaisille. Neljäs niistä kuuluu: ”Lupaus tietopohjaisesta politiikasta: Laadukas lainvalmistelu on keskeistä politiikan uskottavuuden ja legitimiteetin näkökulmasta. Sitoudumme tietopohjaisen politiikan tekoon sekä systemaattiseen vaikutusarviointiin kaikessa lainvalmistelussa.” Hallitus sanoo kehysriihessä tehneensä yli 40 000 ihmistä työllistävät päätökset. Sen sijaan valtiovarainministeriö kritisoi laskelmia, sillä ministeriön mukaan arvioiden pitää perustua tutkittuun tietoon. Arvoisa valtiovarainministeri, miksi hallitus luopui lupauksestaan tietopohjaisesta päätöksenteosta? Miksi hallitus sivuutti valtiovarainministeriön arvioinnit työllisyyspäätöksien vaikutuksista?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhenen.

Arvoisa puhemies! Tämä ero näissä laskelmissa on tiedetty koko valmistelujen ajan, eikä näissä ole millään tavalla sivuutettu valtiovarainministeriötä. [Jani Mäkelä: Pistettiin vaan pihalle!] Näistä työpaikoista, joista nyt päätettiin kehysriihessä, noin 11 000 on sellaisia toimenpiteitä, joissa valtiovarainministeriö verrattuna kansainvälisiin vastaaviin esimerkkeihin voi todentaa myös niiden tuoman julkisen talouden edun ja hyödyn, joka on muu osa näistä päätöksistä. Ne ovat tärkeitä työllisyyspäätöksiä ihmisten kannalta, niissä muun muassa osatyökykyisten työllistämistä ja muuta edistetään. Mutta niillä ei ole samanlaista vaikutusta julkiseen talouteen. Eli tässä puhutaan kahdesta eri asiasta. Hallitus syksyn päätöksillä, näillä päätöksillä ja loppuvaalikauden päätöksillä aikaansaa näitä niin sanottuja kovia työllisyyspäätöksiä noin 46 000—47 000 työpaikan edestä ja sitten näitä niin sanottuja pehmeämpiä työllisyyspäätöksiä on se loppu sinne 80 000:een asti, ja molempia tarvitaan.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Tämä puoliväliriihihän oli vaalikauden viimeinen hetki, kun hallitus olisi voinut muuttaa linjaansa, ja nyt kun katsotaan isoa kuvaa, mitä keskusta, SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP tekevät, niin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ajetaan umpikujaan. Tämä on kylmä totuus. [Hussein al-Taee: Höpö höpö!] Pohjoismaissa hyvinvointiyhteiskunta menestyy sillä, että on korkea työllisyys — korkea työllisyysaste, konkreettiset ja selkeät työllisyyspäätökset, tarkka taloudenpito, ei yli varojen elämistä pysyväksi. [Hussein al-Taee: Pitää pystyä vastaamaan!] Nyt hallituspuolueet hylkäsivät tämän pohjoismaisen linjan, ja te valitsitte pysyvästi velaksi elämisen linjan. Konkreettisia työllisyyspäätöksiä ei tehty. Arvoisa pääministerin sijainen, mitä luulette, miten tämän vaalikauden jälkeen pystytte katsomaan vielä peiliin?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministerin sijainen.

Arvoisa puhemies! Viimeinen kysymys on oleellinen. Sitä jokaisen poliitikon pitää pystyä kysymään itseltään: Voinko tehdä päätöksiä, joiden kanssa voin elää? Voinko kertoa lapsilleni, että olin tekemässä oikeanlaisia ratkaisuja? Toivon, että sitä kysyy itse kukin täällä.

Mitä tulee suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, meidän ajattelussamme on paljon varmasti samaa, edustaja Häkkänen, mutta siinä me eroamme, että minulle hyvinvointikunta on muutakin kuin taloutta. Talous on väline, ei päämäärä. Hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa myös sitä, että se huolehtii kansalaisistaan ja heidän perustarpeistaan, ja näin tämä hallitus haluaa toimia.

Mitä tulee työllisyyteen, me emme ole unohtaneet työllisyystoimia. Valtiovarainministeri kävi seikkaperäisesti läpi näitä toimia, ja ehkä joudun kysymään teiltä: Vastustatteko te esimerkiksi osatyökykyisiin liittyviä toimia, jotka tulevat lisäämään heidän elämänlaatuaan ja työllisyyttään? Vastustatteko te toimia, jotka mahdollistavat kunnille työllisyyspalvelut nykyisten rakenteiden sijaan ja aivan varmasti tulevat parantamaan pitkäaikaistyöttömien asemaa? [Puhemies koputtaa] Näistä toimista muun muassa, edustaja Häkkänen, oli kysymys työllisyysratkaisuissa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Risikko.

Arvoisa puhemies! Tuossa äsken ei oikein tullut hyvää vastausta, mielestäni ei tullut. [Maria Guzenina: Se oli erinomainen vastaus!] — En puhu nyt tuosta, jos saan puhua. — Työllisyysvaikutusten arvioinnista kysyi edustaja Kopra, ja mielestäni siihen ei tullut vastausta.

Nimittäin viime kaudella tehtiin 140 000 uutta työpaikkaa, ja nyt me olemme kaukana, kaukana siitä, vaikka tavoite on ollut paljon suurempikin. Työllisyysvaikutusten arvioinnissa te olette ottaneet nyt käyttöön aivan uusia metodeja. Nimittäin on maailman sivun ollut niin, että se on valtiovarainministeriö, joka on arvioinut, ovatko ne todellisia vaikutuksia. No, nyt on sitten tullut sellainen kummallinen ajattelu, että jos joku muu ministeriö sen arvioisikin, niin tulisi vähän paremmat tulokset. Kysymys kuuluukin — edustaja Kopra jo kysyi sitä: miksi te olette luopuneet tästä valtiovarainministeriön arviointimetodista, joka on vuosien saatossa ollut ja johonka voidaan tehdä vertailuja, esimerkiksi pääministeri Sipilän aikaisiin, [Puhemies koputtaa] koska siellä verrattiin aina sinne? Sehän olisi sama juttu [Puhemies koputtaa] kuin se, että verenpainetta mitattaisiin eri terveyskeskuksissa eri tavalla. [Vasemmalta: Ei vaan eri kohdasta vartaloa!] Tähän varmasti [Puhemies: Aika!] Haatainen pystyy vastaamaan.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Mielellämme me otamme kaiken maineen niistä viime vaalikauden 140 000 työpaikasta, mutta tunnustetaan nyt avoimesti, että niistä merkittävä osa syntyi sen ansiosta, että kilpailukykyä parannettiin. Hallitus tuuppasi siinä aika paljon järjestöjä, ja saatiin aikaan sellaista talouskasvua, joka toi työpaikkoja.

Tämäkään hallitus ei tule laskemaan sitä buumia tai talouden pyrähdystä, joka tulee nyt tämän vuoden lopulla ja ensi vuonna tapahtumaan, ikään kuin näiksi työpaikoiksi. [Ben Zyskowicz: Oletteko aivan varma, ettei tule laskemaan?] — Kyllä ne tietysti otetaan huomioon, mutta emme me ota niitä tämän 80 000:n joukkoon. [Naurua] — Valtiovarainministeriö tunnustaa esimerkiksi kehitysvammaisten työllisyyden parantamisesta, että nekin ovat työpaikkoja, [Ilkka Kanervan välihuuto] mutta emme me laske niille julkista taloutta vahvistavaa vaikutusta. Sellaista arviointikykyä ei ole. Muilla ministeriöillä on kyky arvioida omilla sektoreillaan, millä tavalla toimenpiteet vaikuttavat työllisyyteen, mutta ne eivät ole samalla tavalla julkistaloutta vahvistavia. [Puhemies koputtaa] Tässä on kaksi eri laskutapaa, [Puhemies koputtaa] ja yritämme läpinäkyvästi näyttää nämä molemmat puolet.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri hyvin vastasi tuossa, mutta kysymykseen siitä, että nämä 40 000 eli puolet tästä meidän työllistämistavoitteestamme 80 000:sta ovat valtiovarainministeriön varmentamia, sanon vielä kerran: valtiovarainministeriön varmentamia lukuja.

Sen lisäksi tehdään työllisyystoimia, joihin valtiovarainministeriön keinovalikoima ei kykene löytämään kansainvälistä tutkimusta, jotta voitaisiin tarkasti varmistaa, että ne tuottavat tietyn määrän työllisyyttä. Eli näiden muiden osalta on siis arvioitu ministeriöissä virkatyönä se, mikä se potentiaali voisi olla, tehty skenaario siitä, mitä se työllisyysvaikutus voisi olla. Tästä syystä me tietenkin nojaamme siihen, että nämäkin toimet työllistävät, mutta emme mekään väitä, että ne varmasti tuovat sen luvun ja se niistä saadaan. [Ben Zyskowiczin välihuuto]

Jos pelkästään valtiovarainministeriön laskelmat hyväksyttäisiin, niin silloin paikallinen sopiminen ei olisi työllistämistoimi [Puhemies koputtaa] eikä siellä olisi montaa muutakaan toimenpidettä, joita esimerkiksi kokoomus on ohjelmassaan esittänyt. [Ben Zyskowicz: Onko se paikallinen sopiminen nyt siellä?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Vähämäki.

Kunnioitettu puhemies! On aivan oikein, että täällä salissa keskustellaan työllisyydestä ja taloudesta, niin tulisi tehdä useammastikin. Aivan ensimmäiseksi meidän täytyisi saada talouskasvua aikaan, tämän jälkeen pitäisi tehdä uudistuksia, sellaisia uudistuksia, jotka keventävät hallintoa, mutta samalla luovat yksityiselle puolelle uusia työpaikkoja. Talouskasvun tukemisen taas täytyy olla balanssissa elvytyksen kanssa siten, että se hyöty siitä talouskasvusta tulisi sellaisille kansalaiselle, jotka siitä eniten hyötyvät ja joille se tosiasiassa kuuluu ja jotka sitä eniten kaipaavat. Työttömien tulee saada työpaikkoja, yksityisen puolen investoinnit täytyy saada liikkeelle ja t&k-toimintaa lisäpanostuksena. Lopulta tavoitteena tulisi olla valtiontalouden tasapainottaminen. Nyt haluan kysyä: Kun hallituksen työllisyystoimenpiteet ovat vähän vaatimattomia elvytykseen nähden, niin keventääkö hallitus finanssipolitiikkaa tässä liikaa, ja jos keventää, mihin ilmiöihin se johtaa? Lähteekö inflaatio laukalle? Nousevatko asumisen ja polttoaineen hinnat entisestään? [Puhemies koputtaa] Heikkeneekö palkansaajan ostovoima?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Uskon, että kun yhdistelmäelvytykset, joita lähes kaikkialla maailmassa tehdään, yhdistää siihen, että meillä koronarajoitusten jälkeen on patoutunutta kysyntää ja on syntynyt kotitalouksien säästämisastetta, joka purkautuu markkinoille, niin on hyvin todennäköistä, että monien tuotteiden hinnat tulevat nyt vuoden kahden sisällä nousemaan, eli tulee tämmöisen nopean nousukauden kielteiset ilmiöt. Tässä suhteessa vastaus kysyjälle on, että kyllä näin tullee tapahtumaan. Se on nyt jo nähtävissä. Osa raaka-aineiden hinnoista on merkittävässä nousussa, ja on pelättävissä, että avainkomponenttien saatavuudessa tulee olemaan vaikeuksia, niiden hinnat nousevat. Hyvä nousukausi on aina myönteistä, raha kiertää, mutta sen seurauksena kyllä tullaan näkemään myös talouden tämmöisiä pullonkauloja ja todennäköisesti merkittäviäkin hintojen nousuja.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Holopainen, Mari.

Arvoisa puhemies! Eilen kuultiin monta kertaa, kuinka kokoomus ensin vaati lisää menoja ja sitten lisää leikkauksia. Ihmiset eivät varmasti ole vielä ihan käsittäneet tästä epäselvästä viestinnästä johtuen, kuinka suuria leikkauksia te itse asiassa olisitte vaatineet.

Kaikkein tärkeintä talouden kannalta asiantuntijoiden mukaan on työn tuottavuuden kasvattaminen, ja siihen voidaan päästä osaamisinvestoinneilla. Olisin kysynyt tiedeministeriltä: miten me varmistamme perustutkimuksen asemaa, jotta me pärjäämme taloudellisesti, ja olisiko mahdollista vielä vahventaa perustutkimuksen osuutta tästä aika mittavasta elpymispaketista, jos eduskunta sen hyväksyy?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministerin sijainen.

Arvoisa puhemies! Tänään tässä aiemmassa keskustelussa, joka oli hyvä ja tärkeä, työperäiseen maahanmuuttoon liittyen, nostettiin esiin se, että osaavan työvoiman puute on todellakin kasvun esteenä — on ollut ennen koronakriisiä ja on myös sen jälkeen. Taustalla on myös väestömme huoltosuhde, mutta myös omasta kotimaisesta työvoimasta ja sen osaamisesta pitää huolehtia. Miten näin on tehty? Ensinnäkin isoimpana ratkaisuna pidän sitä, että hallitus on jo tähän mennessä lisännyt korkeakoulujen aloituspaikkoja 10 000:lla. Se on purkanut sitä sumaa hakijoista, joita nuoriin aikuisiin on muodostunut, ja se tarkoittaa osaavaa työvoimaa. Toinen iso uudistus liittyy jatkuvaan oppimiseen, ikään kuin kokonaiseen ajattelutavan muutokseen siinä, että yksi tutkinto, nuorena suoritettu, ei riitä, vaan osaamista päivitetään koko uran varrella.

Mitä tulee tutkimukseen, kyllä, tämä hallitus on ensinnäkin päättänyt vahvistaa korkeakoulujen perusrahoitusta, on tehnyt merkittäviä lisäyksiä Suomen Akatemialle, ja kyllä, jatkossakin tehtävissä päätöksissä me tulemme painottamaan perustutkimuksen merkitystä. Yksi osa [Puhemies koputtaa] sitä on tästä nyt jo linjatusta elvytysrahaston sisällöstä, yli 90 miljoonaa euroa Suomen Akatemialle. [Puhemies: Aika!] Pidän sitä merkittävänä.

Arvoisa puhemies! Tästä salikeskustelusta käy kyllä hyvin ilmi se, että opposition vaatimukset ovat hyvin ristiriitaisia. Kokoomus arvostelee täällä tänään velanottoa ja kuitenkin samaan aikaan, aivan äskettäin, on vaatinut uusia menoja ja niiden päälle sitten veronalennuksia. Perussuomalaiset ovat vaatineet milloin mitäkin, mutta heilläkin raha ilmeisesti kasvaa puussa, koska tavallisia talouspolitiikan keinoja ei saisi käyttää hyväksi. [Leena Meri: Ai kuten työllisyyttä?]

Oppositio on koko korona-ajan kritisoinut Marinin hallitusta velanotosta mutta jättänyt kertomatta sen, että ilman velan ottamista yritykset eivät olisi pysyneet pystyssä, ihmiset eivät olisi pysyneet pystyssä, Suomi ei olisi pysynyt pystyssä — ja kyllä se näin on, että oppositiossakin tiedetään, että ilman tätä velkarahaa Suomen pystyssä pitäminen ei olisi onnistunut. Nyt kysynkin valtiovarainministeri Vanhaselta: onko tämä opposition talouspolitiikka teidän mielestänne johdonmukaista? [Naurua perussuomalaisten ryhmästä]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä oli ehkä hieman johdattelua. [Naurua] Miten vastauksen hakisi?

Minusta kysymys kyllä kertoi sen, että tämän kriisin jälkeen meillä ovat aika tuoreessa muistissa tavat, miten olosuhteista johtuen on jouduttu eri tavalla reagoimaan 90-luvun lamassa finanssikriisin jälkeen ja nyt koronan olosuhteissa ja koronan jälkeen. Joka kerta on ollut eroja tässä tavassa, jolla näihin liittyen talouskriisiin on vastattu. Mutta tällä kertaa on ollut itsestään selvää, että yrityksiä on jouduttu tukemaan suoraan. 90-luvulla tuettiin pankkeja — se oli se tapa, yritettiin turvata luototus. Nyt on tuettu suoraan. Olkoon vaikka kansallinen lentoyhtiömme esimerkki: se ei olisi pystyssä, ellei valtio olisi ottanut velkaa ja pääomittanut yhtiötä.

Näin se vain menee, ja tällaisia päätöksiä vastuussa olevien on tehtävä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Zyskowicz.

Arvoisa rouva puhemies! Käytyyn keskusteluun on ensin todettava, että... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]

...kokoomus kannattaa osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksien parantamista ja että se, että esimerkiksi kehitysvammaiset ihmiset pääsevät paremmin työelämään mukaan, on hyvä asia. Mutta ne eivät ole niitä julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia.

Edustaja Guzeninalle on sanottava, että kokoomus ei ole kritisoinut sitä, että näihin välttämättömiin koronatoimiin on jouduttu viime vuonna ja tänä vuonna erittäin paljon ottamaan velkaa. Tässä teidän muistinne, edustaja Guzenina, pettää. Me olemme arvostelleet nyt tätä puoliväliriihtä ja sen ratkaisuja. Hienoa, ministeri Vanhanen, että niitä puolustatte, koska täältä ulkoapäin näyttää siltä, että Säätytalosta heitettiin ensin valtiovarainministeri sen edessä olevan ratikan alle ja sen jälkeen kehykset perässä. [Naurua]

Mutta varsinainen kysymys: ministeri Saarikko, miten te voitte väittää, että velkaantuminen kehysriihen päätöksillä saadaan hallintaan, ja miten te olette saanut jopa teidän piirihallituksenne jäsenet siihen uskomaan, kun teidän omien laskelmienne mukaan [Puhemies koputtaa] ensi vuonna uutta velkaa, siis lisää velkaa, otetaan 6,7 miljardia euroa [Puhemies koputtaa] ja vuonna 23 otetaan 8,9 miljardia euroa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Onko teillä mikrofoni päällä? — Nyt on.

Pääministerin sijainen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin palaan tähän kehysjärjestelmään, miksi Suomessa on sellainen: Se on ylläpitänyt luottamusta Suomen kykyyn pitää taloutta raameissaan. Se on ollut myös päättäjien turva, mistä edustaja Orpo täällä puhui minusta hyvin, että ikään kuin asetamme itsellemme raamit, missä pitää liikkua. Ja kyllä, tähän liittyi myös erinäisiä ja eriäviä näkemyksiä hallituksen sisällä, mutta nyt se oleellisin näkemys on, että me olemme tehneet tästä päätöksen, joka on laskeva ura euroja, niin että vuonna 24, kun seuraava, mikä ikinä hallitus onkaan, aloittaa, sille ei jätetä perintöä, [Naurua — Ben Zyskowicz: Totta kai jätetään!] vaan kuten valtiovarainministeri totesi, ne ratkaisut eivät ole pysyviä.

Yritän kuvata teille, edustaja Zyskowicz, sitä, mihin perustuu Suomen hyvä asema esimerkiksi luottoluokittajien silmissä. Kehysjärjestelmä on osa sitä. Siksi oli tärkeää, että nyt tehtiin päätös siitä, että vuoteen 23 kohdistuvat leikkaukset, 370 miljoonaa, [Puhemies koputtaa] on jo ministeriöittäin jyvitetty ja että velkaantuminen tullaan saamaan hallintaan vuosikymmenen puoliväliin mennessä [Puhemies koputtaa] ja työllisyysaste nostetaan pyrkimyksenä 75.

Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvosto korosti EU-elpymisvälineen valmistelun yhteydessä, että asiassa olisi syytä käydä riittävästi julkista keskustelua. Näistä puheista huolimatta paketista sovittiin EU-päämiesten kesken ja lisäksi asiakirjat leimattiin aluksi laajasti salaisiksi. Nyt valtioneuvosto yrittää salata tiedot julkisuuteen vuodetusta muistiosta koskien EU-virkamiehen ilmaisemaa uhkausta Suomelle tulevista seurauksista, jos Suomi ei tule hyväksymään EU:n elpymisvälinettä. Suomessa on julkishallinnossa lähtökohtana ollut laaja asiakirjojen ja menettelyn julkisuus. Elpymispaketin käsittelyä koskeva menettely näyttäytyykin monille kansalaisille epäluottamusta herättävänä suhmurointina ja asioiden salailuna. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: Miksi hallituksella on niin suuri tarve pyrkiä salaamaan asiaan liittyviä tietoja? [Puhemies koputtaa] Onko salailulla tarkoitus piilotella [Puhemies koputtaa] omia virheitä tai peitellä faktoja?

Puhemies Anu Vehviläinen

Näin. — Ja kukapa vastaa? — Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! En tiedä, miltä osin tämä minun vastuulleni kuuluu. Olen käynyt hyvin paljon EU-komissaarien kanssa keskustelua ja kollegojen kanssa keskustelua myös tästä monivuotisesta budjetista ja elpymisvälineestä, eikä kukaan ole Suomea uhannut. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tämä on faktatietoa!] Ei kukaan. Jos tällainen muistio tai virkamieskeskustelu on ollut, niin minun puolestani asianomainen virkamies saisi tulla kertomaan sen, missä sävyssä se on tehty. Se antaa aivan väärän käsityksen. Unionin yhteistyö perustuu keskinäiseen luottamukseen, yhteistyöhön, oikeiden ratkaisujen hakemiseen. Kun Suomi viime kesänä neuvotellun ison ratkaisun, todella ison eurooppalaisen ratkaisun, hyväksyy tai hylkää, niin me politiikassa toimineet osaamme jokainen itse arvioida sitä, mikä vaikutus sillä on, että yksi sopijaosapuoli ei viekään päätöstä loppuun, [Puhemies koputtaa] vaikka on näin luvannut. En minä lähde kaikkien puolesta arvioimaan, miten [Puhemies koputtaa] siihen reagoidaan.

Arvoisa puhemies! Ärade talman! Miksi hallitus reagoi jälkijunassa asioihin, jotka olisi voitu hoitaa valmiiksi? Rajoja aletaan avata, mutta Suomella ei ainoana Euroopassa ole käytössä mallia, jossa maahan saapuvilta etukäteen pyydetään todistusta negatiivisesta koronatestistä, sairastetusta taudista tai koronarokotuksesta. Tätä yritettiin kerran, kun STM sote-kiireiden takia antoi lakihankkeen liikenne- ja viestintäministeriölle, ja se tuli bumerangina takaisin. Hallitus ei kanna vastuuta, vaan ottaa ja delegoi sen lentoyhtiölle ja varustamoille. Tällä menolla meillä on pian tuhansia matkustajia lentokentän ja satamien ahtaissa terminaaleissa jonottamassa testiin. Siinä nyt ei ole mitään järkeä. Miksi tätä asiaa ei olla laitettu ajoissa kuntoon, kun on ollut vuosi aikaa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Edustaja Harkimon kysymys sisälsi minuutissa varsin yksinkertaisen totuuden, ja voi kun tämä maailma olisikin niin yksinkertainen. Itse ainakin olisin mielelläni jo monet ajat sitten pannut rajojen terveysturvallisuuden niin viimeisen päälle kuntoon, että oksat pois. Mutta todellisuus taitaa olla hiukan toinen, koska siitä asiasta, voidaanko Suomen yhteiskunnassa perustuslain tulkinnan pohjalta vaatia maahantulon ennakkoedellytykseksi ennakkotestitodistusta, on käyty loputon keskustelu myös maamme hallinnon eri tahojen kanssa, ja eduskuntakin on päässyt tähän riemuun antamaan osansa jo viime syksynä.

Nyt me valmistelemme jälleen kerran sitä, että tätä ennakkotestitodistusta myös osana näiden rajojen turvallisuutta vaadittaisiin, ja toivonkin, että saisimme tällä kertaa myös valtionhallinnossa eri ministeriöiden tuen sille, että esitys saataisiin tänne tuotua, mutta se ei ratkaise, edustaja Harkimo, [Puhemies koputtaa] tätä ongelmaa, [Mika Niikon välihuuto], jos ihmisiltä [Puhemies koputtaa] ei vaadita muuta kuin ennakkotestitodistuksen esittäminen. Ilman testausta rajojen terveysturvallisuus [Puhemies: Aika!] ei ole vieläkään kunnossa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Puhemies! Kaksi isoa työnantajaliittoa on ilmoittanut siirtävänsä työehdoista sopimisen paikallistasolle. Ne haluavat murtaa yleissitovuuden. Työnantajan saneluvalta työpaikalla vahvistuu, palkat ja työehdot heikkenevät.

Työehtosopimuksissa on sovittu myös asioista, joiden yleensä ajatellaan tulevan laista: lomarahat, sairaan lapsen hoitaminen ja luottamusmiehen asema. Jos tämä järjestelmä murretaan, menetykset voivat olla tuhansia euroja tavallisille työntekijöille. Työntekijöiden neuvotteluasemaa heikentää myös työvoiman tarjontaa lisäävä politiikka, muun muassa tavoite kaksinkertaistaa ulkomaisen työvoiman määrä. [Perussuomalaisten ryhmästä: No niin! — Nyt tulee asiaa!]

Tarve työntekijöiden oikeuksien vahvistamiselle lainsäädännöllä on ilmeinen. On varmistettava minimipalkka, luottamusmiehen asema ja liittojen kanneoikeus. Nykyiset sopimukset umpeutuvat jo pian. Ministeri Haatainen, mitä hallitus aikoo tehdä työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Yrttiaho on oikeassa siinä, että suomalainen työelämä ja työmarkkinat ja työntekijöitten työehdot pohjautuvat ja perustuvat hyvin vahvasti työehtosopimuksiin ja yleissitovuuteen, ja kyllä se huoli on suuri siitä, että metsäteollisuus ensin ja teknologiateollisuus nyt perässä ovat uudelleenorganisoitumassa työnantajapuolella. Syksy näyttää sen, mikä on yleissitovuuden tilanne. Toivon, että tilanne pysyy samankaltaisena eli että yleissitovuus säilyy ja että meidän valtakunnalliset työehtosopimukset olisivat se pohja ja runko. Mikäli näin ei ole, niin olemme sitten ihan toisenlaisessa tilanteessa, ja totta kai hallitus siinä tilanteessa joutuu arvioimaan ja puntaroimaan mahdollisia toimenpiteitä.

Aivan oikein, edustaja Halla-aho. Teidän mieliksenne.

Sisäministeriö julkaisi eilen toimintaohjelman, jossa ehdotetaan muun muassa, että paperittomien tulisi voida asioida esimerkiksi poliisin luona ilman pelkoa välittömästä palauttamisesta. Tämä on hyvä ehdotus.

Ärade talman! För att kunna integrera sig behöver man trygghet, stabilitet och framtidstro. Det är inte möjligt om man behöver vara rädd för myndigheter eller om man är åtskild från sin familj och tyngs av oro för deras välmående. Vi alla vet att om någon av våra anhöriga är sjuk eller i fara så syns det i allt vad vi gör; i vår sömn, i vårt välmående och förmåga att fungera.

Meidän poliitikkojen ja viranomaisten tehtävänä on turvata perusoikeuksien toteutumisen mahdollisuus — se, että jokaisella asukkaalla voi olla hyvää elämää. Puhuessaan oikeudesta perheeseen ja perheenyhdistämiseen on helppo ymmärtää sen dramaattinen tärkeys elämänlaadulle. [Puhemies koputtaa] Hallitus sopi hallitusneuvotteluissa paperittomien suojelusta mutta myös perheenyhdistämisen helpottamisesta. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa ministeri Ohisalo, odotamme hallituksen esityksiä, [Puhemies: Aika!] miten työ perheiden yhdistämisen helpottamiseksi etenee. — Kiitos.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tack till ledamot Biaudet för en väldigt bra fråga. Som ni säger, familjen är väldigt viktig för oss alla.

Totta kai perhe on aivan keskeinen tekijä, tärkeä hyvinvointia tuottava asia meille jokaiselle, ja perheenyhdistäminen helpottaa ihmisten yhteiskuntaan integroitumista ja kiinnittymistä.

Som ni säger, vi borde faktiskt hjälpa folk mer att integreras i det här samhället.

Hallitusohjelmassa olemme sopineet yhdessä, että valmistelemme tarvittavat säädösmuutokset ulkomaalaislakiin toimeentuloedellytyksen poistamiseksi kansainvälistä suojelua saavien alaikäisten henkilöiden perheenjäsenten oleskeluluvan edellytyksenä. Lisäksi selvitämme perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia ja arvioimme muita mahdollisia säädösmuutostarpeita hallitusohjelman mukaisesti ja erityisesti yhdenvertaisuusvaltuutetun viime keväänä julkaistussa selvityksessä nimeltä [Puhemies koputtaa] ”Lapset ilman perhettä — kansainvälistä suojelua saaneiden alaikäisten perheenyhdistäminen” esitettyjen näkemysten pohjalta. Tätä työtä teemme.

Arvoisa puhemies! Elpymisrahasto on nyt tapetilla. Se on maamme ja kansamme kohtalonkysymys. Julkisuudessa on ollut vihjailuja siitä, että hallitus olisi ulkovaltojen ohjailtavana ja painostuksen alla. Olen täällä salissa esittänyt samansuuntaisia epäilyksiä. Pääministeri ei ole paikalla, ja eurooppaministerikin on luikkinut piiloon. Arvoisa ministeri Vanhanen, kuinka te kehtaatte edelleen toimia tuollaisen maanpetoksellisen hallituksen tukena?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Kysymyksen viimeiseen osaan liittyi kyllä melkoinen väite. Mietin, vastaanko koko kysymykseen ollenkaan. [Maria Guzenina: Ei kannata!]

Me emme ole myöskään ulkovaltioiden ohjailtavana. Me olemme yksi unionin perussopimuksen allekirjoittajista, sen täysivaltainen jäsen, neuvottelukumppani siellä. Se, onko tämä kohtalon kysymys, kannattaa suhteuttaa. Kannattaa suhteuttaa esimerkiksi siihen liittyvät taloudelliset vastuut niihin kymmeniin miljardeihin, joita me ihan omasta takaa otamme maailmalta velkaa nyt tämän kriisin aikana.