Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps) | Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok) | Suullinen kysymys Fortumin irtautumisesta Venäjältä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kysymys vientisatamien asemasta TEN-T-verkossa (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kysymys  tuomioistuinlaitoksen  toimintaedellytysten  turvaamisesta  (Mirka Soinikoski vihr) | Suullinen kysymys disinformaation torjunnasta (Johanna Ojala-Niemelä sd) | Suullinen  kysymys  kotimaisen  energiapuun  käytön  lisäämisestä  (Hannu  Hoskonen kesk) | Suullinen kysymys palestiinalaisten auttamisesta (Suldaan Said Ahmed vas) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on kova pula hoitohenkilökunnasta, mutta tästä huolimatta hoitajille ei haluta maksaa kilpailukykyisiä palkkoja. Yle raportoi tammikuussa, että Ruotsissa ja Norjassa hoitajan tilille jää kuukaudessa 600—2 000 euroa enemmän.

Koronapandemian aikana yritykset saivat miljoonatuet kierros toisensa jälkeen, ja maaliskuussa hallitus kaksinkertaisti ilmastokehitysavun. Sote-uudistuksen myötä perustettujen hyvinvointialueiden johtohenkilöille tuntuu myös riittävän rahaa. Palkat ovat jopa 17 400 euroa kuussa. [Eduskunnasta: Ohhoh!]

Pääministeri Marin, te ja puolueenne olette ennen monia edellisiä vaaleja luvanneet hoitajille vaikka mitä. Lupauksille käy kuin vappusataselle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Pääministeri Marin, tällaisten vaalilupauksien sijaan voisitte tehdä asialle jotakin. Panostakaa hoitajien palkkoihin, panostakaa siihen, että saadaan lisää hoitajia, panostakaa potilasturvallisuuteen. Miksi ette tee näin?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä julkisen sektorin palkkaneuvottelut käynnissä. Tältä osin tilanne on se, että on asetettu sovittelulautakunta, joka tällä hetkellä hakee ratkaisuesitystä, jonka se voi osapuolille esitellä. Itse arvioisin — en tarkkaan tiedä, mutta arvioisin — että todennäköisesti ensi viikolla tällainen esitys saadaan aikaiseksi, ja sitten osapuolet sitä käsittelevät. Pääministerinä tietenkin toivon, että esitys olisi sellainen, että se olisi eri osapuolten hyväksyttävissä niin, että esimerkiksi työtaistelutoimenpiteille ei olisi tarvetta.

Tällaisessa maailmanajassa olisi äärettömän tärkeää, että meillä olisi vakautta yhteiskunnassa, ja vakautta lisää se, että asioista kyetään sopimaan, myös julkisen puolen palkkaratkaisusta. Itse pääministerinä tietenkin tätä kantaa edustan.

Haluan myös kertoa niistä toimista, joita hallitus on tehnyt sote-sektorin eteen. Olemme muun muassa tehneet laajan, mittavan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, jota usea hallitus on yrittänyt saada aikaiseksi. [Leena Meren välihuuto] Tällä vaalikaudella se on tehty. Olemme säätäneet hoitajamitoituksen, jonka yhtenä tarkoituksena on se, [Timo Heinonen: Te olette vain pahentaneet tilannetta! — Välihuutoja] että työtaakkaa jaettaisiin, hoitohenkilökunta jaksaisi paremmin ja ala olisi vetovoimaisempi ja houkuttelevampi. [Puhemies koputtaa] Ja lisäksi viikon hoitotakuu on mittava satsaus hallitukselta sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Juvonen.

Arvoisa herra puhemies! Hyvä ja riittävä palkka tuo vakautta. Koronapandemian aikana hoitajat olivat se ihmisryhmä, joka ei voinut jäädä etätöihin vaan jonka täytyi venyä ja hoitaa potilaat. Hoitajia ei houkuteltu venymään porkkanalla vaan kepillä. Valmiuslaki otettiin käyttöön, ja hoitajat velvoitettiin töihin sen sijaan, että heitä olisi kuunneltu ja heidän uupumuksensa olisi otettu vakavasti. Tällöin hallitusta ei potilasturvallisuus kiinnostanut.

SDP on luvannut, että hoitajien työolot ja palkkaus laitetaan sellaiselle tasolle, jolla henkilöstöresurssit turvataan ja ala säilyttää houkuttelevuutensa nuorten silmissä. [Ben Zyskowicz: Ne on näitä vaalipuheita!] Hallituksen asenne hoitajia kohtaan tuntuu kuitenkin pysyneen ennallaan, sillä hoitajien työtaistelun aikana perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén on väläytellyt lakeja, joilla hoitajat pakotettaisiin töihin lakon aikana tai heitä jopa estettäisiin irtisanoutumasta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohoh! — Huhhuh!]

Ministeri Lindén, mitä aiotte tehdä, jos hoitajat toteuttavat joukkoirtisanoutumisensa? Miksi ette ratkaise hoitajien tilannetta lupaustenne mukaisesti ja ratkaise samalla potilasturvallisuutta? [Välihuutoja]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lindén.

Arvoisa puhemies! Otetaan ensiksi tämä potilasturvallisuuslaki. Se oli välttämätöntä, että se valmisteltiin. Valviran ylijohtaja Henriksson kiinnitti erittäin vakavaa huomiota siihen, että pahimmillaan, varsinkin tämän viikon alussa tiistaina, suojelutyön saanti oli niin vähäistä, että se uhkasi välittömästi — jos keskiviikkoaamu olisi tullut vielä lakon aikana — potilaiden henkeä ja terveyttä vakavalla tavalla. Me emme kuitenkaan onneksi tarvinneet sitä lakia siinä tilanteessa, koska lakko päättyi, ja nyt olemme uudessa tilanteessa, jossa kaikki huomio on nyt laitettava tänne neuvotteluihin.

Sanonpa ihan suoraan näin, että henkilökohtaisesti minä — hyvätuloisena, lääkäritaustaisena — olen valmis mielelläni maksamaan enemmän veroja, jotta meidän julkisen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon työntekijät saisivat paremmat palkat. Tässähän ovat nimittäin neuvotteluosapuolina [Petri Hurun välihuuto] kuntatyönantaja KT, joka edustaa veronmaksajia, ja sitten hoitoalan ammattiliitot. [Leena Meri: Ei kunnilla ole rahaa!] Toivon vilpittömästi, että siellä saadaan myönteinen palkkakehitys aikaiseksi. [Jukka Gustafsson: No niin, siinä se tuli! — Timo Heinosen välihuuto]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Östman.

Arvoisa puhemies! Hoitajien työtaistelutoimet uhkaavat jatkua joukkoirtisanoutumisilla reaktiona potilasturvallisuuslain valmisteluun. Kriittisiä tehtäviä sairaaloissa ja vanhustenhuollossa voi jäädä hoitamatta. Hoitajat väsyvät yhä pahemmin. Syntyvät vauriot terveydenhuoltoomme eivät korjaudu hetkessä. Hoitovelan purkamiseen tarvittaisiin vähintään 300 miljoonan panostukset vuodessa ja hoitajien palkkaukseen saman verran. Yhtälö on yksinkertainen. Jos palkkaa halutaan hoitajille lisää, jos hoitojonot halutaan purkaa ja jos sote-uudistus halutaan hoitaa kunnialla, on lisättävä hyvinvointialueiden rahoitusta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!]

På vilket sätt har regeringen tänkt lösa finansieringen till välfärdsområdena?

Kysyn ministeriltä: mikä on ratkaisunne hyvinvointialueiden rahoitukseen?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lindén.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys. Hyvinvointialueiden rahoituslaissa on varauduttu yhden prosentin reaalikasvuun, yhden prosentin reaalikasvuun. Onko se paljon vai onko se vähän? Sen lisäksi tulee kustannustason muutos, eli jos palkat nousevat, siellä on hyvinvointialueiden indeksi, josta 60 prosenttia painoarvolla määräytyy yleisestä ansiotasokehityksestä, 30 prosenttia kuluttajahintaindeksistä ja 10 prosenttia työnantajien sosiaaliturvamaksusta, eli valtio tulee tätä kautta osallistumaan täysimääräisesti niihin ratkaisuihin, jotka sitten on käytännössä siellä neuvottelupöydissä tehty.

Me tarvitsemme julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon lisää rahaa. Minun oma arvioni on se, että me olemme Suomessa pelkästään terveydenhuollon osalta jäljessä yhden miljardin verran, [Timo Heinonen: Se on pieni raha tälle hallitukselle!] mutta kuten pääministeri totesi, tämä hallitus on 400 miljoonaa euroa laittanut lisää, paljon enemmän kuin kaksi edellistä hallitusta yhteensä. Me olemme tehneet mittavia uudistuksia, mutta kukaan ei voi laittaa miljardia kerralla. Se on seuraavan neljän viiden vuoden ohjelma, ja se tullaan toteuttamaan. [Leena Meri: Eli seuraavan hallituksen tehtävä, niinkö? — Ben Zyskowicz: Mistähän se 400 on otettu? Oletteko säästäneet jostain muualta?]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Katsotaanpa nyt ihan rehellisesti teidän talouspolitiikkaanne ja hyvinvointivaltion rahoitusta ja tätä sote-litaniaa, jonka pääministerikin jälleen luetteli vastauksessaan. Sote-uudistuksesta, kuten edustaja Östman kuvasi, puuttuu rahaa täytäntöönpanosta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki hyvinvointialueet eivät kykene siirtämään palveluita siinä määräajassa, jonka te olette säätäneet. Tämä ei tapahdu.

Eikä tässä vielä kaikki. Hoitajamitoitus, hoitotakuun kiristäminen — näihinkään ei ole riittävästi varattu rahaa. [Petri Huru: Seuraava hallitus hoitaa!] Ajatelkaa: te teette lainsäädäntöä, mutta raha ei seuraa sitä. Se tarkoittaa, että teidän päätöksenne ovat pelkkää paperia. Tuo on kulissi. Se on kulissi, että te olette parantaneet näitä palveluita. Raha ei seuraa.

Arvoisa hallitus, kysyn teiltä: oletteko ehkä haukanneet liian suuren palan? Tässä samaan aikaan, kun puhutaan hoitajien palkoista ja näihin edellä mainitsemiinikaan asioihin ei ole rahoitusta, kertokaa: Mitä te vastaatte hoitajille, jotka odottavat lisää palkkaa? Mitä te vastaatte kansalaisille, jotka teidän puheidenne perusteella odottavat parempia palveluita? [Ben Zyskowicz: Vastahan tästä asiasta on säädetty laki!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lindén.

Arvoisa puhemies! Hoitohenkilökriisi on pitkälti koko Euroopan yhteinen haaste, joka johtuu siitä, että meillä suuret ikäluokat ovat tällä hetkellä saavuttamassa 80 vuoden iän, jossa hoidon tarve yleensä voimakkaasti lisääntyy, vaikka he ovat terveempiä kuin kahdeksankymppiset ovat koskaan historiassa aikaisemmin olleet, ja työmarkkinoille tulevat samaan aikaan ikäluokat, jotka ovat vain puoliksi tämän suuruiset. Tämä on kaikissa EU-maissa yhteinen haaste.

Me tarvitsemme aivan kaiken, mitä tässä pitää tehdä. Me tarvitsemme työkulttuurin muutoksen terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Me tarvitsemme siellä työnjakojen uudistuksen. Me tarvitsemme koulutuksen uudistuksen. Ei riitä, että koulutuspaikkoja lisätään, koska jos koulutukset jäävät kesken eikä sieltä valmistuta, me tarvitsemme ihan uudenlaisen toimintakulttuurin sinne, ja osana sitä me tarvitsemme myös palkkatason nostoa. [Vilhelm Junnila: Mitä te teette?] Tämä on aivan selvä asia. Parempaa johtamista.

Nämä, joita äsken luettelitte, on rahoitettu: 264 miljoonaa hoitajamitoitukseen, 95 miljoonaa hoitotakuuseen, 30 miljoonaa lastensuojelumitoituksen parantamiseen, 40 miljoonaa asiakasmaksujen alentamiseen. Ne on kaikki rahoitettu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä te teette? — Jukka Gustafsson: Kuulostaa hyvältä! Eikö tämä riitä? — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Tavio.

Herra puhemies! Katsoin tuolta työvoimatoimiston, nykyisen TE-toimiston sivuilta, että työkkärissä on vapaita hoiva-alan paikkoja lähes 6 000. Hoiva-alan työvoimapulahan on aivan huutava, ja tätä kriisiä on jatkunut jo pitkään. Ihmisten, jotka ovat Suomessa maksaneet veroja ehkä koko elämänsä, eikö heidän nyt tulisi päästä hoitoon ja saada sitä hoivaa, josta he ovat verojaan hyvinvointivaltiolle maksaneet? Ministeri Lindén tässä esitti, että te haluaisitte korjata tämän asian nostamalla verotusta. Perussuomalaiset ovat esittäneet, että me haluaisimme taas leikata esimerkiksi kehitysavusta, johon te laitatte 1 300 miljoonaa euroa joka vuosi. Ja nyt hallituksen ratkaisu näyttää olevan tähän hoiva-alan hätähuutoon se, että te olette valmistelleet näitä uusia pakkolakeja ja jopa valmistelitte jotain irtisanomista estävää lakia, joka ei sovi yhtään [Leena Meri: Perustuslain vastainenkin ilmeisesti!] länsimaiseen oikeuskulttuuriin. Onko, pääministeri Marin, nyt tosiaan reilua, että kun naisvaltaiselle, pienipalkkaiselle alalle tarvittaisiin lisää rahaa, niin te valmistelettekin näitä pakkolakeja?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Nyt on hyvä erottaa kaksi eri kysymystä. Ensinnäkin tämä palkkaratkaisu, josta neuvotellaan. Kuten kuvasin aikaisemmin, tähän on asetettu sovittelulautakunta, joka nyt etsii ratkaisua. Mistä tuo ratkaisu voisi löytyä? Itse ainakin pidän tärkeänä sitä, että tälle lautakunnalle annetaan työrauha muodostaa sen kaltainen ratkaisu, joka kävisi eri osapuolille. Se on tie ulos näistä työtaistelutoimenpiteistä tai niillä uhkaamisesta, ja että me löytäisimme nyt palkkaratkaisun julkiselle sektorille ja annamme lautakunnalle työrauhaa löytää tämä ratkaisu. On minun toiveeni pääministerinä, että tämä tapahtuisi mahdollisimman nopeasti.

Ja sitten toinen kysymys on se, että esimerkiksi ministeri Lindén joutuu ministerin vastuulla huolehtimaan, kuten koko hallitus joutuu huolehtimaan, myös että esimerkiksi työtaistelutoimenpiteiden aikana ihmisten henki ja terveys eivät vaarannu sellaisella tavalla, joka on peruuttamatonta. Meillä on vastuu myös siitä, että työtaistelutoimenpiteet eivät johda sellaiseen tilanteeseen, jossa esimerkiksi suomalaisia ihmisiä kuolisi. Tämäkin pitää ottaa vakavasti. Mutta ilman muuta me kaikki haluamme ja toivomme, että neuvotteluratkaisu löydetään neuvottelupöydässä mahdollisimman pikaisesti, ja nyt sovittelulautakunta tekee työtänsä.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Sarkomaa.

Arvoisa herra puhemies! Nyt olisi koko hallituksen reilua myöntää se asia, että teidän esittelemänne ja eduskunnan hyväksymä, kokoomuksen vahvasti vastustama aluehallintouudistus valuttaa rahoja hallintoon ja osaltaan sitten leikkaa rahoja palveluista, ja se heikentää palkanmaksukykyä. Se on fakta.

Työmarkkinaneuvottelut eivät kuulu eduskuntaan. On tärkeää, että annetaan työrauha, jotta löytyy sellainen sopu, jossa aidosti parannetaan hoitoalan veto- ja pitovoimaa, mutta me voimme paljon tehdä. Hallituksenkin täytyy tehdä oma osuutensa siinä, miten parannetaan hoitoalan vetovoimaa. Te asetitte työryhmän, jossa alettiin käsittelemään toimia, joilla todellakin parannettaisiin alan houkuttelevuutta ja työoloja. Marraskuussa työryhmä perustettiin, ja sitten tammikuussa uutisoitiin, että työryhmän esityksiä puidaan kevään kehysriihessä. Luvattiin puida toimenpiteitä, että alan veto- ja pitovoima paranee. Mitä tapahtui?

Kysynkin nyt, pääministeri: Käsiteltiinkö luvattuja hoitoalan lisätoimia kehysriihessä, tai jos ei, niin miksi ei? Ja milloin hallitus aikoo tässä toimia? Eikö nyt olisi korkea aika kantaa myöskin oma vastuu tässä tärkeässä asiassa?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Me emme käsitelleet tätä kokonaisuutta. Ilman muuta kysymys on tärkeä. [Ben Zyskowicz: Miksi te ette käsitelleet?] Tätä työtä tehdään ja tätä tullaan jatkamaan. Itse kannan suurta huolta siitä, että meidän julkinen sektori olisi vetovoimainen niin hoitoalalla kuin myös muutoin julkisen sektorin tehtävissä. Me tarvitsemme lisää työntekijöitä, me tarvitsemme vetovoimaa, me tarvitsemme myös pitovoimaa, aivan kuten edustaja Sarkomaa tässä hyvin kuvasi.

Tässä kehysriihessä me keskityimme tähän ulkopoliittiseen, turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Ennen muuta hallitus keskittyy nyt niihin toimiin, jotka Ukrainan sodasta seurasivat — niihin tarpeisiin, joita meillä on esimerkiksi oman puolustuksemme ja sisäisen turvallisuuden vahvistamisessa. Tämä oli nyt se pääasiallinen kysymys, mitä me käsittelimme, mutta se ei tarkoita, etteivät esimerkiksi hoiva-alan tai muun julkisen sektorin pitovoima ja vetovoima olisi tärkeitä asioita. Ja kyllä, tämä asia on meidän työpöydällämme, ja tätäkin me hoidamme. [Ben Zyskowicz: Olisiko sen toisen päivän voinut käyttää näihin asioihin?]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Juuso.

Arvoisa puhemies! Koronapandemian ensimmäiset kaksi vuotta koettelivat Suomea toden teolla. Sen seurauksena huomasimme, että meillä on aivan liian vähän sairaala- ja tehohoitopaikkoja, mutta onneksi meillä on ammattitaitoisia ja tunnollisia hoitajia, jotka pelastivat. Kiitoksena loputtomista työvuoroista, ylitöistä ja uskomattomasta joustamisesta he saivat kuulla paljon kehuja ja jotkut jopa itse tulostettavan kiitoskortin. Eikä tässä vielä kaikki. Kahden vuoden koronapotilaiden hoitamisen jälkeen keksitte pakkorokotukset, ja nyt sitten uhkasitte pakkotyöllä. Minusta tuntuu, että te ette nyt oikein ymmärrä, mitä te olette tekemässä. Ajatteletteko te todella, että Suomen hoitajapula korjataan ruoskalla ja raipalla?

Arvoisa hallitus, hoitajien palkat ovat alhaisia työn vaativuuteen nähden. Tähän asti hallitus toisensa jälkeen on sulkenut silmänsä tältä ja hokenut, ettei sovi sekaantua työmarkkinaosapuolten neuvotteluihin. Kuinka pitkään aiotte tätä tehdä, vai odotatteko vain suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän sortumista hoitajapulaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lindén.

Arvoisa puhemies! Yhdyn kysymyksen siihen kohtaan, jossa kuuntelin tarkkaan: sanoitte, että hoitajien palkat ovat alhaiset ja edelliset hallitukset eivät ole tehneet tälle asialle juuri mitään. Me olemme yrittäneet parhaamme, mutta olemme tällä hetkellä erittäin haastavassa tilanteessa, joka syntyi tämän koronan myötä. Olen aivan samaa mieltä siitä, että Suomessa tehohoitopaikkoja on liian vähän. Niitä on 252 kappaletta, ja parhaimmillaan niistä 83 oli koronapotilaiden käytössä. Siellä tehtiin todella pitkiä vuoroja, tehtiin työtä yötä päivää.

Meidän on tehtävä, niin kuin olen täällä usein sanonut, kaikki mahdolliset asiat meidän hoitojärjestelmän, julkisen terveydenhuollon tukemiseksi ja vahvistamiseksi. Me olemme muita Pohjoismaita jäljessä tässä rahoituksessa. Se on pitkä ohjelma, mutta ei liian pitkä. Kuten sanoin, noin viidessä vuodessa me saamme kurottua tämän umpeen. Nykyinen hallitus on tehnyt siinä enemmän kuin edelliset hallitukset yhteensä, ja toivottavasti pystymme jatkamaan tätä kehittämistyötä. [Ben Zyskowicz: Tulokset puhuvat puolestaan! Tyhjää puhetta!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Östman.

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin edustaja Purra totesi, sote-uudistuksen tavoitteet uhkaavat hautautua rahoituksen ollessa riittämätön. Hyvinvointialueilla kiire on valtava ja hallituksen asettama aikataulu tiukka. Samalla paisutetaan julkista sektoria, kun perustetaan omia in-house-yhtiöitä. Kilpailutuksia ei juuri järjestetä, ja hoitojonojen purkua hidastetaan poistamalla Kela-korvaus.

Arvoisa ministeri, jos ja kun meillä on mainitsemanne yhden miljardin aukko, haluaisin kuulla: miten hallitus aikoo varmistaa sen, että hyvinvointialueet pystyvät aloittamaan toimintansa riittävästi rahoitettuina ja toimintakykyisinä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lindén.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa tammikuussa 23 rahoituksella, joka on 22,3 miljardia euroa. Se on 2 miljardia enemmän kuin rahoitus oli vuonna 2020, koska kunnat ovat, ja kuntayhtymät, lisänneet tässä viime vuosina menoja. Silti tästä lisäyksestä on nytten koronan aiheuttamat ylimääräiset menot korjattu pois. Eli nyt kysymys on siitä, että se rahoitus vastaa vähintään ja itse asiassa enemmän nykyistä tilannetta. Sen jälkeen rahoitus alkaa kasvaa viidellä eri mekanismilla, sillä indeksillä, jonka jo kuvasin, ja kaikilla niillä uusilla tehtävillä, joita säädetään. Niiden rahallinen arvo on tällä hetkellä näkemykseni mukaan noin 400 miljoonaa euroa. Sitten sinne tulee vuotuinen reaalikasvu. Totesin, että verrattuna muihin Pohjoismaihin me olemme itse asiassa miljardin tai jopa puolitoista jäljessä, ja se on pitkä tie kuroa se umpeen. Se ei käy yhdessä vuodessa, mutta se on mahdollista tehdä viidessä vuodessa. [Jukka Gustafsson: Oppositio ei pärjää millään ministeri Lindénille! — Naurua — Ben Zyskowicz: Kyllä hän numeroita osaa paremmin pyörittää, myönnetään!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Huru.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hyvinvointialueilla on rahoitusongelmia hoitajien palkkojen lisäksi, esimerkiksi pelastusalalla. Siksi onkin suorastaan irvokasta, että samaan aikaan, kun pelastusala kärsii rahoitusvajeesta ja hoitajat käyvät työtaistelua, rahaa riittää kuitenkin poskettomien palkkojen ja palkkioiden maksuun sekä piilopuoluetukiin. Nyt kun aluevaalit on käyty ja naamiot riisuttu, näkyykin vain poliitikkojen ahneet kasvot. Esimerkiksi meillä Satakunnassa aluevaltuusto päätti kääriä hihat heti kautensa alussa ja ruveta hommiin, nimittäin nostaakseen omia palkkioitaan ja puolueiden ryhmärahoja.

Arvoisa puhemies! Kysynkin pääministeriltä: onko hallituksella valmiutta suitsia hyvinvointialueiden rahankäyttöä tarvittaessa vaikka lakimuutoksin, jotta rahat kohdentuisivat palkkioiden sijaan alueiden ydintehtäviin ja palveluiden turvaamiseen, esimerkiksi hoitohenkilöstön palkkaamiseen?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! En nyt osaa arvioida, kuinka pieni prosentuaalinen osuus on tämä, mitä äsken kuvasitte. Kyllä se iso potti, se yli 20 miljardia, minkä ministeri Lindén tässä kuvasi, [Jani Mäkelä: Eikö ole mitään merkitystä moraalilla hallitukselle?] menee näiden tehtävien hoitamiseen, pääasiassa palkkoihin, mutta myös tietenkin laitteisiin, koneisiin, kaikkeen siihen, mitä siellä tehdään ja tarvitaan, eli kyllä se iso rahakokonaisuus menee näiden tehtävien hoitamiseen. Tämä on työvoimavaltaista alaa, ja siellä iso osa näistä rahoista, totta kai, kuluu ihmisten palkkoihin, muun muassa. [Sanna Antikainen: Ja demareiden taskuihin!]

Nämä hyvinvointialueet itse, totta kai, päättävät myös siitä, millä tavalla ne hallintonsa järjestävät. Emme me sanele valtion suunnalta yhtä mallia järjestää esimerkiksi päätöksentekoa. Meillä on vaalit käyty, meillä on valtuustot, ja valtuustot sitten päättävät siitä hallinnosta, mitä siellä hyvinvointialueella tehdään, niistä tehtävistä, myös palkkioista ja palkkauksesta, mitä siellä harjoitetaan. [Sanna Antikainen: Kepu ja demarit!] En näe, että tämä on niin kuin tässä isossa potissa iso kysymys. Ymmärrän totta kai, että poliittisesti se on herkullinen tarttua ja se on herkullinen nostaa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Moraalilla ei ole merkitystä, sanoi pääministeri! — Petri Hurun välihuuto] ikään kuin asettaa vastakkain hoitajien palkat ja sitten demokraattiset päätöksentekijät, mutta itse kyllä näen, että demokratiallekin on sijaa, ja kyllä sekin saa maksaa.

Puhemies Matti Vanhanen

Myönnän viimeisen kysymyksen tästä aiheesta alkuperäiselle aiheen kysyjälle, edustaja Juvoselle.

Kiitos, arvoisa puhemies! Sote-alalle tarvitaan viisivuotinen palkkaohjelma, jossa palkkaus nousee vuosittain 3,6 prosenttia normaalien sopimuskorotusten lisäksi.

Olen tehnyt pitkän työuran hoitajana ennen eduskuntaa. Siihen sisältyy muun muassa 15 vuotta yötyötä. Oli hyvin usein niin, että aamulla sama hoitaja jatkoi iltaan saakka. Kun tulin yövuoroon, sama hoitaja oli siellä minua vastaanottamassa. Miksi potilasturvallisuus ei silloin ole kiinnostanut? Miksi niihin ongelmiin, mitä terveydenhuoltoalalla on ollut, ei ole aikaisemmin puututtu? Hyvä hallitus: tehkää nyt kaikkenne, että toteutatte nämä jalot puheenne ja teette jotakin. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä]

Kutsumus ei elätä. Hoitaja tarvitsee kunnon palkan. Rahat tai henki, sanottiin ennen, mutta nyt se on kuulkaa niin, että hoitaja tai henki. Kun se hoitaja lähtee, niin se henki menee. Tyhjällä osastolla kukaan ei hoida potilasta. Kannustan lukemaan kirurgi Ari Leppäniemen kirjoituksen Helsingin Sanomista. Hän sanoo: ”Terveydenhuoltojärjestelmä uhkaa luhistua päättäjien lyhytnäköisyyteen.” Onko näin? [Jari Myllykosken välihuuto]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lindén.

Arvoisa puhemies! Kirurgi, ylilääkäri, professori Ari Leppäniemi oli minun läheinen työtoverini Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. [Arja Juvonen: Viisas mies!] Hän on Suomen johtavia valmiuden ja kirurgisen katastrofilääketieteen edustajia. Olen aivan samaa mieltä hänen kirjoituksensa sisällöstä. Hän oli myös erittäin huolissaan siitä, mihin tiistaina tällä viikolla oli johtamassa liian vähäinen suojelutyön määrä, ja sen takia itse olin osaltani tässä nykytehtävässä virkavastuulla valmistelemassa sitten tätä potilasturvallisuuslakia.

Me olemme erinomaisen edustaja Juvosen kanssa usein sosiaali- ja terveysvaliokunnassa muistelleet yhdessä töitämme terveydenhuollossa. Itse tässä muistan esimerkiksi erään pääsiäisen — koska juuri oli pääsiäinen — jolloin päivystin kiirastorstaista maanantai-iltaan asti. [Ben Zyskowicz: Juvosen kanssa! — Naurua] Eihän siellä onneksi enää tällaisia työvuoroja terveydenhuollossa tehdä. Nykyisin pyrimme inhimillisempiin työvuoroihin. Ja meillä on tällä hetkellä enemmän hoitohenkilökuntaa töissä kuin on ollut koskaan, mutta sitä ei ole silti riittävästi. Tämä on se haaste.

Arvoisa puhemies! Viimeistään Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut turvallisuusympäristömme. Se heijastuu myös sisäiseen turvallisuuteen: kun varaudumme torjumaan esimerkiksi kyber- ja hybridiuhkia, etulinjassa ovat monessa tapauksessa sisäisen turvallisuuden viranomaiset. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat yhteen. Sisäisen turvallisuuden huomiointi osana kokonaisturvallisuutta puuttuu kuitenkin käytännössä kokonaan muutoin varsin laaja-alaisesta hallituksen tuoreesta UTP-selonteosta.

Lisäksi Ruotsin viime päivien mellakat ovat vakava muistutus siitä, että meilläkin jengiytymisen suhteen on paljon tehtävää, jotta emme ajaudu Ruotsin tilanteeseen. Tähän kokoomus on esittänyt omat keinonsa.

Kysyn pääministeriltä: miten hallitus aikoo huolehtia Suomen kokonaisturvallisuudesta yhä haasteellisemmaksi käyvässä turvallisuusympäristössä?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Sisäministeri Mikkonen ei valitettavasti ole tänään paikalla [Sofia Vikman: Kysyin pääministeriltä!] vastaamassa tarkemmin näihin kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa tai edustaja Vikmanin kysymyksessä esitettyihin huomioihin. Hän varmasti pystyisi paljon syvemmällä tasolla näitä kokonaisuuksia kommentoimaan, mutta esimerkiksi osana tämän kehysriihen päätöksiä kohdistimme mittavasti lisärahoitusta sisäiseen turvallisuuteen, paitsi maanpuolustukseen niin myös sisäiseen turvallisuuteen: kyberturvallisuuden vahvistamiseen, hybridiuhkien torjumiseen ja kokonaisuudessaan siihen, että Suomi myös tästä näkökulmasta olisi turvattu tässäkin erittäin vaikeassa eurooppalaisessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Kannan myös itse huolta kaikista näistä ilmiöistä, joita mainitsitte. Tältäkin osin työtä on tehty ja työ on käynnissä, ja sisäministeri varmasti voisi tarkemmin tätä kokonaisuutta avata, mikäli hän olisi tänään paikalla.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta, nousemaan seisomaan ja huomioimaan sen, että aihevastaava ministeri, ministeri Mikkonen, ei ole paikalla. — Edustaja Vikman.

Arvoisa puhemies! Kauniista sanoista huolimatta kehysriihi oli sisäisen turvallisuuden näkökulmasta suuri pettymys. Poliisi ei saanut tarvitsemaansa. Julkisen talouden suunnitelmassa poliisille esitetään 9 miljoonan korotusta. Siteeraan sisäministeriön tiedotetta: ”Päätös on merkittävästi vähemmän kuin sisäministeriö on esittänyt, eikä se mahdollista poliisin toiminnan tason säilyttämistä vuoden 2022 tasolla.” Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta korvaamattoman arvokasta työtä tekevää poliisia tarvitaan nyt kenties enemmän kuin koskaan. Poliisi on ensilinjassa torjumassa esimerkiksi hybridivaikuttamista. On täysin väärä aika tehdä päätös, joka heikentää poliisin toimintaedellytyksiä.

Kysyn valtiovarainministeriltä: miksi hallitus ei turvaa poliisille rahoitusta, joka mahdollistaisi poliisin toiminnan tason edes nykytasolla?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen kysymys on äärimmäisen hyvä viitatessaan siihen, miten ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kietoutuvat yhteen. Pääministeri aiemmassa puheenvuorossaan kuvasi, että tämän kehysriihen pääviesti ja poliittinen ydinsisältö keskittyivät suomalaisten turvaamiseen kaikissa olosuhteissa. Poliisin määrärahoista tässä salissa on keskusteltu paljon. Niihin on tehty myös paljon parannuksia. Se on näkynyt myös poliisin henkilötyövuosien eli poliisien määrän lisääntymisenä. Toivottavasti, edustaja Vikman, ryhmänne muistaa myös tämän: nämä päätökset, joita on tehty pitkin vaalikautta ja jotka kyllä ovat olleet tarkoituksellisesti nimenomaan lisäämässä arjessa näkyvyyttä poliisin tärkeälle työlle.

Mutta haluaisin ehkä juurisyiden kysymyksiin pureutua hiukan syvemmin. Te puhutte ikään kuin ongelmien hoitamisesta sitten, kun ongelmia on. Mutta tämän hallituksen politiikan ytimessä on ollut puuttua myös ongelmien juurisyihin. Siksi esimerkiksi olemme tehneet matkan varrella, erityisesti vaikeana korona-aikana, paljon satsauksia lapsiin ja nuoriin. Olen aivan varma, että ne ovat pohjimmiltaan päätöksiä myös yhteiskunnan eheyden ja turvallisuutemme vuoksi. [Jukka Gustafsson: Hyvä, oikein hyvä!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Tolvanen.

Arvoisa herra puhemies! Lapsiin ja nuoriin pitää aina satsata, se on tosiasia, mutta valitettavasti lasten ja nuorten vakavat väkivaltarikokset ovat lisääntyneet. Jengiytyminen on lisääntynyt. Meillä on katujengejä. Asioita käsitellään oikeudessa, ja pelkäänpä vain, että jonkun vuoden kuluttua meillä on samoja ilmiöitä kuin mitä nyt on Ruotsissa. Näitä pitää ennaltaehkäistä, ja meillä on kymmenen kohdan ohjelma, millä tätä ehkäistään. Se on vapaasti hallituksen käytettävissä.

Mutta tuohon rahoitukseen sanoisin: poliisi pyysi 50 miljoonaa — 40 miljoonaa henkilökuluihin — ja 9 miljoonaa sai. Poliisiylijohdon täytyy alkaa sopeuttamistoimet jo tänä vuonna, ja se vähentää noin 200—300 poliisimiestä vuoden alusta. Pelastustoimi tarvitsee kaksi ja puoli tuhatta uutta pelastajaa tämän vuosikymmenen aikana — se on hirveän iso määrä. Pelastajakoulutus ei saanut yhtään lisärahoitusta. Meillä valmistuu enintään 150 pelastajaa vuodessa, ja matematiikalla kun sen äkkiä laskee, niin meille tulee tuhannen pelastajan vaje vuosikymmenen vaihteessa. [Petri Hurun välihuuto] Sisäinen turvallisuus on hyvin läheisessä tekemisessä kokonaisturvallisuuden kanssa. [Puhemies: Kysymys!]

Arvoisa valtiovarainministeri! Miksei näitä tärkeitä toimijoita rahoitettu?

Puhemies Matti Vanhanen

Valtiovarainministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Sisäministeri voinee kertoa tarkemmin, kun pääsee paikalle — toivottavasti seuraavalle kyselytunnille — halutessanne näistä yksityiskohdista, mutta kuvaan tätä kokonaisuutta. Pääministeri kertoi sen äsken aivan suoraan: meidän painopisteemme niissä raameissa, missä talouden ratkaisuja tehtiin, [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] oli panostaa ja tehdä myös poikkeuslauseke, joutua valitettavasti käyttämään lisää yhteisiä varojamme sen hyväksi, että turvallisuus rajoillamme olisi varmasti huolehdittu kaikissa olosuhteissa. Se oli meidän erityinen painopisteemme [Petri Huru: Rajojen sisäpuolella ei niin väliä!] samoin kuin kyber- ja hybridiuhat, puolustusmenoista puhumattakaan. Tulkitsin, että vielä muutama viikko sitten kokoomus esitti vahvan tuen näille painopisteille, mitä hallitus toimilleen valitsi. [Ben Zyskowiczin välihuuto]

Pelastusalan koulutus: Edustajan kysymys tästä on hyvin tärkeä. Olemme sopineet ministeri Mikkosen kanssa, että sisäministeriö voi omilla ratkaisuillaan kohdentaa euroja ministeriön sisällä niin, että pelastusalan koulutustoiminta voidaan turvata kestävällä tavalla.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kinnunen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Teen nyt täsmällisen kysymyksen valtiovarainministerille: esittikö sisäministeri teille 50 miljoonan, noin 50 miljoonan perusrahoituksen takaamista vuodelle 23, ja te myönsitte yhdeksän? Te sanoitte, että te olette paneutunut juurisyihin. Te teetätitte poliisin rahankäytöstä selvityksen, joka osoitti, että perusrahoitus on pielessä. Ei löytynytkään mitään syytä, että poliisi hassaa rahansa. Nyt kun sitä perusrahoitusta pyydettiin se 50 miljoonaa, niin te asetatte sisäisen turvallisuuden ja ulkoisen turvallisuuden vastakkain, kun niitten pitäisi mennä käsi kädessä ja tukea sitä kokonaisturvallisuutta. Vastatkaa: kysyttiinkö 50:tä miljoonaa, ja miksi annoitte yhdeksän?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Aivan tarkkaan tuota sisäministeriön pyyntöä, yksittäistä momenttia, en muista, mutta kyllä, muistikuvieni mukaan sisäministeriö pyysi enemmän kuin mitä hallituksen kokonaisratkaisussa poliisille päädyttiin antamaan. Se noudattelee sitä samaa linjaa. Pyyntöjä muistaakseni oli pitkälti toista miljardia enemmän eri ministeriöistä, mihin lopulta oli euroja kohdennettavaksi, ja siitä huolimatta me jouduimme tekemään poikkeuksellisia talousratkaisuja tämän eteemme tulleen yllättävän ja ikävän turvallisuustilanteen vuoksi, jossa painopiste kohdistui puolustusmenoihin, rajaturvallisuuteen, kyber- ja hybridimenoihin mutta myöskin näihin energiapolitiikan ratkaisuihin, joita pidimme ja tunnistimme välttämättömäksi.

Haluan kuitenkin tarkentaa, ettei edustajan puheenvuorosta jää sellainen kuva, että hallituksen panokset Suomen poliisille on 9 miljoonaa, aivan näinhän se ei ole. Poliisin mittakaava on sadoissa miljoonissa. Sekin, aivan kuten edellisessä kysymyksessä esiin nostettu hoitoala, sote-ala, on hyvin henkilövaltainen, ja siksi on ilo kertoa, että tällä vaalikaudella on kohdistettu lisäeuroja merkittävästi — paljon enemmän kuin se mainitsemanne 9 miljoonaa — poliisien määrän kasvattamiseen, mutta myös pelastusalan koulutusta on miljoonilla vahvistettu erityisesti Kuopiossa. [Puhemies: Aika!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kilpi.

Arvoisa puhemies! Tämä aihe näyttää siltä, että joutuu nyt vääntämään ihan rautalangasta. Viime syksynä hallitus yritti leikata poliisin budjetista sen 30 miljoonaa pois, ja kokoomushan silloin uhkasi välikysymyksellä ja se peruttiin. Samaan aikaan hallitus todellakin syytti poliisia huonosta taloudenpidosta, ja silloinhan tehtiin tämä riippumaton selvitys poliisin taloudenpidosta, ja siinä käy ilmi, että ei niissä syytöksissä ollut mitään perää. Olisi voinut kuvitella, että tämä selvitys olisi aukaissut silmät vihdoin ja viimein. Olisi voinut kuvitella, että tuo Venäjän hyökkäyssota olisi aukaissut silmät, mutta kun ei. Nyt Puolustusvoimat saa 2 300 miljoonaa ja poliisi saa sen 9 miljoonaa — kyllä tämä pitää paikkansa, ja se aiheuttaa sen, että sopeuttamistoimet ovat meneillään ja 300 poliisia vähennetään vuodenvaihteen jälkeen.

Poliisi on olennainen osa sitä Suomen kokonaisturvallisuutta. Poliisi vastaa Suomen turvallisuudesta ja puolustuksesta niin kauan, kunnes julistetaan sotatila. Tämä pitää ymmärtää. Miksi kaikkeen muuhun panostetaan, miksi kaikki muu korjataan, mutta poliisia ei? Minusta vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, että hallitus ei ymmärrä poliisin roolia kokonaisturvallisuudessa.

Puhemies Matti Vanhanen

Nyt sisäministeri ei ole paikalla, [Marko Kilpi: Kokonaisturvallisuus hallitukselle kuuluu!] mutta valtiovarainministeri vielä vastaa tähän. — Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Jätän tietenkin teidän harkintaanne arvion siitä, ymmärtääkö hallitus turvallisuuden päälle. Itse ajattelen, että aika paljon tässä on yritetty erityisesti viime viikkoina yhteistyössä opposition kanssa tehdä ratkaisuja sen hyväksi, että Suomi olisi kaikille turvallinen maa sekä sisäisten että ulkoisten turvallisuusriskien osalta. Asioita ei ratkota vain lisäeuroilla kehysriihessä, vaan olen yrittänyt kuvata hallituksen turvallisuuspolitiikan linjaa — joka näkyy myös euroina — sitä kautta, että pelkästään ikään kuin ongelmien hoito ei ole turvallisuuspolitiikkaa, vaan myös niiden juurisyiden hoito, joka lähtee sellaisesta politiikasta, jossa vaikkapa perheiden, lasten ja nuorten asiaa hoidetaan vastuullisesti. [Ben Zyskowicz: Nehän ovat kunnossa!]

Kuvailemallanne tavalla ei ole niin, että olisi mielekästä... Itse asiassa joku taisi äsken huolestua siitä, asettaako hallitus sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vastakkain — nyt te itse taisitte kysymyksessänne tehdä niin. Näinhän ei ole tapahtunut. Poliisille on kohdistettu tällä vaalikaudella merkittävästi enemmän määrärahoja kuin aiemmin, enkä viitsisi lähteä tässä tilanteessa siihen kissa—hiiri-leikkiin, että 2010-luvun aikana nimenomaan kokoomusjohtoinen toiminta on johtanut siihen, [Välihuutoja] että poliisien määrä on vähentynyt. Ei katsota menneeseen, katsotaan eteenpäin.

Jokainen poliisi tekee arvokasta työtä, ja määrärahoja on kohdistettu enemmän, [Timo Heinonen: Miten 80-luvulla?] jotta myös poliiseja olisi lisää. [Puhemies: Aika!] Ongelma tuon raportin pohjalta, kuten edustaja esitteli, on se, [Puhemies koputtaa] että ict-menot ovat kasvaneet kohtuuttomasti. [Hälinää — Marko Kilpi: Vastaus on poliisien vähentäminen!]

Arvoisa puhemies, ärade talman! Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti radikaalisti myös Venäjällä toimivien suomalaisyritysten tilannetta. Esimerkiksi lentoyhtiö Finnairin koko strategia meni uusiksi, kun Venäjän ilmatila lennoille Kaukoidän maihin sulkeutui mittaamattomaksi ajaksi. Valtio omistaa energiayhtiö Fortumista yli puolet. Fortum on investoinut Venäjälle suomalaisyhtiöistä ylivoimaisesti eniten. Pääministeri Marin, sanoitte Ylen Ykkösaamun haastattelussa 9.4., että Fortumin pitää tulla Venäjältä pois. Fortumin investoinnit yhdessä tytäryhtiö Uniperin kanssa ovat noin 9 miljardia euroa.

Pääministeri Marin, miten ja millä aikataululla ja mahdollisimman vähin tappioin Fortum tulee pois Venäjältä? Ymmärrän, että tämä on yrityksen oma asia, mutta kun esitätte näitä vaatimuksia, niin kai olette keskustellut asiasta Fortumin johdon kanssa?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Tuossa haastattelussa totesin myös, että yksityiskohtaisemmin valtionyhtiöitä koskevista asioista vastaa omistajaohjausministeri Tuppurainen, joka on täällä paikalla ja voi vastata yhtiöön liittyviin kysymyksiin. Mutta kyllä Suomen hallituksen linja on se, että venäläisestä fossiilienergiasta pitää irtautua niin nopeasti kuin mahdollista. [Ben Zyskowicz: Hyvä! Hyvä linja!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Kyllähän Venäjä on nyt näyttänyt todelliset kasvonsa myös siinä, millainen markkina se on, millainen liiketoimintaympäristö, millainen investointiympäristö se on. Tämä kyllä suomalaisissa yrityksissä ymmärretään — myös niissä, jotka ovat valtio-omisteisia. Olemme hyvin korkealta poliittiselta tasolta lähettäneet sen viestin, että meidän tulee purkaa riippuvuutta Venäjän markkinoista. Meidän tulee aivan erityisesti irrottautua venäläisestä fossiilienergiasta niin pian kuin mahdollista. Tämän on Eurooppa-neuvosto linjannut, siellä pääministeri Sanna Marin muiden mukana, ja tämä viesti on yhtiöissä kuultu. Tiedän sen, koska meillä on omistajaohjauksessa erittäin tiivis dialogi kaikkien valtio-omisteisten yhtiöiden kanssa, mukaan lukien Fortum.

Kiitos, arvoisa puhemies! Päivän Tunnussanassa sanotaan: "Vihatkaa pahaa ja rakastakaa hyvää. Saattakaa kaupunginportissa oikeus voimaan."

Suomessa puhutaan paljon demokratiasta ja oikeudenmukaisuudesta ja avoimuudesta sekä siitä, että meillä ei ole korruptiota. Varsinkin oikeuslaitoksen riippumattomuus ja kansalaisten luottamus siihen on erityisen tärkeää. Kysyn oikeusministeriltä: näettekö te jotakin jääviysongelmaa siinä, jos tuomarikunnassa ja päätöksenteossa yleisemminkin on vapaamuurareita? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Oikeusministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Suomi on oikeusvaltio, ja meidän demokratia toimii. Meillä on riippumattomat tuomioistuimet, ja me kuulutaan maailman korruptoitumattomimpiin maihin. Yleensä me ollaan sijalla yksi—kolme. Jokainen tuomari arvioi tietysti itse esteellisyytensä. Jokainen tuomioistuin on omalta osaltaan vastuussa siitä, että noudattaa lakia. Ja lähden siitä, että tuomioistuimet Suomessa ja tuomarit osaavat itse arvioida esteellisyytensä. Tämä on se lähtökohta, ja näin varmasti meillä toimitaan.

Ärade talman! Våra finska hamnar är livsviktiga för vår exportindustri men de spelar även en viktig roll med tanke på beredskapen som vi diskuterade om här igår. Kommissionen har nyligen gett ett förslag som kan försvåra verksamhetsförutsättningarna för en del av våra hamnar.

Arvoisa puhemies! Vientivetoiselle maalle satamat ovat elintärkeitä. EU:n komissio ehdottaa EU:n liikenneverkkoon eli niin kutsuttuun TEN-T-verkkoon muutoksia, jotka samalla merkitsevät, että olennaiset vientipainotteiset satamat, kuten Pietarsaaren ja Kaskisten satamat, menettäisivät tärkeän asemansa EU-verkossa. Tällä voi olla kauaskantoisia seurauksia viennille, infrastruktuurin kehitykselle ja rahoituksen saamiselle. Kysymys on tärkeä myös valmiusnäkökulmasta, josta keskustelimme täällä eilen.

Sekä valtioneuvosto että eduskunta ovat linjanneet, että vaikutamme aktiivisesti sen puolesta, että Suomen nykyiset niin kutsuttuun kattavaan verkkoon sisältyvät satamat säilyttäisivät asemansa. Kysynkin ministeri Harakalta: millä tavalla olette ministeriössä tehneet töitä sen eteen, että valtioneuvoston ja eduskunnan tahdon mukaisesti nämä mainitut suomalaiset satamat säilyttäisivät asemansa ja kuuluisivat komission ehdotuksen piiriin?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Harakka.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tack för den här viktiga frågan.

Euroopanlaajuisen liikenneverkon eli TEN-T-verkon vaatimukset määritellään TEN-T-asetuksessa, jonka uudistaminen tuli komission esityksestä joulukuussa ja joka nyt on neuvoston ja parlamentin käsittelyssä. Kysyitte, mitä töitä on tehty. Töitä on tehty todella paljon vaikuttaaksemme sen sisältöön. Itse olen erikseen tavannut useita jäsenmaiden ministereitä, komissaareja, virkakuntamme on tavannut avainmeppejä ja virkakuntaa.

Vilkkaimmat tiet ja satamat, liikennepisteet, kuuluvat ydinverkkoon, ja siihen olemme saamassa laajennuksia. Helsinki— Kemi-raide ja -tie tulevat mukaan, samoin kaikki seitsemän suurinta kaupunkiseutua, joihin kuuluu yli puolet Suomen asukkaista. Satamista ydinverkkoon kuuluvat Turku, Naantali, Kotka, Hamina ja Helsinki. Nämä vaatimukset liittyvät yleensä vain liikenteen määrään ja tavaran määrään, ja se ei ole edullista syrjäiselle ja harvaan asutulle maalle, joten kattavan verkon satamissa tapahtuu muutoksia. Eli nyt pudonneitten tilalle ovat nousemassa Inkoo ja Tornio sekä Lappeenrannan ja Joensuun sisävesisatamat. Mutta olen kysyjän kanssa täsmälleen samaa mieltä: meriliikenne on Suomen viennille ja tuonnille aivan avainkysymys, ja sen tähden ne ovat myöskin näissä kriisitoimissa olleet meidän ensimmäisten tukitoimiemme kohteena.

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla julkaistiin Tuomariliiton työoloja kartoittanut kyselytutkimus, jonka tulokset olivat pysäyttävää luettavaa. Vastanneista tuomareista lähes joka kolmas harkitsee alan vaihtoa tai on jo lähdössä. Stressioireita ja uupumusta kokee valtaosa vastaajista, lähes puolet aina tai usein. Kyse on oikeusvaltion ydintehtävistä, joiden tehokkaalla ja luotettavalla toiminnalla on keskeinen merkitys yhteiskunnan vakaudelle ja turvallisuudelle.

Vastauksissaan osa tuomareista katsoi, että tuomioistuinten ahdingon vuoksi oikeusvaltio uhkaa murentua. Asia on saatava pikaisesti kuntoon. Kyse on paitsi työhyvinvoinnista myös tuomioistuinlaitoksen rahoituksen turvaamisesta. Kysynkin oikeusministeri Henrikssonilta: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytysten varmistamiseksi?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Äärimmäisen tärkeä kysymys, edustaja Soinikoski. Tutustuin tämän kyselyn tuloksiin, ja se on vakavaa luettavaa. Siinä on vakava viesti, ja siihen on suhtauduttava mitä suurimmalla vakavuudella.

Tässä puhutaan demokratian peruspilareista. Tuomioistuinten toimivuus, se että ihmiset ja kansalaiset voivat luottaa siihen, että saavat asiansa oikeudenmukaisesti hoidettua, että tuomarilla on riittävästi aikaa perehtyä asiaan ja että hän jaksaa omassa työssään, on äärimmäisen tärkeätä.

Hallitus on tällä hallituskaudella lisännyt myös tuomioistuinlaitokselle määrärahoja, näin tehtiin myös edellisessä kehysneuvottelussa, ja se on hyvä alku. Tiedämme myös, että haasteet ovat suuria, ja sen takia oikeusministeriö tekee nyt oikeudenhoidon selontekoa — ensimmäistä historiassa — ja siinä työssä ovat mukana myös ne eri tahot, jotka myös tarvitsevat oikeudenhoidon osalta rahaa. Se selonteko tullaan tuomaan tänne eduskuntaan syksyllä, ja toivon itse, että sen selonteon myötä saamme vastauksia siihen, mitä kaikkea meidän pitäisi vielä tehdä, [Puhemies koputtaa — Puhemies: Aika!] jotta tämä tilanne saadaan korjattua.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on maailman turvallisin maa. Koronapandemia on kuitenkin aiheuttanut turvattomuutta kansalaisten keskuudessa ja osoittanut yhteiskuntamme haavoittuvuuden. Yksinäisyys, huume- ja päihdeongelmat, mielenterveysongelmat ja perheväkivallan kaltaiset ilmiöt ovat tulleet näkyviksi ja vaativat toimenpiteitä.

Myös Ukrainan sota ja kiristynyt kansainvälinen tilanne heijastuvat Suomen rajojen sisäpuolelle. Viranomaiset ovat varoittaneet, että erilaiset informaatio-operaatiot ja vaikuttamisyritykset verkossa tulevat Suomea kohtaan lisääntymään, kun pohdimme omia turvallisuusratkaisujamme. Ministeri Harakka: miten liikenne- ja viestintäministeriö huolehtii verkossa leviävien valheiden ja erityisesti disinformaation torjunnasta nykyisessä tilanteessa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Harakka.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Ojala-Niemelälle tästä olennaisen tärkeästä kysymyksestä.

Puolitoista kuukautta sitten järjestettiin epävirallinen teleministeritilaisuus, jossa teemoja oli vain kaksi: kyberturvallisuus ja disinformaatio. Tänne paikalle oli kutsuttu kuultavaksi ja grillattavaksi Facebookin, Twitterin, Googlen ja YouTuben edustajia kertomaan, miten nämä suuret alustat torjuvat valetietoa ja joukkomaalittamista ja vihan lietsontaa. Paljon olikin tehty, mutta huolenaiheita jäi.

Esimerkiksi englanninkieliset yhtiöt eivät pysty seuraamaan pieniä kielialueita, joten esimerkiksi puolalaisen ministerin nimiin tehdyn valetilin sulkeminen kesti kohtuuttoman kauan, ja Puola nyt on sentään seitsemän kertaa isompi maa kuin Suomi. Nämä algoritmit suosivat vastakkainasettelua ja aggressiivisuutta ja provokaatiota. Ne pitäisi saada läpinäkyviksi, mutta monikansallisten alustojen säätelyyn tarvitaan monikansallista eurooppalaista lainsäädäntöä.

Suomalaisten osalta uskallan kyllä sanoa, että koulutettu ja sivistynyt kansa, jolla on medialukutaitoa, on ehkä tässä maailmassa vaikeimmin viekoiteltavissa propagandan uhriksi, mutta valppaana pitää olla. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä]

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Mäenpää.

Arvoisa puhemies! Olin hieman yllättynyt tuosta äskeisestä kysymyksestä, ja jollakin lailla silmiin pisti se, että näytti, että tällä opposition kyselytunnilla hallituksen edustaja kysyi ministeriltä ja ministeri vastaa suoraan paperista. Haluaisin kysyä, oliko tämä kysymys ennalta sovittu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Päivän paras!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Harakka. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tämähän on propagandaa hallitukselta!]

Arvoisa puhemies! Minulla on tässä kansio, jossa on noin 50 erilaista aihetta, ja voin lukea tästä paperilta teille useitakin vastauksia niihin kysymyksiin, joista haluatte kysyä. — Kiitos. [Eduskunnasta: Valmiita vastauksia!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Autto, ei kun edustaja Autto. [Naurua] — Ehkä tuleva. [Eduskunnasta: Enteellistä!]

No niin, arvoisa puhemies, voidaan tosiaan tarvittaessa vaihtaa rooleja myös. [Naurua]

Todella tässä maailmanajassa täytyy vakavoitua sen äärelle, että kaikkia asioita täytyy peilata sen kautta, miten ne vahvistavat kokonaisturvallisuuttamme. Kun tänään on saatu tietää postilakiin kaavailluista uudistuksista, niin kysyisin vastaavalta ministeriltä: Miten nämä vahvistavat Suomen kokonaisturvallisuutta? Ja toisaalta — viitaten edustajakollega Ojala-Niemelän kysymykseen — miten suomalaiset, jotka ovat tunnettuja maailmalla lehtienlukijakansana, saavat tulevaisuudessa varmasti lehtensä, joista saavat luotettavaa tietoa ja pystyvät erottamaan oikean tiedon väärästä, myös siellä netin ihmeellisessä maailmassa? Eli kysymys siitä, miten tällä vahvistetaan Suomen kokonaisturvallisuutta.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Harakka.

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä tärkeästä kysymyksestä, joka oikeastaan jatkaa siitä, mihin äsken edustaja Ojala-Niemelälle jäin.

Suomalaiset ovat koulutettu, sivistynyt kansa, joka lukee lehtiä, myöskin painettuja lehtiä. Ja kun meillä on ollut nyt haasteena se, että tässä maailmanajassa kirjepostin määrä on romahtanut ja Posti kamppailee monikansallisia logistiikkayhtiöitä vastaan kilpailluilla markkinoilla, niin silloin on pitänyt löytää oikea suhde viranomaisvaatimusten eli yleispalveluvelvoitteen ja sitten taas sen osalta, että varmistetaan se, että viisipäiväiset lehdet tulevat myöskin syrjäseudulla jokaiseen luukkuun viitenä päivänä viikossa. Ja tämä on nyt tämän uuden postilain ydin, joka tänään valtioneuvostossa on hyväksytty ja joka tulee nyt eduskunnan käsittelyyn. Eli tarkoituksena on huolehtia siitä, että postipalvelu ja tiedonsaanti ovat kaikkialla Suomessa yhdenvertaisesti saatavissa.

Arvoisa herra puhemies! Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut järkyttävän tilanteen Ukrainassa. Heijastusvaikutukset näkyvät koko maailmassa ja varsinkin Euroopassa. Suomi energiariippuvaisena maana, kuten kaikki tiedämme, on joutunut tuontienergian takia valtavaan kustannusnousuun. Se näkyy kaikkialla muuallakin maailmassa — ei ole vain meidän ongelmamme. Meillä on kuitenkin tähän maahan rakennettu vuosikymmenten aikana tämä kaukolämpöverkko, joka tuottaa tälle maalle edullista kaukolämpöä ja kovilla pakkasilla yli 3 000 megaa sähköä, mikä on meidän kannaltamme aivan välttämätön hyödyke. Nyt me kaikki tiedämme, arvoisat kansanedustajakollegat, että tällä hetkellä meidän on pakko nostaa turvetta ylös, jotta pystymme tämän maan pitämään lämpimänä, koska mitään muuta meillä ei käytännössä enää ole. Mutta sitten toinen ongelma tulee, kun hyvällä hallituksella on hyviä suunnitelmia tietenkin lisätä kotimaisen energiapuun käyttöä, ja se tarkoittaa käytännössä puuterminaalien rakentamista. Kun tiedän, että ministeri Harakka on tähän paneutunut, niin olisin kysynyt, mikä on tilanne tällä hetkellä puuterminaalien rakentamisessa.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Harakka.

Kiitos tästäkin kysymyksestä. Ainespuun ja bioenergian kuljetuksista pitää pitää erityisesti huolta näinä vaikeina aikoina. Teimmekin tässä varautumisen ministeriryhmässä kaksi viikkoa sitten tärkeän päätöksen, jossa varaamme liikenne- ja viestintäministeriölle kaikkiaan 40 miljoonaa euroa puuterminaalien rakentamiseksi, kahteen uuteen ja yhden vanhan sähköistämiseen. Nämä ovat välttämättömiä toimenpiteitä tämän välittömän energiahuoltovarmuuden turvaamiseksi.

Pitemmällä tähtäimellä huoltovarmuutta ja kotimaisen puun saatavuutta saadaan parantamalla tiestön ja siltojen kuntoa, joten yksityisteille varataan myöskin 20 miljoonaa euroa määrärahoja tulevina vuosina.

Lisäksi juuri tänään valtioneuvosto on tehnyt päätöksen istunnossa tuoda eduskuntaan hallituksen täydentävä esitys raideliikennelain muuttamiseksi, jolla varmistetaan, että Suomen sisäisissä puutavarakuljetuksissa on käytettävissä sellaista kalustoa, jota aikaisemmin ei voitu käyttää. Kun raakapuun tuonti Venäjältä loppunut, haluamme helpottaa pikaisesti metsäteollisuuden tilannetta ja huolehtia siitä, että tehtaat pysyvät keskeytymättä käynnissä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Palestiinalaiset ovat eläneet 50 vuotta avovankilassa ja jatkuvassa väkivallan pelossa. Tänä pääsiäisenä 170 ihmistä loukkaantui moskeijaiskussa Jerusalemissa.

Meidän vapautemme on epätäydellinen ilman palestiinalaisten vapautta. Meidän pitää tehdä enemmän, jotta ihmisoikeudet toteutuvat kaikkialla. EU:n on asetettava ihmisoikeuksia polkevan Israelin laittomien siirtokuntien tuotteet tuontikieltoon, ja Suomen on välittömästi lopetettava asekauppa Israelin kanssa. Kysynkin ulkoministeri Haavistolta: mitä Suomi tekee Palestiinan valtion tunnustamiseksi, ja miten vaikutamme EU:ssa palestiinalaisten auttamiseksi?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Tapasin viimeksi maaliskuussa Palestiinan ulkoministerin al-Malikin, ja on ihan selvää, että Suomi kannattaa kahden valtion mallia. Pyritään etsimään rauhanomainen ratkaisu siihen, että palestiinalaisvaltion olemassaolo turvattaisiin ja rauha vallitsisi Israelin ja Palestiinan välillä. Tuomitsemme myös väkivallan, kaiken väkivallan Lähi-idässä, myöskin nämä viimeiset iskut ja loukkaantumiset. Kenenkään ei pitäisi tässä asiassa enää vahingoittua tai menettää henkeään. Konflikti on jatkunut liian pitkään.

Suomi myöskin tukee kehitysyhteistyön kautta — muistaakseni noin 7 miljoonalla eurolla vuodessa — palestiinalaisten asiaa. Ennen kaikki olemme korostaneet koulutussektorin merkitystä niin, että uudet nuoret palestiinalaiset sivistyisivät, saisivat sen koulutuksen, mikä tarvitaan, jotta he pystyvät rakentamaan omaa itsenäistä maataan siellä. Ja tätä linjaa olemme myös edustaneet Euroopan unionissa, pyrkineet siihen, että Euroopan unionilla olisi yhtenäinen kanta Palestiinan tukemiseksi.