Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd) | Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr) | Suullinen kysymys pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta (Mika Lintilä kesk) | Suullinen kysymys Nesteen toimitusjohtajan palkkiosta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys sisäministerin toiminnasta pakolaiskiintiön kohdentamisessa (Timo Furuholm vas) | Suullinen kysymys lääkkeiden saatavuuden turvaamisesta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Työttömyys on Suomessa kasvanut ennätyslukuihin. Meillä menee jopa niin huonosti, että työttömäksi jäädään nyt paikoista, joissa työntekijöistä aiemmin kilpailtiin. Akavan mukaan korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa Suomessa nyt selvästi nopeammin kuin työttömyys keskimäärin. Merkkejä työttömyyden kasvun laantumisesta ei näy korkeakoulutetuilla tai muillakaan koulutusasteilla.

Suurimmalla osalla työllistymisen esteet liittyvät siihen, että omalla kotiseudulla ei ole töitä tai osaamisessa on puutteita. Eriasteisia työkykyongelmia oli lähes puolella. Silti hallituksen ainoa keino työttömyyden hoitoon tuntuu olevan leikkaaminen. Hallitus, leikkaamalla ihmiset eivät työllisty.

Työministeri Satonen, te olette sivuuttanut tutkimustiedon tarvittavista työpolitiikan toimista. Olisiko aika muuttaa kurssia ja tehdä aidosti tietoon perustuvia päätöksiä myös työllisyyden hoidossa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tietoon, niin sitä kyllä nimenomaan on käytetty, koska kaikki nämä uudistukset, jotka täällä on tehty, ovat käyneet varsin huolellisen lainvalmistelun. Aina on tietysti paljon tietoa olemassa, ja sitten on vähän niin, että se, mitä mistäkin painotetaan, on kunkin näkökohta, ja se, mistä näkökulmasta asiaa katsotaan.

Tämä kysymys lähti tästä korkeakoulutettujen työttömyydestä, ja se on totta, että korkeakoulutettujen työttömyys on viime aikoina noussut jonkin verran, mutta siitä ei pidä tehdä kyllä sellaista johtopäätöstä, että korkeakoulutus ei Suomessa edelleen kannattaisi. Jos me katsotaan korkeakoulutettujen työllisyysastetta, niin se on huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi niiden, jotka ovat käyneet vain keskiasteen tutkinnon, tai puhumattakaan niiden, jotka ovat ammatillisen koulutuksen pohjalta. Muistaakseni me ollaan lähellä 90:tä prosenttia edelleen korkeakoulutettujen työllisyysasteessa, ja sen suhteen olen kyllä luottavainen, että tämä kääntyy, kun talous lähtee nousuun. [Eveliina Heinäluoman välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Te, hallitus, peritte edelliseltä kaudelta ennätystyöllisyyden. Te olette luvanneet, että suomalaisiin yrityksiin syntyy tällä vaalikaudella 100 000 uutta aitoa työpaikkaa [Petri Hurun välihuuto] ja nimenomaan oikeaa työpaikkaa, ei laskennallisia. Toisin on käynyt, sillä olemme menettäneet tähän mennessä kymmeniätuhansia työpaikkoja. Olette aivan oikeassa siinä, että suhdanne on vaikea, mutta niin se on kaikkialla muuallakin Euroopassa. [Eveliina Heinäluoma: Juuri näin!]

Hyvä työministeri, miksi muissa Euroopan maissa hallitukset ovat tässä samassa suhdannetilanteessa onnistuneet työllisyyden hoidossa Suomea paremmin, ja voisiko hallituksen omilla toimilla olla vaikutusta tähän asiaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin meidän työllisyyden trendi lähti laskemaan jo vuoden 22 lopulla, eli tämä on ollut pitkä tie. Mutta hyvä uutinen on nyt se, että tämä työllisyyden trendi ei enää laskenut tässä viimeisessä tilastossa, joka saatiin, ja itse asiassa ihan pikkaisen mentiin eteenpäin tammikuussa siitä, mikä oli joulukuussa tilanne. Työttömien määrä kyllä nousi edelleen, mutta jos katsotaan työllisyysastetta, niin ihan pikkusen päästiin ylöspäin. Avointen työpaikkojen määrä suhteessa siihen, mikä oli joulukuussa, nousi erittäin paljon, mutta on toki myönnettävä, että ne aina joka vuosi ovat vuoden alussa myös hieman korkeammat kuin edellisen vuoden lopulla. Eli tämä ei ole vielä kovin iso myönteinen merkki, mutta on kuitenkin myönteinen merkki. Näyttää siltä, että ollaan menossa kohti parempaa.

Sen verran, mitä tulee suhdanteeseen, niin totta kai on niin, että ne valtiot, jotka ovat lähimpänä Venäjää, ovat eniten kärsineet tästä sodasta. Tämä näkyy myöskin Baltian maissa. [Eveliina Heinäluoma: Entäs ne 100 000 uutta työtöntä?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Satonen, teidän kaudellanne hallituksen työtavoite ei ole toteutunut, ja nyt te olette kuitenkin siirtämässä sen seuraajallenne. Onko nyt todellakin oikea hetki luopua ja heittää hanskat tiskiin ja jättää kaikki seuraavalle ministerille? Eikö tämä ole vastuutonta?

Ymmärrämme kyllä oikein hyvin, että teillä tällainen lähestymiskulma on, koska työttömien määrä on kasvanut, velka on kasvanut, konkurssien määrä on kasvanut. Pääministerin sijainen Purra, milloin hallitus aikoo virallisesti myöntää, että te ette tavoita teidän työllisyystavoitettanne? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kaksi vuotta aikaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Työllisyys ja sen kehittyminen seuraavat aina sitä talouden suhdannetta viiveellä — noin kuusi kuukautta ja jopa pidempään. Vastaavasti, kun me olimme jo varsin syvässä taantumassa, meidän työllisyys oli edelleen aika korkealla ja työttömyys alhaista. Vastaavasti nyt, kun talouden suhdanne on pikkuhiljaa eri sektoreilla kääntymässä paremmaksi, valitettavasti työllisyysaste ei ole vielä lähtenyt selvästi nousuun ja työttömyys on edelleen kasvanut.

Mutta aivan kuten työministeri totesi, tämä työllisyyden trendi on kuitenkin jo kääntynyt. Meillä on niin talouteen liittyen kuin erityisesti turvallisuuteen ja geopolitiikkaan liittyen erittäin paljon erilaisia epävarmuuksia, joilla kaikilla on myös vaikutuksia etenkin talouteen. [Eveliina Heinäluoma: Korona!] Se, missä vaiheessa hallituksen tekemät merkittävät uudistukset työmarkkinoille ja rakenteisiin tulevat näkymään muuallakin kuin niissä laskelmissa, riippuu juuri siitä, milloin meidän talous kääntyy selvästi kasvuun. Mutta nämä ovat valtiovarainministeriön virkavastuulla tekemiä laskelmia, ja me kyllä niihin luotamme.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Vielä työministeri Satonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan vastata vain kysymyksen alkuosaan. Silloin, kun tämä hallitus aloitti ja kokoomus valitsi omat ministerinsä, päätettiin, että olen tässä tehtävässä ensimmäiset kaksi vuotta ja sen jälkeen Matias Marttinen tulee jatkamaan tässä tehtävässä kaksi vuotta. Minä toivoisin aika pitkään tässä talossa olleena, että täällä kunnioitettaisiin sitä periaatetta, että jokainen puolue valitsee omat ministerinsä. [Oikealta: Juuri näin! — Erinomainen vastauspuheenvuoro!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Tässä eivät trendit erityisen paljon auta niitä ihmisiä, jotka siellä työttömyyskortistossa tällä hetkellä ovat. Meillä on erittäin paljon niin nuoria kuin aikuisia työttömiä ihmisiä. Meillä on todella paljon sairaanhoitajia ja sosionomeja, jotka hakevat ensimmäistä työpaikkaansa, ja niitä hakijoita voi yhtä työpaikkaa kohden olla vaikka 300.

Ministeri Satonen, kun te sanoitte, millaisia johtopäätöksiä tästä huonosta kehityksestä pitäisi tehdä, niin teidän mielestännehän tästä ei tarvinnut minkäänlaisia johtopäätöksiä tehdä. Itse jos olisin teidän paikallanne näistä asioista päättämässä, ajattelisin, että nyt olisi juuri niitä johtopäätöksiä aika tehdä. Oletteko mielestänne onnistuneet tässä tehtävässä, kuinka Suomen työllisyyttä ja työttömyyttä on hoidettu? [Ben Zyskowicz: Ja mitäs demarit sitten tekisivät?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Luulen, että tässä nyt ei ole niinkään olennaista, olenko minä onnistunut, vaan olennaista on se, pärjääkö Suomi. Ne uudistukset, jotka me nyt olemme tehneet, ovat täysin välttämättömiä sille, että Suomen työllisyysaste voidaan saada sellaiselle tasolle, että me pystymme rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan menot. Meillä oli aivan hirveä määrä reformivelkaa verrattuna muihin Pohjoismaihin ennen kuin tämä hallitus aloitti, ja nyt valtiovarainministeriössä on virkavastuulla laskettu, että niiden uudistusten, jotka me ollaan tehty, työllisyysvaikutus tulee olemaan 90 000 jo nyt tehtyjen reformien osalta sen jälkeen, kun tämä suhdanne kääntyy. Ja jos ei tämä geopoliittinen tilanne, joka on hyvin vakava, nyt aiheuta lisää ongelmia, niin uskallan kyllä ennustaa, että se tulee tämän vaalikauden aikana merkittävästi vielä kääntymään, ja luulen, että pitkällä aikavälillä näistä uudistuksista on todella paljon Suomelle hyötyä. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Pahinta myrkkyä yritysten investointipäätöksille on poukkoileva politiikka, ja sen takia hallituksen riveistä kuulunut venkoilu ilmastolain suhteen on räikeässä ristiriidassa hallituksen kasvutoiveiden ja myös työllisyystavoitteiden kanssa. Suomelta ja Euroopalta odotetaan nyt johtajuutta ilmasto- ja innovaatiopolitiikassa, etenkin nyt kun Yhdysvallat ottaa näissä takapakkia. Onkin hyvä, että pääministeri on eduskunnankin edessä luvannut, että ilmastolain 2035-tavoitteesta pidetään kiinni.

Vihreät julkaisi tällä viikolla yli 50 keinon paketin talouden vahvistamiseksi. Me ajatellaan, että nämä talouden kasvua ruokkivat ratkaisut kannattaa valita niin, että ne samalla uudistavat taloutta ympäristön kannalta kestäväksi. Suomen ei tule tyytyä tuottamaan sellua ja kaivannaisia muiden jalostettavaksi. Valtiovarainministeri Purra, voivatko suomalaiset edelläkävijäyritykset luottaa siihen, että politiikan linja pitää, vai aiotteko vetää maton heidän jalkojensa alta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa on kirjattu hallituksen linja niin ilmastopolitiikassa kuin muussakin. Mitä tulee tähän ilmastolakiin, niin siihen on itseensäkin kirjattu se, että vuonna 2025 tätä asiaa tarkastellaan, ja siihen olemme juuri viitanneet. Valitettavasti tilanne suhteessa siihen, kun tästä hiilineutraalisuustavoitteesta on aikanaan päätetty, on nykyään aika tavalla erilainen. Pelkästään jo Venäjän tilanne, se, että Suomi ei tuo Venäjältä enää sen paremmin puuta, sähköä, maakaasua kuin raakaöljyäkään, vaikuttaa myös Suomen tilanteeseen. Toisaalta se, että meidän ilmastotavoitteemme on sidottu tähän hiilinielulaskentaan, aiheuttaa myös ongelmia. Me varmasti tarkastelemme tätä tilannetta kokonaisuudessaan, juuri ilmastolain mukaisesti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tämän vajaan kahden vuoden aikana paremman työllisyyden ja talouden nimissä toteuttanut valtavat työelämäuudistukset, jotka suomeksi sanottuna ovat heikennyksiä työntekijöille, ja samalla hallitus on ajanut työmarkkinat ennennäkemättömään kaaokseen. Hallitus on leikannut työllisyyden ja talouden nimissä työttömiltä usealla eri päätöksellä niin, että toimeentulo on heikentynyt rajusti, ja moni työtön ei vain työllisty, vaikka kuinka hän on hakenut töitä ja vaikka kuinka hallitus kuvittelee, että leikkaamalla hänen tuloistaan se piilotyöpaikka löytyy. Tulossa on vielä työntekijän henkilökohtaisen irtisanomisen helpottaminen tietysti sillä perusteella, miten työministerikin on perustellut, että nopeampi ja helpompi irtisanominen nopeuttaa irtisanotun työllistymistä.

Arvoisa työministeri Satonen, olisiko nyt aika tehdä johtopäätökset ja muuttaa suuntaa teidän työllistämispolitiikassanne, kun päätöstenne vaikutuksesta maassamme työttömyys, köyhyys ja konkurssit ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti? [Perussuomalaisten ryhmästä: Mihin tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On huomioitava se varsin yksinkertainen asia, että työpaikka syntyy silloin, kun joku työnantaja katsoo, että hänellä on tarve työntekijään ja on tarve lähteä siihen työllistämiseen. Silloin aivan olennainen asia on se, kuinka korkea on rekrytointikynnys. Ja siihen rekrytointikynnykseen liittyy myös se, että jos tulee virherekrytointi, niin kuinka helppoa on päästä eroon siitä virherekrytoinnista, koska pienellä yrityksellä, jos puhutaan vaikka 3—5 hengen yrityksestä, yksi virherekrytointi saattaa kaataa koko yrityksen.

Mutta tässä nyt puheena olevassa laissa, johon myös edustaja Suhonen viittasi, kyse on jatkossakin siitä, että irtisanomiseen tarvitaan asiallinen syy. Eli edelleenkin se on objektiivista, mikä viime kädessä oikeudessa sitten päätetään, jos on epäselvä tilanne. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Vuosien jälkeen!] Se ei ole mikään valtavan iso muutos, mutta alentaa jonkin verran rekrytointikynnystä, mikä on tarpeen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.

Puhemies! Harvardin yliopiston Growth Lab vertailee kansantalouksien laatukilpailukykyä, tuotannon jalostusarvoa. Sillä pärjätään viennissä ja tuodaan talouteen rahaa.

Suomi oli Nokian huippuvuosina vertailun sijalla neljä. Nyt Suomi on sijalla 19. Ohi ovat menneet muun muassa Tšekki, Unkari, Slovenia ja Slovakia. Meksiko ja Romania hengittävät niskaan.

Investointeja ei kuulu, mutta osingot ovat jatkuvasti ennätystasolla. Ongelmana on, että yrityksiä ei ole ohjattu investoimaan parempiin tuotteisiin ja korkeampaan jalostusarvoon, vaan voittoja on ylläpidetty työvoiman hintaa eli palkkoja polkien, yritysten veroja ja sosiaalisia vastuita vähentäen, ja samalla on aiheutettu ostovoiman ja kokonaiskysynnän hiipuminen ja työttömyys. Hallitus on kiihdyttänyt tätä kierrettä rajulla leikkauspolitiikalla.

Me olemme esittäneet listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapauden poistoa. Se lisäisi investointeja. Me olemme [Puhemies koputtaa] esittäneet leikkausten [Puhemies: Kysymys!] ja maksukorotusten perumista. Se parantaisi ostovoimaa. [Puhemies koputtaa] Ministeri Purra, koska myönnätte, että leikkaukset ovat tuhon tie?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan olin edustajan kysymyksen alkuosan kanssa samaa mieltä. Siinä kuvattiin sitä, minkälaisessa tilanteessa Suomi on erityisesti Nokian jälkeen ollut finanssikriisistä lähtien, kun aitoa talouskasvua ei ole ollut. Vastaavasti meidän tuottavuuskehityksemme on laahannut selvästi verrokkimaiden perässä, toisaalta Euroopan tasolla se on laahannut Yhdysvaltojen ja esimerkiksi monien Aasian maiden perässä.

Vastaavasti siitä diagnoosista, jonka edustaja tämän ongelman syistä tekee, en ole samaa mieltä. Päinvastoin nyt tämä hallitus tekee sellaisia toimia, jotka parantavat esimerkiksi yritysten edellytystä tehdä tuottavuutta lisääviä toimia. Panostamme myös tki:hin huomattavasti lisää resursseja. Sen sijaan leikkaamalla ei saada aikaiseksi kehitystä tässä mielessä, mutta tämä hallitus joutuu sopeuttamaan julkista taloutta siksi, että me olemme eläneet aivan liikaa velaksi ja me emme yksinkertaisesti tällaisella väestörakenteella ja sen kehityksellä pysty huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja etuuksista tulevaisuudessa, [Puhemies koputtaa] mikäli me emme korjaa ongelmaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Osaaminen on työllistymisen yksi suurimmista esteistä, ja siinä olennaista on, että työuran aikana päivitetään osaamista. Te lopetitte aikuiskoulutustuen, joka on yksi väline tässä.

Minulla on tässä lakialoite uudesta aikuiskoulutustuesta, joka kohdentuu paremmin. Se kohdentuu matalamman koulutustason omaaville. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Ja kun opiskellaan työvoimapula-ammatteihin, niissä aikuiskoulutustukea saisi 320 päivää, muissa tapauksissa 120 päivää. Tämä vastaa siihen kritiikkiin, mikä oli jo aikaisemmasta aikuiskoulutustuesta. Arvoisa ministeri Satonen, mitä mieltä olette tästä kohdennetusta, uudesta aikuiskoulutustuesta? [Vasemmalta: Hyvä ehdotus, rakentava ehdotus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On aina hyvä, kun tulee ehdotuksia. Hallitus on myös miettinyt sitä, millä tavalla tätä kohdennusta tehdään ja on itse asiassa jo päättänytkin kymmenen miljoonan euron panostuksesta, ja eduskunta on antanut rahat sille. Se kohdistuu ennen kaikkea opetusalalle ja sosiaali- ja terveysalalle, koska nämä ovat nimenomaan sellaisia aloja, joissa tarvitaan muodollista pätevyyttä, jotta tietyissä tehtävissä voi toimia. Siinä idea on nimenomaan se, että opiskelu tullaan järjestämään niin, että se on työn ohessa mahdollista ja että se yhtälö on myös sellainen, että tämä opiskelija, joka työn ohessa opiskelee, siinä taloudellisesti pärjää. Työnantaja osallistuu siihen mahdollistamalla tämän opiskelun, ja valtio voi sitten tulla resursseillaan siihen mukaan. Tämä haku on itse asiassa jo parasta aikaa valmisteilla, ja katsotaan nyt ensimmäisenä vuonna, miten tämä Jotpan malli toimii.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Täällä salissa ollaan kuultu paljon kauniita sanoja osaamisesta, ja me tiedetään, että meidän työllisyystilanne on tällä hetkellä aivan karmea. Monella alalla on pulaa osaajista, ja siihen hallituksen ratkaisu on ollut, niin kuin aiemmin on kuultu, leikata se aikuiskoulutustuki pois ja leikata esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta.

Suomessa on myös aivan liian paljon nuoria ihmisiä, jotka ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella. Noin 7,3 prosenttia 15—24-vuotiaista on ilman opiskelu- tai työpaikkaa. Se on noin 45 000 nuorta ihmistä ilman opiskelu- tai työpaikkaa, ja tämä on minun mielestäni hyvin huolestuttava luku.

Yksi tärkeä asia on se, että meillä myös nuoret ihmiset ja mikseivätpä vanhemmatkin pystyisivät päivittämään sitä omaa osaamistaan tämän aikuiskoulutustuen avulla. Nyt haluaisinkin kysyä ministeri Satoselta: milloin me saadaan tänne saliin päätettäväksi ja keskusteltavaksi uusi malli aikuiskoulutustuesta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Itse asiassa äsken jo yritin vastata tähän kysymykseen enkä lähde toistamaan sitä, mitä äsken sanoin, mutta tuon sen näkökulman esille, mitä me olemme TKE-neuvostossa aika paljon käyneet läpi. Se on siis sellainen neuvosto, jossa ovat edustettuina sekä työnantajien että työntekijöiden edustajat ja OKM:n ja TEMin väki. Siellä puhutaan paljon siitä, että sen sijaan, että lähdettäisiin suoraan suorittamaan uusia tutkintoja jopa toiselta toimialalta, niin kuin aiemmin aikuiskoulutustuki siihen kannusti, tehdään erilaisia osatutkintoja, täsmennetään osaamista ja syvennetään sitä jo olemassa olevaa osaamista, minkä kautta voidaan vahvistaa ammattitaitoa ja myös työn tuottavuutta, ja varmasti se näkyy usein myös palkassa, kun osaaminen vahvistuu. Eli näitä pieniä tutkintokokonaisuuksia pidän tärkeinä. [Eveliina Heinäluoma: Mutta milloin me saadaan tänne eduskuntaan?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitos. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valon määrä Suomessa kasvaa kyllä kevään myötä, mutta perheissä, suomalaisissa kodeissa, on synkät tunnelmat. Työttömyysluvut ovat todella karut, ja perheiden ja ihmisten ahdinkoa lisää se, että työttömyysturvaa on leikattu, ja perheiden ahdinko kasvaa. Tämän vaalikauden aikana työttömien määrä on kasvanut 50 000:lla. Se on keskikokoisen kaupungin asukasluvun verran. [Timo Harakka: Sata per päivä!] Ja erityisen huolestuttavaa on se, että edes koulutus ei enää suojaa työttömyydeltä. Korkeasti koulutettujen työttömyys on korkeimmillaan 2000-luvulla, siis korkeimmillaan 25 vuoteen, neljännesvuosisataan. Ministeri Satonen, eikö olisi aika tunnustaa, että tämä hallitus on epäonnistunut työttömyyden hoidossa? Ja tämän kaiken keskellä te olette siirtymässä syrjään. Onko nyt oikea aika? [Välihuutoja oikealta] Onko nyt oikea aika jättää työllisyydestä vastaavan ministerin tehtävät? [Puhemies koputtaa] Ministeri Satonen, kenellä on vastuu tästä työttömyyskriisistä? [Jani Mäkelä: Käytöstavat!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että olen jopa liikuttunut siitä tavasta, jolla sosiaalidemokraatit haluaisivat, että jatkaisin tässä tehtävässä, [Naurua — Antti Kurvinen: Rakkaudesta se hevonenkin potkii!] kun nimittäin muistan, että te yrititte jo kerran minua erottaa tästä tehtävästäni. [Naurua — Mika Kari: Tämä ei ole vitsinaihe!] — Ei, tämä asia ei ole vitsinaihe, mutta myös toivoisin, kuten sanoin, että täällä ihan oikeasti kunnioitetaan puolueiden tekemiä päätöksiä siitä, keitä henkilöitä on mihinkin tehtäviin valittu.

Tämä asia on vakava, ja haluan nyt sanoa tässä yhteydessä, kun on mahdollisuus, että pidän todella hyvänä sitä, että nyt työmarkkinaneuvotteluissa on pystytty tekemään sopimuksia. Siellä oli erittäin merkittävä päänavaus Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välillä. Nyt eilen saatiin ratkaisu myös kaupan alan tilanteeseen. Nämä eivät ole hallituksen asioita vaan työmarkkinajärjestöjen asioita, mutta tässä maailmantilanteessa, missä me nyt ollaan, on erittäin tärkeää ratkaista ne asiat hyvin ja sopimalla, jotka ovat meidän omissa käsissämme, ja tämä on todella hyvä kehitys, [Puhemies koputtaa] mikä nyt näkyy. [Ben Zyskowicz: Eikös työmarkkinat olekaan kaaoksessa?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Maamme taloustilanne on ollut pitkään äärimmäisen vaikea. Luin Helsingin Sanomia 6. helmikuuta. Helsingin Sanomissa oli mennyt tilaa koko aukeama, missä kerrottiin, miten maamme talous nyt onneksi osoittaa elpymisen merkkejä: talous kasvaa, tilauksia tulee, investointeja tehdään, vienti on kääntynyt kasvuun, korkojen laskun vaikutukset vahvistuvat nyt kuluvana vuonna, ja kuluttajien ostovoima kasvaa jo.

Olen kiitollinen siitä, että te, valtiovarainministeri Riikka Purra, olette lähtenyt määrätietoisesti laittamaan talouttamme kuntoon. Se ei ole ollut helppo tehtävä, se ei ole ollut millään tavalla mieluisa tehtävä, mutta se on ollut tehtävä, joka jonkun on ollut pakko tehdä — kiitos siitä teille. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä]

Mutta tämä ei pelkästään säästämällä kuitenkaan ratkea, ja me tarvitsemme kasvutoimenpiteitä. [Tuomas Kettunen: Entä Itä-Suomi-ohjelma?] Täällä on kerrottu, että paikallinen sopiminen on nyt tulossa kaikkiin yrityksiin. Ministeri Satonen on kertonut paljon toimia, [Puhemies: Kysymys!] mutta tiedän, että te, [Puhemies koputtaa] ministeri Rydman, olette myös omalla sektorillanne tehnyt paljon. Voisitteko kertoa näistä vähän?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heinonen kuvasi varsin kiitettävästi sitä taloudellista tilannetta, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Yllättäen!] missä me tällä hetkellä olemme. Meillähän on sellainen tilanne, että useat edelliset hallitukset ovat jättäneet keskeiset reformit tekemättä, ovat jättäneet huolehtimatta valtiontalouden tasapainosta. Tämä hallitus paitsi tasapainottaa julkista taloutta [Anne Kalmari: Otatte lisää velkaa!] myös tekee ne tarvittavat työmarkkinareformit, joita on työmarkkinoillemme kipeästi kaivattu.

Sitten meillä on sekä akuutteja että pidemmän aikavälin haasteita. Yksi pidemmän aikavälin haasteista on se, että meidän tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin liittyvät panostukset ovat laahanneet jäljessä. Ne ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että talouden tuottavuuskehitys ei Suomessa ole edennyt siihen tahtiin kuin olisimme halunneet. Tämä hallitus lisää tki-menoja määrätietoisesti kohti sitä neljän prosenttiyksikön osuutta suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lisäksi teemme lukuisia sellaisia kasvutoimenpiteitä, jotka vaikuttavat lyhyellä aikavälillä sekä erilaisten erityisrahoitusinstrumenttien kautta että sitten myöskin kannustamalla verovähennyksiin ja muihin investointeihin. Ja se näyttää tuottavan tulosta. [Puhemies koputtaa] Meillä käytännössä kaikkialla Suomessa uusia investointeja on lähdössä hyvää vauhtia liikkeelle.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tärkeä aihe. Ilman työtä on vaikea rakentaa tulevaisuutta. — Käännän itse katseen kaupunkeihin. Kaupungistuminen on paitsi ihmisten liikettä myös itse asiassa työllisyyden ja tuottavuuden kasvua, ja tästä muistutti viimeksi talouspolitiikan arviointineuvosto tammikuussa. Hyvä kaupunkipolitiikka on siis hyvää talouspolitiikkaa, ja se ei ole nollasummapeliä, vaan se hyödyttää koko Suomea. Valitettavasti tämän hallituksen kaupunkipolitiikka vaihtelee mitäänsanomattomasta todella kehnoon. Liikenteessä joukkoliikennettä ylenkatsotaan, asuntopolitiikassa kaupunkien työkaluja otetaan pois ja kirsikkana kakun päälle Helsingille aiotaan mätkiä 35 miljoonan euron sakko säntillisestä sote-taloudenpidosta. [Jani Mäkelän välihuuto — Jenna Simula: Helsinki parka!]

Olisin kysynyt hallitukselta: näettekö te arvoa suomalaisille kaupungeille, ja mitä aiotte tehdä kaupunkien menestyksen ja kukoistuksen eteen? Se näyttäisi edellyttävän aikamoista suunnanmuutosta teiltä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen oikein iloinen, että täällä otetaan kaupungit esiin. Kaupungit ovat oikeastaan tällainen talouden dynamo. Ne ovat monella tapaa vetureita koko meidän kansantaloudelle. Jos me katsotaan, missä suuri osa ihmisistä asuu, missä syntyy iso osa bkt:stä, missä on iso osa työpaikoista, on todella olennaista, että keskitytään kaupunkeihin, ja tämä hallitus on tehnyt vahvaa kaupunkipolitiikkaa. Me olemme jatkaneet MAL-sopimuksia, me olemme jatkaneet innovaatioekosysteemisopimuksia yliopistokaupunkien kanssa, [Veronika Honkasalon välihuuto] joilla edistetään tällaista innovaatiotoimintaa. Me olemme myöskin käynnistäneet aivan uudenlaiset pyöreän pöydän työskentelyt, joilla tartutaan erilaisiin kaupungistumisen haasteisiin ja yhteiskunnan haasteisiin, joissa haetaan yhdessä ratkaisuja. Kuuden suurimman kaupungin kanssa perustimme allianssin, jossa on ratkottu jengiytymistä, segregaatiota, osaajapulaa. Meillä on kolmen seuraavaksi suurimman kanssa, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, lähdetty ratkomaan esimerkiksi liikkumista ja osaamista, tämäntyyppisiä kysymyksiä, keskisuurten kaupunkien kanssa kulttuuriasioita. Idän kaupunkien kanssa puhutaan raja-asioista, ja seutukaupunkiohjelma on myöskin päivitetty. Hyvin erityyppisiä asioita. Seutukaupungit ovat [Puhemies koputtaa] tällaisia alueellisen teollisuuden dynamoja. Eli teemme paljon kaupunkipolitiikkaa, ja se on todella tärkeää [Puhemies koputtaa] koko Suomen kannalta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Palataan tähän meidän alkukysymykseemme. Työttömyys on kasvanut 50 000:lla. Helsingissä työttömyysprosentti on 12,5. Kävin Helsingin TE-toimistossa. Siellä kannettiin suunnatonta huolta siitä, että korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut huimasti. Minä näen tämän erittäin suurena riskinä nyt meidän osaamisen jatkumisen kannalta. Jossain vaiheessa yritykset tulevat tarvitsemaan osaavaa työvoimaa, mutta ei ole järkeä siinä, että työttömät odottelevat, ja tämä osaamistaso tulee heikkenemään. Akava on muun muassa esittänyt, että nykyistä laajemmin voisi työttömyysturvalla opiskella, täydentää sitä osaamistaan. Mitä hallitus aikoo tehdä tälle? Millaisia toimia aiotte nyt rakentaa siihen, että työttömyysaikaa voidaan käyttää siihen, että osaamista vahvistetaan? Ja kysymys: aiotteko, ministeri Satonen, työministerinä tuoda kehysriiheen esitykset siitä, että myös työvoimapalveluihin suunnataan riittävästi varoja nyt, [Puhemies koputtaa] kun työttömyys on räjähtänyt?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hyviä kysymyksiä entiseltä työministeriltä. [Timo Harakan välihuuto]

Mitä ensinnäkin tähän TE-palveluasiaan tulee, niin ne asiat on nyt siirretty kunnille ja itse asiassa edellisen hallituksen tahdon mukaisesti. Sitä pidän kyllä itsekin järkevänä. Eli siellä on nyt sitten sekä resurssit että niin sanotusti välineet, joilla voidaan työllistymistä edistää. Totta kai seurataan, miten tämä uudistus menee kohdalleen, ja voi olla, että esimerkiksi välityömarkkinoiden osalta on tarpeen vielä myöhemmin tehdä uusia toimenpiteitä.

Mitä tulee tähän varsinaiseen kysymykseen tästä Akavan ehdotuksesta, niin, kuten hyvin tiedätte, tälläkin hetkellä työttömänä on mahdollista omaehtoisesti opiskella ja suorittaa myös akateemisia opintoja, esimerkiksi niiden, joilta on jäänyt tutkinto kesken, suorittaa niitä loppuun. Mutta siitä huolimatta olen tapaamassa Akavan puheenjohtajaa ja haluan kuulla vielä tarkemmin tästä esityksestä. Tässä voi olla kyllä aineksia, että tätä on ehkä vielä syytä tarkastella uudelleen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi ikääntyy ja kaikkien työpanosta tarvittaisiin. Työllisyysaste pitää saada nousuun ja hyvinvointivaltion rahoitus sitä kautta turvattua. [Eduskunnasta: Kyllä!] Osatyökykyisten työllisyyden edellytysten parantaminen olisi tähän tärkeä keino. Edellinen hallitus panosti työkykyohjelmaan, ja teidänkin, Orpon hallituksen ohjelmassa lukee tämä tavoite, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Suojaosat on poistettu ja sosiaaliturvaa on heikennetty niin, että työn vastaanottaminen, nimenomaan osa-aikatyön vastaanottaminen, vaikeutuu. Työ myös tervehdyttää, se lisää hyvinvointia, ja kun työtä rukataan, se on soveltuvaa myös osatyökykyisille. Tarvitaan lisää työpajatoimintaa, tarvitaan lisää kuntouttavaa työtoimintaa, riittävän pitkiä työkokeiluja, nyt niitä on lyhennetty. Ministeri Satonen, mitä te teette, että osa-aikatyön mahdollisuudet ja osatyökykyisten mahdollisuudet paranevat?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! On tärkeä teema nostaa esiin myös työkyky, työelämän mielenterveys, mielenterveyspoissaolojen vähentäminen ja työssäjaksamisen teemat, nämä ovat vahvasti Orpon hallituksen agendalla. Tässä itse asiassa teemme paljon sellaista työtä, joka on jatkoa ja jatkumoa edellisen hallituksen työkykyohjelmalle ja TYÖ 2030 -ohjelmalle, ja tätä työtä tehdään hyvin tiiviissä yhteistyössä palkansaajien ja työnantajien kanssa.

Lisäksi hallituksella on erittäin vahva tahtotila vahvistaa työterveyshuoltoa. Meillä on yhteiskunnassa sellaisiakin ääniä, jotka haastavat työterveyshuollon olemassaolon nykyrakenteilla. Edelliselläkin hallituskaudella, Marinin kaudella, monikanavarahoitustyön yhteydessä pohdittiin jopa kokonaan työterveyshuollon nykyrakenteen romuttamiseen johtavia ajatuksia, mutta tämän hallituksen aikana työterveyshuoltoa halutaan vahvistaa, esimerkkinä vaikkapa se, että työmarkkinaosapuolten kanssa keskustellaan parhaillaan siitä, että kun hallitus on vienyt läpi tämän lasten ja nuorten terapiatakuun — se astuu toukokuussa voimaan — niin miten seuraavana askeleena voitaisiin osana työterveyshuoltoa tuoda näitä matalan kynnyksen terapiapalveluja, [Puhemies koputtaa] Terapiat etulinjaan ‑toimintamallia, joka on tutkittuun tietoon pohjautuvaa, myös työterveyteen. — Kiitos. [Eveliina Heinäluoma: Vastaus kysymykseen!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen tavoitteena on kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvu sekä työpaikkojen säilyminen Suomessa. Ne ovat hyviä tavoitteita, ja niitä kohti menemme. Maailma on murroksessa, ja mekin olemme saaneet osamme: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, koronakriisi ja epäonnistunut sote-uudistus, jota tämä hallitus yrittää korjata.

Mutta uskoa ja toivoa on luotava. Yritykset ovat ne, jotka luovat työpaikkoja, ja on erittäin tärkeää, että kannustamme yrityksiä luomaan niitä työpaikkoja. Hallitus muun muassa helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista.

Arvoisa puhemies! Monissa kodeissa nuoret etsivät tällä hetkellä kesätyötä. On opiskelijoita, jotka toivovat pääsevänsä edes hetkeksi työhön kiinni ja kesätyöhön. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri: millä tavalla kannustatte yrityksiä palkkaamaan nuoria työntekijöitä ja erityisesti niin, että mahdollisimman moni löytäisi kesätöitä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys. Tämä kesätyöhän on sillä tavalla erittäin tärkeä, että se on monelle ensimmäinen kosketus työelämään ja siitä saa sellaisia taitoja, joita myöhemmin voi hyödyntää. Meillä aika hyvin kyllä ihan tuolta Duunitorin kautta löytyy niitä erilaisia mahdollisuuksia, mutta on toki todettava, että kyllä hieman myös tämä taloudellinen tilanne ja suhdanne vaikuttavat siihen, paljonko meillä on kesätyöpaikkoja tarjolla. Mutta toki monet yritykset ja myöskin kunnat, seurakunnat, muut julkiset yhteisöt tarjoavat kesätyöpaikkoja, ja niitä kannattaa nuorten aktiivisesti hakea. Uskon kyllä, että aika moni nuori sieltä tulee myöskin kesätyöpaikan saamaan. Toki on varmasti niistä kaikkein halutuimmista työpaikoista myös kovaa kilpailua.

Ilman muuta kannustan myös työnantajia siihen, että rohkeasti lähdettäisiin näitä paikkoja nuorille tarjoamaan, koska se on koko yhteiskunnalle tärkeä asia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on tosiaan Suomessa kasvanut nopeasti, ja työllisyyspalvelut ovat avainasemassa siinä, että työttömyys ei pitkity ja siihen mahdollisesti liittyvät ongelmat eivät pääse kasautumaan. Kuitenkin työllisyyden hoidon resursseja on heikennetty kasvavasta asiakasmäärästä huolimatta. Kuntaliiton arvion mukaan TE-uudistuksen rahoituksesta puuttuu vähintään 100 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa sitä, että työllisyysalueet joutuvat jo aloittamaan heikossa tilanteessa. Kuntien valtionosuuksia hallitus on leikannut 37 miljoonalla eurolla, kun palkkatuen käyttöä rajattiin siten, että kunnat voivat saada sitä vain erityistapauksissa. Tämä osaltaan vaikeuttaa kuntien kykyä vastata työttömyyteen.

Arvoisa työministeri Satonen, mitkä nyt ovat ne teidän keinonne vastata tähän kasvavaan ongelmaan? Vai uskooko hallitus edelleen, että rikkaiden verojen keventäminen, työntekijöiden aseman heikentäminen ja köyhyyden lisääminen tulevat ratkaisemaan tämän ongelman?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Keskityn vastauksessani TE-palvelupuoleen, koska se ymmärtääkseni kuuluu omaan salkkuuni.

Kysyjä on siinä oikeassa, että tämä 37 miljoonaa sieltä on vähennetty, ja se on vähennetty nimenomaan sen takia, että ajatus on, että kun henkilö menee palkkatuettuun työhön, niin hänellä olisi mahdollisuus sen palkkatuetun työn kautta päästä myös jatkamaan työuralla sellaiseen työhön, joka ei ole tuettua, eli niin sanotusti oikeille työmarkkinoille. Ja tämä on toteutunut kuntien palkkatuella selvästi huonommin kuin esimerkiksi yksityisellä puolella, ja sen takia resursseja kohdennetaan enemmän yksityiselle puolelle ja toisaalta kolmannen sektorin toimijoille, joilla esimerkiksi sadan prosentin palkkatuki kaikkein vaikeimmin työllistyvien osalta on edelleen hoidossa. Mutta pari poikkeusta tästä on, ja se liittyy myös tähän kysymykseen osatyökykyisistä. Eli osatyökykyisiä kunnat voivat edelleen palkkatuella ottaa, ja heillä se kerryttää myös työssäoloehtoa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.

Ärade talman! Under de senaste veckorna har vi diskuterat den kulturpolitiska redogörelsen här i riksdagen också ur ekonomiskt och sysselsättningsperspektiv. Vi lever ju i ytterst utmanande tider i världen, och kulturen och konsten har en viktig roll i vårt välbefinnande och vår ork.

Kulttuurilla ja taiteella on siis tärkeä merkitys kansalaisten henkisen kriisinkestävyyden näkökulmasta. Synkkinä aikoina tarvitaan vastapainoa: positiivisuutta, iloisuutta ja huumoria. Sitä vöyriläisyhtye KAJ tuo parhaillaan. Sekä Suomessa että Ruotsissa on puhuttu KAJ-kuumeesta. Lauantaina on Melodifestivalen-finaali, ja Bara bada bastu ‑laulu on noussut jopa tämän kilpailun suosikiksi. [Antti Kurvinen: Vöyri!] — Kyllä. — Se on nyt soitetuin listalla sekä Suomessa että Ruotsissa. Tämä on kulttuurivientiä. Musiikin lisäksi viedään ehkä kaikkein rakkainta kulttuuriperinnettämme, saunomista, Eurooppaan.

Arvoisa ministeri Rydman, luovat alat, kulttuuri ja taide, ovat maailman kasvavin ala. Monet maat panostavat tähän paljon. Millä tavalla Suomi voisi parantaa panostusta luovien alojen vientiin ja sitä kautta luoda kasvua Suomeen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Värderade herr talman! Ledamot Ollikainen hade alldeles rätt: Vad gäller de kreativa branscherna så finns det en enorm potential, även vad gäller de ekonomiska synvinklarna. Regeringen är alldeles medveten om detta, och vi till och med satsar på exportfrämjandet vad gäller de kreativa branscherna. De insatser som vi har fattat beslut om kommer att levereras genom Business Finland.

Kuten edustaja Ollikainen aivan oikein totesi, luovilla aloilla on valtava kaupallinen potentiaali myöskin, mitä tulee vientiin. Hallitus on tiedostanut tämän kysymyksen täysimääräisesti, ja me panostamme myöskin Business Finlandin kautta tähän puoleen.

Så klart är det så att vad gäller olika slags poängteringar vad gäller exportfrämjandet så är det alltid långsiktigt arbete, och det innebär också att man måste ha tillräckligt hållbara lösningar i framtiden. Det innebär att vi medvetet utvecklar de ekosystem där sådana innovationer och bolag skapas.

Tämä on pitkäjänteistä työtä, [Puhemies koputtaa] ja teemme sitä systemaattisesti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aihepiiriin liittyen. Edustaja Hamari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa hallitus, vaalien alla te tosiaan lupasitte ne 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt työttömyys kasvaa kaikkialla maassa ja jokaisessa ikäryhmässä. Suomalaisista yrityksistä, suomalaisista kunnista ja kaupungeista ympäri Suomea on menetetty kymmeniätuhansia työpaikkoja. Työministerinä olisitte voinut tehdä enemmän työllisyyden eteen vielä, ja nyt olen huolissani, koska on kuulunut huhuja, että tämä 100 miljoonan euron säästö sosiaalihuoltoon kohdistuisi kuntouttavaan työtoimintaan. Tämä vaikeuttaisi työttömien asemaa entisestään.

Työministeri Satonen, voitteko varmistaa yhdessä sosiaali- ja terveysministeri Juuson kanssa, että tämä 100 miljoonan sosiaalihuollon leikkaus ei kohdistu kuntouttavaan työtoimintaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä kuntouttava työtoiminta on, kuten varmaan kysyjä hyvin tietää, hyvinvointialueilla, ja se kuuluu myöskin tässä työnjaossa ministeri Juusolle, joten en voi siihen vastata.

Mutta tässä jo aiemmin totesin, että meidän tulee kyllä tarkkailla sitä, miten nämä välityömarkkinat jatkossa kehittyvät ja miten ne toimivat, koska on tietysti niin, että me tarvitaan myöskin näitä välityömarkkinoita ehdottomasti. Siellä on ollut hyvin monenlaista toimintaa nyt, ja se tavallaan kohdentuu pitkälti sinne kuntien työllisyysalueille. Siinä on se hyvä puoli, että voidaan paikallisesti erityisesti tukea niitä välityömarkkinatoimijoita, joiden tulokset ovat kaikkein tehokkaimpia, mutta toki siinä on myös sitten se riski, miten nämä nähdään siellä kunnan päätöksenteossa, kun suhteessa muitakin asioita on tietenkin kuntien pöydällä ja kuntienkin taloustilanne on vaikea. Tämä on asia, jota mielestäni pitää seurata, ja tarvittaessa pitää myös toimia.

Arvoisa puhemies! Niin kuin äsken kuulimme, Suomessa on noin 330 000 työtöntä. Samaan aikaan ensimmäisen seitsemän viikon aikana tänä vuonna tuli lähes 500 konkurssia. Lähes 30 vuotta sitten viimeksi oli näin synkkä kausi. Samaan aikaan meillä on tuottavuus laskenut ja arvonnousua ei tapahdu. Jopa työ- ja elinkeinoministeriön johtavan virkamiehen mukaan olemme osittain vajonneet lamaan, ja tämä on tietysti epäonnistuminen hallitukselle tässä kohti. Tämä ei ole pelottelua, vaan nämä ovat faktoja, joita on tapahtunut.

Huolestuttavaa tässä tilanteessa on se, että nyt tuoreimman yritysten pk-barometrin mukaan yritykset tulevat vähentämään investointeja tässä tilanteessa, ja merkittävin muutos tapahtuu rahoituksen saatavuudessa, eli 43 prosenttia kertoo rahoituksen heikentyneen. Nyt kysynkin: Hallitus on muuttamassa pk-yrityksien rahoittamista Finnveran osalta, [Puhemies koputtaa] eli siellä ollaan luopumassa nyt siitä, että se kehittäisi nimenomaan keskisuuria ja pieniä yrityksiä ja myös alueellista painotusta. Miksi näin yrityksille, [Puhemies koputtaa] jotka eniten työllistävät Suomessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lintilän puheenvuorossa oli lukuisia erikoisia väitteitä. Yksi oli se, että Suomi olisi vajonnut lamaan. Suomihan kyllä on ollut lamassa, mutta itse asiassa nythän on näkyvissä varsin paljonkin myönteisiä merkkejä, ja teknisesti ottaen nimenomaisesti emme ole lamassa, päinvastoin. Itse asiassa meillä on paljon sellaisia merkkejä, jotka viittaavat varsin myönteiseen kehitykseen.

On totta, että meillä pk-yrityksillä on ollut erinäisiä vaikeuksia rahoituksen saamisessa, ja nämä on tiedostettu monella eri tavalla. Sen takiahan meillä uudistetaan itse asiassa rahoituskenttää hyvin monesta eri suunnasta. Meillä ollaan piakkoin tuomassa eduskuntaan päin Finnvera-lainsäädännön uudistamista, jossa myöskin pyritään joustavoittamaan määrättyjä asioita. Yhtäältä meillä on uudistettu Teollisuussijoituksen investointistrategiaa, jossa mahdollistetaan nimenomaisesti suoria sijoituksia yrityksiin. Business Finlandin kautta kanavoidaan tutkimus- ja kehitysrahoitusta yrityksille. Itse asiassa nämä toimenpiteet ovat nimenomaisesti sellaisia, jotka auttavat myös sillä rahoituspuolella yrityksiä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Työttömyystilastot näyttävät tosiaan aivan hirvittäviltä Suomessa, ja meillä on valtava määrä työttömiä, satojatuhansia työttömiä. Kun kuuntelin tuota elinkeinoministerin puhetta, niin huomasin taas, jälleen kerran sen, että hallitus taitaa elää eri todellisuudessa kuin tavalliset suomalaiset.

Arvoisa puhemies! Iso ongelma on ollut tällä vaalikaudella se, että veronkorotuksilla ollaan syvennetty vielä tätä työttömyystilannetta ja erittäin heikkoa taloudellista tilannetta.

Arvoisa puhemies! Kun nyt ollaan hallituskauden puolivälissä, niin voidaan todeta, hyvä hallitus, että teidän talouspolitiikkanne on epäonnistunut, hallitus on epäonnistunut. Kerrataanpa muutamia veronkorotuspäätöksiä, joilla Suomi on päässyt Euroopan verotusasteella aivan ykköstilalle: alvin himokorottaminen, yleinen alvi, alempien alv-kantojen nostaminen, [Jani Mäkelä: Hyväksyitte käytännössä sen! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] kaikista pahimpana lääkkeiden arvonlisäverotuksen korottaminen, [Puhemies koputtaa] ja työllisyyden kannalta ehkä synkin päätös on ollut tämä kotitalousvähennyksen leikkaaminen, todella hölmö päätös, tuhansia työpaikkoja meni. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei menetetty!] Kokoomus rikkoi oman vaalilupauksensa, kokoomuspuolue lupasi parantaa kotitalousvähennystä. [Puhemies: Kysymys!]

Kysynkin nyt valtiovarainministeri Purralta: aiotteko te kehittää kotitalousvähennystä, vai aiotteko huonontaa sitä lisää?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja unohtaa nyt sen syyn, minkä takia me olemme joutuneet tekemään niitä sopeuttamistoimia, sekä suoria menoleikkauksia erityisesti sinne käyttötalouspuolelle että myös valitettavasti veronkorotuksia. Se johtuu siitä, että me korjaamme julkista taloutta, ja käytännössä jokaisella kyselytunnilla me tavalla tai toisella tätä aihepiiriä käsittelemme.

Samaan aikaan olen monissa keskustapuolueen ehdotuksissa huomannut, että te ainakin puheissa, ainakin välillä, olette kantaneet huolta myös samasta julkisen talouden tilasta ja valtion voimakkaasta velkaantumisesta. Niinpä te olette esimerkiksi vastuullisesti esittäneet omissa vaihtoehdoissanne aika tavalla samanlaisia veronkorotuksia kuin tämä hallitus. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Jos katsotaan sitä kokonaisuutta veronkorotusten suhteen, niin tällä hallituskaudella tähänkään mennessä kokonaisveroaste ei näillä meidän toimillamme nouse, mutta kyllä, olemme joutuneet tekemään myös tulopuoleen sopeutusta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Viesti kentältä kuuluu: Yritykset Suomessa odottavat ympäristölupia jopa seitsemän vuotta. Yritykset eivät saa rahoitusta, vaikka hankkeet ovat kannattavia. Yritykset tekevät valtavan työn byrokratian eteen. Yritykset ovat loputtoman väsyneitä siihen, että niiden pitää täyttää jos jonkinlaista viranomaisselvitystä sen sijaan, että voisivat keskittyä yritystoimintansa harjoittamiseen.

Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä luvituksesta pitää tehdä Suomen kilpailukykytekijä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ai nyt vasta!] Tavoitteeksi pitää asettaa, että Suomessa on Euroopan nopein luvitus — siis nopein luvitus — vaalikauden loppuun mennessä. Kysyn pääministerin sijaiselta, valtiovarainministeri Purralta: Onko hallitus valmis tarttumaan tähän? Oletteko valmiita tekemään tarvittavat muutokset sääntelyyn ja toimintatapoihin, jotta voimme olla nopeimman luvituksen maa Euroopassa? [Eduskunnasta: Edustaja Mehtälältä hyvä kysymys! — Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Puhemies! Kysymys oli luvituksesta, ja kyllä, olemme paitsi purkaneet edellisen hallituskauden aikana syntynyttä lisäsääntelyä myös teemme merkittäviä toimia siihen, että saamme sujuvoitettua niin ympäristöluvitusta kuin sitä kaupungeissa ja kunnissa tapahtuvaa muuta luvitusta, esimerkiksi rakentamisluvitusta.

Meillä on toivottavasti lähiaikoina tulossa hallituksen esitys tästä lupa- ja valvontavirastosta, jossa myös ympäristöluvituksen näkökulmasta tarkoitus on, että sujuvoitamme prosessia, luomme sen ennakoitavaksi ja päästään ikään kuin tämmöisen yhden luukun palvelumalliin, jossa yrityksen näkökulmasta siis saadaan yhdessä prosessissa samat asiat käsiteltyä ja täten myös parannettua sitä ennakoitavuutta. Ja kyllä, tässä on iso työ tehtävänä, sillä meillä on tässä maassa paljon viranomaisia, jotka näitä hankkeita käsittelevät, ja tällä hetkellä se kenttä on hyvinkin moninainen.

Tähän lakiesitykseen sisältyy myös ympäristöluvituksen näkökulmasta monia muutoksia. Toivottavasti pääsemme tämän pian tuomaan tänne. Mutta kyllä me teemme [Puhemies koputtaa] kaikkemme sen eteen, että luvitus on ennakoitavaa, sujuvaa ja nopeaa. [Eduskunnasta: Toisin kuin keskusta!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Olen istunut monessa hallituksessa ja myös pörssiyhtiön hallituksessa, ja yleensä, kun hallituksiin palkataan toimitusjohtaja, tehdään bonusjärjestelmiä, jotka tehdään niin, että ne riippuvat tuloksesta ja siitä, mitä toimitusjohtaja saa aikaan.

Nyt valtion omistamassa yrityksessä Nesteessä, josta valtio omistaa 44 prosenttia — mikä tarkoittaa periaatteessa enemmistöomistajaa, koska seuraava omistaja on Ilmarinen, joka omistaa 2,59 prosenttia — on palkattu Heikki Malinen, jolle on lahjoitettu 1,2 miljoonan euron osakepotti ilman, että hän on tehnyt päivääkään töitä, [Vasemmalta: Oho!] minkä lisäksi hänelle maksetaan yli 100 000 euroa kuukausipalkkaa sekä hänelle annetaan vielä ylisuuri eläke. Miten tämä on mahdollista? Valtio ei ollut hyväksymässä tätä, ja valtio voi määrätä, kuka istuu hallituksessa, ja kuitenkaan Nesteen hallitus ei kuule valtiota. [Puhemies koputtaa — Eduskunnasta: Kuka vastaa?] Oletteko erottamassa hallitusta? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ennen kuin annan ministerille puheenvuoron, huomautan istuntoa lehteriltä seuraaville kansalaisille, että suosionosoitukset tai muut huutelut eivät ole suvaittuja. — Ministeri Strand, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yhtiön hallitus palkkaa toimitusjohtajan, omistaja vaikuttaa yhtiökokouksessa. Valtio omistajana nimenomaan äänesti tätä vastaan, ja valtio omistajana on myös pitänyt huolen siitä, että hallituksessa vaihtuu puheenjohtaja, palkitsemisvaliokunnassa vaihtuu myös puheenjohtaja. Jokainen voi miettiä, onko tällä ollut merkitystä. Sillä varmasti on ollut merkitystä. Elikkä valtio nimenomaan piti tätä ratkaisua, palkitsemispakettia, kohtuuttomana. Tämä oli täysin vastoin meidän omistajapoliittista periaatepäätöstä, ja siksi valtio omistajana voimakkaasti reagoi ja vastusti tätä yhtiökokouksessa. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Yritykset toden totta tarvitsevat myös osaajia tässä ajassa, nimittäin osaajien löytyminen tuntuukin olevan yksi suurimmista kasvun esteistä. Hallitus on luvannut 100 000 uutta työntekijää mutta on mennyt jo tässä vaiheessa 50 000 pakkaselle. Tilanne on karmiva. Sen lisäksi työministeri sanoi tänään salissa, että seurataan, miten uudistus menee Suomen työllisyyden hoidon palveluiden uudistamisessa.

Voin kertoa terveisiä Päijät-Hämeestä. Tällä hetkellä työllisyyspalveluiden uudistamisessa jonottaa ihmisiä kasvavissa määrin ilman lupausta minkäänlaisesta palvelusta tämän vuoden puolella. [Jenna Simula: Tosi hyvä uudistus!] Kuulitte oikein: rahat ovat loppu jo tammikuun loppuun mennessä. Yksikään ihminen ei saa starttirahaa yritystoimintaan eikä esimerkiksi palkkatukea työllistymiseen.

Arvoisa ministeri Satonen, me tarvitsemme kaikki töihin. Milloin te puututte tähän tilanteeseen, [Puhemies koputtaa] joka vaivaa tällä hetkellä jo useammassa maakunnassa? [Mauri Peltokangas: Se olikin hyvä, se teidän tekemä maakuntauudistus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kerrataan nyt hieman, mitä tässä on tapahtunut. Tämä uudistus, jolla TE-palvelut päätettiin siirtää kuntien hoidettaviksi, on tapahtunut edellisen hallituksen aikana, ja nyt se on pistetty toimeen. Nyt se on tapahtunut tämän vuoden alusta, kun ne on laitettu toimeen, ja nyt ne resurssit ja toimintavälineet ovat niillä työllisyysalueilla, jotka itse voivat päättää, millä tavalla he siellä toimivat.

Mutta on totta, mihin edustaja Kemppi viittaa, ja tietenkin on niin, että kun meillä on esimerkiksi palkkatukipäätöksiä ja starttirahapäätöksiä, jotka jälkikäteen tullaan maksamaan, niin niitten osalta, jotka ovat käynnistyneet vuoden 2024 puolella, ne kulut, jotka kohdistuvat vuoteen 2024, valtio tulee näille työllisyysalueille maksamaan tällä tietoa huhtikuussa. Siinä on kyse noin 100 miljoonan euron jutusta. Mutta jos näin ei olisi toimittu, silloin nämä kaikki olisivat katkenneet tässä siirrossa, [Puhemies koputtaa] ja tämä on ihan välttämätön toimintatapa.

Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai tänään valmiiksi selvityksensä liittyen sisäministeriön poliittisen johdon toimintaan vuoden 2025 pakolaiskiintiön kohdentamisessa. Valtuutetun kannanotto on selkeä: ministerivastuulla on syyllistytty perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa kielletyn syrjivän ohjeistuksen antamiseen, kun on pyritty priorisoimaan kristittyjä pakolaisia muiden kustannuksella. Syrjinnällä vaarannettiin jo valmiiksi erittäin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. [Ben Zyskowicz: Eikö ne kristityt ole haavoittuvassa asemassa?]

Olimme vasemmistoliitossa asiasta huolissamme jo syksyllä, kun esitimme syrjinnän kiistäneelle sisäministeri Rantaselle epäluottamusta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanoton myötä epäluottamus ministeriä kohtaan on vain vahvistunut.

Arvoisa pääministerin sijainen, voiko syrjivästi toiminut ja lakia rikkonut ministeri istua teidän hallituksessanne? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin sisäministeri on tänään saanut tämän yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanoton liittyen pakolaiskiintiöön. Sisäministeri ei itse ole täällä paikalla, hän on Brysselissä. Ministeriössä tutustutaan tähän kannanottoon tarkasti, ja myös oikeuskanslerin arviota tässä asiassa pyydetään, ja asiaan sen jälkeen palataan.

Mitä tulee sitten siihen, miten Suomessa kohdennetaan näitä UNHCR:n kiintiöitä, yleensä joka vuosi ei ole tehty suoraa päätöstä tämän UNHCR:n pohjan pohjalta, vaan on tehty siellä erilaista uudelleenmäärittelyä. Tässä ei ole tapahtunut minkäänlaista syrjintää. Hallitusohjelman mukaisesti kaikki henkilöt, jotka ovat pakolaisaseman täältä saaneet, ovat näitä UNHCR:n määrittämiä pakolaisia, ja hallitusohjelman mukaisesti esimerkiksi omassa maassaan vainotuksi tulleita vähemmistöryhmiä voidaan auttaa, kuten tässä tapauksessa kristittyjä.

Arvoisa puhemies! Lääkkeiden saatavuus on tärkeä osa huoltovarmuutta, mikä tulee turvata myös poikkeusoloissa. Saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja myös uusien lääkkeiden saaminen markkinoille on eurooppalaisittain verrattuna hidasta ja byrokraattista. Suomen pieni markkinaosuus, vain 0,3 prosenttia, globaaleilla lääkemarkkinoilla tuo myös haasteita, kun lääkkeiden kysyntä on kasvussa kaikkialla.

Huoltovarmuutemme lääkkeiden osalta on hyvin riippuvaista tuonnista, ja tämä tarkoittaa sen turvaamista varastoimalla. Eurooppalainen ja erityisesti kotimainen lääketeollisuus olisivat kestäviä ratkaisuja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Kysyn: mitkä ovat ne toimet, joilla hallitusohjelman mukaisesti turvataan lääkkeiden saatavuutta ja huoltovarmuutta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos! Nyt oli äärimmäisen tärkeä kysymys, kiitos siitä edustaja Räsäselle.

Toimet ovat erittäin laajat, ja lähden liikkeelle eurooppalaisesta tasosta, eli EU parhaillaan valmistelee isoa lääkepakettia, jonka yksi tavoite on lääkkeiden saatavuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa. Siihen sisältyy myöskin eurooppalainen oma tuotanto ja sen vahvistaminen ja tietysti myöskin kotimainen. Lisäksi meillä on käynnissä useita lainsäädäntöuudistuksia, muun muassa lääkkeiden velvoitevarastointilakia uudistetaan. Meillä on kotimaiset varmuusvarastot, me teemme varautumista koko ajan. Lisäksi Suomeen on saatu ihan hiljattain myöskin isot EU:n laajuiset rescEU-varmuusvarastot, jotka sitten tietysti kriisiolosuhteissa hyödyttäisivät myöskin Suomea ja olisivat täällä kovin lähellä.

Monia toimia ja erittäin monia lainsäädäntöuudistuksia tässä maailmanajassa parhaillaan valmistellaan, ja tämä on tietysti ymmärrettävästi kriittisen tärkeä kysymys, että meillä on lääkkeet turvattu ja meidän koko lääkeketju toimii näissä vakavissa mahdollisissa häiriötilanteissa ja globaaleissa saatavuushäiriöissä, jotka ovat nyt jo yleistyneet. — Kiitos.