Suullinen kysymys sähkön hinnan noususta (Leena Meri ps) | Suullinen kysymys sähköyhtiöiden toiminnasta (Kimmo Kiljunen sd) | Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksesta (Elina Valtonen kok) | Suullinen kysymys sote-uudistuksen aikataulusta (Sari Essayah kd) | Suullinen kyselytunti

Kiitos, arvoisa puhemies! Pakkanen paukkuu nurkissa, ja perheitä uhkaa lämmityskustannusten hintapommi. Kova lasku on tulossa erityisesti heille, joilla talo lämpenee sähköllä ja öljyllä. Sähkö on edelleen tärkein omakotitalojen lämmönlähde, ja niille epäonnisille, joilla sähkön hinta on sidottu markkinahintaan, voi kuukausilasku kohota jopa 1 000 euroon.

Hallitus puhuu kauniita tuulivoimasta ja vihreästä siirtymästä. Tuulivoima on kovimmilla pakkasilla lähes tyhjän panttina. Eilen tuulivoiman tuottaman sähkön osuus Suomen kulutuksesta oli noin 2,5 prosenttia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Aika minimaalista.

Hallitus koettaa suitsia sähkönsiirtohintoja perussuomalaisten pitkään esittämällä tavalla, ja kiitos muuten siitä, mutta millä te konkreettisesti autatte ihmisiä järkyttävän sähkön hinnan kanssa? Heitä uhkaa köyhyys pelkästään siitä, että he lämmittävät asuntoa. Miten autatte?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Erittäin vakava kysymys. Siitä, onko yksittäistä keinoa, jolla voidaan sähkön hintaan puuttua: edustaja mainitsi sähkönsiirtohintojen tiputtamisen ensi vuonna niillä sähkönsiirtoyhtiöillä, jotka ottavat käyttöön niitä toimia, joita Energiavirasto tulee laittamaan.

Mehän ollaan periaatteessa eletty poikkeuksellisen edullisen sähkön aikaa ja nyt ollaan siirrytty aikaan, jolloinka on erittäin nopeasti sähkön hinta noussut, ja niin kuin hyvin tiedätte, niin sähkön hintahan muodostuu korkeimman elementin, joka tällä hetkellä Euroopassa on kaasu, hinnan mukaisesti.

Mainitsitte tämän pörssisähkön. Siinä on tietysti hyvä puoli, että vain 8 prosenttia sähkön käyttäjistä käyttää pörssisähköä. 92 prosenttia ei käytä, vaan heillä on pitempiaikaisia — vuoden, kahden vuoden — toimitussopimuksia, jotka pitävät hinnan suht inhimillisenä, mutta kyllä tämä on totta kai vakava paikka, [Puhemies koputtaa] jota koko ajan seurataan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt oli ministeriltä vähän selittelyn makua. Te aina sanotte, että te ette ole vastuussa hintojen noususta, ja ette oikein tunnu voivan auttaa. Se on hyvin tyypillistä teille, mutta se ei nyt lohduta mökinmummoa tai pienituloista lapsiperhettä, kun on valittava ruoan tai lämpimän kodin väliltä — miettikää.

Kun energian hinnat koko Euroopassa ovat huippulukemissa, komissiosta esitetään sähkölaskutukea. Tämä sosiaalinen ilmastorahasto on sellainen, että suomalainen maksaisi muiden maiden kansalaisten sähkölaskuja, mutta hänelle itselleenhän jää oma sähkölasku lisäksi maksettavaksi. Hallituksen pitää kaataa tämä esitys ehdottomasti ja pikaisesti ja käyttää varat omien kansalaisten tukemiseen.

Hallitus, kysyin teiltä äsken, mitä toimia, tämmöisiä vastaavia, te teette suomalaisten eteen. Kieltäydyttekö te muiden maiden sähkölaskujen maksamisesta? Nyt ”kyllä” vai ”ei” ja jotain konkreettista. Ei riitä se, että kertoilette, mikä tilanne on.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni, edustaja, tulee myös tietää nämä faktat, mistä nämä hinnat johtuvat. Kun viittaatte näihin komission ehdotuksiin, ensinnäkin sanon sen, mikä on tullut täältä jo aiemminkin esille: Me vastustamme sosiaalirahastoa. Me emme hyväksy sitä tällä tavalla keinona. [Välihuutoja] Se, että on otettu näitä työkaluja eri kansallisille valtioille, johtuu siitä, että esimerkiksi jäsenvaltioissa ei ole olemassa samanlaisia järjestelmiä sosiaaliturvan suhteen kuin meillä. Meillähän, jos teillä jää sähkölasku maksamatta ja ette pysty sitä maksamaan, se voidaan hoitaa sosiaalihuollon kautta. Meillä on Euroopassa maita, joissa ei ole vastaavaa järjestelmää, jolloinka näiden kautta. Eli tämä oli yksi työkalu tähän kokonaispakettiin, eikä sitä kannata yleistää nyt tähän tilanteeseen. Meillä on hyvin erilaisia sosiaaliturvajärjestelmiä.

Arvoisa puhemies! Tämä alkuperäinen kysymys oli tietysti täysin perusteltu siinä suhteessa, että sähkölasku on kovin monille kuluttajille muodostunut kohtuuttomaksi.

Mutta kuluttajien kannalta kiusallista on myöskin tämä kilpailutustilanne. Monet kokevat kiusalliseksi ja hankalaksi, kun eivät kunnolla kykene ottamaan osaa näihin erityyppisiin kilpailutusjärjestelmiin.

Ja kolmanneksi kuluttajia myöskin kiusaa, että meillä on vilpillisesti toimivia sähköyhtiöitä, jotka ovat synnyttäneet erittäin epävarman tilanteen monille kuluttajille. Haluaisinkin tiedustella, ministeri Lintilä, minkälaisiin toimenpiteisiin hallitus on ryhtymässä siinä, että tämä sähköyhtiöiden toiminta voisi tulla luvanvaraiseksi Suomessa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Energiavirasto on tietysti se valvova elin tässä, ja Energiavirasto on itsenäinen toimiva elin, vaikka se on, voisiko sanoa, organisatorisesti työ‑ ja elinkeinoministeriön alla, se on itsenäinen toimiva elin.

Pitää paikkansa, että taisi olla viime viikonloppuna, kun ensimmäinen palveluyhtiö ilmoitti toiminnan lopettamisesta. Heillähän syynä oli se, että he välittivät pörssisähköä, ja kyse on siitä, että he joutuvat maksamaan sen välittömästi, kun taas asiakas maksaa kuukauden päästä, ja kun oli liian ohuella kassalla, niin eivät riittäneet resurssit. Tällaisen toiminnan estäminen on ilman muuta hyvin tärkeää. Meillähän on laissa, että kolmen viikon jälkeen, jos ei asiakas ole hakenut uutta yhtiötä, hänelle osoitetaan se lähin yhtiö, jonneka hänen sähkönsä siirretään.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kansalaisia kannustetaan siirtymään öljylämmityksestä esimerkiksi maalämpöön. Hallitus antaa myös tukea siihen, että maalämpöön siirrytään, mutta mielestäni se tuki on aika pieni. Hyvin monet eläkeläiset, ikääntyneet ihmiset maaseudulla asuvat öljylämmitystalossa ja pohtivat, millä ihmeen rahalla he kykenevät tekemään maalämpöön siirtymisen. Kysyisinkin teiltä: mitä vastaatte näille ikääntyneille ihmisille, jotka pohtivat tätä vaikeaa tilannetta?

Monet ovat sen asian edessä, että he joutuvat myymään oman kotinsa, koska eivät pysty tätä maalämpöä laittamaan. Hinnat lähtevät 15 000:sta ylöspäin. Toki sama asia on edessä myös rivitaloissa ja kerrostaloissa, joissa myös asuu ikääntyneitä omissa kodeissaan ja maalämpöön siirtymisen hinta näkyy väistämättömästi esimerkiksi yhtiövastikkeessa. Mitä vastaatte heille?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämän tärkeän kysymyksen aiheeseen haluan todeta, että perusajatuksena suomalaisessa yhteiskunnassa on, että kylmänkään talven tullen tämä ei saa olla maa, jossa ihmisellä ei ole varaa asua lämpimässä. Se on lähtökohta, johon myös tämä hallitus on sitoutunut. Siksi meillä on viimesijainen tuki ihmisille, vaikka toimeentulotuen avulla, jos muutoin ei ole mahdollisuutta kotiaan pitää lämpimänä. Se on hyvinvointiyhteiskunnan peruslähtökohta.

No sitten, edustaja Juvonen: Pari viikkoa sitten me käytiin täällä keskustelua esityksestänne liittyen niin ikään energiahintoihin polttoaineveron ja sähkön hinnan osalta. Totesitte tuolloin, että teidän mielestänne nämä ilmastonmuutostoimet ovat niin järjettömiä, että te olisitte valmis niistä luopumaan ja nimenomaan kohdistamaan ne toimet toisin. Ja nyt te kysytte meiltä, miksi olemme näin riittämätöntä tukea tarjoamassa vapaaehtoiseen lämmitysjärjestelmävaihdokseen. [Puhemies koputtaa] Ymmärtääkseni perussuomalaisilta ei saisi mitään tukea tähän asiaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Energia on valtavan tärkeä kysymys ja kohonneet energian hinnat suuri huolenaihe erityisesti täällä meillä Suomessa, missä elämme kylmässä ja pitkien etäisyyksien maassa. Suomen primääri-energiantuotannosta 28 prosenttia tulee puusta, metsäbioenergiasta, ja siksi se, miten metsiä saa täällä hoitaa ja miten metsäteollisuutemme kehittyy, ei ole aivan mitätön asia myöskään energian kannalta.

EU päätti eilen taksonomian kestävän rahoituksen kriteereistä ilmastokriteerien osalta, ja Suomen hallituksen ennakkokäsityksen vastaisesti peräti 13 maata, mukaan lukien Ranska suurena jäsenmaana, oli näitä kriteerejä vastaan. Kun Suomen hallitus on selitellyt omaa päättämättömyyttään sillä, että emme kuitenkaan voi näihin vaikuttaa, niin arvoisa puhemies, mitä jos Suomen hallitus olisikin muodostanut kantansa ajoissa ja olisi vaikuttanut? Me olisimme pystyneet oikeasti kaatamaan tämän Suomen metsäteollisuudelle, [Puhemies koputtaa] meidän energiahuollollemme, [Puhemies: Aika!] todella tärkeän kysymyksen. Arvoisa valtiovarainministeri, kuinka haitallista hallituksen päättämättömyys lopulta oli?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus vaikutti ja teki paljon sen eteen, että tuo komission esitys kumottaisiin. Aivan viime metreille asti hallituksen ministerit olivat kollegoihinsa yhteydessä. Muistutan perusasiasta: esityksen saattoi vain hyväksyä tai hylätä.

Tulimme tietoiseksi, että Ranska suhtautuu esitykseen kriittisesti, ja tähän kytkeytyi epäsuorasti niin ikään Suomenkin kannalta toinen hankala asia, ydinvoiman käyttöä koskeva taksonomiaesitys. Sen sisältö ja se, miten ydinvoimaan tullaan suhtautumaan taksonomiassa, ovat edelleen auki. Tämä aihepiiri puhututti valtiovarainministerikokouksessa — johon en voinut osallistua altistuksen vuoksi — ja tuon kokouksen aikana kävi selväksi, ettei kuitenkaan riittävän moni maa ole tätä valmis vastustamaan. Se perusasetelma, että metsien osuus tässä on merkitsevä erityisesti vain Suomelle ja Ruotsille, ei valitettavasti muuttunut. [Puhemies koputtaa] Siitä huolimatta puolustan äänestyspäätöksen merkitystä. [Puhemies: Kiitoksia, aika!] Se on vahva viesti tulevaan ennakkovaikuttamiseen uusissa taksonomiaesityksissä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pakkaset paukkuvat, pohjoisessa ‑35, täälläkin ‑20. Sähkönkulutus on kovaa ja hinnat pilvissä. Milläs takuueläkeläinen maksaa jäätävät sähkölaskut tällä menolla? Sähkönsiirron kauppaaminen ahneille pääomasijoittajille aikoinaan oli suuren luokan virhe, josta kansa maksaa kovan hinnan. Nyt ollaan tekemässä lisää poliittisia suuren luokan virheitä, jotka näkyvät suoraan sähkölaskuissa. Nimittäin hallituksen ylikunnianhimoinen ympäristöpolitiikka johtaa väistämättä energiahinnan nousuun. Kysyn ministeriltä: Eikö ole mielestänne vääryys kansalaisiamme kohtaan tehdä juuri tässä ajassa sellaista ympäristöpolitiikkaa, mikä nostaa entisestään elinkustannuksia? Turve, kuivitusturve, kasvuturve — mistä tilalle jotakin? Ei ole mitään kehitetty tähän päivään mennessä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt pikkasen taas mennään takaisin siihen, mistä sähkön hinta muodostuu. Sähkön hinta muodostuu eurooppalaisista markkinoista, ja siellä hinta määritellään kalleimman elementin mukaan, joka on tällä hetkellä fossiilista. Kallein taitaa olla tänä päivänä kaasu. Eli jos kaasun hinta on täällä ja ydinvoiman hinta on täällä, niin se hinta tulee ydinvoimallakin olemaan sama. Eli se fossiilinen määrittelee tällä hetkellä sen hinnan, ja tässä on se ongelma. Ongelma on nimenomaan se, että meidän pitää päästä niistä fossiilisista pois, jolloinka me laskemme sitä kokonaishintaa.

Valitettavaa tässä tilanteessa on se, että tämä energian hinta rupeaa muodostumaan maailman politiikan välineeksi. Meidän viimeisin näyttömme viikolta oli herrojen Biden ja Putin keskustelu, jossa käytiin esimerkiksi Nord Streamista, voisi sanoa, vähän varjokeskustelua, ja välittömästi vaikutus näkyy kaasun hinnassa, joka nostaa taas meidän energiamme hintaa. [Puhemies koputtaa] Eli kyllä tämä valitettavasti tulee ihan isommasta kuvasta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sähkön hinta on tosiaan noussut voimakkaasti, ja sähkön siirtohinnat ovat nousseet pitkään. Siirtohintoihin eduskunta puuttui lailla viime kesänä, suomalaisten hyväksi. Me kokoomuksessa olimme esittäneet siirtohintojen leikkaamista jo aiemmin, ja on hienoa, että onnistuimme tässä hallitusta kirittämään. Verkkoyhtiöiden monopolituottoa leikataan 380 miljoonalla eurolla ensi vuonna — ei riittävästi, mutta kuitenkin. Tämä toivottavasti näkyy pian helpotuksena sähkölaskuissa.

Toisin kuin siirron hinta sähköenergian hinta määräytyy tosiaan markkinaehtoisesti markkinoille viimeksi tulleen eli kalleimman tuotantomuodon mukaan. Hyödyn saavat ne tuottajat, joiden tuotantokustannukset ovat vakaat ja matalat. Nykymallissa tuottajilla voi olla kannustin ylläpitää niukkuutta. Ministeri Lintilä, oletteko arvioineet tämän markkinamallin kehittämistä siten, [Puhemies koputtaa] että energian osuus sähkön hinnassa vastaisi paremmin tuotantokustannuksia?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kysyjä on ihan oikeassa: tuo on hyvin relevantti kysymys. Tuo keskustelu kyllä pitää aloittaa eurooppalaisella tasolla siitä, olisiko mahdollisuutta lähteä hakemaan enemmänkin jonkunnäköistä keskihintajärjestelmää, koska aivan kuten sanoitte, se nyt määräytyy sieltä sen ylimmän mukaan. Varmasti tätä keskustelua täytyy Eurooppa-tasolla nostaa. Sitä ei ole vielä noussut, ja aika vaikea sanoa, mikä sen edistyminen on.

Kiitos tosiaan teille kannustuksesta — ja sitten muistutus, että teidän vaaliohjelmassanne te olitte kyllä kotitalouksien energian verotusta kiristämässä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomessa on myyty yhä kiihtyvällä tahdilla sähköverkkoja ulkomaisille toimijoille. Kaikki muistanevat Carunan — kokoomus ja vihreät varmasti ainakin erittäin tarkasti. Omassa kaupungissani Outokummussa myytiin kaikkien muiden paitsi perussuomalaisten päätöksellä kaupungin sähköverkko ulkomaiselle sijoitusyhtiölle — siis muuten jopa vasemmistoliitto kannatti tätä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] No, mitä kävi? Tänä vuonna Outokummussa siirtohinta nousi 6,5 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Sähköverkko on luonnollinen monopoli, jota ei kannata myydä, varsinkaan ulkomaisille toimijoille, rahan käärimisen välineeksi. Tämä on myös selkeä ja tunnistettu turvallisuusriski koko meidän kansalliselle turvallisuudelle. Hallitus, haluan kysyä teiltä: mitä te aiotte tehdä tälle asialle? — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Keskeistä Suomen kannalta on totta kai kantaverkon hallinta eli Fingridin hallinta, ja se on ja pysyy valtion hallinnassa. Siihen ei tule muutoksia.

Jos te olette Outokummussa tehneet tuollaisen päätöksen, niin se on kunnallista päätöksentekoa. Se ei ole tämän hallituksen vika. Kyllä te joudutte Outokummussa sitten katsomaan peiliin.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sähkön hinta on todella korkealla ja kotitaloudet vaikeuksissa. Kun kylmä tunkee ytimiin, Suomen huoltovarmuus tulee laajemminkin keskusteluissa esille. Kaukolämpölaitokset ovat merkittävässä roolissa lämmön lisäksi myös sähköntuotannossa.

Poliittisessa keskustelussa ja päätöksissä energiaturve on ollut vahvassa alamäessä. Kuitenkin energiaturve on luokiteltu edelleen Suomessa huoltovarmuuspolttoaineeksi — siis huoltovarmuuspolttoaineeksi. Saamani tiedon mukaan nyt näyttää kuitenkin siltä, että kenenkään ei kannata tuottaa ensi kesänä energiaturvetta huoltovarmuusaumoihin. Tämän johdosta kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: eikö nyt olisi syytä päivittää huoltovarmuuslakia niin, että huoltovarmuusvarastoihin hyväksyttäisiin myös aikaisempina satokausina tuotettua energiaturvetta?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä meni nyt vähän väliin: kollegalle kuuluu huoltovarmuus, mutta tämä tulee niin kovasti omalle sektorilleni, että voin vastata siihen.

Sehän menee nimenomaan niin, että aina vuoden yli sinne varmuusvarastoihin. Meillä on muistaakseni tällä viikolla, viime viikolla lähtenyt lausuntokierrokselle esitys huoltovarmuusvarastojen osalta, jossa on muun muassa huoltovarmuusvarastokorvauksien nostaminen mukana. Kyllä se huoltovarmuusosuus tullaan edelleen säilyttämään siellä energiaturpeessa.

Tämä tilanne on tietysti mielenkiintoinen, koska meidän suurin energiaturpeen tuottaja on ilmoittanut, että he eivät tule enää sinne, ja oma näkemykseni on, että tämä tulee avaamaan kyllä pienemmille tuottajille ihan relevantin mahdollisuuden energiaturpeen nostamiseen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Ranne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! EU haluaa ryhtyä ostelemaan ja varastoimaan kaasua. EU haluaa parantaa kriisinsietokykyään investoimalla lisää tuuleen ja aurinkoon, jotka juuri pahentavat nykyistä energiakriisiä, koska niiden tuotanto on epävarmaa ja vaihtelee valtavasti. Hyvä hallitus, miten aiotte varmistaa, ettei Suomi jälleen kerran joudu EU:n heittopussiksi ja joudu maksajaksi näihin EU:n energiahankkeisiin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy sanoa, etten täysin päässyt kiinni tuohon edustajan kysymykseen, että EU olisi rakentamassa. Kyllä ne energiaratkaisut ovat markkinatoimisia ratkaisuja pääsääntöisesti, ja joissakin on kansallisia päätöksiä.

Meidän osaltamme tietysti energiapaletissa äärettömän tärkeää on se, että Olkiluoto kolmonen lähtee liikkeelle nyt sitten ensi vuoden puolella. Laitos on siis tarkoitus laittaa kriittiseen tilaan, niin sanotusti aktivoida silloin tammikuussa ja helmikuussa kytkeä verkkoon, ja kesäkuussa se on täydessä tuotannossa. Eli kyllä me vastataan tähän ulkoa tulevaan energiantarpeeseen sillä, että me nostamme omaa energiantuotantoamme.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sähkön korkea hintataso johtuu minun käsitykseni mukaan sähkön tuotantorakenteen liian nopeasta muutoksesta. Olemme EU:ssa esimerkiksi lopettaneet lauhdesähkön tuotantoa, vaikka korvaavaa kapasiteettia ei ole ollut saatavilla, ja totta kai kun syntyy pulaa tuotannosta, silloin hinnat nousevat.

Toinen, mikä on kurittanut sekä lämpölaskun maksajia että sähkölaskun maksajia, on päästökauppa. Päästökaupan hinta oli korkeimmillaan yli 81 euroa, ja kuukauden sisällä se nousi 35 euroa. Kysynkin pääministeriltä: oletteko te Eurooppa-neuvostossa jutelleet, pitäisikö joku katto panna tälle päästökaupan hinnalle, niin että se ei kurita jatkuvasti sähkölaskun maksajia ja kaukolämpölaskun maksajia?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pitää varmasti tarkistaa, onko jollakin tasolla jotain tämänkaltaista keskustelua käyty, mutta sen sijaan Eurooppa-neuvostossa on kyllä keskusteltu tästä sähkömarkkinoiden tilanteesta ja energian hinnasta, ja tulemme tätä keskustelua ensi viikolla myös jatkamaan Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Tämä on tietenkin asia, mistä monet jäsenmaat kantavat huolta, niin Suomi kuin muutkin jäsenmaat, ja kuten tässäkin salissa useaan otteeseen on todettu, tällä hetkellä sähkön hintaa nostaa muun muassa se, että tuontifossiilienergian hinta on noussut. Tätä vastaan meidän pitää taistella sillä tavalla, että pitkällä aikavälillä rakennamme lisää uusiutuvaa energiaa, niin että olisimme entistä omavaraisempia ja niin että olisimme myös paremmin turvassa koko EU:n alueella tämänkaltaisilta hintašokeilta, minkä me olemme nyt energiamarkkinoilla nähneet.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Kulmuni, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Energian hinta voi tietenkin kallistua montaa eri kautta — maailmantalouden kasvaessa, koronapandemian myötä, kuten nyt näemme. Pitää paikkansa, että jos tehdään veronkiristyksiä fossiilisiin polttoaineisiin, niin kyllähän sekin vaikuttaa sinne. Toki päämäärä on silloin myös päästä eroon niistä ilmastonmuutosta torjuaksemme.

Etenkin Euroopassa ongelma lienee se, että verkkokapasiteetti ei ole kovin hyvässä kunnossa, eikä meillä suoraan sanottuna ole myöskään sitä sähköä kaikkiin tulevaisuuden tarpeisiin vielä riittävästi. Suomessa tämä tilanne varmasti tulee paranemaan, kun Olkiluoto 3 nyt viimein avautuu. Mutta kieltämättä ne uutiset ovat olleet huolestuttavia, että nyt, vasta kun myös Euroopassa on sähkön hinta kuluttajille poikkeustilanteessa noussut, halutaankin sitten tulla suomalaisten sosiaaliturvaa laajentamaan siltä osin. Me olemme pystyneet hoitamaan tämän kohtuullisesti omassa maassamme, joten miten hallitus vastaa siihen, kuinka Suomi vie sitä linjaa eteenpäin, [Puhemies koputtaa] että myös muut maat hoitavat sen itse?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me olemme Suomena sitä mieltä, että energian hintaan liittyvät noussut ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät välilliset kustannukset ovat kunkin jäsenmaan oma asia. Siksi me olemme sanoneet kriittisen kielteisen kannan sosiaalirahastolle.

Myös tämän energian hintakeskustelun ympärille on Euroopassa viritelty puheenvuoroja kahdella tavalla ongelmalliseen suuntaan: ensinnäkin siihen suuntaan, pitäisikö markkinoihin puuttua, vaikkapa päästökauppajärjestelmään, mihin äskeinen kysymys viittasi, joka ikään kuin häivyttäisi tavoitetta kohti uusiutuvia energiamuotoja kuljettaessa, ja toisaalta myöskin niin, että kun lasku kotitalouksille on langennut osissa maista vielä huomattavasti kohtuuttomammaksi kuin meillä, vähättelemättä kotimaista ongelmaa, niin pitäisikö tästä yhdessä vastata. Sekä siis energian hinnan ympärillä että ilmastonmuutoksen torjunnan ympärillä Euroopassa on [Puhemies koputtaa] ajatuksia yhteisvastuusta. Sille Suomi sanoo ei.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tällaisilla pakkasilla kaikki tietenkin tunnistavat sen tosiseikan, etteivät hallituksen lämpimät puheet torppia lämmitä. Kokonaan keskustelutta ovat jääneet kotimaiset vaihtoehdot. Esimerkiksi Neste tuottaa polttoöljyä, joka on tehty sataprosenttisesti kotimaisista raaka-aineista. Silti hallituksen linja on se, että mieluummin maksetaan mökinmummoille siitä, että he korvaisivat toimivan öljykattilan jollakin muulla ratkaisulla, sen sijaan että miettisitte vaikkapa verotukia, joilla kotimaisia vaihtoehtoja voitaisiin saada laajempaan käyttöön. Tällä hetkellä tilanne on se, että koska säätövoimaa ei ole esimerkiksi aurinkovoimalta ja tuulivoimalta, olemme ulkomaantuonnin varassa. Tuomme siis merkittävästi energiaa tälläkin hetkellä ulkomailta. Kun te olette ilmastopolitiikasta niin huolissanne, miksi ette tue merkittävämmin kotimaisia, uusiutuvia vaihtoehtoja?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Haluan toistaa tämän viestin koko eduskunnalle ja tätä kyselytuntia seuraaville: Suomi on maa, joka pitää huolta kansalaisistaan kylmän talven tullen, ja tämä on maa, jossa ihmiset, joiden varallisuus ei riitä tiukan paikan tullen lämmityslaskun maksamiseen, voivat turvautua sosiaaliturvajärjestelmään. Tässä maassa on turvaverkkoja, ja tämä on keskeisimpiä syitä, miksi me emme tue yhteiseurooppalaista ratkaisua — siksi, että meillä on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, pohjoismainen hyvinvointimalli, jossa korkean verotuksen maana me autamme myös heitä, joiden omat varat eivät riitä. Tämä on ydinkysymys vastauksena tähän huoleen, joka kuitenkin on vielä mittakaavaltaan pienempi kuin monissa Keski-Euroopan maissa.

Mitä tulee tähän hallituksen tukeen vaihtaa esimerkiksi tiensä loppuun kulunut öljykattila uusiutuvan energian muotoon — mikä taitaa olla monelle suomalaiselle ihan järkevä vaihtoehto — niin se muutos on vapaaehtoinen. Hallitus ei pakota siihen muutokseen. Se on vapaaehtoinen. Aika monessa talossa tälläkin hetkellä [Puhemies koputtaa] pohditaan öljykattilan vaihtamista, koska se on käytetty loppuun.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun puhumme sähkön tai energian hinnasta, puhumme aivan elämisen perusasioista. Yksi vahvuus Suomella on ollut aina se, että meillä on ollut monipuolinen energiantuotanto ja monipuolinen paletti, mutta se, että se pysyisi sellaisena, tarkoittaa sitä, että meidän tulee myös investoida uusiin energianlähteisiin. Geoterminen lämpö on yksi vaihtoehto, ja meillä on esimerkiksi Espoossa juuri meneillään tällainen hanke. Pystymme tuottamaan geotermistä lämpöä kaukolämpönä myöhemmin, vielä muutaman vuoden kuluessa.

Toinen vaihtoehto on myöskin pienydinvoimalat, joista aika vähän on puhuttu täällä eduskunnassa. Esimerkiksi Energiateollisuus on tätä asiaa vienyt eteenpäin ja tälläkin hetkellä on tekemässä tutkimuksia asiasta, mutta ongelma on se, että meidän nykyinen lainsäädäntömme estää näitä hankkeita. Nyt kysyisin teiltä, ministeri Lintilä, mitä aiotte tehdä, niin että meidän lainsäädäntömme mahdollistaa [Puhemies koputtaa] näitä uusia mahdollisuuksia tulla markkinoille?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustajalle voin sanoa sen verran, että on taidettu tällä viikolla viimeksi edustajakollega Lepän kanssa tiedottaa, että meillä on lähdössä liikkeelle ensimmäiset isot merituulivoimahankkeet. Eli kyllä tämä geopuoli on myös erittäin merkittävä.

Nämä pienydinvoimalat tulevat olemaan osa uutta ydinvoimalakia, jota valmistellaan tällä hetkellä. Tämä on iso laki. Tämä tulee menemään, melkein sanoisin, useamman hallituskauden yli, ja siellä yhtenä selvityskohteena ovat nämä pienydinvoimalat.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Myönnän vielä tähän kysymykseen lisäkysymyksen edustaja Merelle, ja sen jälkeen siirrytään seuraaviin. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt en kuitenkaan huomannut mitään konkreettista lisää hallituksen puheissa. Todettiin sitä nykyistä tilannetta.

Pääministeri Marin, olette usein puhunut siitä, että nämä ilmastonmuutoksen aiheuttamat kulut ja tämä maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka, jota Suomi harjoittaa, tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Nyt kyllä ihmettelen sitä, että sanotaan vain, että menkää sinne toimeentulotukiluukulle laskeskelemaan, täyttyisivätkö ne kriteerit. Meillä on paljon keskituloisia ihmisiä, ja ne kriteerit eivät välttämättä täyty. Nämä hinnankorotukset johtuvat hyvin pitkälle siitä, että on tehty EU:ssa ja meillä tiettyjä poliittisia linjauksia vihersiirtymään. Onko tämä nyt sitä sosiaalisesti oikeudenmukaista toimintaa teiltä, kun ette te ihan oikeasti esittäneet mitään konkreettista, miten me juuri nyt voimme auttaa isoja määriä perheitä tukemalla heitä niin, että kompensoidaan sitä sähkölaskua? [Puhemies koputtaa] Kertokaa nyt ihan vilpittömästi se.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä kysymyksessä oli muutamakin osa.

Kyllä on aivan totta, että ei hallitus tällä tavalla kyselytunnin kesken uusia keinoja lähde luomaan, vaan keinot ovat ne, joiden eteen me olemme tehneet systemaattisesti tällä hallituskaudella töitä. Ja täällä on kuvattu niin kuin asia on. Me esimerkiksi tuemme erittäin mittavasti sitä, että ihmiset voivat vaihtaa öljykattilansa esimerkiksi maalämpöratkaisuihin. Tämä on pitkäjänteistä työtä, ja nämä tuet ovat olleet erittäin kysyttyjä, mikä on todella hieno asia: ihmiset voivat vaihtaa lämmitysmuotonsa ja sitä kautta pitkällä aikavälillä myös säästää niissä omissa energiakustannuksissansa.

Ministeri Saarikko kuvasi ja kävi läpi Suomen sosiaaliturvajärjestelmää, ja itse olen todella iloinen, että meillä on senkaltainen järjestelmä, jossa heitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, tuetaan. Tällaista mallia ja tällaista pohjoismaista hyvinvointivaltiota, joka Suomessa ja Ruotsissa on, ei ole kaikkialla Euroopassa, ja sen vuoksi siellä nyt pohditaan tätä sosiaalirahastoa, mutta kuten sanottu, me emme sitä kannata, me vastustamme sitä. [Puhemies koputtaa] Itsekin olen eilen tästä asiasta keskustellut Ruotsin pääministerin [Puhemies: Kiitoksia!] Magdalena Anderssonin kanssa.

Arvoisa puhemies! Suomi on korkeiden elinkustannusten maa. Meillä on pitkät etäisyydet ja pitkä lämmityskausi. Maltillinen ostovoima syö perheiltä mahdollisuuksia tehdä arjen valintoja ja säästää. Suomalaisten varallisuus onkin jäänyt Pohjoismaista jälkeen aika merkittävästi. Valtiovarainministeriö kysyi alkuvuonna, onko Suomi enää Pohjoismaa.

Kokoomus haluaa, että suomalaisten elintaso on jatkossakin pohjoismaista tasoa. Esitimme vaihtoehtobudjetissamme uudistuksia, joilla tuomme maahan yli 100 000 uutta työllistä, vähennämme velkaantumista ja samalla keventäisimme palkansaajien ja eläkkeensaajien verotusta miljardilla eurolla.

Pääministeri Marin, elintasomme laahaa muiden Pohjoismaiden perässä. Miten te vastaatte ihmisten huoliin maltillisesta ja heikosta ostovoimasta tässä vertailussa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella me olemme muun muassa keventäneet pieni‑ ja keskituloisten verotusta. Näitä ratkaisuja on jo tehty, mutta itse näkisin kyllä, että kaikkein keskeisintä on se, että me turvaamme pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Ihmiset arvostavat sitä, että kun he maksavat veroja, he saavat niitä palveluita, joita me arjessamme kaikki tarvitsemme. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä, minkä takia me olemme kansakuntana pärjänneet hyvin.

Mitä tulevaisuuden osalta tulee, niin kaikkein keskeisintä on luoda kasvua, kestävää kasvua, tukea työllisyyttä ja työllisyyden hyvää kehitystä, ja näidenkin osalta hallituksen politiikka on ollut onnistunutta. Talouskasvumme on tällä hetkellä vauhdikasta. Tulemme kenties jopa pääsemään tuohon 75 prosentin työllisyysasteeseen. Eromme suhteessa Ruotsiin ei ole ollut näin pieni kertaakaan 2000-luvulla. Tämä on hyvä suunta, mutta sen pitää jatkua, ja sen vuoksi me teemme toimia, joilla me parannamme tuottavuutta, joilla me parannamme osaavan työvoiman saatavuutta. Nämä ovat kaksi keskeistä asiaa, millä me voimme turvata talouskasvun kestävästi myös tulevaisuudessa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Valtonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Monet palkansaajat joutuvat tänäkin vuonna ihmettelemään, miten ylitöiden tuloista yli puolet menee verottajalle. Työn kireä verotus on verojärjestelmämme suurin ongelma. Silti hallitus on valinnut verotuksen kiristämisen linjan kauttaaltaan. Se heikentää kotitalouksien ja perheiden ostovoimaa.

Nyt hallitus valmistelee kaikessa hiljaisuudessa uutta verotuksen tasoa eli maakuntaveroa. Näin siitäkin huolimatta, että pääministeripuolue SDP:n johtavat poliitikot ovat sanoneet, että sille ei ole tukea, ja myös valtiovarainministeri on vetänyt siltä tuen. Mutta ilmeisesti ministeriössä maakuntaveron valmistelu sen kuin jatkuu. Nyt kysyisinkin valtiovarainministeri Saarikolta: miten maakuntaveroa voi samaan aikaan valmistella ja vastustaa, ja oletteko te nyt aluevaaliäänestäjälle niin rehellinen kuin osaatte?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Valtiovarainministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Viimeinen kysymyksen osa oli erittäin vakava: vastataanko ministeriaitiosta rehellisesti? Edustaja Valtonen, kyllä, kyllä vastataan, ja toivon, että myös siltä paikalta vastataan tavalla, joka kuvaa hallituksen politiikkaa rehellisesti. Me emme ole tehneet päätöksiä, jotka pyrkisivät heikentämään kotitalouksien mahdollisuutta käyttövaroihin, ja esimerkiksi tehneet kiristyksiä ansiotuloverotukseen. Se ei pidä paikkaansa. Päinvastoin esimerkiksi sote-uudistus, jota te vastustatte, tulee pitämään sisällään — ilman mitään maakuntaveropuheita — veronkevennyksen ansiotuloverotukseen.

Mitä tulee kysymykseen siitä, onko helppoa valmistella ja samaan aikaan suhtautua kriittisesti maakuntaveroon, niin ei, se ei ole erityisen helppo tehtävä. Sen totean, että on aivan perusteltua käydä läpi maakuntaveroon liittyvät faktat, koska se on väistämätön puheenaihe uuden hallinnon syntymisessä, ja samalla tunnistaa, [Puhemies koputtaa] että sen reunaehtojen toteuttaminen ei ole helppoa, [Puhemies: Aika!] ja siksi selvitys on minusta aivan perusteltu ja järkevä tehdä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tilanne työmarkkinoilla alkaa olla huolestuttava. Teollisuusliitto jo ilmoitti, että ylitöitä ei pitäisi tehdä, ja neuvotteluissa ei ole saavutettu edes päänavausta.

Ymmärrän hyvin, että tämä lähtökohta on vaikea, koska jos katsotaan asiaa työntekijöiden näkökulmasta, niin inflaatio on varsin korkea ja — mitä tässä tänään on jo käsitelty — esimerkiksi energian hinta on noussut hallitsemattomasti. On siis hyvin vaikea ennustaa, paljonko palkkoja pitäisi nostaa, jotta ostovoima voisi säilyä.

Toisaalta työnantajan näkökulmasta, kun tämä koko kasvu perustuu velkaelvytykseen ja rahan painamiseen, on äärimmäisen vaikea ennustaa, kuinka pitkään tämä talouskasvu jatkuu, joten on vaikeaa tehdä pitkää sopimusta.

Kysynkin: eikö juuri tässä tilanteessa olisi hyvä ottaa nyt oppia tästä kokoomuksen vaihtoehtobudjetista ja toteuttaa kevennykset palkansaajien verotukseen ja sitä kautta avittaa työmarkkinasopua?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen, tänään ja monesti olette esittänyt hyviä ja perusteltuja analyysejä, niin tälläkin kertaa siitä, mikä kehityskierre väistämättä inflaation ja palkankorotusten välillä voisi muodostua. Tämäkään keskustelu ei rajoitu tällä hetkellä vain Suomeen vaan koskettaa monia Euroopan maita, ja aivan kuten toteatte, inflaation, jota kannattaa tarkkaan nyt seurata, ydin‑ tai juurisyy tällä hetkellä on energian hinnat, ne selittävät siitä paljon, mutta myös palkkainflaatiokeskustelu on herännyt voimakkaammin.

On ilman muuta selvää kaksi asiaa: Ensinnäkin maan hallitus ei ole osapuoli palkkaneuvotteluissa. Toisekseen maan hallitus väristä riippumatta on maan kilpailukyvyn nimissä pääsääntöisesti toivonut maltillisia palkkaratkaisuja. Tämän toivomuksen esitän nytkin, samoin kuin toivon koko Suomen edun nimissä työrauhaa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ja edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Verot ja maksut on pidettävä kurissa, jotta ihmiset pärjäävät arjen toimeentulossaan, työllisyyden kannusteet pysyvät kunnossa. Tämä on kokoomuksen linja. Ja pitkällä aikavälillä mikä vaikuttaa eniten siihen, että verot ja maksut pysyvät kurissa? Se, että julkinen valta pidättäytyy uusista menolupauksista ja kustannusten lisäämisestä. No, mitä luulette, mitä teidän hallituksenne tekee? Koko aika lisätään julkisia menoja, jotka kanavoituvat pitkässä juoksussa verojen nousuun ja maksujen kiristymiseen. Se on fakta, sitä te ette pääse karkuun.

Nyt ministeri Saarikon puheenvuorossa tuli tämä aiempi ministeri Kiurun lipsautus, että ei hätää, kyllä valtio maksaa, ei veronmaksaja joudu maksamaan. Tässä tuli sama ajatus, että ei soten menokulukasvu haittaa, koska staattisesti verokevennyksiä tulee. Se ei pidä paikkaansa. Jos menot kasvavat, niin silloin verot nousevat pitkällä aikavälillä. Mitä mieltä te nyt olette maakuntaverosta, [Puhemies koputtaa] pääministeri Marin, kun valtiovarainministeri sanoi, [Puhemies: Aika!] että vastustaa — kannattaako tämä hallitus maakuntaveroa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä, että kokoomus haluaa ylläpitää näillä kyselytunneillakin keskustelua maakuntaverosta, se on varmasti osa aluevaalikampanjointia, mutta vastaan, kuten olen vastannut useita kertoja ministeriaitiosta tähän liittyen: Me olemme sopineet, että tätä asiaa selvitetään ja valmistellaan valtiovarainministeriössä, tätä valmistelutyötä tehdään, aivan kuten olemme aikaisemminkin täältä kertoneet, mutta tähän liittyy monia kriittisiä kysymyksiä ja huomioita, ja on vielä ennenaikaista sanoa, minkälainen malli mahdollisesti olisi kyseessä. Tätä työtä tehdään, kuten ollaan kuvattu.

Mitä tulee siihen, mitkä nämä verotuksen paineet tulevaisuudessa ovat, niin itse kyllä näen, että tässä kasvupolitiikalla on erittäin suuri merkitys. Jos me onnistumme talouskasvun luomisessa, ylläpitämisessä, sitä kautta työllisyyden vahvistamisessa, niin myös paineet verotuksen korottamiseen ovat paljon pienemmät. Sen vuoksi hallitus on valinnut linjan, jossa me tuemme kasvua ja pyrimme vahvistamaan työllisyyttä kaikin mahdollisin keinoin.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Parhaimpia keinoja parantaa ihmisten ostovoimaa ja lisätä käteenjäävien tulojen määrää on laskea arjen välttämättömiä kustannuksia. Perussuomalaiset ovat esittäneet liikennepolttoaineiden hintaan veronalennusta, ja tämä kohdistuisi erittäin tehokkaasti nimenomaan sinne lisäten lompakkoon jäävää rahaa, puhumattakaan sitten yrityksille kohdistuvista hyvistä seurauksista. Hallitus kuitenkaan ei ole ollut halukas laskemaan bensan hintaa. Päinvastoin hallituksen piiristä on esitetty kansallista liikenteen päästökauppaa, joka arvioiden mukaan lisäisi bensan hintaa jopa 70 senttiä litralta. [Eduskunnasta: Oho! Herra varjele!] Valitettavasti tästä aiheesta me kuulemme enemmän aluevaalien jälkeen keväällä.

Olen ymmärtänyt, että vihreiden suosimat asiantuntijat ilmastopaneelissa saavat päättää, onko hallitus saanut aikaiseksi riittävästi ilmastotoimia. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa hallitus, milloin te kerrotte kansalaisille liikenteen hinnan seuraavasta noususta? [Eduskunnasta: Vaalien jälkeen!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kuka ministereistä vastaa? — Ministeri Harakka, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Fossiilittoman liikenteen tiekartta näyttää siltä, että jo ilman minkäänlaista päästökauppamallia pääsemme tavoitteeseen, jonka edellinen hallitus — jossa mukana olivat myös perussuomalaiset — meille asetti, eli liikenteen päästöjen puolittamiseen. Mutta koska haluamme selvittää ja haluamme pohjata päätöksemme tietoon, niin olemme teettäneet arviomuistion, jota tässä puheenjohtaja Purra juuri siteerasi, ja tällaiseen tietoon nojaten voimme tehdä sitten päätöksiä, siltä osin kuin niiden aika on. Silloin kun meillä on kaikki tiedot käytettävissämme ja tarkka näkemys esimerkiksi juuri lausunnoille lähteneestä kansallisesta ilmasto‑ ja päästösuunnitelmasta, voimme päättää, ovatko ne toimet riittäviä.

Nyt näyttää siltä, että hallituksen erinomainen, määrätietoinen ilmastopolitiikka, jota te täällä joka viikko haukutte, on johtamassa siihen, että saavutamme nuo ilmastotavoitteet, [Puhemies: Aika] ilman että siitä tarvitsee enempää numeroa tehdä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällä tuntuu hallitus osaltaan vastaavan, että ei hätää, kyllä verotus kevenee — vaikkapa sote-ratkaisun yhteydessä — kun velaksi valtio ottaa osan tällä hetkellä kuntien kautta rahoitettavista tuloista, kuten edustaja Häkkänen tässä kuvasi. Loppujen lopuksi varmaan yhdestä asiasta olemme yhtä mieltä valtion kirstun osalta: velaksi eläminen tai yli varojen eläminen tarkoittaa verotusta joko ensi vuonna tai lykättynä myöhemmäksi, ja nyt sitä tehdään aika urakalla lykättynä myöhemmäksi. Ensi vuoden menotaso on 9 miljardia euroa korkeampi kuin teidän vahtivuoronne alussa 2019. Suurinta osaa siitä ei voi koronaan liittää.

Tiedän, että valtiovarainministeri Saarikko on nyt yrittänyt neuvotella kumppaneidensa kanssa, että näitä menokehyksiä ei nyt ainakaan enää uudestaan rikottaisi ensi keväänä. Veronmaksajana minua nyt kovasti kiinnostaisi, pääministeri Marin, [Puhemies koputtaa] sitoutuuko hallitus [Puhemies: Aika!] pysymään nykyisissä menokehyksissä koko loppuvaalikauden. [Ben Zyskowicz: Vai keimailetteko?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tietenkin me lähdemme siitä, että kevään kehysriihessä teemme ne päätökset, joista olemme aiemmin sopineet. Me olemme viime keväänä päättäneet 370 miljoonan euron sopeutustoimista, [Ben Zyskowicz: Ei tule riittämään!] jotka on tarkoitus päättää tänä tulevana keväänä kehysriihen yhteydessä, ja kyllä meidän tavoitteenamme on se, että hallituksen kehykset pitävät.

Me olemme nähneet viime vuosina myös sen, että olemme kohdanneet erittäin vakavan ja syvän pandemian, ja tämän seurauksena me olemme joutuneet myös ottamaan paljon enemmän velkaa kuin mitä olisimme halunneet, joutuneet pitämään yllä kulutuskysyntää, joutuneet pitämään huolta siitä, että yritykset eivät ajautuisi konkurssiin, sekä joutuneet pitämään huolta siitä, että ihmisten työpaikat selviytyisivät, kun olemme joutuneet ottamaan rajoitustoimia käyttöön ja sulkemaan yhteiskuntaa.

Sellaisen tarinan kertominen, että tämä hallitus olisi ollut jotenkin vastuuton — minun mielestäni se tarina ei pidä paikkaansa. Mielestäni me olemme tehneet vastuullista talouspolitiikkaa ja vastuullista politiikkaa myös ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja hengen näkökulmasta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä kysymyksen alussa edustaja Lepomäki [Elina Valtonen: Valtonen!] — korjaan: edustaja Valtonen — totesi, että hallitus on valinnut verotuksen kiristämisen tien. Otin puheenvuoron sanoakseni, että tämä ei pidä paikkaansa.

Arvoisa puhemies! Ensi vuodelle veroaste Suomessa laskee yli prosenttiyksikön, ja ensi vuonna valtiovarainministerin arvion mukaan veroaste on, arvoisa kokoomus, alhaisimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. [Eduskunnasta: Onko näin? Ohhoh!] Mutta tärkein ostovoiman nousu tapahtuu, kun ihminen siirtyy työttömyydestä työhön, ja se on kaikki kaikessa, ja sen takia on tärkeää, että tämä kehitys, jossa 100 000 uutta työllistä vuoden aikana on tullut lisää, jatkuu. [Puhemies: Aika!]

Arvoisa puhemies! Tämä on avainkysymys. Mitä teette, että tämä kehitys jatkuu, että verotus pysyy kohtuullisena ja työllisiä tulee lisää?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aika pitkään kyettiin käymään tätä kokoomuksen asettamaa kysymystä, ennen kuin puhuttiin työstä, joka on kuitenkin kaiken lähtökohta. Lisää työllisyyttä, lisää työpaikkoja, lisää työtunteja tarkoittaa parempaa hyvinvointia ja vähemmän velkaa. Kasvu ja työ liittyvät myös tiiviisti yhteen. Muuten, myös se vihreä siirtymä, jota täällä paljon herjataan, on yhtä kuin kasvua ja työtä.

Mutta haluan todeta tässä, kun täällä on todellakin kokoomus esittänyt väitteen hallituksen ylikireästä veropolitiikasta, että teidän omassa esityksessänne, esimerkiksi vaaleissa, te lupasitte kansalle sähköveron kiristystä. Tämä hallitus ei ole tehnyt sähköveron kiristystä, päinvastoin. Olemme tehneet sähköveroon kohdistuvia alennuksia ja myös sähkön siirtohinnoitteluun kohdistuvia helpotuksia.

Kotitalouksilla on huomattavasti enemmän kannusteita hyödyntää palveluita nyt, kun kotitalousvähennyksen reunaehtoja ensi vuoden alusta parannetaan merkittävästi. [Puhemies: Kiitoksia!]

Ja totean [Puhemies: Aika!] myös sotesta, että kuntaveron nousupaine olisi paljon suurempi ilman hallituksen sote-uudistuksia.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Puisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kireä verotus leikkaa ihmisten ostovoimaa, ja tämä näkyy kotimarkkinoilla varsinkin monien palveluliiketoimintaa tekevien yrityksien piirissä, koska heillähän kysyntä riippuu nimenomaan ihmisten paikallisesta ostovoimasta. Nyt taloudessa on samalla inflaatiota — energian, asumisen, liikenteen hinnat ovat nousseet voimakkaasti — mutta myös yleistä hintojen nousua, mihin on lukuisiakin eri syitä. Kysyn: eikö tästäkin näkökulmasta pitäisi olla varovainen verotuksellisesti ja myös ylimääräisten maksujen suhteen ja huomattavasti tarkempi veropaineita kasvattavien valtion menojen ja sitoumusten suhteen? Nythän tässä on semmoinen hullunkurinen tilanne, että mehän esimerkiksi näitten EU-instrumenttien kautta subventoimme muiden EU-maiden, myös meidän kilpailijoidemme, kilpailukyky‑ ja digiohjelmia ja muuta, vaikka samaan aikaan kipuilemme esimerkiksi omien julkisten tutkimus‑ ja kehitysrahoitusten kanssa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Myös teillä, edustaja Puisto, on usein tarkkanäköisiä analyyseja. Kiinnitätte erityisen oikein nyt huomiota inflaatioon ja hintojen nousuun monellakin eri sektorilla. Täällä tänään on puhututtanut oikein energian hinta meillä ja muualla, mutta myös keskustelu palkoista on noussut nyt esiin. Ja kyllä, olen täysin samaa mieltä kanssanne, että pitää olla tarkkana taloudenpidon kanssa näinä poikkeuksellisina aikoina, kun mitään takeita sille, että korot eivät lähtisi nousuun, meillä ei ole. Sellaista taloudenpitoa meidän kannattaa yhdessä silloin harjoittaa.

Olette itse esittäneet erittäin ison menoaukon valtiolle näillä puheillanne sähköveron ja polttoaineveron kevennyksistä miljardimittakaavassa, ja sellainen esitys on varmasti ajatustasolla kaikkien mieleen — kukapa sitä vastustaisi — mutta silloin on oikeutettua kysyä ja on erityisen velvoitettu kertomaan konkreettisesti, kouriintuntuvasti ja pilkuntarkasti, mistä sen rahan aikoisi ottaa. [Leena Meri: Me olemme kertoneet sen kymmeniä kertoja!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä lopulta ihmiselle ratkaisee se, mitä rahapussissa on. Vaikka ette nyt työn verotusta olekaan kiristämässä, niin polttoaineverohan on merkittävästi kiristynyt. Se tankki, joka maksoi aiemmin 60 euroa, maksaa nyt 100 euroa.

Kokoomus tässä vaihtoehtobudjetissaan keventäisi verotusta 800 miljoonaa. Jokaiselle työntekijälle, jokaiselle eläkeläiselle jäisi vähän enempi rahaa käyttöön, eli se loisi tähän maahan kasvua. Silloin, kun keskusta oli vielä keskustapuolue, pääministerinä oli Juha Sipilä, verotusta kevennettiin 1,5 miljardia, syntyi yli 100 000 työpaikkaa, ja se itse asiassa teki sen, että tämän maan taloutta saatiin hyvään tasapainoon, mutta te valmistelette nyt maakuntaveroa. Eikö olisi aika viheltää se peli poikki, sillä se edelleen kiristäisi tätä tilannetta? Ruotsi, johon täällä tänään on jo viitattu, [Puhemies huomauttaa ajasta] päätyi samaan ratkaisuun, että maakuntaveroa ei otettu käyttöön.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Voi hyvänen aika, edustaja Heinonen, te puhutte aina jotenkin niin kiinnostuneena keskustasta, että kunhan ei vain pikkuisen teillä olisi kiinnostusta erityisesti keskustalaisuutta kohtaan. [Naurua]

Mutta tiedättekö mitä, edustaja Heinonen? Meillä keskustassa — sallitte nyt tämän verran puoluepolitiikkaa tästä aitiosta — ei ollenkaan ajatteluun sovi tuon tason bensaveron korotukset, joihin te viittaatte. Onko Lopella joku aivan erityisverotus, kun te olette saaneet veroilla hinnat nousemaan bensatankilla kuudestakympistä sataseen? Nimittäin muualla Suomessa tällaista ei ole tapahtunut, ja siksi haluan nyt aivan erikseen mainita teille, että hallituksen piiristä ei tuollaisia polttoaineveron korotuksia ole toteutettu, ja toivon, etteivät muutkaan puolueet, kokoomuskaan, aivan tuollaisia olisi ajamassa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus teki itse asiassa vuoden 2020 elokuussa koko 2000-luvun suurimman korotuksen bensa‑ ja dieselveroon, ja sen vaikutukset näkyvät nyt. Vaikka maailmanmarkkinahinta on oleellinen tekijä siinä, totta kai teidän massiivisen kovat korotuksenne tulevat siihen till kertoimella, kun markkinahinta nousee. Tämä näkyy siellä tankilla. Se näkyy teidän kotikunnissanne, se näkyy Lopella, se näkyy Rovaniemellä. Se tankki, jonka aiemmin sai 60 eurolla täyteen, maksaa nyt, arvoisa ministeri Saarikko, 100 euroa. Siitä tässä on kyse.

Te ette vastannut tähän maakuntaveroon. Maakuntaverosta Ruotsi luopui sen takia, että jos se otetaan käyttöön, niin samasta sosiaali‑ ja terveyspalvelusta maksettaisiin eri alueilla tämän maakuntaveron kautta eri hinta. Sen takia Ruotsi totesi, [Puhemies: Aika!] että sitä ei oteta käyttöön. Haluatteko te sen käyttöön vai ette? [Ben Zyskowicz: Vastatkaa kysymykseen!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Harakka, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt olisi varmaankin tämän salin syytä pitäytyä tosiasioissa. Te tässä nyt jo toisen kerran väititte, että hallituksen yhteen kertaan toteuttama polttoaineen veronkorotus olisi lähes kaksinkertaistanut bensatankin hinnan. [Välihuutoja] Se vaikutus oli 10 senttiä per litra. Ja muistutukseksi, kun kehuitte tuossa edellisen hallituksen toimia, että sekin korotti polttoaineveroa. Sitä ovat korottaneet useat hallitukset peräjälkeen. Tässäkin tapauksessa kysymyksessä oli siis vain elinkustannusten mukainen korotus.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, suoraan kysymykseen vastaus.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä varmistaa, että vaikka liikenneministeri Harakka aivan oikein ajoi asioita mittakaavaan, niin korotushan ei ollut edes 10:tä senttiä. Se oli vielä pienempi kuin mitä liikenneministeri tässä totesi.

Täällä oli suora kysymys myös maakuntaverosta, mutta ensinnäkin tietysti hämmentää tämä bensan hintakeskustelu nimenomaan kokoomuksen ja maailmanmarkkinahintojen ymmärtämättömyyden osalta, kun te markkinoitte itseänne puolueena, joka ymmärtää markkinataloutta. Asia on vakava kansalaisten kannalta, ja siksi olen ollut niin tarkka tivatessani perussuomalaisten puheita siitä, mistä rahat tällaisiin lupauksiin löytyisivät.

Mitä tulee maakuntaveroon, olen todennut, että sen yhtälö on mahdoton, mutta koska keskustelu on perusteltua ottaen huomioon uudet itsehallinnollisen suuntaiset alueet, mitkä Suomeen synnytetään sosiaali‑ ja terveyspalveluihin, on aivan oikein, että tämä asia perusteellisesti käydään läpi myös valtiovarainministeriössä ja valmistellaan ja selvitetään. Tätä työtä erinomaisesti pohjusti kaikkien puolueiden yhteinen parlamentaarinen komitea, joka ansiokkaasti tätä aihetta pohdiskeli, ja se työ ansaitsee jatkon, jota myös virkamiehet toteuttavat.

Arvoisa puhemies! Aluevaalien ennakkoäänestyksen alkuun on enää reilu kuukausi aikaa. Hallitus vei viime kesänä tässä salissa läpi monella tavalla keskeneräisen sote-uudistuksen, ja hyvinvointialueet aloittavat reilun vuoden päästä.

Hyvinvointialueilta kuitenkin tällä hetkellä puuttuvat niin rahoitus, tietojärjestelmät kuin hoitajat, ja monien sopimusten ja myöskin rakennuskantojen siirtäminen on kesken. Alueiden välillä on myös erittäin suuria eroja siinä, miten tässä valmistelussa on edetty, ja kyllä tämä uudistus aivan varmasti lisää hoivahenkilökunnan taakkaa. Koronan uusista aalloista me emme voi tietää, mitä tuleman pitää. Riskinä on se, että meidän ruuhkautunut terveydenhuolto ajautuu kaaokseen.

Olisin kysynyt nyt hallitukselta: onko teidän mielestänne tällä hetkellä tämä sote-uudistuksen aikataulu aidosti realistinen [Leena Meri: Ei ole!] ja nimenomaan siltä kannalta katsottuna, että me emme samalla vaaranna koko meidän terveydenhuolto‑ ja sosiaalijärjestelmämme kestävyyttä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Essayahin kysymykseen ja pelkoon voin kyllä sanoa, että teidän pelkonne on nimenomaan jo toteutunut näiden vuosikymmenten varrella. Meidänhän olisi pitänyt reagoida paljon nopeammin siihen, onko meillä sosiaali‑ ja terveydenhuollossa kestävyysvaje ja miten näihin uusiin uhkiin voidaan varautua. Me olemme istuneet tässä salissa 10—15 vuotta tekemässä sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistusta, ja vielä te käytätte puheenvuoron, jossa annatte ymmärtää, että ei olisi tälläkään kerralla pitänyt tehdä.

Minun pitää sanoa, että tässä kriisissä meidän pitää ymmärtää, että jos meillä olisi selvästi keskitetympi järjestelmä niin, että alueilla perustason ja erityistason toiminta olisi sulautettu yhteen — ihminen kun ei tiedä, onko hän esimerkiksi perusterveydenhuollossa vai erikoissairaanhoidossa hoidossa, niin tämä ei ole iso kysymys kansalaisten näkökulmasta — tämän järjestämisen näkökulmasta on olennaista, että näiden toimijoiden määrä saadaan tässä maassa järkevästi toimimaan, [Puhemies: Kiitoksia!] jotta me voimme säästää myöskin yhteiskunnan kustannuksia [Puhemies: Aika!] ja tehdä järkevää toimintaa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ja vielä lisäkysymys. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit eivät ole missään vaiheessa vastustaneet sote-uudistusta itsessään. Pidämme sitä tärkeänä, vaikka tämä malli ei ole kyllä se, millaisella olisimme sen halunneet toteuttaa. Mutta onko tämä aikataulu realistinen?

Toinen kysymys liittyy siihen, että kun hallitus tietää sen, että tämä sote-uudistus lähtee rahoituksen suhteen sen pari miljardia takamatkalta, niin te olette tätä maakuntaveroa lähteneet valmistelemaan. Edellisten kysymysten aikana me emme ole saaneet selvää siitä, onko hallitus nyt vielä tuomassa sen maakuntaveron paikkaamaan tätä rahoitusvajetta, joka tässä sote-uudistuksessa on. Valmistelu jatkuu, ja kuitenkin hallituksesta joka toinen ministeri sanoo, että ei kannata, joka toinen kannattaa. Mikä on hallituksen linja tämän maakuntaveron suhteen? Pitääkö tämä uudistuksen aikataulu? Tästä me olemme huolissamme.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä on tietenkin tärkeä asia ja oikeutettu kysymys näin aluevaalien kannalta, ja siksi haluan hälventää, edustaja Essayah, teidän huoltanne ja kaikkien niiden kansalaisten huolta, jotka pohtivat, onko nyt tässä soten rahoituksessa joitain avoimia kysymyksiä: ei ole. [Sari Sarkomaa: Rahoitusmalli kesken!]

Rahoitusratkaisu ja sen periaatteet on hallituksen piirissä sovittu: se ratkaisu, joka turvaa alueille rahoituksen, sekä ratkaisu muutosvaiheeseen, joka tuottaa kustannuksia. Emme ole missään vaiheessa niitä kiistäneetkään. Ainahan muutokset, esimerkiksi palkkoihin liittyvät yhtenäistämiset tai uudet yhteiset tietojärjestelmät, tuottavat kustannuksia. Niihin on rahoitusta, ja vastaavalla tavalla on rahoitusmalli olemassa, miten järjestetään rahoitus näille tuleville hyvinvointialueille. Sellaisen epäluulon ikään kuin lietsominen, että hallituksella olisi tässä jotain epäselvää — epäselvää ei ole. Tämä ratkaisu on yhdessä tehty.