Hallituksen  esitys  eduskunnalle laiksi yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä sekä laeiksi valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 6 §:n ja Finpro Oy –nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Päätin pitää tämän puheenvuoron oikeastaan kahdesta syystä.

Ensiksikin on paikallaan kiittää hallitusta järkevästä esityksestä. Meistä jokainen on varmasti kiertänyt yrityksissä, ja vaatimukset yritysten byrokratiataakan keventämisestä ovat varmasti tulleet meille kaikille tutuiksi. Tämä hallituksen esitys tekee juuri tätä yrityspalveluiden asiakastietojärjestelmän osalta. Palvelun keskittäminen yhteen paikkaan tarkoittaa ensinnäkin sitä, että tulevaisuudessa yrittäjien ei tarvitse antaa tietoja asiakastietojärjestelmään kuin kerran. Nykyisinhän yritykset joutuvat antamaan useaan kertaan lähes samoja tietoja palvelujen tarjoajille.

Toisekseen tavoitteena on tietojärjestelmän avulla parantaa valtionhallinnon eri organisaatioiden yhteistoimintaa yrityksille suunnatuissa neuvontapalveluissa ja yritystuissa. Se myös yhdenmukaistaa merkittävässä määrin yritysten saamaa palvelua. Hyötyjinä tästä ovat yrittäjät ja asiakkaat. Yrittäjille helpompi arki merkitsee sitä, että aikaa jää enemmän oman ydintoiminnon kehittämiseen. Se puolestaan tekee yrityksistä kilpailukykyisempiä. Yritysten asiakkaille järkevämpi sääntely näkyy parempana ja halvempana palveluna.

Arvoisa puhemies! Uudistus siis toteuttaa hallituksen itselleen asettamia sujuvamman sääntelyn, norminpurun ja julkisen sektorin digitalisoitumisen tavoitteita. Tästä syystä sekä Suomen Yrittäjät että EK ovat pitäneet tätä esitystä erittäin kannattavana.

Toisaalta, arvoisa puhemies, olen samaa mieltä juuri edellä mainittujen lausunnonantajien kanssa siitä, että voisimme tehdä enemmänkin erityisesti julkisen sektorin digitalisoimisessa. Esimerkiksi päätös e-kuitteihin siirtymisestä koko valtionhallinnossa toisi asiantuntijalaskelmien mukaan noin 800 miljoonan euron säästöt kansantaloudelle vuosittain. Vastaavasti verkkolaskutuksen täysimääräinen hyödyntäminen säästäisi menoja jopa 3 miljardilla eurolla.

Nämä ovat kokonaisuuksia, joissa hallituksen pitäisi olla aktiivinen — kyseessä ovat kuitenkin uudistukset, jotka oikealla tavalla toteutettuina paitsi säästävät myös parantavat kansalaisten palveluita.