Suullinen kysymys veropolitiikasta (Lulu Ranne ps) | Suullinen kysymys maakuntaverosta (Petteri Orpo kok) | Suullinen kysymys eläkerahastojen tuotoista (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys koronarajoitusten purkamisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys koulujen sisäilmaongelmien korjaamisesta (Jari Myllykoski vas) | Suullinen kysymys työvoiman saatavuudesta (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ajavat politiikkaa, jolla Suomeen syntyy yksityissektorin työpaikkoja ja jolla ihmisille jää omista tuloistaan enemmän käteen. Me haluamme, että ihmisillä on varaa omaan kotiin ja varaa käydä töissä. Hallitus ajaa veropolitiikallaan päinvastaista linjaa. Tuloista jää yhä vähemmän käteen, kun lämmitysöljyn, bensan ja dieselin verotusta kiristettiin hallituksen toimesta. Yritykset taas joutuvat lisäämään kuluja hintoihin, mikä vähentää asiakkaita ja investointikykyä. Nostitte polttoaineveroja juuri huimasti, ja nyt kaavailette kilometriveroja ja tietulleja. Nämä ovat täysin veron kaltaisia menoja ihmisille, jopa tuhansia euroja vuodessa per työssäkäyvä. Arvoisa valtiovarainministeri Saarikko, aiotteko todella runnoa läpi nämä suomalaisten arkea edelleen kallistavat ja ankeuttavat verot?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Siinä nyt tuli niin monta syytöstä, että taitaa olla parempi vaan vastata ihan yksiselitteisesti, että en ole. [Naurua — Hälinää — Puhemies koputtaa]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat kenties esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Ja edustaja Ranne jatkaa.

Arvoisa puhemies! En ole koskaan kuullut huonompaa vastausta. [Välihuutoja vasemmalta] Hallitus ei halua vastata suomalaisten arjen kiduttaviin kysymyksiin, eli te ette halua vastata siihen, miten te aiotte rahoittaa tämän yhteiskunnan ja miten te aiotte helpottaa meidän suomalaisten elinvoimaa, meidän suomalaisten arkea. Mitä ihmettä tämä tällainen kohtelu oikein on? Veropolitiikka on kaikkein tärkeimpiä politiikkoja, joilla pystytään parantamaan työllisyyttä, pystytään parantamaan meidän asukkaiden ostovoimaa ja pystytään luomaan sitä tulevaisuutta. No, kysyn nyt teiltä: voisitteko te nyt vastata näihin täysin keskeisiin kysymyksiin ja lopettaa tämän ylimielisen käytöksenne? [Välihuutoja vasemmalta]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Pahoittelut, jos vastauksestani muodostui teille sellainen kuva. En tietenkään tarkoittanut sitä. Yritin vain sanoa, että kysymyksessänne oli niin monta eri osa-aluetta, ja nyt poimin yhden todella tärkeän äskeisestä puheenvuorostanne: ”Miten aiotte rahoittaa yhteiskunnan?” Tähän kysymykseen vastaan mielelläni. Olen nimittäin tänään aamulla saanut olla ulkomaankauppaministeri Skinnarin kanssa kuulemassa vaikkapa juuri Turussa 250 miljoonan euron investoinnista, minkä lääkeyhtiö Bayer Suomeen aikoo kohdistaa. Se on Varsinais-Suomen, Turun historian suurin yksittäinen investointi. [Aki Lindén: Erinomaista!] Vastaavia uutisia — joista muuten valtaosa liittyy nimenomaan ilmastonmuutoksen torjunnan toimenpiteisiin teollisuudessa — vastaavia investointeja kuuluu nyt eri puolilta Suomea. Yksinkertainen vastaus vaativaan kysymykseenne on: aiomme rahoittaa tämän hyvinvointiyhteiskunnan jatkossakin työllä. [Lulu Ranne: Veroilla! — Vasemmalta: Työllä!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Tavio.

Herra puhemies! Perussuomalaiset katsovat, että veronkorotusten tie on käyty loppuun. Kansalaisten ostovoimaa tulee parantaa muun muassa asumisen ja autoilun kustannuksia laskemalla. Työn verotusta ja palkan sivukuluja laskemalla saadaan työnteko kannattavammaksi ja sallitaan suomalaisille työntekijöillekin vaurastuminen. Perussuomalaiset näkevät, että varsinkin ravintoloissa käyminen olisi hyvä kohde sille yli jäävälle ostovoimalle, jos SDP siis sallii ravintoloiden olevan kesällä auki.

Kysyn vihervasemmiston apupuolue keskustalta: kun te ajoitte ensin EU:n yhteisvelan kautta meidän rahamme Italiaan ja nyt ajatte maakuntaveroa, niin oletteko missään vaiheessa ajatelleet, että julkiset menot asetettaisiin tärkeysjärjestykseen ja sitä kautta suomalaisten veroja jopa laskettaisiin? [Jukka Gustafsson: Tämä on valtioneuvoston kyselytunti!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerinä voin vastata koko hallituksen linjaan tässä kyselytunnilla.

Ensinnäkin on selvää vähän niin kuin teidän koko kysymykseenne viitaten, että kyllä Suomessa kerätään veroja nyt ja jatkossakin. Siihen tämä koko yhteiskuntamme perustuu, ja se perustuu verotuksen malliin, jossa enemmän tienaavat maksavat myös enemmän veroja. Tälle on ollut Suomessa laaja yhteiskunnallinen kannatus. Kyllä, mikäli taloustilanne sen sallisi, minusta olisi erinomaista tehdä ratkaisuja, jotka keventäisivät ihmisten verotusta. Samalla on hyvä todeta, että juuri nyt, kun me näemme kasvun lähtevän liikkeelle meillä ja muualla maailmassa [Jussi Halla-aho: Italiassa!] ja ahdistava korona-aika toivottavasti on vihdoin loppusuoralla, ei ehkä olisi viisasta talouspolitiikkaa kiihdyttää kasvua entisestään kansalaisiin kohdistuvilla veronalennuksilla. Mutta tehdään kaikkemme, että myöskään kuntatasolla ei tarvitsisi veroja lähteä korottamaan vaan palvelut järjestettäisiin entistä paremmin.

Olen hyvin tyytyväinen, että esimerkiksi tähän eduskunnassa käsittelyssä olevaan sote-uudistukseen liittyy ratkaisu, [Puhemies koputtaa] joka itse asiassa keventää verotusta tässä kokonaismallissa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tässä tuli kovia syytöksiä hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan. Jos me kuitenkin katsomme tosiasioita, niin tosiasia on se, että Suomi on selvinnyt koronasta paitsi terveydellisesti myös taloudellisesti erinomaisesti. Meidän pudotuksemme bkt:ssä on ollut Euroopan pienimpiä, meidän taloutemme on selvinnyt hyvin, koska me olemme tehneet oikein mitoitettua finanssipolitiikkaa. Nyt, kun me katsomme eteenpäin, itse asiassa tulevaisuus näyttää aika valoisalta: ennätyksellinen investointiaalto tulossa Suomeen. Pelkästään tänään on luettu kaksi investointiuutista: Bayerin investointi Turkuun 250 miljoonaa, Stora Enson investointi Kouvolaan yli 20 miljoonaa. Nämä ovat vain alkusoittoa. Ennätyksellinen määrä investointeja, se tarkoittaa ihmisille lisää työpaikkoja, toimeentuloa, valoisampaa tulevaisuutta. Tämä on se politiikka, mitä hallitus on tehnyt. Ne talouspoliittiset ratkaisut, joita me olemme tehneet koronan aikana, takaavat sen, että Suomeen investoidaan ja tänne tulee lisää työpaikkoja, ihmisille toimeentuloa ja sitä kautta myös parempia palveluita.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Juvonen.

Arvoisa herra puhemies! — Anteeksi, ensin en kuullut, ja sitten tuo mikrofoni ei tahtonut mennä päälle.

Arvoisa hallitus, me käsittelemme juuri sote-uudistusta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Perussuomalaiset olivat mukana tässä maakuntaverokomiteassa, ja komitean lopputulemahan oli se, että maakuntavero ei saanut vihreää valoa sieltä. Me näemme perussuomalaisina, että tämä maakuntavero on erittäin vaarallinen malli. Se ei tule korvaamaan näitä sotesta aiheutuvia kustannuksia eli toisin sanoin niitä kustannuksia, mitä ihmisten hoitaminen tulee maksamaan, vaan se luo Suomeen yhden lisäverotettavan tahon lisää. Kansalaiset pelkäävät myös sitä, että maakuntavero nostaa verotusta: siellä puhutaan muun muassa kiinteistöveron nostamisesta niin kuin myös siitä tulojen verottamisesta. Mitä vastaatte tähän? Ja millä tavalla rahoitatte tämän sote-uudistuksen, koska maakuntavero ei ole oikea ratkaisu siihen? Eikö olisi tärkeää luoda varma ja vakiintunut [Puhemies koputtaa] rahoitusmalli?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tähän keskusteluun tulkoon nyt vielä täydennyksenä — en ehkä osannut sitä äsken tarpeeksi kiteyttää — että hallitus ei suunnittele veronkorotuksia kotitalouksille. Hallitus ei suunnittele veronkorotuksia kotitalouksille. [Jani Mäkelän välihuuto] Tulkoon tämä selväksi ja alleviivatuksi, koska monia ikään kuin epäilyksiä, joita totta kai oppositiolla on oikeus tehdä, on nyt yllemme asetettu.

Kysyitte myös, edustaja Juvonen, tästä sote-palveluiden rahoitusratkaisusta. Se on kokonaisuudessaan täällä eduskunnassa nyt käytössänne. Tiedossanne on kaikki ne ratkaisut, reunaehdot ja ikään kuin ne mittarit, joilla sitä rahoitusta jaetaan alueiden välillä Suomessa. Ja kyllä, hallitus on pitänyt kiinni siitä periaatteesta, kuten Suomessa tähänkin asti, että sinne, missä on enemmän sairastavuutta tai pidemmät välimatkat, kohdistetaan rahoitusta oikeudenmukaisella tavalla. Mutta on myös selvää, että tulevaisuudessa sotessa käytetään kaikkialle enemmän rahaa kuin tänä päivänä, ja uskon, että sillä on eduskunnan laaja tuki tässä vanhenevan väestön maassa.

Mitä tulee maakuntaveroon, sen valmistelu on vaativa työ juuri siitä syystä, että kokonaisveroaste, [Puhemies koputtaa] kenenkään verotus Suomessa, ei saa sen vuoksi kiristyä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Arvoisat edustajat, sote-uudistukseen ja maakuntaveroon palaamme tällä kyselytunnilla hieman myöhemmin. Nyt jatketaan muista veroratkaisuista ja niiden vaikutuksesta. — Ja edustaja Vestman.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointi ja palvelut voidaan turvata vain, jos ihmisillä on kannustimia tehdä työtä ja yrittää. Kireä työn verotus latistaa. Keskituloiselle suomalaiselle tienatusta lisäeurosta jää käteen noin puolet. Reilua 4 000 euron palkkaa kuussa saavalle jää lisätienestistä käteen alle puolet. Keskituloiselle palkansaajalle jää Ruotsissa yli 2 000 euroa enemmän käteen kuin Suomessa. Ruotsin demarihallitus poisti myös hyvätuloisten solidaarisuusveron, koska verotuotto ei veronalennuksen mukaan laske.

Hallitus menee toiseen suuntaan ja on antanut työn verotuksen entisestään kiristyä. Pääministeriä myöten esitetään ankaraa lisäprogressiota, joka rankaisisi työnteosta, ja on päätetty maakuntaverosta. Arvoisa valtiovarainministeri, onko oikein, että palkansaajalle jää tienatusta lisäeurosta käteen vain puolet? Miksi hallitus ei ole alentanut työn verotusta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Siinäkin tuli useita kysymyksiä. Aloitetaan tästä esiin nostamastanne kuntaverosta. Sille ei ole suunnitteilla progressiota tavalla, jota kuvaatte. Sellaista ei ole pöydälläni. Maakuntaveron vaiheista olen täällä kertonut useampaan otteeseen. Eduskunnalla on nyt kaikki tieto käytettävissään uudistuksen hyväksymiseksi. Ja sitten on vaihe 2, johon liittyvät maakunnan muut tehtävät ja maakuntaveron valmistelu.

Mutta mitä tulee tähän syytökseenne tai väitteeseenne, että hallitus olisi Suomessa työtä tekevän ihmisen verotusta valtavasti kiristänyt, niin tälle väitteelle en oikeastaan löydä katetta. Itse asiassa on päinvastoin. Kuten mainitsin, tämä täällä käsittelyssä oleva sote-uudistus rahoitusratkaisuineen tulee sisältämään muutoksen, joka vuoden 2023 alusta keventää ansiotuloverotusta 200 miljoonalla — se uudistus, jota teidän puolueenne muuten itse asiassa vastustaa. Ja sitten toisekseen sen uudistuksen hyvä puoli on myös se, että se vähentää painetta kuntaveron nostoon todella merkittävällä tavalla, siis tämä sama uudistus, jota kokoomus vastustaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Lääkeyhtiö Bayerin 250 miljoonan investointi Turkuun, Stora Enson investoinnit Anjalan paperitehtaaseen, Inkeroisen kartonkitehtaaseen Kouvolassa... Olemme saaneet lukea, että teollisuuden kiinteät investoinnit ovat tänä vuonna nousemassa [Hälinää — Puhemies koputtaa] historian korkeimmalle tasolle, siis viidenneksellä nousemassa pelkästään tänä vuonna, 12 prosenttia tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat nousemassa. Suomi on pääsemässä nyt kiinni investointibuumiin, ja tällä tiellä pitää jatkaa.

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että nimenomaan tämä kasvua tukeva talouspolitiikka on ollut oikea ratkaisu. Mutta kun täällä puhuttiin verotuksesta, niin yksi asia on jäänyt liian vähälle huomiolle: kaikkein suurin vaikuttava tekijä, vaikuttavin päätös hallitukselta oli tukea kuntia, koska sillä on estetty viime syksyltä veronkorotusten aalto kunnissa. Ne, jotka vastustavat [Puhemies koputtaa] kuntien tukea, vastustavat joko [Puhemies: Ja kysymys!] koronan jälkihoitoa tai veronkorotuksia. Arvoisa puhemies, jatkaako hallitus tällä tiellä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko ja sen jälkeen Marin.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman luetteli todella merkittäviä uutisia aivan viime päiviltä, ja itse asiassa viime kuukausilta vaikeasta koronatilanteesta huolimatta olemme saaneet lukea vastaavia hyviä uutisia — uutisia, jotka syntyvät eri puolille Suomea ja joissa hallitus on ollut taustatukena mutta jotka muistuttavat meitä siitä, että kasvu, työllisyys ja yhteinen hyvä syntyy yrityksissä, jotka uskaltavat rohkeasti katsoa huomiseen. Tämän tueksi hallitus tulee syksyn budjettiriihessä myös tekemään veroratkaisuja, jotka vauhdittavat investointeja ja tukevat yritysten tulevaisuusnäkyä.

Viittasitte myös tähän hallituksen ratkaisuun satsata lisäeuroja kuntiin vaikean koronatilanteen keskellä. Peruste oli juuri tämä: se oli kertasatsaus, emme voi luvata vastaavia eriä uudelleen, mutta siinä hetkessä se oli perusteltu juuri siksi, etteivät kuntien investoinnit vaikkapa rakentamiseen menisi jäihin, siksi, ettei ihmisiä lomautettu, saati irtisanottu, ja juuri siksi, että kuntaveron korotuspaine ei olisi kasvanut, toisin kuin [Puhemies koputtaa] käy, jos nyt sote-uudistus ei etenisi. Onneksi se näyttää hyvältä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman kysyi hyvän kysymyksen: jatkaako hallitus sillä tiellä, mitä se on kulkenut tähänkin asti? Vastaus on kyllä. Kyllä jatkamme. Me olemme tukeneet koronakriisiaikana kuntia, alueita, varmistaneet sen, että ihmisten palvelut toimivat tällaisen historiallisen kriisin keskellä mahdollisimman hyvin. Kyllä, me teemme oikeudenmukaista politiikkaa tästä eteenkinpäin, ja osoituksena siitä ovat esimerkiksi ne päätökset, joita me teimme kehysriihessä. Vaikka me teemme maltillisia sopeutustoimia vuonna 2023, me päätimme, teimme arvovalinnan, että ihmisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ei leikata, koulutuksesta ei leikata, sosiaalietuuksista ei leikata, kuntien valtionosuuksista ei leikata. Me teimme arvovalinnan, että me pidämme ihmisistä ja ihmisten palveluista huolta. Sen sijaan kokoomus on esittänyt miljardin euron sopeutuksia, ja edelleen kysymme: Missä on se leikkauslista, jonka te olette luvanneet ennen kuntavaaleja kertoa? Missä ovat ne leikkaukset? Kohdistuvatko ne kuntien valtionosuuksiin, ihmisten palveluihin vai kenties koulutukseen?

Hallitus on tehnyt arvovalinnan. Me pidämme ihmisistä, palveluista huolta. [Puhemies koputtaa] Me teemme elvyttävää talouspolitiikkaa, ja sen vuoksi tämä investointiaalto on tulossa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja aika on täynnä. — Edustaja Halla-aho.

Kiitos, puhemies! Suomessa on viime aikoina käyty paljon keskustelua siitä, kuka ajaa työväestön asemaa, ja siitä, miten sitä pitäisi ajaa. [Välihuutoja vasemmalta] Työmarkkinajärjestelmiä ja lainsäädäntöjä on maailmassa useita, ja Pohjoismaiden välilläkin on suurta vaihtelua. Oleellista on se, syntyykö oikeita työpaikkoja ja saako työstä sellaista palkkaa, jolla tulee toimeen. Korkea kokonaisveroaste ja asumisen ja liikkumisen korkeat kustannukset satuttavat juuri pieni- ja keskituloisia palkansaajia. Ne ehkäisevät työpaikkojen syntymistä ja vähentävät käteenjääviä tuloja. Erityisen kummallista on, että vasemmistohallitus lisäksi heikentää suomalaisen palkansaajan neuvotteluasemaa purkamalla pala kerrallaan ulkomaisen halpatyövoiman saatavuusharkintaa. Pääministeri Marin, eikö teitä hävetä ratsastaa vaalien alla palkansaajien oikeutetuilla huolilla ja samalla tehdä politiikkaa, joka rapauttaa heidän tulotasoaan ja neuvotteluasemaansa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin sen, että perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho haluaa tässä ja tällä puheenvuorolla peittää sen tosiasian, että perussuomalaiset ovat kertoneet, että eivät kannata yleissitovia työehtosopimuksia. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Teille tämä kysymys ei ole kysymys eikä mikään. Jos katsotaan duunareita, niin heidän ei kyllä kannata perussuomalaisia äänestää, koska se on kylmää kyytiä, mitä sieltä on luvassa. Perussuomalaiset ovat osoittaneet sen, [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastaatteko kysymykseen!] että oikea paikka salista [Hälinää — Puhemies koputtaa] on juuri se, missä puolue seisoo, se menee kokoomuksestakin oikealta ohi, haluavat purkaa koko tämän meidän sopimuspohjaisen mallimme, yleissitovat työehtosopimukset. Tämä on perussuomalaisten toimesta nyt kyseenalaistettu moneen otteeseen. Tätä on vaalitenteissäkin kysytty, ja aina te olette vahvistaneet sen, että kyllä, yleissitovat työehtosopimukset eivät ole teille mikään asia eli reilut palkat, reilut työehdot. Perussuomalaiset eivät selkeästi ole duunareiden puolella.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Haatainen myös tähän.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat keskittyneet pelottelemaan halpatyövoimalla, ja sitä minä kyllä ihmettelen. Minä olen viikon ajan, puhemies, yrittänyt saada edustaja Halla-ahon puheista selvää, mitä tällä työehtosopimusten yleissitovuudella oikein tarkoitatte. Yleissitovuushan on palkansaajan vakuutus, ja se on palkansaajan perusturva, jolla määritellään työntekijän vähimmäisehdot. Ja jos te nyt romutatte tämän yleissitovuuden, niin sen seurauksena tähän maahan ei halpatyövoimaa tule lisää. [Jani Mäkelä: Tuleepa!] Sitä ei tule lisää ulkomailta, mutta sitä tulee lisää ihan kotimaisesti. Ja kysynkin teiltä, kun te puhutte yleissitovuudesta, puheenjohtaja Halla-aho: voisitteko kertoa, tiedättekö te, mistä te puhutte? [Perussuomalaisten ryhmästä: Tiedättekö itse?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Halla-aho.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä nyt näyttävät roolit keikahtaneen jokseenkin päälaelleen — tästä on tullut hallituksen kyselytunti. Ymmärrän, että sosiaalidemokraatit ovat paniikissa vaalien alla, mutta pitäisin silti suotavana, että vaalikampanjaa käytäisiin suurin piirtein tosiasiapohjalta [Välihuutoja] ja syyllistymättä niin sanottuun muunneltuun totuuteen.

Mitä tarkoitan halpatyövoimalla? Hallitus on käytännössä purkamassa halpatyövoimaa niin sanotusti yhdenmukaistamalla alueellisia saatavuusharkintakriteerejä eli ulottamassa koko maahan kaikkein liberaaleimmat käytännöt. Tämä ei ole mikään tulevaisuuden uhkakuva, vaan tämä on tällä hetkellä jo todellisuutta monilla sektoreilla: rakennusalalla, siivousalalla, ravintola-alalla. Ja se, että meille luodaan jatkuvasti lisää tarjontaa ulkomaisesta, siis EU:n ulkopuolelta tulevasta, halvasta työvoimasta, nimenomaan murtaa suomalaisten työntekijöiden neuvotteluasemaa työmarkkinoilla.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Haatainen, vastaus.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Halla-aho, nyt sanon jälleen kerran: hallitus ei ole purkamassa saatavuusharkintaa. [Jussi Halla-aho: Te ette ole perillä omista esityksistänne!] Saatavuusharkintaa ei olla purkamassa. Minä tiedän, mitä hallitus on päättänyt — hallitusohjelmassa lukee, että saatavuusharkinnasta pidetään kiinni. Ulkomaisen työntekijän hakiessa oleskelulupaa täältä Suomesta TE-toimistohan varmistaa ensin, onko tähän työpaikkaan olemassa tarjontaa kotimaisilta työmarkkinoilta. Saatavuusharkinta on myös sen takia tärkeä, että sillä pystytään varmistamaan, että työnantaja on kykenevä hoitamaan työnantajavelvollisuutensa, esimerkiksi palkanmaksun. Sen sijaan me olemme kehysriihessä linjanneet, että me sujuvoitamme prosesseja, jotka liittyvät saatavuusharkintaan. Eli tarkoituksena on se, että alueellisia linjauksia voitaisiin tehdä yhdessä esimerkiksi sellaisella työssäkäyntialueella, [Puhemies koputtaa] jolla tehdään saman alan töitä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Aika! — Edustaja Purra.

Arvoisa puhemies! Täällä sosiaalidemokraatit ovat aivan oikein kehuneet näitä yksityisiä investointeja, joita Suomeen on tullut. Ne ovat olleet ennätyksellisiä, ja me tietysti kaikki toivomme, että ne jatkuvat.

Näin kuntavaalien kynnyksellä on kuitenkin pakko kertoa toisesta asiasta, joka on aivan ennätyksellinen, nimittäin kuntatalouden surkea tila. Kuntatalous on historiallisessa kriisitilassa. Alijäämä [Paavo Arhinmäen välihuuto] on jatkuvaa, vaikka sitä te pyrittekin näillä niin sanotuilla koronatukipaketeilla peittelemään. Mutta alijäämä on jatkuvaa. Se tarkoittaa sitä, että tulot, niin verotulot kuin esimerkiksi valtionosuudet, eivät riitä kattamaan menoja, teidän uusista hankkeistanne puhumattakaan. Erityisesti ennen vaaleja tietyillä puolueilla on kuitenkin tapana käydä kilpalaulantaa siitä, kuka lupaa eniten maksuttomia palveluita, uusia investointeja, uusia etuuksia ja muita vappusatasia.

Arvoisa pääministeri, kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää ja iso liuta muita, [Puhemies koputtaa] joihin ei ole varaa. [Puhemies: Kysymys!] Mitä tehtäviä aiotte karsia hyvinvointivaltiomme turvaamiseksi?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Alkuperäinen kysymys koski verotusta, ja on äärimmäisen tärkeää, että tässä salissa keskustellaan julkisen talouden tasapainosta. Silloin kun veroja kiristetään, niin tehtiinpä se oikeastaan millä tavalla tahansa, se kääntyy yritysten kilpailukykyä vastaan ja suomalaisen työn kilpailukykyä vastaan, ja se taas kääntyy työllisyyttä vastaan, ja työllä ja työllisyydellä me pystymme julkisen talouden tasapainottamaan pitkällä tähtäimellä.

Ymmärränkö oikein, arvoisa valtiovarainministeri, että tämä hallitus ei aio korottaa työn verotusta, ei aio korottaa yritysten verotusta, ei aio korottaa yrittämisen verotusta? Siitähän tämä kysymys lähti liikkeelle. Olenko ymmärtänyt oikein, että hallituksella ei ole tällaisia suunnitelmia? [Perussuomalaisten ryhmästä: Asumisen ja autoilun veroja!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tämä oli hyvä ja selventävä kysymys tähän tilanteeseen. Emme ole korottamassa, emme yrittämisen, yrittäjien emmekä yksittäisten suomalaisten työhön liittyvää verotusta juuri niistä edellä mainituista syistä, joita edustaja Sipilä kysymyksessään nosti esiin, siksi että me tiedämme, että sen kaltaiset toimet olisivat omiaan heikentämään sitä kasvua, joka on nyt lähtenyt liikkeelle. Verotuksen puheenvuoroissa kannattaa olla huolellinen ja tarkka siltäkin osin, että niillä myös on vaikutuksia niin kutsuttuun vakauteen ja ennustettavuuteen, joiden osalta vaikkapa yritykset pohtivat sijoittumistaan Suomeen, pohtivat sitä, perustetaanko tänne yritykselle lisää työpaikkoja ja niin edelleen. Eli itse asiassa on ehkä hyvä täydentää: Päinvastoin. Me emme ole kiristämässä, mutta tähän sote-uudistukseen liittyy ratkaisu, joka vuodesta 23 alkaen kokonaisuudessaan keventää ansiotuloverotusta 200 miljoonalla eurolla, eli päinvastainen suunta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Arvoisille edustajille on aiemmin esitetty toive, että oman puolueen ministerille ei mielellään esitettäisi kysymyksiä. — Edustaja Mäkelä näyttää esimerkin.

Kiitos, puhemies! Kuntavaalien lähestyessä hallitus on sitkeästi väistellyt kysymystä autoilun kustannuksista. Ymmärtäähän sen, koska niin suuri osa keskustan ja sosiaalidemokraattienkin äänestäjistä tarvitsee yksityis-autoa jokapäiväisessä elämässään, ja silti hallitus tarkoituksella kurjistaa heidän asemaansa. Voin uskoa, että monella niin kaupungeissa kuin maakunnissakin on vaikeuksia ymmärtää, miksi heitä rangaistaan liikkumisesta työhön, kauppaan, harrastuksiin ja lasten kouluihin. Helsingissä puolet bussilipun hinnasta maksavat veronmaksajat, samalla kun bensalitran hinnasta 70 prosenttia muodostuu erilaisista veroista. Tämä on epäoikeudenmukaista ja eriarvoistavaa. Kysynkin hallitukselta ihan konkreettisen kysymyksen: Liikenteestä kerätään nyt veroja ja veronluontoisia maksuja noin 8 miljardia euroa, mutta teiden kunnossapitoon siitä ei palauteta edes 2:ta miljardia. Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tämän valtavan ja törkeän rahastuksen kohtuullistamiseksi?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Liikenneministeri Harakka voinee kertoa — jos se puhemiehelle sopii — niistä lisäsatsauksista, mitä tämä hallitus on tehnyt liikenteeseen. Eli itse asiassa juuri kysyjän toivomalla tavalla me olemme tehneet päätöksen kohdistaa tämän vaalikauden aikana lisäeuroja perusväylänpitoon satsaamalla parempiin teihin ja parempaan liikkumiseen. Minulle sopii erinomaisesti, että viikko toisensa jälkeen te haluatte varmistaa suomalaisten parhaaksi, että eihän hallitus korota enää polttoaineverotusta, että eihän sellaista politiikkaa haluta tehdä. On ilo vastata: tämä hallitus ei ole korottamassa polttoaineverotusta. Huoli pois, perussuomalaiset, huoli pois, suomalaiset! Sen olemme linjanneet.

Arvoisa puhemies! Tämä liittyy samaan asiaan: Siis, hyvä hallitus, te olette päättäneet, että maakuntavero tulee, mutta te olette myös samaan aikaan luvanneet, että kenenkään verotus ei kiristy eikä kenenkään kokonaisverotus kiristy. Nyt te sanoitte nimenomaan, että te ette sellaista tee, että verotus kiristyy, mutta kun se on mahdotonta, niin ette kai te nyt vain, arvoisa ministeri Saarikko, puhu hieman väärää totuutta, koska tämähän on tulossa voimaan seuraavan hallituksen aikana? Kun maakuntaveroa ei asiantuntijoiden mukaan, ei edustaja Kivirannan vetämän parlamentaarisen työryhmän mukaan tai Veronmaksajain Keskusliiton Teemu Lehtisen mukaan, pystytä toteuttamaan ilman etteikö se johtaisi varsin nopeasti verotuksen kiristymiseen, niin jos Pohjois-Karjalassa nostetaan veroja, miten te estätte sen, että kokonaisvero ei näillä ihmisillä nouse? Ei sellaista ratkaisua ole. Kokoomus ei halua kiristää ei palkansaajan, ei eläkkeensaajan, ei yrittäjän verotusta. Maakuntavero tulee johtamaan siihen. Voisitteko aivan asiallisesti ja rauhallisesti vastata: miten te takaatte, [Puhemies koputtaa] että kenenkään verotus ei kiristy?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Yritän vastata asiaan parhaalla mahdollisella selkeydellä:

Aloitetaan nyt siitä, mitä tämä uudistus sellaisenaan tarkoittaa ihmisten verotuksen kannalta. Eli se ratkaisu, joka on täällä eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä ja on edennyt pitkälle, pitää sisällään rahoitusratkaisun alueiden välillä, ja se kokonaisuus tarkoittaa sitä, että suomalaisten ansiotuloverotus kokonaisuudessaan kevenee 200 miljoonalla vuonna 2023, toisin kuin se ajatus, että uudistusta ei toteutettaisi, tarkoittaisi aivan todellisten laskelmien mukaan kuntaveron merkittävää nousua, eli siinä tilanteessa, että palvelut ja rahat jäisivät jatkossakin kiertämään kuntiin.

Mitä tulee kysymykseenne maakuntaverosta, niin on tärkeää erottaa — ja toivon, että voin sanoa tämän riittävän selvästi — vaihe 1 eli se vaihe, jota eduskunta nyt käsittelee, kivijalka, lainsäädäntö, jolla muodostuvat uudet vastuualueet sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluille, ja vaihe 2, se, mitä muita tehtäviä tulevat maakunnat saavat, [Puhemies koputtaa] ja se, miten maakuntavero niille valmistellaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Nyt niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, pyydän nousemaan seisomaan ja painamaan sitä V-painiketta. — Edustaja Orpo jatkaa.

Arvoisa puhemies! Eli siis vastaus on se, että vaiheessa 2, jonka te siis päätätte sisällöllisesti jo tällä kaudella, maakuntavero tulee ja se tulee kiristämään ihmisten verotusta. Näin siinä vain käy, tämä on asiantuntijoiden näkemys.

Mitä tulee koko uudistukseen, niin sehän ei paranna ihmisten palveluihin pääsyä, koska rahat käytetään uuden hallinnontason rakentamiseen. Se ei myöskään tule säästämään rahaa nykyjärjestelmään verrattuna, vaan se tulee maksamaan paljon enemmän aina 30-luvulle asti. TNS-tutkimus teki tutkimuksen suomalaisille viime viikolla. Yli 60 prosenttia suomalaisista vastustaa maakuntahallintoa, yli 60 prosenttia suomalaisista ei halua maakuntaveroa, ja yli puolet on sitä mieltä ja pelkää, että hallituksen sote-malli heikentää palveluita. Me ollaan menossa kuntavaaleihin, ja tämä pakka on aivan sekaisin muun muassa rahoituksen osalta. Nyt pitäisi olla selkeitä vastauksia, tai teidän pitäisi ottaa aikalisä, vetää tämä koko revohka pois ja aloittaa valmistelu uudestaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Jos nyt sanon ihan suoraan, minkä suhteen se pakka on sekaisin: Se on sekaisin sen suhteen, että kokoomus on ollut tässä maassa vallassa ja vastuussa, aika monena vaalikautena istunut täällä aitiossa eikä ole saanut valmiiksi uudistusta, joka on Suomelle ja suomalaisten palveluille, lääkäriin ja hoitoon pääsyyn, perusteellisen tärkeä asia. Pakka on sekaisin sen suhteen, että en ole ymmärtänyt viime kuukausina, mitä ihmettä tarkoittaa vapaaehtoiselta pohjalta valmisteltu malli, josta ei syntyisi mitään muutoskustannuksia, ja mikä sen rahoitusratkaisu pohjimmiltaan olisi, kun se meidän tietojemme mukaan itse asiassa nostaisi ihmisten verotusta. En aivan nyt tarkkaan edes muista, mitä te tässä yhteydessä kysyitte, mutta totean lähtökohtaisesti sen, että tämä uudistus on suomalaisten taloudelle ja terveydelle pitkän päälle hyvä asia, ja pakka on sekaisin siinä asiassa, miten on mahdollista, että kokoomus, joka viime kaudella kannatti tätä mallia, yhtäkkiä vastustaa tätä mallia.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru myös.

Arvoisa puhemies! Jostain syystä eduskunnassa on aina esillä se, että jos ei tehtäisi tätä sote-uudistusta, niin tehtäisiin joku parempi. No, vuodesta 2007 asti on sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistusta tehty, ja ensimmäistä kertaa se on saanut todellisen valon, koska perustuslakivaliokunta on todennut, että tämä esitys ei sisällä perustuslaillisia ongelmia vaan asia voi edetä, ja nämä kysymykset voidaan ratkaista tällä kertaa täällä parlamentissa ja sote-uudistus on nyt menossa läpi. Sen sijaan täällä annetaan ymmärtää, että voitaisiin aloittaa jälleen uudelleenvalmistelu, tehtäisiin se täysin vapaaehtoiselta pohjalta tilanteessa, jossa moni alue on jo järjestäytynyt ja tehnyt tämän sote-uudistuksen rakenteiden osalta kuntoon mutta sieltä puuttuu vielä valtion rahoitus. Ja te annatte ymmärtää, että se ei maksaisi mitään, jos vapaaehtoiselta pohjalta tehtäisiin. Tässä maassa tulee erittäin kalliiksi se, että kaikki tekevät itse kaiken. Nyt onkin kysymys siitä, voitaisiinko tehdä yhteistyössä nämä asiat ja kuinka edulliseksi se voisi tullakaan. Sote-muutoskustannusten osalta esimerkiksi tämä veroratkaisu, joka on tässä mukana, [Puhemies koputtaa] nimenomaan luo kustannuksia mutta keventää verotusta. Se on mukana tässä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Seuraavaksi edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Tässä ministerit Saarikko ja Kiuru todistivat hyvin, että hallituksen liima on se, että huono sote-uudistus kannattaa hyväksyä, koska se viimein voidaan tehdä, kun kokoomus ei ole häiritsemässä.

Mutta veroista: On hyvin epämääräistä kuunnella, mitä hallitus aikoo. Fakta on se, että kehysriihen päätöksissä kirjoitettiin 150 miljoonan euron veronkorotukset, jotka tarkennetaan budjetissa. Tältä osin ihmettelen valtiovarainministerin vastausta edustaja Sipilälle, että ei ole korotuksia tulossa. Tämän sote-uudistuksen yhteydessä on ikään kuin rahoitusvaje, jonka valtio ottaa piikkiinsä, 200 miljoonaa euroa, jonka Saarikko kertoo veronkevennyksinä. Sehän on ihan puhtaasti valtion piikkiin otettua velkarahaa, lykättyä verotusta tai mahdollisesti jopa valtionverotuksen korotusta. Osittainhan se rahoitetaan tällä 150 miljoonan korotuksella, joka kehysriihessä päätettiin. Mutta nyt tuotte vielä kolmannen eli maakuntaveron. Ja nyt kun tästä on ollut todella vaikea, valitettavasti, saada selvää, tuleeko se, [Puhemies koputtaa] niin voisivatko sekä pää- että valtiovarainministeri vastata, aikooko tämä hallitus antaa lakiesityksen maakuntaverosta [Puhemies: Aika!] vaiko ei?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt oli kahdelle ministerille taas. — Pääministeri Marin nyt ensin.

Arvoisa puhemies! Maakuntaverokokonaisuutta valmistellaan. Ensimmäisenä eduskunta käsittelee tämän sosiaali- ja terveydenhuollon rakennekokonaisuuden ja sen osana myös tämän rahoitusratkaisun, ja seuraavassa vaiheessa, toisessa vaiheessa, tätä maakuntaverovalmistelua viedään eteenpäin, kuten ministeri Saarikko on useaan otteeseen todennut. [Kai Mykkäsen välihuuto] Toivottavasti myös kokoomus on näitä vastauksia kuunnellut.

Mutta sitten tämä verotus ja sen taso. Mikäli me emme tekisi tätä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, mikäli tulevaisuudessakin nämä sosiaali- ja terveydenhuollon painavat palvelutehtävät olisivat kuntien käsissä, niin me todennäköisesti tulisimme näkemään erittäin mittavan kuntaverotuksen kiristymisen — niinhän on käynyt tähänkin asti — ja nyt kun me siirrämme tämän laajemmille hartioille, hyvinvointialueille, niin todennäköisyys sille, että tällaista veronkorotusaaltoa ei tule, on paljon isompi. Eli me itse asiassa teemme ratkaisun, joka keventää ihmisten verotaakkaa sen sijaan, että me jättäisimme nämä palvelut kuntien harteille ja jälleen kunnat sitten kiristäisivät verotustansa. Eli asia on juuri päinvastoin kuin mitä kokoomus täällä esittää. [Puhemies koputtaa] Hallitus ei halua kiristää verotusta. Me haluamme, että palvelut toimivat ja että kustannukset eivät kasva.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Tästä jatkaa ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kun tässä nämä veroteemat ovat vahvasti esillä, niin kai nyt on sitten syytä kertoa siitä, mitä on tapahtunut nyt, ilman tätä sote-uudistusta. Ymmärtääkseni suurista kaupungeista pääkaupunkiseudulla viimemmäksi kuntaveroa on nostanut juuri Espoo. Ettekö te, edustaja Mykkänen, ole siellä päättäjänä? [Välihuutoja] Eli onko kuitenkin niin, että meidän pitäisi olla suomalaisille avoimia siitä tosiasiasta, että me voimme täällä vängätä verotuksen tasoista ja minä voin yhä uudelleen kertoa, että eduskunnassa on olemassa soten valmis kokonaisuus, joka on aivan kelpo hyväksyttäväksi, ja sitten on uudistuksen jatkoaskeleet, joita valmistellaan, mutta me emme pääse pakoon millään sitä tosiseikkaa, että Suomi ikääntyy ja se tarkoittaa lisäeurojen tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoivapalveluihin. Me oletamme, että me olemme kaikki sitoutuneet siihen.

Ja kyllä sanon avoimesti myös, että siitä ei tule tälle kansakunnalle helppoa, [Puhemies koputtaa] että löydetään siltikin tärkeät rahat koulutukseen ja kaikkiin muihin palveluihin...

...mutta ei viitsitä väittää, että veronkorotukset liittyisivät jollain tavalla tähän uudistukseen, [Puhemies: Ja aika on täynnä!] kun sellaisia tehdään jo nyt.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Mykkänen.

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Espoossa nyt ei tälle vuodelle kuntaveroa korotettu demarien esityksestä huolimatta, mutta kaikkihan me sen tiedämme, että kuntaverot ovat viimeisen 30 vuoden aikana nousseet itse asiassa keskimäärin noin 16,5 prosentista noin 20 prosenttiin. Sehän on selvä käsitys. Se johtuu ikäsidonnaisten menojen kasvusta. Nythän pointti tässä on se, että te kerrotte, että tulee veronkevennys, kun kuntaverojen korotuspaine vähenee ja te siirrätte sen korotuspaineen maakuntaveroon. Eikö niin? Jos te katsotte sote-uudistuksen laskelmia, niin kertokaa minulle se laskelma, joka vähentää soten menoja tällä vuosikymmenellä tämän esityksen mukaan. Eihän sellaista ole. Asiantuntijoiden mukaanhan nämä sote-menot kasvavat tämän esityksen perusteella vähintäänkin tällä vuosikymmenellä muutoskulujen takia. Mutta jostainhan se raha tulee. Se tulee joko velasta tai veroista, ja auttaako se kuntalaisia, että kuntaveroa ei korotetakaan niin paljon ja maakuntaveroa korotetaan vähintään sen verran? Ja kun se maakuntavero on pieni, niin sitä on helppo korottaa psykologisesti, ja sitä kautta tässä tulee kokonaisveroasteen [Puhemies koputtaa] korotus hyvin todennäköisesti, kuten veronmaksajat pelkäävät.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja aika täynnä. — Nyt taas kaksi ministeriä. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Saarikko tässä äskeisessä puheenvuorossaan hyvin kuvasi, meidän väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat, ja mikäli me emme tekisi mitään, nämä kustannukset tulisivat kasvamaan erittäin merkittävästi tulevaisuudessa. [Välihuutoja oikealta] Sen vuoksi me teemme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, jossa kootaan palveluita yhteen: sosiaalipuolen palvelut, terveydenhuollon palvelut, erikoistason palvelut [Kai Mykkäsen välihuuto] ja perustason palvelut. Tehdään asioita saman organisaation sisällä fiksummin, yhdessä toimien ja myös niin, että demokraattiset päätöksentekijät näistä asioista päättävät, toisin kuin tällä hetkellä. Tällä me voimme estää kustannusten kasvuvauhtia olemasta niin kovaa kuin mitä se muutoin olisi. Eli itse asiassa tällä uudistuksella pyrimme parantamaan ihmisten palveluita, nopeuttamaan hoitoonpääsyä ja sitä kautta estämään ongelmia kasaantumasta ja kustannuksia kasvamasta. Eli juuri tämä uudistus parantaa palveluita ja estää kustannusten kasvua, joka muutoin olisi todella rajua ja hurjaa johtuen siitä, että väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan nyt, että rahaa, veroja, rahaa, veroja. Minusta tuntuu, että aivan välttämättä suomalaiset eivät tästä kysymyksestä nyt sitä oleellisinta hahmottaneet, mutta yritän vastata, kun kysyitte, mistä sitä rahaa oikein tulee. Se on aivan oleellinen kysymys näin valtiovarainministerin näkökulmasta, ja minä voin mielelläni kertoa, [Välihuutoja] että se raha tulee työstä ja yrittäjyydestä. Se raha tulee tälle maalle työstä ja yrittäjyydestä, ja edustaja Mykkänen, sopii erinomaisesti, että tehdään yhteistyössä kaikkemme sen eteen, että tässä maassa on työtä ja yrittäjyyttä — Espoossa, ihan koko tässä maassa, joka ikisessä kunnassa, jonne ne työpaikat yrityksiin syntyvät. Se on tämän hallituksen politiikan keskeisin ydin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Vikman.

Arvoisa puhemies! Maakuntavero johtaisi väistämättä työn verotuksen kiristämiseen. Palkansaajan, yrittäjän ja eläkeläisen kukkarolle ei saa päästää enää yhtään lisäeuroa hamuavaa kättä. Suomi ei tarvitse maakuntauudistusta, jossa luodaan uusi hallinnon taso. 60 prosenttia suomalaisista on tätä mieltä. Suomalaiset myös pelkäävät, että hallituksen sote-uudistus heikentää merkittävästi oman kunnan palveluita. Huoli on perusteltu.

Pääministeri, te hoette, että tavoitteenne on parantaa sote-palveluita. Kysyn: oletteko te unohtanut, että Tampereen kaupunginvaltuusto, jossa molemmat istumme, on yksimielisesti ilmaissut huolensa, että hallituksen sote-malli uhkaa heikentää tamperelaisten palveluita? [Oikealta: Ohhoh!] Eiköhän kuopata maakuntavero ja huono hallituksen sote-malli, joka ei palvele tavoitteitaan eikä paranna ihmisten palveluita.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tamperelaisille ja suomalaisille sanon, että pelko pois, huoli pois. Jos me katsomme Tamperetta, niin sehän on yliopistosairaalakaupunki, palveluverkko on erittäin tiivis ja siellä on tehty merkittäviä satsauksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, ei vielä riittävästi, niitä tarvitaan lisää, ja meidän pitää parantaa palveluiden laatua. Mutta huoli pois siitä: tämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei palveluita vie, ei yliopistosairaalaa, ei muuta palveluverkkoa, jota siellä on. Sen sijaan ne kootaan nyt isommille harteille niin, että myös Tampereen ympäristökunnissa ja myös muualla alueella palvelut toimivat.

Keskeistähän tässä ei ole vain tämä rakenneuudistus vaan keskeistä on ennen muuta palvelu-uudistus, se, että samanaikaisesti me teemme sisältöuudistusta, jolla pyrimme varmistamaan esimerkiksi sen, että hoitoon pääsee ajoissa, sen, että ihmiset pääsevät ajoissa hoitoon, saavat apua oikea-aikaisesti, jonottamatta, niin että ongelmat eivät kasaannu ja sitä kautta myös kustannukset kasva. Eli me teemme rakenneuudistusta, [Puhemies koputtaa] mutta ennen muuta me teemme myös palvelu-uudistusta, joten huoli ja pelko pois: palvelut tulevat paranemaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja seuraava kysymys, edustaja Rantanen, Mari.

Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko vakuutti tässä juhlallisesti jokin aika sitten, että verot eivät nouse, eivät palkansaajilla, eivät yrityksillä, eivät yrittäjillä, eikä bensaverojakaan nosteta, mutta teiltä jäi vastaamatta, ministeri Saarikko, siihen, aiotteko te ajaa kuitenkin läpi kilometriverot ja tietullit — ja itse asiassa myös tämän maakuntaveron. Itseäni kiinnostaisi, kun ette vastannut tietulleihin ja kilometriveroihin, aiotteko te nyt sieltä kerätä sitten nämä puuttuvat veroeurot, joita teiltä selkeästi tämän maan rahoituksesta puuttuu. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Vastaan sekä tähän kilometri- että maakuntaverokysymykseen.

Tähän kilometriasiaan: Se on yksi vaihtoehto, se on yksi selvityksessä oleva vaihtoehto sille, [Jani Mäkelä: No niin, tulihan se sieltä!] että me emme keräisi polttoaineen yhteydessä veroa laisinkaan, ei polttoaineveroa vaan vaihtoehtona olisi malli, jossa esimerkiksi siellä, missä tiet ovat huonommassa kunnossa ja auton käyttö on välttämätöntä, kustannukset olisivat edullisempia. Minusta siinä olisi aika paljon järkeä ajatellen myös niitä teemoja, mitä itse olette pitänyt ansiokkaasti esillä.

Maakuntaverotuksesta: Vaihe 1) Esitys on eduskunnassa. Siinä on rahoitus mukana, kaikki elementit hyväksyä ja sopia tämä kivijalka palveluiden järjestämisestä. Vaihe 2) Maakuntaveron valmistelu. Sen yhteydessä on seuraavien seikkojen toteuduttava: Maakunnalle siirrettävät muut tehtävät, kuten maakuntaverokomiteakin on todennut. On myöskin löydettävä tapa, jolla alueiden väliset erot silloinkin tasataan, ja se, mikäli verotus [Puhemies koputtaa] etenisi, miten pieni osuus olisi se maakuntaveron siivu. Ja kaikkein tärkein: [Puhemies: Nyt on aika jälleen täynnä!] kenenkään verotus ei voisi nousta. Vaativa tehtävä siis.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Harjanne.

Arvoisa puhemies! Tällainen veromörköily on hieman erikoista sikäli, että sosiaali- ja terveyspalveluiden verokuormituksen määrittää lopulta se, kuinka paljon ne maksavat. Maakuntavero fiksusti mietittynä on itse asiassa yksi tapa luoda kannustimia kustannusten hillitsemiseen, kuten tämä koko malli, kuten tässä ovat ministerit hienosti jo selittäneet moneen kertaan. [Kai Mykkäsen välihuuto]

Ylipäänsä sosiaali- ja terveyspalveluissa pääsääntöisesti ennaltaehkäisy on hoitoa huomattavasti edullisempaa, ja kysyisin hallitukselta: miten tämä näkyy nyt sote-uudistuksessa ja muussa hallituksen politiikassa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kiitän erittäin hyvästä kysymyksestä, koska sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta pitäisi katsoa juuri siitä näkökulmasta, että palvelutarpeen kasvua pitäisi hallita ja hillitä sillä, että ihmiset voisivat yhä terveempänä olla ja elää, ja siihen kannustaminen ja sitä tukeminen on aivan a ja o, kun mietimme tulevaisuuden kustannuksia. Siksi myös tässä rahoitusmallissa huomioidaan ennaltaehkäisyyn tukea, jotta kaikilla alueilla olisi intressinä se. Toisaalta jatkossa eivät vain sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat hyvinvointialueilla voi kantaa vastuuta tästä, vaan myös kunnilla on tärkeä tehtävä nimenomaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, esimerkiksi jo siinä, että kannustamme ihmisiä vaikka käymään uimassa siellä oman kunnan uimahallissa tai pyöräilemässä hyvin laitetuilla pyöräteillä. Siksi on kannustetta sekä hyvinvointialueille että kunnille olla mukana tässä hyvinvointityössä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Eestilä.

Arvoisa puhemies! Teidän sote-uudistuksenne takia Etelä-Savo ja Pohjois-Savo häviävät siirtymäajan jälkeen lähes 30 miljoonaa euroa, ja kun me kaikki tiedämme täällä, että siellä väki vanhenee ja saattaa jopa vähentyä, niin on väistämätöntä, että teidän hyväksymänne maakuntavero tulee nostamaan verotusta, nimenomaan maakuntaveroa, ehkä jopa useampaan kertaan.

Mutta kun mentiin näihin maakuntiin, ja esimerkiksi Pohjois-Savossa on seutukaupunkeja Varkaus ja Iisalmi, niin kun me katsomme teidän valtiovarainministeriönne painelaskelmia, näemme, että ne suurimmat ongelmat tulevat niihin kaupunkeihin, joissa on 20 000—40 000 ihmistä, ja näin ollen merkittävät korotuspaineet esimerkiksi Pohjois-Savossa, josta olen kotoisin, kohdistuvat nimenomaan Varkauteen ja Iisalmeen, jopa 2 prosenttiyksikköä. Minua pikkusen hämmästyttää teidän retoriikkanne, että palvelut paranevat ja verot pienenevät, ja tämän Pohjois-Savon esimerkin myötä pyytäisin teitä, arvoisa valtiovarainministeri, arvioimaan: [Puhemies koputtaa] miten tämä on mahdollista, kun tuplaveronkorotukset siellä ovat edessä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Aiemmasta puheenvuorosta edustaja Harjannetta haluan kyllä erikseen kiittää tästä veromörköily-terminologiasta, joka taitaa nyt sopia tähän keskusteluun erittäin hyvin.

Edustaja Eestilä, on arvostettavaa, että nostitte esiin seutukaupungit. Niiden asia on sydäntäni lähellä perustellusti, koska niillä alueilla itse asiassa, kuten hyvin varmasti tiedätte, Suomessa on erityisen vahvaa työtä ja yrittäjyyttä. Näidenkin alueiden talouden näkökulmasta kaikkein tärkeintä on ei keskustelu verotuksesta vaan siitä, että edellytykset merkittävien työllistäjien jatkolle ja lisäinvestoinneille toteutuvat. Se on kaikkein varmin pohja siinä tosiseikastossa, jota kuvailitte väestön vanhenemisesta ja kyllä, jopa väestömäärän vähenemisestä, ellei aluekehityksen suunta muutu, kuten tietenkin kovasti kuitenkin toivoisin. Eli lähtökohta on se, että kaikkein tärkeintä on nyt saada tämä uudistus tehtyä, jotta kuntaveronkorotuspaineet eivät entisestään jatku. Laki on vain kivijalka, mutta siellä Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja joka ikisessä maakunnassa ratkaistaan tapa, [Puhemies koputtaa] millä ne palvelut järjestetään, ja se voi säästää euroja.

Arvoisa puhemies! Samanaikaisesti, kun Suomi omine ongelmineen ajautuu yhä pahempaan velkakierteeseen, otamme lisää velkaa, jolla elvytämme Etelä-Euroopan huonosti taloutensa hoitaneita maita, jotta nämä pystyvät maksamaan eläkkeensä ja lapsilisänsä. Elvyttämisen nimissä velalla elämisessä ei näytä olevan kattoa.

Samanaikaisesti juuri julkaistun Telan eläkerahastojen raportin mukaan Suomen eläkerahastot kasvoivat vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana yli 11 miljardia euroa. Siis joka viikko kasvua oli lähes miljardi euroa. Eläkerahastoissa on nyt 233 miljardia euroa, ja samaan aikaan Suomessa on paljon eläkeläisköyhyyttä. Kysyisinkin asianosaiselta ministeriltä: Onko hallituksella minkäänlaisia suunnitelmia, jotta edes osaa näiden rahastojen tuotoista käytettäisiin suomalaisten eläkeläisten talouden ja hyvinvoinnin parantamiseen? Se vähentäisi osaltaan myös valtion budjetista maksettavia tukia, lisäisi työpaikkoja, [Puhemies koputtaa] lisäisi verotuloja ja auttaisi talouden elpymisessä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Minuutti täynnä. — Ministeri Pekonen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tanus nosti tässä erittäin hyvän kysymyksen esiin. On tietenkin tärkeää, että me turvaamme sen, että meillä on jatkossakin eläkkeitä, joita voimme maksaa tuleville sukupolville, mutta tämä on asia, johon on syytä kiinnittää huomiota myöskin jatkossa ja käydä tarkasti läpi tätä edustajan esiin nostamaa kysymystä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Tanus, jatkokysymys.

Arvoisa puhemies! Kiitos. Todellakin toivoisimme, että hallitus miettisi edes joitakin luovia ratkaisuja, joilla noista valtavista eläkerahastojen tuotoista voitaisiin ohjata edes osa nykyisten ja tulevien eläkeläisten hyväksi joko indeksimuutoksella tai jollain muulla mekanismilla.

Mutta sitten haluaisin kysyä vielä tähän asiaan liittyen: Tällä hetkellä noiden eläkerahastojen 233 miljardin sijoituksista euroalueen ulkopuolelle on sijoitettuna lähes 60 prosenttia. Suomeen rahastoista on sijoitettu ainoastaan 24 prosenttia ja euroalueelle 16 prosenttia. Jos hallituksen yhtenä tavoitteena on euroalueen elvyttäminen, niin eikö se olisi parempi tehdä näiden sijoitusten kautta kuin velkarahalla?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Pekonen.

Arvoisa puhemies! Toki tietysti, kun näitä eläkevaroja sijoitetaan, pitää kiinnittää huomiota siihen, että ne ovat myöskin hajautettuja, jotta voidaan turvata se, että nämä tuotot sitten tasaisesti kasaantuvat. On ihan ehdottoman tärkeää, että kiinnitämme jatkossakin tähän huomiota, että tämä sijoitustoiminta on vastuullista, eettisesti kestävää ja myöskin hajautettua.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hallitus antaa ymmärtää, että korona on hoidettu Suomessa parhaiten Euroopassa. Kovasti sanottu varsinkin, kun vielä pitäisi tietää, miten ja kuka sellaista mitenkään voi mitata.

Ensimmäisen vuoden pandemia pysyi kurissa kovilla rajoituksilla, mutta tämä kevät on ollut täyttä sähläämistä. On selkeästi paljastunut, ettei hallituksella ole mitään suunnitelmaa paluusta normaaliin elämään. Suunnitelmat ovat sellaisia, jotka kerrotaan julki, ja niitä voi sitten muuttaa. Ravintolat, tapahtumat ja matkailu sekä laivaliikenne ovat olleet täysin epätietoisia koko kevään, vaikka rokotukset etenevät ja tartunnat vähenevät vauhdilla. Miettikää nyt näitä rajoituksia rajoilla: Suomen vienti on vaikeuksissa, kun myyntimiehet joutuvat pakkotestiin ja kolmeksi päiväksi karanteeniin, kun palaavat Suomeen. Ei tarvitse ihmetellä, jos se vaikuttaa kauppaan. Miksi meillä ei siirrytä samaan malliin kuin Ruotsissa ja muualla EU:ssa, ja koska nämä rajoitukset poistetaan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Edustaja Harkimo puheenvuoronsa aluksi kuvasi, miten tätä voidaan mitata. No, muutama mittari on esimerkiksi se, kun katsotaan kuolleiden määrää, joka on Suomessa ollut pienempi kuin muualla, katsotaan tapausmääriä, jotka ovat Suomessa olleet huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin useimmissa muissa maissa. Yksi mittari on esimerkiksi se, että meidän bkt:mme on laskenut paljon vähemmän kuin muualla. Eli kyllä näitä mittareita on ollut olemassa, ja niitä tietenkin seurataan.

Tämä kriisi on kuitenkin ollut vakava. Tämä on ollut erittäin vakava ja osunut myös meihin, kuten muihin, kovalla kädellä, mutta onneksi olemme pystyneet kansakuntana tämän kriisin keskellä toimimaan vastuullisesti niin, että vauriot ovat jääneet pienemmiksi kuin muualla, ja toivottavasti ne tulevat jäämään myös mahdollisimman lyhytaikaisiksi.

Tämä kriisihän ei suinkaan ole ohi. Toivottavasti voimme nyt kesällä elää mahdollisimman normaalisti. Rokotukset etenevät vauhdilla, Suomi on tässäkin Euroopan kärkitasoa, ja sekin on hyvä asia, mutta meidän pitää hoitaa myös tämä kriisin jälkihoito hyvin. Eli ei riitä se, että me hoidamme tämän akuutin kriisin, vaan meidän pitää myös tietenkin pitää huolta siitä, että tämä jälkihoito [Puhemies koputtaa] hoidetaan hyvin, niin että vauriot jäävät tälläkin puolella mahdollisimman lyhytaikaisiksi.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Hallitus on panostanut opetusministerin johdolla merkittävästi koulutukseen. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja on pienennetty, lasten yhdenvertainen varhaiskasvatusoikeus on palautettu, oppivelvollisuutta on uudistettu sekä valtavia leikkauksia ammatilliseen koulutukseen korjattu. Tämä ei kuitenkaan riitä. Terveelliset tilat kaikilla kouluasteilla on pystyttävä takaamaan sekä oppilaille että koulun henkilökunnalle.

Me vasemmistoliitossa kannamme huolta homekoulujen vaikutuksesta lasten ja aikuisten terveyteen. Hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia sisäilmaongelmien hoidosta. Kysyisinkin kuntaministeri Paaterolta: miten varmistetaan, että kunnilla on mahdollisuus ja velvollisuus järjestää lasten opetus ja opettaminen terveissä kouluissa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt ministeri Paatero.

Kiitoksia paljon! Tämä aihe on meillä terveet tilat ‑ohjelmassa, mikä ei ole pelkästään kuntaministerin, mutta mielelläni tähän vastaan. Tämä liittyy monen ministeriön yhteiseen toimintaan, ja me olemme tätä vieneet eteenpäin. Ensisijaisena on tietenkin se, että meillä on näitä toimenpiteitä lainsäädännössä, mutta myöskin siellä käytännön toiminnassa, jossa vaikkapa osaaminen ja tutkimus tällä alueella on yksi keino. Hankintaosaaminen, jossa uusi hankintastrategia, joka kohdistuu suurelta osin kuntiin, on toinen sektori, mitä viedään eteenpäin. Me tällä hetkellä koostamme kuntien tilatietoja VM:n sisällä, jolloinka me tiedämme, missä kunnossa meidän kuntien tilat ovat. Tämä liittyy erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tiloihin mutta myöskin koulujen tiloihin — tiedetään, mikä on korjaustarve ja mikä on uusimisen tarve.

Ja ensimmäinen kysymys, johon tänään sain vastata mielelläni, oli tietysti kuntien rahoitustilanne: Monissa kunnissa on investointeja lykätty ja erityisesti perusparannuksia lykätty, minkä jälkeen nämä kiinteistöt ovat menneet huonompaan kuntoon. [Puhemies koputtaa] Tätä kautta pystytään parantamaan.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Kuluneen viikon aikana olemme tosiaan saaneet kuulla todella hienoja uutisia. Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi tällä viikolla tiedon, että teollisuuden kiinteät investoinnit ovat nousemassa tänä vuonna kaikkien aikojen ennätystasolle 5,2 miljardiin euroon.

Enligt EK kommer alltså investeringarna i Finland detta år att slå alla tiders rekord. Det blir investeringar för upp till 5,2 miljarder euro.

Yritysten tekemät investoinnit tarkoittavat uusia tehtaita, uutta tutkimusta, uutta kasvua ja uusia työpaikkoja kunnissa. Se luo hyvinvointia ja laadukkaita palveluita. Me ollaan esimerkiksi kuultu tänään lääkeyritys Bayerin panostuksista Turkuun, ja taustalla on paljon työtä ja myös positiivista asennetta.

Ärade arbetsminister Haatainen, för att lyckas locka investeringar som stärker kommunerna och hela landet behövs också arbetskraft. Hur ser ni att tillgången till arbetskraft kan främjas så att verksamheten så bra som möjligt kommer igång?

Elikkä miten näette, [Puhemies koputtaa] että työntekijöiden saatavuutta voidaan kehittää, jotta toiminnan rakentamisesta tulee helpompaa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Haatainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nämä investoinnit viime aikoina, joita olemme saaneet kuulla, viimeksi tänään Turun Bayerin investointi, ovat todella tärkeitä, koska sitä kauttahan tänne syntyy myös työtä. Olen käynyt eri yritysten kanssa keskustelua yritysjohtajien kanssa, ja kyllä se viesti on, että me tarvitaan työvoimaa, me tarvitaan osaavaa työvoimaa. Hallitus keskittyykin nyt siihen, kuinka voimme parhaalla mahdollisella tavalla lisätä työvoiman tarjontaa.

Lausuntokierrokselle on juuri lähtenyt pohjoismainen työvoimapalvelumalli, jolla tullaan tehostamaan työvoimapalveluita niin, että varhaisemmassa vaiheessa tulee tuki työtä hakevalle. Lisäksi me olemme satsanneet hallituksena paljon osaamiseen, myös elinikäiseen oppimiseen, joka on aivan olennainen asia. Sitten kolmantena asiana me myös olemme satsaamassa osatyökykyisten ihmisten työllistymismahdollisuuksien parantamiseen luomalla tällaisen yhtiön — Ruotsissa tuttu Samhall AB, meillä tällainen Välittäjä Oy — joka välittäisi yrityksille [Puhemies koputtaa] osatyökykyisiä työntekijöitä. Ja sitten vielä neljäntenä: me tarvitsemme myös muualta tänne osaajia, ja siinä hallitus näihin lupaprosesseihin satsaa, että se olisi sujuvaa ja nopeaa.