Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain 7 §:n kumoamisesta

Arvoisa rouva puhemies! Puheenjohtajiston ollessa estynyt esittelen sivistysvaliokunnan mietinnön 2/2026 liikuntalain 7 §:n kumoamisesta. Esitys liittyy tämän vuoden alussa voimaan tulleeseen valtion aluehallinnon uudistukseen, jolloin toimintansa aloittivat valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto sekä kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Samalla aiemmin toimineiden kuuden aluehallintoviraston, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja viidentoista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta on päättynyt.

Ennen aluehallintouudistuksen voimaantuloa liikuntalaissa säädettiin siitä, että liikunnan aluehallinnon tehtävistä vastaavat aluehallintovirastot ja että aluehallintovirastossa on asiantuntijaelimenä alueellinen liikuntaneuvosto, jonka maakunnan liitto asettaa. Tällä hetkellä voimassa olevassa liikuntalaissa säädetään, että liikunnan alueellisesti hoidettavista valtionhallinnon tehtävistä vastaa Lupa- ja valvontavirasto ja että Lupa- ja valvontavirastossa on asiantuntijaelimenä alueellinen liikuntaneuvosto, jonka liitto asettaa.

Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä alueellista liikuntaneuvostoa koskeva säännös ehdotetaan kumottavaksi. Lupa- ja valvontavirastolle ei ole tarpeellista luoda yhtä alueellista eli käytännössä valtakunnallista liikuntaneuvostoa, koska valtion liikuntaneuvosto, josta säädetään liikuntalain 6 §:ssä, toimii jatkossakin opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä. Lupa- ja valvontavirastolle ei myöskään ole mahdollista luoda useita alueellisia liikuntaneuvostoja, koska uusi virasto on valtakunnallinen eikä sillä ole aluerakenteita.

Arvoisa rouva puhemies! Muutama sana alueellisen näkökulman turvaamisesta.

Alueellisten liikuntaneuvostojen keskeisin tehtävä on aiemmin ollut lausuntojen antaminen liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmista, mutta tämä tehtävä on poistunut opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin tehdyllä muutoksella vuoden 2025 alusta lukien. Käytännössä muutos on merkinnyt sitä, että alueellisten liikuntaneuvostojen toiminta on supistunut ja niiden rooli viranomaistoiminnassa on vähentynyt merkittävästi jo ennen valtion aluehallintouudistusta. Osa lausunnonantajista on valiokunnan asiantuntijakuulemisessa vastustanut alueellisten liikuntaneuvostojen lakkauttamista, koska neuvostoilla on ollut merkittävä rooli paikallistuntemuksen ja yhteistyön edistämisessä. Muutamissa lausunnoissa on myös esitetty huoli siitä, että alueellinen osallisuus heikkenee ja liikunnan kehittämistyö etääntyy paikallisista toimijoista. Sivistysvaliokunta toteaa mietinnössään, että alueellisten toimijoiden on mahdollista perustaa tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijaverkostoja ja yhteistyömekanismeja myös ilman lainsäädännön velvoitetta. Lisäksi hallituksen esityksen liitteenä olevan asetusluonnoksen mukaan liikunnan edistämisestä annettua valtioneuvoston asetusta on tarkoitus täydentää siten, että siitä ilmenee alueellisen näkökulman huomioon ottaminen myös uudessa virastorakenteessa. Asetuksessa tullaan säätämään siitä, että Lupa- ja valvontavirastoon on pyydettävä ja saatava maakuntien liitoilta lausunto kunkin maakunnan alueen kuntien liikuntapaikkarakentamisen hankkeesta ennen kuin virasto antaa lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriön toimivaltaan kuuluvista liikuntapaikkarakentamisen perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista.

Sivistysvaliokunta toteaa mietinnössään kannattavansa muutoksia, joilla alueellisen näkökulman huomioon ottaminen on tarkoitus turvata. Alueellisten liikuntaneuvostojen lakkauttamisen ei arvioida heikentävän Lupa- ja valvontaviraston mahdollisuuksia huomioida alueellisia olosuhteita ja liikuntapoliittisia tarpeita. Lupa- ja valvontaviraston tehtäviin kuuluu muun muassa kuntien ja liikunnan sidosryhmien informointi ja koulutuksen järjestäminen liikuntapoliittisista tavoitteista, toimenpiteistä ja resursseista. Sivistysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan liikuntatoimen viranhaltijat sijoittuvat Lupa- ja valvontavirastossa ympäri Suomea monipaikkaisesti ja heillä on vankka alueellinen asiantuntemus, jota hyödynnetään viranomaistyössä. Sivistysvaliokunta on todennut pitävänsä tärkeänä, että ymmärrys kuntien ja alueiden tilanteesta säilyy Lupa- ja valvontavirastossa vahvana. Lisäksi valiokunta pitää myönteisenä, että liikuntatoimen valtionavustusten käsittelyprosessit on arvioitu ja yhdenmukaistettu, jotta voidaan turvata eri puolilta Suomea tulevien ja erityyppisten hankkeiden yhdenvertainen ja tasapuolinen käsittely.

Arvoisa rouva puhemies! Sivistysvaliokunta kannattaa hallituksen esitykseen sisältyvää lakiehdotusta ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana. Mietintöön sisältyy yksi vastalause.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Kiitokset edustaja Strandmanille mietinnön esittelystä. — Ja nyt edustaja Elomaa.

Arvoisa puhemies! Kiitos, edustaja Strandman, sivistysvaliokunnan mietinnön esittelystä. Se oli hyvin kattava.

Aluehallintoa on siis uudistettu, ja uudistus tarkoittaa sitä, että on perustettu valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto sekä kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Tarkoituksena on vähentää byrokratiaa ja hakea sitä kautta säästöjä. Tästä huolimatta ei ole tarkoituksenmukaista vähentää alueellista asiantuntemusta päätettäessä kuntien ja muiden toimijoiden liikuntapaikkojen perustamishankkeiden valtionavustuksista. Alueelliset liikuntaneuvostot ovat toimineet asiantuntijaeliminä aluehallintovirastojen yhteydessä, mikä on ollut hallinnollisesti tarkoituksenmukaista ja selkeyttänyt toimivaltakysymyksiä suhteessa maakuntien liittoihin. Tämä järjestely on mahdollistanut esteellisyyden huomioimisen asianmukaisesti sekä turvannut laaja-alaisen, ajantasaisen ja puolueettoman asiantuntijuuden alueellisessa liikuntapolitiikassa.

Hallituksen esityksessä siis kumotaan nyt säännös alueellisista liikuntaneuvostoista. Liikuntaneuvosto, johon itsekin kuulun, esitti hyvin kriittisen mielipiteen ja lausunnon tästä uudistuksesta, mutta nyt kun tarkemmin lukee sivistysvaliokunnan mietinnön lopputulosta, niin asia selkiytyy paremmin. Sivistysvaliokunta toteaa, että uudistuksen kehittämistarpeita ja vaikutuksia on seurattava tarkkaan ja tarvittaessa vahvistettava alueellisia näkökulmia liikuntapolitiikassa. Asetuksessa säädetään myös, että maakuntien liitolta pyydetään lausunto liikuntapaikkarakentamisesta siinä, mitä hankkeita on menossa — siis Lupa- ja valvontavirasto pyytää, ja sen on otettava huomioon, mitä sieltä sanotaan.

Yleensä liikunnan väheneminen on vakava kansanterveydellinen ongelma. Me tiedämme sen kaikki. Liikuntaharrastus on lopulta asennekysymys jokaiselle perusterveelle ihmiselle, sillä sen ei tarvitse maksaa maltaita. Esimerkiksi kävelyt luonnossa ovat mahdollisia kaikille liikuntakykyisille. Liikunnan ilo on mahdollista löytää ihan missä tahansa iässä — vauvasta vaariin, niin kuin sanotaan. Liikkumattomuuden ja ylipainon aiheuttamat ongelmat varsinkin ihmisille itselleen, ja myös yhteiskunnalle, ovat vakavat. Jos me jatkamme samaan tahtiin kuin nyt eikä mikään oikeastaan muutu, on suuret vaikeudet tulevaisuudessa. Fyysisen toimintakyvyn tasoa on nostettava 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Tästä on parlamentaarinen lausuma. Kaikki puolueet ovat tulleet tähän samaan johtopäätökseen ja lupautuneet toimimaan tämän mukaan yli vaalikausien. Toimintakykyinen Suomi, kaikki ovat sen puolesta. Ihmistä ei voi pakottaa liikkumaan, mutta jos on mahdollista liikkua, niin muuttakaamme sitten asenteita, jos ollaan liikkumattomia. Jos ollaan terveitä, niin se on kaikkien velvollisuus. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Siponen, poissa. — Edustaja Valtola.

Arvoisa rouva puhemies! Valtion aluehallintoa on uudistettu vuoden 2026 alusta lukien. Uudistuksella on perustettu valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto sekä kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Samalla aiemmin toimineiden kuuden aluehallintoviraston, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja viidentoista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta on päättynyt.

Aiemmin aluehallintouudistusta käsitellessään sivistysvaliokunta on pitänyt tärkeänä, että uudistuksessa huolehditaan alueellisen asiantuntemuksen säilyttämisestä, riittävästä toimipaikkaverkostosta ja valtion aluehallinnon mahdollisuuksista toimia kehittäjäkumppanina kunnille ja maakunnille. Ennen aluehallintouudistuksen voimaantuloa liikuntalaissa säädettiin siitä, että liikunnan aluehallinnon tehtävistä vastaavat aluehallintovirastot ja että aluehallintovirastossa on asiantuntijaelimenä alueellinen liikuntaneuvosto, jonka maakuntaliitto asettaa. Tällä hetkellä voimassa olevassa liikuntalaissa säädetään, että liikunnan alueellisesti hoidettavista valtionhallinnon tehtävistä vastaa Lupa- ja valvontavirasto ja että asiantuntijaelimenä on alueellinen liikuntaneuvosto, jonka maakunnan liitto asettaa.

Alueellisten liikuntaneuvostojen lakkauttamisen ei arvioida heikentävän Lupa- ja valvontaviraston mahdollisuuksia huomioida alueellisia olosuhteita ja liikuntapoliittisia tavoitteita. Saadun selvityksen mukaan liikuntatoimen viranhaltijat sijoittuvat Lupa- ja valvontavirastossa ympäri Suomea monipaikkaisesti ja heillä on vankka alueellinen asiantuntemus, jota hyödynnetään viranomaistyössä. Alueellisen asiantuntemuksen ylläpidossa hyödynnetään viraston alueellisia monialaisia tiimejä, joissa on edustus varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin osaston eri toimialoilta. Monialaisissa tiimeissä kuullaan tarvittaessa erilaisia alueellisia toimijoita, ja tiimien avulla saadaan kerättyä eri toimialoilta kattavaa alueellista tietoa, jota hyödynnetään liikuntatoimen eri tehtävissä.

Hallituksen esityksen liitteenä olevan asetusluonnoksen mukaan liikunnan edistämisestä annettua valtioneuvoston asetusta on tarkoitus täydentää siten, että siitä ilmenee alueellisen näkökulman huomioon ottaminen myös uudessa virastorakenteessa. Asetuksessa tullaan säätämään siitä, että Lupa- ja valvontaviraston on pyydettävä ja saatava maakuntien liitolta lausunto kunkin maakunnan alueen kuntien liikuntapaikkarakentamisen hankkeista ennen kuin virasto antaa lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriön toimivaltaan kuuluvista liikuntapaikkarakentamisen perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista. Sivistysvaliokunnassa kannatimme näitä muutoksia, joilla alueellisen näkökulman huomioon ottaminen on tarkoitus turvata. — Kiitoksia.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kettunen.

Kunnioitettu rouva puhemies! Niin kuin edellisessä puheenvuorossa heti alussa todettiin, tämän vuoden alustahan aluehallintoa on uudistettu. On tullut nämä elinvoimakeskukset, ja sitten tosiaan tämä Lupa- ja valvontavirasto on tullut Tampereelle. Tämän seurauksena tämä keskittämispolitiikka jatkuu tuonne liikunnan alalle, elikkä nythän esitetään näitten alueellisten liikuntaneuvostojen lakkauttamista. Tämä on edelleenkin jatkumoa tälle Orpon hallituksen harjoittamalle keskittämispolitiikalle, mikä on ollut itse asiassa yllättävän voimakasta tämän vaalikauden aikana. [Mauri Peltokankaan välihuuto] — yllättävän voimakasta, edustaja Peltokangas. Te olette lakkauttaneet jo 240 erilaista toimipaikkaa ja keskittäneet palveluita, ja tämä alueellisten liikuntaneuvostojen lakkauttaminen on nytten osa tätä teidän keskittämispolitiikkaa. [Mauri Peltokankaan välihuuto] — Vähän oudoksun, edustaja Peltokangas, sitä, että perussuomalaiset ovat olleet tämän keskittämispolitiikan takuumiehinä, niin että kyllä Kokkolassa ihmetellään ja Mikkelissä ihmetellään sitä, että nämä alueelliset liikuntaneuvostot nyt sitten lakkautetaan. [Mauri Peltokangas: Nimi mainittu, vastauspuheenvuoro!]

Edustaja Elomaalta oli erinomainen puheenvuoro siitä, että liikunnan väheneminen on kansanterveydellinen haaste. Enemmän pitäisi puhua siitä liikunnan ilosta. Kyllä minä ymmärrän sen, että byrokratiaa pitää pystyä vähentämään, mutta onko oikea toimintatapa se, että nämä alueelliset liikuntaneuvostot lakkautetaan, [Jari Ronkaisen välihuuto] jolloin se alueellinen lähidemokratia asianmukaisesti sitten toteutuisi?

Rouva puhemies! Lakkauttamisten sijaan näitten alueellisten liikuntaneuvostojen roolia pitäisi päinvastoin kasvattaa ja kehittää laaja-alaisena liikunnan edistämisen asiantuntijaverkostona, kuten valtion liikuntaneuvosto on esittänyt sivistysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa. Edustaja Peltokangas, mitä mieltä te olette, onko se tosiaan näin, että nämä liikuntaneuvostot nyt lakkautetaan teidän tuella, vai niin, että näitä ennemmin kehitettäisiin, että nuoret pääsisivät liikkumaan, ja sitten se asianmukainen alueellinen tuntemus tulisi enemmän kuulluksi näitten alueellisten liikuntaneuvostojen kautta, kun liikuntapaikkoja kehitetään tai liikunnallisuutta edistetään?

Mutta, rouva puhemies, näinhän tässä käy, että Suomen Keskusta ei pysty hyväksymään, että tämmöistä keskittämispolitiikkaa tehdään, ja tämänkin lain osalta tulemme toisessa käsittelyssä esittämään tämän lain hylkäämistä. [Mauri Peltokangas: Tyhjä paperi!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Peltokangas, vastauspuheenvuoro.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Keskustapuolue on keskittänyt koko olemassaolonsa ajan, Paras-hankkeesta lähtien, ja jokainen lukutaitoinen ja täysjärkinen tietää, mitä tapahtui. Maaseudulta lakkautettiin kyläkoulut, maaseudulta keskitettiin palvelut maakuntakeskuksiin. Tämä on keskustan keskittämispolitiikan ydintä.

No, ei minun oikeastaan muuta tarvitse sanoa. Kun te olitte huolissanne, edustaja Kettunen, alueen nuorten harrastuksista, niin voin esimerkkinä kertoa, että meillä Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa laitettiin 79 miljoonaa euroa nuorten urheiluharrastuksiin, eli päsäytettiin sinne nyt sitten — tervetuloa vaan katsomaan — urheiluhallit, jääkiekkostadionit, jalkapallostadionit kerralla kuntoon, niin että se siitä keskittämisen heikkoudesta.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Strandman.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä kokonaisuudessa valtion aluehallintouudistus ja liikuntaneuvostojen lakkauttaminen on perusteltu ja oikeansuuntainen ratkaisu. Liikuntaneuvostojärjestelmä on aikanaan luotu hyvään tarkoitukseen, mutta vuosien varrella hallintorakenteet ovat monimutkaistuneet ja päällekkäisyydet lisääntyneet. Liikkumisen edistäminen ei tarvitse erillisiä neuvotteluelimiä vaan selkeät vastuut, toimivat rakenteet ja vaikuttavaa toimeenpanoa. Aluehallintouudistus mahdollistaa sen, että liikkumisen edistäminen integroidaan osaksi laajempaa hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn kokonaisuutta ilman erillisiä hallinnollisia rakenteita. Näin resursseja voidaan siirtää suunnittelusta ja kokoustamisesta suoraan käytännön toimiin, sinne, missä vaikutukset syntyvät.

Arvoisa rouva puhemies! Tarvitsemme siis vähemmän hallintoa ja enemmän liikettä, vähemmän rakenteita ja enemmän tekoja. Liikkumisen edistäminen onnistuu parhaiten, kun vastuut ovat selkeät ja toimenpiteet kiinnittyvät kuntien, koulujen, järjestöjen ja ihmisten arkeen. Liikkumattomuuden ratkaisu löytyy osin päätöksestä mutta myös meistä jokaisesta. Puoli tuntia liikettä päivässä tukee fyysistä kuntoa, mielen hyvinvointia ja jaksamista. Yhteiskunnan tehtävä on luoda kannusteet ja mahdollisuudet. Aluehallintouudistus ja liikuntaneuvostojen lakkauttaminen tukevat tätä tavoitetta.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Hänninen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Huomasin, että otsikko oli ”liikunta”, ja jollakin tavalla tunnistan piston sydämessä niin että nyt tästäkin pitää lausua jotakin.

Varsinainen asiahan kohdistui tuohon organisaatioiden päivittämiseen, eli alueelliset liikuntaneuvostot ovat supistuneet jo ennen tätä uutta päätöstä, jolla ne nyt lakkautetaan. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] — Joo. — Organisaation päivittämisestä huolimatta alueiden ääni myös tulevaisuudessa liikuntakentässä kuuluu, ja kun puhutaan liikunnasta, voidaan puhua myös hivenen varsinaisen asian sivusta. Kuitenkin Suomen Keskusta kertoi ja oli hirveän huolissaan keskittämisestä, mutta uskon, olen oikeastaan aika varma ja vakuuttunut siitä, että Suomen kansa osaa liikkua ja pystyy liikkumaan myös ilman alueellisia liikuntaneuvostoja. En usko, että missään tapauksessa vähenee tämä Suomen kansan liikkuminen.

Kuitenkin se liikunta on äärimmäisen tärkeää meille kaikille, eli me tiedetään, että se on lääke lähes joka ainoaan vaivaan. Meidän aikuisten erinomaisen tärkeä tehtävä on näyttää erityisesti lapsille ja nuorille esimerkkiä terveistä elämäntavoista ja liikunnasta, ja valitettavasti me ollaan Kettusen kanssa ihan samalla tavalla huolestuneita tästä kansan liikuttamisesta. Suomen kansa on tällä hetkellä heikommassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin sotien jälkeen, ja se on vakava uhka ja riski yhteiskunnalle mutta myös maanpuolustukselle. Liikkumattomuus on suuri uhka ja riski kansalliselle turvallisuudelle.

Eli hetken kuluttua, kun tämä tilaisuus on päättynyt, ei muuta kuin ylös, ulos ja liikkeelle.

Kannatan tätä varsinaista esitystä. — Kiitoksia.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Valtola.

Arvoisa rouva puhemies! On aina hyvä, jos keskustelemme tässä salissa liikunnasta. Tietysti on tämä yhteys, kun tähän keskusteluun nostetaan syyte keskittämisestä keskustan osalta, joka on edellisellä hallituskaudella luonut hyvinvointialueuudistuksen, jonka jo tiedettiin lähtökohtaisesti olevan äärettömän voimakkaasti palveluita keskittävä järjestelmä, [Jaana Strandman: Juuri näin, juuri näin!] vielä kun se yhdistettiin rahoituslakiin, jossa kaikki ovat todenneet olevan aivan valtavia ongelmia, jotka vielä lisäävät näitä keskittämistarpeita enemmän kuin jo tämä hyvinvointialueuudistus.

Sinällänsä tämä liikuntaneuvostojen lakkauttaminen tulee nostamaan maakuntien liittojen merkitystä arvioitaessa liikuntapaikkarakentamista. Nyt kun olen saanut tutustua eri hallinnonaloihin sekä maakuntavaltuuston varapuheenjohtajana että sitten kaupungin puolella, niin täytyy kyllä sanoa, että minä luulen, että liikuntatietämys ja tämmöinen alueellinen yhteistyö tällä uudella järjestelmällä paranee aiemmasta.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kettunen.

Rouva puhemies! Ensinnäkin huoli on yhteinen, niin kuin edustaja Hänninen tuossa totesi, ja edustaja Peltokangas varmasti on aivan samaa mieltä, että tämä liikkumattomuus on aito haaste tälle yhteiskunnalle. Ja kyllähän sen taklaamiseksi, sen edistämiseksi, että ihmisiä — nuoria, keski-ikäisiä, vanhempia, senioreita — saadaan liikkeelle, nämä paikalliset, alueelliset liikuntaneuvostot ovat tehneet töitä ja ottaneet huomioon sitten näitä alueellisia huomioita liikkumisen ja liikuttamisen edistämiseksi.

Mutta tosiasiahan on se, että aivan varmasti tosiaan, jos näin tulee tapahtumaan, että tämä laki menee lävitse, ilman lainsäädännön velvoitteita etsitään ratkaisuja. Mutta kun puhutaan alueellisen tasa-arvon näkökulmasta, niin tällä toimenpiteellä, että me Suomen eduskunnassa poistetaan täältä yksi pykälä pois, valtio omalta osaltaan vetäytyy vastuista alueilta liikuttamisen osalta. Näinhän tässä tulee käymään. Liikuntapaikkojen osalta varmasti maakuntaliitot tekevät oman huomionsa, ja kiitän edustaja Peltokangasta hyvästä huomiosta, että sinne Keski-Pohjanmaallekin, Kokkolaan, on liikuntapaikkoihin saatu avustusta valtiovallan suunnalta, hyvä niin. Mutta eivät pelkästään liikuntapaikkojen vaan sen osalta, kuinka edistetään vielä enemmän tätä liikkumista, nämä alueelliset liikuntaneuvostot ovat oman tehtävänsä tehneet.

Ja kuten tuossa jo aikaisemmin totesin, niin tämän lakkauttamisen sijaan näitten roolia tulisi päinvastoin kasvattaa, etsiä sinne enemmän toimintaa asiantuntijaverkostona. Ja kuten valtion liikuntaneuvostokin on tätä esittänyt omassa lausunnossaan, niin jos tähän satsattaisiin, niin tämä tulisi maksamaan monikymmenkertaisesti takaisin, kun ihmisiä saadaan liikkeelle ja sitä kautta kansanterveys ottaisi asianmukaisia hyppyjä oikeaan suuntaan. Juuri näin, puoli tuntia liikuntaa päivittäin, mutta en tiedä sitten, mitä tällä mallilla tulee tapahtumaan. No, se nähtäväksi sitten jää.

Joka tapauksessa tämä on keskittämispolitiikkaa, ja Suomen Keskusta ei sitä hyväksy. Tulemme tätä lakiesitystä vastustamaan ja esittämään tälle hylkyä.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Strandman.

Arvoisa rouva puhemies! Olen erittäin kiitollinen, että tästä tärkeästä asiasta, liikunnasta, virisi näin mainio keskustelu tässä salissa.

Liikuntaneuvostojen kokouksissa ei liikkuvuutta ja liikuntaa, fyysistä kuntoa kehitetä. Tämä hallituksen esitys on perusteltu ja erittäin oikeansuuntainen.

Sitten mitä liikkumattomuuteen tulee, niin se on tällä hetkellä yksi Suomen suurimmista uhkista kansantaloudelle ja väestön hyvinvoinnille. Sen kustannukset ovat tällä hetkellä jo 4,5 miljardia euroa vuodessa, ja siihen liittyvät myös mielenterveyden haasteet, joidenka kokonaiskustannukset nousevat jopa 11 miljardiin euroon. Näihin lukuihin meillä ei ole varaa olla vastaamatta määrätietoisesti.

Liikkuminen ja toimintakyky eivät ole vain yksilön valintoja vaan yhteiskunnan rakenteisiin kytkeytyviä tekijöitä. Ne vaikuttavat lasten oppimiseen, työikäisten työkykyyn ja puolustuskykyyn sekä huoltovarmuuteen. Toimintakykyinen väestö on osa kansallista turvallisuutta. Nuorten heikkenevä fyysinen kunto näkyy jo varusmiesten peruskunnossa. Kun peruskunto laskee, vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan. Siksi liikkumisen edistäminen on nähtävä osana ennaltaehkäisevää ja pitkäjänteistä politiikkaa. [Timo Suhonen: Samaa mieltä!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Ronkainen.

Arvoisa rouva puhemies! Kun kerran tästä näin hyvä keskustelu saatiin aikaiseksi, niin minäkin osallistun tähän keskusteluun, vaikken mikään kamalan aktiivinen liikkuja tänä päivänä enää olekaan.

Olen täysin samaa mieltä kuin edustaja Strandman siitä, että hallinnolliset rakenteet eivät ratkaise tätä hommaa, vaan meidän pitää tukea nuorten liikkumista. Tässä edustaja Peltokangas kertoi hyvin, mitä on se tuki: me järjestetään mahdollisuus harrastaa, luodaan ne elementit siihen. Meillä kotikunnassa Hollolassa esimerkiksi rakennettiin uimahalli ihan omalla rahalla, ilman valtion rahaa, ja se palvelee lapsia, nuoria mutta myös vanhempaa väestöä eli koko väestöä. 15 miljoonaa se taisi maksaa.

No, keskusta nyt on aina ollut kovin keskittäjä mutta tuntuu myös rakastavan kaikennäköisiä kahvikerhoja, mitkä eivät todellista ongelmaa ratkaise. Siis nyt kun katsotaan nuoria — tässä esimerkiksi edustaja Hänninen ja Strandman nostivat hyvin esille tämän Suomen turvallisuus- ja huoltovarmuuselementin ja sen, missä kunnossa meidän nuoret ovat tällä hetkellä verrattuna vaikka 20 vuotta taaksepäin — niin ovatko tällaiset alueelliset liikuntaneuvostot pystyneet ratkaisemaan tämän ongelman, kun nuorten kunto jatkuvasti heikkenee ja heikkenee? [Jaana Strandman: Ei ole!] Meillä tulee ihan väistämättä olemaan edessä se, että meidän on pakko satsata näihin nuoriin, että meillä on niitä ihmisiä riittävästi, sekä nuoria miehiä että naisia, jotka pystyvät suorittamaan asepalveluksen täysin paukuin. Vaikka siellä repertuaari laajenee siinä, minkälaisia tehtäviä on, ja kaikkien ei tarvitse sitä kolmeatuhatta Cooperissa juosta, niin kyllä se pari tonnia pitäisi kuitenkin pystyä juoksemaan, että on sellaisessa fyysisessä kunnossa.

Kyllä minun mielestäni tällaiset uudistukset ovat äärimmäisen hyviä, että puretaan niitä hallintoja ja keskitytään mieluummin siihen oikeaan työhön. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Polvinen.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä kokoomuksen edustaja ehtikin jo lähteä. — Tästä hyvinvointialueitten uudistuksesta: Se on tosiasia, että taitaa Liike Nyt olla ainut, joka voi sanoa, että ei ole ollut synnyttämässä tavalla tai toisella tätä hyvinvointialuerakennetta aikanaan. Katsotaan sitten tarkemmin luupilla, miten siinä sitten kävikään.

Joka tapauksessa se, että kaikkien aikojen keskittäjähallitus ei suostu tällaisiin alueellisiin liikuntaneuvostoihin, on tietenkin aika luonnollista heiltä. [Jari Ronkainen: Siis keskusta vai!] Näin maakunnista katsottuna on tärkeää, että meillä on rahaa, satsauksia, organisaatioita, jotka pystyvät liikuttamaan nuoria, lapsia ja aikuisia. Tämä Suomenmaa on tällä hetkellä siinä tilanteessa, että ihmiset liikkuvat liian vähän. Sen varmasti ymmärtävät aivan kaikki.

Edustaja Peltokangas mainitsi tuossa maakuntaliiton roolista. Kyllä, esimerkiksi Kainuun liitto päätti juuri liikunnan korostamisesta maakuntaohjelmassaan ja suunnitelmassaan. Se nostettiin siellä sen takia esille, koska tämä huoli on myös siellä jaettu. Mutta ei se niin voi olla, että siitä viedään rahat eikä neuvosto toimi ja sanotaan, että maakuntaliitto ikään kuin liikuttaisi ihmisiä. Se jumppa tehdään sitten, kun rahaa jaetaan. Ja nyt riihestä rahaa liikkumiseen — nyt me Kainuussa odotetaan, jos näitä neuvostoja ei tule, liikkumiseen rahaa. Tänä iltana tullaan näkemään, kuinka paljon riihestä tulee rahaa maakuntiin liikkumiseen. [Jaana Strandman: Hallitus on satsannut merkittäviä määriä!] Näyttää siltä, että ei ole tarjolla, jos sinne perussuomalaisten suuntaan katsoo, mutta katson vielä kuitenkin sinne riihen suuntaan. [Mauri Peltokangas: Tehkää niin kuin Keski-Pohjanmaalla! Pankaa se hattu välillä kaappiin!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Suhonen.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On kyllä hienoa keskustelua ja hienoa huomata se, että tässä keskustelussa olemme samaa mieltä siitä keskeisestä asiasta, että liikunta ja sen tärkeys on ihan ykkönen niin sanotusti. Nyt en ota kantaa varsinaisesti tähän liikuntaneuvoston rooliin tai sen tulevaisuuteen, mutta sen tekstin, mikä täällä esityksessä oli, itse koen kyllä tärkeäksi: ”Lupa- ja valvontaviraston tehtäviin kuuluu muun muassa kuntien ja liikunnan sidosryhmien informointi ja koulutuksen järjestäminen liikuntapoliittisista tavoitteista, toimenpiteistä ja resursseista. Tähän liittyen virasto järjestää verkosto-, sidosryhmä- ja koulutustilaisuuksia sekä yksin että yhteistyössä eri toimijoiden, kuten liikunnan aluejärjestöjen, kanssa. Tilaisuuksissa käydään vuoropuhelua kuntien ja sidosryhmien kanssa alueellisen tilannetiedon ylläpitämiseksi. Lisäksi viraston liikuntatoimi on edustettuna eri toimijoiden koordinoimissa verkostoissa sekä työryhmissä. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että ymmärrys kuntien ja alueiden tilanteista säilyy Lupa- ja valvontavirastossa vahvana.” Tämä on tärkeä huomio.

Täällä on tullut kyllä muissakin puheenvuoroissa esiin nimenomaan se, mikä rooli kunnilla ja kaupungeilla on siinä, mitenkä siellä liikunnan toteuttaminen ja harrastaminen onnistuu. Kyllähän se lähtee ihan jo suoraan sieltä lasten leikkipaikkatoiminnasta, siitä, että siellä on tämä järjestetty turvallisesti, toteutettu laajasti, että lapsilla on mahdollisuus leikkiä niillä leikkipaikoilla. Se on jo ensimmäinen steppi. Toinen on totta kai se, mitenkä koulut ovat järjestäneet koululiikunnan mahdollisuuden, minkälaisia kenttiä siellä on käytössä — pesäpalloon, jääpalloon — tai muuta mahdollisuutta. Ja sitten vielä kolmantena on se, minkälaiset kansalaispalvelut kunta tai kaupunki järjestää: minkälainen uimahalli, minkälaisia ulkoilumahdollisuuksia. Se kenttä on varsin laaja. Ja totta kai minä näen myös kuntapäättäjänä sen, että minulla on vastuuta kuntapäättäjänä ottaa tästä koppia ja olla vaikuttamassa myönteisesti siihen, että tämä liikkumismahdollisuus ihan sieltä lapsista ikäihmisiin asti on mahdollisimman hyvin toteutettavissa. Enkä nyt tässä voi todeta, että tämä liikuntaneuvoston rooli nyt olisi se keskeisin, vaan meidän päättäjien rooli on se keskeisin ihan sieltä kuntapäätöstasolta asti.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lyly.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on erittäin hyvää keskustelua käyty. Minä toisin yhden näkökulman, joka ei vielä sinä aikana ole tullut, kun olen tässä ollut paikalla, ja se liittyy siihen, että kuntien ja hyvinvointialueiden rooli on tässä aika lailla iso, koska hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on meillä kumpienkin rahoituksessa taustalla. Se tässä pitäisi huomioida kanssa, koska sillä ohjataan sitä, että me tehdään ennalta niitä asioita ja ihmiset liikkuisivat. Olisi tosi tärkeätä, että se puoli vahvistuisi, koska se on sitten myöhemmistä asioista aina pois, kun ihmiset jämähtävät paikalleen.

Sitten asia, joka tässä tulee myös esiin, on se, että meillä on isoja ja pieniä kuntia, ja ne harrastusmahdollisuudet ovat aivan erilaiset niissä, kun katsotaan kuntien tilannetta. Iso kunta pystyy laittamaan monia lajikirjoja tarjontaan ja pienet kunnat aika suppeasti. Sen takia tämä aluetuntemus on tärkeää, ja se pitää tässä koko ajan pitää mielessä.

Tärkeätä on myös huomata tämä: Esimerkiksi Tampereella voidaan hyvin nähdä, että me ollaan aika paljon satsattu näihin isoihin urheilulajeihin, jääkiekkoon, jalkapalloon, pesäpalloon ja kaikkeen muuhun, ja nyt sisäliikuntatiloja laitetaan kuntoon. Nämä kaikki ovat olleet semmoisia, että osassa niissä markkinoilla toimiva urheilutoiminta pystyy tukemaan sitä hanketta, mutta valtaosassa liikkumisessa on kuitenkin sellainen tilanne, että se laji ei tuo niitä rahoja, mitä siihen investointiin on tehty. Siinä mielessä tämmöinen valtionkin tuki näissä hankkeissa on tosi tärkeässä roolissa siinä, että me saadaan niitä pystyyn ja me saadaan monipuolista harrastusmahdollisuutta tässä näkymään.

Eli kilpailutoiminnassa on erilaisia tilanteita näitten synnyttämisessä, mutta sitten kun katsotaan harrastusliikuntaa ja lasten liikuntaa, niin meillä pitää koko ajan tehdä niin, että me saadaan matalan kynnyksen liikkumista aikaiseksi. Se on ehkä se ydinasia, että sieltä lapsen koulutieltä lähtien kun mennään, niin ne harrastuspaikat ovat semmoisia, että ne eivät ole tämmöisiä esimerkiksi jalkapallokenttiä, jotka ovat hiekkakenttiä, vaan sinne laitetaan tekonurmea jossain kohtaa, kun se on mahdollista tehdä, ja tehdään siitä sitten semmoinen harrastuspaikka, joka vetää puoleensa, ja laji edistyy, ja lapsi liikkuu.

Tässä pitää huomata, että tämä kirjo ja mahdollisuudet tehdä niitä eri paikoissa ovat aivan erilaiset, ja sen takia näitä tasausjärjestelmiä ja paikallistuntemusta tarvitaan. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kettunen.

Kunnioitettu rouva puhemies! Erinomaista keskustelua. Kyllähän se tosiaan näin on, että kunnilla on iso rooli ja kunnissa olevilla urheiluseuroilla, vapaaehtoistoimijoilla on iso rooli siinä, kuinka ne liikuttavat kuntalaisiaan. Itsekin viime kesänä paikallisen urheiluseuran, Kuhmon Kivan, järjestämässä Cooper-testissä kesäkuun alussa mittautin aivan kylmiltään Cooperin tulokseksi 2 400 metriä. [Eduskunnasta: Ei huono!] Pitää tulevana kesänä elikkä puolentoista kuukauden päästä uudelleen kokeilla, mikä on lopputulema.

Mutta kyllähän, kun nyt puhutaan näistä alueellisista liikuntaneuvostoista, nämä ovat semmoisia toimijoita, jotka tekevät sitä poikkihallinnollista liikuntaosaamista ja toimintaa kuntien ja maakunnan kanssa. Kyllähän näillä on ollut oma roolinsa, ja on lainsäädännölläkin haluttu pitää tästä huolta. Näissä aikaisemmissa keskusteluissa, pykäläasioissa, missä käytiin aluekehittämiseen liittyvää keskustelua, hallintovaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas toi esille, että aluekehittämisessä vastuu on valtiolla ja kunnilla, ja nyt vastuusta vetäytyy tällä lainsäädännön toiminnalla valtio näitten alueellisten liikuntaneuvostojen osalta.

Edustaja Strandman jotenkin totesi näin — kuulinko väärin? —, että tätä liikuttamista ei edistetä näissä alueellisissa liikuntaneuvostoissa. No, juurikin siellä liikuntaneuvostoissa edistetään tätä alueellista liikkumista. [Jaana Strandman: Kuulit väärin!] — Kuulin ehkä väärin, [Jaana Strandman: Halusit kuulla väärin!] pitää tarkistaa tuolta pöytäkirjasta, kuinka sanoitte. — Mutta kyllähän nämä maakuntaliittojen asettamat alueelliset neuvostot ensinnäkin käsittelevät niitä liikunta-asioita, kuten liikuntapaikkarakentamisen investointeja, ja edistävät alueen asukkaitten hyvinvointia, eikä se tule sitä kautta, että liikunnallisuus lisääntyy.

Mutta, puhemies, tämä on ollut erinomainen keskustelu. Nämä liikuntaneuvostot eivät ole pelkästään kahviseuroja, vaan siellä edistetään liikunnallisuutta. Ja mitä tulee tähän keskittämiseen, niin kyllä, te ette tästä yli ja ympäri pääse: tälläkin lainsäädäntötyöllä, mitä te esitätte elikkä tämän liikuntalain 7 §:n kumoamista, te teette keskittämispolitiikkaa.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Strandman.

Arvoisa rouva puhemies! Liikkumattomuus ei ole valtion syy. Vastuu liikkumisesta tulee ottaa myös jokaisen itse. Kuntien ja kaupunkien ja valtion toimintaa ei ole se, että hallinnollisesti käydään tätä keskustelua.

Edustaja Polvinen oli vielä vajaa vuosi sitten hallituksessa ja sävel oli erilainen. [Jari Ronkainen: Kyllä!] Polvinen peräänkuulutti tässä äskeisessä puheenvuorossa toimia. Kerrataanpa, mitä nykyhallitus on tehnyt liikkumisen edistämiseksi: Hallitus on vastannut haasteeseen Suomi liikkeelle -ohjelmalla — 20 miljoonaa joka hallitusvuosi, eli yhteensä 80 miljoonaa; harrastamisen Suomen malli — 19,1 miljoonaa — ja harrastamisen Suomen mallilla pyritään siihen, että jokaiselle lapselle peruskouluaikana tulee jokin harrastus; sekä juuri 1.8.2026 peruskoululain muutoksella, joka tuo liikunnallisen elämäntavan osaksi koulujen arkea. Nämä toimet vahvistavat liikettä siellä, missä ihmiset jo ovat: kodeissa, kouluissa ja arjessa. [Jari Ronkainen: Eikä tarvittu liikuntaneuvostoa!] — Eikä tarvittu liikuntaneuvostoa.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Hänninen.

Kiitoksia! On niin mielenkiintoinen aihe, että tässähän varmaan saadaan kulumaan melko pitkästi aikaa.

Pitää sanoa lähinnä yhdestä asiasta tuossa, että ei tule vain suurelle yleisölle epäselvyyttä, että Suomen kenttäarmeija on huonossa kunnossa. Nyt puhutaan siitä alokas-Cooperista, eli kun varusmiehet tulevat palvelukseen, niin se alokas-Cooper on huolestuttavan heikko. Mitä siitä voisi päätellä? Ensinnäkin tiedän sen, että ihmiset, jotka sijoitetaan reserviin, ovat kohtuukunnossa — ettei tule tämmöistä ajatusta, että sotilaat ovat huonossa kunnossa — vaan se kansa, joka tulee sinne varusmiespalvelukseen, on huolestuttavan heikossa kunnossa. Mitä siinä joudutaan sitten ensi alkuun tekemään? Siellä kuntoutetaan — käytän tämmöistä sanaa — varusmiehiä, että heidät päästään kouluttamaan oikeita sodanajan tehtäviä varten. Se on se harmittava asia.

Yhtään varusmiestä meillä ei ole varaa hukata myöskään siellä Puolustusvoimissa, näin evp-sotilaana voin sen sanoa. Siellä jokaiselle tietenkin löytyy kunnon ja suorituskyvyn mukainen tehtävä ja paikka ja sodanajan tehtävä. Eli kenttäarmeijan suorituskykyvoima on reservin kunto ja voima. Eli, kaikki reserviläiset, jotka katsotte tätä lähetystä, ruvetkaa treenaamaan ihan tosissaan. Vihollinen treenaa joka ainoa päivä.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Polvinen, vastauspuheenvuoro.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Strandman luetteli sellaisia päätöksiä, joita olen ollut tekemässä. Olen hyvin tyytyväinen siitä, että olen ollut edistämässä harrastamisen Suomen mallia. Jokaisella suomalaisella täytyy olla harrastus. On todella tärkeää, että edistetään harrastamisen Suomen mallia, [Jaana Strandman: Juuri näin!] että jokainen nuori pääsee liikkumaan halutessaan. Peruskoululain uudistus — ei huono asia, ei huono asia ollenkaan. Kiitos, että muistutatte niistä päätöksistä, joita tässä salissa olen ollut tekemässä. Haluan muistuttaa siitä, minkä edustaja Kettunen toi äsken esiin, tässä käsittelyssä olevasta laista. Meillä on ollut tällainen poikkihallinnollinen toiminto, joka on yhdistänyt organisaatioita palvelemaan perheitä ja lapsia ja nuoria liikkumaan. Tämä poikkihallinnollisuuden poistaminen siilouttaa tätä päätöksentekoa, ja tulee huoli siitä, ettei alueellisesti pystytä koordinoimaan niin hyvin niitä rahoja, joista aikaisemmin edustaja Strandman mainitsi. — Kiitos, puheenjohtaja.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lyly.

Arvoisa rouva puhemies! Jäi äskeisestä puheenvuorosta ajanpuutteen vuoksi mainitsematta, että tärkeätä on, kun näitä liikuntapaikkahankkeita tehdään, se seurojen kanssa tehtävä yhteistyö, joka on ihan olennaista, jotta me teemme niitä paikkoja sen mukaisesti, miten arvellaan, että ne toimisivat paremmin, ja jotta ne olisivat oikeassa sijainnissa ja niissä olisi sitten se huolto ja muut tilat olemassa asianmukaisesti tehtyinä. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka tässä on tärkeätä muistaa.

Sitten kuntien roolista voin vielä sanoa sen, että kyllä kunnatkin voivat katsoa asioita sillä tavalla, millä saa ihmisiä liikkumaan. Esimerkiksi Tampereella meillä senioreille otettiin ilmaiset uimahallivuorot — erittäin suosittu tilanne, ja se auttaa senioreita liikkumaan. Tämä tämäntyyppinen asia, joka siellä on toteutettu, on Tampereen kaupungissa poliittisesti yksimielinen päätös.

Arvoisa rouva puhemies! Tärkeintä olisi, että kun nyt tehdään tätä liikuntapaikkasijoittamista ja -rakentamista, niin sitten myöskin katsotaan, että pystyttäisiin menemään enemmän yli kuntarajojen näitten asioitten osalta, eli ne harrastamiset ja kuntalaiset liikkuisivat ja me tarjottaisiin yli kuntarajojen palveluja ja niiden palvelujen kautta madallettaisiin niitä kuntarajoja. Tämä on yksi tapa tehdä sitä asiaa, joka meiltä aina täällä unohtuu.

Tärkeintä on huomata se, että toivon mukaan tässä lapsi ei mene pesuveden mukana, kun mietitään sitä, kuinka näitä jatkossa sijoitetaan ja mistä se asiantuntemus kerätään — jos tätä liikuntaneuvostoa ei ole, niin siihen pitää satsata joka tapauksessa. Täällä on mietinnössä kyllä siihenkin kuvattu sitä prosessia, mutta riittääkö se? Toivon, että jatkossa seurataan, että nämä asiat hoituvat niin kuin niiden on viisasta hoitua. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Suhonen.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä innostuin vielä yhden puheenvuoron lyhyesti käyttämään. Ihan tuli vain tuossa mieleen sellainen asia, kun edustaja Kettunen kehui tai totesi siis juosseensa Cooperissa, oliko se 2 600 vai 800, kuitenkin aika hyvä tulos, niin itsellä viimeisin tulos on tasan 3 000, mutta siitä on kyllä aikaa. En tiedä, paljonko nyt menee. Tämän vuoksi en pyytänyt puheenvuoroa, vaan lähinnä siksi, arvoisa rouva puhemies, että kun aiemmassa puheenvuorossa korostin kuntien ja kaupunkien merkitystä siinä, mitenkä sitä liikuntamahdollisuutta voidaan järjestää ja toteuttaa ihan lähtien sieltä varhaiskasvatuksesta ja toteutuen sitten aikuisikään ja myös seniorikansalaisien osalta toteutettavaksi, niin totta kai nyt on pakko myös huomioida se, että täällä valtion tasollahan me tietysti annetaan tietyt mahdollisuudet myös sille, mitenkä kunnissa ja kaupungeissa tämä mahdollisuus on toteutettavissa. Tietysti valtionosuuksien kauttahan kunnissa ja kaupungeissa on tietty mahdollisuus järjestää sitten näitä peruspalveluita, joihinka myös liikuntapalvelut kuuluvat mielestäni hyvin vahvasti.

Mutta sitten on myös semmoinen seikka, että valtio tukee liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjausta tietyillä avustuksilla: opetus- ja kulttuuriministeriö, aluehallintovirastot ja näin poispäin. Elikkä silloin tuki koskee myös sitä, jos esimerkiksi uusi uimahalli rakennetaan, että kaupunki voi anoa valtiolta tukea suoraan tähän. Ja nyt mennään siihen asian ytimeen, mitä edustaja Polvinen itse asiassa aiemmin toi esiin, että odottiko hän, että kehysriihestä voisi tulla lisää satsausta rahallisesti nimenomaan tällaisiinkin asioihin. Minäkin jään nyt sitä mielelläni odottamaan, ja katsotaan, minkälaisia satsauksia valtion puolelta tulee nimenomaan siihen, koska valtionosuusjärjestelmän kautta niitä ikäviä leikkauksia on tapahtunut niihin tukiin ja sitä kautta myös saattaa olla vähemmissä määrin mahdollista kunnilla toteuttaa näitä tärkeitä palveluja, niin tuleeko sitä tukea sitten muuta kautta. Tämä oli edustaja Polviselta hyvä puheenvuoro. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Strandman.

Arvoisa rouva puhemies! Juurikin haluan korostaa sitä, että erillisiä neuvostoja ei tarvita, vaan hallintoa keventämällä pystytään satsaamaan perustehtävään, ja tässä tapauksessa se on liikkumisen edistäminen. Haluan tarkentaa edustaja Polviselle sitä, mihin nämä nykyhallituksen satsaukset, esimerkiksi Suomi liikkeelle -ohjelmasta, harrastamisen Suomen mallista ja perusopetuslain muuttamisesta tulevat. Nämä tulevat suoraan sinne koulujen arkeen. Siinä ei ole liikuntaneuvostolla tekemistä mitään. Tällä hetkellä muutetaan perusopetuslakia, ja Opetushallitus antaa sieltä ohjeistuksen liikkumisen malleista, kuinka liikunnallinen elämäntapa perusopetuksessa toteutetaan, ja tämä otetaan käyttöön 1.8. Ei siihen tarvittu liikuntaneuvostoa erikseen.

Kouluilla on erinomaisia liikuntapaikkoja. Siellä on monissa liikuntasalit, liikuntakentät, huippuopettajat, liikunnanopettajat ohjaamaan, ja sillä tavoin pyritään siihen, että jokainen perusopetusikäinen muodostaa itselleen liikunnallisen elämäntavan ihan tulevaisuutta varten.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Polvinen.

Arvoisa rouva puhemies! Niinhän se on, että ne päätökset ovat siellä arjessa, kouluissa. Kävin tuossa Kajaanissa Otanmäen ala- ja yläasteella tutustumassa tähän asiaan, ja sieltä tuli terveisiä, että ei liikuntapaikkoihin vaan tunnu sitä rahaa riittävän. Pelikenttää pihalle ollaan odotettu, 30 kilometriä Kajaanin keskustasta — ei tule rahoitusta. Nyt sitä rahaa tästä riihestä. Kyllä siellä osataan sitä käyttää ja liikkua, kun näitä liikuntapaikkoja voidaan kehittää.

Mutta haluan vielä muistuttaa tästä liikuntaneuvostosta, että kyseessä on poikkihallinnollinen koordinoiva toimija, joka myös kehittää kokonaisvaltaisesti liikkumista alueella. Eli kyseessä on se, että sitä alueen yhteistyötä koordinoidaan ja sitä rakennetta, mikä siellä on, hyödynnetään. Nyt voi siiloutua tämä tilanne, ja ne oppilaat eivät välttämättä saa niin paljon enää sitä liikkumiseen mahdollistavaa kokonaiskoordinaatiota, mitä alueellisesti tarvitaan.

Niin kuin edustaja Suhonen aikaisemmin mainitsi, vielä korostan sitä, että nyt niihin liikkumapaikkoihin riihestä rahaa. Laitetaan oikeasti ihmiset liikkeelle.

Siitä Cooperista vielä, että sain Hyrynsalmelta Cooper-juoksuun juuri haasteen. Kesäkuussa juostaan Hyrynsalmella Cooperia, ja sitä varten harjoittelen. Minusta on mukavaa, kun edustajat ovat esimerkkejä tuoneet täällä salissa siitä, että liikkuminen on tärkeää. Kyllä politiikasta viesti täytyy myöskin kansalaisille mennä siitä, että liikkuminen on tärkeätä, ja se on tullut tänään täällä selväksi.