Suullinen kysymys sosiaaliturvaleikkauksista (Pia Viitanen sd) | Suullinen kysymys terveyspalveluista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta (Hannu Hoskonen kesk) | Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta (Inka Hopsu vihr) | Suullinen kysymys rasismin torjumisesta (Eva Biaudet r) | Suullinen kysymys nuorten hyvinvoinnin lisäämisestä (Mika Poutala kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, ennen vaaleja te sanoitte, että pienituloisilta leikkaaminen ei teille käy. Nyt me olemme nähneet, miten kävi. 1.4. astuvat voimaan historiallisen, historiallisen suuret leikkaukset pienituloisille. Nämä kuristuslait vievät esimerkiksi kokopäivätyössä käyvältä yksinhuoltajalta, jolla jää asumiskulujen jälkeen hieman yli tuhat euroa käteen, 150 euroa. [Vilhelm Junnila: Kuka muistaa Lipposen hallituksen?] Ministeri, moni pienituloinen saattaa nyt ihmetellä, mistä tämä uusi Purra ilmestyi ja mitä tapahtui sille henkilölle, joka aiemmin ennen vaaleja lupaili, että pienituloisilta leikkaaminen ei käy.

Arvoisa puhemies! Ministeri, nyt kun hallitus on kokoontunut keksimään uusia säästöjä kehysriihessä ja lehtitietojen mukaan on jo tiedossa summat, jotka aiotaan leikata, niin kysynkin: aiotteko jälleen kerran nämä leikkaukset kohdistaa pienituloisille, ja voisitteko nyt julkisesti jo kertoa tässä sen miljardisumman, mikä nyt laitetaan ministeri Purran leikkuulaudalle? [Ben Zyskowicz: Voisitteko julkisesti kertoa teidän työllisyysvaikutukset?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten kysyjä tietää, niin täällä vastataan ministereinä, joten puolueen asioihin en ota kantaa. Sen verran voin huomauttaa, kuten ennenkin, että nyt ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tulevat muutoksethan ovat kuin suoraan puolueeni vaaliohjelmasta. Vastaavasti asumistukeen esitetyt muutoksetkin sieltä löytyvät. Mutta tietenkin löytää aina oman tavoitteensa mukaisia viittauksia, mikäli näin haluaa.

Jos katsotaan niitä viime vuonna päätettyjä toimia, jotka tänä vuonna vaikuttavat, niin niiden vaikutusarviot eivät lainkaan viesti sitä samaa, mitä te haluatte viestiä. On aivan selvä, että kun tehdään vaikeita leikkauksia, ne kohdistuvat yksilöihin, ja kun ne omaan kotitalouteen tai omaan kukkaroon kohdistuvat, niin ne ovat vaikeita. Mutta tämä yleinen tilanne, jossa hallitus joutuu näitä päätöksiä tekemään... Me olemme siihen sitoutuneita, me olemme sitoutuneita korjaamaan julkisen talouden tilaa, ja kyllä, tekemään vielä lisää toimia, [Puhemies koputtaa] muun muassa välttääksemme Euroopan komission alijäämämenettelyn ja varmistaaksemme tuleville sukupolvillekin sen, [Puhemies koputtaa] että meillä hyvinvointijärjestelmä tässä maassa on. [Ben Zyskowicz: Demareiden linja: perukaa kaikki säästöt!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, taloutta tulee sopeuttaa, mutta siinä tulee tehdä arvovalintoja, ja nämä arvovalinnat voidaan tehdä oikeudenmukaisesti. [Välihuutoja oikealta — Ben Zyskowicz: Kertokaa teidän arvovalinnat!] Totuus on se, että te nimenomaan lupasitte, että pienituloisilta ei leikata, ja nyt teidän omienkin selvitystenne mukaan kaikki leikkaukset kohdistuvat erityisesti pieni‑ ja keskituloisille, [Ben Zyskowicz: Kertokaa teidän säästökohteet!] joita te lupasitte ennen vaaleja puolustaa. Pelkona on, että myös tulevaisuudessa käy näin.

Puhemies! Kaikkein irvokkainta tässä on se, että nyt nämä leikkaukset tehdään hymyssä suin ja saksia heilutellen. Miltähän tuntuu ihmisestä, jolta leikataan, kun valtiovarainministeri hyvin iloisesti heiluttelee saksia ja leikkuulautoja? [Jenna Simula: Ettekö nähnyt sisältövaroitusta?] Te vitsailette, ministeri, nyt asioilla, jotka kurjistavat satojentuhansien ihmisten päivittäistä elämää, ja vitsailu on ennenkuulumatonta, ja se on julmaa. Ministeri Purra, minun on pakko kysyä: Milloin lopetatte ihmisten hädälle vitsailun ja naureskelun? Tämä ei ole ministerin arvovallalle sopivaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Oletteko tästä samaa mieltä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On aivan luonnollista, että hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset ovat ne, jotka eniten saavat huomiota, ja ne tietenkin erityisesti saavat huomiota myös vasemmisto-opposition suunnalta. Tosiasia kuitenkin on, että jo hallitusohjelmansa perusteella tämä hallitus leikkaa hyvin laajasti julkisesta taloudesta. Meillä näiden leikkaustoimien ulkopuolella ovat lähinnä sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ja perusopetus. Jo tällä hetkellä tehdään leikkauksia ja sopeutusta hyvin laajasti julkiseen talouteen, ja tämä linja varmasti tulee jatkumaan.

Tämän vuoden toimista suurin yksittäinen säästö kohdistuu kehitysyhteistyöhön — siis kehitysyhteistyöhön — mutta siitä te ette ole hirvittävän paljon kantaneet huolta. [Kimmo Kiljunen: Kyllä kannamme!] Kun asumistukeen tehtävät leikkaukset ja indeksijäädytys laitetaan yhteen, niin se menee tämän yli.

Katsokaa sitä kokonaisuutta. Ja kyllä, meidän on välttämättä tehtävä lisää toimia, jotta me kykenemme suojaamaan tätä meidän järjestelmää myös jatkossa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ennen pääsiäistä vietetään hiljaista viikkoa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei uskoisi!] ja tuota viikkoa tavataan kutsua myös kärsimysviikoksi. Monille kansalaisille tästä uhkaa nyt tulla todellinen kärsimysnäytelmä. [Vilhelm Junnila: Onpas demareilla Golgata!] Nimittäin pääsiäisen jälkeen, heti huhtikuun alussa, puoli miljoonaa suomalaista tulee tuntemaan arjessaan tämän hallituksen kovat leikkaukset — Kelan mukaan puoli miljoonaa suomalaista. Erityisesti ajattelen niitä lapsiperheitä, jotka ovat saaneet työttömyysturvaansa lapsikorotusta. Näitä tuensaajia oli vuonna 2022 noin 190 000 — siis me puhumme lähes 200 000 lapsiperheestä, joihin nämä leikkaukset huhtikuun alusta kohdistuvat.

Ja ei, valtiovarainministeri Purra, tämä ei ole aprillipilaa, vaikka teitä kaiketi naurattaa, kun olette näitä isoja saksia niin iloisella ilmeellä heilutellut. [Juha Mäenpää: Lapsellista!] Valtiovarainministeri Purra, te olette pitänyt tässä salissa esillä, että joitain leikkauksia voitaisiin pienituloisille kompensoida. [Puhemies koputtaa] Onko nyt se aika, jolloin te ottaisitte myös tämän huomioon ja tekisitte kehysriihessä päätöksiä, joilla pienituloisiakin huomioitaisiin? [Ben Zyskowicz: Missä demareitten säästökohteet? Kertokaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, että valtiovarainministerinä pyrin muuttamaan yleistä narratiivia siihen suuntaan, että julkisen talouden tasapainottaminen olisi hyve. Tavoite on siirtyä järjestelmään, jossa meillä ei ole ainoastaan pohjoismaista hyvinvointijärjestelmää vaan meillä olisi myös mahdollisesti sen rahoitus. Tällä hetkellä näin ei ole. Meidän tulot ja menot ovat kroonisesti ja rakenteellisesti epätasapainossa. Tästä me emme pääse eteenpäin muuten kuin sopeuttamalla. Me tarvitsemme kasvua ja me tarvitsemme innovaatioita, [Vasemmalta: Ja verotuloja!] mutta valitettavasti tätä akuuttia tilannetta sekään ei tule ratkaisemaan. Meillä kerta kaikkiaan ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tasata näitä menoja tulojen suuntaan. [Vasemmalta: Aina on vaihtoehtoja!] Siinä tapauksessa te huolehditte ainoastaan tietystä segmentistä, siitä, mitä hallitus tekee ohjelmassaan ja todennäköisesti myös tulevassa kehysriihessään, mutta minä ja muu hallitus katsomme tätä kokonaisuutta. Kukaan ei käy kieltämään, etteivätkö leikkaukset olisi vaikeita, [Puhemies koputtaa] mutta sen lisäksi julkisessa taloudessa on paljon sellaista, joka ei lainkaan ole meidän tärkeimpien prioriteettiemme mukaista. [Aino-Kaisa Pekonen: Arvovalintoja!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Petteri Orpon hallituksen tärkein tavoite on pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Me hallitusneuvotteluissa valitsimme työn linjan, ja eilen saimme kuulla luvut siitä, että työn linja toimii. Hallituksen eduskuntaan tuomien lakiesitysten työllisyysvaikutus on noin 74 000 uutta työpaikkaa, [Välihuutoja] ja nuo toimet tasapainottavat julkista taloutta 1,7 miljardilla eurolla. [Välihuutoja] Eli hyvää työtä on tehty, työtä sen puolesta, että voimme huolehtia kaikkein heikoimmassa asemassa olevista.

Mutta, SDP, pääoppositiopuolue: te olette tehneet jonkinlaisen vaihtoehdon, mutta olette piilottaneet sen työllisyysvaikutukset, jotka eittämättä saattavat ja taitavat olla negatiiviset. Toivonkin nyt, kun Suomen kansa katsoo tätä kyselytuntia: voisitteko kertoa, mikä on teidän vaihtoehtonne ja mitkä ovat sen työllisyysvaikutukset?

Oli hyvä nähdä eilen nuo luvut, että Petteri Orpon työn linja toimii, ja toivon, että tätä työtä jatketaan vastuullisesti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Tästä puheenvuorosta en erottanut ministereille osoitettua kysymystä, joten siirrymme seuraavaan lisäkysymykseen. — Edustaja Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Siinä valtiovarainministeri on ihan oikeassa, että Suomen talouden tilanne on pidemmän päälle kestämätön ja se on ollut sitä liian pitkään — ennen kaikkea siksi, että meiltä puuttuu taloudesta kasvua. Meillä ei ole tarpeeksi rohkeaa yrittäjyyttä, me emme ole tukeneet sitä oikeilla tavoilla. Meille ei maailmalta haluta tulla ja investoida Suomeen. Meille ei ole syntynyt tarpeeksi työpaikkoja.

Mutta, arvoisa puhemies, minusta kyllä sekin ansaitsee tulla mainituksi, että kyllä hallituksen erityissuojeluksessa tähän asti ovat olleet yhteiskunnan hyväosaiset. [Kimmo Kiljunen: Kyllä, kyllä!] On totta, että vaikka te olette joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä, jotka nyt näkyvät pienituloisten ihmisten arjessa, niin kaikki tämä olisi ehkä helpompi oikeudentunnossa kestää ja ymmärtää, jos myös hyväosaisten ihmisten tilannetta tarkasteltaisiin. Te kevensitte verotusta kaikkein hyväosaisimmilta. [Välihuutoja oikealta]

Arvoisa puhemies! Kohdistan vielä lopuksi nopeasti kysymykseni ministeri Juusolle, mikä on arvionne nyt kehysriihen lähestyessä: Te olette todennut, että teidän salkustanne sopii leikata, niin että suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista otetaan pois. Kyllä, te lisäätte rahaa, koska palveluiden tarve kasvaa. [Puhemies koputtaa] Onko teidän mielestänne hyvä asia, että sen lisäksi, että pienituloisilta otetaan euroja pois, myös palveluverkkoa tullaan karsimaan alueilla, [Puhemies: Kiitoksia!] ellette te tee ja johda tätä tilannetta valtakunnallisesti nyt toiseen suuntaan? [Ben Zyskowicz: Oliko se teidän tekemä sote, joka johtaa tähän karsimiseen?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On selvää, että kun meillä on edessämme kolmen miljardin sopeutustarve ja koko budjetista noin kolmasosa menee hyvinvointialueille, 25 miljardia, niin emme voi välttyä siltä, etteikö säästöpaineita kohdistu myöskin hyvinvointialueille. En tietenkään toivo sitä. Ei sitä kukaan toivo, mutta joskus on pakko suostua joihinkin toimenpiteisiin. Se, että siellä lähipalveluita ja terveyskeskuksia lakkautetaan, ei toki ole hallituksen valinta, vaan se on hyvinvointialueiden oma valinta, ja siihen me emme ole kannustaneet. [Välihuutoja] Päinvastoin, olemme painottaneet koko ajan sitä, että ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin täytyy puuttua ja ne täytyy hoitaa ja säästöt pitää tehdä muualta. Mutta te leikkaatte sieltä lähipalveluista, terveyskeskuksista, matalan kynnyksen palveluista siellä hyvinvointialueilla. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Hyvät edustajat, hiljentykäämme kuuntelemaan sitä, jolla kulloinkin on puheenvuoro. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Hyvä puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, kun viittasitte, että nämä päätökset, joita te teette, ovat juuri niitä, joita te ennen vaaleja lupasitte, niin nyt on niin, että joko te ette tiedä, mitä te olette päättämässä, tai sitten muisti pettää. Ennen vaaleja te lupasitte, että ansiosidonnaiseen voidaan tehdä muutoksia, jos kokonaisetuusmäärä ei merkittävästi laske. Nyt tullaan tilanteeseen, jossa 1.4. tulevat voimaan nämä teidän jättileikkauksenne, ja ne tulevat tarkoittamaan esimerkiksi kaksilapsisen perheen äidille tai isälle, joka käy osa-aikatyössä, jopa 700 euron menetystä kuukausittaisiin tuloihin, [Vasemmalta: Ohhoh! — Kimmo Kiljunen: Ei ole totta! — Vasemmalta: On se totta!] ihmiselle, jonka palkka on alle 1 500 euroa. [Kimmo Kiljunen: Ei voi olla totta!] Onhan tämä jättileikkaus.

Mutta se on tässä merkittävää, arvoisa ministeri, että tässä salissa on ollut ennenkin valtiovarainministereitä, jotka ovat joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä — on ollut Urpilainen, Rinne, Orpo ja niin edelleen — mutta yksikään heistä ei ole näillä päätöksillä ilakoinut hymyssä suin saksien kanssa. Miltä luulette, että tuntuu näistä perheistä, joilta te teette nämä jättileikkaukset, kun he näkevät nämä teidän saksi- ja leikkuulautakuvat?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä. [Sanni Grahn-Laasonen viittaa — Eduskunnasta: Ministeri Purra!] — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt on tärkeää tässä salissa ymmärtää tilannekuva ja kertoa siitä myös rehellisesti suomalaisille. Me olemme siinä tilanteessa Suomessa, että me ollaan vaarallisesti velkaantuva maa, me emme voi jatkaa tällä alijäämän tiellä ja on pakko tehdä säästöpäätöksiä, eikä tästä varmaan ole tässä salissa erimielisyyttä. On tehtävä taloutta sopeuttavia ratkaisuja. Sosiaaliturva on tässä säästölistalla siitä syystä, että se on iso osa valtion budjettia, ja siitä syystä, että meidän on pakko tässä tilanteessa panostaa esimerkiksi puolustukseen ja rajaturvallisuuteen.

Kun näitä ratkaisuja tehdään, niin tässä on tärkeää havaita ja ymmärtää myöskin se, että hallitus tavoittelee näillä muutoksilla työllisyyden vahvistumista. Eilisten tietojen, tuoreiden tietojen, mukaan näiden jo annettujen lakiesitysten arvioitu yhteisvaikutus työllisyyteen on 74 000 työllistä. [Välihuutoja] Siinä joukossa, kun puhutaan lapsiperheistä, on paljon isiä ja äitejä. Meidän tavoitteena on se, että sen sijaan, että perheissä kärsitään työttömyydestä, äidit ja isät pääsevät töihin ja lapset pääsevät näkemään työssäkäyvät vanhemmat.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kun katsotaan työllisyystilastoja, niin työttömien määrä on lisääntynyt 23 000:lla, lomautettujen määrä on lisääntynyt, ja työmarkkinat ovat teidän johdostanne aivan sekaisin — niin että haluaisin pysytellä tässä.

Ministeri Purra, täällä on nyt moneen kertaan kysytty teiltä tätä yksinkertaista kysymystä, ja haluan muistuttaa, että kaikista hyvätuloisimmat, esimerkiksi te ministeriaitiossa, saavat yli tuhannen euron verokevennyksen vuodessa, kun samaan aikaan te osoitatte miljardiluokan leikkaukset kaikista pienituloisimmille suomalaisille. Isoimmat heikennykset tulevat pienituloisille lapsiperheille ja lapsiperheköyhyys tulee kasvamaan. Ihan oikeutetusti me kysymme täältä — ja nämä ihmiset, joiden pienistä tuloista te leikkaatte — mitä te tarkoitatte tällä ivallisella saksivertailulla ja näillä kuvilla, ja toivoisin, että vastaisitte nyt näille ihmisille, koska he ovat ihan oikeutetusti tyrmistyneitä tästä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Olisiko juustohöylä parempi?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten jo vastasin edellisessä vastauksessani, niin yleisesti ottaen näen, että julkisen talouden tasapainottaminen ja menojen ja tulojen saaminen lähemmäksi tasapainoa on itsessään tavoiteltavaa myös normatiivisesti. [Vasemmalta: Oikeudenmukaisesti!] Se on itsessään se, mitä valtiovarainministeriltä odotetaan ja mitä odotetaan hallitukselta, jolla on kunnianhimoinen ohjelma. Tästä kertoo myös se, että me olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa me haemme lisää sopeutustoimia. Me olisimme voineet hylätä meidän hallitusohjelman tavoitteet alijäämästä ja velkatasosta, me olisimme voineet olla välittämättä siitä, että uhkaamme joutua EU:n alijäämämenettelyyn, me olisimme voineet viitata kintaalla vähän samaan tapaan kuin viime kaudella tehtiin, [Välihuutoja] rikkoa omat kehyksemme, alkaa hoitaa meidän keskinäisiä erimielisyyksiämme jakamalla rahaa, kuten teidän poliittiseen koodistoonne kuuluu, mutta me emme tehneet niin, ja siksi me olemme siinä aika vaikeassa tilanteessa, jossa me joudumme etsimään lisää toimia, ja uskokaa pois: se ei varmasti ole helppoa. [Puhemies koputtaa] Se ei ole poliittisesti helppoa eikä taloudellisesti helppoa, mutta tämä hallitus on siihen sitoutunut. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Li Andersson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Itse saan tällä hetkellä päivittäin viestejä hätääntyneiltä ihmisiltä, jotka nyt ovat saaneet tietää, miten nämä huhtikuun alussa voimaan astuvat sosiaaliturvaleikkaukset tulevat heihin vaikuttamaan, [Perussuomalaisten ryhmästä: Eli että joutuu töihin!] ja haluan lukea yhden näistä ääneen: ”Sain juuri Kelalta kirjeen, että asumistukeni lakkautetaan kokonaan, eli kahden viikon päästä tuloni tippuvat 300 euroa aivan puskista. Asun Helsingissä ja olen yksinhuoltaja. Teen osa-aikatyötä” — eli on töissä — ”koska erityislapseni on toisella luokalla ja myös opiskelen. Olen saanut asumistukea niin kauan kuin olen asunut Helsingissä, noin kymmenen vuoden ajan. Työskentelen terveydenhoitajana, ja palkka on niin pieni, ettei riitä asumiseen Helsingissä, vaikka tein täysiaikaista työtä aikaisemmin.”

Hyvä hallitus, nämä työssäkäyvät, pienituloiset suomalaiset ovat ne, joilta te tällä hetkellä leikkaatte, samanaikaisesti kun te alennatte omaa verotustanne, samanaikaisesti kun te alennatte työnantajien maksuvastuita, ja jopa oluen verotusta. Jos kerran valtiontalouden tasapaino on niin tärkeä tavoite hallitukselle, [Puhemies koputtaa] miksi te vähennätte valtion verotuloja tällaisilla ratkaisuilla? [Perussuomalaisten ryhmästä: Alkoholiverotus nousee!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen toistaiseksi tekemät veropoliittiset ratkaisut ovat varsin tasapainossa, eli joitakin veroja kyllä korotetaan ja joitakin lasketaan, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Oikeudenmukaisesti!] mutta samaan aikaan on aivan totta, että kokonaisveroaste tällä hallituskaudella laskee, pääasiassa hallituksesta riippumattomista syistä, eli esimerkiksi siksi, että fossiilisista polttoaineista saatavat verotuotot vähenevät.

Kuten on moneen kertaan julkisuudessakin jo kerrottu, niin tällä hetkellä, kun me haemme uusia toimia, meillä ovat myös veroratkaisut pöydällä. On aivan totta, että me olemme niin suuren urakan edessä, että siitä ei valitettavasti päästä eteenpäin pelkillä menoleik-kauksilla. Samaan aikaan tässä maassa kokonaisveroaste on edelleen hyvin korkea, meillä on korkeat marginaaliveroasteet ja meillä on voimakkaasti tuloja tasaava verotus, joten ei niitä verojakaan kyllä kovin helppo ole korottaa, varsinkaan sinne työn tekemiseen ja yrittämiseen, joita me päinvastoin haluamme lisää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Työttömyysturvaan tehtävät muutokset ovat aiheuttaneet oppositiossa laajaa vastustusta. On toki kaikille selvää, että oppositio haluaisi jatkaa velaksi elämistä, mutta se ei yksinkertaisesti ole enää mahdollista. [Välihuutoja]

Pienituloisten lapsiperheiden tilanne on aiheuttanut erityistä huolta. Lapsiperheissä pitkittynyt työttömyys on kuitenkin harvinaisempaa kuin yksin asuvien talouksissa. Lisäksi lapsiperheissä yleensä vähintään toinen vanhemmista on töissä. On kuitenkin fakta, että mikäli emme tekisi leikkauksia nyt, tilanne olisi paljon pahempi tulevaisuudessa. Kysynkin ministeri Satoselta: mitkä tulevat olemaan vaikutukset suomalaisiin lapsiperheisiin, jos nämä tarvittavat ja pakolliset toimet jätetään kokonaan tekemättä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kysymys oli kyllä erittäin hyvä, koska tässähän on kyse nimenomaan siitä, mihin valtiovarainministerikin jo aiemmin viittasi, kykenemmekö me rahoittamaan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan täällä Suomessa. Ruotsi ja Tanska siihen kykenevät, koska heidän velkaantumisensa on hallinnassa. Meillä ei ole, ja niitä toimenpiteitä me nyt teemme.

Kun täällä on jo aikaisemmin puhuttu esimerkiksi näistä työllisyysvaikutuksista, niin haluaisin todeta sen osalta, että eihän me voida katsoa niitä työllisyyslukuja, jotka tällä hetkellä ovat, koska nehän ovat suhdanteesta johtuvia. Nämä hallituksen toimenpiteet työllisyyden hyväksi, joista on laskettu se 74 000:n positiivinen vaikutus ja positiivinen vaikutus julkiseen talouteen 1,7 miljardia, eivät vielä ole edes voimassa. Suurimmalta osaltaan ne tulevat voimaan syyskuun alusta, osa tulee toki jo huhtikuun alusta, ja niiden merkitys heijastuu työllisyyteen 2025 aikana, jolloin toivottavasti myös suhdanne on parempi ja se vahvistaa tätä positiivista kehitystä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Palaan siihen alkuperäiseen kysymykseen sosiaaliturvan leikkauksista: Niitähän on tulossa hallitusohjelman mukaan lisää, ja yksi, joka koskee ei vain jotain pientä ryhmää vaan melkein kaikkia palkansaajia, on ensimmäisen sairauspoissaolopäivän muuttaminen palkattomaksi. Tiedän, että vastaatte tähän, että siitähän voi sopia työehtosopimuksessa, mutta miksi se halutaan sitten kuitenkin säätää laissa, joka tulee tekemään sellaisen takaportin, että on vaikeampi sopia siitä jatkossa työehtosopimuksissa? Jos kolme kertaa vuodessa tällaisen yhden päivän palkan menettää, vastaa se yhden prosentin ansiotason laskua. Fiksut työnantajatkin ovat kritisoineet tätä mallia, ja monella alalla se tullee johtamaan siihen, että tullaan sairaana töihin, mikä ei ole millään tavalla hyödyllistä.

Tämä on niitä järjettömimpiä sosiaaliturvan leikkauksia, joka ei säästä valtion budjetista muuten yhtään euroa, koska tätähän ei rahoiteta valtion budjetista, eikä tämä sillä tavalla vaikuta velkaantumiseen tai muihin perusteisiin, joita olette täällä pitäneet esillä. Kysyn tästä: aiotteko peruuttaa tämän järjettömän esityksen? [Mauri Peltokangas: Fiksu lukee perustelut ennen kysymystä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sitä on mahdoton peruuttaa, kun siitä ei ole vielä valmisteluakaan käynnistetty. [Naurua] Se on kyllä vireillä, ja aivan kuten kysyjä sanoi, siitä voidaan sopia työehtosopimuksella tai työsopimuksella toisin. Se, minkä takia se on tarkoitus säätää, liittyy siihen, että se on mahdollistava kirjaus, joka voidaan ottaa käyttöön niillä toimialoilla, joilla koetaan, että lyhyet poissaolot ovat olleet ongelma, ja siellä se on mahdollista käyttöön ottaa. Kuten kaikki tietävät, Ruotsissahan tämä on ollut hyvin pitkään jo käytössä. Mutta kuten sanoin, tämän asian osalta lainvalmistelu ei ole vielä alkanut. Alkaa todennäköisesti vasta ensi syksynä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Purra, te mielellänne oikeutatte talouskuripolitiikkaanne nuorella sukupolvella. Nyt kuitenkin sekä teidän omat että Kelan arviot kertovat selkeästi, että nuori sukupolvi on se, joka kärsii leikkauksistanne eniten. Te leikkaatte sekä juuri nyt nuoruuttaan eläviltä että juuri niiltä tulevaisuuden nuorilta.

Vielä viime kaudella tässä istuntosalissa toistettiin ryhmästä toiseen, ettei 90-luvun laman virheitä ja syvää kärsimystä tuottanutta politiikkaa haluta toistaa. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Nyt toistetaan!] Kysyisinkin ministeri Purralta: Miksi hallitus haluaa saksia ja leikkuulautoja heilutellen synnyttää nuorille sen sukupolvikokemuksen, ettei heistä välitetä eikä heitä nähdä? Miksi toistatte 90-luvun laman virheet, vaikka lupasitte ennen vaaleja, ettei pienituloisilta leikata?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan sosiaaliturvaministeri vastaa näistä sosiaaliturvaan liittyvistä asioista, mutta yleisesti totta kai voin kommentoida:

Siis kaikkia leikkauksia, joita me olemme tehneet ja tulemme tekemään, te vastustatte, ja on aivan selvää, että yleisesti julkisessa keskustelussa kaikkia leikkauksia vastustetaan. Olemme tähän totta kai varautuneita ja tottuneita, ja tulemme varmasti jatkamaan tätä keskustelua täällä salissa koko kauden ajan. Vastaavasti kaikkia mahdollisia veronkorotuksia ainakin jostakin suunnasta yhteiskuntaa tullaan vastustamaan. Tällaisessa tilanteessa se johtajuus, jota hallitus osoittaa, kun se haluaa korjata julkista taloutta myös sillä perusteella, että se ei välttämättä ole kansalaisten mielestä aina kannatettavaa politiikkaa, on mielestäni kuitenkin aika rohkeaa.

Kuten sanoin jo ensimmäisessä vastauksessani, hallitus joutuu tekemään sopeutustoimia hyvin laajasti, ja ainoastaan tietyt — sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ja perusopetus — ovat toistaiseksi niiltä säästyneet.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus toistaa useasti tätä narratiivia, että leikkaukset juuri pienituloisille olisivat tässä tilanteessa välttämättömiä. Näinhän ei tietenkään ole, vaan se kertoo ennemminkin hallituksen arvovalinnoista. [Eveliina Heinäluoma: Kyllä!] Hallitus tasapainottaa julkista taloutta lähtökohtaisesti juuri leikkaamalla vain pienituloisilta, ja samaan aikaan tehdään suurituloisille veronkorotuksia. [Eduskunnasta: Veronkevennyksiä!] — Veronkevennyksiä, kyllä, pahoittelut.

Suomen taloustilanne on vaikea, ja leikkauksilta ei pystytä välttymään, mutta ne tulisi tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Leikkauksien lisäksi keinovalikoimassa tulisi käyttää verotusta sekä investoida vahvemmin tulevaan osaamiseen, kuten koulutukseen. Olisinkin kiinnostunut kysymään siitä, kun tämä mielenkiintoinen perussuomalaisten narratiivi tästä pienituloisten muistamisesta on toistunut tällä viikolla teidän jäsenkirjeessä, jossa uutisoitiin, että perussuomalaisten puoluesihteeri perusteli lapsikorotusten poistoa muun muassa sillä, että se osuu maahanmuuttajaperheisiin. [Eduskunnasta: Oho!] Olisinkin kysynyt hallitukselta: onko teilläkin narratiivina tällainen aika vahvasti rasistinen ajatus, että juuri maahanmuuttajanuorilta ja ‑lapsilta halutaan leikata, [Eduskunnasta: Kokoomus voisi vastata tähän! — Välihuutoja oikealta — Perussuomalaisten ryhmästä: Todella menee överiksi!] varsinkin kun puhutaan Rasisminvastaisesta viikosta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suora vastaus kysymykseen: ei ole tällaista narratiivia, eikä todellakaan hallituksen politiikkaan mahdu ripaustakaan rasismia. [Välihuutoja] Tänään vietetään YK:n rasisminvastaista päivää, ja osallistuin pääministeri Petteri Orpon järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun rasismin torjumisesta ja yhdenvertaisuudesta. Tämän keskustelun ytimessä oli viime kesänä käyty tärkeä tiedonantokeskustelu, ja tämä hallitus tulee toimimaan erittäin määrätietoisesti torjuakseen kaikkea rasismia tästä yhteiskunnasta.

Mitä tulee vielä keskusteluun sosiaaliturvasta ja veroratkaisuista, valtiovarainministeri kuvasi jo sen, että veroratkaisut ovat pöydällä, koska nyt tehtävät taloutta sopeuttavat toimet eivät tule riittämään ja on pakko tarkastella myöskin veroratkaisuja. Syy, miksi työn verotusta on pyritty keventämään, liittyy siihen, että se kannustaa työn tekemiseen, ja se on se linja, mitä hallitus haluaa edistää. Samanaikaisesti on korotettu sitten vastaavalla tavalla joitain haittaveroja.

Sosiaaliturvaan kohdistuvista leikkauksista vielä: edellisessäkin puheenvuorossa viitattiin nuoriin, ja haluaisin tuoda sen viestin, [Puhemies koputtaa] että me rakennamme sellaista yhteiskuntaa, jossa hyvinvointivaltio on kestävästi rahoitettu turvaverkkoineen myöskin nuorille sukupolville ja tulevaisuudessa.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Ministeri Juuso, valtiovarainministeriön hyvinvointialueiden ohjausosaston osastopäällikkö — meinasi muste loppua jo siinä vaiheessa — Ville-Veikko Ahonen on kertonut, että hoitajamitoitukset ovat liian kovia ja hoitotakuu on liian kova. Hän myös puhuu ympärivuorokautisesta hoidosta, jolla läksytitte minua, että siinä tarvitaan kaikki ne ihmiset, jotka on. Nyt hän sanoo, että tarvitseeko sen aina olla viimeiseen asti koulutettu henkilö vai riittävätkö jotkut käsiparit. Millä mandaatilla hän puhuu, kun te puhutte ihan eri asioita? Eli hyvinvointialueiden ohjausosaston osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen. Onko hänellä mandaatti antaa näitä haastatteluja? Oletteko te vielä samaa mieltä? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä. [Aki Lindén: Tämä kuuluu kyllä Purralle eli valtiovarainministerille!]

Arvoisa puhemies! En pysty kommentoimaan kyseisen henkilön sanomisia, ja kuulen ensimmäisen kerran, että hän on näin julkisuudessa kommentoinut. [Välihuutoja] Tässä ei ole mitään poliittista linjausta ainakaan sosiaali- ja terveysministerin puolelta, eikä asia oikeastaan edes kuulu minun vastuualueelleni, [Välihuutoja] vaan se menee valtiovarainministeriöön ja se menee ministeri Ikoselle. [Välihuutoja — Vasemmalta: Minkä takia vastuuministeri ei vastannut? — Aki Lindén: Tämä henkilö on valtiovarainministeriössä töissä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Rauhoitutaanpa taas. [Eduskunnasta: Onko kellään mitään vastata?] — Viimeinen lisäkysymys tähän aihepiiriin liittyen. Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Perustelut tästä taloudellisesta tilanteesta ja työllisyydestä olisivat uskottavampia, ellei tutkitun tiedon perusteella näiden leikkausten seurauksena tulisi 100 000 uutta toimeentuloasiakasta — 100 000 uutta suomalaista toimeentulotuelle [Ben Zyskowicz: Kertokaapa ne demareiden säästökohteet!] — tai ellei tähän mennessä olisi syntynyt jo yli 20 000 uutta työtöntä. Tämä on se saldo.

Puhemies! Valtiovarainministeri Purra ei ole vastannut kysymyksiin siitä, tuleeko teiltä kehysriihessä toimia, joilla myös hyväosaiset suomalaiset otetaan mukaan talouden tasapainottamistoimiin, ja tuleeko teiltä kehysriihestä toimia, joilla jollakin tavalla pienituloisille kompensoidaan näitä kovia leikkauksia. Näitä me kysymme.

Mutta ennen muuta me kysymme, arvoisa puhemies, että, valtiovarainministeri Purra, miltä se teistä tuntuu, kun tavalliset suomalaiset näistä leikkauksista kärsivät, ja miltähän tavallisista suomalaisista tuntuu, kun te ilkutte näillä leikkauksilla suuret sakset ja leikkuulauta kädessänne. [Välihuutoja] Te olette todennut, että empatia ei kuulu politiikkaan, ja siltä se todella vaikuttaa, mutta minä voin asettua teidän asemaanne, valtiovarainministeri Purra: teistä varmaan tuntuu kiusalliselta, kun me kysymme näistä saksista ja leikkauslaudoista. [Puhemies koputtaa — Perussuomalaisten ryhmästä: Koulukiusaamista!] Saisimmeko teiltä vastauksen? Miltä se tuntuu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen toimia julkisen talouden sopeuttamisen suhteen helpottaisi huomattavasti, mikäli te olisitte tehneet oman työnne viime kaudella. [Välihuutoja] Sen sijaan te ette tehneet. Te jätitte meille valtavan saldon, joka meidän pitää kuroa umpeen, vaikka tismalleen ne samat luvut olivat teidän saatavillanne. Te olisitte voineet tehdä tismalleen samoja vaikeita poliittisia päätöksiä, mutta te ette tehneet. [Välihuutoja — Puhemies: Hyvät edustajat! — Puhemies koputtaa]

Tämän vuoden toimista on tehty vaikutusarviot valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä, ja niiden mukaan lähes puolella kotitalouksiin kuuluvista ihmisistä tulot nousevat. Yli 30 prosentilla ne pysyvät samana. Kyllä, yli kymmenellä prosentilla, eli etuuksien saajilla, ne myös laskevat. Ainoastaan muutamalla prosentilla merkittävästi eli yli kymmenen prosenttia. [Välihuutoja] Tämä on se todellisuus. Ymmärrän, että teidän intressinne mukaista on puhua tällä tavalla kuin te puhutte, mutta myös minä vetoan siihen, [Puhemies koputtaa] mitä ministeriöistä on vaikutusarvioita laadittu.

Arvoisa herra puhemies! Kun Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995, silloin kiistatta sovittiin, että metsät ja metsäpolitiikka kuuluvat täysin suomalaisten päätöksenteon piiriin. Suomen metsiä on puolustettu Euroopan unionin hyökkäyksiltä lähes kolme vuosikymmentä ankarasti, ja siinä on pärjätty tähän saakka. [Juho Eerola: Mutta nyt on menty metsään!]

Kuitenkin nyt Euroopan unionin ennallistamisasetus on etenemässä päätösvaiheeseen, niin kuin olemme kuulleet muun muassa hallitukselta ja monelta muulta puhujalta. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat kuitenkin aivan hiirenhiljaa tässä asiassa. Eihän tällainen hiljaisuus palvele ketään. Vaalikampanjoinnin aikana huusitte ennallistamisasetusta vastaan niin, että oikein korviin koskee vieläkin. Nyt on tilanne sellainen, että saamieni tietojen mukaan Unkari aikoo äänestää tätä ennallistamisasetusta vastaan ja Suomi on joutumassa vaa’ankieliasemaan elikkä ratkaisijan paikalle.

Arvoisa ympäristöministeri, jos te vetäydytte äänestyksestä, eli pidättäydytte, tai äänestätte puolesta, se tarkoittaa, että ennallistamisasetus tulee voimaan. Ainoa vaihtoehto on, että äänestätte vastaan. Äänestättekö tätä asiaa vastaan vai annatteko Suomen metsät eurososialistien haltuun?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos se Suomen kannasta on kiinni, niin tämä ennallistamisasetus nykymuodossaan kaatuu. Meidän analyysi on, että edelleen, tässäkin muodossa, ennallistamisasetuksen velvoitteet ja kustannukset painottuvat kohtuuttomalla tavalla Suomeen verrattuna useimpiin muihin maihin, [Vasemmalta: Kyllä vai ei?] ja siksi Suomi äänestää siinä leirissä, joka tämän kaataa, jos siinä leirissä määrävähemmistö on. [Antti Kurvinen: Kyllä vai ei?] Näin tulemme toimimaan.

Tämän viimeisen 12 kuukauden aikana Suomi on sinänsä toiminut täysin johdonmukaisesti. Nythän jotkut muut maat ovat viime hetken epäröintiä ja päätöksien kiertämistä tehneet, ja siitä johtuu tämä varsin erikoinen tilanne juuri tällä hetkellä, että ollaan vaa’ankielitilanteen lähellä. Viime kesäkuussa, kun oli hallituksen vaihtotilanne, suuri valiokunta otti kannan, että äänestettiin vastaan. Syksyn aikana ehkä ei täällä niinkään ääntä pitämällä mutta tiukasti neuvotellen saimme sinänsä ennallistamisasetusta tuotua Suomen kannalta joustavampaan suuntaan, mutta trilogivaiheen päätteeksi totesimme, että edelleen se on kohtuuton, ja emme olleet tukemassa sitä määräenemmistöä, joka silloin syntyi. Näin toimimme myös nyt, jos se äänestykseen tuodaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä ympäristöministeriltä tarkennuksen: Kyllä vai ei? Miten Suomi tulee äänestämään?

Ihmiset ovat nyt hyvin huolissaan ylipäätäänkin ilmastopolitiikasta. Hallitus nimittäin näyttää näissä EU-avaintavoitteissaan ripustautuvan yhä tiukemmin EU:n yhteiseen ilmastopolitiikkaan, ja me kaikki tiedämme, mitä EU:n ilmastopolitiikka on Suomelle merkinnyt: heikennyksiä maatalouteen, yrityksiä museoida maamme metsät, lisää kustannuksia ihmisten liikkumiseen ja asumiseen. Tätä vastaan keskusta on taistellut ja taistelee. Emme halua antaa metsiämme ja maitamme Brysselin kiiltonahkakenkien litistettäviksi.

EU:ssa ei ole onnistuttu ottamaan Suomen erityisoloja huomioon. Meillä välimatkat ovat pitkiä ja asuntojen tulee pysyä lämpiminä paukkupakkasillakin, ja ulkomaankauppamme perustuu merikuljetuksiin. Meillä ei ole varaa lisätä kansalaisten kustannuksia. [Vilhelm Junnila: Mitä keskustalaiset mepit ovat tehneet?] Ketään ei auta, vaikka pysäytettäisiin koko Suomi, jossa on maailman puhtain ilma — Kuusamossa, Utsjoella ja Sodankylässä tarkalleen ottaen. Olennaista on, että suuret saastuttajamaat saadaan kuriin. [Puhemies koputtaa]

Kysyn ministeriltä: miksi Suomi sitoutuu EU-avaintavoitteissaan näin tiukasti EU:n yhteiseen ilmastopolitiikkaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten sanottu, Suomi on äänestyksessä siinä leirissä, jonka äänin ennallistamisasetus pysähtyy tässä muodossaan, jos siinä leirissä riittävästi maita on. [Keskustan ryhmästä: Kyllä vai ei?] Näin se äänestyskäyttäytyminen menee.

Mitä sitten itse asiaan tulee, niin sinänsä syyhän siihen on, että Suomessa meillä on sellaisia metsiä ja vesiä suhteessa niin paljon enemmän kuin useimmissa muissa maissa, että täällä ennallistamisasetuksen velvoitteet johtavat korkeampiin kustannuksiin, ja tästä syystä haluamme toimia toisella tavalla kansallisin keinoin. [Välihuutoja] Mitä tulee ilmastopolitiikkaan, jonka edustaja tässä mainitsi, niin siinä sinänsä on nyt hyvä mahdollisuus, että seuraava komissio ottaa astetta enemmän teollisuuspoliittisen, omavaraisuutta korostavan ja puhtaaseen teknologiaan nojaavan linjan, ja kyllä, myös metsien käyttöä ja biotaloutta korostavan linjan. [Keskustan ryhmästä: Kyllä vai ei?] Hallitus tämän kannan puolesta työskentelee, kun ruvetaan tekemään 2040-ilmastoarkkitehtuuria ja toki myös kun 2030-tavoitteita EU:ssa toimeenpannaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kulmuni, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Täällä ympäristöministeri viittaa viime kesänä 16.6., silloin kun hallitusta oltiin muodostamassa, otettuun suuren valiokunnan kannanottoon, jossa nykyiset hallituspuolueet ja osa oppositiosta ottivat kannaksi suhtautua edelleen kriittisesti tähän ennallistamisasetukseen — eivät kielteisesti, vaan kriittisesti. [Keskustan ryhmästä: Perussuomalaiset taipui!] Se on hallituksen kanta. Sen sijaan siihen liittyi keskustan toimesta vastalause, jossa kanta on sel-keän kielteinen: ennallistamisasetusta ei tule hyväksyä. [Antti Kurvinen: Selkeä ei!]

Arvoisa ministeri, te olette taitava ja yritätte kertoa, että jos Suomi pidättäytyy muutaman muun jäsenmaan kanssa, niin vastuu ei silloin ole teillä, kun nämä puolesta äänestävät tulevat saamaan sen ennallistamisasetuksen läpi. Miksi Suomi ei kerro reilusti omaa kantaansa? Miksi Suomi ei nyt johda tätä ja kerro selkeästi, että te äänestäisitte vastaan? Vai meinaako hallitus luikkia nyt karkuun ja antaa muiden viedä tämän asian maaliin? [Puhemies koputtaa] Tuleeko Suomi äänestämään ”kyllä” vai ”ei”?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten olen tässä yrittänyt useampaan kertaan sanoa, Suomi on tässä asiassa nyt ”ei”-leirissä siinä muodossa kuin asetus tällä hetkellä on tulossa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Menikö se jakeluun?] Neuvostossa ”ein” voi sanoa käytännössä kahdella tavalla: [Välihuutoja] Ne, jotka sanovat ”kyllä”, ovat määräenemmistössä, jota siellä mitataan, aivan kuten edustaja Kulmuni erittäin hyvin tietää, ja ne, jotka ovat vastaan, joko pidättäytyvät tai äänestävät vastaan. Sillä on täysin samanarvoinen vaikutus läpi menemiseen. [Hannu Hoskonen: Ei! — Välihuutoja] Näin on, ja sillä ei sinänsä ole merkitystä. [Keskustan ryhmästä: Sillä on suuri merkitys! — Välihuutoja] Jos näin ei olisi, niin varmaan tänäänkään ei keskusteltaisi EU-maiden kesken siitä, miten tässä eri maat toimivat.

Suomi on ollut johdonmukainen viimeisen 12 kuukauden aikana. [Anne Kalmari: Että pidättäydytään tässä asiassa! — Välihuutoja] Tosin sitä ennen hallitus äänesti eri vaiheissa toisella tavalla edellisen hallituksen aikana. Mutta 12 kuukauden aikana on toimittu siten, että jos meistä riippuu... Valitettavasti ennallistamisasetusta ei ole saatu sellaiseen muotoon, jota olisimme voineet olla tukemassa, ja jos muut olisivat äänestäneet samalla tavalla, niin tätä asetusta ei tällä hetkellä olisi olemassa. [Keskustan ryhmästä: Te olette Sirpa Pietikäisen linjalla!]

Arvoisa puhemies! On tämä surkeaa kuultavaa. Millainen ympäristöministeri ei ole valmis edistämään luontokadon torjumista ja ilmastokriisin torjumista? EU:n ennallistamisasetus on vaakalaudalla, kun jo hyväksytty sopu luontotavoitteiden edistämiseksi on rikottu. Suomi on jälleen pelinratkaisijan paikalla, sillä näyttäisi siltä, että Suomen ääni asetuksen puolesta voisi ratkaista asetuksen läpimenon. Voimaan astuessaan ennallistamisasetus parantaisi merkittävästi heikentyneitä elinympäristöjä niin Suomessa kuin Euroopassa kokonaisuudessa. Äänestämällä asetuksen puolesta Suomi osoittaisi sitoutumistaan suojella uhanalaisia lajeja, säilyttää arvokkaita luontotyyppejä ja torjua ekosysteemien heikkenemistä. Se parantaisi ihmisten elinoloja ja ruokaturvaa ja estäisi kriisejä. Kysynkin ilmastoministeri Mykkäseltä: miten hallitus aikoo lunastaa kauniit lupauksenne, jos aiotte äänestää ennallistamisasetusta vastaan? [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ennen kuin annan puheenvuoron edustaja Mykkäselle, pyytäisin edustajia ystävällisesti käymään muut äänekkäät keskustelut tämän salin ulkopuolella. [Timo Heinonen: Eivät ne kuulu sieltä tänne!] — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, kiitoksia! Tolkun keinoin, niin kaupungeissa, maaseutumaisemissa kuin talousmetsissä ja suojelualueillakin. Meillä on eri sektoreiden ja toimialojen luontotiekartat työstössä. Meillä on pilotteja käynnissä, joissa osakeyhtiörahoitusta, siis yksityistä rahoitusta, ennallistamisprojekteihin niin valtion omistamilla alueilla kuin yksityismetsissäkin on tapahtumassa. Meillä on muun muassa MTK:n ja puuta jalostavan teollisuuden luonnon monimuotoisuus ‑tiekarttatyöstä konkreettisia tuloksia tulossa. Jatkamme sinänsä jo useamman hallituskauden aikana menestyksekkäästi eteenpäin vietyä Metso-ohjelmaa, jossa vapaaehtoisin toimin suojellaan yksityismaiden metsiä — sitä jatketaan tänä vuonna noin 3 000 hehtaarin verran, kuten viime vuonnakin —, ja Helmi-ohjelmaa, jossa erityisesti ennallistetaan luonnonalueita, tänä vuonna noin 5 000 hehtaarin verran. [Sofia Virta: Kyllä vai ei?] Lisäksi panostamme nyt tavoitteellisemmin valuma-aluekohtaisiin Saaristomeri-pilotteihin, ja vaelluskalatyötä tehdään tietysti ennen kaikkea maa- ja metsätalousministeriön johdolla. [Krista Kiuru: Eli ei ole sen vertaa johtajuutta, että tietäisi kyllä vai ei!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tätä EU:n ennallistamisasetusta on valmisteltu pitkään, ja nyt kun Unkari on kääntänyt populistisesti takkia, niin Suomi on tässä vaa’ankieliasemassa. Tässä on tietenkin kyse ennen kaikkea luonnosta ja siitä, miten me luontoa kohtelemme, mutta lisäksi on kyse työllisyydestä. Suomella on nyt mahdollisuus käyttää rahaa siihen, että parannetaan luonnon tilaa ja samalla työllistetään ihmisiä. Olisi tietenkin täysin päätöntä ryhtyä himmailemaan tämän kanssa, ja olisinkin kysynyt, että kai hallitus aikoo sitoutua tähän ennallistamisasetukseen, mutta koska kuulimme juuri, että näin ei ole, mitä pidän käsittämättömänä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuuliko keskusta?] niin kysyisin: mikä on hallituksen ympäristöpolitiikan linja, koska minusta tämä vaikuttaa nyt varsin linjattomalta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensinnäkin sitä luontoa voi parantaa ja suojella myös ilman EU:n velvoitteita, ja äsken kuvasin, millä toimilla: Metso-ohjelmilla, toimialojen luontotiekartoilla, biodiversiteettityöllä ja niin edelleen.

Mutta varsinaisesti kysymykseen, kun tässä edustaja Koskela jälleen ihmetteli, miksi emme voi tukea ja miksi olemme kaatamassa tätä ennallistamisasetusta sen nykymuodossa: Siinä on kyllä enemmän joustoa kuin vuosi sitten olleessa versiossa, jota edellinen hallitus sinänsä tuki. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! — Välihuutoja] Tässä on nyt enemmän joustoa, mutta edelleen ne luonnontilaan palauttamisen tavoitetasot 2030 mutta varsinkin 2040 ja 2050 ovat sen verta korkeita Suomen oloissa — me emme ole Hollanti emmekä me ole Belgia, vaan meillä on valtavat määrät metsää ja meillä on paljon luontoa ja vesistöjä, joista me ollaan ylpeitä, mutta niissä on paljon ihmisen kädenjälkeä, koska suomalaiset ovat täällä pitkään asuneet ja suomalaiset luontoa hyödyntävät — että se tapa, jolla tässä velvoitteita asetetaan, voisi johtaa sellaisiin kustannuksiin ja rajoituksiin, joita tämän salin enemmistö ja Suomen kansan iso enemmistö eivät pidä kohtuullisina. [Puhemies koputtaa] Sen takia me halutaan edetä omin ehdoin tässä, ei EU:n ehdoin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että kyllä nykyinen komissio on yllättänyt sillä, että se tuottaa meille esityksiä — milloin on metsäkatoasetus, milloin on ennallistamisasetus tai metsien monitorointi — mutta kaikille näille esityksille on tyypillistä se, että niissä ei ole vaikutusarvioita, erityisesti taloudellisia vaikutusarvioita. [Krista Kiuru: Se on niin kuin tämä hallituskin!]

Me tiedämme, että Suomen metsäteollisuus vastaa lähes 20 prosentista Suomen tavaraviennistä. Kysyisinkin lähinnä maa- ja metsätalousministeriltä: Kun tämä suojelu ja metsien taloudenhoito ja hyvä metsänhoito asetetaan aina vastakkain — ja eihän sen näin pitäisi olla — niin kumpiko tapa tuottaa keskipitkällä aikajänteellä paremman tuloksen, se jos talousmetsiä hoidetaan hyvin jättämällä lahopuita ja sekametsää, jolloin monimuotoisuus edistyy ja myös hiilisidonta edistyy hyvin, vai se, jos vain suojellaan yksisilmäisesti lisää? [Puhemies koputtaa] Kumpiko on parempi tie hoitaa Suomen monimuotoisuutta ja ilmastovelvoitteita?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvästä kysymyksestä. — Kyllähän on niin, että suomalainen metsäpolitiikka perustuu juuri siihen, että me pystymme monimuotoisesti hyödyntämään meidän metsiä. Meillä on metsistä virkistyskäyttöä, ja me suojelemme runsaan määrän suomalaisia metsiä. Itse asiassa Euroopan tiukasti suojelluista metsistä yli puolet sijaitsee Suomessa. Sen lisäksi tietenkin meillä on mahdollisuus myöskin talouskäyttää meidän metsiä.

Kun ajatellaan ilmaston kannalta, niin ei ole parempaa hiilinielua kuin nuori, kasvava metsä, jolloinka on aivan selvä, että myöskin ilmaston kannalta on järkevää, että me monimuotoisesti hyödynnämme meidän metsiä.

Siinä mielessä edustaja on aivan oikeassa, että tämän komission aikana on tullut todella haastavia esityksiä, joissa on esimerkiksi unohdettu, kuinka erilaisista lähtötilanteista ja erilaisista biologisista lähtötilanteista meidän eurooppalaiset maat lähtevät. Siinä mielessä toivotaan, että nyt päästään sitten esimerkiksi Euroopan parlamentin vaaleissa vaikuttamaan siihen, minkä näköinen on parlamentti ja minkä näköinen on komissio. Kannustan kaikkia suomalaisia äänestämään järjen ääntä sinne parlamenttiin. [Petri Huru: Juuri näin!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tänään on itse asiassa maailman metsäpäivä, ja onkin tarpeen kysyä, että minkälaista se hallituksen metsäpolitiikka sitten mahtaa olla. Aika surkealta ylipäätään näyttää tämä ympäristö- ja ilmastopolitiikan kokonaisuus. Mehän tiedämme, että vanhoja, luonnontilaisia metsiä on Suomessa jäljellä todella vähän, ja nyt kerron, mitä te kirjoitatte itse hallitusohjelmassanne: ”Hallitus suojelee jäljellä olevat kansalliset kriteerit täyttävät valtion luonnontilaiset, vanhat metsät.” Olemme kuitenkin saaneet julkisuudesta lukea, että hallituksen tavoitteena vaikuttaa olevan vanhan metsän kriteerien laatiminen mahdollisimman tiukaksi, jotta sitä vanhaa metsää suojeltaisiin niin vähän kuin mahdollista.

Vanhat metsät ovat luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja. Monet uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia niistä. Jos jäljellä olevia vanhoja metsiä ei saada suojeltua, ei Suomi voi saavuttaa tavoitteitaan luontokadon pysäyttämisessä. Kysynkin ympäristöministeriltä: milloin hallituksen työ vanhojen metsien suojelemiseksi valmistuu, ja onko hallitus valmis arvioimaan uudestaan kriteerejä siten, [Puhemies koputtaa] että kaikki vanhat metsät saadaan suojeluun?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Ohisalo siteerasi hallitusohjelmaa sinänsä aivan oikein, ja siinä todetaan, että nimenomaan vanhojen, luonnontilaisten metsien suojelu valtion maiden osalta on asia, jossa hallitus haluaa edetä. Sitä päätöstä valmistellaan, ja ollaan menossa siihen tilanteeseen, että varmasti tämän kevään aikana meillä on siitä tarkemmat tiedot kertoa. Tämä on tärkeä asia sinänsä, että todella pystytään parantamaan uhanalaisten lajien säilymistä ja vanhojen metsien ja luonnontilaisten metsien biotooppien säilymistä. Tehdään tämäkin tolkullisin ja oikeasuhtaisin keinoin, eikä revitä maata kahtia tässä asiassa. Meillä on mahdollisuus siihen edetä, ja sinänsä on tehty hyvää työtä niin vapaaehtoisten suojeluohjel-mien kuin esimerkiksi Metsähallituksen toimin tähänkin asti, ja tässä asiassa järkevin keinoin edetään jatkossakin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tulevat EU-vaalit ovat kriittisen tärkeät Suomelle. EU:n tulisi lopettaa tämä politiikka, jossa se kahmii valtaa niin metsäpolitiikan, ympäristölainsäädännön, terveydenhuollon kuin koulutuksenkin suhteen. EU:n on palattava takaisin sille alun perin perustettuihin tehtäviin. [Eduskunnasta: Onko tämä hallituksen linja?] Euroopan turvallisuuden ja vapaan kaupan tulee olla sen tehtävien keskiössä. Uudessa turvallisuusympäristössä EU:n rooli rauhan ja turvallisuuden takaajana korostuu. Palatakseni tähän edellä olevaan keskusteluun: eikö niin, arvoisa ministeri Mykkänen, että hallitusohjelmassa on selkeästi kirjattu metsäpolitiikan kuuluvan kansallisiin käsiin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Eilen sekä ympäristövaliokunnassa että talousvaliokunnassa äänestettiin metsien monitorointiin liittyen. Keskusta esitti siellä kielteistä kantaa näihin delegoituihin säädöksiin liittyen, mutta hallituspuolueiden ja muiden oppositiopuolueiden äänillä sinne jäi kriittinen kanta. [Keskustan ryhmästä: Ohhoh!] Metsien osalta on vain kaksi vaihtoehtoa: joko ovi on kiinni tai se on auki. Nyt se ovi on raollaan. Keskusta esitti molemmissa tapauksissa kielteistä kantaa — komissiolle ei tule antaa avainta eikä ovikoodia. [Mauri Peltokangas: Luetun ymmärtäminen kunniaan! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Hieman epäselväksi jää ministeri Mykkäsen vastaus. Toivon mukaan se on ”ei”, ja toivon mukaan se on myös tässä metsien monitoroinnissa ”ei”. Tällä hetkellä se on savolaisittain jyrkkä ”ehkä”. [Hannu Hoskonen: Onko se ”ei”, vai onko se jotain muuta? — Anne Kalmari: Haluatteko antaa vallan EU:lle?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Essayah, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin jos puhutaan metsien monitoroinnista, niin todellakin käsittely on täällä eduskunnassa kesken. Suuri valiokunta on sitten se, joka tulee päättämään Suomen kannan, ja suuressa valiokunnassa tämä käsittely on vielä edessä.

Herr talman! Arbetet mot rasism gynnar hela Finlands framgång. Det är nödvändigt att regeringen tar till konkreta åtgärder för att motverka rasism och diskriminering.

Herra puhemies! Suomen Punaisen Ristin kyselytutkimuksen mukaan 82 prosenttia suomalaisista on kokenut tai todistanut rasismia. Jopa 46 prosenttia afrikkalaistaustaisista miehistä on kokenut rasismia. [Välihuutoja] On välttämätöntä, että Suomessa kaikkia ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, niin että jokainen tuntee kuuluvansa tänne. [Juha Mäenpää: Myös metsäsaamelaiset!] Työtä rasismia vastaan on siis tehtävä nyt määrätietoisesti. [Eduskunnasta: Ovatko Biaudet ja perussuomalaiset samoilla linjoilla?] Tarvitsemme sekä rakenteita että määrällisiä tavoitteita. Pääministerin keskustelu maahanmuuttajajärjestöjen ja ihmisoikeustoimijoiden kanssa on hyvä alku, jolle toivomme aktiivista jatkoa. On tärkeää, että rasismia kohdanneita ryhmiä edustavat järjestöt ovat myös mukana tässä työssä jatkossa.

Arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, kerroitte, että olitte mukana maanantain pyöreän pöydän keskustelussa. [Puhemies koputtaa] Toivon työn jatkuvan, ja kysyisinkin nyt: mitä konkreettisia toimenpiteitä tämän antirasistisen työn jatkoon hallitus suunnittelee?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todella tärkeä aihe, ja kiitos, että se nousi YK:n rasisminvastaisena päivänä. Rasismi on Suomessa todellinen ongelma, ja tästä keskusteltiin pääministerin johdolla maanantaina järjestöjen kanssa, maahanmuuttajataustaisten toimijoiden kanssa ja ihmisoikeustoimijoiden kanssa etsien konkreettisia toimia. Hallitus valmistelee nyt viime kesän tiedonannon pohjalta konkreettista toimintaohjelmaa, jossa on siis tekoja. Siihen on varattu myöskin rahoitusta.

Ne teemat, joita käsiteltiin, liittyivät nimenomaan työelämässä kohdattuun rasismiin, joka on aidosti iso ongelma. Teemoja, joita nousi, oli se, miten Suomi voisi huolehtia pitovoimastaan, niin että me saamme pidettyä korkeakoulutetut osaajat Suomessa. Pohdittiin sitä, miten varmistetaan nuorille harjoittelupaikkoja ja miten rekrytoinnit voisivat olla avoimempia, reilumpia ja yhdenvertaisempia. Lisäksi edistetään yhdenvertaisuussuunnittelua. Hallituksen tasa-arvoministerinä osallistuin tähän keskusteluun, ja koko hallitus on tähän työhön sitoutunut.

Arvoisa puhemies! Tämänpäiväisessä päätöksessä hallitus on päättänyt esittää lisätalousarvion kautta 1,1 miljoonaa euroa liikunnan ja urheilun edistämiseen. Lisäksi reilu kaksi miljoonaa euroa on tulossa liikunnallisen elämäntavan ja liikuntaolosuhteiden edistämiseen. Kolmas myönteinen kohta liittyy nuorisotyöhön, jossa yli kolme miljoonaa euroa on osoitettu etsivään nuorisotyöhön, nuorisotyöhön kouluissa ja oppilaitoksissa sekä nuorten työpajatoimintaan. Kristillisdemokraatit ovat tehneet kovasti työtä näiden asioiden eteen, ja haluankin kiittää liikunta‑, urheilu‑ ja nuorisoministeriä näistä päätöksistä. Haluaisin kysyä: minkälainen vaikutus näillä panostuksilla tulee olemaan sekä nuorten hyvinvoinnin lisääntymiseen että syrjäytymisen ehkäisemiseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Bergqvist, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin hyvästä ja tärkeästä kysymyksestä. Olen erittäin iloinen siitä, että hallitus on tänään päättänyt sekä nuorisopaketista että urheilupaketista.

Tähän nuorisopakettiin on myönnetty kolme miljoonaa euroa, ja näitä miljoonia menee nyt sitten etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajatoimintaan, ja tämä on erittäin tärkeä asia.

Samalla on myös myönnetty urheilupaketti. Siihen on myönnetty 3,2 miljoonaa euroa. Nyt panostetaan siihen, että huippu-urheilijat voivat entistä paremmin valmistautua olympialaisiin sekä nyt kesällä että talviolympialaisiin vuonna 26. Panostetaan myös suurtapahtumiin, ja tässä meidän fokus on ollut just nuorten arvokisoihin. Panostetaan seuratoimintaan ja annetaan lapsille ja nuorille mahdollisuuksia harrastaa paikallisella tasolla. Haluamme myös edistää yhdenvertaisuutta liikunnassa ja urheilussa. Ja kuten puhuttiin tänään, niin nyt vietetään Rasisminvastaista viikkoa, ja sen takia on tosi tärkeää, että meidän viesti on ja tulee olla, että rasismille ei ole tilaa, [Puhemies koputtaa] ei yhteiskunnassa eikä urheilussakaan.