Suullinen  kysymys   Fennovoiman  ydinvoimalahankkeen  turvallisuusasioista  (Riitta Myller sd) | Suullinen kysymys työttömien haastatteluista (Li Andersson vas) | Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen turvaamisesta (Mikaela Nylander r) | Suullinen kysymys julkisten rakennusten sisäilmaongelmista (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys turvapaikkapäätösten kriteereistä (Krista Mikkonen vihr) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Eduskunnan syksy on ilmeisesti yllättänyt ministerit, koska ministeriaitiossa on aika monta tyhjää paikkaa. Asiallisesti kysymykseni kuuluisi ministeri Rehnille, mutta kun hän ei ole nyt paikalla ja tiedän, että myös pääministeri on hyvin aktiivisesti seurannut energia-asioita, ja kun tämä aihe liittyy myös hänen omaan kotialueeseensa, niin esitän kysymyksen hänelle.

Tällä viikolla A-studio kertoi Fennovoiman ydinvoimahankkeesta ja siihen liittyvistä, Säteilyturvakeskuksen havainnoimista turvallisuusepäselvyyksistä. Yhtiön työntekijät ovat kertoneet painostuksesta ja turvallisuusasioiden sivuuttamisesta ydinvoimalan rakennushankkeessa. A-studion elokuisen raportin mukaan turvallisuusasioiden allekirjoittajia on jopa vaihdettu, jos alkuperäinen asiantuntija ei ole suostunut hyväksymään ja allekirjoittamaan asiaa.

Tämä kaikki tuntuu aivan uskomattomalta. Pääministeri, voiko tämä olla totta?

Arvoisa puhemies! Se on totta, että meitä on täällä nyt vain puolet hallituksesta paikalla. Tämä on yhteensattumien summa. Paljon ministereitä on ulkomaanmatkoilla. On muun muassa Ecofinin kokouksia, Pohjoismaiden ministeritapaamisia ja niin edespäin. Osa meistä on kuninkaan valtiovierailulla mukana.

Mitä tulee tähän Fennovoiman hankkeeseen, tosiaan vastuuministeri ei ole nyt paikalla, mutta voin jotakin tähän sanoa. Kaikki, mitkä koskettavat ydinturvallisuutta, ovat vakavia asioita, ja hallitus suhtautuu niihin vakavasti ja tekee tietenkin kaikkensa näitten asioiden kuntoon saamiseksi. Meillä on Säteilyturvakeskuksella näiden asioiden lupa-asiat, ja he tarkastavat tämän. Tiedän, että heidän asiantuntemuksensa on erinomaista ja myöskin maailmalla tunnustettua. Elinkeinoministeri Rehn tapaa huomenna Säteilyturvakeskuksen johtajan säännöllisessä tapaamisessa, ja tiedän, että myöskin tämä kyseinen asia on asialistalla.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Ydinvoima itsessään on ollut myös Suomessa kansalaisten mielipiteitä jakava ja ristiriitoja herättävä asia — erityisesti nämä turvallisuuskysymykset. Sen takia on välttämätöntä, että tämä asia selvitetään. Sosialidemokraatit ovat aina lähteneet siitä, että ydinvoima-asioissa turvallisuuden täytyy olla kaiken edellä. On noudatettava korkeinta mahdollista turvallisuusstandardia. Mitään ei saa jättää tutkimatta eikä huomioon ottamatta.

Kysyn teiltä, hyvä pääministeri, vielä uudestaan siitä, mitä konkreettisesti aiotte tehdä, jotta Fennovoiman turvallisuuskulttuuri ei jätä kysymysmerkkejä eikä sijaa epäilylle. Tämä on kansalaisille elintärkeä kysymys.

Arvoisa rouva puhemies! On juuri näin kuin kysyjä esittää: ydinvoimassa turvallisuus menee kaiken — kaiken — edelle. Se on selvä asia. Työ- ja elinkeinoministeriö kiinnitti huomiota jo viime kesänä 2015 Fennovoimaan liittyviin turvallisuuskysymyksiin ja nosti ne viime kesänä esille. Hyvää turvallisuuskulttuuria täytyy noudattaa, se on selvä asia. Ja kuten hyvin tiedämme, tämä ydinvoimalaan liittyvä lupaprosessi on monivaiheinen ja sitten viime vaiheessa vuonna 2018 Säteilyturvakeskuksen lausunnon perusteella päätetään lopullisesta luvasta. Se on selvää, että jos tuo lausunto ei ole myönteinen, niin lupaa ei tule.

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että elinkeinoministeri Rehn keskustelee Fennovoiman kanssa tästä tärkeästä asiasta, ja Pyhäjoelle rakennettavan Fennovoiman ydinvoimalan näkökulmasta ovat nämä turvallisuusasiat tosi tärkeitä. Toivonkin, että tämä keskustelu keskittyy nyt siihen — ei enää siihen, rakennetaanko se vai ei, koska siitähän eduskunta on tehnyt päätöksiä. Ja mehän emme voi täällä poliitikkoina mitään tuuliviiripolitiikkaa harrastaa. (Eduskunnasta: Tuulivoima!) Tässä mielessä tämän lähtökohdan pitää olla hyvä.

Sinänsä on tärkeätä, että Säteilyturvakeskuksen tekemä turvallisuusselvitys tehdään huolella, ja Säteilyturvakeskus on erittäin uskottava, maailmalla arvostusta saava instituutio, joka pystyy sen hyvin tekemään. Sille työlle pitää antaa rauha sen takia, että se lupa olisi mahdollista sitten 2018. Mutta tässä tarvitaan nyt näitä toimenpiteitä, että varmistetaan, että heidän huolensa, siis Säteilyturvakeskuksen huoli, poistuu (Puhemies koputtaa) ja nämä ratkaisut saadaan niin, että voidaan sitten itse lupaprosessiin päästä 2018.

Arvoisa puhemies! Se on juuri näin, eli tämän lupaprosessin tehtävänä on varmistaa se, että turvallisuuskysymykset ovat varmasti kunnossa vuonna 2018. Eduskunta on tehnyt periaatepäätöksen tuosta, ja nyt tämän prosessin aikana sitten turvallisuuskysymyksiin ynnä moniin, moniin muihin kysymyksiin saadaan vastaukset. Säteilyturvakeskuksen, niin kuin edustaja Ihalainenkin totesi, asiantuntemus tunnustetaan maailmalla, ja luotan täysin siihen, mikä heidän arvionsa sitten aikanaan tulee olemaan, ja sen mukaisesti voidaan toimia ja edetä.

Arvoisa rouva puhemies! On äärimmäisen hyvä, että pääministeri suhtautuu tähän esitettyyn kysymykseen tällä vakavuudella, ja on todella hienoa kuulla se, että tekin koette, että mikäli tuo turvallisuusarvio on pielessä, niin silloin tällaista rakentamislupaa ei voida kerta kaikkiaan myöntää.

Tässä Ylen tekemässä jutussa, jossa on siis siteerattu tätä STUKin tekemää selvitystä, todetaan muun muassa, että aikataulupaineet näyttävät vaikuttavan yhtiön johdon toimintaan enemmän kuin turvallisuusnäkökohdat. Nyt herää kysymys siitä, millä aikataululla sitten pystytään tätä rakentamislupaa harkitsemaan. Ja itse asiassa kysyisin teiltä, pääministeri, onko nyt niin, että jos nämä yhtiöiden toiminnat tällä tavalla löperöiksi muuttuvat, niin pitäisikö koko rakentamislupakin tuoda itse asiassa eduskunnan käsittelyyn ja muuttaa tältä osin lainsäädäntöä, koska kyllä tämä juttu nyt antaa erikoisen kuvan tästä Fennovoiman johdon toiminnasta.

Arvoisa rouva puhemies! Näissä Säteilyturvakeskuksen tarkastuksissa monesti on yritysten toiminnassa puutteita, ja yrityksellä on aina tietty aika sitten korjata nämä puutteet. Tämä prosessi voi vaikuttaa myöskin aikatauluun, se on selvä asia. Mutta kaiken tämän tarkoituksena on se, että turvallisuusasiat ovat kunnossa silloin, kun lopullinen päätös rakennusluvasta tehdään sitten vuonna 2018. En lähtisi nyt ennakoimaan sitä, miten tämä aika riittää. Minulla, niin kuin olen moneen kertaan tältä paikalta nyt todennut, on täysi luottamus siihen, että Säteilyturvakeskuksen asiantuntemus riittää siihen, että asiat saadaan kuntoon, ja ne myöskin vaaditaan kaikilta alueella toimivilta toimijoilta.

Arvoisa puhemies! Fennovoima on valinnut reaktoritoimittajaksi Rosatomin, jonka reaktorityömailta muualtakin maailmasta kuuluu hälyttäviä tietoja sekä turvallisuuspuutteista että teknisistä puutteista, esimerkiksi Venäjältä ja Turkista. Nyt näitä vastaavanlaisia uutisia on sitten saatu jo Fennovoimastakin.

Eduskunta myöntäessään sen periaateluvan asetti tiettyjä ehtoja, joista kaksi aikataulurajaa on mennyt umpeen, kotimaisen omistuksen ehto ja korkea-aktiivisen jätteen loppusijoituksen suunnitelman ehto. Molemmissa tapauksissa on katsottu läpi sormien. Fennovoimalle annettiin käytännössä lisäaikaa, kun se temppuili tällä kroatialaisella näennäisomistajalla, ja tänä vuonna, kun tuli umpeen määräaika, johon mennessä jätteen loppusijoitusohjelma pitäisi olla, sitäkin tosiasiassa katsottiin läpi sormien. (Puhemies koputtaa) Pääministeri Sipilä, milloin tämä läpi sormien katsominen Fennovoiman kohdalla päättyy?

Arvoisa puhemies! Silloin kun mennään prosessin yksityiskohtiin, niin ehkä olisi kohtuullista, että vastuuministeri on vastaamassa näihin kysymyksiin. Se on selvä asia, että kaikkia niitä eduskunnassa päätettyjä ehtoja kunnioitetaan, ja yhtiöltä on pyydetty lisäselvityksiä, ja kun lisäselvitykset on saatu, niin sitten työ- ja elinkeinoministeriö on niiden pohjalta tehnyt aina päätökset ajallaan.

Arvoisa puhemies! Kyllä silloin, kun ydinvoimaa rakennetaan, tietysti turvallisuuden pitää olla se ykkösjuttu. Minulla — ja uskon, että koko tässä salissa — on vahva luottamus Säteilyturvakeskuksen osaamiseen. Nyt sitten tullaan näihin aikatauluihin, tässä nyt edustaja Hassikin aiemmassa puheenvuorossaan viittasi näihin aikatauluihin. Tiukasti aikatauluista kiinni pitäminen itse asiassa voi aiheuttaa juuri yhtiössä sitä, että tulee niitä aikataulupaineita. Silloin kun Säteilyturvakeskus vaatii lisäselvityksiä tai lisää turvallisuuteen liittyviä asioita, joku aikataulu voi silloin venyä mutta lopputulos on kuitenkin hyvä: parempi turvallisuus.

Kysynkin pääministeriltä: onko tämä 2018 ehdoton takaraja, vai onko minkälaista mahdollisuutta tästä takarajasta liukua, mikäli tulee näitä tämäntyyppisiä asioita, joissa Säteilyturvakeskus katsoo tämän valvonnan (Puhemies koputtaa) olevan tarpeellista?

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä on moneen kertaan todettu, turvallisuudesta ei tingitä. Ehkä minullekin oli tuolla vienninedistämismatkoilla yllätys se, kuinka korkealle Säteilyturvakeskuksen osaamista maailmalla myöskin arvostetaan. Se on myöskin meille vientituote, että pystymme valvomaan ydinturvallisuutta maailmalla kunnioitetulla tavalla. Minä olen sataprosenttisen varma siitä, että tämän prosessin aikana valvonta on paikallaan sillä tavalla, että tällaisia huolia ja murheita meillä ei ole sitten, kun lopullista päätöstä tehdään.

Arvoisa puhemies! Uskon, että suomalaisten enemmistö yhtyy tässä vihreiden näkemykseen, että Fennovoimalle ja Rosatomille periaateluvan myöntäminen oli vakava virhe, ja se enemmistö eduskunnassa, joka muodostui kokoomuksen, keskustan, SDP:n ja perussuomalaisten kansanedustajista pääosin, tässä teki mielestäni virheen. Jos joku on sitä mieltä, että päätös oli väärä, niin sen voi edelleen sanoa. Jos on muuttanut mielipidettään, se on ihan rehellistä sekin — vastauksena edustaja Ihalaiselle.

Mutta nämä toistuvat laiminlyönnit ja viivästymiset ja puutteelliset raportoinnit, mistä edustaja Hassi puhui: Hallitus ei voi antaa sellaista signaalia, että hallitus aina omissa aikatauluissaan joustaa. Ne ovat eduskunnan määrittelemiä aikatauluja, ja Fennovoima on ilmoittanut, että se kykenee rakentamaan tämän ydinvoimalan tavalla, jonka se on luvannut. Mutta Säteilyturvakeskus on virallisissa lausunnoissaan epäillyt tätä kykyä, ja minä luotan kyllä voimakkaasti Säteilyturvakeskukseen, mutta jos hallitus omilla toimillaan aina itse osallistuu päätöksenteon viivästyttämiseen ja antaa lisäaikaa, niin silloin herää kysymys, onko hallitus tosissaan.

Pääministeri, te olette sanonut, että tässä hankkeessa ei ole mitään poliittista, mutta siltikin viime vuoden kesällä ministeri Rehn keskusteli tästä hankkeesta venäläisten kanssa. (Puhemies koputtaa) Miten tämä voi olla ei-poliittinen hanke teidän mielestänne, pääministeri?

Arvoisa puhemies! Tämä toimittajavalinta on yhtiön oma päätös. Sen mukaisesti sitten täällä ollaan käsitelty sitä lupaprosessia, ja se ei todellakaan ole meille millään tavalla poliittinen päätös, ei vähimmässäkään määrin. Se on yhtiön oma valinta, ja sen mukaisesti sitten tuota hanketta arvioidaan, ja niin kuin tässä on nyt jo kymmeniä kertoja todettu, turvallisuudesta piiruakaan tinkimättä. Siitä hallitus ei tule antamaan periksi, kun lopullista päätöstä sitten arvioidaan.

Arvoisa puhemies! Myös te-toimistot ovat viime vuosien aikana saaneet osansa valtion leikkauspolitiikasta. Kun resursseja on vähennetty, on tämä työttömän näkökulmasta tarkoittanut sitä, että on siirrytty käyttämään sähköisiä lomakkeita, on siirrytty puhelinyhteydenottoihin ja on joutunut jonottamaan jopa useita kuukausia tapaamiseen, jos sellaisen ylipäätänsä saa.

Tässä tilanteessa hallitus on nyt päättänyt pakottaa kaikki työttömät haastatteluihin kolmen kuukauden välein. Kaiken lisäksi tämä aiotaan tehdä ostamalla palveluita yksityisiltä firmoilta. (Eduskunnasta: Oho!) Tämä lisää byrokratiaa, te-toimistojen työtaakkaa ja työttömien kontrollointia. Arvoisa pääministeri, miksi hallitus aina etenee keppi, kontrolli ja pakko edellä, kun puhutaan työttömistä? Jos haluatte turvata työttömille henkilökohtaista palvelua, niin miksi ette vain turvaa te-toimistoille riittävät resurssit, jotta ne voivat taata ja tarjota haastattelun, kohtaamisen jokaiselle sitä haluavalle työttömälle (Puhemies koputtaa) viimeistään kolmen kuukauden kuluessa?

Puhemies Maria Lohela

Tämä kuuluu ministeri Lindströmin vastuulle.

Arvoisa rouva puhemies! Ihan totta, edustaja Andersson, aikaisempina vuosina aikaisemmat hallitukset ovat myös tehneet leikkauksia, te-toimistojen resursseja on vähennetty. Se on aivan totta, ja me tiedämme, että nyt kun ollaan esittämässä tätä kopin ottamista työttömistä elikkä siis haastatteluja, se tarvitsee lisää resursseja. Me olemme sen tunnistaneet. Sen takia olemme esittäneet tätä 17 miljoonan euron lisärahaa siihen, että niitä resursseja riittää tähän haastatteluun. Tiedostamme senkin, että naamasta naamaan tämä tulee olemaan aika lailla haastavaa. Sen takia se tekniikan käyttö ei saa olla mikään kummitus. Voidaan järjestää näitä haastatteluja, joiden tarkoitus ei ole sanktioida, vaan tarkoitus on ottaa siitä työttömästä koppi ja kysyä, miten menee, miten me voimme auttaa. Se on tämän koko asian ydin ja pointti. (Eduskunnasta: Hyvä! Erinomaista!)

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyyspoliittisissa linjauksissa kuitenkin myöskin linjattiin, että tätä sanktiopolitiikkaa tullaan tiukentamaan. Eli mikäli tarkoitus on vain ottaa koppia, niin miksi samanaikaisesti vahvistetaan tätä sanktiolinjaa?

Ministeri Lindström myöskin sanoo, että te-toimistoille tullaan suuntaamaan lisäresursseja. Kuitenkin ministeri Orpon budjettiesityksessä te-toimistojen toimintamenoja ollaan leikkaamassa. Haluan myös kysyä, kuinka iso osa tästä lisämäärärahasta nyt sitten suuntautuu näille yksityisille firmoille ja kuinka paljon tästä käytetään vahvistamaan te-toimistojen toimintaa.

Mielestäni tästä hallituksen koko työllisyyspolitiikasta paistaa läpi luottamuksen puute suomalaisiin työttömiin. Ilmeisesti tämän hallituksen ajatus on aidosti se, että suomalaisia työmarkkinoita ja työelämää vaivaa se, että ihmiset eivät haluaisi olla töissä, eikä se, että meillä on huutava pula vapaista työpaikoista.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Andersson on nyt kyllä aika lailla hukassa tämän asian kanssa, mutta onneksi meillä on tällainen tilaisuus, missä voidaan korjata näitä asioita. (Li Anderssonin välihuuto — Naurua)

Te sanotte, että kyseessä on luottamuksen puute. Se on juuri päinvastoin. Me haluamme luottaa näihin ihmisiin, ja kun tuossa sanoin, että näitten haastattelujen pointti ei ole sanktiot, haastattelujen pointti on ottaa siitä työttömästä koppi. Meillä on jo vuosia ollut vallalla käsitys, että ei häiritä niitä ihmisiä, kun ei ole mitä tarjota. Minä tiedän, että siellä toisessa päässä on ongelma, että mistä ne työpaikat. Sekin pitää hoitaa, ja sitä tämä hallitus tekee. Tässä on jo kyseessä se, että kun puhutaan tästä sanktiolinjasta, meillä on jo olemassa oleva lainsäädäntö, jota ei vain ole välttämättä noudatettu niin tiukasti kuin olisi ollut mahdollista.

Yksinkertaisesti: Jos olet passiivinen etkä halua ottaa työtä vastaan, tulee sanktio. Jos olet aktiivinen, sinut palkitaan.

Arvoisa puhemies! Tosiasiahan on, että jos olet aktiivinen, siinä tapauksessa se sanktio nyt ainakin varmasti tulee, minkä lisäksi sinä pääset sellaiseen kaavaketivoliin, josta ei ulospääsyä enää löydy. Työtön ei voi koskaan etukäteen suomalaisessa järjestelmässä tietää, jos hän ottaa pätkätyön vastaan, jos hän yrittää osa-aikaopiskella, jos hän on kansalaisaktiivinen, kuinka hänelle käy, koska meidän työttömyysturvajärjestelmä on niin monimutkainen, niin vaikeasti ennakoitavissa, että edes se työkkärin täti ei pysty tätä sinulle kertomaan. Ja sitä paitsi sinä et saa edes yhteyttä siihen, jotta sinä voisit kysyä.

Jos tässä tilanteessa se, mitä tarjotaan, on lisää kontrollia, niin, ministeri Lindström, se, että pakotetaan ihmisiä tapaamisiin, ei ole kopin ottamista. Se, että annetaan heille edes mahdollisuus tapaamisiin, mitä nyt ei anneta, olisi kopin ottamista. (Hälinää) Tässä tilanteessa ei voi muuta kuin kysyä, eikö olisi aika päästää työttömätkin mukaan normitalkoisiin, kun se kaikkia muita tuntuu koskevan.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kyseessä siis yksi toimenpide, tämä haastattelu, ja te vedätte siitä semmoisen johtopäätöksen, että meillä ei ole mitään muuta kuin tämmöistä tulossa. Tässä koko ajan on valtavasti toimenpiteitä, mistä ollaan jo päätetty, mitkä ovat putkessa, mitkä eivät vielä vaikuta. Ja sitten te väitätte, ettei tule mitään toimenpiteitä, positiivisia toimenpiteitä. Me haluamme muuttaa tämän järjettömän monimutkaisen suomalaisen työelämän lainsäädännön eli purkaa sääntelyä. Sen takia olen tullut kaapista ulos ja sanonut, että voisiko näitä lakeja, mitkä ovat nyt voimassa, tulkita jollakin toisella tavalla kuin mitä nyt tulkitaan. Auttaisiko se vapauttamaan tätä toimintaa työttömän eduksi? Hallitus tekee näitä toimenpiteitä työttömän eduksi, ei hänen kiusakseen.

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän hyvin tarpeen tehdä työllistämispolitiikasta nykyistä aktiivisempaa ja ymmärrän tarpeen ottaa työttömästä koppi. Tässä on kuitenkin kaksi ongelmaa. Yksikään suomalainen yrittäjä ei ota huonosti motivoitunutta työntekijää töihin, ja se toinen ongelma on työvoimavirkailijoiden määrä. Meillä on 370 000 työtöntä, virkailijoita 2 200, kun Ruotsissa on yli 14 000. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: miten tämä epäkohta aiotaan korjata?

Ja vielä yksi laskukaava. Sanoitte, että ensi vuodelle lisätään 17 miljoonalla työllistämisrahoja. Tälle vuodelle niitä kuitenkin leikattiin 50 miljoonalla. Ja minun vanhan laskuoppini mukaan, kun 50 miljoonaa otetaan ja 17 miljoonaa annetaan tilalle, ollaan vielä pahasti miinuksella. Miten tämä yhtälö hoidetaan, jotta työvoimavirkailijat eivät kaadu tähän järjestelmään?

Arvoisa rouva puhemies! Ihan totta, tämän koko kuvion yksi suuri huoli on se, miten tämä työvoimaviranomaiskenttä kestää tämän työmäärän. No, sen takia me tarvitsemme myös sitä ulkoistamista, mutta tässä ei ulkoisteta viranomaispäätöksiä, eli ne ovat edelleen siellä työvoimaviranomaisilla. Mutta nämä haastattelut, niitä voidaan ostaa. En näe siinä mitään ihmeellistä, että näin tehdään. Ja kuinka paljon niistä 17 miljoonasta menee sitten tänne, niin en pysty arvaamaan. Varmaan suurin osa menee sinne, koska me tiedämme, että resurssit ovat tiukat. Jo nyt työvoimaviranomaiset tekevät tosi kovilla töitä, ja tämä täytyy tehdä niin taitavasti kuin vain ikinä pystytään, ettei tähän päälle tule tämmöinen kuorma, koska tämähän on valtava haaste. Me tiedostamme, että tämä ei ole helppo juttu. Ei tämä ala huomenna, tämä täytyy suunnitella kunnolla. Eli tämä meidän ajatus on koko ajan se, että monimutkainen järjestelmä saadaan notkeammaksi niin, että ihmiset saadaan töihin ja työnteko on aina kannattavampaa kuin se, että ei tee töitä.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen yksi tärkeimpiä tehtäviä on saada työttömälle töitä. Ministeri Lindström on erinomaisesti kertonut, mistä tässä muutoksessa on kysymys. Työtön kohdataan nyt kolmen kuukauden välein ja hänelle tehdään henkilökohtainen työllistämissuunnitelma. Meillä on myöskin uusia työkaluja nyt pöydällä. Yksi suurimmista eroista Ruotsiin ja Tanskaan on meillä se, että palkkatukeen käytettävä rahamäärä on selvästi meillä pienempi kuin noilla naapurimailla. Nyt me tuomme tähän kaksi uutta työkalua, eli työttömän peruspäivärahaa voidaan käyttää palkkatukeen ja yrittäjän starttirahaan. Ja nyt neuvottelemme myöskin siitä, että myös ansiosidonnaista voisi jatkossa käyttää palkkatukena ja yrittäjän starttirahana. Tämä tuo myöskin uusia työkaluja siihen keskusteluun, joka käydään kolmen kuukauden välein työttömän kanssa.

Arvoisa puhemies! Minusta se on kannatettavaa, että työtön pääsee tapaamaan, olipa se sitten työvoimaneuvoja, virkailija tai vaikkapa yksityinen avuntuottaja. Tästä itse asiassa on huomauttanut myös oikeusasiamies, että työllistämissuunnitelmaan ei kaikilla ole pääsyä.

Mutta, arvon ministeri, meidän työvoimaneuvojamme sanoivat valiokunnan kuulemisessa, että meillä ei ole ollenkaan epätavanomaista, että yhdellä neuvojalla on tuhat asiakasta. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Kun te sanoitte äsken, että nämä haastattelut siirretään yksityiselle puolelle mutta viranomaispäätös tehdään täällä ministeriön puolella tai virkatyönä, niin kysyisin teiltä nyt, oletteko te valmis siihen, että tämä järjestelmä ei tuo uutta karenssikäytäntöä, vaan jos käytetään jotakin, niin käytetään meidän vanhaa järjestelmäämme, koska nyt on liikkeellä se viesti, että kolmen kuukauden välein voidaan myös alentaa työttömyysturvaa. Ja jos tuo päätös tehdään noiden yksityisten tekemien haastattelujen perusteella viranomaispäätöksenä, niin uskallanpa epäillä, että siinä eivät ihan kaikki kunniallisen viranomaistyön merkit täyty.

Arvoisa rouva puhemies! Täsmennän hiukan, koska olen itsekin kryptinen enkä ymmärrä omia puheitani. (Naurua)

Nämä haastattelut: Totta kai ne viranomaiset tekevät, jotka jo nyt sitä työtä tekevät, mutta tukena siinä ovat sitten nämä yksityiset palveluntuottajat. Eli eivät he korvaa tätä. Me tiedämme, että siellä on resurssipulaa, ja sitä resurssipulaa paikkaamaan aiotaan sitten palkata näitä ulkoistettuja palveluja. (Li Andersson: Sekin maksaa!) — Kyllä, se maksaa. Sinne on se 17 miljoonaa varattu. — Eli me tiedämme tämän haasteen. Me tiedämme, että jos me alamme yksi kerrallaan näitä ihmisiä haastattelemaan, se on mahdoton savotta. Eli sen takia me mietimme myös sitä, miten tekniikkaa voidaan hyödyntää, miten tämä tehdään käytännössä. Tämä on työn alla, tämä on vasta suunnittelussa. Ei tämä tule huomenna voimaan eikä ylihuomenna, tämä on suunnittelussa. (Tarja Filatov: Entäs se karenssi?)

Arvoisa puhemies! Nyt on hyvä katsoa myös tätä isoa kysymystä elikkä sitä, että kaikista oleellisintahan tietysti on löytää mahdollisimman monelle työkykyiselle työpaikka. Siitähän tässä kai loppupelissä on kysymys. Ja onhan siinä jo tehtykin paljon, josta ei kaikki vaikuta heti, vaan osa viiveellä, lähtien panostuksesta biotalouteen, kiky-sopimukseen, moniin uudistuksiin, mitä hallitus on tehnyt ja on edelleen tekemässä. Ja nyt, kun monen, monen vuoden jälkeen kesällä saatiin työttömyystilastot, joissa työttömyys oli vähentynyt, monen vuoden jälkeen ensimmäistä kertaa hyviä työttömyystilastoja — tai ei vieläkään hyviä mutta parempia, ensimmäisiä valomerkkejä siitä, (Välihuutoja vasemmalta) että käänne voi olla tapahtumassa, työttömyys voi olla lähdössä laskuun — kysynkin pääministeriltä, mikä teidän arvionne on: Onko tämä Suomi-laiva jo lähdössä parempaan suuntaan? Voiko siihen jo luottaa? Onko Suomi viimein lähdössä nousun tielle?

Arvoisa puhemies! Meillä on paljon hyviä merkkejä: Työttömyyden kasvu on pysähtynyt ja kääntynyt jopa hienoiseen laskuun. Työllisyysaste on parantunut jonkun verran siitä, kun hallitus aloitti työskentelynsä, noin puoli prosenttiyksikköä. Esimerkiksi rakennusalalla on kasvuennustetta tälle vuodelle jo nostettu, itse asiassa tuplattu, yli 6 prosenttiin, ja niin edespäin. Eli kotimainen kysyntä näyttäisi nyt vetävän ihan mukavasti.

Meillä on riskejäkin: meillä on maailmantalouden kasvussa haasteita, Britannian ero EU:sta tulee aiheuttamaan epävarmuutta maailmanmarkkinoille, eikä edelleenkään se meidän vienti vedä sillä tavalla kuin piti.

Eli meillä on positiivisia signaaleja ja on myöskin riskejä. Mutta näistä aineksista on kyllä hyvä rakentaa sitä, mitä hallitusohjelmaa tehtäessä määriteltiin.

Se on tässä positiivista, että se tilannekuva, (Puhemies koputtaa) mikä toukokuussa 2015 tehtiin, on edelleen sama ja niillä lääkkeillä voidaan mennä hyvin eteenpäin.

Värderade fru talman! Att höja sysselsättningen är faktiskt nu landets största bekymmer och samtidigt vår utmaning, och vi, alla partier, borde göra allt vad vi kan för att åstadkomma en flexiblare arbetsmarknad där de arbetssökande och arbetsplatserna möts.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden nostaminen on meidän tärkein kysymyksemme. Ainakin seitsemän puoluetta on sitä mieltä. Yksi hallituspuolue oli ilmeisesti sitä mieltä, että kielikokeilujen aikaansaanti on tärkeämpi, mutta kaikki muut seitsemän olivat Ilta-Sanomien mukaan sitä mieltä, että työllisyyden nostaminen on se tärkein asia. Nyt meillä on valtava kohtaanto-ongelma. Edelleen meillä on se tilanne, että ne työttömät, jotka ovat rekisterissä, ja ne avoimet työpaikat eivät kohtaa.

RKP on itse esittänyt omassa ryhmän kesäkokouksessaan kymmenen kohtaa työllisyyden parantamiseksi, ja yksi näistä on juuri se, että pitäisi myös saada yksityisiä työnvälityksiä nyt mukaan tähän julkiseen. Onko hallitus valmis ottamaan koppia näistä meidän esityksistämme? Ne kannattaisi lukea kunnolla, koska uskomme, että meilläkin on hyvää tarjottavaa (Puhemies koputtaa) nyt tähän problematiikkaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä työllisyys on myös perussuomalaisille tärkein haaste, ei siitä toista sanaa.

Mutta yksityinen ja julkinen työnvälitys: sehän on hallitusohjelmassa kirjattu tavoite, että näitä pyritään yhteensovittamaan ja otetaan molemmista puolista se hyvä, mikä siellä on olemassa. Me tarvitsemme niitä molempia. Kyllä me tätä ilman muuta peukutamme. Tätä työtä tehdään, ja tämä menee eteenpäin. Teidän ehdotuksenne kaikki luetaan. Olen sanonut, että sillä ei ole mitään väliä, mistä suunnasta ne hyvät ideat tulevat. Jos ne ovat vietävissä eteenpäin, niin ne viedään eteenpäin. (Vasemmalta: Aivan!)

Arvoisa rouva puhemies! Palaan tähän asiaan, peruskysymykseen, jonka edustaja Andersson nosti tästä, että työvoimatoimistot haastattelisivat työttömiä. Minun mielestäni tämä on yksi parhaita esityksiä, mitä tämä hallitus on tuonut, koska se on yksi parhaimmista keinoista saada myöskin työttömät ja sitten potentiaaliset työnantajat kohtaamaan toisiaan.

Voisitte vielä tutkia. Eräs konkreettinen esimerkki tästä: Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Korsnäsin kunnassa 90-luvun laman jälkeen tehtiin tällainen hanke, että kun työvoimatoimisto ja kurssikeskus, aikuiskoulutuskeskus, olivat melkein vierekkäin, niin palkattiin sinne kurssikeskukseen mies, joka seurasi niitä ihmisiä, jotka kävivät työvoimatoimistolla. Hän kutsui joka kerta sitten haastatteluun ja sanoi, että hän joko teki heistä yrittäjiä tai sitten löysi heille työpaikan. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten se voi toimia käytännössä, jos se hoidetaan hyvin. Kannustan hallitusta jatkamaan tätä.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustaja Östmanille rakentavasta lähestymisestä. Tämä on nimenomaan juuri se ajattelutapa, mitä hallitus ajattelee tästä, vaikka täältä tulee tietysti tätä ideologista väriä tähän keskusteluun. (Naurua)

Kyllähän tämä on kummallista, että kun esittää jotain, niin aina tulee epäilys, että tässä on joku ketunhäntä kainalossa. Tässä ei ole mitään muuta ketunhäntää kuin saada ihmiset töihin. Se ei ole ihmisten kiusaamista vaan heistä välittämistä, että otetaan heistä koppi, kuunnellaan, miten menee. Minä tiedän sen ongelman, että ei ole tarpeeksi avoimia työpaikkoja. Niitä ei ole tarpeeksi. Me tiedämme ja tunnustamme sen. Mutta tämä hallitusohjelma ja kaikki toimenpiteet, mitä työllisyyspaketeissa ja yrittäjyyspaketeissa on, tähtäävät yhdessä siihen, että saadaan se tavoite aikaiseksi. Sitä kohti mennään, ja siihen osana liittyy sitten tämä työttömän haastattelu. (Kimmo Kivelä: Asialinja!)

Arvoisa puhemies! On hyvä, että meillä on pieniä pilkahduksia positiiviseen suuntaan kotimarkkinoilla. Täytyy todeta, että edellinen hallitus satsasi maankäyttösopimusten kautta erityisesti pääkaupunkiseudun kunnille lisäpanostuksia, joilla nyt tällä hetkellä tämä kotimarkkina pikkusen näyttää paremmalta. Rakennusala erityisesti näyttää olevan se, joka hyötyi niistä päätöksistä, jotka silloin tehtiin.

Mutta, arvoisa puhemies, ne työttömät ihmiset ovat työttömiä, ja näitten ihmisten osalta (Välihuutoja) ongelmat ovat siinä, että täällä puhutaan ikään kuin kopittelusta, pallottelusta näitten ihmisten osalta. Haluan kysyä, arvoisa työministeri: miten määrittelette passiivisen työttömän ja miten määrittelette sitten, mitä ne sanktiot ovat hänen suhteensa?

Arvoisa rouva puhemies! Passiivinen työtön on sellainen, joka ei halua mennä töihin. Yksinkertaista. Häntä ei kiinnosta lähteä töihin, hän tekee jotakin muuta. Tässä ei ole kyse mistään ihmisten syyllistämisestä, ei työttömien syyllistämisestä, vaan siitä, että pyritään ottamaan näistä... Jos käytän sanaa "koppi", niin jälleen kerran se ei tarkoita sitä, että ihminen pannaan johonkin (Ben Zyskowicz: Koppiin!) koppiin piiloon, (Naurua) ei, vaan sitä, että hänestä kannetaan huolta, hänestä ollaan kiinnostuneita, kysytään, että "mitä sulle kuuluu", jos ei muuta. Ihminen kokee, että hän on mukana edes jollakin tavalla tässä järjestelmässä, kuten äsken sanoin. Minun mielestäni on kummallista se, että kun hallitus tietää ihan oikeasti, että meiltä puuttuu työpaikkoja, niin pitäisikös meidän olla sitten niin, että ei välitetä, ei olla kiinnostuneita. Tämä ajattelu pitää muuttaa. Se on välittämistä, kun haastatellaan ihmisiä. Se ei ole kuulustelua, eikä sen tavoite ole sanktiointi.

Arvoisa puhemies! Jos tarkoitus on ottaa työttömistä koppi, niin miksi hallitus ei sitten turvaa näitä haastatteluja vapaaehtoispohjalta kaikille niitä haluaville ja tarvitseville? (Hälinää) Ja jos tarkoitus on, niin kuin ministeri tässä nyt on linjannut, että halutaan tukea työttömiä, ottaa koppia, niin miksi ansiosidonnaista leikataan, miksi te leikkaatte työmarkkinatukea ja perustelette sitä sillä, että tämä kannustaa työttömiä hakeutumaan töihin? Kyllä siitä paistaa mielestäni läpi sellainen ajattelumalli, että ajatellaan, että suomalaiset työttömät eivät vain halua työllistyä.

Ja vielä viimeisenä kysymyksenä: jos tarkoitus on vähentää byrokratiaa, miksi hallitus tuo nämä yksityiset firmat mukaan, kun me tiedämme, että näitä viranomaistehtäviä ei voida niille kuitenkaan siirtää? Se tarkoittaa sitä, että paperityöbyrokratia kasvaa. Se tarkoittaa sitä, että tulee yksi toimija lisää. (Vasemmalta: Tuplatyö!)

Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt oli taas aika monta juttua yhtä aikaa, mutta sanotaan nyt näistä leikkauksista ensin, että me olemme monta kertaa niitä täällä perustelleet. Valtiontalouden kannalta täytyy tehdä ikäviäkin päätöksiä.

Mutta sitten se iso juttu, mitä tämä hallitus on uskaltanut lähteä viemään eteenpäin, mitä mikään aikaisempi hallitus ei ole syystä tai toisesta vienyt eteenpäin, on se, että ei enää loputtomasti lisätä valtion rahoja tähän työttömyyteen, vaan käytetään sitä olemassa olevaa rahaa fiksummalla tavalla, ja siitä, mitä pääministeri sanoi, työttömyysturvan aktiivikäyttö on ensimmäinen porras. (Vasemmalta: Kuka sen esitti?) Minä tiedän, että teillä on samanlainen ajattelu, mutta se maksaa enemmän kuin tämä, mitä me nyt teemme. (Välihuutoja vasemmalta) Teidän mallinne maksaa käsittääkseni yli 300 miljoonaa. (Pia Viitanen: Se tuottaa työpaikkoja ja sitä kautta tuo säästöjä!) — Mutta me pyrimme tekemään rakennemuutosta tähän työttömyyden hoitoon ja käyttämään näitä olemassa olevia rahoja fiksummalla tavalla kohdentamalla ne semmoisiin paikkoihin, missä niillä on enemmän vaikuttavuutta. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Ammatillinen koulutus puhuttaa taas. Ja tiedetään, että säästöt astuvat voimaan ensi vuonna, mutta sisällöstä ei ole selkeää tietoa vieläkään.

Många utbildningsanordnare har samarbetsförhandlat eller kommer att inleda samarbetsförhandlingar när man bereder 2017 års budget.

Kun tilanne on näin sekava, hankala ja taloudellisesti hyvin epävarma, niin miten hallitus aikoo varmistaa, että alueellinen saatavuus ja saavutettavuus turvataan mutta myös että pystymme jatkossakin hyvin monipuolisesti kouluttamaan ammatillisia osaajia, joita tarvitaan tähän maahan?

Arvoisa puhemies! Suora vastaus esitettyyn kysymykseen: hyvällä yhteistyöllä koulutuksen järjestäjien kanssa. Eli huono uutinen ammatillisen koulutuksen kentällä on se, että heikko taloustilanne näkyy myöskin siellä rahoituksessa. Hyvä uutinen on se, että teemme tällä hetkellä ammatilliseen koulutukseen ihan historiallista rakenneuudistusta, jossa uudistetaan käytännössä kaikki ammatillisen koulutuksen osat. Ja tällä ammatillisen koulutuksen reformilla — tällä sisällöllä nimenomaan — joka on hallituksen yksi kärkihankkeista, on erittäin laaja ammatillisen koulutuksen kentän tuki. Ja myöskin eduskunnan puolelta on useassa yhteydessä kehuttu, että tämä rakenteellinen uudistus tuo todella monia hyviä sisällöllisiä asioita ammatilliseen koulutukseen. Muun muassa kaivattua työpaikkaoppimista lisätään tuntuvasti, uusi koulutussopimusmalli tuo joustavia mahdollisuuksia oppia monipuolisemmissa oppimisympäristöissä myöskin työpaikoilla, sääntelyä puretaan, päällekkäisyyksiä puretaan ja sitä kautta haetaan niitä keinoja selvitä vaikeasta taloustilanteesta ja rakentaa tulevaisuuden ammatillista koulutusta, joka vastaa vahvemmin tulevaisuuden osaamistarpeisiin (Puhemies koputtaa) kuin meidän nykyinen, vähän vanhanaikainen järjestelmä.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! On todellakin hyvä, että uudistetaan myös tätä sisältöä, ja on minun mielestäni hyvin järkevää, että tunnustetaan sitä aikaisempaa osaamista ja hyödynnetään sitä. Mutta tämä tarkoittaa samalla, että tulee yhä enemmän tällaisia henkilökohtaisia opintopolkuja. Ja olemme sivistysvaliokunnassa aika monta kertaa keskustelleet siitä, miten turvataan jatkossa, että ne opiskelijat, jotka tarvitsevat sitä tukea ja lähiopetusta, todellakin saavat sitä myös jatkossa.

De innehållsmässiga reformerna är bra, men jag tycker det finns skäl till oro över hur man ska kunna trygga att alla de elever som behöver närundervisning för att komma vidare i sina studier ska få den här.

Joten, puhemies, kysyisin tästä: miten varmistetaan, että tästä uudesta järjestelmästä ei tule tällaista laillistettua heitteillejättöä?

Arvoisa puhemies! Ei tule. (Eduskunnasta: Hyvä!) Tämän järjestelmän perusperiaatteet ovat osaamisperusteisuus ja se, että järjestelmä on opiskelijalähtöinen. Eli rakennetaan yksilöllisiä polkuja juuri kyseisten opiskelijoiden ja tulevaisuuden työelämän tarpeiden mukaisesti muun muassa juuri mainitusti, elikkä aiemmin hankittu osaaminen. Ei ole mitään järkeä siinä, että aina aloitetaan alusta esimerkiksi aikuisten oppijoiden kohdalla, joilla on jo aiempaa kokemusta työelämästä ja aiempaa koulutusta, vaan että täydennetään sitä puutetta siinä osaamisessa mahdollisimman joustavalla tavalla, jotta päästään nopeasti jälleen esimerkiksi työelämään kiinni.

Tässä uudistuksessa keskeisiä asioita on myöskin se, että huomioidaan, että me olemme kaikki erilaisia oppijoita. Meillä on jokaisella oma tapamme oppia, ja tämä pitäisi paremmin ottaa meidän koulutusjärjestelmässä kautta linjan huomioon: että ne opiskelijat, jotka tarvitsevat enemmän tukea, sitä myöskin saavat, ja sitten taas ne opiskelijat, jotka voivat edetä nopeammin ja joilla on jo aiemmin hankittua osaamista, saavat myös mahdollisuuden siihen eivätkä turhaudu siellä opinnoissansa.

Eli täytyy sanoa, että vaikka taloustilanne (Puhemies koputtaa) on tiukka, olen erittäin innoissani tästä (Puhemies koputtaa) yhdestä meidän ihan historiallisimmasta koulutusreformista, (Puhemies: Aika!) jota tällä hetkellä tehdään.

Arvoisa puhemies! Olemme näillä kyselytunneilla paljon keskustelleet siitä, miten hallitus petti koulutuslupauksensa koskien niin korkea-astetta, lukiota kuin ammatillista koulutusta. Tämän ammatillisen koulutuksen rinnalla aivan liian vähälle huomiolle on jäänyt vapaan sivistystyön, kansansivistyksen rooli. Otan sen tämän ammatillisen koulutuksen rinnalle sen takia, että se on noussut meille sivistysvaliokunnan jäsenille lähetetyissä kirjeissä niin vahvasti esille, ja nimenomaan tämän kiky-sopimuksen kautta myöskin kansalais- ja työväenopistot, opintokeskukset, sivistysjärjestöt. Kansalais- ja työväenopistojen piirissä on 650 000 ihmistä vuodessa. Nyt heidän maksujaan joudutaan nostamaan ja karsimaan opiskelupaikkoja. Se on vastoin elin-ikäisen oppimisen ajatusta, joka liittyy myöskin tähän ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen. Mitä te, opetusministeri, ajattelette tehdä tämän vapaan sivistystyön, (Puhemies koputtaa) kansalais- ja työväenopistojen, hyväksi, jotta heille korvataan tämä nyt menetettävä 5 miljoonaa euroa?

Arvoisa puhemies! Vapaan sivistystyön kenttä on Suomessa todella hieno, ja se myöskin täyttää sitä tehtävää, että meillä Suomessa olisi mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Tämän hallituksen ohjelmassa ei ole vapaan sivistystyön kentälle leikkauksia — valitettavasti se kärsii kyllä edellisen kauden leikkauksista, jotka sitten tehtiin ihan eri ministereiden johdolla. (Jukka Gustafsson: Kirjeet kertovat ihan toista kiky-sopimuksesta!)

Mitä tulee tähän kehittämistyöhön, niin meidän täytyy entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen, minkälaisia mahdollisuuksia on uran aikana oppia uutta ja miten eri-ikäisillä ja eri elämäntilanteissa olevilla ihmisillä on mahdollisuus toimia. Ja tähän tullaan huomattavasti kiinnittämään kyllä huomiota myöskin opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta, (Vasemmalta: Ei tullut vastausta!) että tämä vapaan sivistystyön kenttä myöskin kehittyy tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jossa me kaikki nyt suomalaisessa yhteiskunnassa olemme.

Arvoisa rouva puhemies! Opetusministerin kauniit puheet ovat räikeässä ristiriidassa sen kanssa, mitä hallitus tosiasiassa on tekemässä. Jos esimerkiksi ajatellaan sitä, että te olette ensi vuonna leikkaamassa ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa, se tarkoittaa sitä, että käytännössä puhutaan esimerkiksi 18 000 opiskelupaikasta, puhutaan siitä, että kunnissa joudutaan sulkemaan oppilaitoksia, jotta nämä säästöt voidaan tehdä. On hyvin vaikea ymmärtää sitä, että te olette ensin tuomassa tämmöiset valtavat mekaaniset leikkaukset ja vasta sen jälkeen, seuraavana vuonna, aiotte tuoda lakiesityksiä, joilla sitten kehitetään ammatillista opetusta esimerkiksi siten, että yhdistetään opintoaloja. Eikö teidän kannattaisi tehdä toisin päin? Eli kerrankin koulutuksessa tekisitte niin, että kehittäisitte, hakisitte sitä kautta niitä tarvitsemianne säästöjä, jos niitä on pakko kohdistaa opetukseen, ettekä niin, (Puhemies koputtaa) että te leikkaatte koulutuksesta ja syötte tulevaisuuden meidän nuorisoltamme.

Arvoisa puhemies! On ihan tosiasia se, että tämä aikataulu on haastava, eli ensi vuonna astuvat voimaan nämä 190 miljoonan euron määrärahavähennykset ja sitten reformin aikataulu on se, että pyrimme saamaan sen lausunnoille mahdollisimman nopeasti, jotta se olisi sitten 2018 voimassa. Mutta tässä tilanteessa on annettu koulutuksen järjestäjille informaatiota ja otettu heidät mukaan tähän valmisteluun, että mihin suuntaan ollaan menossa, ja myöskin vapautta toimia ensi vuoden suhteen niillä parhailla mahdollisilla tavoilla paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Se, mistä kuitenkin pidetään kiinni aivan tiukasti, siis todella tiukasti, eikä tulla tinkimään pätkääkään, on se, että koulutustakuu Suomessa toteutuu eli se, että jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle nuorelle löytyy koulutuspaikka. Pidämme myöskin saavutettavuudesta kiinni eli siitä, että tosiasiallisesti jokainen nuori pääsee toisen asteen koulutukseen. Pyrimme myöskin vauhdittamaan, tai parantamaan, ammatillisen koulutuksen läpäisyä, joka on iso ongelma. Moni aloittaa koulutuksen mutta jättää sen eri syistä kesken, ja tähän pyritään nyt kiinnittämään huomiota muun muassa juuri lisäämällä työpaikkaoppimista, (Puhemies koputtaa) mikä on todettu aika tehokkaaksi keinoksi varsinkin Keski-Euroopan suunnalla.

Arvoisa puhemies! Keskustelu hallituksen ylisuurista leikkauksista koulutusalalla käy tosiaankin vilkkaana, ei pelkästään tässä salissa vaan myöskin muualla. On aivan selvää, että melkein yksimielinen joukko asiantuntijoita vastustaa näitä leikkauksia, viimeksi vaikkapa professorit Pohjola ja Korkman, jotka puhuivat Taloudenpuolustuskurssilla. Suomella ei ole varaa huonontaa koulutustasoa. Jokainen ymmärtää, että koulutuksen taso ei parane, jos resursseilta vedetään matto alta. On selvää, että Suomen on panostettava siihen, missä olemme hyviä, ja koulutus on aina ollut tällainen asia.

Joskus on sanottu,  että jos on kolme kansantaloustieteilijää samassa huoneessa,  niin huoneesta löytyy ainakin neljä eri näkemystä siitä, millä tavalla talouden ongelmat ratkais-taan. Nyt keskeisimmät asiantuntijat ovat kuitenkin samaa mieltä: hallitus on tekemässä historiallisen munauksen, kun edellytykset Suomen koulutustason parantamiseksi romute-taan näillä leikkauksilla. Kysynkin: kun nyt Suomen keskeisimmät asiantuntijat kerrankin ovat samaa mieltä tästä asiasta, niin aikooko hallitus kuunnella heitä ja faktojen perusteella tehdä järkeviä päätöksiä, purkaa nämä (Puhemies koputtaa) haitalliset koulutusleikkaukset?

Arvoisa puhemies! Tämä taloustilannehan on meillä täällä eduskunnassa hyvin tiedossa, ja se valitettavasti aiheuttaa sen, että me olemme todella hankalassa tilanteessa. Me joudumme tekemään leikkauksia lähestulkoon kaikilta elämän osa-alueilta, valitettavasti myöskin koulutuksesta, ja se on erittäin epäkiitollinen tehtävä myös opetusministerinä toimia tässä tilanteessa, (Eero Heinäluoma: Miten se veronalennus?) kun lähinnä on sitä eioota kaikille antaa. Mutta se, mitä tehdään tässä tilanteessa, on se, että pyritään kaikin mahdollisin tavoin turvaamaan koulutuksen ja tutkimuksen laatua. Minä uskon, että me kansakuntana, Suomena, korkean osaamisen kautta pystymme selviämään tästäkin vaikeasta tilanteesta ja rakentamaan tulevaisuuden koulutusjärjestelmää juuri näiden mainittujen rakenteellisten uudistusten kautta ja sillä suomalaisella osaamisella, joka on meidän vahvuutemme.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa altistuu päivittäin noin 750 000 ihmistä sisäilmaongelmille, ja näistä aiheutuvien terveyshaittojen kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa.

Perusopetuslain mukaan lapsella on oikeus terveelliseen oppimisympäristöön, mutta silti kouluissa ja päiväkodeissa altistuu päivittäin noin 250 000 lasta ja nuorta huonolle sisäilmalle. On odotettu ripeää suunnitelmaa terveyshaittojen vähentämiseksi ja valtiolta nopeaa tukea korjaamiseen ja rakentamiseen. Osaamista tulee parantaa niin terveys- kuin rakennusalalla.

Olisiko aika miettiä uudelleen julkista rakentamista uudesta näkökulmasta, ettei jatkuvasti rakenneta uusia sisäilmaongelmaisia tiloja? Hirsirakentamisella olisi hyötynä paitsi puhtaampi sisäilma myös merkittävät vaikutukset kansantalouteen. Ja kysyisinkin ministeri Tiilikaiselta: aikooko hallitus vauhdittaa pikaisesti sisäilmaongelmaisten tilojen korjaamista ja vauhdittaa puun, hirren, käyttämistä rakennusmateriaalina julkisissa rakennuksissa?

Arvoisa puhemies! Edustaja Tanus ottaa äärimmäisen tärkeän asian esille, koska lasten terveys ja työntekijöitten terveys julkisissa tiloissa on tärkeä juttu meidän tulevaisuuden kannalta. Paraikaa hallitus ja ympäristöministeriö valmistelevat lähes nollaenergiarakentamisen säädöksiä, ja tämän säädösvalmistelun yhteydessä haluan varmistaa sen, että esimerkiksi Pudasjärven hirsirakentamisen, joka tuottaa hyvää, viihtyisää ja terveellistä työympäristöä koululaisille ja oppilaille, kaltaisia mahdollisuuksia julkisessa rakentamisessa tulee olemaan jatkossakin — ja toivottavasti kasvavassa määrin.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Eräässä tapauksessa on selvinnyt, että kunta ei ole lainkaan valvonut koulun tai päiväkodin rakennusprojektia vaan valvonta on tapahtunut pääosin rakennusliikkeen omavalvontana. Mitä mieltä olette, ministeri Tiilikainen, olisiko rakennusvalvontaan syytä kiinnittää enemmän huomiota? Onko lainsäädännössä täsmennystarpeita?

Investoinnit esimerkiksi uusiin koulurakennuksiin, arvoisa puhemies, tai päiväkoteihin ovat ensinnäkin suuria investointeja kaikissa kunnissa ja kaupungeissa, ja ne ovat pitkäkestoisia investointeja. Uskon, että kaupunkien ja kuntien kannattaa kyllä paneutua siihen valvontaan, koska huolellinen valvonta varmistaa halutun lopputuloksen. Se on kohta, missä kuntien ei varmasti kannata tinkiä. Tämä rakennusvalvonta meillä on kuntien tai kuntien yhteistoiminta-alueitten vastuulla, ja niin tulee olemaan jatkossakin, mutta sitä ammattitaitoa kannattaa varmasti sillä puolen parantaa.

Mitä tulee edustajan aiempaan kysymykseen tästä mahdollisesta tukemisesta, niin nyt oikeastaan vastaukseni kaupungeille ja kunnille on, että ei kannata odottaa, josko jostain tulisi joku ropponen tukea, vaan terve sisäilma, lasten terveys, työntekijöitten terveys on niin tärkeä asia, että ei kun investoimaan. (Puhemies koputtaa) Nyt on oikea aika investoida.

Arvoisa puhemies! Oikeusvaltiossa turvapaikkamenettelyn tavoitteena ei voi olla kielteisten päätösten maksimoiminen vaan tosiseikkoihin perustuva yksilöllinen tulkinta. Vielä vuosi sitten Suomi oli maa, joka katsoi, että sotaa pakenevia irakilaisia tulisi suojella, ja antoi turvapaikan 84 prosentille hakijoista. Viime kuussa turvaa sai enää 15 prosenttia irakilaisista hakijoista. Tätä tiukennusta on perusteltu maalinjausten muutoksilla. Turvapaikkapäätöksiin vaikuttaville kiristyksille ei kuitenkaan löydy kunnollisia perusteita. Migrin johtajakaan ei osaa selittää asiaa tarkemmin. Te, pääministeri Sipilä, olette kiistänyt poliittisen ohjauksen. Samaan aikaan hallituspuolue perussuomalaisten edustajat ovat juhlineet linjauksia nimenomaan poliittisena voittonaan.

Kysynkin pääministeri Sipilältä: mitä aiotte tehdä selvittääksenne, onko Migriä ohjattu poliittisesti ja mihin tosiseikkoihin maalinjojen kiristys perustuu?

Puhemies Maria Lohela

Nyt ei ole vastuuministeri paikalla, mutta pääministeri Sipilä vastaa.

Arvoisa puhemies! Tämä Suomen turvapaikkapolitiikka ei ole enää linjassa muun Euroopan kanssa. (Hälinää) Euroopan maissa noin 64 prosenttia irakilaisista turvapaikanhakijoista saa kansainvälistä suojelua, Suomessa enää vain 15 prosenttia. Migrin johtajakaan ei osaa selittää, mistä nämä maalinjauksen tiukennukset johtuvat. Kiristyneiden turvapaikkalinjausten kritiikkiin on vastattu, että irakilaisia on vastoin YK:n pakolaisjärjestön suositusta ohjattu hakemaan turvapaikkaa oman maansa sisällä. Ruotsissa sisäistä pakoa sovelletaan harvemmin irakilaisiin, ja siellä noin puolet saa myönteisen päätöksen. Miksi Suomi toimii YK:n ohjeistusta vastaan?

Arvoisa puhemies! Tämä on jo selvitetty. Poliittista ohjausta ei ole tapahtunut, eikä se missään tapauksessa näin voi olla. Migri tekee olemassa olevaan lainsäädäntöön ja omaan harkintaansa perustuen päätökset, ja sitten turvapaikanhakijalla, joka saa kielteisen päätöksen, on tietysti oikeus valittaa siitä päätöksestä. Jos virhearvio on tapahtunut tai tilanne on muuttunut, niin päätös oikeusasteessa sitten voi muuttua, niin kuin nyt on tapahtunutkin, niin kuin pitääkin tapahtua, jos virhearviointeja on tapahtunut.

Puhemies Maria Lohela

Haluatteko, edustaja Mikkonen, esittää jatkokysymyksen? — Olkaa hyvä.