Suullinen kysymys pakottavan lainsäädännön valmistelusta (Jukka Gustafsson sd) | Suullinen kysymys  itsensä  työllistävien  työttömyysturvasta  (Outi  Alanko-Kahiluoto vihr) | Suullinen kysymys ylivelkaantumisen vähentämisestä (Hanna Sarkkinen vas) | Suullinen kysymys oleskeluluvan saaneiden kotouttamisesta (Carl Haglund r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Yhä enemmän alkaa tuntumaan siltä, että hallituksen toiminta rakentuu todella yhden kortin varaan. Lausuntokierroksella olevasta pakkolakipaketista on poistettu olennaisia EU- ja ihmisoikeussopimuksia koskevia asioita. Emme mielellämme nyt kysele uudestaan ja uudestaan pakkolakitilanteesta, mutta paitsi että pakkolait ovat väärää politiikkaa, ne loukkaavat vapaata sopimusvapautta ja ovat juridisestikin kyseenalaisia. Useat asiantuntijaprofessorit ovat paheksuneet valmistelua. Professori Tala kertoi Helsingin Sanomissa, ettei ole koskaan nähnyt vastaavaa. "Pimittäminen on varmaan suora termi tälle", hän totesi. Lainvalmisteluohjeiden mukaan kaikki olennaiset seikat pitää eritellä tarkasti ja huolellisesti ja näkyä hallituksen esityksissä.

Arvoisa puhemies! Te olette, ministeri Lindström, myös oikeusministeri ja vastaatte tämän hallituksen lainvalmistelun tasosta. (Puhemies koputtaa) Oletteko te työministerinä hyväksynyt tämän menettelyn?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakien valmistelu on tehty niin hyvin kuin tässä aikataulussa ikinä on pystytty tekemään. Mitään poliittista ohjausta tässä ei ole käytetty, ja tämä on täysin avointa toimintaa. Hallitus seisoo tämän esityksen takana.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! On nyt pakko lainata maan huippuasiantuntijoita. Lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinäsen mukaan "Pakkolakiasiassa näkyy selvästi poliittisen ohjauksen ongelmallisuus. Hyvän lainvalmistelun kriteereitä ei enää noudateta". Asian ydinkysymyshän on äärimmäisen vakava. Hallitus aikoo puuttua vapaaseen sopimusoikeuteen. Isompaa periaatteellista kysymystä on vaikea löytää. Siksi emme voi hyväksyä sitä, että mitä ilmeisimmin virkamiesten ei ole annettu tehdä työtään puolueettomasti virkavastuulla.

Arvoisa hallitus, tämän kokoluokan asiassa hallitus ei voi pelata upporikasta ja rutiköyhää. Osoittakaa nyt ajoissa malttia ja viisautta ja vetäkää henkselit pakkolakien ylle.

Arvoisa puhemies! Nyt olisi tarvetta tehdä ihan oikea ja kattava riskiarviointi. Mahdolliset pakkolait synnyttävät luottamuspulaa ja epävarmuutta ja tuovat ongelmia työmarkkinoille.

Kyllä, kysymys. — Eikö nyt ole viimeinen hetki? Tehkää oikea riskiarviointi.

Ministeri Lindström, oletteko valmis tekemään riskiarvioinnin?

Puhemies Maria Lohela

Nyt kysymykseen, edustaja Gustafsson.

Edustaja Gustafsson, kuka nyt vastaa? — Löysikö joku tästä kysymyksen?

Arvoisa rouva puhemies! Kuten totesin, TEMin virkamiehet ovat tehneet valmistelua virkavastuulla niin hyvin kuin näissä aikatauluissa on ikinä pystytty tekemään.

Mitä tulee nyt näitten lakien pois vetämiseen, mehän olemme kertoneet, miten tässä aiotaan toimia. Ovi on auki uusille esitykselle. Jos sellainen tulee, niin me olemme kertoneet, että silloin me vedämme nämä pakkolait pois.

Arvoisa puhemies! Hallitus perustelee heikompiosaisiin ja pienituloisiin kohdistuvia päätöksiään sillä, että näin on pakko tehdä, koska maa on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, ja sillä, että kaikkien on osallistuttava talouden tasapainottamistalkoisiin. Pakkolakipakettia hallitus kauppaa Suomen kilpailukyvyn parantamisella. Tämä on viemässä pienipalkkaisilta hoiva- ja palvelusektorin työntekijöiltä ison siivun palkasta pois.

Kysynkin pääministeri Sipilältä asiasta, josta olen saanut useita hämmentyneitä kansalaispalautteita viime aikoina. Kuinka voi olla niin, että samaan aikaan kun te olette viemässä tavallisilta suomalaisilta palkansaajilta osan palkasta pois ja perustelette näitä talouden tilanteella ja Suomen kilpailukyvyllä, niin te, pääministeri Sipilä, olette päättänyt nostaa oman avustajanne palkkaa noin 10 prosentilla eli 700 eurolla kuukaudessa? (Hälinää) Eikö teidän mielestänne kaikkien tulekaan (Puhemies koputtaa) osallistua näihin talkoisiin? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!)

Arvoisa puhemies! Kysymys oli nyt tästä lainvalmistelusta ja sen perustuslainmukaisuudesta.

Hallituksen velvollisuutena on myöskin perustuslain mukaan edistää työllisyyttä ja turvata hyvinvointipalvelut. Tähän kilpailukykylainsäädäntöpakettiin on jouduttu menemään sen takia, että työmarkkinajärjestöjen kanssa ei päästy siitä kesän ja syksyn aikana yksimielisyyteen. Sen tavoitteena on ainoastaan se, että me saisimme työttömille töitä.

Hallituksella on 110 000 uuden työpaikan tavoite ja työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Tämä koostuu — niin kuin moneen kertaan olen todennut, muun muassa melkein koko edellisen kyselytunnin tähän asiaan käyttänyt — kolmesta osasta: tästä kilpailukykyosuudesta, palkkamaltista ja sitten tuottavuutta edistävistä toimista. Näillä kolmella toimenpiteellä me aiomme kuroa umpeen sen kilpailukykyeron, minkä olemme menettäneet (Puhemies koputtaa) viimeisten vuosien aikana.

Arvoisa rouva puhemies! Perustuslakivaliokunta tässä muutama päivä sitten otti kantaa tähän lainvalmistelun laatuun, joka kävi ilmi myös oikeuskanslerin kertomuksesta. Sinänsä tässä pahassa sanassa, joka kuulostaa poliittiselta ohjaukselta, ongelma ei suinkaan ole se, että sitä käytetään — sitähän kuuluu käyttää — vaan sen oikea-aikaisuus on ongelma.

On olemassa hyvin tarkka, seikkaperäinen valtioneuvoston lainvalmistelijoiden tueksi laadittu lainvalmistelun prosessiopas, jossa kehotetaan riittävän aikaisessa vaiheessa antamaan tämä poliittinen ohjaus, mutta sen jälkeen antamaan lainvalmistelijoille rauha tehdä työnsä kunnolla, niin että tehdään riittävät vaikutusarviot, vaihtoehtojen selvitystyö, selvitetään oikeudelliset reunaehdot ja myös saatujen lausuntojen huomioon ottaminen. Kysyisinkin nyt hallitukselta: aiotteko jatkossa — tai mielellään vaikka huomisesta alkaen — ministeriössä kiinnittää entistä enemmän huomiota lainvalmistelun prosessioppaan noudattamiseen ja lausuntojen huomioon ottamiseen?

Arvoisa rouva puhemies! Kuten jo alussa sanoin, tämä on tehty niin hyvin kuin ikinä on pystytty tässä aikataulussa. (Touko Aalto: Ei ole pakko tässä ajassa!) Totta kai me kunnioitamme hyvää lainvalmistelua, se on aivan selvä asia.

Mitä tulee näitten lausuntojen huomioon ottamiseen, jos nyt puhutaan näistä pakkolaeista, niin niistähän ovat vasta tulleet nämä lausunnot. Niihin on tietenkin aivan liian aikaista ottaa kantaa ennen kuin niihin kunnolla perehdytään. Mutta niihin perehdytään. Ei hallitus suhtaudu niihin lainkaan yliolkaisesti. Ne lausunnot on sen takia pyydetty, että me näemme, mikä on tämän paketin kokonaisvaikutus ja mikä on sitten kanta niihin. Näihin suhtaudutaan vakavasti.

Arvoisa rouva puhemies! Muutama päivä sitten talouden arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo kirjoitti blogin tästä kilpailukykypaketista. Hän sanoi siinä blogissaan, että työllisyysvaikutukset tämän osalta ovat kyseenalaiset. Te puhutte 38 000 uudesta työpaikasta, mutta hän kirjoittaa, että vaikutus voi olla hyvin vähäinen. Se voi olla nolla, tai se voi olla negatiivinen.

Me olemme nähneet, että lainvalmistelu hallituksen osalta on ollut suhteellisen huonoa tähän asti, ja meillä on huoli siitä, että toivottavasti tämä ei jatku samalla tavalla. Tämä talouden arviointineuvostohan on valtioneuvoston asettama ulkopuolinen elin, joka tutkii hallituksen tekemiä taloudellisia päätöksiä. Miten aiotte reagoida talouden arviointineuvoston puheenjohtajan blogiin ja näkemyksiin? — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Tietenkin nämä työllisyysvaikutukset täsmentyvät sitten, kun tämä lainvalmistelu tässä etenee. Näitä vaikutuksia voivat tietenkin tässä vaiheessa arvioida kaikenlaiset asiantuntijat, ja en minä kyseenalaista tätäkään asiantuntemusta. (Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa) Mehän näemme sen sitten, mikä se lopullinen vaikutus on. Nämä on sillä arviolla tehty, minkä me olemme saaneet asiantuntijoiden näkemyksistä. Siihen nämä perustuvat. Eli ei näitä tämmöisiäkään arvioita ole mistään ilmasta vedetty, mitä hallitus on vienyt eteenpäin.

Arvoisa rouva puhemies! Myöskin Suomen Pankki luotettavana arvioijana on julkaissut vasta oman ennusteensa tulevasta kehityksestä. Siellä todetaan näin: "Suomessa työn hinta on noussut kauppakumppanimaiden keskiarvoon verrattuna nopeammin ja yritysten palkanmaksukyky kehittynyt heikommin erityisesti vuoden 2007 jälkeen. Vientialoilla tuotannon kannattavuus on huonontunut." Ja pääjohtaja Liikasen siteeraus: "Suomessa tarvitaan ratkaisuja, joiden avulla kustannuskilpailukyky paranee merkittävästi. Niin voidaan vahvistaa luottamusta ja kohentaa talouden kasvunäkymiä viennin ja investointien vahvistuessa."

Arvoisa rouva puhemies! Yksi osa tätä kilpailukykymme parantamista on myös paikallisen sopimisen uudistaminen ja sen lisääminen työpaikoilla, ja nyt haluaisin kysyä elinkeinoministeri Rehniltä hallituksen työllisyys- ja kilpailukykykärkihankkeista vastaavana ministerinä: Minkälaisen merkityksen näette tällä paikallisen sopimisen uudistamisella olevan? Minkälaisia vaikutuksia sillä voi parhaimmillaan olla meidän talouteemme? Ja toiseksi, onhan niin...

...että tämän lain valmistelussa tullaan huomioimaan se, (Naurua) että myös pienyritykset, jotka eivät ole järjestäytyneet, saavat vapauden sopia paikallisesti?

Puhemies Maria Lohela

Muistutan, että alkuperäinen kysymys oli tästä lainvalmistelusta, että sinne suuntaan.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajat! On tärkeää lainvalmistelun näkökulmasta, että hallitus tämänkin lain valmistelee hyvin perusteellisesti ja huolellisesti, ja sen takia hallitus päätti tiistaina perustaa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan paikallisen sopimisen edistämistä ja henkilöstön aseman vahvistamista yritysten päätöksenteossa koskevia lainsäädäntömuutoksia. Tällä on olennainen merkitys varsinkin pienempien yritysten työllistämiskyvylle, ja sen takia, kuten kysymyksessä viitattiin, järjestäytymättömät yritykset, jotka usein ovat pienempiä ja keskisuuria yrityksiä, pääsevät samalle viivalle järjestäytyneiden yritysten kanssa, kunhan täyttävät lainsäädännössä olevat edellytykset koskien henkilöstön asemaa, edustusta ja tiedonsaantia. Kaiken kaikkiaan tämän kantava tavoite on vahvistaa (Puhemies koputtaa) luottamusta työpaikoilla, uudistaa työmarkkinoiden toimintaa, jotta työpaikkoja voidaan pelastaa ja (Puhemies: Aika!) uusia työpaikkoja voi syntyä.

Arvoisa puhemies! Uskon, että kansalaisten keskuudessa on laajemminkin herännyt huoli tästä kysymyksestä, että hallitus on valmistelemassa todella isoja muutoksia ja pakkolakipaketilla heikennetään monien pienipalkkaisten, erityisesti naisvaltaisten alojen, julkisen sektorin lastenhoitajien ja sairaanhoitajien asemaa, ja ne vaikutusarvioinnit siitä, onko tästä ylipäätään hyötyä, ovat hyvin puutteellisia. Itse talousneuvoston puheenjohtaja kyseenalaistaa ne. Myöskään eläkeläisten köyhyydestä te ette olleet tehneet vaikutusarviointia ennen teidän päätöksiänne, ja vasta opposition tuotua laskelmia esille veditte pois tämän eläkeläisten asumistuen leikkauksen.

Arvoisa pääministeri, tähän liittyen herää huoli myös siitä, että te sanoitte A-studiossa, että kaiken maailman dosentit keksivät syitä, miksi asioita ei voi tehdä, ja aika moni — yhdistettynä vielä korkeakoululeikkauksiin, jotka ovat todella suuria — kokee, että tämä hallitus on tiedevastainen ja ei tee päätöksiään tietoon pohjautuen. Nyt teillä on tilaisuus, pääministeri, vastata tähän vakavaan huoleen, joka Suomen korkeakouluväen, asiantuntijoiden, professorien keskuudessa on, että ette suhtaudu tietoon (Puhemies koputtaa) vakavasti.

Arvoisa puhemies! Tietääkseni olen itse tuon talousneuvoston puheenjohtaja, (Naurua) ja haluan heti korjata, että en ole tällaista tietoa kyllä levittänyt. Tämä vain tiedoksi edustajalle. (Naurua)

Suomi on sellaisessa tilanteessa, että olemme jäämässä pahasti (Hälinää — Puhemies koputtaa) eurooppalaisesta junasta. Muissa maissa talous kasvaa. Oikeastaan voidaan puhua, että olemme suhdannehuipussa. Ruotsissa talous kasvaa 4 prosentin vauhdilla, Euroopassa on täystyöllisyys käytännössä useammassa maassa, Saksassa, Ruotsissa, USA on saavuttamassa tätä tilannetta. Tästä kyydistä ovat jääneet vain Kreikka ja Suomi. Monet kriisimaat ovat jo päässeet talouskasvun tilanteeseen. Meillä on vakava tilanne Suomessa, ja me tarvitsemme kaiken mahdollisen tiedon, kaikki mahdolliset toimet nyt siihen, että (Puhemies koputtaa) pääsemme takaisin tähän talouskasvun ja työllistämisen junaan.

Arvoisa puhemies! Te olette työministerinä valmistelemassa, ministeri Lindström, tätä pakkolakipakettia, jossa kiistatta on vaikeita kysymyksiä perusoikeuksien näkökulmasta. Lisäksi te olette oikeusministerinä antamassa lausuntoa tästä pakkolaista, nimenomaan perusoikeuksien näkökulmasta, ja tuo lausunto on hyvin niukka mutta jokseenkin kriittinen ja kiinnittää huomiota siihen, että noiden perusteluiden on oltava pätevät. Mutta myös oikeusministeriössä hyvän lainvalmistelun ohjeissa puhutaan siitä, että pitää tehdä sukupuolivaikutusten arviointi, jonka tausta on meidän tasa-arvolaissamme ja perustuslainkin yhdenvertaisuusperiaatteessa. Kun nyt tuossa laissa ei ole niitä vaikutuksia arvioitu eikä esimerkiksi oikeusministeriön lausunnossa ole kiinnitetty asiaan mitään huomiota, niin voitteko te tässä nyt luvata, että nuo sukupuolivaikutukset käydään perusteellisesti läpi — ei pelkästään sairauskarenssin kohdalla, jossa on sentään eroteltu, minkä verran nämä koskevat miehiä ja naisia, vaan kokonaisvaikutuksen näkökulmasta, koska se on se oleellisin (Puhemies koputtaa) kysymys? Miten nämä sinänsä yksittäiset asiat vaikuttavat yhdessä ihmisiin?

Arvoisa rouva puhemies! Se on ihan totta, että lausunto oli varsin niukka, mutta siinäkään ei ole käytetty mitään poliittista ohjausta. OM on antanut lausunnon näistä laeista, ja se on kriittinen.

Mitä tulee näihin sukupuolivaikutusarvioihin, niin tuossa alussa totesin, että meillä on ollut todella tiukka aikataulu. Siinä aikataulussa ollaan työskennelty ja tehty niin hyvää työtä kuin ikinä ollaan pystytty. (Eva Biaudet: Se ei riitä!) — Myönnän sen, että sukupuolivaikutusarvioinnissa on tiettyjä ongelmia, ja minä katson, mitä tälle asialle voidaan tehdä.

Puhemies Maria Lohela

Ja vielä yksi kysymys.

Arvoisa puhemies! Eivät nyt ihan hirveän vakuuttavilta vaikuta ministerien vastaukset. Minuunkin on oltu yhteydessä ja kannettu huolta siitä, onko hallituksella riittävää osaamista johtaa lainvalmistelua. Arvostan tietysti sitä, että työministeri Lindström tuossa äsken sanoi, että muun muassa sukupuolivaikutusten arvioinnissa on puutteita. Tämä pakkolaki iskee erityisesti naisiin, erityisesti pienituloisiin naisiin. Samaten on neljä professoria Helsingin Sanomissa todennut, että ei ole huomioitu tähän mennessä riittävästi EU-lainsäädäntöä ja EU:n oikeusvaltioperiaatteen mukaisia säännöksiä. Että eivät tässä sosialidemokraatit ja oppositio turhaan kiinnitä huomiota tähän pakkolainsäädäntöön. Kysymys kuuluu nyt, ministeri: Nyt teillä on mahdollisuus osoittaa johtajuutta. (Puhemies koputtaa) Ministerit Sipilä ja Stubb ajavat tätä kuin käärmettä pyssyyn. Perussuomalaiset voisivat osoittaa johtajuutta...

...ja perua tämän esityksen. Oletteko siihen valmis?

Puhemies Maria Lohela

Nyt on aika täynnä.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten äsken sanoin, niin teen sen, minkä ikinä pystyn, tämän asian eteen. Täällä muistaakseni pääministeri Sipilä, jos en väärin muista, on sanonut, vai oliko valtiovarainministeri Stubb, että näitä vaikutusarvioita tehdään. Sehän on täällä. Pääministeri on sanonut, ja kyllä minä nyt luotan pääministerin puheeseen, että näin tulee tapahtumaan. Näin.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tuonut eduskunnalle esityksen, jolla freelancerit ja muut itsensä työllistäjät määritellään lainsäädännössä yrittäjiksi. Valitettavasti lakia valmisteltaessa ei ole kuultu lainkaan itsensä työllistäviä, joita esitys koskee, edustavia järjestöjä. Ne ovatkin kritisoineet lakia voimakkaasti ja toivoneet, että se palautettaisiin uuteen valmisteluun.

Uuden lain on kuitenkin tarkoitus tulla voimaan jo parin viikon kuluttua, mutta tästä huolimatta valtakunnassa vallitsee täysi epäselvyys siitä, voiko freelancer luottaa jatkossa siihen, että hän tulee saamaan työttömyysturvaa tilanteessa, jossa hänen yrittäjyytensä on vain sivutoimista. Nimittäin silloin, jos henkilö tulkitaan päätoimiseksi yrittäjäksi, hänellä ei oikeutta ole tähän työttömyysturvaan. Eli kysymykseni kuuluu, tullaanko työ- ja elinkeinoministeriössä huolehtimaan siitä, että kahden viikon aikana ohjeistukset te-hallinnolle laitetaan (Puhemies koputtaa) siihen kuntoon, että jatkossa freelancerit voivat luottaa siihen, että tulevat oikeudenmukaisesti kohdelluiksi työttömyysturvassa.

Arvoisa rouva puhemies! Ihan totta, monesti viime kaudellakin itsekin kiinnitin huomiota näihin tulkintoihin, että ne ovat puutteellisia. Ja kyllä, tullaan ohjeistamaan niin selkeästi, että siinä soveltamisessa ei tule näitä ongelmia. Se lainsäädäntö on monimutkainen. Te-toimiston virkamiehellä voi usein olla vähän rohkeutta puuttua näihin asioihin ilman ministeriön kattavaa ohjeistusta erilaisista soveltamistilanteista ja tulkinnoista eri puolilla maata. Tähän tullaan kiinnittämään huomiota.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos, ministeri, hyvästä vastauksesta. Esimerkiksi Suomen Journalistiliitto toi esille valiokuntakuulemisessa sellaisen esimerkin, että itsensä työllistävä toimittaja oli tehnyt kuukaudessa vain kolmen tunnin ajan toimittajan työtä ja oli kuitenkin tullut tulkituksi päätoimiseksi yrittäjäksi. Tällaisia tapauksia on valitettavasti hyvin paljon, ja tästä syystä freelancerit usein eivät uskalla, jos ovat ansiosidonnaisella, ilmoittautua työttömäksi, koska pelkäävät menettävänsä työttömyysturvan.

Olette puhuneet paljon siitä, että Suomessa voitaisiin sosiaaliturvaa kehittää siihen suuntaan, että ihminen uskaltaisi siirtyä pelotta palkkatyöstä yrittäjyyteen ja päinvastoin ja sosiaaliturva seuraisi liukuvasti perässä. Mitä hallitus on tekemässä, jotta voitaisiin näin toimia? Meillähän itsensä työllistävien määrä jatkuvasti kasvaa, kun yritykset sanovat irti henkilöitä ja sitten palkkaavat nämä samat ihmiset toimeksiantosuhteessa takaisin. Olisi kuitenkin suotavaa, että meillä olisi semmoinen sosiaaliturva, (Puhemies koputtaa) joka kannustaisi työntekoon eikä päinvastoin.

Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja, tämä on erittäin oleellinen kysymys, ja tosiaan nyt tässä kun tämän teidän antamanne mietinnön valiokunnasta luin vastalauseineen kaikkineen ja sieltä nämä asiat, niin tosiaan te olitte nostaneet erinomaisen hyviä epäkohtia ja näitä asioita sieltä esiin, jotka ilman muuta täytyy tulevaisuudessa huomioida. Kiitän koko valiokuntaa siitä, että olette tehneet erinomaisen mietinnön. Mutta annan kiitosta myöskin vastalauseesta, voisiko sanoa, näin poikkeuksellisesti, koska siinä nousi esiin myöskin erittäin tärkeitä asioita siihen nähden, mihin suuntaan meidän täytyy kyetä sosiaaliturvaa viemään, koska tämä teidän huolenaiheenne on täysin aiheellinen. Nythän STM:ssä tehdään tätä sosiaaliturvajärjestelmän kokonaistarkastelua, ja aivan vilpittömästi sanon, että varmasti tulemme nämä asiat siellä huomioimaan.

Arvoisa puhemies! Tämä asettaa tämän ministeriön valmistelun tietysti jälleen vähän uuteen valoon: myös jopa opposition vastalauseet ovat tervetulleita hallitukselle. (Välihuutoja oikealta)

Tosiasia on, että tämä hallituksen esitys ei heikennä mutta ei parannakaan itsensä työllistävien asemaa. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Siltä osin ehkä toki parantaa, että mietinnön lausumassa velvoitetaan te-toimistoja ja työ- ja elinkeinoministeriötä saamaan aikaan nämä selkeät, oikeudenmukaiset ja yhdenmukaiset toimintatavat.

Itsensä työllistäjät ovat minulle läheisiä ihmisiä, ja siksi olen kärsinyt, kun tuhannet ovat olleet hädissään ja paniikissa, kun edustaja Alanko-Kahiluoto on blogissaan sanonut: "Esitys heikentää huomattavasti itsensä työllistäjien toimeentulon edellytyksiä ja uhkaa jättää freelancereina toimivat työttömyysturvan ulkopuolelle." Tämän väärän todistuksen ansiosta tuhannet ihmiset ovat hädissään ottaneet yhteyttä, he ovat huolissaan omasta tulevaisuudestaan ja toimeentulostaan. Tällainen on vastuutonta politikointia.

Kysyn kuitenkin siis ministeri Lindströmiltä tai ministeri Mäntylältä: voidaanko laissa määritellä selkeästi, mitä on päätoiminen ja mitä on sivutoiminen yrittäjyys?

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt se ydinkysymys. Tämän hallituksen esityksen tarkoitus ja tavoite ei ollut ottaa kantaa nyt nimenomaan tähän pää- ja sivutoimisuuden käsitteiden ongelmallisuuteen, mutta viimeksi vuonna 2012 muistaakseni on käsitelty sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tätä... Nyt en muista, jotta en anna väärää todistusta, mutta muistelen, että se oli vuonna 2012. Silloin tosiaan siihen valiokunta ei ottanut minkäänlaista selkeää kannanottoa, mutta on ihan päivänselvä asia, että tämän päivän työmarkkinoilla ja tämän päivän työmarkkinoiden muutoksessa kyllä tähän on varmasti meidän löydettävä selkeät käsitteet, mitä on päätoimisuus ja mitä on sivutoiminen työn tekeminen, jotta me pystymme ihmisiä kannustamaan siihen työn vastaanottamiseen tilanteessa kuin tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Työttömyysturvalain tulkinnat yrittäjän, poikkeusyrittäjän ja yrittäjän perheenjäsenen osalta ovat sekavia ja usein hyvin epäoikeudenmukaisia, ja monet henkilöt kuitenkin ovat palkansaajien ja yrittäjän välitilassa. Eikö kuitenkin olisi parempi, että henkilö voisi saada osan toimeentulostaan omasta toiminnastaan ja osan jostain muusta kuin että hänet pakotetaan kokonaan työttömäksi? Tämä esitys vääjäämättä tulee johtamaan monen kohdalla mielivaltaan, sillä on aivan varmaa, että epäselvä lainsäädäntö johtaa äärimmäiseen tiukkaan viranomaistulkintaan, -määräykseen ja -ohjeeseen.

Arvoisa rouva puhemies! Minun käsittääkseni tässä laissa muuttuu vain yksi asia ja sivutoimisen toiminnan arvioimisessa sovelletaan edelleen samaa pykälää kuin nyt. Jos se toiminta on sivutoimista eikä olosuhteissa tapahdu mitään muutoksia, niin se on sivutoimista myös jatkossa ja henkilö voi nauttia soviteltua päivärahaa. Työttömyysturva säilyy muutoksessa, eli työntekijän työttömyysturvalle ei tapahdu mitään. Minä ymmärrän kyllä tämän, tämä on todella vaikea määritellä eksaktisti, kuka on sitten yrittäjä ja kuka on työntekijä, eli tämä on vaikeaa. Me tarvitsemme sen takia hyvää ja perusteellista ohjeistusta, mutta onko olemassa täydellistä — siihen en tietenkään uskalla lähteä, että semmoista voin luvata. Mutta parhaamme teemme ja ohjeistamme te-keskukset niin hyvin kuin ikinä voimme.

Arvoisa rouva puhemies! Olen hieman yllättynyt tässä siitä, että eilen moitittiin, että oppositiota ei aina kuunnella, kun oli tämä työllisyysvälikysymys. No, sitten edustaja Heinäluoma ilmoitti jossakin vaiheessa, kun täältä tuli erilaisia vastauksia, että hyvä, että kuunnellaan ja että täällä kannattaa istua. Ja tänään edustaja Harakka ilmoittaa, että se on huolestuttavaa, että oppositiota kuullaan. (Naurua) Että jotenkin minusta on hyvä, että täällä kaikkia kuullaan, mutta koetetaan nyt olla jotenkin johdonmukaisia — että haluatteko te tulla kuulluksi vai ettekö te halua? Me hallituspuolueet mielellämme kuulemme teitä. (Eduskunnasta: Kysymys!) — Minä vaikka kysyn sitten, että kuunteleeko hallitus oppositiota. (Naurua)

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että tämä asia nousi tässä esille. Ehkä viestinä on hallitukselle se, että kulttuurialan kuuleminen tämän lain valmistelussa jäi sillä tavalla vajavaiseksi, että tästä on hyvä ottaa koppia. Me valiokunnassa kuulimme asiantuntijoita: esimerkiksi Journalistiliiton lakimies totesi, että tämä lakiesitys 94 ei muuta heidän freelancereidensa asemaa suuntaan eikä toiseen, päinvastoin kuin mitä esimerkiksi vihreät esittävät. Mutta he toteavat, että kiitos sosiaali- ja terveysvaliokunnalle niistä lausumista, jotka teimme, ja todellakin edellytämme, että nyt ne te-keskusten ohjeet sellaiseen kuntoon, että ihmisten kohtelu on oikeudenmukaista ja tasapuolista. Toivon vielä, että vastaava ministeri toteaa, että te olette lukeneet nämä lausumat — jotka ovat muuten käsittelyssä tänä iltana — ja lupaatte tehdä ne ohjeet. Ja myös tuli vähän viestiä sinne hallitukselle, että katsoisitte vielä kerran sosiaaliturvaa, että kaikkien työllistyminen olisi kannattavaa. Toivon, että tähän myös ministeri vielä vastaa. Olen erittäin pahoillani, että väärää tietoa on levitetty erityisesti vihreiden toimesta tästä hallituksen esityksestä. Ja kiitos sosialidemokraateille, jotka olivat mukana hallituksen esityksen... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Arvoisa puhemies! Tästä valmistelusta ja näistä lausunnoista sen verran, että tosiaan me olemme katsoneet, että kun ne eivät liity suoranaisesti tähän hallituksen esitykseen, niin ei ole katsottu siinä mielessä tarpeelliseksi lähteä niitä silloin pyytämään, mutta kuten sanottua, ne ovat erittäin arvokkaita jatkotyötä varten, ja olen ihan vilpittömän tyytyväinen, että niitä kuulemisia on ollut. Siellä on paljon sellaisia kannanottoja, joista varmasti jatkotyössä on hyötyä. Te olette tehneet hyvät lausumaesitykset tähän, ne olen lukenut ja katsonut, ja niiden taakse on erittäin helppo mennä. Ja vielä kerran toistan tämän, että sosiaaliturva ilman muuta — STM:ssä tehdään koko ajan töitä sen eteen, että me selkiytämme sen nimenomaan niin, että työn tekeminen ja sen vastaanottaminen on aina kannattavaa, on sitten freelancer tai mikä tahansa alan edustaja ja ammattilainen.

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Lindström vielä.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Sarkomaalle: Kyllä, ohjeistus tapahtuu. Kokoonnumme vaikka yhteisen lukulampun ja suurennuslasin kanssa katsomaan nämä lausunnot, ja sitten ohjeistetaan, ja tällä mennään eteenpäin.

Puhemies Maria Lohela

Viimeinen kysymys tähän aiheeseen.

Arvoisa rouva puhemies! Olen hyvin pahoillani siitä, että jälleen tässä salissa kokoomuksen suunnasta annetaan väärää todistusta muista puolueista. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) Kehotan teitä lukemaan asiantuntijalausunnot, jotka ovat julkisia ja eduskunnan sivuilla. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön sosiaaliturvaosasto antoi meidän valiokunnallemme lausunnon, joka oli hyvin kriittinen ja jossa todettiin, että tämä lakiesitys vaarantaa itsensä työllistävien taide- ja kulttuurialan työntekijöiden mahdollisuuden saada työttömyysturvaa. Samalla linjalla olivat kaikki kulttuurijärjestöt, myös Suomen Journalistiliitto on antanut tämäntyyppisen lausunnon, samoin Opettajien Työttömyyskassa, Yleinen työttömyyskassa ja niin edelleen — näitä tahoja on hyvin paljon.

Kiitän ministeri Mäntylää sen sijaan hyvin asiallisesta vastauksesta, samoin työministeri Lindströmiä. Olin hyvin iloinen kuullessani, että olette lukeneet meidän vastalauseemme ja siihen sisältyvät lausumaehdotukset. Uskon, että teilläkin on (Puhemies koputtaa) vilpitön pyrkimys...

...parantaa itsensä työllistävien...

...sosiaaliturvaa. — Kysyisin, otatteko nyt, kun ohjeistusta valmistellaan, siihen on enää kaksi viikkoa aikaa, järjestöt mukaan tekemään näitä ohjeistuksia.

Puhemies Maria Lohela

Onko kysymystä?

Arvoisa rouva puhemies! Totean hyvin lyhyesti sen, minkä tässä totesin aiemminkin: Tämä tarvitsee hyvää ohjeistusta. Suhtaudutaan tähän vakavasti, teidän lausuntonne luetaan ja siitä lähdetään eteenpäin. Tämä asia on varmaan tällä selvä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Maksuhäiriömerkinnät ja ylivelkaantuminen ovat lisääntyneet Suomessa huolestuttavasti. Maksuhäiriöisiä on tällä hetkellä jo yli 370 000 eli 8,5 prosenttia aikuisväestöstä. Syitä ylivelkaantumiseen on monia. Suuria riskitekijöitä ovat esimerkiksi erot, sairaudet ja erityisesti työttömyys.

Maksuhäiriömerkinnät vaikeuttavat elämää monella tavalla. Merkintä estää asuntolainan, kotivakuutuksen ja luottokortin saamisen. Se vaikeuttaa vuokra-asunnon ja matkapuhelinliittymän saamista ja jopa työpaikan saamista. Ylivelkaantuminen ja maksuhäiriömerkintä on myös työllistymisen este, kun työtä ei välttämättä kannata ottaa vastaan palkan mennessä ulosottomenoihin.

Ylivelkaantuminen syrjäyttää ihmisiä ja tuottaa myös kansantaloudellisia ongelmia. Viime kaudella suitsittiin pikavippejä. Se oli hyvä askel eteenpäin muttei yksin vielä riitä. Kysyisinkin hallitukselta: mitä aiotaan tehdä, jotta ylivelkaantumista saataisiin vähenemään?

Arvoisa rouva puhemies! Yksityishenkilöiden velkakierteeseen joutumista on pyritty ehkäisemään muun muassa seuraavilla lainsäädännöllisillä toimenpiteillä: Yksinkertaisissa velka-asioissa rajoitettiin vuonna 12 velkojan mahdollisuutta periä velalliselta oikeudenkäyntikuluja ja toisaalta näille pikavipeille, pienlainoille, asetettiin kesäkuussa 13 korkokatto. Alle 2 000 euron lainoilla vuosikorko saa olla siis 50,5 prosenttia. Vuoden 15 alusta velkajärjestelyyn pääsyä helpotettiin erityisesti työttömien, nuorten ja ikääntyneiden sekä yrittäjien osalta. Velan lopullisesta vanhentumisesta säädettiin 08.

Kyllä nämä huolet on tietenkin otettu vakavasti ja oikeusministeriössä näitä asioita nyt sitten selvitetään, mitä näille asioille voidaan jatkossa tehdä. Mitään konkreettista esitystä minulla tällä hetkellä ei ole teille kertoa.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Ihan totta, näitten vähävaraisten ylivelkaantumista, siis joutumista velkakierteeseen ja sitä kautta syrjäytymistä, pyritään siis ehkäisemään tällä sosiaalisella luototuksella muun muassa. Tällä hetkellä noin 30 kuntaa myöntää vähävaraisille asukkaille sosiaalisia luottoja. STM:n, OM:n ja TEMin toimeksiannosta on laadittu selvitys sosiaalisen luototuksen kehittämisestä.

Näistä kaikista edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta niitä maksuhäiriömerkintöjä on Suomen Asiakastiedon tuoreiden tilastojen mukaan lähes 370 000 henkilöllä ja varsinkin nuoremmissa ikäluokissa tämä on vain lisääntynyt. Ulosotossa olevien velallisten määrä on vuonna 14 pysynyt ennallaan mutta ulosottoon päätyneiden asioiden määrä on vähentynyt.

Nämä ovat tietysti isoja asioita, ja näihin täytyy suhtautua suurella vakavuudella, ja totta kai tässä nyt etsitään kaiken muun kiireen keskellä mahdollisuuksia puuttua myös näihin ongelmiin.

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Mäntylä lyhyesti täydentää.

Ihan lyhyesti, juu, arvoisa puhemies! Tosiaan, koska Kela kuuluu sinne oman ministeriöni alle, niin halusin pyytää tähän myöskin vastauspuheenvuoron.

Tämä asia on erittäin vakava, ja siitä on tullut paljon palautetta viime keväästä alkaen, kun tämmöinen linjanveto on tehty. Kyllä tästä tulen itse henkilökohtaisesti jatkossakin käymään keskusteluja, onko tämä oikeudenmukainen tapa viedä tätä asiaa eteenpäin. Tietysti meillä on myöskin Kelan valtuutettuja, jotka sitten omalta osaltaan voivat sitä asiaa ilman muuta edistää. Mutta kyllä olen tämän ainakin itse ministerinä ottanut Kelan suhteen ja suuntaan erittäin vakavasti.

Värderade fru talman! Det är alldeles sant som här har kommit fram att det gjordes mycket förra perioden. Bland annat fick vi en strängare snabblånelagstiftning. Vi förbättrade också möjligheten för småföretagare att få skuldsanering och så vidare.

Mutta on ilman muuta selvää, että koko ajan pitää tehdä töitä nyt tälläkin saralla, ja on hyvin huolestuttavaa, että tämä velkaantuminen edelleen jatkuu suomalaisten kesken. Yksi ryhmä, joka on ollut varsin altis joutumaan velkakierteeseen, on nuoret miehet. Onko hallitus kiinnittänyt tähän nyt varsinaisesti huomiota, ja minkälaisiin toimenpiteisiin ollaan ryhtymässä? Tässä puhuttiin sosiaalisesta luototuksesta ja se työryhmä pystytettiin viime hallituskaudella. Mikä on myös sitten sen työryhmän aikataulu, koska se saa ehdotuksensa valmiiksi, ja luuleeko hallitus, että tällä kaudella saatte esityksen siitä sosiaalisesta luototuksesta tänne eduskuntaan?

Arvoisa rouva puhemies! Aikataulusta en osaa sanoa, sen tunnustan rehellisesti, mutta selvitän sen teille, mikä se on. Totta kai tätä pitää pyrkiä potkimaan eteenpäin monen muun ison asian ohella, eli tähän suhtaudutaan totta kai vakavasti, ja varsinkaan tähän nuorten velkaantumiseen ei millään tavalla voi yliolkaisesti suhtautua. Minuunkin ovat ottaneet yhteyttä monet ihmiset, jotka ovat ylivelkaantuneita, jotka ovat joutuneet vakavaan kierteeseen, ja mietitään sitten toimenpiteitä, mitä voidaan tehdä. Se on sitten isompi talkoo miettiä, mitä ne konkreettisesti ovat, mitä tarvitsee lainsäädännölle tehdä. Eli kaikki tämä työ on tällä hetkellä kesken, mutta ei mitenkään unohdettu. Eli asioita totta kai viedään eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Suomen puutteellisen luottojärjestelmän ongelma näkyy erityisesti siinä, että samoille henkilöille pääsee todellakin kertymään kymmeniä ellei jopa satoja merkintöjä yhä uusista luotoista yhden vuoden aikana. Keskimäärin maksuhäiriöisellä voi olla jopa 17 merkintää.

Tämän ongelman ratkaisemiseksi likipitäen kaikki kotimaiset luottoalan ammattilaiset ovat ehdottaneet positiivisen luottorekisterin luomista Suomeen. Yksinkertaisimmillaan kyse olisi rekisteristä, joka sisältäisi avoinna olevat lainasaldot kaikista kuluttajan lainavastuista. Tällä hetkellä vastaavanlainen positiivinen rekisteri on käytössä lähes kaikissa EU-maissa. Kysyisinkin ministeriltä: onko Suomessa valmiutta ottaa positiivinen luottorekisteri käyttöön?

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy tunnustaa, että nyt mentiin alueelle, josta ei minulla ole vielä niin vankkaa tietoa, että osaisin tähän vastata. Mutta otetaan tämä niin sanotusti muistipaikkaan ja selvitetään hallituksen sisällä, onko tällaiselle käyttöä, ja jos on, niin sitten me toki viemme sitä eteenpäin. Hyvä idea.

Arvoisa puhemies! Tässä ministeri Lindström kertoi hyvin niistä toimista, joita viime hallituskaudella tehtiin tämän asian eteen. Kiinnittäisin huomiota nyt erityisesti velkaneuvontaan. Sehän on pääosin kuntien vastuulla, ja me tiedämme hyvin, että kaikilla kunnilla ei ole hyviä resursseja hoitaa sitä. Kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta velkaneuvonta koko maassa ei ole yhdenvertaisella tasolla. Sen vuoksi ajatus siitä, että tämä valtiollistetaan, siirretään valtion tehtäväksi, olisi erittäin tärkeä, koska se palauttaisi tämän velkaneuvonnan myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta koko maan asukkaitten ulottuville. Oletteko valmiita tätä ajatusta, jota viime kaudellakin mietittiin, viemään eteenpäin?

Arvoisa rouva puhemies! Totta kai tämmöisiä rakentavia ajatuksia on. Näihin on syytä suhtautua vakavasti. Itse asiassa tässä on vähän sama ongelma kuin työllisyyden hoidossa, työttömyyden hoidossa ja näissä tulkinnoissa, saadaanko tasapuolista palvelua joka puolella maata. Velkaneuvonta on asia, jossa pitää olla tasapuoliset systeemit joka puolella yhdenvertaisella tasolla, niin kuin viittasitte. Kyllä minä olen valmis tätä asiaa tutkimaan, ja sitten sen jälkeen tehdään johtopäätöksiä tästä tekemästänne ajatuksesta.

Arvoisa rouva puhemies! Luottotietojen menetys tarkoittaa Suomessa useasti niin laajaa yhteiskunnan järjestelmien ulkopuolelle joutumista, että voidaan puhua kansalaisoikeuksien menetyksestä. Esimerkiksi pankkitunnuksien saaminen voi olla hankalaa, vaikka moniin viranomaisjärjestelmiin kirjautuminen edellyttää sähköistä tunnistautumista. Samalla tavoin kotivakuutus voi olla aivan mahdoton, vaikka periaatteessa se olisi hyvin järjestettävissä esimerkiksi etukäteismaksujen kautta. Ilman kotivakuutusta et voi saada vuokra-asuntoa yksityisiltä markkinoilta, jotka käytännössä ovat isoissa kaupungeissa ainoita sellaisia vuokraajia, joilta nopeasti asunnon voisi saada. Kodittomuus, Kelassa asiointi, työkkärissä asiointi — kaikki nämä vaarantuvat, jos sinulta menevät luottotiedot. Emmekö me kuitenkin voisi päästä sellaiseen järjestelmään, jossa edes ne ihan elämän perustoiminnot olisivat mahdollisia myös ihmisille, joilla luottotiedot eivät ole kunnossa?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on tietysti semmoinen kysymys, mikä on ajankohtainen siinäkin mielessä, että kun meillä on tämä turvapaikkakriisi käsissä ja monilla ihmisillä, maahanmuuttajilla, ei ole tätä henkilökorttia, he eivät saa sitten pankkitunnuksia, he eivät pysty hoitamaan asioitaan. Sama koskee ihan kantasuomalaisia, jotka ovat menettäneet luottotietonsa. Tämä, voisiko sitä rajoitusta muuttaa näitten tärkeimpien asioitten osalta edelleen, että he pystyisivät hoitamaan asioita ja viemään niitä eteenpäin, on kyllä ihan vakavasti pohdittava asia. Minä en nyt tässä tällä istumalla lupaa mitään muuta kuin selvittää tämän mahdollisuuden.

Arvoisa rouva puhemies, fru talman! Hallitus esitteli tällä viikolla turvapaikkapoliittisen ohjelmansa. Yksi näistä muutoksista, mitä on vireillä, on se, että muutetaan oleskelulupakäytäntöjä niin, että vastaisuudessa voidaan ottaa tarkasteluun henkilön oleskelulupa, joka on jo kertaalleen myönnetty, ja tämä siis aika usein. Tämä ei tunnu oikein järkevältä, koska näkisin, että on selvää, että siinä vaiheessa, kun henkilö on saanut oleskeluluvan, hänen kotouttamiseensa pitää panostaa. Pitää varmistaa, että henkilö oppii kieliä ja pääsee töihin, pääsee opiskelemaan ja sitä kautta jää osaksi meidän yhteiskuntaamme. Jos hallituksen suunnitelmat nyt toteutuvat, niin annetaan semmoinen signaali, että aina säännöllisin vuorovälein katsotaan, voidaanko sinut lähettää takaisin alkuperäiseen kotimaahasi. Kysyisin arvoisalta ministeriltä, onko tässä nyt mitään järkeä. Onko tämä toimiva kotouttamistoimenpide?

Arvoisa puhemies! Tämä turvapaikkatilanne, missä Suomi on, vaatii näiden meidän kaikkien kriteerien ja toimintatapojen läpikäymistä, ja kyllä tässä tilanteessa meidän täytyy myöskin tiukentaa monia meidän käytäntöjä, jotta me selviämme tästä ja meillä riittää voimavaroja niiden henkilöiden auttamiseen, jotka ovat todellisen avun tarpeessa.

Me emme itse asiassa tässä ole juurikaan muuttaneet nykyistä käytäntöä, vaan me teemme sen selkeämmäksi. Me olemme myöntäneet ennenkin turvapaikat pääosin nelivuotisina, mutta nyt tehdään selkeämmäksi se käytäntö, (Eva Biaudet’n välihuuto) että tämä turvapaikan tarve on se ensisijainen lähtökohta. Me puolen vuoden välein, niin kuin Maahanmuuttovirasto tekee normaalistikin, tarkistamme lähtömaan turvallisuustilanteen. Jos se on oleellisesti parantunut, niin tuolta alueelta olevien henkilöiden turvapaikkapäätökset otetaan uudelleen käsittelyyn henkilökohtaisesti, koska jokainen käsitellään henkilökohtaisesti, ja jos tilanne sen sallii, niin heidät silloin voidaan palauttaa kotimaahansa. Eli tämä turvapaikka on se peruslähtökohta, (Puhemies koputtaa) ja näin se on ollut tähänkin asti.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Asia on varmasti niin kuin ministeri Orpo totesi, mutta edelleenkin kysyn: mitä me nyt teemme, jotta me saamme näitä ihmisiä kotoutumaan? Hallituksen omien arvioiden mukaan suunnilleen kolmasosa niistä, jotka ovat saapuneet tänä vuonna, jää Suomeen, siis 10 000—15 000, jotain sitä luokkaa. Kaikki tiedämme, että 5 miljoonan maahan mahtuu kyllä 10 000—15 000 ihmistä, ja siitä voi tulla mahdollisuus, jos teemme jotain sen eteen, että he pääsevät töihin. Minun mielestäni se on nyt se keskeisin, että he pääsevät opiskeluun kiinni.

Olisin kysynyt ministeri Lindströmiltä, oletteko valmiita harkitsemaan RKP:n esityksiä. Olemme muun muassa esittäneet, että ulkomaalaislain 79 §:ää muutettaisiin niin, että turvapaikanhakijat pääsisivät heti töihin. Olemme ehdottaneet, että ulkomaalaisen työvoiman tarveharkinta poistettaisiin. Mitä esityksiä teillä on hallituksessa, konkreettisia semmoisia, jotta ihmiset pääsevät töihin kiinni? Se on se tärkeä toimenpide, jotta ihmisistä tulee osa meidän yhteiskuntaamme. Toinen on tietenkin opiskelu. Tähän tarvitaan nyt konkretiaa, koska kaikki konkretia, mitä tähän mennessä on tullut, ei ole hirveän kannustavaa.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä kotouttamisessa on todella tärkeää, että se onnistuu niiden osalta, jotka sen oleskeluluvan saavat. (Eva Biaudet’n välihuuto) — Tehän kysyitte, että heti töihinkö vai ei. — Meillä on nyt tällä hetkellä tämä käytäntö, että niillä, joilla on paperit kunnossa, on 3 kuukautta tämä harkinta-aika ja paperittomilla 6 kuukautta. Tästä olemme yhdessä sisäministeriön kanssa keskustelleet, voisiko tätä aikaa lyhentää, ja edelleen sitä pohdiskelua käydään. Meidän mielestämme siinä on syytä pikkuisen miettiä sitä lyhentämistä, aika oleellisestikin, jotta näille ihmisille annetaan mahdollisuus mahdollisimman nopeasti päästä sitten töihin.

Mitä tulee tarvehankintaan, niin tässä turvapaikkapoliittisessa ohjelmassa on linjattu, että tarveharkinnastahan ei luovuta. Mutta meillä on edelleen se käytäntö, että asiantuntijatehtävissä on mahdollisuus käyttää ulkomaista työvoimaa.

Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan tähän nyt jatkokysymyksenä, että onko sitten mahdollista, että tätä työvoiman tarveharkintaa kenties kierrettäisiin sitä kautta, että nyt jos on mahdollisuus päästä sitten suoraan turvapaikanhakijana työmarkkinoille, niin olisi niitä henkilöitä, jotka kolmansista maista tulevatkin ja ilmoittautuvat turvapaikanhakijaksi ja sitä kautta pääsevät nopeammin suomalaisille työmarkkinoille kuin että he hakisivat aivan normaaliprosessin kautta työlupaa ja oleskelulupaa Suomeen. Tuleeko tästä mahdollisesti ohituskaista?

Arvoisa rouva puhemies! Minä olen koko ajan toistanut samaa asiaa, että mitään ohituskaistoja ei olla rakentamassa, ja siihen pitää ilman muuta kiinnittää huomiota, että näin ei myöskään tapahdu. Eli siitä tarveharkinnasta pidetään kiinni, ihan normaali prosessi. Tämä on se ajattelutapa, mitä hallitus aikoo viedä eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Vastaanottokeskuksia on syntynyt joka puolelle Suomea, mutta valitettavasti samalla olemme huomanneet, että vastaanottokeskusten perustamisessa on ollut haasteita. On olennainen asia, että kuntien asukkaat ovat myötämielisiä vastaanottokeskuksille. Tässä ei valitettavasti ole onnistuttu. Kuitenkin eilen ja toissa päivänä hallitus tuli ulos uusilla linjauksillaan ja painotti hallinnon läpinäkyvyyttä, johon olennaisesti kuuluu kuntien kuuleminen. Kuinka te, arvoisa ministeri, aiotte edistää kuntien näkökulman esiin tulemista tässä prosessissa?

Arvoisa rouva puhemies! Kuten kaikki varmaan hyvin tietävät, me olemme muutamassa kuukaudessa joutuneet perustamaan 20 000 vastaanottopaikkaa, ja näitä vastaanottokeskuksia on perustettu kiireessä pitkälti toistasataa. Siinä täytyy antaa nyt ensinnäkin kiitos kunnille siitä, että on löytynyt yhteistyötä, mutta on selvää, että kun tätä on jouduttu tekemään paineen alla, niin vastaanottokeskuksia on perustettu sellaisiinkin paikkoihin, että ne eivät joko toiminnallisesti, turvallisuuden näkökulmasta tai taloudellisesti ole järkeviä, ja sen tähden me olemme nyt käyneet läpi koko vastaanottokeskusverkon tästä näkökulmasta. Kolme on päätetty heti sulkea ja 27 on niin sanotusti määritelty keskuksiksi, joiden osalta turvallisuutta pitää parantaa tai sitten ne pitää sulkea.

Tässä yhteydessä, kun tehdään tuommoinen laajempi arvio vastaanottokeskuksista, käydään keskustelu tietenkin myöskin kuntien kanssa. Ja nyt, kun meillä on paine jonkun verran ja aika paljonkin helpottanut maahan tulevista uusista turvapaikanhakijoista, meillä on enemmän pelivaraa käydä keskustelua aina uusia perustettaessa myöskin (Puhemies: Aika!) kuntien kanssa.

Arvoisa rouva puhemies! Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan Suomi on EU-maista kolmanneksi tehokkain kotouttaja. Voisi sanoa meidän olevan yksi vähiten huonoista, sillä myös meidän järjestelmässämme on monia ongelmia, ja lisähaastetta tuo turvapaikanhakijoiden moninkertaistunut määrä. Turvapaikan ja oleskeluluvan saaneita ihmisiä olisi järkevintä sijoittaa tasaisesti ympäri Suomea, sillä Uudellamaalla ja muissa kasvukeskuksissa alkaa nyt olla jo pulaa kohtuuhintaisista asunnoista. Ongelmana on se, että töiden, sukulaistensa ja ystäviensä perässä maahanmuuttajat kuitenkin hakeutuvat suuriin kasvukeskuksiin, joissa tämä ilmiö aiheuttaa monenlaisia ongelmia ja haasteita. Meillä on kuitenkin myös hyviä, onnistuneita esimerkkejä kotouttamisesta myös pieniltä paikkakunnilta, esimerkiksi Punkalaitumelta tai Sonkajärveltä.

Kysynkin asianomaiselta ministeriltä, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kotouttamisessa onnistutaan niin, että turvapaikan saaneet jäisivät sijoituspaikkakunnille ja toisivat uussuomalaisina työntekijöinä ja veronmaksajina (Puhemies koputtaa) kunnille korkojen kera kotouttamisen kustannukset takaisin.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja on ihan asian ytimessä. Me todellakin pyrimme siihen, että tämä sijoitus tapahtuisi tasaisesti ympäri Suomea, ja olen täysin tietoinen siitä, että joka puolella Suomea ei ole työpaikkoja, kuten kasvukeskuksissa on. Sen takia tähän liittyy tämä meidän mainio hallitusohjelmamme, jonka pohjalta tämä talous toivottavasti lähtee nousemaan, niin että niitä työpaikkoja rupeaa syntymään muuallekin kuin kasvukeskuksiin, jolloin me voimme sitten niitä ihmisiä sijoittaa. Ja kun me kartoitamme samalla myös tätä osaamista, me tiedämme silloin paremmin, mikä on näitten ihmisten osaamisen taso, onko heillä halua yrittäjäksi. Se auttaa siihen, että me sijoitamme heidät sitten ympäri Suomea. Minä olen aivan vakuuttunut, että jos se ihminen saa vaikka sieltä Punkalaitumelta töitä, niin se houkutus lähteä Helsinkiin on paljon pienempi.

Arvoisa puhemies! Itse tervehdin tätä hallituksen toimenpideohjelmaa erittäin myönteisesti. Tällä on vahva signaali siitä, että meidän turvapaikkapolitiikka on nyt kiristymässä, ja tämä on omiaan myös viemään keskustelua asiallisen kriittiselle linjalle.

Mutta pari pientä epäkohtaa tai kysymystä:

Kun täällä ohjelmassa todetaan, että kunnissa pakolaisten vastaanottaminen ja vastaanottokeskusten perustaminen perustuvat vapaaehtoisuuteen, niin voiko asianomainen ministeri avata, mitä tämä suomeksi tarkoittaa?

Ja lisäksi kysymys: kun hallitus linjaa, että vältämme väestöryhmien erityiskohtelua, niin miten tämä on suhteessa viime vaalikaudella eduskunnan säätämään lainsäädäntöön, jossa höllennettiin tätä positiivista erityiskohtelua? Eli kun se mahdollistetaan nykyään, ikävä kyllä, aiempaa helpommin, niin onko tässä mahdollisuus siihen, että nyt tämä linjaus aiheuttaa itse asiassa lainsäädäntötoimenpiteitä siten, että palattaisiin siihen vanhaan malliin, että aivan niin herkästi ei esimerkiksi etnisen taustan (Puhemies koputtaa) perusteella voitaisi positiivisesti erityiskohdella?

Arvoisa puhemies! Tämä jälkimmäinen kysymys — en ihan siitä päässyt ymmärrykseen, mutta lähtökohta on se, että Suomessa kaikkia ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti. Jokaista ihmistä kohdellaan tasa-arvoisesti ja siitä lähdetään. Meidän on tärkeää pitää siitä huoli, että Suomi pysyy näinkin vaikeassa tilanteessa hyvin tasa-arvoisena yhteiskuntana.

Anteeksi, mikä olikaan se ensimmäinen kysymys? (Välihuuto) — Niin, tämä kuntien vapaaehtoisuus. — Myönnän, me kävimme läpi sen, onko meillä mahdollisuus tämän kovimman paineen alla kuntia velvoittaa perustamaan vastaanottokeskuksia, ja tähän tuli oikeuskanslerilta selkeä kannanotto, että se ei Suomen lain mukaisesti ole mahdollista. Siksi se toteamus ääneen siinä ohjelmassa, että sen on perustuttava vapaaehtoisuuteen, on juuri näin. Mutta jos kunnan alueella on joku muu toimija, joka haluaa perustaa sinne (Puhemies koputtaa) tiloihinsa vastaanottokeskuksen, niin silloin meillä on mahdollisuus toimia. Mutta silloinkin (Puhemies: Aika!) keskustellaan kyllä sen kunnan kanssa.

Arvoisa rouva puhemies! Turvapaikanhakijoihin liittyen tänään on ollut esillä kaksi ikävää uutista. Tampereella epäillään, että on tahallaan poltettu vastaanottokeskus, ja Forssan seudulla on pidätetty kaksi irakilaista mahdollista turvapaikanhakijaa epäiltyinä terroristisista murhista.

Kasvavien turvallisuusuhkien vuoksi sekä viranomaisten resurssien että valtuuksien täytyy olla riittävällä tasolla. Viime hallituskaudella, tämän vuoden maaliskuussa, valmistui perusteellinen selvitys niin sanotusta jälkikäteen ilmoitettavasta kotietsinnästä, jota tarvittaisiin esimerkiksi näissä vakavissa terroristirikoksissa suunnitelmien havaitsemiseksi, ja tällainen lainsäädäntö on jo muissa Pohjoismaissa ja suuressa osassa muita EU-maita. Kysyn ministeri Orvolta, oletteko nyt tämän selvityksen pohjalta käynnistänyt lakihankkeen. (Puhemies koputtaa) Onko se jo vireillä?

Arvoisa puhemies! Minusta tämä olisi erittäin tarpeellinen lainsäädäntö, ja me selvitämme tällä hetkellä ministeriössä lakihankkeen käynnistämistä.

Haluaisin todeta liittyen näihin ikäviin uutisiin tältä päivältä, että se, että nämä terroriepäillyt on pidätetty, minusta osoittaa sitä, että suomalainen poliisi, suojelupoliisi, krp toimii. Ja kuten olemme kertoneet, Suomessa on tällä hetkellä noin 300 henkilöä, joilla on kytköksiä terrorismiin, ei siis 300:aa terroristia, mutta nämä kaksi henkilöä on tunnistettu, heidät on pidätetty ja heidän asiansa tutkitaan. Minusta tämä on hyvä asia.

Mitä tulee tähän tulipaloon vastaanottokeskuksessa: Mikäli selviää, että se on tahallaan sytytetty, niin se on erittäin tuomittavaa. Se on vaarallista puuhaa, ja se on rikollista. Toisaalta, jos kyseessä on normaali tulipalo, mikä on sitten taas valitettavaa, niin silloin täytyy kiinnittää erityistä huomiota vielä enemmän vastaanottokeskusten turvallisuuteen.