Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2025

Puhemies, hyvät edustajakollegat! Vuotta 2025 eli pankkivaltuuston kertomusvuotta leimasivat poikkeuksellinen epävarmuus sekä geopolitiikan ja kauppapolitiikan jännitteet. Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa jatkui, ja kansainvälisen talouden toimintaympäristö muuttui aiempaa vaikeammin ennakoitavaksi. Euroalueen kasvu jäi hitaaksi, ja myöskin Suomen talouskehitys oli vaimeaa. Inflaatio euroalueella vakautui vuoden aikana lähelle EKP:n kahden prosentin tavoitetta. Koko vuoden inflaatio oli 2,1 prosenttia. Energian hintojen lasku hidasti hintojen nousua, vaikka palveluinflaatio pysyi muuta inflaatiota nopeampana. Inflaation hidastuminen mahdollisti rahapolitiikan keventämisen, ja EKP laskikin talletuskoron ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kahteen prosenttiin ja piti sen tällä tasolla loppuvuoden kertomusvuotena.

Vuonna 25 valmistuneessa rahapolitiikan strategia-arviossa EKP:n neuvosto piti ennallaan symmetrisen kahden prosentin inflaatiotavoitteen keskipitkällä aikavälillä. Samalla korostettiin valmiutta reagoida riittävästi, jos inflaatio poikkeaa tavoitteesta olennaisesti kumpaan suuntaan tahansa.

Rahapolitiikan toimintaympäristö on kuitenkin ollut myöskin myrskyisenä. Geopoliittiset rakenteet ovat kolhiintuneet ja poliittinen epävarmuus kasvanut. Yhdysvaltojen tempoileva tullipolitiikka on vaikeuttanut vientiyritysten toimintaa ja heiluttanut dollarin kurssia. Ukrainan sota on ylläpitänyt jatkuvaa turvallisuuteen liittyvää epävarmuutta. Yhdysvaltain dollari reservivaluuttana on kokenut kolhuja. Siihen ovat vaikuttaneet erityisesti Yhdysvaltojen kasvanut budjettialijäämä ja USA:n toimintaan sisältyvä poliittinen riski. Kun dollari on reservivaluutta, Yhdysvallat on nauttinut alhaisista valtionlainojen koroista. Näiltä markkinoilta ei kuitenkaan voi olla suurta pakoa, koska mitkään muut valtionlainamarkkinat eivät kooltaan yllä lähellekään Yhdysvaltojen markkinoita eivätkä pystyisi absorboimaan valtavaa sijoitusmäärää. Pakoa onkin ollut enimmäkseen kultaan.

Rahapolitiikka on onnistunut luovimaan tässä ympäristössä hyvin. Välitön seuraus epävarmuudesta kuitenkin on ollut se, että rahapolitiikassa ei ole pystytty viestimään tulevia askelia vaan on sitouduttu päätöksenteossa hetken tilanteeseen. Myös rahoitusvakaus on pitänyt tässä myrskyssä. Pankkijärjestelmän tila on hyvä, ja se pystyy kestämään kolhuja.

Sen sijaan kotitalouksien asema on hankala. Vaikka reaalitulot ovat jo kasvaneet, monilla riski joutua työttömäksi on edelleen ollut suuri, etenkin kertomusvuotena. Tulevaan tulokehitykseen liittyy monia epävarmuuksia. Julkisen talouden heikko tila vaikuttaa myös sekin kotitalouksiin. Valtion budjetin edessä oleva tasapainottaminen osuu eri tavalla eri kotitalouksiin, ja kotitaloudet varautuvat tähän säästämisellä. Asuntovarallisuuden arvo on laskenut. Nämä kaikki epävarmuudet ovat ylläpitäneet poikkeuksellisen korkeaa säästämisastetta, ja sen kääntöpuolena kotitalouksien kulutus ei ole kasvanut vuosiin kertomusvuoden loppuun mennessä. Tästä on vaikea nähdä nopeaa tietä ulos ilman tuntuvaa positiivista muutosta tulevaisuudenodotuksissa. Odotusten on puolestaan vaikea muuttua ilman selkeää epävarmuuden hälventymistä.

Arvoisat kollegat, puhemies! Pankkivaltuustossa seurasimme rahapolitiikan välittymistä, kotitalouksien velanhoitokykyä ja rahoituksen saatavuutta. Vaihtuvakorkoisten lainojen suuri osuus välittää markkinakorkojen muutokset Suomeen nopeasti. Korkojen lasku helpotti velallisten asemaa, mutta kotitaloudet ja yritykset ovat edelleen varovaisia lainanotossa ja investoinneissa. Suomen rahoitusjärjestelmä säilyi vakaana kertomusvuonna. Pankkisektorin vakavaraisuus, likviditeetti ja maksuvalmius olivat vahvoja, eikä järjestelmän toimintakyky heikentynyt tietoverkkohäiriöistä huolimatta. Riskit eivät kuitenkaan ole poistuneet. Kiinteistömarkkinoiden vaikeudet, kyberuhat ja rahoitusmarkkinoiden nopeat muutokset edellyttävät edelleen hyvää varautumista ja tietenkin riittäviä pääomapuskureita.

Maksamisen turvallisuus ja toimintavarmuus olivat kertomusvuonna keskeisiä kysymyksiä. Suomen Pankki edisti pikamaksamisen käyttöönottoa ja osallistui digitaalisen euron valmisteluun. Digitaalisen euron tavoitteena on vahvistaa Euroopan digitaalista itsemääräämisoikeutta sähköisessä vähittäismaksamisessa. Samalla uudet maksamisen muodot, kryptovarat ja stablecoinit, edellyttävät huolellista riskiarviota. Pankkivaltuuston kertomuksen erityisteemassa tarkastellaan näitä muutoksia sekä verkko- ja mobiilimaksamisen tulevaisuutta.

Arvoisat kollegat! Pankkivaltuusto arvioi, että Finanssivalvonta on hoitanut jatkuvasti muuttuvaa tehtäväkenttäänsä tehokkaasti ja kustannuskehityksen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Valvonnan tarve ei ole vähentynyt. Uudet teknologiat, maksamiseen liittyvät petokset, rahanpesun ja pakotteiden kiertämisen riskit sekä kiinteistömarkkinoiden ongelmat syventävät valvonnan vaatimuksia. Samalla valvonnassa on otettava huomioon sääntelyn sivuvaikutukset rahoituksen ja peruspankkipalveluiden saatavuuteen. Pankkivaltuusto kehottaa Finanssivalvontaa tarkastelemaan, miten lainanottajiin kohdistuvat makrovakausvälineet, kuten enimmäisluototussuhde ja siihen liittyvä poikkeamiskatto, kohdentuvat erilaisiin kotitalouksiin. Lisäksi Finanssivalvonnan tulee seurata vuokra-asuntokiinteistöjen omistusjärjestelyjen ja arvostustasojen vaikutusta rahoitusvakauteen sekä avoimien kiinteistörahastojen toimintaan. Finanssivalvonnan tulee myös vaikuttaa siihen, ettei sääntely aiheettomasti vaikeuta pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saatavuutta, sekä käyttää toimivaltaansa pankkihuijausten torjunnan tehostamiseksi.

Suomen Pankin toiminnallinen tulos kertomusvuonna oli 215 miljoonaa euroa tappiolla. Tappio katettiin purkamalla reaaliarvovarausta, joten tilinpäätöksen tulos on nolla, eikä myöskään vuodelta 25 jaeta voittoa. Tappion keskeinen syy, kuten aikaisempina vuosina olenkin täällä jo avannut, on se, että osto-ohjelmissa hankitut pitkäaikaiset ja matalatuottoiset arvopaperit tuottivat vähän jos ollenkaan, samaan aikaan kun keskuspankkitalletuksille maksettiin korkeampaa korkoa kuin mitä osto-ohjelmassa saaduista arvopapereista saatiin. Eli tästä syntyivät tappiot, ja ohjauskorkojen lasku kertomusvuonna kyllä pienensi korkokuluja ja siten supisti tappioita. Suomen Pankki varautui korkean korkokatteen vuosina tuleviin tappioihin kasvattamalla varauksia, ja vuoden 25 tappion kattaminen pienensi riskipuskureita, mutta pankin pääoma varauksineen edelleen riittää myös hyvin harvinaisiin tappioihin varautumiseen. Kun rahapoliittiset arvopaperiomistukset erääntyvät ja tase pienenee, rakenteellinen korkoriski supistuu. Toki se näkyy, niin kuin olemme saaneet viime aikoina paljon lukea, sitten taas valtion velanhoitomenojen kasvamisena.

Keskuspankin ensisijainen tehtävä ei olekaan voiton tuottaminen, vaan hintavakauden ylläpitäminen sekä rahoitus- ja maksujärjestelmän vakauden tukeminen. Näiden tehtävien hoitaminen aiheuttaa ajoittain taloudellisia kustannuksia. Vuoden 25 perusteella voidaankin arvioida, että rahapolitiikan keskeinen tavoite saavutettiin, inflaatio vakautui kahden prosentin tuntumaan kertomusvuotena. Geopoliittisen epävarmuuden sävyttämä toimintaympäristö taitaa koetella jatkossakin rahapolitiikkaa, rahoitusvalvontaa ja maksujärjestelmää.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus piirtää taloudestamme kaksijakoisen kuvan. Toisaalta inflaatio on hidastunut, korot ovat laskeneet ja kotitalouksien ostovoima on vahvistunut. Samalla suomalaiset kotitaloudet ovat kuitenkin edelleen varovaisia, säästävät paljon ja lykkäävät suuria hankintoja. Pankkivaltuusto toteaa, että epävarmat työmarkkinat, asuntojen arvon lasku, julkisen talouden haasteet ja yleinen epävarmuus tulevaisuudesta ovat pitäneet kulutuksen vaimeana jo usean vuoden ajan. Tämä havainto on tärkeä. Talous ei rakennu pelkästään numeroista vaan myös luottamuksesta. Jos ihmiset eivät uskalla uskoa huomiseen, he eivät uskalla kuluttaa, investoida tai tehdä suuria päätöksiä elämässään. Juuri tästä pankkivaltuusto kantaa tärkeää huolta, joka meidän on syytä kuunnella tarkasti. Vaikka reaalitulot ovat kasvaneet, kulutus ei ole lähtenyt viime vuonna liikkeelle toivotulla tavalla.

Arvoisa puhemies! Meidän on kuitenkin tärkeää nähdä myönteinen kehitys. Pankkivaltuuston kertomuksen mukaan viennin kasvu tuki Suomen taloutta jo vuonna 2025. Inflaatio hidastui, ja korkotaso laski. Finanssivalvonnan arvion mukaan myös elinkeinoelämän luottamus vahvistui vuoden loppua kohden. Nämä ovat hyviä asioita, joista meidän tulee iloita.

Samalla nyt kuuluvan vuoden uutiset antavat jo syytä varovaiseen optimismiin. Pitkin kevättä ja kesää olemme saaneet lukea positiivisia uutisia Suomen talouden kasvusta. Tätä kasvua ovat tukeneet erityisesti vienti, investoinnit ja teollisuuden vahvistuminen. Myös Suomen Pankki on todennut, että taloudessa on nähtävissä käänne parempaan. Vaikka epävarmuuksia edelleen riittää, suunta ei enää ole alaspäin.

Arvoisa puhemies! Pankkivaltuuston kertomuksen tärkein viesti ei lopulta ole huoli vaan luottamus. Suomen pankkijärjestelmä on vakaa, rahoitusjärjestelmä on kestänyt vaikeatkin ajat, ja taloudessa on viimein nähtävissä kasvun merkkejä. Siksi haluan sanoa myös suomalaisille kotitalouksille, että varovaisuudelle on ollut hyvät perusteensa mutta meillä on myös syytä uskoa tulevaisuuteen. Talous ei vahvistu yhdessä yössä, mutta viime kuukausien kehitys osoittaa, että käänne parempaan on mahdollinen.

Suomen vahvuus on aina ollut se, että vaikeinakin aikoina olemme uskoneet ja luottaneet huomiseen. Sisulla olemme puskeneet läpi vaikeuksien. Nyt tarvitsemme jälleen tätä luottamusta, toivoa, uskoa ja sisua. Kun talouden perustat vahvistuvat, vienti kasvaa ja investointeja syntyy, samalla syntyy myös uusia työpaikkoja, lisää hyvinvointia ja vahvempi tulevaisuudenusko. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pankkivaltuuston kertomus Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toiminnasta nostaa esiin suomalaisen talouden kannalta tärkeitä kysymyksiä. Suomen pankit ovat hyvässä kunnossa. Pankkien talous kestää vaikeitakin aikoja. Samaan aikaan yritykset ja kotitaloudet kohtaavat taloudellisia vaikeuksia. Kotitalouksien ostovoima on kuitenkin kohentumassa.

Suomen talouden suurin haaste liittyy tällä hetkellä kasvuun. Hintojen nousu on hidastunut, ja korot ovat laskeneet. Uusimpien tietojen mukaan Suomen talous kasvoi vuonna 2025 aiemmin arvioitua enemmän. Kasvu on jatkunut myös vuonna 2026, ja positiivisia talousuutisia saamme lähes päivittäin niin viennistä kuin teollisuudestakin. Tästä täytyy meidän kaikkien iloita ja jatkaa toimia, joilla kasvu jatkuu ja sitä kautta myös työllisyys tulee kohenemaan.

Arvoisa puhemies! Yritysten toimintaedellytykset vaativat huomiota. Erityisesti pankkipalveluiden saatavuudessa on ongelmia. Pienen yrityksen pitää pystyä avaamaan pankkitili kohtuullisessa ajassa. Jos yrittäjä joutuu odottamaan tilin avaamista viikkoja tai toimittamaan pankille kerta toisensa jälkeen uusia selvityksiä, yritystoiminnan käynnistäminen vaikeutuu. Pahimmillaan yritys ei pääse hoitamaan laskuja, palkkoja tai veroja normaalisti. Pankkien pitää arvioida yrityksen tilanne kokonaisuutena. Säännöt eivät saa muodostua esteeksi yritysten kasvulle, investoinneille ja uusille työpaikoille.

Arvoisa puhemies! Käteinen on monelle suomalaiselle edelleen tärkeä maksutapa. Kaikki ihmiset eivät pysty käyttämään digitaalisia pankkipalveluita. Käteisellä voi maksaa ilman älypuhelinta, verkkopankkia tai toimivaa tietoliikenneyhteyttä. Käteinen on tärkeä myös kriisivalmiudessa. Sähkökatko, tietoliikennehäiriö, kyberhyökkäys tai maksujärjestelmän häiriö voivat estää kortti- ja mobiilimaksamisen, ja silloin käteinen tarjoaa toimivan vaihtoehdon. Pankkiautomaattien ja konttorien väheneminen vaikeuttaa käteisen saatavuutta. Digitaalisiin palveluihin siirtyminen voi myös nostaa kustannuksia ihmisille, jotka eivät pysty käyttämään niitä. Digitaaliset maksut yleistyvät nopeasti. Suomen on samalla varauduttava tilanteisiin, joissa sähköiset maksujärjestelmät eivät toimi.

Arvoisa puhemies! Suomen talous tarvitsee yrityksiä, investointeja ja uusia työpaikkoja sekä kansalaisten luottamusta kasvuun. Pankkipalveluiden saatavuus kuuluu yritystoiminnan perusedellytyksiin. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos pankkivaltuuston puheenjohtajalle kertomuksen esittelystä ja kiitos koko eduskunnan pankkivaltuustolle kattavasta kertomuksesta. Kertomusvuonna maailma on totisesti Suomen näkökulmasta ollut melkoisessa myllerryksessä. Onkin todella ilahduttavaa, että vaikka elämme näin vaikeita aikoja, niin suomalaisten luottamus Suomen talouteen on selvästi vahvistunut, Suomen talouskasvu on lähtenyt voimakkaasti liikkeelle, vienti vetää. Kun kotitalouksien kulutuskin saadaan sille tasolle, jonka ostovoima mahdollistaa, niin meillä myös työllisyyden käänne tulee Suomessa olemaan mitä ilmeisin. Nämä ovat kaikki hyviä uutisia.

Mutta se, että Suomen talous vahvistuu, ei poista sitä tosiasiaa, että maailma ympärillämme on melkoisessa myllerryksessä. Tämän vuoksi tässä kertomuksessakin aivan hyvin esiin tuotu digitaalinen euro on tietysti tärkeä kysymys meille, niin suomalaisille kuin laajemmin eurooppalaisille, jotta voimme tavoitella sellaista avointa strategista autonomiaa, jossa meillä on valinnanmahdollisuuksia. Kaikissa tilanteissa on myöskin omissa käsissämme se, millä tavoin maksuliikenne Euroopassa hoidetaan.

Tämän digitaalisen euron kehittämisen myötä varmasti on kutkuttava ajatus myös se, että aiempina vuosikymmeninä ja vuosisatoina tärkeä käteisen käyttö vähenisi, mutta tuo lienee nyt, kun lähetekeskustelussa ollaan, juuri sen kaltainen asia, jonka toivoisi valiokunnassa sitten nousevan keskeiseksi kysymykseksi: millä tavoin löydetään se oikea tasapaino siinä, kun yhä isompi osa pankkiasioinnista ja rahaliikenteestä on digitaalista — digieuro tulee myöskin paitsi vahvistamaan tätä avointa strategista autonomiaa meille eurooppalaisille myös tekemään entistä vaivattomampaa digitaalisesta maksuliikenteestä ja ylipäätään rahahuollosta — ja kuinka varaudutaan niihin tilanteisiin, joita esimerkiksi edustaja Strandman mielestäni hyvässä puheenvuorossaan nosti esiin, että voi tulla aivan tällaisia normaaliolojen häiriöitä, kuten vaikkapa sähkökatkoja, jotka haastavat todella koko digitaalisen maksuliikenteen, puhumattakaan siitä, että joku meille vihamielinen taho pyrkii tahallaan aiheuttamaan vaikkapa sähköjärjestelmän lamaantumista tai esimerkiksi kyberhyökkäyksien kautta lamaannuttamaan koko maksujärjestelmän? Elikkä tässä mielessä tätä tasapainoa digitaalisuuden ja toisaalta sitten huoltovarmuuden turvaavan käteisen välillä varmasti valiokunnassa on hyvä pohtia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos pankkivaltuuston puheenjohtajalle esittelystä. — Minua kiinnostaa, kun täällä on erittäin hyvät taulukot, että täällä hyvin voi verrata sitä, mitä Suomessa tapahtuu, kun katsotaan tätä euroaluetta. Mielenkiintoisia kriisejä, joita meillä on ollut tässä: koronakriisi näkyy meillä täällä kokonaistuotannossa, inflaatio näkyy korkeana Ukrainan sodan myötä. Nämä sattuivat viime hallituskaudelle molemmat, ja siellä ostovoima sen takia sakkasi tämän inflaation osalta. Mutta se, mikä täällä on mielenkiintoista, on se, että kun katsotaan näitä korkoja suhteessa muiden maiden ja euroalueen korkoihin, niin voi tietyllä tavalla sanoa, että valtion kymmenen vuoden korko on aika lailla sama kuin Saksassa ja euroalueella, eli sillä tavalla Suomessa on vielä pysytty sillä tasolla, mikä Euroopassa noin kokonaisuudessaan on. Mutta sitten kun katsotaan kotimarkkinoiden asuntolainojen hintoja ja asuntojen hintoja ja sitten asuntolainakannan muutosta, niin lainakannan muutos tapahtui euroalueella alaspäin samaan aikaan kuin Suomessa, ja kaikilla tuli alaspäin, mutta siellä on nopeampaa nousua siitä. Mielenkiintoista on ollut, että euroalueella asuntojen hinnat eivät ole laskeneet, mutta Suomessa ne ovat tulleet alas. Tässä on aika iso ero euroalueessa, ja tässä on semmoinen luottamuskysymys siitä, voiko omasta asunnosta saada minkälaisen hinnan. Se vaikuttaa varmasti siihen, että meillä kotimarkkina ei toimi asuntojen osalta vielä pitkään aikaan. Syy ei ole koroissa. Kun katsotaan meidän uusien asuntolainojen korkoja, niin ne ovat jopa matalammat kuin tuolla euroalueella. Siinä mielessä emme voi tätä määritellä.

Sitten yrityslainakannan osalta voi myös todeta, että meillä uusien yrityslainojen korko on aika lailla sama kuin Euroopassa ja Saksassa. Sitten korkotason osalta liikutaan samoissa luvuissa. Tässä mielessä emme anna kilpailuetua muille, vaan meillä on aika lailla toimintaympäristö sama. Mutta tuo asuntojen hintakehitys on se, joka varmasti lyö semmoisen iskun, että asuntoihin ei kovin äkkiä tulla sijoittamaan. Ihmiset miettivät aika pitkään, haluaako asua vuokralla vai omistusasunnossa, ja pitää varmaan olla aika vakiintunut olotila, että omistusasuntoja ruvetaan hankkimaan. Se hidastaa meidän talouskasvua, kun rakentaminen sakkaa näin voimakkaasti. Tässä on yksi syy.

Täällä on mielenkiintoiset tilastot, kun katsotaan euroaluetta, ja näitä kannattaa hyödyntää. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisat edustajat! Kiitos hyvästä keskustelusta ja hyvistä huomioista. Tosiaan tämä pankkivaltuuston kertomus on tämmöinen oikea runsaudensarvi, josta voi saada monia näkökulmia.

Juuri näin, niin kuin tässä monessa puheenvuorossa todettiin: Nyt Suomen talous — itse asiassa jo hiukan pitempään, kun vasta hetken aikaa sitten tultiin — on saanut vetoapua kansainväliseltä taloudelta. Tietysti se, mitä tässä varmasti nyt sitten kiivaasti odotetaan, on se, milloin tämä heijastuu työllisyyteen. Nythän todella tilanne on ollut se, että jos vuoden 2024 syksystä bkt on ollut kasvussa mutta edelleen työllisyydessä poiketaan euroalueesta, niin kyllähän se pistää miettimään, mikä tässä oikein on. Toivotaan, että kun lisää tietoa ja dataa saadaan, niin tähänkin jonakin päivänä selitys saadaan.

Yksi asia, jonka kävin tuossa puheessa läpi, on se, että varmasti on niin, että meillä taitaa olla Viron ohella eniten sidottu kotitalouksia mutta myös yritysten luottoja vaihtuviin korkoihin, mikä tarkoittaa sitä, että tämä erittäin nopea rahapolitiikan kiristyminen välittyy nopeammin, ja sitten on tämä turvallisuusympäristö tässä myös tekijänä.

Mutta sitten todella se, mihin edustaja Lyly kiinnitti huomiota, on tämä asuntomarkkinoiden tilanne, ja tämä on todella poikkeavaa. Tämä poikkeaa muusta euroalueesta lähes yhtä paljon, ehkä enemmänkin, kuin nämä meidän työllisyysluvut. Jos katsoo vielä, niin oikeastaan kaikkialla euroalueella asuntojen hinnat lähtivät nousuun suurin piirtein vuoden 2015 jälkeen samaan aikaan, ja vaikka pelkästään pääkaupunkiseutuunkin verrataan, niin euroalueella tämä asuntojen hintojen nousu oli itse asiassa vielä nopeampaa kuin Suomessa. Tämän jälkeen sitten sodan alettua tämä tasaantui, ja muualla euroalueella sitä kesti toista vuotta, noin pari vuotta, ja sen jälkeen se lähti taas kasvuun, ja meillä on nyt tämmöinen yksi historian pisimmistä asuntohintojen laskuista.

Totta kai sillä täytyy olla vaikutusta, niin kuin tuossa kävin läpi. Me tiedetään jo nyt, että sillä on vaikutus kotitalouksien varallisuuskokemukseen ja sitä kautta kulutukseen. Sillä on vaikutus ikään kuin näihin ihmisten omarahoitusosuuksiin, vakuusarvoihin, jotka voivat luoda lukkoa sinne asuntomarkkinoille. Sitten totta kai tällä kaikella on tietenkin vaikutus rakentamiseen. Niin kauan kuin asuntomarkkinoilla tilanne on tämä, että huomenna on edullisempaa kuin tänään, niin silloinhan monella kuluttajalla on ihan loogista lykätä sitä asunnonhankintaa. [Puhemies koputtaa] Näin se hintaero repeää, ja sen takia uudet hankkeet eivät oikein tahdo käynnistyä. Tähän tarvitsisimme todella käännettä aikaiseksi, jotta tämä luottamus heijastuisi kotimarkkinoille ja sitä kautta työllisyyteen. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ehkä vielä yksi näkökulma, joka on hyvä nostaa tähän talous- ja työllisyysteemaan, on se, että kyllä nämä talouden ennusteet euroalueella ovat senkaltaisia, että myöskin Suomen Pankin valtuuskunnassa ja valtuustossa on tämä asia kiinnostanut.

Erityisesti olen jäänyt miettimään sitä talouskasvun hitautta ja kankeutta myöskin euroalueen osalta koskien ennusteita tulevaa vuotta ajatellen. Näyttääkin siltä, että kun euroalueen hyvällä ja nopealla suorittajalla Espanjalla on ollut talouskasvu nyt hyvällä tolalla, niin myös se tulee alas. Ja kun katsotaan Ranskan ja Saksan talouskasvua, Italian talouskasvua, niin kun me pyöritään tämänkaltaisissa talouskasvun luvuissa, jotka ovat yhden ja kahden prosentin väliltä, voi kysyä, käykö tässä vielä niin, että kun se Euroopan alueen talouskasvukin on näin hidasta, niin sillä on oma vaikutuksensa myöskin siihen, millä tavalla ennusteet Suomen osalta kehittyvät. Itselläni ainakin on ollut mielessä se, että tämän asian seuraaminen on yksi tärkeitä tehtäviämme Suomen Pankin osaltakin. Toivoa sopii, että tämä ennuste, joka nyt euroalueella ensi vuotta luonnehtii varsin hitaan talouskasvun vuodeksi, voisi vielä loppuvuodesta näyttää paremmalta, mutta juuri tällä hetkellä Euroopan ennuste ei myöskään kerro hyvää kuvaa siitä, millä tavalla Suomen talouskasvu voi kehittyä. Me kaikki toivoisimme, että talouskasvu olisi nopeampaa, ja ainakaan nämä ennusteet eivät kyllä anna sellaista käsitystä, että suoraan näin olisi tapahtumassa. Me ollaan hyvin riippuvaisia myöskin muiden maiden kasvusta, ja näyttää siltä, että tässä näkökulmassa mitään erityisen hyvää ei ainakaan näillä tiedoilla ja ennusteilla ole luvassa vielä ensi vuodelle.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vielä näitä työttömyyslukuja voi käydä, koska niitä juuri viime viikolla tuli. Meillä on 362 000 työtöntä työnhakijaa, ja avoimia työpaikkoja ei ole kuin 30 000 kuun lopussa. Tämä kertoo sen mittaluokan, missä liikutaan. Nyt kun on puhuttu, että siellä jo rupeaa näkymään avoimia työpaikkoja, niin se on käytännössä pysynyt noin 30 000:n luokassa viimeiset pari kuukautta. Siellä ei isoa muutosta ole tapahtunut, ja toivoisin, että siellä muutosta rupeaisi näkymään, jolloin ehkä tuo työttömyys tuosta hieman rupeaisi sulamaan.

Kaikkein huolestuttavin tilanne siellä on se, että meillä on 146 000 pitkäaikaistyötöntä eli yli vuoden työttömänä olleita, ja niistä yli kaksi vuotta työttömänä olleita on lähes 80 000, ja se joukko vain kasvaa koko ajan. Tämä työttömyyden kova ydin, joka tästä jää jäljelle, sulaa todella hitaasti, ja vie vuosia, ennen kuin se sitten korjaantuu. Tämä on myös yksi osasyy, miksi kunnilla menee aika huonosti, koska työttömyys näkyy kunnissa myös sillä tavalla, että verotulot ovat pienemmät, kun ihmiset eivät ole töissä, ja sitten näistä kuntien sakkomaksuista 80 prosenttia tulee yli 400 päivää työttömänä olevista. Näitä pitkäaikaistyöttömiä on paljon, ja tämä heijastuu tässä mielessä. Siinä mielessä toivoisi, että nyt kun hallitus budjettiriiheä käy tässä läpi ja rupeaa miettimään, mitä pitäisi tehdä, tähän pitkäaikaistyöttömyyden sulattamiseen lähdettäisiin. Siihen pitäisi lähteä nyt jo ja miettiä, miten me saadaan ne ihmiset takaisin työmarkkinoille. Se on se meidän kova haasteemme lähiaikoina, miten se taitetaan toiseen suuntaan.