Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Pia Viitanen sd) | Suullinen kysymys hallintarekisteristä (Touko Aalto vihr) | Suullinen kysymys vanhuspalveluista (Aino-Kaisa Pekonen vas) | Suullinen kysymys perustulokokeilusta (Sari Essayah kd) | Suullinen kysymys viljelijöiden toimeentulosta (Carl Haglund r) | Suullinen kysymys haja-asutusalueelle rakentamisesta (Martti Mölsä ps) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa rouva puhemies! Työllisyystilanne on kovin huolestuttava, ja esimerkiksi viime aikojen uutiset VR:n irtisanomisista ovat kovin surullisia ja jättävät kyllä kysymyksiä siitä, mikä on omistajaohjauksen tilanne tällä hetkellä.

Puhemies! Hallitus on luvannut 110 000 uutta työpaikkaa, mikä tarkoittaa lähes 30 000:ta uutta työpaikkaa per vuosi. Hallitus on sanonut, että tämä tavoite on kiveen hakattu. Kun ensi viikolla hallitus kokoontuu kehysriiheen arvioimaan tuloksia ja tekemään linjanvetoja, on varmasti hyvä katsoa, missä mennään nyt.

Puhemies! Uusia työpaikkoja ei ole enemmän kuin viime vuonna, uusia työpaikkoja ei ole saman verran kuin viime vuonna, vaan, arvoisa hallitus, ministeri Stubb, uusia työpaikkoja on vähemmän kuin viime vuonna. Eli hallitus on hyvin huolestuttavalla tavalla omista tavoitteistaan erkaantunut päinvastaiseen suuntaan. Arvoisa ministeri Stubb, miten tässä näin pääsi käymään?

Puhemies Maria Lohela

Tälläkin kyselytunnilla kysymysten ja vastausten enimmäispituus on 1 minuutti.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella on kehysriiheen matkalla oikeastaan kolme keskeistä tavoitetta, jotka kaikki kytkeytyvät meidän hallitusohjelmaamme. 1) Me pidämme kiinni 4 miljardin kokonaissopeutuksesta. 2) Me pyrimme siihen, että velkaantuminen taitetaan vuoteen 2019 mennessä. Ja totta kai sitten 3) on se, että me pidämme kiinni meidän vanhasta kunnon kehyssäännöstämme, joka taisi lähteä liikkeelle Matti Vanhasen ykköshallituksen aikaan vuonna 2003. Jos me saamme aikaiseksi hyvän kehyspäätöksen, siihen yhdistettynä hyvän sote-ratkaisun ja siihen yhdistettynä yhteiskuntasopimuksen, joka viedään maaliin kunnianhimoisesti, niin me pidämme edelleen kiinni meidän hallitusohjelmamme tavoitteesta.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Tosiasia kuitenkin on, että hallitus ei ole tehnyt lainkaan työllisyystoimia viime vuonna, se ei ole tekemässä niitä tänä vuonna ja tavoitteista ollaan huolestuttavalla tavalla jäljessä. Teillä on ollut vähän kädet ristissä, ja tämä on juuri se asia, mistä varoitimme jo viime syksynä: mikäli työllisyystoimia ei tehdä, ajaudutaan hurjaan leikkauskierteeseen, mikä on tuhoisaa.

Nyt olen, puhemies, hieman hämmentyneenä kuitenkin seurannut, mitä hallitus aikoo tehdä kehysriihessään. Tuntuu nimittäin siltä, että hallitusta itseäänkin sisältä päin on alkanut vähän hirvittää tämä meno, ja ainakin keskusta ja perussuomalaiset ovat nyt pistämässä hieman jarrua näille lisäleikkauksille. Siispä katse kohdistuu teihin, ministeri Stubb. Aiotteko ja voisitteko perussuomalaisten ja keskustan tavoin pistää jarrua näille lisäleikkauksille vai aiotteko todellakin tuoda lisää leikkauksia jo tekemienne kansalaisten arkea haittaavien leikkausten lisäksi?

Arvoisa rouva puhemies! Siis lähtökohtahan meillä on tietenkin hallitusohjelma ja se, että hallitusohjelmasta pidetään kiinni. Silloin siinä on oikeastaan kaksi kokonaisuutta, joita me katsomme. Ensimmäinen on kehys vuoteen 2019 mennessä — pysytäänkö siinä, mikä on jakamaton varaus vuonna 2019. Toinen on 4 miljardia euroa ja ne sopeutukset. Sopeutukset liittyvät myös kestävyysvajeeseen, jota vuoteen 2021 mennessä pitää kuroa umpeen 6 miljardiin ja 2030 noin 10 miljardia. Kyse ei ole lisäsäästöistä tai lisäleikkauksista, vaan sellaisesta sopeutuksesta, joka tämän ensimmäisen hallitusvuoden aikana ei ole toteutunut joko laskentavirheiden takia tai toteutumatta jääneiden päätösten takia tai koska päätöksiä ei ole vielä toimeenpantu. Uskon, että tämäkin kehyspäätös tulee olemaan hyvä, sellainen, joka on uskottava kaikkien suomalaisten näkökulmasta, joka on uskottava komission näkökulmasta ja joka on uskottava myös luottoluokittajan näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Tämä työpaikkojen kehitys on viimeisen neljän vuoden aikana ollut todella synkkä. Työttömien määrä lisääntyi viime kaudella sadallatuhannella, ja me aiomme tällä hallituskaudella tehdä tälle selkeän käänteen toiseen suuntaan. Hallituksen päätoimi työllisyyskehityksen kääntämiseksi on yhteiskuntasopimus, joka on erittäin hyvässä mallissa nyt. Se on työehtosopimusneuvotteluissa, ja sen toimen yhteenlaskettu tavoite on 35 000 uutta työpaikkaa. Työmarkkinajärjestöt ovat arvioineet sen vaikutukseksi jopa 45 000 uutta työpaikkaa. Uskon, että kun tämä viedään nyt määrätietoisesti toukokuun loppuun mennessä maaliin, niin tämä tulee kääntämään kehityksen aivan toiseen suuntaan ja se tulee täyttämään tästä 110 000 uuden työpaikan tavoitteesta kolmasosan. Teemme määrätietoisesti jatkotoimia (Puhemies koputtaa) sen eteen, että kokonaisuus tulee täyttymään.

Arvoisa rouva puhemies! Jokainen tietysti tietää, että yleinen taloustilanne on se meidän iso ongelmamme. Niin kauan kuin se mataa, niin kauan ei tule tänne investointeja eikä tule niitä työpaikkoja. Mutta tänäänhän on Palkansaajien tutkimuslaitos jo uutisoinut, että on nousua näkyvissä, ja se on positiivista. Rakennusala erityisesti on tässä veturina, eli siellä on onneksi valoa. Itse jaksan uskoa siihen, että sitä kautta tämä lähtee menemään.

Totta kai nämä toimet, niin kuin pääministeri tuossa kertoi — yhteiskuntasopimus ja sen maaliin saaminen sillä tavalla, että se hyödyttää koko Suomea — ovat äärimmäisen tärkeitä. Samaan aikaan on tämä työttömyyden hoidon rakennemuutos, ja siihen ollaan tuomassa ihan lähipäivinä tämän passiiviturvan muuttamista aktiiviturvaksi, eli käytetään niin sanottua valtion rahoittamien työttömyysetuuksien käyttämistä liikkuvuusavustusten, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen, ja tämä on tulossa, jotta me saamme tämän työkalun, mitä muun muassa SDP:kin on esittänyt.

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa pääministeri, aivan, te sanoitte, että nyt hallituksen tavoitteena on saada käänne aikaiseksi, ja olette sanonut, että 110 000 uutta työpaikkaa on se lupaus, jonka hallitus suomalaisille on antanut. Olette sanonut, että se on kiveen hakattu, on jopa käytetty termiä, että se on "tulos tai ulos".

Mutta nyt kun hallitus kokoontuu kehysriiheen arvioimaan tätä ensimmäistä vuotta ja tekemään uusia linjauksia, niin katsotaan, missä tämä teidän tavoitteenne menee. 110 000 uutta työpaikkaa tarkoittaa lähes 30 000:ta työpaikkaa per vuosi. Nyt työpaikkoja tässä maassa itse asiassa ei ole enempää, ei saman verran, vaan vähemmän kuin silloin, kun teidän hallituksenne aloitti. Tämä teidän tavoitteenne karkaa. Ja miksi se karkaa? Se karkaa sen vuoksi, että te olette laiminlyöneet kasvun ja työllisyyden tukemisen ja keskittyneet leikkauksiin niin paljon, että jopa perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja on sanonut, että nyt on leikkausten tie kuljettu loppuun. (Puhemies koputtaa) Arvoisa valtiovarainministeri, onko leikkausten tie kuljettu nyt loppuun?

Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäiseksi muistutus, minkä takia me teemme näitä päätöksiä: Sen takia, että tällä hetkellä, viimeisten vuosien aikana, julkisella tasolla me olemme velkaantuneet noin 9 miljardia euroa vuodessa. Viimeisen kuuden vuoden aikana me olemme karkeasti tuplanneet velkaantumisemme. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että me otamme velkaa, josta maksavat meidän lapsemme ja meidän lastenlapsemme. Tosiasia on se, että ilman, että työllisyystilanne paranee — ja siinä, edustaja Lindtman, olette täysin oikeassa — me emme saa tätä kääntymään. Eli sen takia on tärkeätä, että a) me pidämme kiinni kehyspäätöksestä ja kehysriihestä ja b) me teemme sentyyppisiä työllisyystoimenpiteitä, joita löytyy esimerkiksi yhteiskuntasopimuksesta, joita löytyy paikallisesta sopimisesta, jotta me saamme tähän maahan enemmän työpaikkoja. Työ luo työtä. Sen takia me teemme päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Tämä on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita: 110 000 uutta työpaikkaa ja sitä kautta työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Jos viime kaudella olisi vältetty tämä 100 000 uutta työtöntä, niin tässä tilanteessa emme todellakaan olisi. Silloin meillä työllisyysaste olisi 72 prosenttia eikä leikkauksiin myöskään tarvitsisi mennä. Mutta nyt olemme tässä ja nyt. Me joudumme tekemään yhtä aikaa leikkauksia, hakemaan työllisyyttä ja kasvua edistäviä toimia ja tekemään niitä pitkän ajan uudistuksia, ja nämä kaikki tämä hallitus tulee tämän vaalikauden aikana tekemään. Merkittävä osa päätöksistä on jo tehty ja lisää tehdään kehysriihessä ensi viikolla.

Arvoisa puhemies! Haluan todeta tietenkin sen, että tässä viimeisen vuosikymmenen aikana johtava puolue velkaantumisessa on kokoomus: 99 miljardia euroa. (Ben Zyskowiczin välihuuto)

Haluaisin kuitenkin kysyä, onko hallitus tehnyt kokonaisarvioita näitten toimenpiteitten työllisyysvaikutuksista. Minä olen erilaisista lähteistä keskustellen ymmärtänyt, että nyt tällä hetkellä tiedossa virkamiehillä on noin 60 000 työpaikkaa, kaikki hallituksen toimenpiteet yhteenlaskettuna. Vastaako tämä teidän käsitystänne, pääministeri Sipilä, työpaikkojen kokonaismäärästä hallituksen kaikkien toimenpiteitten kokonaisuus rakentaen, vai onko teillä takataskussa vielä jotakin, jota me emme tiedä?

Arvoisa puhemies! Näitten toimien kokonaisvaikutusta arvioidaan koko ajan. Sitä tehdään seuraavan kerran kehysriihessä, ja on selvää, että tarvitaan vielä lisää toimia siihen, että 110 000 uuden työpaikan tavoitteeseen päästään. Niitä toimia valmistellaan. Varmasti kehysriihen jälkeen kuulemme niistä ensimmäisiä. Meillä on merkittäviä toimia yrittäjyyden, työllistämiskynnyksen madaltamisen eteen. Muutaman viikon sisällä tulevat seuraavat esitykset myöskin tänne eduskuntaan, puhutaan työhönottokynnyksen pienentämiseen tähtäävistä toimista.

Näitä toimia on hallitusohjelmassa pitkä lista. Ne kaikki tehdään ja arvioidaan koko ajan, riittävätkö ne siihen 110 000 uuteen työpaikkaan vai ei, ja tehdään tarvittaessa lisää päätöksiä.

Arvoisa rouva puhemies! Kaikki myöntävät, että leikkaukset heikentävät talouskasvua ja työllisyyttä. Se on selviö. Mutta meidän tehtävämme on myös velan kasvun taittaminen. Mikä on se keino siihen taittamiseen? Onko se massiiviset leikkaukset, vai onko se työllisyyspolitiikka? (Eero Heinäluoma: Hyvä kysymys!) Jälkimmäinen on vastaus. Nimittäin meidän työttömyyskustannukset ovat samaa luokkaa kuin se, minkä verran me otamme vuodessa velkaa. Jos me saamme työllisyyden kuntoon, myös Suomen talous tulee kuntoon, ja sen vuoksi hallituksen tehtävä on nyt panostaa työllisyyteen.

Kysymykseni onkin: oletteko te valmiita käynnistämään Suomen talouden moottorin kehysriihessä, tekemään mittavan investointipaketin muun muassa asuntoihin ja joukkoliikenteeseen ja toisaalta lisäämään työllisyysmäärärahoja, joita te olette olleet leikkaamassa, jotta ihmiset saavat työtä ja talous lähtee kasvuun?

Arvoisa puhemies! Edustaja Arhinmäki on oikeassa siinä, että näitten työttömyysmenojen suuruus on suurin piirtein sama kuin valtion budjetin alijäämä. Senpä takia yksi keskeisimmistä keinoistamme panna myöskin valtiontaloutta kuntoon on työllisyysasteen nostaminen sinne 72 prosenttiin. Jopa monista keinoistakin olen samaa mieltä edustaja Arhinmäen kanssa — en kaikista — ja me teemme myöskin arviota siitä, mitä julkisen sektorin investointeja me voimme pistää liikkeelle työllisyyskehityksen parantamiseksi. Sitä arviota tehdään. Mutta emme tee sitä velalla.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Jokainen syrjäytynyt nuori kokee henkilökohtaista kärsimystä, ja jokainen syrjäytynyt nuori myöskin maksaa huomattavan määrän valtiolle. Varjobudjetissamme ehdotimme, että panostettaisiin etsivään nuorisotyöhön, kehitettäisiin nuorisotakuuta ja sen lisäksi luotaisiin nuorille, alle 30-vuotiaille, suunnattu minijob-malli. Tässä mallissa tietyn tuntimäärän alle mahtuva työskentelymuoto olisi vapautettu työnantajamaksusta. Se olisi pääsy sisään työelämään syrjäytymisuhassa olevalle nuorelle ja toki nuorille yleensäkin. Eli sekä yhteiskunta että nuoret voittaisivat. Kysynkin vastaavalta ministeriltä: eikö minitöiden tai niin sanottujen minijobien käyttöönottoa olisi harkittava työllisyyttä parantavana keinona?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä kysymys on hyvä. Kaikki vaihtoehdot, joita myös oppositiosta esitetään, otetaan vakavasti. Selvityshenkilö Maria Kaisa Aula, jonka tehtävä oli selvittää näitä työllistymisen esteitä, on jättänyt raporttinsa, ja siellä on lukuisia erilaisia toimenpiteitä. Tämänkin, minkä te esititte, olen kuullut ja olen täysin tietoinen tästä teidän esityksestänne. Jossakin vaiheessa tässä keväällä me teemme linjauksia, mitkä ovat sitten niitä kokeiluja, mitkä lähtevät menemään eteenpäin, ketkä ovat sitten niitä kokeilun kohteita, minkälaisia ryhmiä siihen valitaan. Minun oma mielipiteeni on se, että valitaan mahdollisimman monipuolisesti eri alueilta, mutta tämä päätös ja tämä linjaus ovat vielä tekemättä.

Mutta on otettava vakavasti tämä ehdotus ja kaikki ehdotukset, mitkä täältä ovat tulleet liittyen näiden työllistymisen esteiden poistamiseen.

Arvoisa puhemies! Työllisyys on hallitusohjelman tärkein asia, ja sen eteen on ponnisteltava niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä ja erilaisin uudistuksin. On asioita, jotka olemme jo pystyneet tekemään, kuten normien purun suhteen kauppojen aukioloaikojen vapautuksen ja muita, pienempiä kysymyksiä. Tärkeintä on se, ettei turvauduta minkäänlaiseen tempputyöllistämiseen vaan luodaan markkinaehtoisia työpaikkoja, jotka vahvistavat julkistaloutta eivätkä heikennä sitä.

Tässä suhteessa Suomi on saavuttamassa yhteispelillä historiallisen käänteen yhteiskuntasopimuksen myötä. Sen toteutuessa Suomi siirtyy vihdoin taloudessaan EU-aikaan, jossa todella suojataan ja turvataan meidän työpaikkoja avoimessa taloudessa. Tämä on se suuri panostus, jonka koko tämä yhteiskunta on tehnyt työllisyyden eteen, mutta se ei synny hetkessä eikä vaikuta hetkessä. Siksi kysyn nyt asianomaiselta ministeriltä: onko järkevää nyt tässä opposition tapaan ikään kuin tasaisen vauhdin taulukolla seurata tätä työllisyyttä, vai voidaanko olettaa, että nämä uudistukset tehoavat enemmän vaalikauden lopussa kuin alussa?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Terho on kyllä ihan asian ytimessä siinä mielessä, kun hän puhuu, että se päätavoite hallituksellakin, niin kuin varmaan meillä kaikilla, ovat ne pysyvät työpaikat. Se, mitä nyt sitten tapahtuu tässä niin sanotusti väliaikana, on juuri toisaalta sitä työttömyyden hoitamista, ja siihenkin on tämä rakennemuutos tähdätty, jotta saadaan ne rahat, mistä edustaja Arhinmäkikin sanoi, valtava rahamäärä, tehokkaampaan käyttöön. Se "vaikuttavuus" on oikeastaan se sana, mitä tässä etsin: se, millä tavalla saadaan oikeasti niille ihmisille järkevää tekemistä mahdollisimman kustannustehokkaasti niin, että se ei ole passivoivaa vaan että se on aktivoivaa, ja sitä työtä tietenkin tehdään. Tämän kaiken päätavoite, tämän hallitusohjelman päätavoite ja ydin, on ilman muuta pysyvien työpaikkojen saaminen tähän maahan, eikä se tapahdu millään yhdellä tai kahdella toimenpiteellä vaan näitten kaikkien yhteisvaikutuksesta.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on aiemmin käytetty työllistämistoimista halventavaa nimitystä "tempputyöllistäminen" vain salin oikealta laidalta kokoomuksesta. Mutta oli kyllä pöyristyttävää kuulla, että myös perussuomalaiset nimittävät työllisyyspolitiikkaa tempputyöllistämiseksi. Tuhannet suomalaiset työttömät, tuhannet ja taas tuhannet perheet saavat hengähdystauon vaikeaan, ankaraan tilanteeseen, kun he voivat hyötyä työllisyyspolitiikasta, mitä tässä yhteiskunnassa aiemmin on aktiivisesti harjoitettu. Silloin juuri, kun yksityinen kysyntä on heikkoa, on julkisen vallan vastuulla järjestää työtä ja ylläpitää työllisyystoimintaa, ylläpitää työllisyysmäärärahoja.

Arvoisa puhemies! Tiistaina on tälle maalle ratkaiseva kehysriihi. Tuolloin pitää löytyä ratkaisuja työllisyystilanteeseen. Valtiovarainministeri Stubb, aiotteko te huolehtia siitä, että suomalaiset työttömät saavat kehysriihestä jotain toivoa tulevaisuuteen? Aiotteko te huolehtia siitä, että työllisyysmäärärahat palautetaan sille tasolle, että voimme taas työllistää suomalaisia, kuten esimerkiksi viime vuonna?

Arvoisa rouva puhemies! Me totta kai katsomme kehystä ja kehysriihtä kokonaisuutena. Kun me kävimme ministeriöiden ja ministereiden kanssa kahdenvälisiä keskusteluja menolisäyksistä, niin niitä oli karkeasti noin 300—400 miljoonaa euroa. Sitten kun me katsomme sitä kokonaissopeutustarvetta, johonka pyrimme, jotta 4 miljardin säästötavoite pysyy, niin luvut ovat itse asiassa aika pitkälti vastakkaisia. Me haemme sellaisia päätöksiä totta kai, jotka pitävät meidät kiinni tavoitteessa ja jotka edesauttavat ja vievät myös työllisyyttä eteenpäin.

Haluan myös korostaa: Tässä on paljon puhuttu siitä, voimmeko panostaa johonkin velaksi. Vastaus on se, että emme voi. Syy on oikeastaan aika yksinkertainen. Jo tänä päivänä meidän velanhoitokustannukset ovat vuosittain noin 1,6 miljardia euroa. Verrataan tätä vaikkapa lapsilisiin, kokonaiskustannukset karkeasti 1,4 miljardia euroa. Mitä enemmän velkaa (Puhemies koputtaa) me otamme, sen vähemmän meidän talous on uskottava ja sen varmemmin luottoluokitus laskee (Puhemies: Aika täynnä!) ja velanhoitokustannukset nousevat.

Arvoisa rouva puhemies! On aivan selvää, että tähän tarvitaan nyt linjan muutos. (Eduskunnasta: Näin on!) Se on aivan selvää. Arvoisa ministeri Stubb, SDP:hän on esittänyt lukuisia konkreettisia vaihtoehtoja. Annan teille nyt kolme ihan ilmaista neuvoa. Hyvä, että Rinteen malli jo etenee. Ottakaa sen lisäksi käyttöön yrittäjälle tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, investoikaa lasten homekoulujen korjaamiseen ja ottakaa käyttöön Emu-puskurit.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Stubb, te olette kertonut, että teidän sydämenne sykkii Thatcherille. Mikäli hän ei nyt kokonaan ole vienyt vielä sydäntänne, niin heltyisikö se ottamaan huomioon nämä SDP:n hyvät tavoitteet? Ette kai voisi torjua niitä vain siksi, että ne tulevat SDP:ltä?

Arvoisa rouva puhemies! Sydämeni sykkii ihan kaikille. (Sosialidemokraattien ryhmästä: SDP:lle?) — Myös SDP:lle. — Kaikki hyvät vaihtoehdot ja ehdotukset otetaan ilman muuta vastaan. Totta kai, kun me tarkastelemme kehystä — SDP puolueena hyvin tietää, tässäkin eduskunnassa istuu kolme entistä valtiovarainministeriä — katsomme sitä kokonaisuutta ja pyrimme löytämään sellaisia ratkaisuja, jotka Suomessa edistävät työllisyyttä ja kasvua, joka loppupelissä on se pohja, jolleka meidän koko hyvinvointiyhteiskuntamme ja hyvinvointivaltiomme on rakennettu. Kyllä meidän sydämemme sykkii Suomelle.

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri Alexander Stubb vannoi ja vakuutti noin neljä kuukautta sitten, että esitys hallintarekisteristä on haudattu ja kuopattu. Tahtoisin luottaa ministerin sanaan, joten kysyn: miksi hallituksen esitys sisältää kaikkien lupausten vastaisesti takaportin kautta suomalaisille yhtiöille mahdollisuuden hallintarekisteröintiin ulkomailla? Koko verovälttelyyn ja omistusten kätkemiseen liittyvä ongelma olisi estettävissä niin, että omistuksen julkisuuden vaatimus pätisi suomalaisiin yhtiöihin sekä Suomessa että ulkomailla. Aikooko hallitus korjata esitystään tältä osin?

Arvoisa rouva puhemies! Koska kokonaisuus on niin vaikea, niin käyn läpi vastaukseni osittain paperista.

Ensimmäinen huomio on se, että tämä lakiehdotus ei sisällä hallintarekisteröinnin laajentamista Suomessa. (Touko Aallon välihuuto) Tämä ei kuitenkaan vaikuta tietenkään ulkomaiden lainsäädäntöön. Jos suomalainen pörssiyhtiö laskee osakkeita liikkeeseen toisessa EU-maassa, säilytykseen sovelletaan EU:n arvopaperikeskusasetusta ja kyseisen maan lainsäädäntöä. Hallintarekisteröinti on käytössä useimmissa EU-maissa, esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa, ja Suomi ei voi omalla lainsäädännöllään rajoittaa EU-asetusta tai muiden maiden lainsäädäntöä.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen viime vaalikaudella neuvottelema poikkeus arvopaperiasetukseen on hyvä. Se on hyvä, koska se mahdollistaa Suomessa omistusten julkisuuteen perustuvan, Suomen oman järjestelmän. Suomen neuvottelema poikkeus on voimassa niin kauan kuin nykyinen lainsäädäntö on voimassa. Onko hallituksen pyrkimyksenä romuttaa Suomen oma, hyvä järjestelmä tekemällä uutta lainsäädäntöä?

Arvoisa rouva puhemies! Ei ole. Me pidämme kiinni meidän omasta lainsäädännöstä ja panemme toimeen EU-asetuksen sellaisenaan.

Arvoisa puhemies! On tärkeä arvo koko yhteiskunnalle, että talouselämän päättäjien ja poliitikkojen omistukset ovat julkista tietoa. Silloin voidaan arvioida myös se, että vaikuttaakohan se heidän toimintaansa ja miten se vaikuttaa. Pörssiomistusten avoimuus on tärkeää myös muiden omistajien ja sijoittajien näkökulmasta. Se vähentää sijoittajan riskiä, kun omistukset ovat tiedossa. Se on ollut Suomessa tärkeä asia, jota laajasti yhteiskunnassa arvostetaan.

Tässä hallituksen esityksessä ei käytetä nyt hyväksi sitä mahdollisuutta, mitä Suomen itse arvopaperikeskusasetukseen neuvottelema poikkeus mahdollistaisi, eli että vaikka ulkomailla mahdollistetaan se, että suomalaiset yhtiöt voivat ulkomailla laittaa liikkeelle näitä omistuspapereita, niin sielläkin voitaisiin edellyttää, että siellä käytetään menetelmiä, joissa on suoraan asiakasomistajuus, kuten myös Suomessa. Elikkä voitaisiin välttää tämä hallintarekisterien käyttö ulkomailla ja sen helpottaminen, jota te teette. Siis, arvoisa hallitus, miksi te helpotatte hallintarekisteröinnin käyttöä ulkomailla, kun Suomi on neuvotellut poikkeuksen, jolla se voitaisiin estää?

Arvoisa rouva puhemies! Toistan: Siis me olemme tilanteessa, jossa suomalaisen pörssiyhtiön oikeus valita ulkomaalainen arvopaperikeskus seuraa suoraan syksyllä 2014 voimaan astuneesta EU-asetuksesta. Pörssiyhtiö valitsee arvopaperikeskuksen, ja järjestelmään sovellettava laki tulee sen valinnan mukana. Meillä ei ole mahdollisuutta Suomen lailla rajoittaa EU-asetusta tai muiden EU-maiden kansallista lainsäädäntöä.

Arvoisa puhemies! On totta se, mitä Euroopan unionin asetuksissa sanotaan. Tästä huolimatta Suomen eduskunnalla on mahdollisuus päättää monista asioista. (Touko Aalto: Juuri näin!) Suomi ei voi säännellä muiden maiden lainsäädäntöä, mutta Suomi voi kuitenkin käytännössä edellyttää suomalaisilta yhtiöiltä ja suomalaisilta sijoittajilta suomalaisen sääntelyn noudattamista ulkomailla riippumatta siitä, missä sijoittaja toimii. Tämän estämiseksi hallituksen esityksessä ei tehdä mitään. Oletteko te, arvoisa ministeri, olleet valmistelussa tietoisia tästä asiasta?

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa käsitellään varmaankin kahta asiaa. Yksi on suomalaisen yksityisen sijoittajan oikeus sijoittaa johonkin ulkomailla, ja toinen on suomalaisen pörssiyhtiön toiminta. Näissä molemmissa tapauksissa me sovellamme Suomen lainsäädäntöä ja sitä lainsäädäntöä, joka juontaa juurensa tästä yksittäisestä EU-asetuksesta. Jos valtiovarainvaliokunnalla tai talousvaliokunnalla on yksittäisiä esimerkkejä ja tapoja, joilla lainsäädännön puitteissa voisi toimia toisin, niin totta kai niitä tullaan asiantuntijakuulemisissa, ja muutoinkin, seuraamaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tätä arvopaperikeskusasetusta, tätä hallituksen esitystä, on muokattu jo hyvin monta kertaa, ja tämä taitaa olla, olikohan, kolmas esitys. Kyllä tämä koko ajan niin sanotusti oikeaan suuntaan on mennyt. Muistaakseni piensijoittajat muun muassa ovat tyytyväisiä nyt jo tähän hallituksen esitykseen.

Kun täällä oppositio nyt kysyy, että muuttaako hallitus esitystään, niin kyllä minä nyt toivon, ettei enää muuttaisi vaan me voisimme aloittaa tämän eduskuntakäsittelyn nyt sitten ihan rauhassa talousvaliokunnassa. Mitä tulee näihin pelkoihin, mitä tässä nyt oppositio on esittänyt, niin kyllä tämä toimintamalli kuitenkin menee niin, että opposition edustajat pääsevät tätä asiaa käsittelemään valiokunnassa. Kun minä olen ymmärtänyt kuitenkin, että avoimuus on niin hallituksen kuin oppositionkin tahtotila, niin meillä on talousvaliokunnassa sitten mahdollisuus katsoa, että tämä avoimuus (Puhemies koputtaa) toteutuu mahdollisimman hyvällä tavalla.

Onko näin? (Naurua)

Puhemies Maria Lohela

Tässä ei tainnut olla kyllä kysymystä.

Mutta edustaja Niinistöllä... — Ahaa, ministeri Stubb haluaa kommentoida.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä on näin. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Edustaja Skinnari toi sen asian ytimen tässä esille, että meidän lainsäädännöllä on mahdollista edellyttää, että niin Suomessa kuin ulkomailla suomalaisen pörssiyhtiön liikkeelle laittamat paperit laitetaan liikkeelle suoraan asiakasomistusten kautta myös kansainvälisissä arvopaperikeskuksissa, ja tämä on tämän EU-asetuksen mukainen menettely. Tämä on menettely, mitä Suomessa käytetään. Silloin jos kilpailu on mahdollista, voidaan käyttää myös ulkomaisia toimijoita, mutta omistukset olisivat edelleen avoimia.

Nyt se suuri kysymys on se, että miksi hallitus ei ole tekemässä tässä samalla tällaista lakimuutosta, jossa varmistetaan, että samalla kun kilpailu lisääntyy ja ulkomaisia keskuksia voidaan käyttää, niin sielläkin suoraan suomalainen toimija voidaan tunnistaa niin, että kuka on omistaja. Haluan korostaa, että se on tässä yhteiskunnassa tärkeä arvo, että omistukset ovat tiedossa. Se on sijoittajien etu, se on markkinoiden etu, se on läpinäkyvyyden etu myös suhteessa talouden ja politiikan eliittien omistuksiin.

Arvoisa rouva puhemies! Jos ymmärrän edustaja Niinistön ja edustaja Skinnarin kysymyksen oikein, niin kysehän on siitä, että me rajoittaisimme sijoittajan toimintaa. Vastaus tähän kysymykseen on, että sijoittajan velvollisuus käyttää suoraa tiliä ulkomailla ei perustuisi mihinkään EU-säännökseen. Kyse olisi puhtaasti kansallisesta lisäsääntelystä, joka kohdistuisi vain suomalaisten yhtiöiden osakkeisiin, (Välihuutoja) joten olisi mahdollista, että ehdotus ohjaisi sijoittajia sijoittamaan ulkomaisiin osakkeisiin tai muihin arvopapereihin. Se ei varmaankaan ole meidän tarkoituksemme, vaan me pyrimme pitämään pääoman suomalaisissa yrityksissä. Tällä voisi siis olla negatiivisia, pitkän aikavälin vaikutuksia suomalaisten yritysten pääoman saantiin, investointeihin ja sitä kautta työllistämiseen. Tästä kärsisivät etenkin pienet pörssiyhtiöt ja listausta suunnittelevat yhtiöt. Sen takia me emme ole tätä ehdottaneet.

Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella saimme säädetyksi tärkeän vanhuspalvelulain, joka turvaa vanhuksiemme tarvitsemia palveluita. Nyt te, hyvä leikkaushallitus, olette jälleen kerran käymässä vanhusten kimppuun heikentämällä tätä lakia ja vähentämällä esimerkiksi hoitajia laitoksista.

Silloin kun itse työskentelin terveyskeskuksen vuodeosastolla lähihoitajana, meillä oli osastolla 32 potilasta. Aamuvuorossa oli viisi hoitajaa, illassa kolme ja yövuorossa kaksi. Mitoitus oli silloin jo niukka, erityisesti iltavuorossa, eikä siinä ehtinyt juuri mitään sen ihmeellisempiä hoitotoimenpiteitä tehdä, ainoastaan ne välttämättömät.

Kysynkin teiltä, ministeri, oletteko te sitä mieltä, että vanhuksistamme pidetään nyt liian hyvää huolta, vai löytyisikö säästökohteita jostain muualta kuin vanhusten laitoshoidosta.

Arvoisa rouva puhemies! Vanhuspalvelulakia säädettäessä se suurin tai oikeastaan kaiken keskustelun vienyt asia oli hoitajamitoitus. Mistä se johtuu? Siitä, että sillä hoitajamitoituksella on toki merkitys hoidon ja hoivan tasoon ja laatuun. Mutta toisaalta löytyy yhtä perusteltuja vastauksia ja mielipiteitä siihen, että kategorinen yhden luvun ilmoittaminen niin lain tasolla kuin muutoinkin voi olla, päinvastoin, ei hoidon laatua parantava vaan sitä pienentävä tekijä.

Toisekseen — edustaja Pekonen kun kysyi, että olisiko muitakin vaihtoehtoja — tässä joudutaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalallakin hyvin tiheällä kammalla katsomaan, mistä voitaisiin löytää uusien toimintatapojen kautta keinoja, joilla vähemmät resurssit saadaan paremmin hyödynnettyä.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Teillä on nykyään hallituksessa tapana vastata kaikkiin kysymyksiin, että leikkauksista huolimatta juuri mikään ei muutu, ja näin tässä tulkitsin vähän tämän ministeri Rehulan vastauksenkin. Tälläkin leikkauksella kuitenkin tavoitellaan lopulta jopa 70 miljoonan euron säästöjä ja jostainhan nekin rahat on sitten otettava. Vanhusten kotihoito on jo tällä hetkellä surkeassa jamassa, eikä siihen ole luvassa lisärahoitusta. Nyt heikennetään laitoshoitoa. Hoitajien vähentäminen johtaa tietysti myös irtisanomisiin ja jäljelle jäävien hoitajien työn kuormituksen lisääntymiseen eli lisää työttömiä, uupuneita työntekijöitä ja huonosti hoidettuja vanhuksia. Kysynkin teiltä, ministeri: Onko jatkossa tarkoitus, että vain rikkaat, hyvin toimeentulevat vanhukset saavat hyvää hoitoa? Miten on tarkoitus huolehtia työntekijöiden jaksamisesta ja irtisanotuista työntekijöistä?

Arvoisa rouva puhemies! Musta ei muutu valkoiseksi puhumalla, ei myöskään värikkäällä retoriikalla se arki, jossa ihminen elää (Paavo Arhinmäki: Kumpi on sitä arkea?) arjessaan oman toimintakykynsä mukaisissa olosuhteissa. Yksi iso asia on se, että me yritämme tehdä asioita eri tavalla kuin tähän asti on tehty. Jos raha ratkaisisi turvallisen kotona asumisen, tämä kysymyshän olisi tarpeeton, jonka te, edustaja Pekonen, teitte. Toisekseen meidän on pystyttävä löytämään toimintatapoja, jotka ovat eri tavalla hoidettuja kuin ne ovat tähän asti olleet. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä on se, että hallituksen valmistelussa on kotona tapahtuvan asumisen tukeen liittyviä toimenpiteitä. Kärkihanke, yksi 26:sta, joka hallituksella on, tähtää siihen, että olemassa olevat toimivat käytännöt, mitä kunnissa ja kaupungeissa on, saataisiin nykyistä paremmin (Puhemies koputtaa) hyödynnettyä koko maassa.

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti ihmettelen hyvin paljon hallituksen julmaa linjaa. Te tunnutte hakevan säästöjä aina niiltä, jotka ovat yhteiskunnassa kaikkein heikoimmassa asemassa. Tänään eduskunnassa järjestettiin seminaari, jossa oli aiheena se, että hallitus aikoo lakkauttaa oikeuden vammaispalveluihin niiltä vammaisilta, jotka ovat täyttäneet 75 vuotta, ja keskustelussa nousi hyvin esiin se kysymys, miten te takaatte yhdenvertaisuuden, oikeuden tarpeen mukaisiin palveluihin näille yhteiskunnan heikoimmille. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamies toi esille, että valtiovarainministeriö on antanut kaikille hallintokunnille tai ministeriöille tehtäväksi esittää valtavia leikkauksia, tai jos ei niitä esityksiä tule, niin silloin VM lakkauttaa kaikki etuudet tai parannukset palveluihin, joita Suomessa on tehty viimeisen 15 vuoden aikana. Tiedättekö siellä hallituksessa, että tällainen linja tulee tarkoittamaan sitä, että Suomessa heikennetään ihmisoikeuksia, perusoikeuksia ja yhdenvertaisuutta, (Puhemies koputtaa) muun muassa sitä, miten Suomi on... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]

Arvoisa puhemies! Kysymys päättyi kansainvälisten sopimusten noudattamiseen. Me olemme sitoutuneet niihin kansainvälisiin sopimuksiin, joissa me olemme mukana — esimerkiksi Istanbulin sopimus koskien naisten kohtaaman väkivallan vähentymistä, samoin me olemme eduskunnassa ratifioineet tämän YK:n vammaissopimuksen. Sen ratifioimisen osana valiokunta mietinnössään viime vaalikaudella totesi, että meidän pitää tehdä tiettyjä lainsäädännöllisiä muutoksia esimerkiksi itsemääräämisoikeuslain osalta, jotka mahdollistavat sen, että tuo ratifioitu sopimus tulee täydellisesti tehtyä. Tässä työssä, jota esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään, hyvin laajalla kammalla käydään läpi niitä asioita esimerkiksi tilanteessa, jossa kuntien valtionosuuksia ei ole leikattu, mikä on mahdollistanut sen, että kuntapalvelut ovat voineet valtion osalta pysyä nykytasolla, jotta kunnat saisivat (Puhemies koputtaa) enemmän toimintavapautta kuin tänä päivänä on. Se on se tapa, jolla yritetään pysyä edes nykyisellä... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.]

Arvoisa puhemies! Aihe on erittäin tärkeä, ja siksi on syytä, että käymme näitä myöskin hyviä näkökulmia, joita hallitus on tehnyt. Meillä on lukuisa joukko kotona omaa omaistaan hoitavia vanhempia tai sitten omaa puolisoaan hoitavia. Hallitus on tehnyt hallitusohjelmaan kirjauksen omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseksi. Lisäksi tähän on varattu hyvinkin runsaasti lisää rahaa. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä, mitä toimia hallitus on tehnyt, joilla me pystymme parantamaan omaishoitajien asemaa ja myöskin varmistamaan sen, että ne lisämiljoonat kohdentuvat juuri siihen, mihin niiden kuuluukin.

Arvoisa puhemies! Eilen, 30. päivä maaliskuuta, tuli julkiseksi ja avoimeksi lausuntokierrokselle lähteneenä omaishoitajien vapaita ja perhehoitajien tilannetta nykyisestä selkeästi parantava lakiesitys. Se on lausuntokierroksella ja tulee vielä eduskuntaan ennen juhannusta, jotta se laki saadaan voimaan tämän vuoden heinäkuun alussa. Laissa ensinnäkin varmistetaan se, että jokainen omaishoitaja — huom. jokainen omaishoitaja riippumatta siitä, minkä ikäinen henkilö omaishoitajan asemassa on — saa vapaata. Toisekseen perhehoitajan palkkiota nostetaan, perhehoitajuudesta tehdään nykyistä houkuttelevampi muoto hoitaa ihmistä lähellä kotona ja kohdata se ihminen. Nämä ovat typistetysti, pelkistetysti ne selkeät muutokset nykytilanteeseen, joilla haetaan turvallista vanhuutta esimerkiksi.

Arvoisa rouva puhemies! Ikääntyminen on suomalaisen yhteiskunnan suuri saavutus. Se, että elämme yhä terveempinä ja yhä pidempään, on tärkeä asia, ja on hienoa, että viime kaudella saatiin aikaiseksi historiallinen vanhuspalvelulaki, jolla pystytään paitsi turvaamaan palveluita myöskin edesauttamaan ihmisten osallisuutta, sitä että he voivat olla mukana yhteiskunnassa siitä huolimatta, että ikää tulee lisää. Viime kaudella eduskunnan yksimielinen tahto, ministeri Rehula, teidän silloin johtamanne valiokunnan kanta, oli se, että mikäli vanhuspalvelulain seurannassa tuo hoitajamitoitus ei toteudu, niin lakia muutetaan velvoittavampaan suuntaan, ja edeltäjänänne valmistelin tällaisen lain — se on siis valmiina siellä pöytälaatikossa odottamassa, mikäli hallitus sen haluaisi ottaa käyttöön.

Olen huolissani siitä, että te teette nyt norminpurun nimissä erittäin rajuja leikkauksia hyvin monien ihmisten asemaan. Mitä te vastaatte näille henkilöstön edustajille, (Puhemies koputtaa) ikäihmisten omaisille ja ikäihmisille tässä kysymyksessä?

Arvoisa rouva puhemies! Nämä ehdotukset, joilla pyritään etsimään toisenlaisia toimintatapoja, ovat osa vanhuspalvelulakia toki. Niitten valmistelu tulee viemään aikaa. Lopputulos, esimerkiksi sen osalta, mitä vammaispalvelulain osalta tehdään, tulee viemään noin vuoden.

Mutta se, mihin ei olla puuttumassa ja mikä on vanhuspalvelulain ydintä, on se, että ikääntymistä tukevat palvelut pysyvät nykyisellä tasolla.

Toisekseen, edustaja Huovinen, otitte esille yhden osan vanhuspalvelulain ytimestä, osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuudet. Se henkilön oman tahdon toteutuminen palvelutarvetta mietittäessä tulee säilymään.

Ja kolmanneksi palvelutarpeen arviointi ja palvelujen saanti määräajassa ovat jatkossakin niitä asioita, joihin me emme ole koskemassa.

Arvoisa rouva puhemies! Eilen julkistetussa esiselvityksessä perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista työryhmä päätyi esittämään sitä, että lähdettäisiin kokeilemaan osittaisen perustulon mallia. Myöskin kristillisdemokraattien vaihtoehto, kannustava perusturva, oli mukana tuossa esiselvityksessä, mutta koska meiltä puuttuu reaaliaikainen tulorekisteri, sitä ei kuitenkaan aiota lähteä kokeilemaan. Olisin halunnut tiedustella ministeriltä: kun tämä osittaisen perustulon malli on kuitenkin kannustinloukut edelleen säilyttävä — työryhmä totesi, että esimerkiksi yksinhuoltajan tilannetta tuo osittainen perustulo ei tule helpottamaan — ja tähän liitettävä verotusmalli saattaa myöskin johtaa erittäin korkeisiin tasaveroprosentteihin, onko hallitus kuitenkin etenemässä tällä osittaisen perustulokokeilun tiellä, kun jo nyt näyttää siltä, että useimmat ekonomistit ovat (Puhemies koputtaa) tyrmäämässä tuon mallin?

Arvoisa puhemies! Todella eilen Olli Kangas työryhmineen luovutti tämän esiselvitysraportin, joka on hyvin laaja, hyvin kattava. Siinä on tehty erittäin perusteellista työtä monesta eri näkökulmasta, ja he ovat nostaneet sieltä esiin näitä hyvinkin perusteltuja omia näkemyksiään siitä, mihin suuntaan olisi nyt ylipäätään mahdollista lähteä tämän perustulokokeilun osalta etenemään. Hallitus linjaa huhtikuun aikana nyt sitten niitä etenemistapoja, joiden katsomme olevan mahdollisia, ja teemme niitä jatkolinjauksia. Ja ilman muuta pidämme mielen avoimena, ja tavoitteet ovat hyvin kirkkaat siinä, millä siihen pyritään. On hyvä, että tätä julkista keskustelua nyt käydään aktiivisesti ja nostetaan esiin myöskin niitä kipukohtia ja huolenaiheita, joita selvityksessä nyt sitten myös on tullut esiin.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! On todella tärkeää, että näitä malleja vielä pohditaan tarkasti. Ja kun nyt tiedämme, että kuitenkin viime budjetissa varattiin rahoitusta siihen, että tällaista kansallista tulorekisteriä aiotaan lähteä myös tekemään, niin olisiko mahdollista, että odotettaisiin tätä hyvää mallia elikkä kristillisdemokraattien kehittämää kannustavaa perusturvaa ja otettaisiin se siinä vaiheessa kokeiluun, kun saamme tämän tulorekisterin käyttöön? Tuo esiselvitys tuo esille sen, että ainoastaan tämä KD:n malli ja sen lisäksi sitten negatiivinen tulovero olisivat sen tyyppisiä, joissa kannattaisi edetä. Nämä kaikki muut mallit ovat kuitenkin sellaisia, jotka lisäävät kannustinloukkuja ja saattavat johtaa myös erittäin korkeaan nettoveroasteeseen, joka varmasti hyydyttää tavallisen palkansaajan ostovoimaa.

Arvoisa puhemies! Tässä perustulokokeilussa on ilman muuta tarkoitus myöskin siinä rinnalla viedä erityyppisiä selvityksiä eteenpäin. Perustulokokeilu yksistään ei riitä selkeyttämään meidän sosiaaliturvajärjestelmäämme, vaan se vaatii hyvin monentasoisia toimenpiteitä, joihin kuuluu myös yksi hallituksen kärkihankkeista eli tämä asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisvaltainen selvitys. Eli on ihan päivänselvä asia, että pelkkä perustulo itsessään ei tule ratkaisemaan niitä ongelmia ja haasteita, jotka liittyvät kannustinloukkuihin tai työllistymisen mahdollisuuksiin, vaan se vaatii hyvin monenlaisia erityyppisiä lähestymistapoja. Jos olen oikein ymmärtänyt, tämä kristillisdemokraattien malli perustuu Britanniassa olevaan universal credit ‑malliin, joka on itsellenikin hyvin tuttu, olen ollut siitä hyvin kiinnostunut ja näen siinä erittäin paljon hyviä elementtejä. Ja missään tapauksessa en näe syytä, miksi meidän pitäisi sulkea jotain pois, vaan minusta pitää löytää (Puhemies koputtaa) ratkaisu, joka johtaa kokonaisvaltaiseen sosiaaliturvan hyvään muotoon.

Arvoisa puhemies! On erittäin hienoa, että tämä perustulokokeilu, joka Sipilän hallitusohjelmaan kirjattiin pitkäaikaisena tavoitteena, on nyt nytkähtänyt vauhtiin tuon esiselvityksen verran. Uskon, että tässä salissa vallitsee aikamoinen yksituumaisuus siitä, että sosiaaliturvamme on nykyisellään yksi suuri pykälien viidakko ja se ei kannusta tarpeeksi työntekoon. Siksi uskon, että kaikkien niidenkin, jotka suhtautuvat empivästi perustuloon, kannattaa tähän kokeiluun suhtautua avoimin mielin. Sittenpähän tiedämme edes, mistä keskustelemme ja miten se voisi vaikuttaa. Kaikki toimet työllisyyden ja työnteon kannattavuuden lisäämiseksi ovat tarpeellisia ja myös ihmisarvoisen sosiaaliturvan vahvistamiseksi.

Arvoisa puhemies! Tiedustelisin asiasta vastaavalta ministeriltä tuosta eilisestä selvityksestä. Siinä niin ikään Kelan johdolla tehdyssä selvityksessä arvioidaan nyt ehdotuksia siihen, ketkä voisivat kuulua tämän kokeilun piiriin, ja tehdään esityksiä otannasta, joka olisi laajempi ja erilaisiin väestöryhmiin ja alueisiin kohdistuva. Mitä, ministeri, tuosta esityksestä ajattelette?

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti kannatan tätä ajatusta erittäin lämpimästi, koska tällä hetkellä meidän sosiaaliturvajärjestelmä on tunnetusti melkoinen tilkkutäkki ja siellä on erittäin hankalia tuloloukkuongelmia monilla eri väestöryhmillä. Itse näen, että jos halutaan saada jostain tutkimuksesta maksimaalinen tuloshyöty, niin silloin meillä pitää myös olla valmius siihen, että me tarkastelemme eri väestöryhmien tilannetta.

Tällä hetkellä meillä on lukuisia eri sosiaaliturvan muotoja, joita myönnetään, ja on ihan päivänselvä asia, että jos halutaan selkiyttää järjestelmää, niin on oltava myös valmius käydä niitä eri väestöryhmiä sieltä läpi ja löytää ne kipukohdat, missä sitten voidaan tehdä asioita toisin, nimenomaan niin, että yksilö itse pärjää paremmin siinä järjestelmässä, mutta myöskin niin, että hän pääsee tilanteeseen, jossa hänen ei tarvitse niiden tulonsiirtojen varassa loputtomasti, toivottavasti, (Puhemies koputtaa) elää.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto kannattaa siirtymistä elämiseen riittävään perustuloon, ja pidämme myöskin hyvänä, että tätä nyt ollaan kokeilemassa.

Mutta kun kerran kokeilua tehdään, niin olisi myöskin hyvä, että sitä tehdään kunnolla. Pidämme valitettavana, että tätä kokeilua nyt ollaan toteuttamassa aika tiukoissa taloudellisissa reunaehdoissa. Olisin myös kysynyt ministeriltä: miksi ollaan päädytty tämmöiseen hyvin rajattuun ja pieneen otantaan tässä kokeilussa? Haluaisin myöskin tietää, miksi nuoret aikuiset on suljettu nyt tämän perustulokokeilun ulkopuolelle. Nuoret aikuiset ovat pienituloisimpia väestöryhmiä maassa, ja nimenomaan nuorten pienituloisuus on myöskin ollut kasvussa. Eli jos halutaan tutkia tämmöisiä uusia käyttäytymismalleja, niin eivätkö nimenomaan nuoret olisi silloin oivallinen väestöryhmä siihen?

Arvoisa puhemies! Korostan sitä, että hallitus ei ole tehnyt vielä päätöksiä siitä, keitä väestöryhmiä tähän kokeilun piiriin tulee kuulumaan, eli olemme tässä varmasti hyvin avoimin mielin ja käymme siitä keskusteluja hallituksen sisällä. Ilman muuta täytyy myöskin pohtia sitä vaihtoehtoa, että kun menemme sinne sosiaaliturvan sisälle, onko mahdollista sen sosiaaliturvajärjestelmän sisältä myöskin hyödyntää sitä sosiaaliturvaa osana tätä kokeilua. Eli silloin se antaisi meille ihan erilaisen mahdollisuuden myöskin tämän kokeilun laajentamiseen.

Mutta kuten sanottu, näitä keskusteluja me tulemme käymään hallituksen sisällä, mutta ketään emme ole rajanneet tässä vaiheessa vielä pois.

Fru talman, rouva puhemies! Pari viikkoa sitten traktorit vyöryivät Helsingin keskustaan ja saimme kaikki seurata tätä mielenkiintoista mielenilmausta. Maanviljelijät tulivat tänne Helsinkiin hyvästä syystä, koska heidän tilanteensa on hyvin hyvin vaikea. Tosiasia on, että Luonnonvarakeskuksen viimeisen selvityksen mukaan monen viljelijän kohdalla tulot ovat jopa puolittuneet viimeisen parin kolmen neljän vuoden aikana, ja tämä kehitys on hyvin hyvin huolestuttava. Olisin, herra pääministeri, kysynyt nyt teiltä, kun teillä kehysriihi tosiaan lähestyy ja olette itsekin blogissanne pitäneet tilannetta huolestuttavana:

Ni tog bland annat fasta på det faktum att finländarna gör stora upphandlingar i den offentliga sektorn, men i slutändan är det sällan de finländska bönderna som vinner, åtminstone inte tillräckligt ofta, och det leder bland annat till den här utvecklingen. Nu skulle det gälla för regeringen att göra någonting för att förbättra situationen.

Tosiaan tilanne on huolestuttava ja tarvitaan toimia. Tähän tilanteeseen on vaikuttanut moni tekijä, ja tiedämme myös, että hallitus ei yksin voi tätä tilannetta ratkaista. Mutta tiedustelisin, mitä hallituksella on nyt mielessä, koska tämä on paha, paha ahdinko, herra pääministeri.

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeri varmaan vastaa tähän vielä tarkemmin. — Tämä on otettu esille tuolla EU:n pöydissä ensinnäkin. Eurooppa-neuvoston päätelmiin tuli nyt pitkästä aikaa myöskin kirjaus tästä huolesta, ja toivottavasti se johtaisi myöskin toimiin sieltä, että pystyisimme tätä kriisiä helpottamaan Euroopan kriisimekanismien kautta. Nythän on lupa kansallisiin toimiin tällä hetkellä, ja me katsomme, minkälaisiin kansallisiin toimiin meidän rahkeet tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa riittävät. Toivottavasti myöskin maa- ja metsätalousministeri saa tilaisuuden vastata osaltaan tähän kysymykseen.

Arvoisa puhemies! EU-päätökset todellakin antoivat meille vähän enemmän nyt liikkumavaraa kansallisesti, ja sitä, minkälaisia mahdollisia rahallisia lisäpanostuksia on, täytyy nyt sitten kehysriihen ja lisätalousarvion valmistelun yhteydessä katsoa.

Mutta erittäin tärkeätä on se, että pystytään lisäämään suomalaisen ruuan kulutusta, ja olemme käynnistäneet maa- ja metsätalousministeriössä valmistelun siitä, että valtioneuvosto tekisi periaatepäätöksen, jotta valtionhallinnon ruokailupalveluissa siirryttäisiin käyttämään suomalaisten eläinten hyvinvointiin ja ympäristön huolehtimiseen liittyvien standardien mukaista ravintoa. (Välihuutoja) Tämä on pantu valmisteluun, ja toivon, että valtioneuvosto pystyy siitä tekemään päätöksen kohtuullisen pian.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä ministeri Tiilikaisen viesti on erittäin tervetullut, ja tämä on jo yksi hyvä toimenpide, jolla edesautettaisiin tilannetta. Olette myös hallitusohjelmassa luvannut erityyppisiä kevennyksiä hallintoon ja normien purkua, joka voisi osaltaan auttaa monen viljelijän ahdinkoa. Voisitteko, ministeri Tiilikainen, kertoa vähän, missä siinä mennään?

Arvoisa puhemies! On helpointa aloittaa siitä, mitkä ovat omissa käsissä. Esimerkiksi tuo syksyinen nitraattiasetuksen muutos, joka poisti viljelijöiltä turhia investointitarpeita, helpottaa käytännön karjatilojen töiden järjestelyä, lannan levitystä ja niin edelleen, oli ensimmäinen toimi.

Sen lisäksi olemme komission suuntaan ajaneet asioita, jotka esimerkiksi kotieläinrekisterien täyttämistä ja siitä seuraavia velvoitteita keventäisivät. Ja edelleen myös tuo pitkäaikainen tavoite siitä, että peltojen pinta-alojen mahdolliset poikkeamat eivät niin herkästi johtaisi seuraamuksiin, on työn alla.

Meillä on todella pitkä lista asioita, jotka sitten edellyttävät myös tuolla EU-päässä laajempaa päätöstä — ne eivät ole pelkästään komission hyppysissä — mutta toivomme, että voimme vaikuttaa komission päätöksiin, ja niissä, mitkä ovat omissa käsissä, etenemme ripeästi.

Arvoisa rouva puhemies! Niin, kyllähän tämä hengiltähalpuuttamisen kulttuuri maataloustuotannon osalta alkaa jo riittää. Maatalousväenkin tulot koostuvat pienistä puroista, ja siksi kysynkin, kun tietääkseni viime vuonna tiettyjä kansallisia tukirahoja jäi käyttämättä noin 2 miljoonaa euroa: aiotteko, ministeri Tiilikainen, huolehtia, että tämäkin summa suunnataan maatalouden ahdinkoon eikä se valu valtiovarainministeriössä johonkin aivan muuhun?

Arvoisa puhemies! En usko, että on huolta siitä, että jättäisin käyttämättä yhdenkään euron, mikä viljelijöitten toimeentulon helpottamiseen on mahdollista tässä valtiontalouden tilanteessa käyttää. Ja itse asiassa tänä päivänä valtioneuvosto istunnossaan teki päätöksen, missä kansallisia tukia koskevia asetuksia tarkennettiin, jotta saadaan nuo eurot tarkasti ja kaikki käyttöön. Kuitenkaan tuilla yksistään ei maatalouden kannattavuutta paranneta, vaan tuo markkinoilta saatava hinta ja tuotteiden hyvä menekki ovat niitä avainkysymyksiä, ja sitä voimme julkisessa taloudessa edistää. Mutta teemme myös hartiavoimin töitä uusien vientimarkkinoitten avaamiseksi, koska eräs suuri syy maatalouden ahdinkoon on Venäjän markkinan hyytyminen, ja sille on löydettävä korvaavia kohteita, jotta maataloustuotanto voi Suomessa jatkua nykyisessä mitassaan.

Arvoisa rouva puhemies! Monesti kuntien ja kaupunkien haja-asutusalueille rakentaminen on tehokkaasti estetty niin sanotulla suunnittelutarpeen määrityksellä alueella, jonka kunta voi määrätä yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä. Käytäntö on kirjava ja johtaa usein siihen, että saadusta rakennusluvasta valittaa ely-keskus, jolloin kuntalaisen rakennushanke torpataan tehokkaasti pitkäksi aikaa.

Kuten muistamme, hallitusohjelma asuntopolitiikan osalta lähtee pääpiirteissään siitä, että sitoudutaan selkeyttämään maankäyttö- ja rakennuslakia siten, että rakentamismahdollisuudet paranevat etenkin haja-asutusalueilla. Tämä on kehityssuunta, jota me perussuomalaisetkin kannatamme lämpimästi. Tämä tuo myös lisää toimeliaisuutta maakuntiin sekä maaseutumaisiin kyliin. Täten kysynkin asianosaiselta ministeriltä: onko teillä tietoa, missä vaiheessa tämä asia on käsittelyssä?

Arvoisa puhemies! On tietoa. Kaavoitusvalta on kunnilla ja maakuntakaavoitusvalta maakunnilla, ja Sipilän hallitus on halunnut juuri tätä paikallista päätösvaltaa vielä vahvistaa. Poikkeamistoimivaltaa käsittelevä laki on itse asiassa jo hyväksytty, eli poikkeamistoimivalta on siirretty ely-keskuksilta kunnille. Tuo laki astuu voimaan huomenna, asetus parin viikon kuluttua.

Puolestaan tämä ely-keskusten valitusmahdollisuuksia rajaava lakiesitys on valmistelussa, ja sen tulen tuomaan eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana. Laajemminkin hallituksen tavoitteena on vapauttaa rakentamista siellä, missä on tilaa, eli maaseudulla ja haja-asutusalueilla, ja itse asiassa tuo saaristoasiain neuvottelukunnan parin viikon takainen selvitys osoittaa, että ihmiset yhä enemmän haluavat viettää aikaa vapaa-ajan-asunnoilla. Ne ovat entistä paremmin varusteltuja, ja kun laajakaistat pelaavat, myös etätyömahdollisuudet paranevat. Haluamme myös tarjota halukkaille ihmisille mahdollisuuden muuttaa vapaa-ajanasuntoja (Puhemies koputtaa) vakituiseen käyttöön ihmisten toiveitten mukaisesti.