Suullinen kysymys Suomen ilmastotoimista (Kaisa Juuso ps) | Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Sari Sarkomaa kok) | Suullinen kysymys vaihtoehtojen tarjoamisesta kriisiraskauksissa (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys koronarajoituksista ravintoloissa (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys vaalirauhan turvaamisesta (Matti Semi vas) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Viime vuonna tämä hallitus rankaisi suomalaisia liikenne- ja lämmityspolttoaineiden ennätysmäisillä veronkorotuksilla, mikä nosti asumisen ja liikkumisen kustannuksia pitkien etäisyyksien maassamme. Mukana päätöstä tekemässä oli keskusta, joka haluaa sanojensa mukaan pitää maaseudulla asumisen mahdollisena. Puheet ja teot eivät valitettavasti täsmää.

Suuret kaupungit valmistelevat jo hallituksen mahdollistamia ruuhkamaksuja, jotka nostaisivat työssäkäynnin hintaa jopa tuhansia euroja vuodessa. [Eduskunnasta: Ohhoh! Sakkovero!] Liikennetyöryhmä esitti juuri uusia veronkorotuksia polttoaineille, jotta hallituksen ilmastotavoitteet voidaan toteuttaa.

Arvoisa ministeri Saarikko, hallitus on korottanut juuri polttoaineveroja. Nyt olette väläyttänyt jo kilometrimaksua ja polttoaineiden päästökauppaa keinoina veronkeräykseen. Milloin ja miten aiotte toteuttaa ne, ja oletteko valmis perumaan haitalliset veronkorotuksenne?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kyllä, kyseessä on aika visainen ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia suomalaisia päättäjiä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Maksajia!] Me olemme tässä hallituksessa sitoutuneet siihen, että ilmastonmuutos on totta ja sitä torjutaan ja sitä torjutaan myös liikenteen päästöjä vähentämällä. Mutta yhtä totta on se, että hyvinvointimme rahoittamisessa liikenteellä ja siitä kerättävillä maksuilla on merkittävä osuus, noin 8 miljardia euroa vuosittain. Näiden kahden asian yhteensovittamisesta on kysymys päätöksenteossa nyt ja myös tulevaisuudessa.

Mitä tulee esiin nostamaanne huoleen polttoaineveron korotuksista, olen sitoutunut siihen, että tämän hallituksen piiristä ei polttoaineveron korotuksia tällä vaalikaudella enää tehdä. Siitä huolimatta paljon ongelmia jää ratkottavaksi, ja mainitsemanne esimerkit päästökauppaan tai kilometripohjaiseen malliin siirtymisestä ovat ehdotuksia, ikään kuin vaihtoehtoja nykytavalle, joka on monissa tilanteissa hyvin kohtuuton erityisesti niille autoilijoille, joille auton käyttö on pitkien välimatkojen vuoksi välttämätöntä. Näistä ihmisistä tämä hallitus välittää.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Juuso.

Arvoisa rouva puhemies! EU on puuttumassa myös itsenäisen Suomen metsien hakkuumäärään. Suomessa puusto kasvaa hyvin, mikä kertoo pitkään jatkuneesta vastuullisesta metsänhoidosta. Nyt EU haluaa sosialisoida Suomen metsien hiilinielut. EU:ssa halutaan, että Suomen metsien valtavat hiilinielut lasketaan EU:n yhteiseen pottiin — siis myös heidän hyväkseen. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että omat metsänsä hakanneet EU-maat voisivat rauhassa jatkaa sähköntuotantoa fossiilisilla energianlähteillä ja Suomi joutuisi sen vuoksi rajoittamaan metsänhakkuutaan. [Eduskunnasta: Reilua touhua!] Siis annettaisiin päästöoikeuksia esimerkiksi Saksaan ja Puolaan suomalaisen metsäteollisuuden kustannuksella.

Arvoisa hallitus, voitteko luvata, että ette suostu rajoittamaan metsänhakkuuta Suomessa, jotta muut EU-maat voisivat tuprutella rauhassa?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ympäristöministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tässä oikeastaan molemmat nämä teemat käsittelivät ilmastopolitiikkaa ja myös EU:n yhteistä ilmastopolitiikkaa. Tiedämme, että kesällä komissio on antamassa paketin, jolla lainsäädäntöä ohjataan niin, että EU pystyy vähentämään vähintään 55 prosenttia ilmastopäästöistään, elikkä tämä Fit for 55 ‑paketti. Siellä mahdollisesti liikennettä tarkastellaan, ja siksi me omassa fossiilittoman liikenteen tiekartassamme myös olemme sopineet, että jäämme odottamaan, onko EU-tasolta tulossa jotakin liikennettä säätelevää ohjausta. Toisaalta ilmastopäästöjä tulee vähentää, mutta Suomen ensisijainen tavoite on ollut se, että se pitää tehdä nimenomaan päästöjä vähentämällä. Samanaikaisesti totta kai meidän täytyy yhdessä huolehtia hiilinieluista samoin kuin biodiversiteetistä elikkä luonnon monimuotoisuudesta myös metsissä.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Slunga-Poutsalo.

Arvoisa puhemies! Tämä kuvio on nyt kyllä ihan päälaellaan. Mattimeikäläistä syyllistetään globaalista ilmastokriisistä, kun hän lämmittää torppansa öljyllä tai käyttää vanhaa polttomoottorista autonrotiskoa päästäkseen ruokakauppaan. Se, mistä ei paljon puhuta, on se, että mattimeikäläisen päästöiksi laskettavista tuotoksista syntyy miltei puolet muualla kuin Suomessa. Eli kun haukkaa vehnästä, roiskuttaa rypsiöljyä pannulle, saati tilaa paikallisen sanomalehden, voi olla, että päästömittari paukahtaa tietämättä punaiselle vain siksi, että tuote tai sen osa onkin valmistettu ulkomailla.

Arvoisa hallitus, mitä aiotte tehdä? Nyt vastaukseksi ei enää riitä, että teollisuuden sähköveroa lasketaan EU:n minimiin. Voisitteko peilata jokaisen tulevan päätöksenne siitä lähtökohdasta, edistääkö se vai estääkö se kotimaista tuotantoa ja sitä kautta työpaikkojen syntymistä edes päästöjen vähentämisen puolesta?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Saarikko

Arvoisa puhemies! Tämä perussuomalaisten selvästi kyselytunnin teemaksi valitsema ikään kuin arkitodellisuutemme ja ilmastonmuutoksen tosiasioiden yhteensovittaminen on mielestäni varmasti meidän politiikan yksi vaativimpia kysymyksiä. Ja tämä hallitus on sitoutunut siihen, että Suomi on näissä kysymyksissä edelläkävijä, ja on sitoutunut myös siihen, että, toisin kuin monesti teidän puheenvuoroistanne voisi ymmärtää, tämä on esimerkiksi suomalaiselle teollisuudelle myös suuri mahdollisuus kaiken sen uuden luomisen ympärillä, mitä siellä jo nyt tehdään ja millaisia vientivaltteja ne voivat parhaimmillaan olla, kunhan huolehdimme muutoin siitä, että toimintaympäristö on yritysten näkökulmasta kilpailukykyinen.

Mutta nostitte, edustaja Slunga-Poutsalo, esiin — aivan aloititte kysymyksen sillä — öljylämmityksen. Kyllä, se on monen suomalaisen omakotiasujan tosiasia, ja siksi on iloista kertoa, että hallituksen taloudellinen tuki vapaaehtoiselle öljykattiloiden poistolle ja muutostöille ympäristön kannalta kestävämpään lämmitysmuotoon on saavuttanut suuren suosion. [Puhemies: Minuutti!] Suomalaiset haluavat toimia ilmaston kannalta kestävästi, ja tämä hallitus haluaa sitä tukea.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Halla-aho.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Juuso aloituskysymyksessään totesi, Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Harvassa EU-maassa auto on samalla tavoin välttämätön kuin Suomessa. Huomautan, että useimpien puolueiden mielestä koko maa täytyy pitää asumiskelpoisena, ja liikkumisen kustannukset ovat keskeinen osa tätä yhtälöä.

Tuoreimman tilaston mukaan bensiinin litrahinta on Suomessa EU:n toiseksi korkein Alankomaiden jälkeen. Polttoainevero on keskeinen syy tähän tilanteeseen, se on Suomessa EU:n kolmanneksi korkein. [Vasemmalta: Jota tekin olette nostaneet!]

Eikö ole nurinkurista ja epäoikeudenmukaista, että rahastus on kaikkein ankarinta siellä, missä autoilulle on kaikkein vähiten vaihtoehtoja? Tukeeko tämä maakuntien elinvoimaa? Edistääkö tämä esimerkiksi sitä tavoitetta, että ihmiset olisivat valmiita ottamaan työtä vastaan myös pidempien matkojen päästä?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Harakka.

Arvoisa puhemies! Kun kävin Pihlajiston ABC:llä tankkaamassa, niin huomasin, että litra ysivitosta maksoi saman kuin tämän hallituskauden alussa, ja se tulee maksamaan saman tämän hallituskauden lopussa. [Leena Meri: No eikä maksa!] Litra bensiiniä maksoi saman kymmenen vuotta sitten, ja se tulee maksamaan saman kymmenen vuoden kuluttuakin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entä öljyn raakahinta?]

Ainakaan tämän hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartan kaikki tukitoimet eivät tule vaikuttamaan sen hintaan niin paljon kuin edellisen hallituksen tekemä ratkaisu siitä, että lisätään biopolttoaineiden osuutta. Se itsessään on hyvä asia ja vastaa edustaja Slunga-Poutsalon kysymykseen: mitä enemmän meillä on uusiutuvaa biologista polttoainetta bensiinissä, sitä enemmän ne rahat tulevat Suomeen, lisäävät työllisyyttä ja talouskasvua ja hyvinvointia. [Jussi Halla-aho: Entä vastaus?]

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Tavio.

Rouva puhemies! Erittäin hyvä, että liikenneministeri nosti esiin edellisen hallituksen toimet sikäli kuin tuo bio-osuuden korotus ja nosto noihin polttoainehintoihin oli keskustajohtoisen hallituksen tekemä päätös. Siinähän perussuomalaiset eivät olleet enää hallituksessa pariin vuoteen olleetkaan. [Välihuutoja] — Hei, täytyy muistaa, että dieselpolttoaineiden hintavertailussa Suomi on maailman neljänneksi kallein, koko maailman, ja Euroopan toiseksi kallein maa. Bensiinin keskimääräinen hinta maailmassa on alle 1 euron per litra. Nyt tämän hallituksen tekemällä veronkorotuksella — 250 miljoonaa vuodessa keräätte lisää autoilijoilta — yhden vaalikauden aikana te keräätte autoilijoilta miljardi euroa lisää. Se on neljässä vuodessa miljardi.

Perussuomalaiset ovat vaatineet, että jos biopolttoaineita lisätään seostusvelvoitteessa, niin sitten täytyy tehdä vastaavat veronkevennykset polttoaineveroon. Nyt haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä, kun täsmennätte kantaanne tässä, kun entinen valtiovarainministeri Vanhanen linjasi, että fossiilisten polttoaineiden hinnan kuuluukin nousta: [Puhemies: Minuutti!] oletteko te, valtiovarainministeri Saarikko, samalla linjalla, eli oletteko te nostamassa näillä uusilla seostusvelvoitteilla tai liikenteen päästökaupalla polttoaineen hintaa?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minä toistan viestini siitä, että tämä hallitus ei ole tekemässä korotuksia bensan tai muutoin polttoaineiden verotukseen. Tämä tulkoon nyt selväksi. Sitä kiitettävän usein tiedustelette, ja siihen näin vastaan. Niin vastasi myös edellinen valtiovarainministeri, ja tämä on kantamme.

Mutta tosiasia on se, niin monimutkaista ja vaikeaa kuin se onkin, että meidän on varmaankin tehtävä isompia muutoksia koko tavalle, jolla rahoitamme paljon hyvinvoinnistamme, eli sille osuudelle, miten keräämme liikenteestä maksuja autoilijoilta, juuri siksi, siitä samasta syystä, mistä, edustaja Tavio, te tunnutte olevan huolissanne: oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, että maksumiehiksi ilmastonmuutoksesta eivät joudu pienituloisimmat tai pitkien välimatkojen päässä toisistaan asuvat suomalaiset. [Leena Meri: Miten niin?] Siksi me etsimme tapoja, ja käynnissä on useita selvityksiä siitä, miten voisimme varmistaa, että jatkossakin valtio saa tuottoja, miten voisimme varmistaa, että tämä on kaikki ympäristön kannalta järkevää. Silloin vaihtoehtoja on useita — yksi näistä tämä kilometriperustainen malli, joka on selvityksessä. Mutta jaan saman huolen: me tarvitsemme [Puhemies: Minuutti!] alueellisesti ja sosiaalisesti kestävämpää liikenteen maksujärjestelmää.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Eestilä.

Arvoisa puhemies! Suomi on halunnut pitää metsäpoliittisen päätöksenteon omissa käsissään jo vuosikymmeniä. Kyllä tämä hieman nurinkurista on, sillä Euroopan unionin komissio yrittää kaikella tavalla tulla sivusta ja vaikuttaa Suomen päätöksentekoon. Milloin se yrittää tehdä sen ilmastopolitiikan kautta, milloin se yrittää tehdä sen energiapolitiikan, kuten esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivin, kautta, milloin se yrittää tehdä sen kestävän rahoituksen kriteeristön eli taksonomian kautta. Kyllä nyt täytyy hallitukselta kysyä, mitä te meinaatte tehdä, koska komissiollahan pitäisi olla valmius kuunnella Suomea siitä, miten metsiä hoidetaan. Me osataan se. Nyt tämä on nurinkurista, koska komissio yrittää koko ajan painostaa meitä tekemään toimenpiteitä, joilla ei ole mitään tekemistä loppujen lopuksi ilmastonsuojelun kanssa, jopa päinvastoin. Mitä aiotte tehdä komissiolle, että komissio ei enää puutu Suomen päätöksentekoon metsäpolitiikassa?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin edustaja hyvin tietää, niin asiasta vastaava ministeri Leppä on tällä hetkellä Brysselissä edunvalvonnassa. Hän on tekemässä sitä työtä, jota me tarvitaan.

Minulla on käsitys, että tässä salissa on hyvin yksi mieli siitä, että Suomen pitää jatkossakin saada itse määritellä omien metsiensä käyttöä, ja tämä on taksonomian osalta täysin selkeätä. Ja voin kiittää jo tässä vaiheessa pääministeriä, joka on erittäin hyvin pitänyt esillä Suomen kantaa tähän. Tämän vaikuttamisen tulee jatkua meillä hyvin laajalla rintamalla, koska kotimaisten metsien hyödyntäminen tulee olemaan tärkeämmässä roolissa, kun puhutaan metsäteollisuuden tulevaisuudesta, kun puhutaan bioenergian jatkosta, kun puhutaan sellaisten suomalaisten tuotteitten kehittämisestä, jotka ovat puuperäisiä. Me tulemme tarvitsemaan kotimaista metsää, joka tällä hetkellä hoidetaan maailman parhaiten.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Viitanen.

Arvoisa puhemies! Täällä alkuperäinen kysymys lähti liikkeelle bensankorotuspuheista. Muistan, että viime kaudella, puhemies, kyllä oli kovin hämmentävää, kun tietenkin ensi töikseen perussuomalaiset hallitukseen tullessaan nostivat bensaveroa. Se ei ollut ehkä yhtenäistä niihin puheisiin nähden, mitä ennen vaaleja sieltä päin kuultiin. [Eduskunnasta: No ei!] Mutta, puhemies, oli hyvin tärkeää, että te, ministeri Saarikko, nyt tässä selkeästi totesitte aika monennen kerran, että tämä hallitus ei tule nostamaan bensan veroa — se on mielestäni tärkeä asia.

On välttämätöntä torjua ilmastonmuutosta — maapallo on lainassa lapsiltamme — mutta on myös tärkeää tässä kokonaisuudessa huomioida sosiaaliset tekijät. Ei kaikilla suomalaisilla ole varaa tuosta vain vaihtaa vähäpäästöisempään autoon. Ja siksi kysynkin teiltä, ministeri Saarikko, vielä alleviivaten: [Puhemies: Minuutti!] kun teette tulevia kokonaisuutta koskevia harkintoja, niin alleviivaattehan pieni‑ ja keskituloisten eläkkeensaajien, palkansaajien tilannetta, [Puhemies: Minuutti on kulunut!] ihan niiden ihmisten tilannetta, joilla tällä hetkellä monesti vaikeaa on?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen, näin lupaan tehdä, koska kyllä, tämän hallituksen itse asiassa keskeisimmät arvot liittyvät kestävyyteen. Joskus päätöksenteon viheliäinen puoli on yrittää yhteensovittaa erilaista kestävyyttä: ympäristön kestävyyttä, luonnon kestävyyttä, sosiaalista kestävyyttä eli hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämistä ja sitä, että kaikki pysyvät siinä mukana. Mutta kyllä, tämän kaiken pitää olla myös taloudellisesti kestävää. Ja silloin, kun nämä kaikki kolme asiaa sovitetaan yhteen, silloin syntyy hyvää politiikkaa sen arvomaailman mukaisesti, jota tästä edustan. Silloin pidetään huolta myös siitä, että ilmastonmuutoksen maksumiehiksi ei laiteta yhteiskunnan heikoimpia, ei myöskään liikkumiseen liittyen. [Pia Viitanen: Oikea periaate!]

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Siirrytään sitten eteenpäin näissä kuritusmaksuissa eli ruuhkamaksuihin. Tämähän on sellainen teema, että tämä yhdistää keskustaa ja vihreitä siellä hallituksessa. Keskusta haluaa kurittaa Uuttamaata ja kaupunkilaisia, olipa sillä sitten hyötyä syrjäseutujen asukkaiden tilanteeseen tai ei, ja vihreiden mielestä kenenkään ei pitäisi asua siellä, mistä ei pääse jollakin muulla kuin autolla pois.

Kyseessä siis ruuhkamaksuissa olisi tämmöinen työn tekemisen sakkovero, joka koskisi kaikkia pääkaupunkiseudulla asuvia ja työtä tekeviä, ja tämä nimenomaan kohdistuisi sinne työn tekemisen kannustimiin. Te sanotte, että työn tekemisen pitää olla kannattavaa, mutta näinhän ei olisi. Tässä on kyseessä selvä sakkovero, ja se paitsi vaikeuttaa yritysten toimintaedellytyksiä myös heikentää kansalaisten ostovoimaa.

Haluaisin kysyä: miksi haluatte edistää tällaista hanketta, ja milloin uusimaalaiset saavat odottaa sen olevan voimassa?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! En ole erityisen innostunut tästä ruuhkamaksuasiasta, jos vain voisin siihen itse vaikuttaa, ja siksi vastaan tosiasioiden kautta. Hallitus on ohjelmassaan yhteistyössä viiden puolueen näkemyksenä todennut, että tällaisen lainsäädännön valmistelu aloitetaan. Sellaista ei vielä ole laitettu liikkeelle, ja nyt kun olen saanut uuden tehtävän aloittaa, niin tutustun tietenkin niihin reunaehtoihin, miten tätä asiaa sitten laitettaisiin aikanaan liikkeelle.

Kokonaan toinen asia, joka onkin sitten isompi ja periaatteellisempi asia, on se, että jos tällaiseen tilanteeseen päädyttäisiin, sen käyttöönotostahan vastaisivat halutessaan kyseisen alueen päättäjät, ei maan hallitus. Eli jos sellaiseen mentäisiin, se olisi mahdollistavaa lainsäädäntöä, ja kyllä, oletan, että tässä salissa aika moni ajattelee, että kunnallinen itsehallinto on hyvä asia ja tällaisen lainsäädännön päättäminen, käyttöönoton päättäminen, kuuluisi sitten kuntapäättäjille.

Mutta siitä olen edustajan kanssa aivan samaa mieltä, että meidän ei kannata tehdä toimia, jotka estävät työn vastaanottamista, eikä kannata tehdä toimia, jotka tiivistävät yhteiskuntarakennetta ja yhdyskuntarakennetta tavalla, joka on haitallinen laajassa kuvassa. [Riikka Purra: Älkää sitten tehkö!]

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puhemies! No, kunnissa joudutaan tekemään päätöksiä myöskin sen mukaan, mitä valtionosuuksia tulee. Jos rahat viedään, niin senhän tietää, mitä siellä joku joutuu ehkä tekemään. [Paavo Arhinmäen välihuuto]

Olisin kysynyt siitä — jos edustaja Arhinmäki rauhoittuisi taas siellä — että lappasitte juuri 4 miljardia suomalaisten verovaroja [Hälinää — Puhemies koputtaa] EU:hun ja Etelä-Euroopan lyhennettyyn työviikkoon ja muuta. Jos peruuttaisitte tämän bensaveron korotuksen, se olisi 250 miljoonaa. Voisitteko harkita tätä? Ihan aidosti ihmisillä on arjessa nyt tiukkaa.

Ministeri Harakka kertoi, että hän on käynyt bensa-asemalla, missä on yhtä halpaa bensaa kuin 2019. Mielestäni se on useammalla kymmenellä sentillä noussut. Elikkä millä huoltoasemalla te käytte? Kun se ysivitonen hujakoi tuolla 1,70 eurossa litralta, niin kertokaa nyt ihmeessä, miten niin se ei ole yhtään noussut. Nyt olisi kyllä mielenkiintoista tietää.

Mutta ministeri, peruuttakaa tämä bensaveron korotus.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Harakka.

Kiitos kysymästä, kerrotaan vähän yksityiskohtia edustaja Merelle ja ehkä tankkausvinkkiä. Viimeksi kun kävin ABC Pihlajistossa, ysivitonen maksoi 1,66. Kesäkuun 6. päivä, kun otin ensimmäisen valtioneuvoston jäsenyyteni vastaan, se maksoi 1,66. Bensiinin hinta ei ole noussut kymmeneen vuoteen, ja kuten sanoin, tämän hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartan toimin se ei tule nousemaan.

Mutta nyt on oikea tilaisuus jälleen kerran oikaista edustaja Taviota siitä, että kyllä, se oli perussuomalaiset, jotka olivat edelliskauden hallituksessa nostamassa bensiiniveroa ja myöskin sitoutumassa tähän liikennepäästöjen puolitukseen. Te itse olette äänestänyt sen puolesta tässä eduskunnassa 31.5.2017, samoin edustajat Elomaa, Savio, Vähämäki ja useat muut perussuomalaiset. Tämä tahtoo teiltä helposti unohtua. [Puhemies: Minuutti on kulunut!] Me panemme teidän EU:lle lupaamanne täytäntöön.

Arvoisa rouva puhemies! Kokoomus haluaa turvata hyvät palvelut jokaiselle. Me emme hyväksy koko maalle ja jonossa palveluita odottaville ihmisille vahingollisen maakuntamallin runnomista, silmien sulkemista asiantuntijoiden murskakritiikiltä.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin rahoitus on romuttumassa. Tämä vaarantaa maamme vaativimmasta erikoissairaanhoidosta vastaavan sairaalan toiminnan ja tutkimuksen. Tämä tarkoittaa tulevaisuudessa sitä, että suomalaiset syöpäpotilaat eivät saa parasta mahdollista hoitoa. HUSin arvion mukaan Uudenmaan rahoitusleikkaus on kokonaisuudessaan 400 miljoonaa euroa, ja tämä tarkoittaa esimerkiksi hoitajina laskettuna 6 000:ta hoitajaa.

Miten te, ministeri Kiuru, perustelette alati venymään joutuneelle hoitohenkilöstölle työtaakkaa ja hoitajapulaa lisäävät leikkaukset? Mitä te vastaatte jonossa hoitoa odottaville potilaille? Mitä te sanotte ihmisille? Ja arvoisat hallituspuolueiden edustajat, aiotteko te korjata tämän maakuntamallin valuviat vai onko teille tärkeämpää ideologinen, eriarvoisuutta kasvattava maakuntamalli kuin ihmisten hyvä hoito ja palvelut? [Paavo Arhinmäen välihuuto — Puhemies: Minuutti on kulunut!] Teettekö te korjauksia? Mitä te vastaatte, ministeri Kiuru?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kysymys on hyvinvointialueista, ja tältä osin [Ville Tavio: Vai siltä osin!] kyllä kansanedustaja Sarkomaa on itsekin niiden tosiasioiden äärellä, että Suomessa on ollut vaikeaa vuosikymmenen verran — ja reilunkin — saada aikaan sote-uudistusta.

Valinta oli loppuviimeksi näiden nykyisten kuntien sijasta itsehallintoalueet. Tätä uudistusta tehtiin kokoomuksen johdolla viime hallituskaudella, ja me tunnemme sen markkinamallina — rakkaalla lapsella on monenlaisia nimiä. Mutta nyt olemme siinä tilanteessa, että perustuslakivaliokunnassa on todettu, että hallituksen esitys on perustuslainmukainen, siinä ei ole ongelmia, ja tämä uudistus viedään nyt eteenpäin.

Eli mitä vastaan ihmisille, jotka tarvitsevat hoitoa, ja niille ihmisille, jotka ovat etulinjassa töissä: viimeinkin Suomessa saatiin perustuslainmukainen esitys valmisteltua, ja se viedään tällä hallituskaudella eteenpäin.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Pyydän heitä, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Sarkomaa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiuru, tämä on aivan eri malli kuin se, mitä viime hallituskaudella käsiteltiin, [Välihuutoja] ja jos katsotte, mitä asiantuntijat sanovat maakuntamallista, ne ovat todella murskaavia. Esitys on vahingollinen koko maalle, se on katastrofi Helsingille, suurille kaupungeille ja ennen kaikkea jonossa palveluita odottaville ihmisille. Maakuntamalli ryöstää kaupunkien kassat, uhkaa jopa lasten varhaiskasvatusta ja koulutusta ja vie kaupunkien elinvoiman, ja kaikeksi karmeudeksi hallitus kaavailee maakuntaveroa, joka laittaisi palkansaajat, eläkeläiset ja yrittäjät maksamaan entistä kireämpää verotusta. Kokoomus ei hyväksy hallituksen veronkiristysaikeita. Pääministerin kalsea esitys työntekijää  rankaisevasta kuntaveron progression kiristämisestä pitää kuopata samaan kuoppaan, mihin te laitatte myöskin maakuntaveron.

Arvoisa pääministerin sijainen Saarikko, veronkiristyksiin näyttää hallituksessa kuitenkin olevan valtava tahto. Opetusministeri Saramo on todennut, että koko sote kuopataan, jos maakuntaveroa ei tule. [Puhemies: Minuutti!] No, keskusta on vähän ottanut eroa tähän maakuntaveroon, mutta kysyn pääministerin sijaiselta Saarikolta, milloin maakuntavero otetaan käyttöön vai kuopataanko maakuntamalli. Mikä on hallituksen yhteinen kanta maakuntaveroon? Mikä on teidän verolinjanne? [Puhemies: Minuutti on kulunut!] Voitteko sen tässä kertoa? Suomalaiset odottavat.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kyllä on synkkiä pilviä edustaja Sarkomaan taivaan yllä, ei voi muuta sanoa. Ei aivan riitä minuutti kaikkien näiden väitteiden kumoamiseen, mutta minä otan nyt kiinni kaksi teidän väitteistänne. Sinänsä tulee myöskin hiukan hassu tunne, koska viime kaudella, edustaja Sarkomaa, me molemmat rinta rinnan puolustimme maakuntauudistusta. Nyt näin ei ole. [Eduskunnasta: Voi voi!]

Ensinnäkin kun puhutte verotuksesta, miten kokoomus ei hyväksy sitä, että verotus kiristyisi: siksi onkin ollut hyvin hämmentävää, että te suhtaudutte niin kriittisesti tämän sote-uudistuksen rahoitusratkaisuihin, koska nyt kun kuntavero muuttuu tämän myötä, kuntaverosta leikattava osa siirretään valtion ansiotuloverotukseen. Tässä samassa yhteydessä ansiotulojen verotusta valtion kassan näkökulmasta kevennetään reilulla 200 miljoonalla eurolla. Vastustatteko te tätä, siis veronkevennystä, joka liittyy järjestelmässä tähän kokonaismuutokseen? Se olisi mielenkiintoista kuulla. Vai oletteko jättäneet huomiotta, että tässähän on veronkevennyselementti sisässä? Se on oikein.

Sitten toinen ulottuvuus tästä rahoitusmallista, ja tämä on iso asia: On oikeudenmukaista, että sinne, [Puhemies: Minuutti!] missä on enemmän sairastavuutta, missä on pidemmät välimatkat palvelujen toteuttamiseen, rahoitusta kohdennetaan enemmän. Sitä on tasa-arvo, sitä on oikeudenmukaisuus, ja sellaista Suomea tämä hallitus haluaa rakentaa. [Ville Tavio: Pitkiä minuutteja!]

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Tämän uudistuksen tärkein tavoite on luoda kannusteet järkevään toimintaan aluetasolle, ja nyt kun eduskuntakäsittely on käyty valiokunnissa, kaksi keskeistä asiaa nousee ylös sieltä: Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tällä mallilla ei soten kustannuskehitystä saada hillittyä. Tämä on siis aika yksimielinenkin toteamus. Siis sosiaali- ja terveystieteen asiantuntijat mutta myös taloustieteen asiantuntijat. Eli kustannukset suhteessa nykymalliin kasvavat. Eli hyvinvointiyhteiskunnan ongelmat pahenevat tällä mallilla. Samoin palvelutuotannon monipuoliset toimintamallit kapenevat nykyisestä, siis palvelujen tehokkaat tuottamismallit ja palvelujen saatavuus heikkenevät. Nyt on kyse siitä, mitä tuore valtiovarainministeri aikoo näille talouden asiantuntijoille vastata, kun he sanovat, että tämä pahentaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusongelmia. Ei tämä ole kokoomuksen keksimä ongelma, vaan tämä on näiden asiantuntijoiden sanoma ongelma. Mitä tuore valtiovarainministeri vastaa?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Edustaja Häkkänen minusta hyvin viisaasti aloitti siitä, että joka tapauksessa tämän uudistuksen ydin tulee olemaan siellä alueilla, miten tämä uudistus toimeenpannaan. Kukaan ei ole väittänyt, että itsessään täällä meidän edistämämme lakipykälät toisivat muutosta, vaan se toiminta, mitä uusissa raameissa toteutetaan. Tulee olemaan erittäin paljon vaikutusta sillä, miten hallinto järjestetään, miten palvelut toteutetaan, miten myöskin digitaaliset palvelut otetaan käyttöön ja parempaa johtamista toteutetaan. Siitä on sotessa kysymys mallista riippumatta.

Mitä tulee esimerkiksi mainitsemiinne muutoskustannuksiin tai kustannuksiin sotesta, niin kyllä, hallitus ei ole väittänytkään, etteikö muutos tuottaisi kustannuksia. Mutta niin tuottaa myös se muutos, jota te esitätte vapaaehtoisin voimin toteutettavaksi, ilman demokratiaa eli sitä, että ihmiset pääsisivät vaikuttamaan, ketkä sote-asioista Suomessa alueilla päättävät. Muutoskustannukset, ict, siis tietojärjestelmien yhteensovittaminen, tai palkkojen yhtenäistäminen maksaa joka tapauksessa, oli malli mikä hyvänsä. Ja kyllä, ei myöskään viime kaudella tavoiteltu säästöjä vaan kustannusten hillintää. 2030‑luvulle tultaessa tämä malli tulee myös sen tekemään.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Laiho.

Arvoisa puhemies! Tilanteessa, jossa nuorten syrjäytyminen, mielenterveys- ja päihdeongelmat ja lisääntynyt väkivaltainen käyttäytyminen ovat kasvussa, sote-uudistuksen rahoitusmalli, raju leikkaus Uuteenmaahan kohdistuen ja isoihin kaupunkeihin kohdistuen, on järkyttävää.

Sote-uudistuksessa ollaan rankalla kädellä leikkaamassa rahoitusta juuri isoilta kaupungeilta, erityisesti pääkaupunkiseudulta. Rahoitusmallissa sosiaalisten tarpeiden huomiointi on täysin riittämätöntä. Siinä ei huomioida moninaista tehtäväkenttää. On totta, että terveysongelmat vaativat rahoitusta mutta niin vaativat sosiaaliset ongelmatkin. Näissä diagnooseissa ja rahoituksessa ei näy syrjäytyminen, maahanmuuttajatausta, väkivalta eivätkä monet mielenterveys- ja päihdeongelmat — sosiaalinen puoli jää varjoon, ja rahoituslaskelmat perustuvat väärälle pohjalle.

Arvoisa hallitus, miten voitte sallia nämä massiiviset sote-rahoituksen leikkaukset isoihin kaupunkeihin, jotka kohdistuvat heikoimpiin, lapsiin ja nuoriin [Puhemies: Minuutti!] ja horjuttavat myös turvallisuutta? [Eveliina Heinäluoma: Kokoomus olisi hyväksynyt!]

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Edellisen kauden uudistuksessa oli sellainen ero, että siinä pyrittiin parantamaan hoitoonpääsyä ja palveluiden saatavuutta ja hillitsemään kustannuksia. Nyt valitettavasti tämä uudistus on hallinnon uudistus, joka ei vie kumpaakaan tavoitetta eteenpäin. Se huoli, mikä ainakin itselläni on, on muutenkin se, että tässä ei katsota pitkälle tulevaisuuteen.

Nostan tässä esiin jatkoksi tälle HUS-keskustelulle sen, että yliopistosairaalat ovat maamme suurimpia erikoissairaanhoidon yksikköjä ja niillä on avainasema vaativan hoidon tuottajina ja uusien hoitomuotojen kehittäjänä. Kuitenkin tästä hallituksen sote-uudistuksesta puuttuvat kokonaan säädökset ja ratkaisut siitä, miten yliopistotasoinen sosiaali‑ ja terveydenhuollon tutkimus rahoitetaan. Esitys johtaisi todennäköisesti merkittäviin tutkimusmäärärahojen leikkauksiin.

Arvoisa hallitus! Kyse on suomalaisen erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa. Kysynkin hallitukselta: miten on mahdollista, että olette sivuuttaneet nämä viisi yliopistosairaalaa? Ymmärrättekö, [Puhemies: Minuutti!] että tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa — vaativia syöpähoitoja, sydänkirurgiaa tai psykiatriaa?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Ennen kuin annetaan väärää todistusta lähimmäisestä, niin on hyvä muistaa, edustaja Ikonen, että eivät tainneet olla tähänkään mennessä nämä asiat kirjoissa ja kansissa nimenomaan sen takia, että katsotaan, että substanssilakitasolla sitten säädetään näistä erikseen. Niin kuin olen monta kertaa kokoomukselle todennut tässä salissa ja muuallakin, me tulemme sen kyllä tekemään, että me puutumme myös yliopistosairaaloiden asemaan, mutta tänne eduskuntaan tuotiin joulukuun alussa sellainen tiiliskivi, jolla on tarkoitus nyt rapata tämän sosiaali‑ ja terveydenhuollon vakaa perusta, jotta me pystymme lopulta viemään tämän uudistuksen läpi. Nyt täällä tarvitaan niitä muurareita, jotka laittavat tämän uudistuksen myös kansanvallallisesti ja sillä silmällä katsoen läpi. Aika pienestä on enää kiinni, että tämä iso uudistus saadaan kuntoon. Sitten me siirrymme, edustaja Ikonen, tähän seuraavaan vaiheeseen, jossa tulee tarkempaa lainsäädäntöä myös näille. [Jukka Gustafsson: Ei ole kokoomuksessa muurareita!]

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lohi.

Arvoisa puhemies! Tämä laaja sote-uudistuspaketti on parhaillaan sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan käsittelyssä, ja hiomme siellä yksityiskohtia.

Tässä pääkysymyksessä esitettiin, että tänne Uudenmaan alueelle kohdistuisi satojen miljoonien eurojen rahoituksen leikkaus. Olemme kuitenkin saaneet lausuntoja lausuntovaliokunnista, ja myös valtiovarainministeriön viimeisimmät painelaskelmat osoittavat, että Länsi-Uudenmaan rahoitus tulevan kahdeksan vuoden aikana kasvaisi 35 prosenttia, Helsingin 34 prosenttia ja Vantaan ja Keravan 53 prosenttia.

Tekisi mieli kysyä siitä, että kun aikoinaan Suomeen tehtiin valtavan suuri tasa-arvoa lisäävä uudistus eli peruskoulu-uudistus, kokoomus vastusti sitäkin. Se lisäsi ihmisten tasa-arvoa. Tehtiin vuonna 72 kansanterveysuudistus, joka oli edellinen valtava uudistus, ja kokoomus vastusti sitäkin. Vastustaako se todella kaikkia niitä uudistuksia, jotka lisäävät suomalaisten tasa-arvoa [Puhemies: Minuutti!] ja panevat ihmiset yhdenvertaiseen asemaan riippumatta postinumerosta? Tämä on ihmeellistä.

Haluan kysyä, arvoisa ministeri: [Puhemies: Minuutti on kulunut!] voimmehan me luottaa valtiovarainministeriön painelaskelmiin, jotka kertovat aivan toista kuin täällä?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos koko hallituksen puolesta jo tähän mennessä sosiaali‑ ja terveysvaliokunnalle lausuntovaliokuntineen siitä uutterasta työstä. Kuten ministeri Kiuru totesi, useamman kuukauden ajan on käsittelyssä ollut tämä valtava, iso uudistus, ja olette tehneet sen kanssa kaiken tietoni mukaan ripeää ja hyvää työtä perehtyen sen yksityiskohtiin, mukaan lukien tämä rahoitusmalli.

On selvää, että Suomessa tullaan käyttämään tulevina vuosina entistä enemmän rahaa sosiaali‑ ja terveyspalveluihin, ja siksi tämä uudistus tehdään, että riippumatta kunnan koosta tai ihmisen asuinpaikasta sosiaali‑ ja terveyspalveluiden kasvava tarve ei vie meiltä edellytyksiä vaikkapa pienten lasten arjen palveluihin tai elinvoiman kehittämiseen kotikunnissa. Siitä on kysymys ikään kuin yhteiskunnan kokonaisuutena.

Mitä tulee tähän rahoitusmalliin, minuakin häiritsee, että täällä useassa puheenvuorossa korostetaan, miten suuret kaupungit tulevat kärsimään tästä uudistuksesta. Suurimmissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, on Suomen parhaiten toimeentuleva väestö, jolla on eniten mahdollisuuksia työterveyshuoltoon, [Puhemies: Minuutti!] ja kyllä, täällä on myös eniten väestöä, jolla on varallisuutta. Minusta on oikein, että me rakennamme rahoitusmallin, joka tasaa näitä eroja Suomessa [Puhemies: Minuutti on kulunut!] alueiden ja ihmisten välillä.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Heinonen.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Saarikko, ei tässä teidän maakunta-sotessanne kenenkään verotus tule kevenemään, toki kaikkien suomalaisten palvelut tulevat heikkenemään. Ideologinen maakunta-sote vie ensin maalaiskunnilta päätösvallan ja sitten palvelut. Lähes puolet kunnista, arvon keskustalaiset, ovat jäämässä ilman yhden yhtä sote-päättäjää tämän uudistuksen jälkeen. Kahdeksassa maakunnassa yksi keskuskaupunki päättää jatkossa kaikista sote-asioista.

Teitte kuitenkin poliittisen päätöksen, että Coxa ja Sydänsairaala ajetaan alas. Nyt teitä näyttää tämä kaduttavan, ja perustuslakivaliokunta on todennut, että pitää tehdä uusi hallituksen esitys, jotta Coxa ja Sydänsairaala voidaan pelastaa. Tuleeko tällainen esitys eduskuntaan ennen kuin te runnotte tämän paksun ministeri Kiurun esittelemän paketin läpi? [Puhemies: Minuutti!] Tuleeko uusi esitys Coxan ja Sydänsairaalan pelastamiseksi eduskuntaan ennen kuin te tämän runnotte läpi?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Minuutti on kulunut. — Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Jos todella ymmärsin oikein, niin edustaja Heinonen täällä suuressa salissa väitti, että Coxa ja Sydänsairaala eivät voi jatkaa toimintaansa tämän sosiaali- ja terveydenhuollon esityksen johdosta. [Timo Heinosen välihuuto] Minusta nyt kyllä aletaan eduskunnan salissa olemaan jo sillä rajalla... Pidän kyllä tärkeänä sitä, että täällä jokainen edustaja tietää, että Coxa ja Sydänsairaala tulevat jatkamaan toimintaansa. Olen viimeksi eilen käynyt [Hälinää] — viimeksi eilen käynyt — keskustelua näiden toimijoiden kanssa, ja minun mielestäni on tärkeätä, että täällä edustajat, jotka ovat huolellisesti käsitelleet tätä kokonaisuutta, tietävät, mistä on kyse.

Haluan vielä sanoa, että niin pirkanmaalaisten kuin muiden toimijoiden kannalta, jotka näitä palveluita ovat tähänkin asti käyttäneet, Coxan ja Sydänsairaalan osalta jatko on nyt varmistunut hallituksen esityksellä, [Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!] jonka syvää sisältöä ei ole välttämättä välitetty ymmärtää oikein, ja nyt kun perustuslakivaliokunnan kanta tuli, asia on aivan selvä: nämä molemmat tulevat jatkamaan toimintaansa. [Paavo Arhinmäki: Puhuiko edustaja Heinonen vastoin parempaa tietoa?]

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministerin sijainen Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tämä sote vaalikaudesta toiseen näyttää kuumentavan tunteita, ja onhan se ehkä jonkinmoinen koko suomalaisen yhteiskunnan ja päätöksenteon epäonnistuminen, että kyseessä on kahdeksas hallitus, joka valmistelee tätä uudistusta. Ja siitä haluan muistuttaa ihan vain reiluuden nimissä, että erittäin monessa niistä hallituksista nimenomaan kokoomus on tätä uudistusta yrittänyt tehdä.

Mitä tulee mainitsemiinne asioihin, edustaja Heinonen, kun te viittasitte nyt tähän verotukseen, niin haluan nyt tarkentaa kaksi asiaa: Koska tämä uudistus muuttaa kuntien roolia sosiaali- ja terveyspalveluissa, se vaikuttaa sitä kautta myös kuntaverotukseen. Ja jotta voimme varmistaa, että verotus ei kiristy kansalaisilla tämän muutoksen myötä, me teemme tämän uudistuksen yhteydessä 200 miljoonan euron veronkevennysratkaisun. Tämä ei ole kiristämässä vaan keventämässä verotusta. Ja toinen asia, edustaja Heinonen: meillä on tutkittua tietoa siitä, että mikäli tätä uudistusta ei vieläkään tehdä, se päinvastoin kasvattaa kuntien painetta korottaa kunnallisverotusta. Eli se näistä väitteistänne siitä, miten tämä verotuksellisesti kohtelee suomalaisia veronmaksajia kotikunnissaan. [Timo Heinonen: Kokonaisveroaste!]

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Juvonen.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä sote-uudistus vie suurilta kunnilta, kuten esimerkiksi Espoolta ja HUSin alueelta, rahat. Sen sijaan pieniltä kunnilta se vie päätösvallan, sillä pienet kunnat eivät saa edustusta maakuntavaltuustoihin. Miten korjaatte tämän asian, kun puhutaan täällä yhdenvertaisuudesta?

Suomalaisille ovat äärettömän tärkeitä terveydenhuollon ja vanhustenhoidon hyvät ja toimivat palvelut. Yksi keskeinen asia sote-uudistuksessa on hoitoonpääsyn nopeuttaminen. En ole kuitenkaan löytänyt siitä tiiliskivestä yhtä ainoatakaan keinoa, millä tavalla hallitus tuo lisää lääkäreitä, millä tavalla hallitus tuo lisää hoitajia ja tukee sote-henkilöstön jaksamista. Erityisesti korona-aikaan henkilöstö on aivan loppuunpalamisen äärirajoilla. Sen sijaan olette antaneet EU:n elpymispakettiin rahaa, joka kierrätetään nyt sieltä EU:n kautta takaisin tänne Suomeen, ja sillä rahalla, joka on kierrätetty EU:n kautta, on tarkoitus parantaa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja. Kysyn teiltä: Pääseekö tulevaisuudessa suomalainen ihminen lääkärille ja hyvään vanhustenhoitoon? Miten teette tämän?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Meillä on tekeillä nyt historiallinen uudistus sen vuoksi, että ensimmäistä kertaa teemme myös sisältöuudistusta, ja siinä mielessä edustaja Juvonen on aivan oikeassa, että on aikakin jo tehdä sisältöuudistusta, jotta ihmiset pääsisivät palveluihin — ja sisältöuudistus siis tulee.

Nyt tänään me olemme käsitelleet tässä keskustelussa pelkästään rakenneuudistusta, ja siinä keskustelussa yksi kantava voima on ollut se, että olette antaneet ymmärtää, että ikään kuin kansanvaltaisuus ja demokraattisuus vähentyisi. Haluan kuitenkin kysyä vastakysymyksen näihin erilaisiin väitteisiin, jotka äsken tuossa on annettu aika suoraselkäisesti tähän ääneen todettuna esimerkiksi siitä, että tämä olisi hyvin epädemokraattinen uudistus, jota me valmistelemme: On muistettava, että tällä hetkellä kunnista palvelut itse järjestää enää 74 kuntaa — 74 kuntaa 294:stä itse järjestää nämä palvelut. Loput järjestävät niitä yhteistoiminnassa, joko kuntayhtymänä tai vastuukuntamallilla tai luovuttaneena joitakin näistä tehtävistä muille, [Puhemies: Minuutti!] joten se tarkoittaa sitä, että aika paljon on luovutettu, edustaja Juvonen, jo sitä valtaa pois.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Nurminen.

Arvoisa rouva puhemies! Me tarvitsemme nyt tämän uudistuksen. Hyvät elementit jatkuvat, kuten Coxasta ja Sydänsairaalasta täällä tuli todettua, mutta epäkohtiin puututaan. Meillä esimerkiksi lääkäriin pääseminen on erittäin vaikeata monessa kohti Suomea, ja tähän hallituksen sote-uudistus haluaa puuttua.

Erityisesti meille sosiaalidemokraateille tärkeätä on vielä seitsemän päivän hoitotakuun toteuttaminen ja omalääkärijärjestelmän kehittäminen. Myös lääkärikunta on vahvasti ilmaissut tukensa tavoitteelle vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja nopeampaa hoitoonpääsyä, ja myös Lääkärilehdessä olleen artikkelin mukaan yleislääketiede kiinnostaa taas ihan eri tavalla lääkäriopiskelijoita.

Ensinnäkin lämpimät onnittelut uudelle tiede- ja kulttuuriministerille Antti Kurviselle, ja nyt haluankin kysyä teiltä: millaista yhteistyötä lääkärikoulutuksesta vastaavien tiedekuntien kanssa tarvitaan, jotta voimme vastata näihin sote-uudistuksen tarpeisiin?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Kurvinen.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten tässä laajassa keskustelussa on tullut ilmi, sote-uudistuksen yksi tavoite on viedä perusterveydenhuolto laajemmille hartioille, näille uusille hyvinvointialueille, ja iso ongelma lääkäreiden saamisessa erityisesti pienempiin kuntiin ja maaseudulle on ollut, että nuoret lääkärit ovat kokeneet vaikeaksi työskennellä yksin tai kaksin siellä pienillä terveysasemilla. Ei ole ollut sitä kollegiaalista tukea, ja ei ole voinut konsultoida muita erikoisaloja. Olen aivan varma, että tämä sote-uudistus tulee mahdollistamaan sen, että me saadaan perusterveydenhuollosta vetovoimaisempi työpaikka niin lääketieteen opiskelijoille kuin nuorille lääkäreille.

Olen myös käynnistämässä yhdessä ministeri Kiurun  kanssa  tällaisen sosiaali- ja ter-veysalan korkeakoulutuksen uudistamishankkeen, jossa selvitetään, minkälaisia korkeakoulututkintoja terveydenhuoltoalalla tarvitaan.

Puhemies! Loppuun totean vielä, että myös lääketieteen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään seuraavalle lukuvuodelle 44 kappaletta ja hammaslääketieteen koulutuspaikkoja lisätään kuusi kappaletta. [Oikealta: Kuusi?]

Puhemies! Toivon hyvää yhteistyötä koko eduskunnan kanssa uutena ministerinä yli kaikkien eduskuntapuoluerajojen. [Paavo Arhinmäki: Viisi kuusi tuntia ollut ministerinä ja näin paljon saanut aikaan! — Eduskunnasta: Heti pantu tuulemaan! — Ahkera mies!]

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Sarkomaa.

Arvoisa rouva puhemies! Pysytään nyt faktoissa. Koko Suomi, koko oppositio, varmasti moni hallituspuolueen edustaja on huolissaan siitä, että tätä koko Suomelle ihmisten palvelujen vahingollista maakunta-sotea runnotaan sellaisella vauhdilla, että ei edes sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja tiedä, miten tämä vaikuttaa rahoitukseen. Jos te luette paperit, te näette, että asukaskohtainen sote-rahoitus pienenee esimerkiksi Helsingissä, Länsi- ja Keski-Uudellamaalla. Tehkää kotiläksynne.

Toivon nyt, että [Välihuutoja vasemmalta] te hallituspuolueet vähintään teette ne korjaukset, joita on noussut talousvaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan, hallintovaliokunnan lausunnoissa. Tämä esitys ei paranna palveluita, tämä kiihdyttää kasvua, tämä ajaa päin seinää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja johtaa hyvin eriarvoiseen markkinamalliin, [Jukka Gustafsson: Oijoijoijoi!] jossa ihmiset joutuvat kaivamaan rahapussiaan, jos he haluavat palveluita. [Paavo Arhinmäki: Onko tämä nyt sosialismia vai Amerikan mallia?] Vetoan hallituspuolueisiin: tehkää vähintään korjaukset. Parasta, mitä voisimme, olisi se, että pistetään tämä malli hyllylle ja laitetaan rahat [Puhemies koputtaa] siihen terapiatakuuseen, ministeri Kiuru. Sitä ei näy eikä kuulu. Hoitotakuuta ei näy eikä kuulu. [Puhemies: Minuutti!] Missä ne ovat? Kertokaa nyt Suomen kansalle.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kyllä eduskunnassa on käsitelty hyvin huolellisesti tätä uudistusta jo joulukuun alusta, ja siitä sitten valiokunnan työ on kiihtynyt helmikuussa. Myös monet muut valiokunnat ovat osallistuneet tähän keskusteluun, ja minusta on tärkeää pitäytyä tosiasioissa myös sote-uudistuksessa, vaikka se kuinka herättäisi tunteita, ja tämä koskee myös kokoomusta.

Tältä osin on hienoa todeta, että me pystymme tekemään Suomessa rakenteellisia uudistuksia, kun toteamme, että kansanvaltaisuus on alkanut vähentyä. Vain 74 kuntaa enää itse hoitaa kaikki sote-palvelut. Se ei ole enää maailma, jossa kunnilla on kantokykyä näin tärkeitä tehtäviä hoitaa. Yhdessä yhteistoiminta-alueina on kuitenkin päädytty sitten hoitamaan näitä tehtäviä, mikä kertoo siitä, että kunta on paikoitellen liian pieni toimija näitä tärkeitä tehtäviä hoitamaan. Siksi palvelutarpeen kasvaessa tarvitaan sekä sisältö- että rakenneuudistusta, ja myös sisältöuudistusta me tulemme tekemään. Eli vastaus on ”kyllä”, siitäkin pidetään kiinni. [Sari Sarkomaa: Minä vuonna, mikä hallitus?]

Arvoisa rouva puhemies! Tänään myöhemmin eduskunta käsittelee kansalaisaloitetta aborttilainsäädännön muuttamisesta, joka toteutuessaan veisi pohjan pois naisen elämäntilanteen ja sosiaalisten ongelmien selvittelyltä ja muiden vaihtoehtojen harkinnalta. Lapselta vietäisiin oikeus elämään ilman perusteluja ja ilman keskustelua lääkärin kanssa. Tätä muutosta on perusteltu muun muassa terveydenhuollon resurssien säästämisellä. Tässä vaiheessa tulisi kyllä kellojen soida: siis syntymättömän lapsen elämän keskeyttämisprosessin helpottamista perustellaan myös rahalla.

Tämän aloitteen sijaan tarvittaisiin moniammatillista tukea, kriisiraskausäideille tukiverkostoja vauvan hoitoon, jotta äiti voisi tehdä myönteisen ratkaisun, ja myös adoptioon antamista tulisi tarjota systemaattisesti. Kysynkin: miten hallitus aikoo toimia, että syntymättömän lapsen oikeudet turvattaisiin [Puhemies: Minuutti!] nykyistä paremmin, ja aikooko hallitus edistää hyviä käytäntöjä vaihtoehtojen tarjoamisesta, sosiaalisesta tuesta ja myös mahdollisuudesta [Puhemies: Minuutti on kulunut!] antaa lapsi adoptoitavaksi?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Tämä Oma tahto ‑kansalaisaloite on tänään tämän kyselytunnin jälkeen eduskunnassa käsittelyssä. Käytännössä varmasti eettisenä kysymyksenä tähän liittyy monenlaisia tunteita ja näkökulmia, ja kansanedustajilla on varmasti toisistaan hyvinkin poikkeavia näkökulmia, ja edustaja Räsänen esitti jo yhden näkökulman.

Me emme ole hallitusohjelmassa erikseen ottaneet kantaa raskauden keskeyttämisiin, ja siten hallituksella ei suoraan ole kantaa siitä, että raskauden keskeyttämisen voimassa olevaa lainsäädäntöä muutettaisiin suuntaan tai toiseen, mutta nyt on saatu tänne eduskuntaan käsittelyyn Oma tahto -kansalaisaloite, ja kansalaisaloitteet käsitellään, ja sen jälkeen kun valiokuntakin asiaa on tarkemmin käsitellyt, niin sitten katsotaan, onko tarvetta valtioneuvostona lähteä tekemään muutoksia nykyisen lain sisältöön. Se, avataanko lakia, tehdäänkö muutoksia, [Puhemies: Minuutti!] tehdäänkö lisää tarkastelua, jää sitten nähtäväksi, mutta suhtaudun kyllä positiivisesti siihen, että asioista voi aina keskustella.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Räsänen.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän lisäksi olisi kyllä mahdollista... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]

Kannustaisin kyllä ministeriä edistämään niitä terveydenhuollon käytäntöjä, joissa näihin kriisiraskaustilanteisiin ihan todellisesti tuotaisiin naiselle myös vaihtoehtoja ja tukea sosiaaliseen elämäntilanteeseen, jotta sosiaalisia ongelmia ei ikään kuin ratkottaisi aborttikäytännön kautta.

Mutta toinen ongelma, mikä meillä on, on se, että vastoin kuin useissa Euroopan maissa Suomessa terveydenhoitohenkilökunnalla ei ole oikeutta vakaumuksen perusteella kieltäytyä aborttiin liittyvistä toimista. Useimmissa Euroopan maissa tämäntapainen lainsäädäntö on, ja kysyn: onko hallituksella valmiutta edistää tätä omantunnon vapautta niin lääkärin kuin hoitohenkilökunnan kohdalla, siis oikeutta kieltäytyä vastoin omaa vakaumustaan raskaudenkeskeytysten suorittamisesta tai näiden lausuntojen kirjoittamisesta?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja, mikrofoni.

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, raskauden keskeyttämistä koskevan lainsäädännön osalta hallitusohjelmassa ei ole tehty linjauksia, ei tästä asiasta eikä edeltävästäkään, ja tämä asia ei ole ollut erityisesti esillä hallituksen sisällä.

Arvoisa puhemies! Tartunnat ovat pääkaupunkiseudulla hiihtolomien jälkeen pudonneet neljäsosaan eli todella selvästi, ja kehitys jatkuu hyvänä. Ihmiset käyvät hyvin testeissä ja rokotukset etenevät.

Mutta ravintoloita pidetään täysin epätietoisina. Työntekijät ovat työttöminä, ja yrittäjiä menee konkurssiin. On ollut vuosi aikaa tehdä suunnitelma tartuntatilanteen mukaan, ja suunnitelmia voi aina muuttaa. Muualla terveys ja talous osataan pitää tasapainossa. Helsingissä on kahden viime päivän aikana ollut noin parikymmentä tartuntaa, mutta tällainen yrittäjien mielivaltainen kohtelu on täyttä simputusta. Ministeri Kiuru, haluatteko hinnalla millä hyvänsä olla maailman paras terveysministeri, tippaakaan yrittäjien ja työntekijöiden hädästä piittaamatta? Ja tässä ei ole väärää todistusta lähimmäisestä.

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Kiuru.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Olemme saaneet huolestuttavia uutisia ympäri Suomen: eri puolueiden vaalijulisteita on revitty alas, eilen Keravalla vasemmistoliiton ehdokkaan kimppuun käytiin tönimällä ja uhkailemalla, kun hän teki vaalityötä. Monet ehdokkaat joutuvat myös aggressiivisen ja epäasiallisen palautteen kohteeksi netissä. Varsinkin naiset, vähemmistöt ja vähemmistöjen puolustajat saavat uhkailuja ja törkyä osakseen sosiaalisessa mediassa.

Tämä kehitys on vakava uhka demokratialle. Henkilöt, jotka pyrkivät hoitamaan yhteisiä asioita, tarvitsevat yhteiskunnalta suojaa. Ei ole oikein, että kukaan joutuu pelkäämään turvallisuutensa puolesta oman näkemyksensä vuoksi. Kysyn oikeusministeriltä: miten tähän huolestuttavaan kehitykseen aiotaan puuttua, ja miten vaalirauha voidaan turvata?

Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Semille erittäin hyvästä ja ajankohtaisesta keskustelusta. Haluan ensin todeta, että on todella järkyttävää, että tämän päivän Suomessa ei anneta ihmisten tehdä vaalityötä rauhassa. Se vaalityö on demokratian sydäntä. Ihmisten pitää saada tehdä vaalityötä rauhassa ilman, että joku käy kimppuun.

Eli se on erittäin huolestuttava ilmiö, ja sitä ei tule hyväksyä, ei mitenkään. Tässä tarvitaan nyt meidän kaikkien panosta — tässä tarvitaan toimia meiltä kaikilta. Varsinkin puoluejohtajilla on erityinen asema, ja meidän pitäisi omalla esimerkillämme myös toimia niin, että sanomme jyrkän ”ein” tällaiseen toimintaan.

No, oikeusministeriö on käynnistänyt Vaalipooli-hankkeen, jonka tarkoituksena on parantaa viranomaisyhteistyötä vaalihäirinnän torjumisessa, ja ministeriö on myös kouluttanut puolueita vaalihäirintään varautumisessa. Sitten on muistettava myös se, että meillä on rikoslaissa [Puhemies: Minuutti!] pykälä, joka myös on sellainen, että voi saada tuomion, jos käyttäytyy niin, että se on vaalihäirintää rikoslain mukaisesti.