Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali‑ ja terveysministeriön talousarvion määrärahat ovat 15 miljardia euroa. Suurin pääluokka on lähes samansuuruinen kuin kuluvana vuonna. Työttömyysturvamenot supistuvat lähes 300 miljoonalla eurolla, mutta sairausvakuutuksen, asumistuen ja eläkkeiden menot kasvavat muun muassa vähimmäispäivärahojen ja takuueläkkeen noususta johtuen.

Veikkauksen tuotosta jaetaan sote-järjestöille 362 miljoonaa euroa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle valiokunta on lisännyt 1,2 miljoonaa euroa terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien kehittämiseen ja uutena 200 000 euroa väsymysoireyhtymää koskevan Hyvä käytäntö ‑suosituksen laatimista varten.

Ruoka-aputoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen erityisen tuen tarpeessa oleville osoitetaan 1,2 miljoonaa euroa. Tarve ruoka-apuun on suuri eri puolilla maata.

Valiokunta osoittaa lisäksi 150 000 euroa vammaisen tai toimintarajoitteisen henkilön käyttöön tarkoitettujen avustajakoirien toiminnan laajentamiseen. Avustajakoiria on liian vähän.

Kansaneläkelaitoksen toimintamenot ovat kasvaneet muun muassa aktiivimallin aiheuttaman työmäärän suuren kasvun johdosta. Valiokunta pitää tärkeänä, että Kelan toiminta turvataan, jotta se selviää määräajassa lakisääteisistä tehtävistään.

Veteraanien ja sotainvalidien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 218 700 000 euroa, missä on kasvua 28 miljoonaa euroa. Veteraanien kuntoutustoiminnan määräraha nousee 58,4 miljoonaan euroon, missä on lisäystä yli 16 miljoonaa euroa. Ensi vuonna 1.11. alkaen veteraanit saavat samat kotiin vietävät palvelut kuin on sotainvalideilla. Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnat saavat veteraanien yhteystiedot avun perille toimittamiseksi. [Markku Rossi: Näin on!]

Arvoisa puhemies! Valiokunta on huolissaan lastensuojeluilmoitusten jatkuvasta kasvusta. 15 miljoonan euron lisäys lastensuojeluun ja perheille annettavaan kotipalveluun on tärkeää. Lastensuojelun työntekijöiden työmäärä on kohtuuttoman suuri, mikä näkyy henkilöstön jaksamisessa. Valiokunta nostaa vahvasti esille myös lapsibudjetoinnin ja lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönoton tärkeyden.

Valiokunta lisäsi 2,8 miljoonaa euroa terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen. Valtion tutkimusrahoituksella edistetään erityisesti näyttöön perustuvaa hoitoa ja kehittämistä. Edelleen rahoitus on riittämätön. Valiokunta painottaa myös sosiaalitieteellisen yliopistotasoisen tutkimuksen rahoituksen tarvetta. Se puuttuu.

Turvakotitoiminta saa lisää 2 miljoonaa euroa. Turvakotien määrä kasvaa 27:ään ja perhepaikkojen 179:ään. Valiokunta pitää tärkeänä alueellisen kattavuuden parantamista.

Valiokunta lisäsi rikos‑ ja riita-asioiden sovitteluun 100 000 euroa. Tällä mahdollistetaan vapaaehtoisten sovittelijoiden kulukorvauksen nostaminen 25 eurosta 30 euroon sovittelua kohden. Sovittelu on hyvin kustannustehokasta ja tuloksellista.

Valiokunta nostaa vahvasti esille terveyden edistämisen ja kuntien, maakuntien ja järjestöjen tuottamien palvelujen yhteensovittamisen hallinnon rajat ylittävin rakentein ja palveluketjuin.

Valiokunta lisäsi 160 000 euroa Terveet tilat 2028 ‑ohjelman toimeenpanoon vakavien sisäilmaongelmien edellyttämien tarpeiden täyttämiseksi. Määräraha on tosin valtioneuvoston kanslian pääluokassa.

Arvoisa puhemies! Lämpimästi kiitän kunta‑ ja terveysjaoston jäseniä ja valiokuntaneuvosta rakentavasta yhteistyöstä, ja erityisen lämpimät kiitokset myös arvoisille ministereille Mattila ja Saarikko hyvästä yhteistyöstä jaoston kanssa. — Kiitos.

Puhemies Paula Risikko

Kiitoksia, ja sitten mennään ministereitten puheenvuoroihin.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos jaoston puheenjohtajalle esittelystä.

Tässä sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksessä halutaan ehkäistä eriarvoistumista. Vähimmäismääräisiä päivärahoja ja takuueläkettä korotetaan, adoptio- ja monikkoperheiden, rintamaveteraanien sekä yrittäjien perheenjäsenten asemaa parannetaan. Hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessä on 15 miljardia euroa, mikä on noin neljäs-osa valtion talousarviosta. Määrärahaesitys on noin 27 miljoonaa euroa vuoden 2018 varsinaista talousarviota suurempi. Kokonaismäärärahan maltillisesta muutoksesta huolimatta on pääluokan sisällä muutoksia. Suurimmat muutokset aiheutuvat työllisyyden kasvusta, jonka johdosta työttömyysturvamenot laskevat noin 300 miljoonaa euroa. Eriarvoisuu-den vähentämiseksi korotetaan kuntoutusrahaa ja erityishoitorahaa, vähimmäismääräisiä sairaus- ja vanhempainpäivärahoja korotetaan siis 80 eurolla 50 sentillä kuukaudessa, siis vastaavalle tasolle kuin työmarkkinatuki. Sairauspäivärahan 55 päivän omavastuu poistetaan, ja sairauspäiväraha maksetaan kaikille vähintään vähimmäismääräisenä. Lääkekorvausten vuosiomavastuurajaa alennetaan noin 40 eurolla.

Talousarvioesityksestä totean vaikeassa asemassa olevien nuorten opiskeluun ja työllisyyden parantamiseen liittyen seuraavaa: Heille maksetaan kuntoutusrahaa koko kuntoutuspäätöksen ajalta. Tämä esitys on kustannusneutraali vuonna 2019 mutta lisää valtion kustannuksia vuodesta 2020 alkaen.

Takuueläkettä korotetaan arviolta 9 euroa kuukaudessa. Myös eläketukea, nuorten kuntoutusrahaa sekä ammatillisen kuntoutuksen vähimmäismääräistä päivärahaa korotetaan, ja eläkkeen lepäämään jättämisen raja nousee vastaavasti takuueläkkeen tasolle. Eläketuen piiriä eli niin sanottua Lex Lindströmiä ehdotetaan laajennettavan koskemaan uusia ikäluokkia. Eläketukea voisi jatkossa niin halutessaan saada 60 vuotta täyttänyt ja viisi vuotta työttömänä ollut henkilö.

Lisäksi työttömyysturvan korvauksetonta määräaikaa elikkä karenssia lyhennetään 90 päivästä 60 päivään. Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa turvata toimeentulotukikäsittelyn ja aktiivimallin joustavan toimeenpanon, ja siksi Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintamenoihin ehdotetaan 11,4 miljoonan euron lisäystä. Kilpailukykysopimukseen liittyen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan, mikä lisää määrärahan tarvetta noin 165 miljoonaa euroa.

Asumiseen perustuvaa sosiaaliturvalainsäädäntöä uudistetaan niin, että Suomeen tulevilta työntekijöiltä ei enää edellytetä työsuhteen neljän kuukauden vähimmäiskestoa ja viikkotyöaikaa koskevien vaatimusten täyttämistä. Jatkossa oikeus asumisperusteisiin etuuksiin syntyy vähimmäisansioiden täyttymisen perusteella. Samalla ulkomaalaisten päätoimisten opiskelijoiden oikeutta asumisperusteiseen sosiaaliturvaan helpotetaan, mutta toisaalta ulkomailla työskentelevien ja asuvien henkilöiden oikeutta Suomen sosiaaliturvaan tiukennetaan. Nämä muutokset vähentävät valtion menoja noin 0,4 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriö täsmentää sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahojen määräytymistä koskevia säännöksiä siten, että ansiotyönä ei pidetä kunnallisen luottamustehtävän hoitamista. Muutoksen johdosta vanhempainpäiväraha voitaisiin maksaa täysimääräisenä niiltä päiviltä, kun vanhempi on luottamustehtävissä.

Yrittäjien perheenjäsenten oikeusturva on herättänyt julkisuudessa paljon keskustelua. Yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen oikeutta työttömyysturvaan tullaan helpottamaan, ja yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen asema muutetaan yrittäjästä palkansaajaksi. Ei-omistavan perheenjäsenen työssäoloehdoksi säädetään 12 kuukautta, ja lisäksi säädetään 12 kuukauden tarkastelujakso, jonka aikana yrittäjän perheenjäsenellä ei ole saanut olla omistusta tai määräysvaltaa yrityksistä.

Lyhytkestoisen työn vastaanottamista helpotetaan. Työttömyysetuuden sovittelussa siirrytään nykyisestä tulon ansainta-ajankohdan mukaisesta sovittelusta tulon maksatusajankohdan mukaiseen sovitteluun. Muilta osin etuuden sovittelua koskevat säännökset pysyvät ennallaan.

Edellä mainittujen asioiden lisäksi veteraaneja tuetaan yhteensä 218,7 miljoonalla eurolla, mikä on 28,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Jatkossa rintamaveteraaneille kohdennetaan samat kotiin vietävät palvelut kuin sotainvalideille, 1.11.2019 lukien. Lisäksi asevelvollisuutta suorittaessa vammautuneille sekä asevelvollisuutta suorittaessa kuolleen lähiomaiselle säädetään uusi lisäkorvaus.

Samoin haluan kiittää jaostoa vuoden aikana tehdystä yhteistyöstä. Kiitoksia myös valiokunnan jäsenille ja valiokunnan puheenjohtajalle.

Tässä kaikki, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Omalla vastuualueellani budjetissa on aihepiiri, johon kuuluu isoja momentteja, paljon rahaa, tuttuja isoja aiheita, kuten lapsilisät tai toimeentulotuen kokonaisuus. Tässä puheenvuorossani nostan esiin muutamia pienempiä huomioita, sekä kiitoksella merkille pantuja jaoston toimia että hallituksen omia, jo aikanaan budjettiriihessä tekemiä esityksiä, jotka nyt läpäisivät eduskunnan käsittelyn.

Yhtenä teemana, aivan samoin kuin edustaja Kankaanniemi, nostan esiin lastensuojelun. Kasvaakseen aikuiseksi, vahvaksi sellaiseksi, lapsi tarvitsee rakkautta, rajoja ja huolenpitoa. Kun lapsi ei syystä tai toisesta voi asua omien vanhempiensa kanssa, hänen oikeutensa saada turvaa ja hyvää kohtelua korostuu, ja siksi tällä budjetilla on haluttu vahvistaa lastensuojelun ohjausta ja valvontaa, siis laatua. Näitä voimavaroja vahvistetaan vajaalla miljoonalla eurolla. Sillä perustetaan uusia virkoja aluehallintovirastoon valvontatehtäviin, ja myös sosiaali- ja terveysministeriön osaamista lastensuojelun äärellä parannetaan, samoin kuin THL:n. Tässä yhteydessä myös lasten kuulemista heitä itseään koskevis-sa asioissa lisätään. Tämä tuodaan lainsäädäntöön lakipykälinä, jotka eduskunnassa parhaillaan ovat käsittelyssä.

Toinen teema, jonka haluan nostaa esiin, liittyy turvakotien kokonaisuuteen. Vaikka ai-he on vaikea, kipeä kansallisesti, lähisuhdeväkivallan teema, tämän hallituskauden päätökset ansaitsevat tulla mainituiksi. Turvakotitoiminnan määrärahaa on nostettu järjestelmällisesti joka vuosi, tulevallekin vuodelle vielä 2 miljoonalla eurolla, niin että yhteensä käytämme yhteisiä varojamme liki 20 miljoonaa euroa turvakotien hyväksi. Olen iloinen siitä aktiivisesta kehittämistyöstä, joka on käynnissä myös tämän aihepiirin äärellä yhdessä sisäministeriön kanssa. Meillä on aktiivisessa pohdinnassa muun muassa teema ”sopiiko sovittelu lähisuhdeväkivaltatapauksiin”.

Tähän yhteyteen haluan nostaa budjetista juuri sovittelutoiminnan, ei niinkään tässä vaikeassa teemassa, lähisuhdeväkivallassa, vaan muutoin rikosten ja pienempien rikkeiden sovittelutoiminnan, josta olen iloinen, että sen lisäksi, että hallitus omassa esityksessään kohdisti siihen lisämäärärahoja, nyt myös vapaaehtoistyötä tekevien sovittelijoiden palkkioita nostetaan jaoston ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan esityksellä. Se lisää sovinnollisuutta ja vähentää painetta meidän oikeuslaitoksessa, kun pystymme vahvistamaan sovittelujärjestelmää.

Turvakotitoiminnan lisäksi nostan esiin päihteitä käyttävien äitien hoidon, johon varataan nyt 3 miljoonaa euroa, sama summa kuin vuonna 18, kuluvana vuonna. Tämä on ollut ikuisuusaihe, näin kai voisi melkein sanoa, täällä eduskunnan keskusteluissa.

Yksittäisenä ja varsin ajankohtaisena teemana nousee esiin rokotusohjelma. Sitä kansallista ohjelmaa tullaan laajentamaan nyt siten, että lasten influenssarokotukset laajenevat 6 ikävuoteen asti, ja tähän kohdennetaan 1 miljoona. Tähän liittyen haluan myös eduskuntaa informoida ajankohtaiseen ja hyvin huolestuttavaan rokotekeskusteluun liittyen, myöskin Luodon tapauksen osalta, ja lähettää kiitokset alueen viranomaisille erinomaisesta työstä. Me perustamme nyt rokotuskattavuutta kehittävän työryhmän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa miettimään, mitkä ovat ne kansalliset keinot, joilla rokotekattavuus myös näillä kriittisillä alueilla vahvistuisi, kun asiantuntijanäkemys vahvasti puoltaa kantaa, että pakko ei olisi paras keino.

Arvoisa puhemies! Muina teemoina nostan esiin vielä adoptio- ja monikkoperheiden aseman. Nämä epäkohdat ja toisaalta ryhmän erityistarpeet nousivat vahvasti esille perhevapaauudistuksen valmistelun yhteydessä. Perhevapaauudistukseen liittyen olen muuten kutsunut kaikki eduskuntapuolueet kuulemaan tuosta tällä hallituskaudella tehdystä valmistelusta, joka on seuraavien eduskuntavaalien keskusteluidenkin taustatukena varmaan paikallaan.

Ylipäätään ottaen adoption mahdollisuutta on hyvä vahvistaa ikääntyvässä Suomessa sellaisille, jotka eivät syystä tai toisesta saa biologista lasta. Adoptiokustannukset ovat liian korkeita ja tuki adoptioprosessiin lähteville riittämätöntä. Adoptio- ja monikkoperheiden etuuksien uudistamiseen kohdistetaan nyt 0,5 miljoonaa euroa.

Kollegaministeri Mattila nosti jo esiin erittäin tärkeän kansallisen, yhteistyössä tehdyn päätöksen veteraanien tukemisesta. Rintamaveteraanit asetetaan nyt yhdenvertaiseen asemaan sotainvalidien kanssa kotiin vietävien palveluiden osalta. Haluan lausua eduskunnalle kiitoksen myös tästä haitta-astekysymyksestä, joka invalidien osalta nyt korjattiin valiokunnan omalla lakialoitteella. Ja toisaalta minusta on hyvä myös se, että nyt eduskunnan vahvalla viestillä STM:ssä tullaan valmistelemaan uusi laki rintamalisien korottamiseksi kompensoimaan indeksijäädytystä.

Viimeisimmäksi vielä toteamus kiitoksena jaoston ja valtiovarainvaliokunnan työstä tutkimusrahoituksen äärellä. Hallitus jo omilla esityksillään vahvisti sitä entisestään. Tutkimusrahoitus terveydenhuollon yliopistotasoiselle tutkimukselle on ollut pitkään murheenkryyni, ja nyt tuota lukua on vihdoin saatu kääntymään oikeaan suuntaan. Se on erittäin tärkeää käytännön työn tukea myös ajatellen tulevaa sote-maakuntauudistusta, jonka valmisteluun hallitus ensi vuodelle on kohdistanut 211 miljoonaa euroa.

Puhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Nyt on esittelyt hoidettu, sitten lähdetään debattiin tästä heti. Haluaako jaoston puheenjohtaja Kankaanniemi käyttää ensimmäisen debattipuheenvuoron? — Olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa huomionarvoista on ensinnäkin se, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa helpotetaan. Takuueläkkeitä korotetaan yhteensä 10 miljoonalla eurolla ja vähimmäispäivärahoja 20 miljoonalla eurolla. On hyvinvointiyhteiskunnan perusarvo, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevia tuetaan.

Toiseksi on tärkeää, että lyhytkestoisen työn vastaanottamiseen kannustetaan. Työttömyysetuuden sovittelussa siirrytään nykyisestä tulon ansainta-ajankohdan mukaisesta sovittelusta tulon maksuajankohdan mukaiseen sovitteluun.

Vielä kolmantena huomiona: lapsiperheiden arkea tuetaan kohdentamalla 25 miljoonaa euroa kotiapuun ja lastensuojeluun — erittäin tärkeitä panostuksia.

Perheille hyvä uutinen on myös se, että adoptio- ja monikkoperheiden sekä yksinhuoltajaäitien asemaa etuusjärjestelmässämme vahvistetaan.

On hyvä asia se, että tämä hallitus kokoomuksen aloitteesta otti agendalleen kesken vaalikauden myös perhevapaauudistuksen eteenpäinviemisen. Siinä saatiin joitakin korjauksia perhevapaaetuuksiin, mutta se kokonaisuudistus, joka tarvitaan, jäi vielä seuraavalle vaalikaudelle tehtäväksi. Nyt kun kokoomus tämän asian nosti hallituksen agendalle ja laajemmaksi yhteiskunnalliseksi keskusteluksi, joka on nyt käyty, niin uskon, että seuraavalla vaalikaudella löytyy laaja tuki sille, että perhevapaat uudistetaan. Se on tärkeää, koska perheet tarvitsevat lisää joustavuutta arkensa järjestämiseen sujuvasti, nykyistä parempia vaihtoehtoja yhdistää esimerkiksi osa-aikainen työskentely vanhempainvapaaseen, yrittäjyys vanhempainvapaaseen ja niin edelleen. Eli perheiden joustavampi arki, lasten etu ja naisten työmarkkina-aseman parantaminen ovat niitä keskeisiä syitä, minkä vuoksi perhevapaauudistus tarvitaan, unohtamatta tietenkään tasavertaista vanhemmuutta. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa. Ja perheille täytyy jättää laajat valinnanmahdollisuudet oman arkensa järjestämiseen, jossa perhe itse on oman tilanteensa paras asiantuntija.

Arvoisa puhemies! Hallitus heikentää leikkauksillaan kaikkein pienituloisimpien ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Terveyspalvelujen asiakasmaksuja on korotettu, ja lääkkeiden omavastuuosuudet ovat nousseet. Sairaanhoitoon liittyvien matkakustannusten omavastuuosuudet ovat nousseet rajusti. Tämä osuu kipeästi juuri niihin, jotka tarvitsevat paljon terveyspalveluita ja käyttävät paljon lääkkeitä. Moni vaikeasti sairas elää jo nyt köyhyysrajan alapuolella. Usea pienituloinen vanhus miettii, onko eläkkeestä varaa lääkkeisiin, jotta rahaa riittäisi ruokaan ja asumiseen. Tämä on epäinhimillistä ja kohtuutonta.

Pienituloisten perusturvaetuuksien indeksijäädytykset jatkuvat jo neljättä vuotta. Hallituksen säästöistä syntyvä kumulatiivinen vaikutus lisää etenkin pienituloisten lapsiperheiden, ikääntyneiden ja vammaisten köyhyysriskiä. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa korotetaan takuueläkettä tuntuvasti, jotta kaikkein köyhimpien eläkeläisten asema paranee. Kun väestö ikääntyy, samalla lisääntyy niiden vanhusten määrä, jotka eivät selviä kotona ilman tukea. Jokainen vanhus ansaitsee inhimillisen hoidon, läheisyyttä ja virikkeitä. Kotona asumista on tuettava viemällä kotiin palveluja, kuten ateria- ja siivouspalvelua. Koska vanhustenhuollosta kuulee jatkuvasti vakavia puutteita, on hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin tarpeen.

Omaishoito on edullinen ja inhimillinen ratkaisu. Tällä hetkellä omaishoidon tuki ja sen myöntämiskriteerit poikkeavat paikkakunnittain. Omaishoidon tukea tulee nostaa, ja omaishoitajille on tarjottava tukipalveluja, jotta he paremmin jaksavat hoitaa läheistään.

Hallituksen toimesta keliaakikkojen ateriatuki on kokonaan poistettu. Se on epäreilua. Keliakian ainoa hoitomuoto, ainoa lääke on täysin gluteeniton ruokavalio. Symbolisesti tuen merkitys on tärkeä, sillä se kannustaa keliaakikkoja pitämään huolta itsestään.

Arvoisa puhemies! Joka kahdeksas suomalainen lapsi elää köyhässä perheessä. Lasten köyhyysaste kolminkertaistui 90-luvun puolivälistä vuoteen 2007. Sitten se jäi 10 prosentin tasolle, mutta kääntyi uuteen kasvuun vuonna 2012. Näiden pysäyttävien lukujen valossa hallituksen tulee ryhtyä korjaaviin toimiin ja perua leikkaukset lapsiperheiden etuuksiin. Hallitus on leikannut perheiden etuuksia jäädyttämällä lapsilisien indeksikorotukset, rajoittamalla lapsen oikeutta päivähoitoon, kasvattamalla päivähoidon ryhmäkokoja sekä leikkaamalla työttömien ja muiden vähäosaisten perusturvaa ja etuuksia.

Köyhiä ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia voidaan auttaa parantamalla lapsiperheiden tukia ja palveluja, edistämällä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä palauttamalla päivähoito-oikeus joka lapselle. Esimerkiksi perheitä tukevaa kotipalvelua ei ole saatavilla kuten oli ennen 90-luvun lamaa. Perheiden kotipalvelusta voi saada apua lastenhoitoon, pyykkeihin ja ruuanlaittoon, kun arjen kriisit koettelevat. Perheiden voimavarojen palautuminen taas auttaa työllistymisessä ja kouluttautumisessa. 90-luvun alussa vuosittain kotipalvelua sai noin 60 000 perhettä, nyt vain 15 000. Sosiaalihuoltolain uudistuksesta huolimatta moni perhe on jäänyt vaille tukea ja kotiapua.

Investoimalla lapsiin ja nuoriin murretaan huono-osaisuuden kierre. Tämä on myös hyvinvointivaltiomme perusajatus. Lasten ja perheiden hyvinvointiin panostaminen on investointi tulevaisuuteen. Tulevan hallituskauden tärkeimpiä tehtäviä on lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Rahoitussuunnitelma lapsiköyhyyden selättämiseksi on aloitettava nyt.

Arvoisa puhemies! Meidän on paljosta kiittäminen — vapaasta maasta — sotiemme veteraaneja. Iloitsen siitä, että kotiin vietävät palvelut veteraaneille paranevat. Iäkkäät, hauraat veteraanit tarvitsevat kotiin vietäviä palveluja, sillä monet eivät enää jaksa lähteä kuntoutukseen kodin ulkopuolelle.

Kiitän lisäksi valiokunnan tekemää lisäystä avustajakoiratoiminnan laajentamiseen. Koira edistää ja ylläpitää vammaisen avustettavan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Yhdyn myös valiokunnan vaatimukseen, että tarvitsemme krooninen väsymysoireyhtymä ‑taudin eli CFS-taudin osalta kansalliset linjaukset tunnistamisessa ja hoidossa sekä sosiaalietuuksien myöntämisessä. Nyt monet potilaat ovat jääneet vaille apua ja hoitoa, mikä on täysin kestämätöntä hyvinvointivaltiossa.

Arvoisa puhemies! Tässä nyt kiitän alkuun ministereitä hyvistä esittelyistä, mutta valitettavasti täytyy heti perään todeta, että joulun alla päätetyt kansaneläkeindeksin ja muiden indeksien jäädytykset ovat kyllä varsin huono joululahja pienituloisille ja johtavat kyllä valitettavasti pienituloisimpien ostovoiman heikkenemiseen inflaation myötä. Se tulee kyllä lisäämään myös toimeentulomenojen kasvua.

Ongelmia sisältyy myös yhä keskeneräiseen sote-uudistukseen varsinkin valinnanvapauden lisääntymisen myötä. Tavoite on tietysti sinänsä myönteinen, mutta suuri riski on erityisesti asiakasmaksujen nousu useilla kymmenillä prosenteilla. Kysyn ministereiltä: miten pystytte varmistamaan, että myös vähävaraiset pystyvät jatkossa käymään lääkärissä eivätkä joudu siitä tinkimään, vaikka asiakasmaksut nousevat?

Kiitän lopuksi valiokuntaa ruoka-apujärjestöille annetusta 1,2 miljoonan euron tuesta, joka sisältyi perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin. Ilmeisesti oppositiostakin voi vaikuttaa.

Arvoisa puhemies! Tänään aikaisemmin puhuin niistä sairasryhmistä, joilla on tämmöinen tuntematon sairaus, ja että he eivät välttämättä saa oikeudenmukaista hoitoa, kuten ME/CFS-potilaat. Meillä on hyvin paljon muitakin ihmisryhmiä, joita ei oteta vakavasti. Yksi ryhmä on ehdottomasti keliakiaa sairastavat yli 36 000 ihmistä.

2015:han hallitus teki päätöksen — jossa myös, ikävä kyllä, mekin olimme istumassa silloin — että se 10 miljoonan euron tuki lopetetaan. Tukeahan sai 33 600 henkilöä, ja tuen määrä oli 23,6 euroa kuukaudessa. Tämä 23,6 euroa kuukaudessa oli kuitenkin vain osa siitä. Nimittäin on laskettu, että keliakiaa sairastavan, joka tarvitsee tämän erityisruokava-lion, gluteenittoman ruokavalion kustannukset ovat noin 70 euroa kuukaudessa, elikkä puhutaan useista sadoista euroista vuodessa. Tämän päätöksen taustalla oli todella lyhytnäköisyyttä, nimittäin erityisruokavalio ei ole mikään minusta tuntuu ‑valinta, vaan sairauden vaatima pakollinen valinta. Henkilö, joka ei syö gluteenitonta leipää ja ruokaa, alkaa esimerkiksi kokea hyvin paljon väsymystä ja monia muita oireita. Tiedän tämän siitä, koska omassa perhepiirissäni on näitä henkilöitä useita. Ja silloin, kun tätä päätöstä tehtiin, edustaja Savio muistaa hyvin tämän, kun meidän ryhmässämme tästä keskusteltiin, mehän emme olisi halunneet sitä hyväksyä, mutta se puoli ryhmästä, joka perussuomalaisista lähti ulos, ja ne ministerit, jotka kaappasivat meidän puolueestamme ne paikat, halusivat tämän leikkauksen tehdä. Ja tällaisia arvovalintoja me teemme monesti pelkästään kylmäkiskoisesti lukemalla niitä lukuja, joita meille esitetään eteen ja joista pitää säästöä tehdä. Siinä mielessä olen todella harmistunut ja pahoillani siitä, että meillä oli ryhmässä vielä silloin sellaisia henkilöitä, jotka eivät nähneet näiden ihmisten välttämättömyyttä saada tätä korvausta erityisruokavaliostaan.

Kuitenkin tässä on hyvä, onnellinen lopputulos. Nimittäin 2017 korkein hallinto-oikeus totesi, että näiden henkilöiden, joilla ei ole varaa ostaa tätä erityisruokavaliota, kuuluu saada myös täydentävää toimeentulotukea. Elikkä harkinnanvaraisessa toimeentulotuessa tulee saada täysimääräisesti tämä 23,6 euroa kuukaudessa, joten toivottavasti kaikki tämän tietävät. Jos ei siihen ole varaa, niin yhteiskunta antaa siihen tukensa sitten toista reittiä pitkin.

Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit! Oletteko tietoisia siitä, että äsken kyselytunnillakin keskusteltu köyhyys ja eriarvoisuus on vieläkin yleisempää, kun kotitalouksien terveysmenot otetaan huomioon? Eli kun asiakasmaksut vähennetään ihmisten käytettävissä olevista tuloista, köyhien osuus väestöstä kasvaa tuhansilla ihmisillä. Eniten terveydenhuollon palveluja käyttävät ja asiakasmaksuja maksavat pienituloiset ja ikääntyneet sekä työttömät. Esimerkiksi yli 65-vuotiaiden köyhyysaste kasvaa lähes 2 prosenttiyksikköä, kun maksut huomioidaan. Te olette valitettavasti tällä kaudellanne nostaneet asiakasmaksuja 30 prosenttia ja näin olette lisänneet ihmisten köyhyyttä ja myöskin ulosottoon joutumista. Kysyn: Miksi ette poista terveyskeskusmaksuja kokonaan? Miksi sitä ei ole tässä budjetissa? Se auttaisi heti pienituloisia eläkeläisiä ja perheitä, joissa on työttömyyttä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Karimäen puheenvuoroon pikavipeistä: Hän nosti esille erittäin hyvän näkökannan siitä, että vaikka tästä laista nytten halutaan korjata virhe, mikä tehtiin 2012, niin se ei täydellisesti poista sitä niin sanottua kiskontaa vähävaraisilta, joilta peritään edelleenkin jopa 50 prosentin korkoa lainasta. Tämähän juonsi juurensa jo viime vaalikauteen. Muistatte varmaan, Karimäki, kun keskustelimme näistä, ja itsekin olin lakivaliokunnassa silloin, ja ei voitu pitää hyväksyttävänä sitä, että henkilöltä, joka hakee pikavippejä, voidaan ottaa jopa useiden satojen tai tuhannen prosentin korkoa siitä pikavippilainasta. Lakihan muuttui siten, että jatkossa vuodesta 2012 eteenpäin oli niin, että jos laina on alle 2 000 euroa, niin korko saa olla enintään 50 prosenttia vuodessa. No, pikavippiyhtiöthän lähtivät kiertämään tätä siten, että he keksivät myöntää vaikkapa 5 000 euron lainan, josta pikavippiä hakeva henkilö nosti ehkä vain satasen, kaksisataa tai viisisataa, ja näin saivat edelleen kiskottua heiltä valtavia vuosikorkoja.

Ja nyt tämä hallituksen tekemä uudistus on sinänsä oikea askel oikeaan suuntaan, mutta edelleen tämä korko mielestäni sallittiin jättää liian korkeaksi. Ei kenenkään tarvitse saada mitään 50 prosentin vuosikorkoa siitä, että harjoittaa tämmöistä luvanvaraista pankkitoimintaa. Koska tämähän nimenomaan koskee niitä vähävaraisia, jotka tarttuvat tällaisiin korkeakorkoisiin pikaluottoihin, koska he eivät pankista välttämättä muuten sitä luottoa saa. Siinä mielessä tässä on paljon vielä työtä edessä, nimittäin viime vaalikaudellahan me puhuimme siitä, että tämä ei ole oikea, riittävä lainsäädännöllinen toimenpide, ja siitä huolimatta silloinen hallitus ajoi sen läpi. Luvattiin seurata tilannetta, ja viisi vuotta piti seurata, ennen kuin tämä asia saatiin korjattua.

Joskus tässä talossa jotkin hyvätkin päätökset ovat aika hitaita, ja toivoisin, että semmoinen maalaisjärki voittaisi tämmöisissä kysymyksissä, kuten esimerkiksi tässä positiivisen luottorekisterin hankkeessa ja asiassa, mistä on keskusteltu koko vaalikausi mutta ei olla päästy kuitenkaan sitten yhteisymmärrykseen siinä määrin, että oltaisiin viety sitä sitten vähän pidemmälle. Puhumattakaan sosiaalisesta luototuksesta, jonka kuuluisi kyllä olla jokaisen saatavilla, joka ei sitä luottoa muuten saa. On kuitenkin välttämättömyys saada välttämättömiin hankintoihin, kuten vaikkapa pesukoneen korjaamiseen tai vaihtoon, vaadittavat rahat. Tämähän on hyvin tarpeellista niille henkilöille, jotka elävät vähillä varoilla [Puhemies koputtaa] ja ovat jatkuvasti vailla tukea.