Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi hyvinvointialueiden  rahoituksesta  annetun lain muuttamisesta

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme hyvinvointialueen rahoitusta, ja täytyy sanoa, että kyllä kieltämättä on oltava huolissaan. Nimittäin on vähän epätasa-arvoista, mitenkä tätä rahoitusta nyt jaetaan. Tuolla Kuopiossa, Pohjois-Savossa, ainakin tuntuu, että on oikeasti häviäjän roolissa.

Luen tästä ihan suoraan, mitä tässä nyt kerrotaan: ”Ehdotuksen mukaiseen asukasperusteiseen kohdentamiseen esitettiin sekä sitä puoltavia että kriittisiä näkemyksiä siitä, ettei se tosiasiassa korreloi suoraan yliopistosairaaloiden tehtävien ja vastuiden suuruuteen. Eräissä lausunnoissa pidettiin perustellumpana mallia, jossa kohdentamisperusteena käytettäisiin koko yhteistyöalueen asukaslukua. Esitetyn kohdentamisperusteen katsottiin asettavan etenkin Pohjois-Savon hyvinvointialueen ylläpitämän Kuopion yliopistollisen sairaalaan epäoikeudenmukaisesti eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin yliopistollisiin sairaaloihin sekä yhteistyöalueet erilaisiin lähtökohtiin yliopistollisten sairaaloiden ja alan tutkimus‑, kehittämis- ja innovaatioiden voimavarojen osalta.”

Se on näin, että jos ajattelee, että siellä meidänkin alueella koulutetaan noita lääkäreitä ja sieltä lääkäreitä valmistuu koko Suomen alueelle — ja jopa tietysti ulkomaillekin ihmiset lähtevät sitten töihin — mutta nyt sitten tämä rahoitus, mikä tulee, tulee sen asukasluvun mukaan. Sillähän ei tosiaan ole mitään tekemistä sen kanssa, paljonko sieltä ihmisiä valmistuu. Jotenkin tämä on epäoikeudenmukainen, ja tämä pitäisi jatkossa tulla muuttamaan. Tähän asiaan varmasti seuraavakin hallitus palaa, mutta tämä pitäisi huomioida oikeudenmukaisemmaksi. Jotenkin tuntuu, että Pohjois-Savo on liian häviäjän roolissa. Tähän tarvitaan kyllä panostusta ehdottomasti enemmän jatkossa. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitos. — Ja edustaja Eestilä.

Arvoisa puhemies! Silloin kun näitä hyvinvointialueita tässä salissa säädettiin, unohtui, että maassa on viisi yliopistollista sairaalaa, jotka muodostavat erikoissairaanhoidon rungon tähän maahan. Tämä yliopistosairaalalisä, joka tässä hallituksen esityksessä nyt on käsittelyssä, on äärimmäisen tervetullut, mutta itse olen sitä mieltä, kuten monet asiantuntijat, että kyllähän tämä 116 miljoonaa on aivan liian vähän näille viidelle yliopistolliselle sairaalalle. Eikä pelkästään tämä määrä mutta jakoperusteet, kuten täällä edustaja Reijonen jo aikaisemmin totesi, ovat sillä tavalla virheelliset, että esimerkiksi jos ajattelemme Pohjois-Savoa, missä on Kuopion yliopistollinen sairaala, jonka entinen erityisvastuualue — nykyinen yhteistoiminta-alue — kattaa Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Keski-Suomen, mutta kuitenkin tämä yliopistolisä laskettiin Pohjois-Savon hyvinvointialueen asukasmäärän perusteella. Ja kun tämä lisä oli 34 euroa per asukas, niin kyllähän Kuopion yliopistollisen sairaalan potti jää aika pieneksi, koska tietenkin olisi pitänyt laskea tämä rahoitus Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Keski-Suomen asukasmäärän perusteella, jolloin Kuopion yliopistollisen sairaalan osuus olisi noussut.

Sen takia on näin perusteltua todeta, koska totta kai kun se erityisvastuualueen asukasmäärä on ikään kuin sen yliopistosairaalan vastuun alla, niin eihän sitä rahoitusta voi laskea sen pienemmän asukasluvun perusteella, niin kuin nyt on tapahtunut. Sen takia tämä yliopistosairaalalisä on perusteltu. On arvioitu, että tämmöisen yliopistosairaalan kustannukset ovat noin kymmenen prosenttia korkeammat sen takia, että esimerkiksi juuri Kuopion yliopistollinen sairaala ja Itä-Suomen yliopisto vastaavat tutkimuksesta, koulutuksesta ja kehittämisestä. Ja koska Kuopion yliopistollinen sairaala on yksi maan suurimpia opetussairaaloita, josta valmistuu lääkäreitä, hammaslääkäreitä, sairaanhoitajia ja muita ter-veydenhuollon alan ammattilaisia, tämä on tärkeä asia, ja luulen, että seuraava hallitus joutuu tähän kysymykseen palaamaan.

Yleisesti ottaen tämä rahoitus koskien hyvinvointialueita oli sillä tavalla virheellinen, että vain 80 prosenttia perustuu tarveharkintaan eli sairastavuuteen ja siihen väestöön, joka esimerkiksi Pohjois-Savossa on valitettavasti maan sairainta, eikä tilanne Pohjois-Karjalassa ole kovin paljon parempi. Sen sijaan asukaslukuperusteisuus oli jopa 13 prosenttia, eli silloin voidaan kysyä, miksi asukaslukuperusteisuus oli noinkin korkea.

Koska tämä tarveharkintakin tapahtuu asukasluvun perusteella, niin itse asiassa jos oikein puhtaasti ajateltaisiin, tämä asukaslukuperusteisuus, 13 prosenttia, pitäisi poistaa kokonaan ja siirtää tänne tarveharkintaan eli siihen todelliseen sairastavuuteen, mitä näillä alueilla on. Olen kyllä samaa mieltä kuin edustaja Reijonen, että tässä tapauksessa Pohjois-Savo ja myös Pohjois-Karjala ja erityisesti Kuopion yliopistollinen sairaala ja sitä kautta myös Itä-Suomen yliopisto ovat häviäjiä. Eli hieman ihmettelen, että tämä ongelma ei sitten muuttunut miksikään valiokuntakäsittelyssä.

Arvoisa puhemies! Kun nyt on toinen käsittely menossa, niin täytyy todeta, että kun täällä ei voi enää tehdä muuta kuin hylkäävän esityksen, niin eihän sitä kannata tehdä, koska tässä on rahaa tulossa, mutta ensimmäisessä käsittelyssä olisin nähnyt hyvänä, että silloin olisi muutettu näitä jakoperusteita. Mutta kun sitä ei tapahtunut, toivotaan, että seuraava hallitus sitten tämän asian korjaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin toivomme. — Edustaja Reijonen.

Arvoisa herra puhemies! Olen edustaja Eestilän kanssa paljolti samaa mieltä, että tämä on huono asia Pohjois-Savolle. Totta kai on hyvä, että rahaa yleensä tulee tämmöiseen tarkoitukseen, mutta Pohjois-Savolle tämä ei ole kovin hyvä asia.

Sen sijaan edustaja Eestilän kanssa olen vähän eri mieltä yhdestä asiasta. Eestilä nosti esille tässä, että nämä yliopistosairaalat jäivät huomiotta silloin, kun tehtiin tätä lakia. No, kyllä perussuomalaiset nosti esille sen yliopistosairaaloiden osuuden. Me nostimme sitä esille, mutta hallitus ei halunnut hyväksyä sitä. Ja kyllähän siinä jäi aika monta muutakin asiaa huomioimatta, kun sote-uudistusta tehtiin — hirveällä kiireellä tehtiin kunnon hallintomöykky sitten siitä, mutta ei huomioitu näitä käytännön asioita. Perussuomalaisethan esitti hirveän pitkän listan, mitä kaikkea olisi muutettu sitten tässä, mutta hallitushan ei sitä hyväksynyt. Koko soteenhan olisi riittänyt, että olisi korjattu vain ne asiat, mitkä ovat pielessä, eikä hirveätä uudistusta oltaisi tehty.

Mutta tosiaan Eestilän kanssa olen sitä mieltä, että tämä asia nyt ei ole ihan Pohjois-Savon osalta oikein hyvä, mutta toivotaan, että seuraava hallitus puuttuu tähän aika ankaralla kädellä. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Eestilä. [Mikrofoni on kiinni] — Nyt ei lähtenyt mikrofoni päälle.

Arvoisa puhemies! Kun totesin, että tätä yliopistosairaalalisää ja yleensä yliopistosairaaloiden rahoitustarvetta ei otettu huomioon, niin sehän tarkoittaa sitä, että maan hallitus ei ottanut huomioon. Totta kai me jo silloin ymmärsimme, että tämä ei mene oikein. Ja ihan sama oli tämä 80 prosenttia tarveharkinta ja 13 prosenttia asukaslukuperusteisesti.

Siinähän tapahtuu sillä tavalla, että kun on hyvinvointialueita, missä asukasluku nousee, niin niitä palkitaan heti. Mutta sitten, kun meillä on esimerkiksi sellaisia maakuntia, missä on paljon ikäihmisiä, jotka sairastavat tietenkin ja vaativat hoivaa ja hoitoa, ja sitten väkiluku vähenee, niin se heti näkyy rahoituksen pienenemisenä, mutta tämä hyvinvointialuehan ei millään voi itse sitä siirtää heti asukasluvun pienenemää suoraan aleneviin kustannuksiin. Tämä on täydellinen mahdottomuus, tätä kritisoin kyllä. Kyllä tämä on nyt tehty enemmänkin siksi, että katsotaan, minnekä rahaa menee. Ja mitäs järkeä erikoissairaanhoitoa on rahoittaa mittavasti sinne, missä on terve väestö, koska käsitykseni mukaan pitäisi rahoittaa juuri niitä alueita, missä on sairaampi väestö ja ikärakenteeltaan sellainen väestö, joka välttämättä tarvitsee enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. [Minna Reijonen: Oikein!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt vielä edustaja Lohikoski.

Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt on pakko kyllä kommentoida. Kuulosti aika mielenkiintoiselta, kun on kuitenkin yksimielinen esitys tässä käsittelyssä. Tässä on mietintö, jossa valiokunta, joka tätä on käsitellyt, sosiaali- ja terveysvaliokunta, pitää tämän esityksen tavoitteita ja yliopistosairaalalisää tarpeellisena ja korostaa sitä, että tässä tehdään hyvä lisäys. Miltään alueelta ei oteta pois, on tulossa lisää rahaa näille alueille, ja kun täällä kuulostivat äskeiset puheenvuorot siltä, että kaikki on huonosti ja huonommaksi menee, niin tämähän ei ole totta.

Ja sen takia halusin kommentoida, koska kyllä tästä valiokunnan mietinnöstä käy ilmi, että valiokunta pitää erittäin myönteisenä sitä, että hyvinvointialueiden rahoitukseen kohdennetaan nyt lisärahoitusta tutkimukseen ja koulutukseen liittyvien tehtävien perusteella. Tämähän on hirvittävän tärkeä tehtävä näillä yliopistosairaaloilla. Toki he ovat ilmaisseet huolensa rahoituksen tasosta. Se on ihan totta, että varmasti aina sosiaali- ja terveyspalveluihin voitaisiin laittaa lisää rahaa, jotta ne olisivat vielä parempia. Mutta kun äskeiset puheenvuorot kuulostivat kovin negatiivisilta, vaikka miltään alueelta ei oteta pois ja osaan on tulossa lisää, niin haluan, että tähän keskusteluun nyt tulee pöytäkirjaan merkityksi myös valiokunnan mietintöä — joka oli yksimielinen — puolustava puheenvuoro.

Ja sitten tämän lisäksi haluan sanoa tämän, että kun te kovasti kritisoitte tässä hallitusta vielä rahoituksesta, niin kaikille hyvinvointialueillehan rahoitus perustuu THL:n tarvearviointeihin. Eli ei hallitus ole päättänyt, mille alueelle nyt ovat minkäkinlaiset kertoimet, vaan on olemassa tietyt tarvekriteerit, ja THL tavallaan jatkossakin tulee olemaan se taho eikä hallitus — mikä hallitus ikinä voimassa onkaan — joka sitten katsoo, miten sitä rahaa jaetaan, millä painopisteillä jatkossa tulevat olemaan nämä jaot, koska kyllä ikääntyvää väestöä on koko Suomessa. Sitä ikääntyvää väestöä löytyy myös minun vaalipiiristäni, Uudeltamaalta, niin että ei se ole pelkästään niiden alueiden asia, jotka ovat jotenkin syrjässä pääkaupunkiseudun kupeesta. Tämä sama kehityskulku, että rahaa menee enemmän, kun väki ikääntyy, varmasti tulee olemaan näissä THL:n tarvekertoimissa jatkossa se, minkä mukaisesti me kaikki tietysti toivotaan, että omatkin alueemme saavat lisää rahaa. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitos. — Ja edustaja Eestilä.

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä edustaja Lohikoskelle sanoa, että joko te ette oikein ymmärrä terveydenhuollon perusteita tai ette ole lukenut papereita. Ensinnäkin totesin puheessani, että tämä 116 miljoonaa ei alkuunkaan riitä siihen, mitä yliopistolliset sairaalat oikeasti vaativat. Tämä on mittaluokaltaan aivan pielessä. Jos te katselette asiantuntijoitten lausuntoja, mehän puhuttaisiin oikeasti 400 miljoonasta. Ymmärrän kyllä, että ei joka paikkaan rahaa voi työntää, mutta esimerkiksi tämä 34 euroa per asukas tarkoittaa Pohjois-Savon kohdalla 8,5 miljoonaa, jos minä äkkiä lasken päässä, ja eihän se millään tavalla riitä siihen vajeeseen, mikä siellä tällä hetkellä nimenomaan erikoissairaanhoidossa on, kun ottaa huomioon Kuopion yliopistollisen sairaalan funktion.

Ja edelleen, arvoisa edustaja Lohikoski, näyttää siltä, että te ette ole lukenut edes Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen papereita, joissa todetaan yksiselitteisesti, kuten muutkin, että itse asiassa tämä asukasperusteisuus on täysin virheellinen, koska sen pitäisi perustua tarveharkintaan. Te sotkette esimerkiksi Pohjois-Savon, joka on Suomen sairain maakunta sairastavuusindeksillä mitattuna, vertaatte sitä johonkin alueeseen, jossa on terveempi väestö. Kyllä minä nyt sen verran lääketieteen koulutuksen saaneena tiedän, että kun jossakin paikassa on sairaita ihmisiä, he tarvitsevat lähtökohtaisesti enemmän rahaa kuin se alue, missä on terveitä ihmisiä.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon näkökulmasta täytyy todeta, että kyllä tässä nyt arvosteltavaa on. Ei se, vaikka te olette hallituspuolueen edustaja, tarkoita sitä, että kaikki on hyvin ja kaikki menee mukavasti, kun valiokunta on yksimielinen. Teillä on edelleen olemassa tämä virhe, että tämä asukaslukuperusteisuus on aivan liian korkea. Tutustukaa asiantuntijoitten papereihin, ja keskustellaan sen jälkeen. Ja jos olemme tässä eduskunnassa ensi kaudella, niin katsotaan, muuttuuko se miksikään.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Reijonen.

Arvoisa herra puhemies! Toki on hyvä, että yliopistosairaalat huomioidaan ja niille annetaan rahoitusta, se on ihan ilman muuta hyvä asia. Mutta se, että se on vähän epäoikeudenmukainen, ei tietenkään ole hyvä asia. Kuten tässä valiokunnassakin on nostettu esille, on huomioitu se, että tämä on epäoikeudenmukainen Pohjois-Savon osalta, ja tosiaan siihen tarvitaan sitä muutosta jatkossa. Onhan se vaan niin, että omaa aluettaan pitää puolustaa. Sitä vartenhan me täällä olemme, että me nostamme esille niitä asioita, mitkä ovat pielessä.

Kyllä tässä sote-rahoituksessa on ehdottomasti vielä korjattavaa. Me mentiin siihen sote-juttuun, se ei välttämättä ollut ihan järkevää, että mentiin siihen kaiken kaikkiaan, mutta nyt ollaan tässä tilanteessa ja nyt pitää miettiä eteenpäin ja miettiä myös niitä kor-jaussarjoja tähän, niitäkin tarvitaan. Tämäkin, että Pohjois-Savo huomioidaan jatkossa paremmin, on totta kai tärkeä asia meille. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Lohikoski.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Kiitos opastavasta puheenvuorosta edustaja Eestilälle. Täytyy sanoa, että minun lukemissani papereissa THL:llä on nimenomaan tarvekertoimet, ja niitä tarvekertoimia on sairastavuus, siellä on ikääntyminen, siellä on myöskin erilaisia sosiaalisia ongelmia, työttömyyttä, monia muitakin tällaisia kertoimia mukana. Nyt täytyy sanoa, että tämä teidän isällisen opastava puheenvuoronne kyllä oli hieman erikoista kuunneltavaa, ikään kuin en olisi koskaan lukenut papereita, missä näistä tarvekertoimista puhutaan.

Ihan tähän lopuksi haluan sanoa, että odotan suurella lämmöllä ja mielenkiinnolla, kun on seuraava eduskunta ja hallitus, että mikäli teidän puolueenne ovat siellä, niin kuinka te osoitatte nyt lisää rahaa sitten sosiaali- ja terveyspalveluille, kun ainakin kokoomuksen vaaliohjelmista olen lukenut jotain aivan muuta. Siellä on luvattu suuria leikkauksia, niin odotan kiinnostuksella, kuinka ne kohdentuvat sitten näille hyvinvointialueille. Toivottavasti laitatte rahoituksen kuntoon ja sinne kaiken sen, mikä sieltä puuttuu. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Kiitos. — Ja edustaja Eestilä.

Arvoisa puhemies! Edelleen edustaja Lohikoski jatkaa linjalla, jota hän ei oikein itsekään ehkä hahmota eikä tiedä, mistä puhuu. Ei kokoomus mitään leikkauksia ole esittänyt minnekään, vaan se on esittänyt, että prosessit pannaan kuntoon ja sitä kautta tulee se hyöty sitten myös taloudellisesti. Ei se tarkoita sitä, että potilaat siitä kärsisivät. En jaksa avata tarkemmin, mitä tämä tarkoittaa kunkin erikoisalan kohdalla.

Mutta, edustaja Lohikoski, te ette näköjään vieläkään hahmota sitä, että tässä on laskennallinen virhe. Se, että pannaan 22,5 miljardia jonnekin on ensinnäkin sen rahoituksen kokonaismäärä, mutta ne rahoituksen perusteet ovat tässä pielessä, ja sitä mieltä ovat sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos että muut asiantuntijat. Te ette selvästikään ole tutustunut esitykseen. Siellä sanotaan jopa niin, että tämä 13 prosentin asukasperusteisuus pitäisi poistaa kokonaan ja tarveharkinnan perusteella antaa se raha. Sitten se raha on Uudellemaalle se, mitä se on, ja se on Itä-Suomeen, mitä se on, mutta silloin se perustuu siihen, mikä on todellinen tarve, ja se taas perustuu kansantauteihin ja moni muu sairastavuusindeksiin ja minkälaisia ihmisiä siellä asuu.

Mutta, edustaja Lohikoski, minä nyt luen täältä hallituksen omista papereista. ”Sen sijaan Itä-Suomen yhteistyöalue ja hyvinvointialueet Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala sekä alueen muista toimijoista Pohjois-Savon liitto, Kuopion kaupunki, Etelä-Savon maakuntaliitto, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Itä-Suomen yliopisto ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus vastustivat esitettyä kohdentamismenetelmää ja kannattivat yliopistosairaalalisän kohdentamista yhteistyöalueen asukasmäärän mukaan, joka olisi ollut se oikeudenmukainen jakoperuste. Näiden lausuntojen mukaan esitetty kohdentamistapa asettaa Kuopion yliopistollisen sairaalan eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin yliopistosairaaloihin ja on epäoikeudenmukainen Pohjois-Savolle alueena. Esitetty kohdentamistapa lisäisi Pohjois-Savon rahoitusta noin 8 miljoonaa ja Uudenmaan alueelle ja Helsingin kaupungille noin 56 miljoonaa.” Ja jos minä kerron teille, missä ne sairaimmat ihmiset ovat Suomessa, niin ne ovat nimenomaan Pohjois-Savossa. Se on sairastavuusindeksiltään maan johtava alue. Onko se hyvä tai huono? Totta kai se on huono asia, mutta minä vaan kerron nämä omat käsitykseni, miten raha pitäisi oikeudenmukaisesti kohdentaa.

Se, että valiokunta on jonkun työn tehnyt, ei tietenkään ole minun vastuullani, mutta eduskunnassa yleensä pitäisi faktoilla puhua ja lukea ne asiantuntijoitten lausunnot ja ymmärtää, mistä tässä on kysymys. Ja kysymys on siitä, että kokonaisrahoitusjärjestelmän perusteet ovat hataralla pohjalla. Ne eivät perustu mihinkään. Ne perustuvat rahan jakamiseen mutta eivät todelliseen tarpeeseen, minkä pitäisi olla aina lähtökohta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin, ja nyt asianomaisen valiokunnan jäsen, edustaja Reijonen.

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tässä nousi esille, mitä puolueet tekisivät sitten jatkossa. Ainakin perussuomalaiset kyllä korostaa sitä, että asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen, ja sillä tavalla niitä asioita hoidellaan ja laitetaan rahoitusta myös siihen, mihinkä tarvitaan, ja totta kai tämä terveydenhuolto on tärkeä asia.

No, nyt ihan valiokunnan jäsenenä haluan nostaa esille, että valiokunnassa tosiaan kiinnitettiin huomiota tähän Pohjois-Savon alueeseen. Mutta sitten olen itse tehnyt aloitteen eduskuntaan, että jatkossa huomioidaan paremmin tämä epäoikeudenmukaisuus, ja minusta on tärkeää, että se aloite etenee, koska Pohjois-Savo on tosiaan häviäjä. Tosiaan toimenpidealoitteen olen sinne laittanut, ja odotan kyllä kovasti, että se jatkossa etenee. Totta kai nyt tässä eduskunta vaihtuu välillä, mutta on tärkeätä, että se aloite huomioidaan jatkossa. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Lohikoski.

Kiitos, arvoisa puhemies! Missään vaiheessa en ole kyllä täällä esittänyt sellaista näkemystä, että Pohjois-Savoon ei pitäisi antaa lisää rahaa. Olen sanonut koko ajan, että on tärkeää antaa riittävä rahoitus sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ja se kuuluu näille hyvinvointialueille ja yliopistosairaaloille. Tuntuu aika erikoiselta kuunnella ikään kuin olisin väittänyt jotakin muuta.

Mutta mielenkiinnolla odotan sitten tosiaan kokoomukselta etenkin näitä listoja siitä, kun kerroitte, että ette jaksa nyt tässä tarkemmin luetella, kuinka sitä rahaa kohdennetaan. Kun olette kertoneet kuitenkin erittäin suurista leikkauksista myöskin sinne sosiaali- ja terveyspuolelle, niin ihan mielenkiinnosta odotan kuulevani sen, että miten te tämän leikkauksen sinne aiotte tehdä, koska siellä oli useita kohteita. Ja on mielenkiintoista myöskin, että jos ei se osu lainkaan tänne hyvinvointialueille, niin minne se sitten osuu. Odotan tätä tietoa. Ehkä vaalikentillä sitten kuulee, tai kenties tässä sitä avataan. Ja toivoisin, että olisi mukavaa tässä salissa kuulla tämä puheenvuoro aivan sillä tavalla omana itsenään ilman, että tarvitsee alentaa muita puheenvuorossa. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Niin. — Edustaja Eestilä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, mitä tulee alentamiseen, niin huomasin, että te tulitte kesken tätä keskustelua tänne saliin ja aloitte sen jälkeen jollakin tavalla moittimaan esitettyjä faktoja, mitä täällä esitettiin. Teillä ei ollut sentään faktoja, teillä oli vain niin kuin moite edellä. Ja minua ei tarvitse teititellä, minä en tee päätöksiä tässä eduskunnassa, mutta kansanedustajana noudatan perustuslakia ja kerron oman käsitykseni, mitä tässä on tapahtunut. Kun te väitätte, että kokoomus on sanonut leikkaavansa hyvinvointialueilta, niin eihän se niin mene. Eihän me mihinkään ihmisten hyvinvointiin olla puuttumassa vaan siihen, että prosessit pannaan kuntoon.

Yleisesti ottaen, olipa minkä tahansa toimialan asia täällä pöydällä, asia ei mene niin, että me pistämme joka paikkaan lisää rahaa. Me voimme panna johonkin erikoissairaanhoidon tietylle toimenpidealueelle rahaa, mutta meidän pitää panna prosessit kuntoon, ja se edellyttää johtamista, ja sitä me emme pysty tästä salista käsin tekemään. Se tapahtuu hyvinvointialueilla. Kaikki leikkausjärjestelmät ja kaikki pitää panna, ja se ei voi mennä niin, että kun jossakin on ongelmia, aina vain laitetaan lisää rahaa, vaan se pitää panna tehokkaaksi.

Olen itse eläinlääkäri koulutukseltani, olen tehnyt 30 vuotta käytännön töitä, ja jonkun verran ymmärrän, miten asiat pannaan tehokkaasti rullaamaan. Olen ollut sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja, olen jutellut monen kirurgin ja ammatti-ihmisen kanssa ja nähnyt, että leikkaussalit ovat tyhjillään sen takia, kun se tulppa on jossain muualla.

Prosessit kuntoon tarkoittaa sitä, että sieltä, mikä pystytään panemaan tehokkaasti kuntoon, säästyy rahaa, ja sitten kun meillä on pitkäaikaissairaita ja ihmisiä, jotka oikeasti tarvitsevat huolenpitoa ja muuta hoitoa, niin satsataan sitten niihin. Tätä tarkoitin omilla puheenvuoroillani, mutta se ei poista sitä, että nämä rahoituksen perusteet eivät ole oikein.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Reijonen.

Arvoisa herra puhemies! Sote ja soten mokat kyllä puhuttavat paljon ja myös tämä rahoitusasia tässä. Vaikka tässä onkin ollut näin tärkeässä asiassa enää vain kolme kansanedustajaa keskustelemassa, niin mielenkiintoinen keskustelu on saatu aikaiseksi.

On kyllä todella tärkeätä, että jatkossa huomioidaan, että niin Pohjois-Savoon kuin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan rahoitus tulee tasaisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Kyllä siihen on tärkeää myös jatkossa panostaa. — Kiitos.