Suullinen kysymys ravintoloiden aukioloaikoja  koskevista  koronarajoituksista (Veikko Vallin ps) | Suullinen   kysymys   koronarajoituksia  koskevasta  päätöksentekoprosessista  (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys koronatartuntojen jäljittämisen resurssoinnista (Mirka Soinikoski vihr) | Suullinen kysymys kotitalousvähennyksen leikkaamisesta (Saara-Sofia Sirén kok) | Suullinen kysymys maakuntaverosta sote-uudistuksessa (Sari Essayah kd) | Suullinen kysymys sähköisen ylioppilaskokeen ongelmista (Juha Sipilä kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on säätämässä erittäin ankaraa koronaepidemian kiihtymisvaiheen sääntelyä ravintola-alan yrityksille. Vaikka koronakriisin hoitaminen vaatii toimenpiteitä, tämä sääntely johtaa käytännössä konkurssiaaltoon ja massatyöttömyyteen ravintola-alalla. MaRa ry on toistuvasti pyytänyt hallitukselta ja terveysviranomaisilta lukuja siitä, kuinka paljon koronavirukselle altistumisia ja koronatartuntoja on ollut ruokaravintoloissa, kahviloissa, liikenneasemien ravintoloissa ja majoitusliikkeiden aamiaisravintoloissa.

Arvoisa hallitus! Mihin faktoihin te perustatte päätöksenne? Teen tämän saman kysymyksen kuin MaRa ry: kuinka paljon altistumisia ja vahvistettuja koronavirustartuntoja on ollut ruokaravintoloissa, kahviloissa, liikenneasemien ravintoloissa ja majoitusliikkeiden ravintoloissa syksyn aikana?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministerin sijainen, ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Ei taida olla yhtään suomalaista, jonka arkeen koronavirus ei viime keväästä asti olisi vaikuttanut. Ja on aivan selvää, että kuvailemallanne tavalla hallitus jakaa huolen ravintola-alan mutta myös muiden palvelualojen tilanteesta, johon korona on vaikuttanut. Huolemme liittyy myös suomalaiseen vientiteollisuuteen.

Kysymyksenne kohdistui siihen, onko hallituksella mitään perusteita päätöksensä tueksi rajoittaa ravintoloiden aukioloja. Kyllä, lähtökohtana on faktatieto siitä, että Suomessakin, samoin kuin maailmalla, altistusketjuja ja suoranaisia tartuntoja on pystytty jäljittämään nimenomaan ravintolatiloihin. Niissä käyttäytymistapa ja yhdessä olemisen muoto on sellainen, että koronaviruksen leviäminen on siellä alttiimpaa kuin joissain muissa tiloissa. Nyt kuitenkin korostan, että ravintoloiden rajoitusten osalta ydin on ollut tässäkin johtaa Suomea alueellisesti, siis tehdä aukioloa rajaavia päätöksiä laajemmin ennen kaikkea siellä, missä tautitilanne on pahempi.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa rouva puhemies! Sen lisäksi, että hallitus on unohtanut ravintolayrittäjät ja ‑työntekijät, se tuntuu unohtaneen myös kuljetusalan ja muut yötyötä tekevät. Maamme teillä ajaa joka yö tuhansia kuljetusalan ammattilaisia, jotka pitävät taloutemme pyörät pyörimässä ja kuljettavat tavarat kauppoihin. Nämä ammattilaiset tarvitsevat lakisääteiset taukonsa, ja heille liikenneasemien aukiolo on äärimmäisen tärkeää, jotta he saavat ruokaa ja pääsevät pesutiloihin. Perussuomalaiset ymmärtävät tarpeen ehkäistä tartuntoja, mutta liikenneasemien sulkeminen ei ole keskeinen torjuntakeino.

Arvoisa hallitus, mikä on viestinne kuljetusalan työntekijöille? Miksi olette unohtamassa heidät jo toistamiseen ja sulkemassa heidän taukopaikkansa? Oletteko valmiit muuttamaan lakiesitystä siten, että liikenneasemat voidaan pitää auki ympäri vuorokauden?

Arvoisa puhemies! Hallituksen linja on se, että meidän tärkeimpiä tehtäviämme tällä hetkellä on kolme: Ensimmäinen on koronan torjunta kaikkien suomalaisten parhaaksi. Toinen on Suomen kansantalouden ja suomalaisten työpaikkojen turvaaminen. Ja kolmas kohta on se, että tämän pitkittyneen ja erikoisen ajan keskellä kaikki suomalaiset pysyisivät mukana.

Me emme tietoisesti tai tahallaan halua tehdä päätöksiä, jotka kurjistuttavat yritysten tai muiden suomalaisten arkielämää. Huolemme kohdistuu, aivan samoin kuin teillä, vaikkapa mainitsemiinne kuljetusyrittäjiin, mutta aivan samoin kuin muissa maailman maissa, Suomessakin on katsottu, että elämän ja terveyden suojelemiseksi on tehtävä ratkaisuja ja päätöksiä, jotka muuttavat normaalia arkea, ja vain siksi, että me tiedämme, että sillä tavoin voidaan taudin leviämistä ehkäistä.

Mitä tulee ravintolatoimintaan: Tämä esitys on ollut nyt eduskunnan käsittelyssä, ja saamieni tietojen mukaan tältä päivältä perustuslakivaliokunnassa [Puhemies koputtaa] on kiinnitetty huomiota esityksen ongelmiin, [Puhemies koputtaa] ja sosiaali‑ ja terveysvaliokunnalla on nyt kaikki mahdollisuudet tuota esitystä parhaaksi katsomallaan tavalla korjata, [Puhemies koputtaa] ja uskon, että se täällä tehdään.

Arvoisa puhemies! Nyt on todettu, niin kuin viime päivinä on nähty, että tämä maskisotku on ollut erittäin haastava. Kun myös ravintolatoiminnasta perustuslakivaliokunta on antanut moitteita ja tässä ei oikein kukaan tiedä, mitä tapahtuu, niin kysyn teiltä, ministeri Henriksson: miten meinaatte pitää huolen siitä, että poliittisesti ei virkamiehiä tulla johtamaan tulevaisuudessa? Tämä päätöksentekoprosessi on tällä hetkellä sekava. Kysyn tämän nyt suullisesti, en kirjallisesti.

Arvoisa puhemies! Suomessa meillä on ylimmät valvojat, jotka valvovat sitä, että ministeriöt ja muut viranomaiset toimivat lainsäädännön mukaisesti: ne ovat oikeuskansleri ja oikeusasiamies. Oikeusministerillä ei ole sellaisia valtuuksia, vaan oikeusministeri vastaa, niin kuin jokainen ministeri, oman hallinnonalansa valmistelusta, ja luotan siihen, että meillä ylimmät oikeusvalvojat kyllä hoitavat oman tehtävänsä. Tässä on varmasti syytä pitää puurot ja vellit nyt erillään.

Sitten itse tästä maskiasiasta: siitä vastaavat siitä vastuussa olevat ministerit.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta tähän, että tietysti kysymys on varmasti aina oikeutettu juuri siten, kuten oppositio katsoo, mutta toivon, että voisimme yhdessä pitää kiinni siitä, että kansalaisille välittyisi Suomesta ja suomalaisesta päätöksenteosta siltä osin oikea kuva. En ainakaan itse halua kyseenalaistaa kenenkään päättäjän ymmärrystä siitä, että jokainen tuntee paikkansa tässä järjestelmässä: poliittinen päättäjä, tämä sali, joka viime kädessä vastaa Suomen lainsäädännöstä ja yhteisten varojen käytöstä, tuomiolaitos, eli se, joka tekee päätökset lainsäädäntömme pohjalta, mutta myös asiantuntija ja asiantuntijalaitos, joka on riippumaton. En ole havainnut esimerkiksi tähän mainittuun maskikysymykseen liittyen puheenvuoroja, joissa olisi syytetty esimerkiksi poliittisesta painostuksesta. Siksi toivon, että tältä osin voimme pidättäytyä tämän vakavan aiheen äärellä sellaisissa argumenteissa, joissa tiedämme olevan toden perää. Tämä myös siksi, että kriisin ollessa vielä kesken kannan itse syvää huolta siitä, että kansalaisten silmissä, [Puhemies koputtaa] suomalaisten silmissä, säilyttäisimme tärkeimmän riippumattoman terveysviranomaisemme [Puhemies koputtaa] THL:n luottamuksen ja maineen.

Arvoisa rouva puhemies! Koronarajoitusten taustalla pitäisi olla jo viimekeväisen perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti välttämättömyys, oikeasuhtaisuus ja vaikuttavuus. Kun olemme kysyneet tietoja tartuntamääristä ja altistumisista eri ravintolatyypeissä päätöksenteon pohjaksi, on kuitenkin käynyt ilmi, ettei tätä tietoa ole olemassa.

Arvoisa hallitus, haluatteko te edes säätää tehokkaita rajoituksia ja minimoida rajoituksista yrityksille, niiden työntekijöille ja asiakkaille aiheutuvan haitan? Otatteko te perustuslakivaliokunnan lausunnon huomioon ja ryhdytte säätämään tehokkaita täsmätoimia, joista on laadittu vaikutusarvioinnit niin tartuntojen kuin työllisyysvaikutustenkin suhteen?

Arvoisa puhemies! Otamme varmasti perustuslakivaliokunnan kannan huomioon. [Eduskunnasta: Milloin?]

Tämä käsittely, joka liittyy nyt ravintolarajoituksiin, on eduskunnan käsissä, ja asialla on tietenkin kiire siltä osin, että tämä määräaikainen lainsäädäntö tässä pohjalla on päättymässä ja tästä talosta tarvitaan uusi poliittinen näkemys siitä, miten ravintoloihin kohdistuvia rajoituksia halutaan jatkaa. Lupaan hallituksen puolesta, että sosiaali- ja terveysvaliokunta, jolle tämä tehtävä seuraavaksi siirtyy, saa kaiken tarvitsemansa tuen siihen ripeään ja oikeasuhtaiseen ja oikea-aikaiseen päätöksentekoon, joka liittyy ravintolatoimintaan. Korostan: Näiden rajoitustoimenpiteiden osalta yritetään aina olla muutama askel edellä tätä viheliäistä tautia. Näiden kaikkien keskusteleminen on myöhäistä ja turhaa siinä kohti, jos koko Suomi on taudin osalta leviämisvaiheessa.

Mutta kyllä, edustaja, jaan näkemyksenne siitä, että päätösten on oltava oikeasuhtaisia ja kohtuullisia, ja myös on hyvä, jos eduskunta keskustelee valiokunnissaan siitä, voitaisiinko myöskin kohdella ravintoloita [Puhemies koputtaa] eri tavoin, koska tunnistamme riskejä erilaisesti erityyppisissä ravintoloissa. [Ben Zyskowicz: Mikseivät hallituskeskustelut riitä? — Jukka Gustafsson: Luuletteko, etteivät ole keskustelleet!]

Arvoisa puhemies! Salissa on peräänkuulutettu viimeiset puoli vuotta sitä, että terveys ja talous pitää pyrkiä yhteensovittamaan virusta torjuen ja niin, että minimoidaan vahingot yritystoimintaan ja työllisyyteen. No, tänään perustuslakivaliokunta on todennut, että tässä maassa on ollut osittain voimassa ja nyt uudestaan esitettynä lakiesitys, joka ei läpäise perustuslakia siltä osin, että alueellista välttämättömyysarviointia ei ole tehty. Nyt lakiesityksessä oli ongelma. Aluekohtaista välttämättömyysarviointia pitää tehdä jatkossa ja samoin ravintolatyypeittäin, eli huoltoasema erotetaan yökerhosta. [Ben Zyskowicz: Juuri näin!] Miten nyt hallitus aikoo tämän asian hoitaa? Aikataulu on tiukka, ja tähän tarvitaan nopeita ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Todella olemme tänään saaneet perustuslakivaliokunnan lausunnon, ja olen itsekin saanut sen käyttööni, ja myös tällä hetkellä voimassa oleva ravintolasääntely on aikoinaan perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädetty.

Nyt on kysymys ravintolatoiminnan syksyn, myöhäissyksyn, mahdollisista rajoitustoimista, millä tavalla rajoitetaan sen jälkeen, kun uusi lainsäädäntö astuu voimaan, ja tältä osin sääntely on ollut täällä eduskunnassa arvioitavana, ja normaaliin tapaan perustuslakivaliokunta jälleen arvioi uutta, tulevaa ravintoloiden sääntelyä, miltä pohjalta se tehdään. Näin tehtiin myös aikaisemmin, minkä johdosta hallitus myös korjasi niitä asioita, joihin perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota. Tulemme siis tutustumaan perustuslakivaliokunnan huomioihin erittäin kiireellä. Korjaamme nämä puutteet, jotka perustuslakivaliokunnan lausunnossa on osoitettu, ja tämä työ tehdään valiokunnan johdolla täältä eduskunnasta käsin niin, että ministeriö kaikin tavoin auttaa valiokuntaa niissä asioissa, joita valiokunnassa halutaan sitten tehdä. On selvää, [Puhemies koputtaa] että rajoitustoimien pitää olla välttämättömiä ja oikeasuhtaisia yleisvaarallisen taudin leviämisen estämiseksi.

Arvoisa rouva puhemies! Tauti on vakava, mutta talouslama tulee olemaan tosi katala. Ravintoloita on Suomessa suunnilleen 10 000 ja ravintolatyöntekijöitä 140 000, ja tulee varmasti konkursseja, talouslama tulee näkymään.

Tämä alueellistaminen on hyvin tärkeä asia, mutta kuinka te oikeasti aiotte tämän tiedottaa? On tärkeää ottaa huomioon se alueellistaminen, mutta kuinka se tiedotetaan selkeästi, niin että se on alueilla selkeää, ihmiset tietävät, mitenkä menetellään?

Arvoisa puhemies! Kysymys on erittäin tärkeä juuri siitä syystä, että hallitus on valinnut sen linjan, että koko Suomea ei laiteta säppiin, vaikka tautitilanne on pahenemaan päin ja toinen aalto on käsillä. On valittu se tie, nyt kun tiedämme koronasta enemmän ja tiedämme sen vaikutuksista, että sitä torjutaan alueellisesti. Ja kyllä, silloin se viestinnällinen haaste on huomattavasti suurempi kuin viime keväänä. On alueita nytkin, joissa tauti on vielä suvantovaiheessa — täytyy noudattaa hyvää hygieniaa ja turvavälejä, mutta vielä ei ole suuri huoli. Ja sitten on alueita, joilla ollaan käytännössä jo koronan leviämispisteessä. Näihin kohdistuu nyt erilaisia rajoituksia, ja lupaan edustajan hyvään kysymykseen viitaten viedä hallituksen sisällä koko tälle joukolle viestiä viestinnän parantamisesta. Pohdiskelin tässä juuri sitä samaa, [Mika Niikko: Kuka johtaa?] voisivatko esimerkiksi Kuntaliitto ja THL yhteistyössä miettiä, miten kuntatasoista viestintää voisi koota vaikkapa internetin yhdelle sivustolle, jota ajantasaisesti päivitettäisiin, [Puhemies koputtaa] koska myönnän, että tällä hetkellä tietoa ei ole alueviranomaisilta [Puhemies koputtaa] helppo löytää.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Regeringen har i dag gett rekommendationer för att begränsa spridningen av coronaviruset. Vi har under de senaste veckorna sett exempel på regionala åtgärder på flera håll i Finland. De har varit nödvändiga och bra. Det som nu är viktigt är att alla regioner tar ansvar för åtgärderna och kommunikationen utåt.

Hallitus julkaisi tänään suosituksia toimenpiteiksi, joilla koronaviruksen leviämistä voidaan hillitä. Kaupungeilla, kunnilla ja alueilla on mahdollisuus ja vastuu tarttua toimiin koronan hillitsemiseksi. Nyt on tärkeää keskittyä siihen, että kansalaisilla on selkeää tietoa siitä, mitkä ohjeet ja rajoitukset pätevät omalla alueella, ja että alueet ovat tietoisia vastuustaan.

Tässä jo edellisessä kysymyksessä kysyttiin siitä, miten voidaan varmistaa, että paikallistasot ovat tietoisia näistä koronatoimista ja rajoituksista ja miten tämä viestitään kansalaisille. Voisin vielä lisätä: mikä vastuu kansalaisilla on tästä?

Arvoisa puhemies! Nykyisen tartuntatautilain mukaan vastuutoimijat tietenkin löytyvät tässä normaalitilanteessa kentältä. Tältä osin tilanne on erilainen kuin keväällä, jolloin valtioneuvosto johti näitä koronatoimia eduskunnan säätämän valmiuslakikokonaisuuden pohjalta. Tältä osin tämä aiheuttaa sen, että myöskin viestintä on varsin moniäänistä, koska alueet elävät erilaista epidemiavaihetta: osa on perustasolla — eli käytännössä vielä on aika vähän tapauksia — osa on kiihtymisvaiheessa, ja onpa meillä jo tuo Vaasan sairaanhoitopiirin alue leviämisvaiheessakin. Tämän takia myös alueellisten viranomaisten tiedotus on erilaista eri alueilla. Me olemme kiinnittäneet tähän pitkällä juoksulla jo huomiota, ja THL:ssä, joka tässä toimii alueellisena koordinaattorina ja kentän tukena, on kiinnitetty huomiota siihen, että tätä viestinnän tehokkuutta [Puhemies koputtaa] pitää parantaa entisestään ja koota tätä [Puhemies koputtaa] kaikkien kansalaisten nähtäväksi helposta paikasta.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu herättää minun mielessäni myös kysymyksen siitä, mitkä ovat hallituksen motiivit, kun täällä nyt perustuslakivaliokunta tuo tämän viestin, että on erotettava alueellisesti rajoitustoimet ja myös ravintolatyypit. No nyt se otetaan vakavasti, mutta tätä samaa viestiähän on tuotu jo kauan, ja aivan varmasti teidän valmistelussanne PAM-ammattiliitto ja MaRa-ravintolat ovat tuoneet sitä viestiä, ja talousvaliokuntakin sen toi — oma puolueeni nosti sen jopa ponteen, jotta se otettaisiin vakavasti. Siksi on niin kummallista, että nyt hallitukseen tulee vipinää ja hallitusrintaman edustajiin tulee vipinää vasta, kun se tulee perustuslaissa. Sieltäkö haetaan se [Perussuomalaisten ryhmästä: Niin!] viimeinen benchmark sille? Onko todella tarkoitus lamauttaa taloutta aina niin paljon kuin perustuslaki sallii? Eihän se ole järkevää, arvoisa hallitus.

Arvoisa puhemies! Edustaja Vartiainen, politiikassa voidaan vääntää tiukastikin asioista, mutta itse vierastan aina motiivien kyseenalaistamista. Kyllä tämä hallituksen motiivi on suojella suomalaisten terveyttä ja elämää — ja kyllä, tämän hallituksen suuri motiivi on pitää myös Suomen taloudesta, työpaikoista ja yrityksistä huolta. En minäkään ole kysellyt niiden motiivien perään, miksi oppositiosta on kuultu esityksiä, että baarien pitäisi olla auki läpi yön — että ei se ravintolalinjaus nyt ihan kaikilta osin oppositiollakaan ole ollut yhtenäinen ja selkeä. [Jukka Gustafsson: Ei todellakaan!]

Mutta ei välitetä siitä, keskitytään siihen, mitä on edessä, ja siinä yhteydessä lupaan: tämän esityksen laatiminen ei ole ollut helppoa, ja kyllä, hallituksen sisälläkin siinä on ollut ristiriitoja, ei se ole mikään salaisuus, mutta lähtökohta on nyt se, että esitys on eduskunnan käsissä, perustuslakivaliokunta on näkemyksensä antanut, esityksellä on kiire, sen viimeistelee sosiaali- ja terveysvaliokunta oikeasuhtaiseksi, toimii oikea-aikaisesti ja hallitus tukee valiokuntaa kaikilla sen tarvitsemilla tavoilla.

Arvoisa puhemies! Keväällä, kun näitä koronarajoituksia asetettiin ravintoloille, tuli ravintolayrittäjiltä palautetta, että ne rajoitukset eivät olleet tasapainossa. Samaan aikaan, kun ravintolasta pystyi hakemaan korkeintaan noutoruokaa, kadun toisella puolella olevassa kaupassa oli jonossa ihmisiä sadoittain ilman mitään suojamaskeja, joita silloin hallituksen ja näiden niin sanottujen riippumattomien asiantuntijoiden mielestä ei vielä tarvittu — toisin kuin nykyään tarvitaan. Nyt näitä samoja virheitä ollaan ilmeisesti toistamassa uudestaan.

Arvoisa puhemies! Hallitukselta kysyttiin äsken faktoja, tosiasioita, yksityiskohtia. Saimme yleistä puhetta, joka ei millään tavalla vastannut näihin kysymyksiin. Kysynkin hallitukselta uudelleen: Mitkä tosiasiat ovat takana näissä ravintolarajoituksissa, yleisissä ravintolarajoituksissa? Montako tartuntaa, montako kuolemaa olette laskeneet näillä rajoituksilla säästyvän?

Arvoisa puhemies! Minusta on ihan oikein, ja itse asiassa teidän tehtäväänne kuuluukin, kysyä hallituksen päätöksen asiaperusteiden taustoja, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja niitä sopii myös kritisoida tällä parlamentin tärkeimmällä areenalla.

Vastaan kysymykseenne: [Hälinää — Puhemies: Ministerillä puheenvuoro!] Mikä on taustalla? Se kaikki tieteellinen, tutkittu tieto siitä, miten koronavirus leviää, minkälaisissa tilanteissa, minkälaisilla etäisyyksillä, ja me tunnistamme, että ravintolan tilanteessa esimerkiksi maskinkäyttö ei tietenkään sattuneesta syystä ole erityisen helppoa. Me tiedämme myös, että ihmisten käyttäytymistavat, yhdessä oleminen vaikkapa baarissa, johtaa siihen, että olemme niin lähekkäin, että tauti voi helpommin tarttua. Ja kyllä — meillä on osoitettua faktaa siitä, että huomattava osa tartunnoista Suomessa on lähtenyt liikkeelle nimenomaan ravintolatiloista. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Siksi tätä päätöstä, joka keväällä tehtiin ravintoloiden rajoittamisesta, halutaan nyt jatkaa, mutta tärkeää on tunnistaa, että se on erilainen. Se lähtee alueellisesta tilannearviosta, ja se ei myöskään laita kokonaista suomalaista ravintolakenttää kiinni, vaan sen ydin on rajata [Puhemies koputtaa] aukioloaikoja. [Jukka Gustafsson: Oppositio ei luota tutkimuksiin! — Perussuomalaisten ryhmästä: Mihin tutkimuksiin?]

Arvoisa rouva puhemies ja hyvä hallitus! Ehkä ongelma tässä on se, että tiedotuslinja ja tieto siitä, millainen tämä koronavirus sairautena itse asiassa on, ovat ristiriitaisia. On hyvin vaikea kertoa kansalle, että olkaa varovaisia ja varokaa tätä virusta ja se on vaarallinen, jos samaan aikaan esimerkiksi THL tiedottaa syyskuussa, että tämä virus ei ole niin vaarallinen kuin on arvioitu. Se on vähän sama asia kuin se, että henkilölle sanotaan, että tupakka ei ole niin vaarallista kuin on arvioitu mutta on hyvä lopettaa tupakanpoltto. Eli hyvin ristiriitaista tietoa.

Ja onhan hyvä asia, että käydään keskustelua siitä ja myös tiedetään, millainen riski ravintolassa on saada mahdollinen tartunta. Loppujen lopuksi sehän on meidän kaikkien käsissämme, niin siellä ravintolassa vierailevien kuin myös työntekijöiden, että tartunnat eivät lisäänny.

Tästä varmasti on kysymys myös huoltoasemien kohdalla. Perussuomalaisten mielestä huoltoasemien tulisi olla auki, ei tulisi sitä rajoittaa, sillä siellä on paljon työmaaliikennettä yöaikaan.

Arvoisa puhemies! Minä toivon, että suomalaiset rohkaistuvat käymään ravintolassa ruokailemassa ja viettämässä aikaa, kun tekevät sen säännöksiä noudattaen terveysturvallisella tavalla, ja luotan suomalaisiin ja vielä enemmän luotan ihan ravintolayrittäjiin, jotka hoitavat tämän tilanteen vastuullisesti.

Mitä tulee tähän mainitsemaanne koronaviruksen luonteeseen: Voi, kun tietäisimmekin sen. Tämä kaikki olisi paljon, paljon helpompaa, jos joku meistä osaisi sanoa ihan varmat faktat, minkälaisesta taudista on kysymys.

Vastaan tähän kysymykseen nyt tiedeministerinä. Tieteen perusolemukseen kuuluu se, että sen luonne muuttuu, saamme koko ajan uutta tietoa, vanha käsitys kumoutuu. Mitä tulee vaikka tähän syksyyn ja siihen, että meillä on kohtuullisen paljon nyt tautitapauksia — niitä ei ole vain pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla kuten keväällä vaan kaikkialla Suomessa — eivätkä silti tehohoitopaikat, onneksi, vielä ole täyttyneet, niin sen ydin on siinä, että toistaiseksi tartunnat ovat rajautuneet paljolti nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Tartunnan saaneista puolet on nuoria aikuisia, [Puhemies koputtaa] ja tämä, että tauti ei vaikuta onneksi nuoriin niin paljon, on se syy, miksi, tehohoitopaikat eivät ole täyttyneet, [Puhemies koputtaa] ja siksi suojaamme nyt riskiryhmiä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Muistutan jälleen tästä minuutista. — Ja vielä ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Aina välillä käydään keskustelua siitä, onko koronassa kuitenkaan kysymys yleisvaarallisesta taudista, ja haluan kyllä eduskunnalle sanoa, että meidän täytyy, niin kuin tässä jo todettiinkin, itse pitää huolta siitä, että jos kansainvälinen terveysalan suurimpien asiantuntijoiden joukko on päätynyt siihen, että koko maailmassa korona on julistettu yleisvaaralliseksi taudiksi, niin emme me voi täällä Suomessa ajatella, että me tietäisimme vielä enemmän ja ottaisimme täällä kantoja, jotka voivat aiheuttaa riskiä siinä, miten me epidemiaa hallitsemme. Me menemme näillä kansainvälisillä linjauksilla ja me pidämme huolta siitä, että teemme kaikkemme, että ihmisten terveyttä ja henkeä voidaan suojella, ja opimme koko ajan tästä viheliäisestä sairaudesta enemmän ja turvaamme siihen kansainväliseen tietoon, joka koko ajan kehittyy, ja olemme valmiita myös muuttamaan [Puhemies koputtaa] omia linjauksiamme sen pohjalta.

Arvoisa rouva puhemies! Meidän kaikkien terveys ja yhteiskunnan pyörien pyöriminen riippuu siitä, miten tehokkaasti koronatartunnat saadaan jäljitettyä ja eristettyä. Olemme kuulleet, kuinka neuvoloiden ja koulujen terveydenhoitajia sekä muita sote-alan ammattilaisia kiireen vilkkaa siirretään jäljitystehtäviin. Jäljitys on hoidettava hyvin ja nopeasti, mutta hinnan joutuvat nyt maksamaan lapset ja heikoimmassa asemassa hoitojonoissa olevat ihmiset.

Olen ylpeä siitä, kuinka nopeasti Suomessa saimme työkalupakkimme käyttöön koronavilkkusovelluksen. Sen tehokas hyödyntäminen vaatii kuitenkin koodien nopeampaa kulkua laboratoriosta tartunnan saaneelle. Tällä hetkellä noin tuhat jäljittäjää voi toimittaa näitä koodeja. Koronavilkkusovelluksen on ladannut jo yli 2,3 miljoonaa suomalaista.

Kysynkin ministeri Kiurulta: Minkälaisiin toimiin hallitus on ryhtynyt tartuntojen jäljittämisresurssien riittävyyden varmistamiseksi? Miten varmistetaan, että asiantuntijoiden siirtäminen jäljittämistyöhön ei kasvata hoitojonoja entisestään?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja kiinnittää aivan oikeaan asiaan huomiota jo tässä vaiheessa. Saattaa olla, että seuraavien viikkojen iso uhka on siinä, että me entisestään saamme vähemmän näitä tartuntoja jäljitettyä ja yhä enemmän tarvitaan ihmisiä ponnistelemaan tässä vaativassa tehtävässä, koska tartuntojen määrä nousee. Juuri siksi täällä parlamentissa pitäisi pystyä tukemaan sitä alueellisten toimijoiden linjaa, että me pystyisimme ennalta ehkäisemään tartuntojen määrää, jotta se ei veisi resursseja muilta sosiaali- ja terveydenhuollon tärkeiltä tehtäviltä. On sanottava, niin kuin edustaja toteaa, että ei meillä ole mitään ylimääräisiä käsipareja sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja siltä osin tässä on kysymys vaikeasta tehtävästä. Tällä hetkellä alueella tehdään kaikki, että näitä tartuntoja pystyttäisiin vielä jäljittämään. Mutta kun epidemia pahenee, niin todennäköisyys sille, että näitä tartuntoja pystytään enää jäljittämään, pienenee, [Puhemies koputtaa] ja se nähdään jo Helsingin ja Uudenmaan alueella.

Arvoisa puhemies! Olen sitä mieltä, että meidän kaikkien yhteinen tehtävä on tukea taloutta ja toisaalta suojella suomalaisten terveyttä ja elämää. Siksi olen huolissani siitä, että tässä koronan torjunnassa nyt puhutaan aika lailla yksityiskohdista. Kaipaisin kokonaisnäkemystä ja kaikesta heikoimpien yksilöiden suojelua.

Täällä viitattiinkin aiemmin nuoriin. Ihmettelen, minkä takia keskusteluista loistaa täysin se seikka poissaolollaan, että aika iso osa tartunnoista päivittäin on lapsilla ja nuorilla, 10—20-vuotiailla. On arvioitu, että Uudellamaalla kasvuvauhti on sellainen, että heidän ikäluokassaan tartunnat 38-kertaistuvat kuukaudessa. Se on ihan valtava määrä. Minkä takia ei ole julkisuuteen tuotu sitä seikkaa, että altistukset kouluissa ovat johtaneet myös jatkotartuntoihin? Siellä lapset istuvat pienessä tilassa sisällä pitkiä aikoja, mutta ei ole kerrottu, [Puhemies koputtaa] että 10—20-vuotiaiden saamien tartuntojen välinen korrelaatio kouluissa tapahtuneisiin tartuntoihin on yli 80 prosenttia. [Puhemies: Kysymys!] Nyt kysyn: Mitä te aiotte tehdä lasten ja nuorten suojelemiseksi? Aiotteko ottaa etäkoulun käytäntöön?

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että käsitellään tämäkin asia tässä saman tien alta pois. On totta, että meillä on paljon lasten ja nuorten keskuudessa altistumisia, mutta sitä ei pidä sekoittaa vielä siihen, että meillä olisi tartuntoja. [Paavo Arhinmäki: Juuri näin!] Tuorein THL:n tieto, jonka juuri eilen hallituksena saimme, osoittaa, että meillä on tällä hetkellä, ainakin vielä, todella vähän lasten ja nuorten parissa tartuntoja. Mutta altistumisia on paljon, ja me näemme myöskin tässä altistumisten ketjussa sen, että Suomessa tartuntatautiviranomaisten toiminta todella toimii, koska he ovat näillä suojakeinoilla varmistaneet sen, että lasten ja nuorten altistumisissa rajoitustoimien kautta, jotka kouluissa on otettu käyttöön, on vältetty sitä, että yhä useampi sairastuu. Mutta kansainvälinen tieto tässäkin elää ja eri maissa on erilainen tilanne. Ja tältä osin on sanottava, [Puhemies koputtaa] että me saamme nyt olla tällä hetkellä tyytyväisiä, että tilanne on näinkin hyvä. Mutta parantamaan päin pitää pystyä koko ajan.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ministeri Kiuru tässä totesi, niin pitää tehdä eroa altistumisten ja tartuntatilanteiden välille. Aivan kuten tässä todettiin, niin toki, kun puhutaan oppilaitoksista ja puhutaan kouluista, altistuneiden määrä kasvaa helposti suureksi niissä yksittäisissä tapauksissa, joissa joko aikuinen tai lapsi on yksittäisen koronatartunnan saanut. Mutta tämänhetkisten tietojen perusteella jatkotartunnat oppilaitoksissa tai kouluissa ovat erittäin harvinaisia. Saimme eilen muun muassa THL:n kokoamat tiedot, joiden mukaan koko toisen asteen osalta jatkotartuntoja syksyn osalta olisi ollut ainoastaan kahdeksan kappaletta. Tältä osin pidämme tärkeänä, että se lähtökohta, että lapset ja nuoret pystyisivät jatkamaan mahdollisimman pitkälle lähiopetuksessa, on tärkeä tässä tilanteessa. Mutta koulutuksen järjestäjillä on myöskin ne lainsäädännölliset työvälineet, mitä he tarvitsevat, mikäli nähdään välttämättömänä joko siirtyä osittaiseen etäopetukseen tai vuorottelujärjestelmään. [Paavo Arhinmäki: Hyvä, että tämä tuli korjattua!]

Arvoisa rouva puhemies! Huomenna kello 9 käsittelemme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tätä tartuntatautilain kohtaa, missä säätelemme ravintoloiden toimintaa.

Toissa iltana täällä edustaja Savio käytti hyvän puheenvuoron,  jossa  hän  sanoi,  että eksponentiaalinen kasvu on parhaillaan menossa meillä tartuntojen määrässä. Jos me katsomme tätä yleistä mittaria, 14 vuorokauden ilmaantuvuutta, se on kymmenen päivän välein kaksinkertaistunut, viimeinen luku lähentelee nyt 3 000:ta. Tämä vaikuttaa tällä hetkellä enemmän ravintoloiden käyttöön kuin mitkään rajoitukset. Ihmisten pelko vaikuttaa. Meidän täytyy saada tämä pysähtymään, sen jälkeen ihmiset uskaltavat käyttää myös erilaisia palveluja.

Kolme viikkoa sitten Vaasassa tartuntoja oli alle kymmenen, tällä hetkellä on yli 300 100 000:ta asukasta kohti. Nyt kysymykseni on: minkälaisilla mittareilla ja ennakointivälineillä hallitus on ajatellut, että alueilla pystytään etukäteen arvioimaan riski eikä vain reagoimaan jo räjähtäneisiin tartuntatilaisiin erilaisilla rajoitustoimilla?

Arvoisa puhemies! Kesällä valmistelimme toimintaohjelman, jonka pohjalta heti syyskuun alun jälkeen, kun tuo periaatepäätös tehtiin, on alueilla käynnistetty nämä ennaltaehkäisevät toimet. On tarkoituksena siis ennalta jo varautua, ennalta hallita tätä epidemiaa, ettei se äityisi pahaksi, mutta samaan aikaan hoitaa tilanne, jos näitä ryppäitä tulee. Tarkoituksena on nujertaa kaikki nämä ryppäät.

Ajatuksena on se, että meillä on kolmevaiheinen lähestymistie. Ensin perustasolla pyritään olemaan niin kauan kuin se vain on mahdollista, mutta jos alueella ollaan menossa kohti kiihtymisvaihetta, pitäisi tehdä etukäteen mahdollisimman paljon. Toimet ovat kaikille alueellisille viranomaisille täällä tartuntatautilain puolella samat: lain mukaisesti ennakoiden ja etupainotteisesti. Ja kun näitä tehdään, niin on tärkeää, ettei päästä koskaan sinne leviämisvaiheeseen. [Puhemies koputtaa] Tämä kiihtymisvaihe on katkaistava, ja etukäteen [Puhemies koputtaa] sen tartuntalain suoman joukon toimia mukaisesti.

Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että sieltä hallituksen aitiosta välittyi se viesti, että haluamme tukea suomalaisia yrittäjiä, suomalaisia ravintolayrittäjiä ja antaa arvon sille työlle, mitä siellä on tehty taudin leviämisen estämiseksi.

Me suomalaiset olemme lainkuuliaista kansaa ja ohjeitten kuuliaista kansaa. Siitä on esimerkkinä vaikkapa se taannoinen, kauan sitten tapahtunut polion vahvennerokote, jonka joka ainoa suomalainen nouti silloin, kun siihen kehotettiin. Kysyisin nyt: olisiko teillä suomalaisille jälleen kerran jotain yleistä suositusta, miten toimia niin, että voisimme täällä yhteiskunnassa mahdollisimman tavanomaisesti jatkossakin elää ja talous myös pyörisi?

Arvoisa puhemies! Suomalaisille yleinen viestimme on: kärsivällisyyttä ja voimia ja sitkeyttä noudattaa suosituksia, se on yhteiseksi parhaaksi. Erityisesti olen ajatellut paljon nuoria, joihin tämä tauti viime aikoina on kohdistunut. Ei heitä pidä siitä syyllistää, mutta samalla sanon nuorille ja nuorille aikuisille heidän käyttäytymistään ajatellen: vaikka tauti ei nyt näytä heille erityisen vaaralliselta — olemme siinä onnekkaita — toivon, että nuoret ajattelevat vanhempiaan ja isovanhempiaan, joille tauti voi ollakin toisenlainen.

Tältä osin, mitä tulee vielä ravintoloihin, on juuri näin: hallitus on kantanut huolta suomalaisesta yrittäjyydestä ja myös ravintolayrityksistä merkittävillä tukipaketeilla jo tämän vuoden kuluessa, mutta tiedän, etteivät ravintoloitsijat toivo tukipakettia, he toivovat asiakkaita. Siksi tehdään näitä toimia, että ihmiset uskaltautuisivat liikkeelle. Kaikki ei ole kiinni rajoituksista, kaikki ei ole kiinni [Puhemies koputtaa] hallituksen päätöksistä vaan paljon psykologiasta, [Puhemies koputtaa] ja siksi turvallisuudentunne on myös tärkeä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on asettanut hyviä tavoitteita, kuten työllisyyden nostaminen ja harmaan talouden torjuminen. Kuitenkin hallitus viime syksynä päätti heikentää kotitalousvähennystä, vaikka tämä on näiden hallituksen omien tavoitteiden vastaista. Hallituksen leikkauspäätös nostaa esimerkiksi remontti‑ ja kotipalveluiden hintoja ja täten vähentää niiden kysyntää. Tämä paitsi vähentää palvelualojen työllisyyttä myös lisää riskiä sille, että harmaa talous Suomessa lisääntyy. Näistä syistä kokoomus on esittänyt kotitalousvähennyksen euromäärän nostamista ja myös sen käyttömahdollisuuksien laajentamista. Kysyn valtiovarainministeri Vanhaselta: miksi hallitus leikkasi kotitalousvähennystä, vaikka tämä päätös on hallituksen omien tavoitteiden vastainen?

Arvoisa puhemies! Jo hallitusohjelmassa päätettiin siitä, että tehdään se pieni leikkaus, joka tehtiin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi?] En ole kysyjän kanssa aivan samaa mieltä siitä, että tämä leikkaus olisi nostamassa esimerkiksi remonttitöiden hintoja, niin päin se logiikka ei mene, mutta tietysti se on maksajien kustannusta jonkin verran lisännyt. Nykyiselläkin tasolla kotitalousvähennyksessä on vahva kannuste siihen, että harmaata taloutta estetään ja kitketään. Hallitus teki budjettiriihessä päätöksen, että me selvitämme — muistaakseni vuodenvaihteeseen mennessä — ne työllisyysvaikutukset, joita kotitalousvähennyksen uudenlaisella suuntaamisella voitaisiin saavuttaa, ja palataan tähän, kun tämä selvitys on tehty.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Tähän  kotita-lousvähennykseen liittyy myös tasa-arvonäkökulma. Tutkimusten mukaan tiedetään, että kotityöt kasaantuvat edelleen enemmän naisille. Etenkin näin korona-aikana esimerkiksi monille perheille on iso helpotus, mikäli he voivat ostaa arkeaan helpottavia palveluita, ja kotitalousvähennys mahdollistaa tämän useammalle. Suomessa on poikkeuksellisen korkea veroaste, joten keskituloisillakaan ei ole mahdollisuutta arkeaan helpottaviin palveluihin ilman kotitalousvähennystä. Samalla esimerkiksi siivousalan ja hoiva-alan yrittäjät, lastenhoitajat ja vaikkapa pihatöiden ammattilaiset jäävät vaille työtä. Kotitalousvähennyksellä siis voidaan paitsi tuoda helpotusta esimerkiksi perheiden arkeen myös luoda Suomeen uutta työtä, mitä kipeästi tarvitsemme. Kysynkin siis vielä valtiovarainministeri Vanhaselta: [Puhemies koputtaa] voisiko hallitus vielä harkita kotitalousvähennyksen laajentamista [Puhemies koputtaa] uusiin palveluihin ja sen euromäärän korottamista?

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin, tehdään ensin selvitys siitä, mitä ne vaikutukset olisivat, arvioidaan sen kustannustehokkuutta ja sitä, mikä se todellinen vaikutus on. Nykyisellään kotitalousvähennys on sellainen, että suuri osa suomalaisista ei hyödynnä sen mahdollisuuksia. Palvelujen hankkimisen osalta tilanne on ymmärtääkseni se, että aika pieni osa kotitalousvähennyksen käyttäjistä [Sari Sarkomaa: 40 prosenttia eläkeläisistä!] ei käytä edes sitä tämänhetkistä maksimisummaa. Kotitalousvähennyksellä on selvät etunsa olemassa. Ehkä tärkein etu on se, että se kannustaa siihen, että asiat tehdään virallisesti, verot ja maksut maksetaan, se on hyvä puoli. Mutta tämä kysyjän perusväite tähän liittyen liittyy ylipäätään tietysti meidän korkeaan työllistämisen verokiilaan — työnantajamaksut, verotus — ja tämmöisessä korkean kustannustason maassa, jossa on laaja julkinen sektori, on aika vaikea löytää keinoja, joilla tämä työllistämisen verokiila olisi alempi. Nyt lasketaan sitä, minkälainen kustannushyöty [Puhemies koputtaa] tulisi siitä, jos kotitalousvähennystä käytettäisiin laajemmin, ja se selvitys [Puhemies koputtaa] tehdään.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Vanhanen, eikö nyt kuitenkin olisi aika arvioida kokonaan uudestaan tätä teidän nihkeää asennettanne tähän kotitalousvähennykseen? Ihan esimerkkinä: Olosuhteet ovat muuttuneet siitä, kun hallitusneuvottelut on pidetty, ja kun tässä äsken puhuttiin näistä ravintola-alan työntekijöistä, niin eikö voitaisi laajentaa kotitalousvähennystä koskemaan esimerkiksi kotiin noudettavaa ruokaa? Tämä varmasti olisi kaikille suomalaisille hyödyllinen ja työllisyyttä lisäävä, palveluiden käyttöä lisäävä toimi.

Nyt te linjaatte näiden ravintoloiden suhteen niin, että moni ravintola menee kiinni. Ravintolat ovat melkoisessa ahdingossa. Tällä tavoin voitaisiin nyt edistää ravitsemusalan liiketoimintaa ja pitää ravintolat hengissä. Hyvin moni ravintolayrittäjä on kohta teidän päätöstenne seurauksena leipäjonossa. Eikö olisi aika nyt tällä tavoin ojentaa kättä ja osoittaa lämpöä ja sympatiaa ravintola-alalle?

Arvoisa puhemies! Ehdotuksenne siitä, että tämmöinen kotiin tuotu ruoka — näitä palveluitahan meillä on aika paljon olemassa — laitettaisiin tämmöisen kotitalousvähennyksen piiriin: En ole varma, kannattaisinko sitä. Sen, että tämmöisiä yksittäisiä 12 euron pitsa-annoksia tuotaisiin ja niistä tehtäisiin verovähennys, kyllä pitää olla toimintaa, joka on normaali osa tätä meidän taloutta ilman, että sitä tällaisilla erillisillä veroporkkanoilla järjestetään. Jos tälle tasolle mennään, niin silloin rupeaa korostumaan myös se seikka, että kotitalousvähennyksestä, kun se tehdään vähennyksenä valtionverosta, keräävät hyödyn vain ne, jotka maksavat valtionveroa. Meillä on paljon pienituloisia ihmisiä, jotka eivät pystyisi tätä yhteiskunnan tukea käytännössä hyödyntämään ollenkaan. Pitäisikö heille sitten tuella maksaa se, että voitaisiin vastaava tuki antaa?

Arvoisa rouva puhemies! Kannustan hallitusta perumaan kotitalousvähennykseen tekemänsä leikkauksen, joka vei tuhansilta ihmisiltä työpaikan. Kotitalousvähennystä käyttää noin 40 prosenttia eläkeläisistä, ja kaikki eläkeliitot — myös vasemmistopuolueiden eläkeliitot — ovat vaatineet tuon leikkauksen perumista ja korotettua kotitalousvähennystä. Myös kokoomus on esittänyt kotitalousvähennyksen korotusta ja senioreille superkotitalousvähennystä, jossa vähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä, ja näin kaikki yli 75-vuotiaat eläkeläiset hyötyisivät tästä senioreiden superkotitalousvähennyksestä ja se tukisi myös kotona asumista.

Kysyn: ottaako hallitus kotitalousvähennyksen korotusesityksen listalleen, ja voisitteko te myös harkita sitä kokoomuksen esitystä, että tuo vähennys laajennettaisiin kotona asuvien senioreiden turvapuhelimeen? Ja kysyn vielä: miksi ihmisille hyvä, työtä ja parempia palveluja tuova [Puhemies koputtaa] kotitalousvähennys on hallitukselle niin vastenmielinen? Miksi?

Arvoisa puhemies! Koetetaan muistaa selvittää myös tämä turvapuhelinkysymys tässä yhteydessä.

Kotitalousvähennys on tärkeä osa meidän järjestelmäämme, mutta sen työllisyysvaikutus — selvitetään myös se nyt tässä yhteydessä, onko todella niin, että se leikkaus, joka on tehty, olisi vienyt tuhansia työpaikkoja. Kun saamme tästä tutkittua tietoa, palataan tähän arvioon ja ylipäätään nähdään, mikä se kustannushyöty on. Hallitus on työllisyystoimien osalta korostanut sitä, että toimien pitää olla kustannustehokkaita. Emme me työllistä ikään kuin veronmaksajien rahoilla — tämä on se pääsääntö — vaan toimenpiteiden pitää olla kustannustehokkaita.

Arvoisa rouva puhemies! Silloin kun kotitalousvähennys otettiin käyttöön, niin aluksi oli rinnalla tämä avustus niille pienituloisille, jotka eivät verovähennystä voi hyödyntää. Sitten kuitenkin vakinaistettiin tämä verovähennysmalli. Arvoisa ministeri, äsken sanoitte tämän, että jos ei valtionveroa maksa, niin ei myöskään voi vähennystä hyödyntää. Oletteko valmis korjaamaan tämän ja luomaan sen tasa-arvon, että myös ne, jotka eivät verovähennyksestä voi hyötyä, saisivat tämän vastaavan korvauksen?

Ja toinen kysymys: lienee vieläkin niin, että asunto-osakeyhtiöissä asuva ei voi hyödyntää kotitalousvähennystä remontteihin niin kuin esimerkiksi omakotitalossa asuva?

Muistaakseni vielä viime kaudella sosiaalidemokraatit ajoivat näitä uudistuksia, mutta nyt ne ovat pysähtyneet. [Perussuomalaisten ryhmästä: Unohtuneet!] Voisiko ministeri Vanhanen korjata nämä kaksi epäkohtaa?

Arvoisa puhemies! Näitä laajennusesityksiä on paljon, kyllä tunnen ja tiedän näitä, ja kaikissa niissä on kyse siitä, mihin me kohdistamme verovähennykset. Sen verovähennyksen toinen puoli on se, että yhteiskunta menettää verotuloja, tässä tapauksessa valtio.

Tuohon kysymyksen alkuosaan siitä, että ryhdyttäisiinkö maksamaan tukea niille, jotka eivät voi valtionverotuksesta vähennystä tehdä: sitä varten meillä on tulonsiirrot olemassa, ja minusta on parempi määritellä — eduskunnassahan ne viime kädessä määritellään — mikä on tulonsiirtojen taso, eli mikä osa arvioidaan sitten sellaiseksi, että se käytetään työllisyyden hyväksi.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Vanhanen, tietoa on jo. Ruotsin Riksrevisionenin tuoreen selvityksen mukaan niin sanottu rutavdrag, suomalaisittain kotitalousvähennys, vähentää harmaata taloutta, lisää tasa-arvoa, siirtää työttömiä ja pimeää työtä tekeviä vakituiseen viralliseen työhön. Se parantaa erityisesti naisten taloutta ja asemaa. Palveluostajien tulot kasvoivat Riksrevisionenin mukaan huomattavasti 0—3-vuotiaitten lasten äideillä ja palveluntarjoajista hyötyivät erityisesti pienituloiset ja vähän koulutetut naiset. Miksi hallitus suhtautuu kotitalousvähennykseen vihamielisesti? [Vasemmalta: Vihamielisesti?] Ettekö te ollenkaan haluakaan vähentää harmaata taloutta ettekä tukea pienituloisia naisia? Ettekö te haluakaan kohentaa naisten asemaa? [Eduskunnasta: Ohhoh! — Jukka Gustafsson: Vaikea panna paremmaksi! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Nykyinen kotitalousvähennys sisältää kaikki ne elementit, joilla harmaata taloutta tingitään. Ne ovat olemassa. Se leikkaus, joka tällä vaalikaudella valtiontaloudellisista syistä tehtiin, ei suinkaan vähentänyt juurikaan pienemmäksi insentiiviä hoitaa asiat virallisesti. Tälläkin hetkellä kotitalousvähennyksen saamisen ehtona on se, että pitää hoitaa asiat oikein, niin kuin oikein on, ja siinä on vahva kannuste tähän.

Kotitalousvähennyksellä korostatte yhdenvertaisuutta. Varmaan on piirteitä, joihin viittasitte, mutta yhtä lailla kuin yhdenvertaisuudesta puhutaan, muistutan uudelleen: kotita-lousvähennyksen hyödyn saavat ainoastaan ne, jotka maksavat valtionveroa, muu osa väestöstä ei pysty käyttämään sitä järjestelmää hyväkseen.

Arvoisa  rouva puhemies! Kotita-lousvähennyksellä on monia hyviä puolia, juuri täällä mainittu se, että se siirtää niitä töitä, joita mahdollisesti on aikaisemmin tehty laittomasti, harmaasti, verotuksen piiriin. Mutta kun edustaja Sirén täällä nosti esille, että siinä on myös tasa-arvoaspekti, niin toden totta on. Nimittäin pienituloisilla eläkeläisillä, pienituloisilla lapsiperheillä ei ole mahdollisuutta käyttää tätä kotitalousvähennystä. He eivät maksa valtionveroja, ja toisaalta heillä ei ole ensin maksaa tätä maksua ja sitten myöhemmin saada sitä verotuksessa takaisin.

Jos puhutaan tasa-arvosta, [Hälinää — Puhemies koputtaa] niin pitäisi miettiä järjestelmiä, joilla pystytään nimenomaan tukemaan niitä pienituloisia, esimerkiksi eläkeläisiä, ei niitä järjestelmiä, jotka ovat tulonsiirtoa ja vähän parempituloisille. Kysymykseni kuuluukin valtionvarainministeri Vanhaselle: nyt kun selvitetään tätä systeemiä, niin eikö olisi parempi miettiä sellaisia ratkaisuja, joita kaikki ihmiset voisivat hyödyntää eivätkä vain parempituloiset ihmiset? [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksellä on perusteensa olemassa. Sen takia se on aikanaan säädetty. Kun sanotaan, että hallitus vastustaa tätä tai suhtautuu vihamielisesti, se ei todellakaan pidä paikkaansa. Tässä salissa on aika monta edustajaa, jotka olemme olleet aikanaan säätämässä, [Jukka Gustafsson: Juuri näin!] käynnistämässä koko järjestelmän. Se on säädetty tarkoituksella niin, että sillä on työllistävä merkitys, [Sari Sarkomaa: SDP:n vastustuksesta huolimatta!] sillä on harmaata taloutta kitkevä merkitys, se antaa mahdollisuuden — äsken korostin sitä, että monet eivät pysty käyttämään sitä, mutta se antaa monille mahdollisuuden hyödyntää tätä järjestelmää.

Yhteiskunnan pitää toimia tietysti niin, että meillä on julkiset palvelut, joiden kautta osa ihmisistä pystyy saamaan osittain näitä samoja palveluita hyväkseen. Itse henkilökohtaisesti koen, että jos järjestelmää laajennetaan, niin varsinkin siinä ideassa, jossa ikääntyneiden ihmisten lapset voisivat ostaa vanhemmilleen palveluja ja saada siitä vähennyksen, tuntuisi olevan ehkä eniten semmoista laajempaakin [Puhemies koputtaa] yhteiskunnallista hyötyä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja tähän aihepiiriin viimeinen kysymys, edustaja Satonen.

Arvoisa puhemies! Tässä on jo käyty läpi sitä, mikä hyöty tästä kotitalousvähennyksestä voisi olla eläkeläisille, mutta haluan korostaa sen työllisyyshyötyjä. Kysynkin vielä valtiovarainministeriltä sitä, eikö tämä suhdannetilanne kannattaisi nyt ottaa huomioon, jos me tiedämme kaikki, että esimerkiksi rakentaminen on keskeinen osa kotitalousvähennystä, ja nyt on jo ihan selviä merkkejä siitä, että uudistuotanto alkaa hiipua, ja meillä varmasti olisi rakentamisalan ammattilaisille töitä tarjolla paremmin, jos tätä kotitalousvähennystä käytettäisiin nyt laajemmin, ainakin sen ajan ennen kuin talous lähtee uuteen nousuun. Sama pätee jossain määrin siivouspuolelle: kun tiedetään esimerkiksi ravintoloiden vaikeudet ja muut ongelmat, niin siivouksen tarve muualla vähenee, mutta sen sijaan kodeissa sitä tarvetta ja työtä olisi. Eli jos nyt edes lamalääkkeenä nostettaisiin tätä kotitalousvähennystä ylöspäin, niin se voisi edesauttaa työllisyyttä juuri nyt.

Arvoisa puhemies! Toivon myös, että tämäkään keskustelu eduskunnassa ei ole viesti ihmisille, joilla olisi remontin tarve, joka pitäisi tehdä nyt — remontit pitää tehdä ajallaan — että jääkää nyt odottamaan, jospa valtio maksaisi osan tästä remontista. Kyllä remonteistakin on vastuu ihmisillä itsellään, ei yhteiskunnalla. Remontit pitää tehdä ajallaan, itse ne pitää maksaa, ja yhteiskunta sitten käyttää kotitalousvähennystä erityisesti sen kannustamiseen, että se tehdään virallisesti eikä pimeästi.

Kuten sanoin: hallitus teettää selvitystä, kuinka kustannustehokas tämä on, mikä työllisyysvaikutus kotitalousvähennyksen laajentamisella on, ja kun tämä selvitys on tehty, sen jälkeen palaamme tähän asiaan osana työllisyystoimia.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on päässyt keskuudessaan sopuun sote-uudistuksesta. Tosin vähän epäselvää on se, puhutaanko tulevaisuudessa hyvinvointialueista vaiko sitten sote-maakunnista, mutta ehkä kuitenkin kaikkein tärkein huoli, mikä nousi noista lausunnoista esille, on se, millä tavalla rahat saadaan riittämään ja miten nuo rahat jakautuvat sitten alueille. Hallitus aikoo osana tätä uudistusta säätää maakuntaveron, ja asiantuntijat pelkäävät, että tämä maakuntavero tulee selkeästi nostamaan verotusastetta. Jos ajatellaan alueitten eriarvoista lähtökohtaa ja jos alueet saavat itsenäisesti päättää tuosta verosta, niin aivan varmasti tästä verosta tulee myöskin eriarvoisuutta lisäävä.

Millä tavalla hallitus aikoo huolehtia siitä, että tämän tyyppinen veroapparaatti ei tule nostamaan kokonaisveroastetta ja kohtelee ihmisiä samanarvoisesti eri puolilla maata? Ja olisin vielä halunnut kysyä, että aikooko asianosainen, vastaava ministeri kutsua tässä uudistuksessa näitä alueita [Puhemies koputtaa] hyvinvointialueiksi vaiko sote-maakunniksi.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja ministeri... Ministeri Vanhanen. — Löytyykö vastausta?

Arvoisa puhemies! Ministeri Paatero ei ole paikalla. — Sen uudistuksen mukana kokonaisveroaste ei nouse. Se on valmistelun lähtökohta.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Ja tässä kohtaa lisäkysymys edustaja Essayah.

Arvoisa rouva puhemies! Kysyin, että miten se tullaan varmistamaan, ja mielestäni en kyllä nyt saanut ministeri Vanhaselta vastausta siihen enkä myöskään saanut vastausta siihen, että kutsutteko näitä alueita hyvinvointialueiksi vaiko sote-maakunniksi.

Kuitenkin yksi suuri huoli on myös se, millä tavalla tähän julkisen sektorin rinnalle meille niin tärkeät kolmannen sektorin tuottajat ja myöskin yksityiset tuottajat otetaan mukaan. Tässä on suuri huoli herännyt, että esimerkiksi vaikkapa vammais-, vanhuspalveluissa tärkeät yksityisen ja myöskin kolmannen sektorin tuottajat jäävät tässä uudistuksessa nyt niin sanotusti mopen osalle. Millä tavalla tässä uudistuksessa tullaan huomioimaan se, että nämä tuottajat ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta ja että niitä tarvitaan erityisesti alueittain myöskin näitten palveluitten tuottajina? Miten tämä asia otetaan huomioon? Toivon, että vastaatte kysymykseen miten ettekä kerro, että kyllä tämä asia otetaan huomioon.

Arvoisa puhemies! Edustaja totesi, että tässä uudistuksessa yksityiset tuottajat jäävät mopen osaan. Haluan kyllä kyseenalaistaa tämän mopen osan. Tosin en tiedä, mitä tarkoititte tällä termillä, [Välihuutoja] mutta erikoinen termi, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] ja erikoista on sanoa — kun maassa vallitsee monituottajamalli — että hallitus olisi monituottajamallin hylännyt tässä esityksessä. [Välihuutoja]

Haluan korjata: tämä hallitus uskoo siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan jatkossakin niin julkisten, yksityisten kuin kolmannen sektorin toimesta. Vastaan teille nyt suoraan, että me uskomme monituottajamalliin, ja uskon, että eduskunnassa sille on paljon kannatusta.

Toinen kysymys on sitten huoli siitä, kuten oli kyselytunnin aluksi, että aina perustuslakivaliokunnan kannanotot otetaan vakavasti. Se koskee tätä salia kaikissa asioissa, ja tällä kerralla, nyt edustaja Essayahin kysymyksessä, se koskee sote-uudistusta. Me olemme ottaneet vakavasti viime hallituskaudelta opitun. Oma palvelutuotanto on oltava kaikissa olosuhteissa [Puhemies koputtaa] riittävää, ja sitä tässä nyt turvataan perustuslakivaliokunnan reunaraamien tavalla.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministerillä on puheenvuoro nyt.

Arvoisa puhemies! Hyvin monen toimialan menestyminen ja työpaikat täällä Suomessa perustuvat korkeaan luonnontieteelliseen osaamiseen. Nyt lukioista ja myös pääsykokeista tulee huolestuttavaa tietoa: integrointia ja derivointia ei enää osata, se ei suju niin kuin pitäisi. Huoli matemaattisten aineiden osaamisesta on suuri.

Yksi huolenaihe on sähköinen ylioppilaskoe, mihin ei oltu valmistauduttu lukioissa eikä myöskään opettajankoulutuksessa. Opettajat ovat uupuneita, koska esimerkiksi kunnolla toimivia sähköisiä ohjelmia ei ole ja muutenkin vähäisillä oppitunneilla joudutaan käyttämään aikaa ohjelmistojen opetteluun. Tämä kaikki on tietysti pois aineiden opetuksesta ja esimerkiksi matemaattisten ongelmien ratkaisun syvällisestä ymmärtämisestä. Monet näistä ongelmista tietysti lähtevät jo peruskoulusta.

Kysynkin opetusministeri Anderssonilta: mitä tälle ongelmalle aiotaan [Puhemies koputtaa] tehdä ja saadaanko viimeinkin sellainen ohjelma, joka toimii?

Arvoisa puhemies! Kysyjä on aivan oikeassa siinä, että matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaaminen on äärimmäisen tärkeää, ja se on myöskin asia, minkä eteen on tehty Suomessa kehittämistyötä muun muassa näiden luma-verkostojen kautta, joilla on myöskin haluttu vahvistaa tätä osaamista kouluissa ja lukioissa.

Mitä tulee tähän sähköiseen ylioppilaskirjoitukseen, niin olen ymmärtänyt, että ylioppilastutkintolautakunta on painottanut sellaista lähtökohtaa, että matematiikan yo-kokeita pitäisi olla mahdollista tehdä hyvin monentyyppisillä tietokoneilla, mitä saa siis ostettua eri puolilla Suomea eri hintoihin, ja monentyyppisillä ohjelmistoilla, siis myöskin sellaisilla, jotka ovat esimerkiksi maksuttomasti saatavilla open source ‑periaatteen mukaisesti. He ovat pitäneet tätä tärkeänä lähtökohtana, koska se myöskin ehkä sitten heijastaa työelämästä niitä käytännön tilanteita, mihin joudutaan, eli ei ole aina yhtä tiettyä ohjelmistoa, mitä käytetään, vaan nuorten pitäisi pystyä soveltamaan osaamaansa erityyppisissä digitaalisissa ympäristöissä.