Suullinen kysymys autoilun kustannuksista (Riikka Slunga-Poutsalo ps) | Suullinen  kysymys  hallituksen  viestinnästä   koronavirusepidemian   aikana  (Janne Sankelo kok) | Suullinen kysymys koronakriisin johtamisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen   kysymys etujärjestöjen   valtioneuvoston   sisäisistä   verkostoista  (Antero Laukkanen kd) | Suullinen kysymys hoito- ja palveluvelan purkamisesta (Sandra Bergqvist r) | Suullinen kysymys toimista työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi (Juho Kautto vas) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset olemme penänneet hallitukselta konkreettisia toimia työllisyyden parantamiseksi ja työnteon kannattavuuden nostamiseksi. Se on nimittäin hallituksen tehtävä. Te vastaatte tähän huutoon kyllä merkillisellä tavalla: tietulleilla. Suunnitelmat tietulleista eli ruuhkamaksuista näyttävät julkisuudessa olleen tiedon mukaan olevan jo pitkällä, samaan aikaan kun te olette tehneet historiallisen suuren polttoaineveronkorotuksen, ja varmaan suunnittelette jo seuraavaa. Arvoisa hallitus, luuletteko te todella, että ihmiset ajelevat huvikseen töihin ja heitä tästä rankaisemalla päästöt vähenevät ja työpaikat lisääntyvät?

Arvoisa puhemies! Ainakin osittain tämä koski verotusta. Siis hallitus ei luule, että ihmiset ajelevat huvikseen töihin. Suomessa pitää pystyä liikkumaan, ja näin on jatkossakin.

Arvoisa puhemies! Meillä on tällä viikolla saatu aivan ainutlaatuista — voisi sanoa, että jopa kansainvälisesti merkittävää — tutkimustietoa siitä, mitkä ovat todella niitä keinoja, joilla päästövähennyksiä saadaan aikaan, kun tavoitteena sekä Marinin, Rinteen että Sipilän hallituksilla on ollut liikenteen päästöjen puolittaminen vuodesta 05 vuoteen 30. Ja tästä aineistosta VTT ja Aalto-yliopisto ovat saaneet tiedon, että jos ruuhkamaksut otettaisiin käyttöön — sitä valmistelua ei vielä ole, ja se olisi joka tapauksessa kaupunkien oma ratkaisu — niitten vaikutus näyttäisi tämän ainutlaatuisen tietoaineiston valossa olevan varsin vaatimaton.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Slunga-Poutsalo jatkaa.

Arvoisa puhemies! Nyt on pakko tarttua ministeri Harakan kommenttiin siitä, että valmistelua ei ole vielä käynnissä. 2.6. Suomen valtio pääsi neuvottelutulokseen kuntien kanssa muun muassa siitä, että HSL:n kanssa Helsingin seudulla lähdetään kehittelemään tietulleja. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: päästömaksu, ruuhkamaksu, tiemaksu, tietulli tai kilometrivero. Ette kai te yritä sumuttaa tätä läpi nimeä vaihtamalla?

Uutissuomalaisen tuore gallup kertoo, että kansa tyrmää tällaiset suunnitelmat. Duunarin ja pienen yrittäjän selkänahasta yritetään taas repiä lisää. Arvoisa hallitus, jätetäänkö tällainen mahdollistavakin lainsäädäntö tässä tilanteessa tekemättä, koska tämä on täyttä veropohjan laajennusta eli työssäkäyntiveroa?

Arvoisa puhemies! Tämä on aikamoista varjonyrkkeilyä. MAL-sopimukset allekirjoitettiin tänään Suomen neljän suurimman kaupunkiseudun kanssa. Ne ovat merkittävä satsaus kestävään ja saavutettavaan liikenteeseen. Sen sijaan mitä tulee ruuhkamaksuihin, tiemaksuihin ja niin edelleen, niistä on hallitusohjelman kirjaus edelleen voimassa. Niitä ei suinkaan MAL-sopimuksissa yliviivattu, vaan ne ovat edelleenkin valtiovarainministeriön valmistelussa siltä osin kuin se etenee, ei yhtään sen nopeammin. Ja kuten sanoin, viime kädessä yksikään kunta ei joudu tällaista ruuhkamaksua ottamaan käyttöön, jos se niin päättää.

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä väitettiin, että valmistelu on käynnissä. Ei ole käynnissä. Valmisteluaikataulu on sovittu hallitusohjelmassa vaalikauden lopulle. Valtiovarainministeriössä valmistelun voimavarat näillä sektoreilla tällä hetkellä keskittyvät tulevaisuuden liikenneverotuksen kokonaisuudistukseen, josta esitykset valmistuvat ensi keväänä. Seuraaviin valmisteluihin voidaan mennä vasta tämän lainsäädännön jälkeen.

Arvoisa puhemies! Kunnat ovat olleet mukana tässä MAL-sopimuksessa. Monet kunnat ovat antaneet Uudellamaalla selkeän viestin: ”ei” tietulleille. Hyvinkäällä käsittelimme tätä muutama viikko sitten valtuustossa. Perussuomalaiset esittivät, että Hyvinkään tahtotilan on oltava, että ruuhkamaksuja ei tule ottaa käyttöön. Hävisimme muuten äänestyksen niukasti. Ymmärrän, että vihervasemmisto kannatti tietulleja ja veroja, mutta että keskusta [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] — keskusta, joka haluaa pitää koko Suomen asuttuna, kannatti Hyvinkäällä näitä tietulleja. Täällä on äänestystulos. [Puhuja näyttää paperia] Kysyn ministeri Vanhaselta, aikooko hän valtion kirstunvartijana peruuttaa tämän rahankeräyshankkeen. Ilmoittakaa tämä nyt kaikelle kansalle ja kaikille kunnille: peruutetaan tämä.

Arvoisa puhemies! MAL-sopimuksen yhteydessä ei ole päätetty tietulleista eikä ruuhkamaksuista, niistä on todettu se, mikä on hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmassa on ilmoitettu, että ruuhkamaksut mahdollistava lainsäädäntö säädetään tällä vaalikaudella, mitään muuta ei ole... [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tietysti hallitusohjelmasta pidetään kiinni. Sen valmistelu ei ole vielä käynnissä. Siihen palataan myöhemmin tämän vaalikauden aikana, ja silloin on aihetta keskustella sen sisällöstä. Jos valmistelu etenee, olen aivan varma, että ne kunnat, joita se mahdollisesti koskisi, varmasti tulevat olemaan tiiviisti osallisina siinä valmisteluvaiheessa. [Leena Meri: No kun heidän on pakko olla!]

Arvoisa puhemies! Pienituloinen työssäkäyvä suomalainen on varsinkin pääkaupunkiseudulla ajettu vähän kummalliseen tilanteeseen. Vuokrataso on niin korkea, että palkasta ei usein jää mitään käteen. Tämä johtuu suureksi osaksi siitä, että tänne muuttaa koko ajan ulkomailta ihmisiä, joiden asumisen maksaa yhteiskunta. [Paavo Arhinmäki: Niinpä tietysti!] Kiinteistösijoittajilla on kissanpäivät, mutta kaikki muut häviävät. Työssäkäyvä ihminen joutuu usein siis asumaan kauempana ja tarvitsee autoa työmatkoihin. [Paavo Arhinmäki: Patologista!] Sitten häntä sakotetaan työssäkäynnistä nostamalla autoilun kustannuksia erilaisilla tavoilla. Jos autoilua halutaan vähentää, eikö olisi järkevämpää huolehtia siitä, että ihmisillä on varaa myös asua lähellä työpaikkojaan, kuin rangaista sakkoverolla niitä, joiden on pakko ajaa autoa?

Arvoisa puhemies! Liikenteen kokonaisverotus, kun arvonlisäverotus lasketaan mukaan, on noin 8 miljardia euroa. Se on ollut sillä tasolla tavattoman pitkän aikaa — kaikki puolueet ovat ehtineet olemaan hallituksissa sinä aikana. Merkittävä osa meidän yhteiskuntamme rahoituksesta perustuu liikenteen erimuotoiseen verottamiseen.

Viimeiset veroratkaisut, joita hallitus on esittänyt eduskunnalle, eivät ole suinkaan kiristämässä vaan keventämässä. Työsuhde-etujen verotusta ollaan pikemminkin keventämässä eikä kiristämässä.

Arvoisa puhemies! Autoilun kustannukset ovat Suomessa todella korkeat. Talousarvioesityksessä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan kohdalla ympäristöasiat hurauttavat tärkeyslistan kärkeen, ohi toimivan ja edullisen liikkumisen edistämisen. Suomessa ja erityisesti maaseudulla välimatkat ovat pitkät ja julkinen liikenne on paikoin heikko. Korona on ajanut todella monen suomalaisen talouden tiukille. Nyt kaikki helpotukset arjen menoihin ovat enemmän kuin tarpeen. Hallitus pyrkii verotuksella tukemaan sähköautoilua ja pyöräilyä, mutta kalliit sähkömenopelit eivät ole kaikkien kukkaroille vaihtoehto. Tässä tilanteessa pitäisikin miettiä kevennyksiä autoilun verotukseen eikä mitään tietulleja. Kun autoilun kustannukset laskisivat, jäisi enemmän käyttöön muuhun kulutukseen. Sitä yrityksemme nyt kaipaavat kipeästi. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta autoilun kustannuksia saadaan laskettua kaikkien suomalaisten kohdalla — myös niiden, joilla ei ole lähiostaria sähköauton latauspisteineen tai rahaa näihin kalliimpiin kulkupeleihin? Perussuomalaisten mielestä olisi tärkeää [Puhemies koputtaa] päästä omalla autolla töihin, jos se työpaikka vielä on.

Arvoisa puhemies! Valtiolla ei ole varaa nytten verotusta keventää. [Leena Meri: Kiristää vaan!] Tässä alkuviikolla budjetin keskustelussa on esitetty, nimenomaan siltä laidalta, mitä erilaisimpien verojen keventämistä. Kuuntelin eräänkin puheenvuoron, jossa oli yhteen menoon yhdeksän erilaista verovähennystä, joita esitettiin. Nyt tämän päivän teema on se, että liikenteeseen liittyvää verotusta pitää keventää. Meillä ei ole valitettavasti sellaista etuoikeutta ja mahdollisuutta, että voisimme mitenkään olennaisesti [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] liikenteen verotusta keventää.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysyjälle tärkeästä kysymyksestä. Liikenne- ja viestintäministeriön sydämenasiana on sujuva liikkuminen Suomessa ja myöskin se, että tiet ja raiteet ovat hyvässä kunnossa. Ja kuten ehkä tiedätte, liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla perusväylänpitoon on tämä hallitus päättänyt lisätä 300 miljoonaa euroa lisää joka vuosi, eli perusväylänpitoon pannaan 1,2 miljardia euroa tämän hallituskauden aikana. Lisäksi auttaaksemme ihmisiä myöskin siihen, että olisi varaa käyttää julkista liikennettä, olemme jo tähän mennessä lisätalousarviossa lisänneet julkisen liikenteen tukea 100 miljoonalla eurolla, jotta olisi saatavilla enemmän vaihtoehtoja myöskin maaseudulla, myöskin syrjäseudulla, missä ely-yhteydet huolehtivat siitä, että kaikkialta pääsee eteenpäin. Tämä on meidän sydämenasiamme, ja yritämme huolehtia parhaamme mukaan näissä vaikeissakin olosuhteissa siitä, että liikkuminen sujuu Suomessa.

Arvoisa puhemies! Vaikuttaa kyllä siltä, että hallituksen suhtautuminen liikenteen verotukseen on nurinkurinen. Te meinaatte lisätä veroja, ja olivatpa ne ruuhkamaksuja tai tietulleja tai mitä tahansa, niin se lisää autoilun kustannuksia ja työssäkäynnin kustannuksia, ja kokoomus ehdottomasti vastustaa sitä.

Minä toivon, että hallituksen ministerit tutustuvat eurooppalaiseen tilanteeseen. Saksa lisää tukea sähköautoille. Se meinaa niitä ottaa käyttöön niin, että 2030 on 10 miljoonaa. Se tarkoittaa sitä, että Suomeenkin tällä autoverorakenteella vyöryy merkittävä määrä käytettyjä isopäästöisiä autoja. Ja jos te, arvoisa hallitus ja arvoisa valtiovarainministeri, ette tee mitään, niin me tulemme näkemään ennennäkemättömän vanhojen autojen vyöryn Suomeen, ja silloin kaikki nämä liikenteen päästötavoitteet karkaavat käsistä. Ettehän te tee tätä virhettä?

Arvoisa puhemies! Niin kuin kerroin, valtiovarainministeriössä on liikenteen kokonaisverotuksen uudistus työryhmässä käynnissä. Se työryhmän esitys valmistuu ensi keväänä. Ja kun katsotaan tulevaisuuden liikenteen verotusta, niin meillähän on erittäin suurena haasteena se, että kun vähitellen siirrytään fossiilittomaan liikenteeseen, niin merkittävä osa siitä veropohjasta, jolla yhteiskunta kerää tärkeän osan verotuloistaan, samalla katoaa ja meidän on liikenteen verotuksen rakenteita muutettava. Mutta se ei tarkoita sitä, että nyt muuttaisimme rakennetta kiristääksemme liikenteen verotusta ja vaikeuttaaksemme ihmisten asemaa varsinkaan pitkien matkojen osalla. Sellaista suunnitelmaa ei ole.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja tarvitsemme todellakin yksityisautoilua nytten ja tulevaisuudessa. Keskusta ei tule hyväksymään sellaisia ratkaisuja, jotka asettavat alueet ja ihmiset eriarvoiseen asemaan eri puolilla Suomea. Ja tosiasia on, että ilmasto ei pelastu pelkästään sillä, että autoilusta tehdään liian kallista. Se olisi ainoastaan tulonsiirtoa rikkaille. Liikenneministeri Harakan mainitsemat tutkijat ovat mielestäni katsoneet liikenteen päästöjen puolittamista ainoastaan yhdestä tietystä näkökulmasta ja tietystä suunnasta. Arvoisa valtiovarainministeri, voisimmeko me katsoa täällä eduskunnassa ja myöskin kehittää autoilua luonnollisena oikeutena ihmisille [Puhemies koputtaa] ja kokonaisuutena, ei pelkästään verosampona?

Arvoisa puhemies! En kutsuisi tätä verosammoksi, mutta se on tärkeä osa meidän verojärjestelmäämme, siitä me emme pääse mihinkään. 8 miljardia euroa on tavattoman suuri summa valtion budjetissa, ja en halua olla luomassa katteettomia odotuksia siitä, että sieltä voitaisiin noin vaan isoja eriä ottaa.

Liikenteen osalta oikeastaan viimeisen vuoden aikana merkittävin asia, mikä on tapahtunut, liittyy etätyön nopeaan lisääntymiseen tunnetuista syistä. Se on sujuvoittanut valtavasti liikennettä, alentanut ihmisten kustannuksia, ja muun muassa tämä on yksi sellainen asia, jota eduskunta voisi pohtia, se, mitä tulevaisuuden mahdollisuuksia on siihen, että jatkossa pysyvästikin etätyötä tehtäisiin enemmän.

Ja muutoin ilman muuta liikenteen rakenteita pitää pyrkiä muuttamaan niin, että autoilu on mahdollista mutta se tapahtuu vähäisillä tai olemattomilla päästöillä. Se olisi toivottavasti edullista, se olisi toivottavasti turvallista. [Puhemies koputtaa] Kaikkeen tähän kyllä tekninen kehitys antaa mahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Kiitän kysyjiä erinomaisista kysymyksistä.

Meillähän on juuri nyt todellakin ainutlaatuinen mahdollisuus katsoa niitä erilaisia vaihtoehtoja, joilla saavutetaan tämän salin jakama tavoite siitä, että liikenteen päästöt puolittuvat vuodesta 05 vuoteen 30, eli sitä, mitkä ovat ne fiksuimmat, oikeudenmukaisimmat keinot siihen. Ja tässä meillä on monta tärkeää keinoa. Hallitus ei ole vielä aloittanut päätöksentekoa. Ratkaisusta en voi muuta sanoa kuin että siellä on hyvin laaja kirjo keinoja, jotka edesauttavat myöskin autoilua: biopolttoaineiden, biokaasun lisääminen myöskin raskaaseen liikenteeseen, autokannan uusiminen päästöttömään, vähäpäästöiseen, autovalmistajien omat normit niin Suomessa kuin Euroopassa ja — kuten mainitsin jo — suuret investoinnit teiden kunnossapitoon, raiteiden kunnossapitoon ja lisäksi viimeksi kesäkuisessa lisäbudjetissa tehdyt useitten satojen miljoonien eurojen satsaukset nimenomaan teihin ja raiteisiin.

Arvoisa puhemies! Kun arvoisa ministeri mainitsi tuossa äsken, että tulee uusi verouudistus, niin aikooko nyt sitten todellakin hallitus maksattaa tietullimaksuilla sähköautot? Eli ne, joilla ei ole varaa ostaa uutta autoa ja ajavat vanhalla Ford Mondeolla tai Opel Astralla tai vastaavalla, maksavat tämän hankehumpan.

Arvoisa puhemies! Tämmöistä toimeksiantoa ei ole annettu. Minä en kutsuisi sähköautoilua miksikään humpaksi. Se on maailmalla ilman muuta erittäin vahvasti vahvistuva trendi. Norjassa näyttää siltä, että siellä jo 80 prosenttia autoista on osittain sähkökäyttöisiä. Se tulee olemaan tulevaisuutta Suomessakin, mutta niiden hankintahinnat ovat edelleen suurimmalle osalle suomalaisia liian kalliita. Mutta asteittain, kun niitä käytettynä tulee, niitä tulee siirtymään myös käytettyjen autojen kauppaan. Se kehitys on verraten hidas, mutta se on vääjäämätön, ja sen rinnalla on sitten nämä ministeri Harakan mainitsevat biokaasut, etanolit, biodieselit, muitakin käyttövoimia, joiden avulla me pystymme autoilemaan, mutta teemme sen päästöttömästi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen aikomus sallia tietullit eli uusi työssäkäyntivero on täysin järjetön. Cityvihreät ovat selvästi saaneet tahtonsa läpi, kun demareita, keskustaa ja RKP:tä ei ilmeisesti tarpeeksi kiinnostanut työssäkäyvien ja yrittäjien etu. Sanoitte, että valmistelua ei ole käynnissä, mutta kyllä seudulla, Uudellamaalla, asiaa on valmisteltu. Helsingin seudun esittämän suunnitelman mukaan tietulli olisi jopa 1 500 euroa vuodessa Kehä kolmosen ulkopuolelta pendelöivälle työssäkäyvälle. [Välihuutoja] Jos tämä maksu sallitaan Uudellamaalla, tämä järjettömyys leviää. Kysyn teiltä, uusmaalaiset ministerit Vanhanen ja Harakka: onko teistä oikeudenmukaista, että mäntsäläläinen hoitaja, tuusulalainen pienurakoitsija, raaseporilainen opettaja tai sipoolainen insinööri maksaisi 130 euroa kuukaudessa siitä hyvästä, että hän nousee aamulla ja lähtee töihin?

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, tämä valmistelu ei vielä ole käynnissä, mutta se on aika lailla varmaa, että Helsingin seudun kunnilla — siellähän toiveita tietysti on tästä maksusta — ei ole kyllä oikeutta päättää esimerkiksi siitä, miten vaikka Kehä kolmosella, valtion rakentamalla ja maksamalla tiellä, joitain maksuja perittäisiin. Se vaatii lainsäädäntöä, ja siihen tämä sali pääsee osallistumaan.

Arvoisa puhemies! Erittäin lyhyt kommenttini on se, että toistamallakaan tämä väite ei muutu todeksi. Tämä pelottelu, jota tässä pyöritätte, on puolitoista vuotta vanhaa tekstiä. Edelleenkään mitään valmistelua ei ole olemassa, [Välihuutoja] voisitte kyllä siirtyä tosiasioiden pariin, ainakin valtiovarainministeriön ja liikenne‑ ja viestintäministeriön osalta.

Arvoisa puhemies! Ministeri Harakka, täällä peräänkuulutitte niitä fiksuja keinoja, millä liikenteen päästöjä saadaan alennettua. Entä jos ensimmäiseksi peruisitte sen verotuen poiston, jonka teitte heti tämän hallituskauden alussa, mikä koski parafiinista dieseliä eli sitä kotimaassa valmistettua dieseliä, joka vähentää 90 prosenttia päästöjä? Sen sijaan te korotitte verotusta, ja tällä kaudella te olette korottaneet sekä bensiinin että dieselin verotusta enemmän kuin yksikään aiempi hallitus 2000-luvulla. Jos ajatellaan Suomea pitkien etäisyyksien maana, harvan asutuksen maana, niin tämä on myrkkyä kansalaisten ostovoimalle. Ja siinä mielessä me todellakin ihmettelemme tässä salissa, kuinka on mahdollista, että niitä fiksuja keinoja, mitä olisi käytössä, te tärvelette ja sitten toisaalta olette valmiita koko ajan tulemaan sinne autoilijan kukkarolle ja sitä kautta keräämään lisää veroja ja viemään kansalaisten ostovoimaa. Eikö tähän ole tulossa muutosta?

Puhemies! Tämän vaalikauden korotus bensiinin ja dieselin verotukseen astui kesällä voimaan. Se vastaa kohtuullisen tarkasti sitä, mikä on yleinen kustannusten nousu. Tarkistin asian vielä tänään muun muassa dieselin hinnan kohdalla. Tämän taakse jääneen vuosikymmenen osalta olemme samalla tasolla dieselin reaalihinnassa kuin olimme esimerkiksi vuonna 2011. Tässä luodaan vahvoja mielikuvia siitä, että se olisi nousemassa, mutta minä luulen, että he ja me, jotka käytämme autoa, tuolla bensapumpulla kyllä tiedämme sen, mikä on dieselin ja bensiinin hinta. Onko se nyt jotenkin poikkeuksellisen korkealla?

Arvoisa puhemies! Hyvä, että tämä tuli esille, koska siis tekniikkahan kehittyy kymmenessäkin vuodessa niin, että tämä päästöhyöty, joka tästä parafiinisesta dieselistä saavutettiin, ei uusissa ajoneuvoissa, uudessa moottoritekniikassa, enää toteudu. Tämän toteavat myöskin parafiinisen dieselin valmistajat. Mutta sen lisäksi, minkä itse kukin meistä kuluttajina päättää tankatessaan, itseni mukaan lukien, esitetään usein se kysymys, miksi biodiesel ei voisi olla halvempaa. Mielestäni tämä systeemitasoinen ratkaisu, johon ollaan nyt Suomessa menty ja jota pyritään laajentamaan, on se, että jokainen meistä osallistuu: kun meillä on tämä 20 prosentin jakeluvelvollisuus eli sekoitetaan kaikkeen polttoaineeseen bio-osaa ja se kasvatetaan 30 prosenttiin, toivottavasti enemmänkin, niin jokainen meistä pystyy siis osallistumaan siihen, että liikenne on entistä päästöttömämpää ilman, että oikeastaan huomaammekaan sitä. Nämä ovat kaikkein tärkeimpiä tapoja päästä näihin yhteisiin [Puhemies koputtaa] ilmastotavoitteisiin.

Arvoisa puhemies! Näistä liikenne- ja viestintäministeriön raporteista kävi selkeästi ilmi se, että ei riitä pelkästään, että me muutamme meidän autokantaamme tai muutamme polttoaineita vähäpäästöisemmiksi, vaan meidän täytyy myös vähentää henkilöautoliikenteen suoritteita. Autoliikenteen vähentäminen on luonnollisesti helpointa siellä, missä on muitakin vaihtoehtoja — joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä — ja siksi moni myös on kokenut nämä tietullit itse asiassa aika reiluksi tavaksi vähentää autoilua. [Välihuutoja oikealta] Jos vähentämällä autoilua, ei siis lopettamalla, kaupunkien keskustoissa ja taajamissa me samalla raivaamme tilaa ihmisille ja asunnoille, me teemme myös parempaa liikenneturvallisuutta ja ilmanlaatua ja kannustamme ihmisiä liikkumaan lihasvoimin ja edistämään terveyttä. Kysynkin ministeri Harakalta: kuinka autoliikennettä voidaan vähentää kaupungeissa ja samalla raivata tilaa uusille asunnoille ja ihmisille joukkoliikenteen ääreen?

Arvoisa puhemies! Todellakin meillä on tässä ainutlaatuista tutkimusaineistoa, jolla voimme verrata erilaisia keinoja, joita ovat Aalto-yliopiston ja VTT:n parhaat tutkijat kuukausikaupalla valmistaneet. Tässä on kymmenittäin erilaisia päästövaikutuksia, ja tästä vertailusta ilmenee aika yllättäviä ja mielenkiintoisia seikkoja. Ruuhkamaksujen käyttöönotto Helsingin seudulla käytännössä johtaisi äärimmäisen vähäiseen päästövähenemään. Tämä täytyy ottaa nyt huomioon, kun pohditaan näitä erilaisia keinoja. Meillä ei ole vielä suunnitelmaa, me emme ole vielä hallituksessa aloittaneet päätöksentekoa, mutta meillä on tässä erinomainen, kansainvälisestikin verrattuna mainio aineisto sille, miten voimme tehdä vastuullista päätöksentekoa asiassa. Sen lisäksi tämä hallitus toki lisää kävelyn ja pyöräilyn määrärahoja, 30 miljoonaa tänäkin vuonna, aivan ennätysmäisiin summiin, ja olemme muuten päässeet ykkösiksi Euroopassa siinä, minkä verran koronan ansiosta olemme lisänneet pyöräilyn määrärahoja [Puhemies koputtaa] — ykkösiksi Euroopassa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja vielä edustaja Purra, ja sen jälkeen vaihdetaan aihetta.

Arvoisa puhemies! Todellakin, tämä hanke on hallitusohjelmassa, turha sitä on kieltää. Tässä kuulimme edellä, että vihreät tietysti kannattavat tätä hanketta. Puolueen mielestä ihmisten ei pitäisi asua kauempana kuin pyörämatkan päässä kaupungista. Mutta keskusta, tosiaankin — luulen, että keskustalla on halu lyödä Uuttamaata aina kun mahdollista. Valitettavasti samaan aikaan he eivät tee toimia, jotka helpottaisivat elämää syrjäseuduilla. Kyseessä on tosiaan regressiivinen maksu, joka vähentää ihmisten käytössä olevia rahoja, ja kuten täällä jo kuultiin, ihmiset harvoin ajelevat huvikseen, joten tällä ei tule olemaan vaikutusta myöskään päästöihin.

Mutta tässä kun olemme kuulleet sekä keskustan että vihreiden linjan, [Kimmo Kiljunen: Ei demareiden!] niin kysyn hallitukselta: kumpi teidän mielestänne on tehokkaampi tapa vaikeuttaa autoilua, lisäverot vai Kaisaniemessä kadulla istuminen? [Naurua]

Arvoisa puhemies! Verot oli mainittu, silloin minä vastaan.

Kuten sanoin, verotuksella, myös liikenteen kohdalla, on ensi sijassa tarkoituksena rahoittaa meidän hyvinvointijärjestelmäämme. Sitä on vuosikymmeniä kerätty. Sen merkitys on noin 8 miljardia euroa valtion budjetissa. Tiedän, että ihmiset eivät siitä pidä, mutta se on noin puolitoista kertaa niin paljon kuin me saamme valtion tuloverolla, eli se on valtavan tärkeä, ja sen takia sitä ei myöskään pidä käsitellä kevyesti. Mutta se on tehty pitkäjänteisesti niin, että ihmisten pitää voida liikkua. Suurimmassa osassa Suomea ei ole vaihtoehtona joukkoliikennettä olemassa. Tästä tulemme huolehtimaan, että jatkossakin Suomessa voi kaikkialla asua ja tehdä työtä, ja siihen liittyy myös sellainen liikkuminen, jota tapahtuu muutoinkin kuin joukkoliikenteellä.

Arvoisa puhemies! Kerta toisensa jälkeen täytyy ihmetellä hallituksen koronaviestintää. Jos Kortesjärven SEOlla kysyy, mikä on hallituksen päivän maskisuositus tai mihinkä saakka ravintola saa tänään olla auki, en taida saada varmaa vastausta, eikä se ole mikään ihme. Viime päivien uutisten perusteella näyttää nimittäin siltä, että te ministerit ette keskustele edes keskenänne. Elinkeinoministeri Lintilä totesi tiistaina, ettei hän tai koko työ- ja elinkeinoministeriö tiedä, millaisia koronatoimia ministeri Kiuru oikein valmistelee. Hämmästelen tätä. Toki teillä kiirettä riittää, jotenkin kuitenkin luulisi, että viesti kulkisi, ministereillä kun on tukenaan niin paljon valtiosihteereitä ja erityisavustajia, että päät kolisevat yhteen. Ehkä siinä samalla voisi pari sanaa vaihtaa keskenään. Hallituksen viestintä on avainasemassa. Nyt se takkuaa. Kysynkin pääministeriltä: [Puhemies koputtaa] mitä aiotte tehdä sen eteen, että hallituksen linjaukset kirkastuvat kansalaisille?

Arvoisa puhemies! Tämä oli todella tärkeä kysymys, koska koronatilanne on vakava ja valitettavasti tautitapauksia Suomessakin tulee joka päivä lisää, ja on tärkeää, että tämän asian äärelle vakavasti pysähdytään. Me elämme tällä hetkellä normaalioloissa, me emme enää ole poikkeusoloissa, ja tällä hetkellä normaalilainsäädännön puitteissa, tartuntatautilain puitteissa, alueet, kunnat, sairaanhoitopiirit ja aluehallintovirastot ovat niitä toimijoita, jotka ovat eturintamassa koronan torjunnassa.

Meillä kunnissa tehdään päätöksiä, sairaanhoitopiireissä tehdään päätöksiä ja avit tekevät päätöksiä, joilla voidaan painaa näitä alueellisia tartuntaryppäitä alas, ja monet alueet ovat esimerkillisesti toimineet. Esimerkiksi Mikkelissä, Kuhmossa ja nyt myös Vaasassa on tartuttu ripeisiin toimiin ja saatu näitä paikallisia ryppäitä hallintaan. Toivottavasti tämä myös Vaasassa hyvin onnistuu niillä toimilla, joita siellä on tehty. Mutta meillä on myös alueita, jotka eivät ole niin ripeästi toimineet, ja on selvää, että tähän tarvitaan myös valtakunnallisia linjauksia tueksi. Sen vuoksi valtioneuvosto, hallitus, käy ensi viikolla keskustelun [Puhemies koputtaa] vahvemmista suosituksista alueille, niin että joka puolella Suomea toimeen tartutaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt te edustajat, jotka tästä aiheesta haluatte kysymyksiä esittää, nouskaa seisomaan ja painakaa V-nappia.

Arvoisa puhemies! Epäjohdonmukaisessa ohjeistuksessa ei ole kyse mistään pikkuasiasta. Se, mitä ministerit tai virkamiehet sanovat julkisuudessa, otetaan ihmisten keskuudessa aina vakavasti.

Viestinnän virheet ja ristiriitaisuudet ovat aiheuttaneet vahinkoja muun muassa tapahtuma- ja matkailualoilla. On tullut turhia peruutuksia, kun hallituksen tai viranomaisten ohjeet on kerrottu virheellisesti tai puutteellisesti. Kyse on yritysten tulevaisuudesta ja ihmisten työpaikoista. Hallituksen tehtävä on tehdä kaikkensa, jotta niistä pidetään nyt kiinni. Yksi ongelma on edelleen rajoitusten kaavamaisuus. Jos yökerhossa on todettu tartuntoja, miksi ruokapaikkoja koskee sama säätely?

Arvoisa puhemies! Kysyn hallitukselta: mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä, että ravintola-alan säätelyssä huomioitaisiin jatkossa tarkemmin toiminnan tarkoitus?

Arvoisa puhemies! Me elämme, kuten äsken puheenvuorossani totesin, normaalioloissa, ja alueilla on päävastuu siitä, että koronaa saadaan tehokkaasti painettua alas. Me tarvitsemme kuitenkin alueiden tueksi myös valtakunnallista säädöspohjaa ja valtakunnallisia toimia. Ravintoloiden osalta valtioneuvosto vastaa tästä kokonaisuudesta, ja me olemme tehneet linjaukset siitä, että koko valtakunnan tasolla on suljettava kello yksi ja anniskelu lopetettava kello kaksitoista ja sitten niillä alueilla, joilla on kiihtymisvaihe tai leviämisvaihe eli tilanne menossa nopeasti erittäin pahaksi, niin anniskeluaikoja kuin myös aukioloaikoja on syytä entisestään kiristää. [Jussi Halla-aho: Ei ollut vastaus kysymykseen!]

Haluan korostaa sitä, että tilanne on todella vakava. Tilanne on todella vakava: Euroopassa korona leviää todella nopeasti, Suomessa tänään lähes 300 uutta tautitapausta. Tähän ei pidä suhtautua kevyesti, ja me tarvitsemme myös rajoitustoimenpiteitä. Me emme tee näitä kenenkään kiusaksi, emme me haluaisi sulkea ravintoloita yhtään aiemmin kuin on tarve. [Puhemies koputtaa] Emme me haluaisi rajoittaa elinkeinotoimintaa, mutta meidän on pakko, koska me haluamme pitää koronatilanteen hallinnassa.

Arvoisa puhemies! Lyhyt kysymys: kuka johtaa ja kuka vastaa koronakriisistä?

Arvoisa puhemies! Kuten aikaisemmin kuvasin — ja mielestäni tämä keskustelu on todella tärkeä, koska on hyvä myös avata tätä kokonaisuutta huolellisesti — [Jani Mäkelä: Mutta kuka vastaa?] alueilla, kuten aikaisemmin totesin, on päävastuu näistä toimista meidän lainsäädäntömme puitteissa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Onko teillä vastuu?] Tartuntatautilaki määrittää ne viranomaiset, jotka voivat tehdä päätöksiä ja jotka päätöksiä ovat alueilla, erityisesti osalla alueista, myös kiitettävästi tehneet. Ja sitten meillä on alueita, joilla toimiin ei ole ryhdytty riittävän ajoissa eikä riittävän voimakkaasti, ja sen vuoksi valtioneuvosto tulee ensi viikolla antamaan vahvemmat suositukset erityisesti niille alueille, joilla on kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe käsillä, jotta toimiin tartutaan sillä vakavuudella kuin pitäisi.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa tartuntatautilain mukaisesti epidemian hallinnan yleisestä ohjauksesta, suunnittelusta ja tästä kokonaisuudesta, ja sosiaali- ja terveysministeriö on kenttää ohjeistanut näissä toimissa, ja tietenkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on se asiantuntijataho, joka myös ohjaa kenttää näissä toimissa. Mutta, todella, päätösvalta monissa kysymyksissä [Puhemies koputtaa] on kunnilla, sairaanhoitopiireillä ja aluehallintovirastoilla.

Arvoisa puhemies! Suomi selviää tästä kriisistä hyvin, jos tätä kriisiä johdetaan myös kokonaisuutena. Siis aina, kun tehdään rajoituksia terveyden parantamiseksi ja taudin torjumiseksi, arvioidaan työllisyyteen ja yrityksiin tulevat vaikutukset, eikö näin? Ja tämä on myös hallituksen oma strategia, tästä perustuslakivaliokunta huomautti viime keväänä.

Nyt sitten tällä viikolla on paljastunut, että hallitus valmistelee uusia rajoituksia. Ja eikö olekin näin, että silloin pitäisi arvioida kokonaisvaikutuksia työllisyyteen ja yritystoimintaan? Mutta nyt onkin paljastunut, että työ- ja elinkeinoministeriö ei ole ollenkaan mukana tässä. Eli kysymys kuuluu: johdetaanko tätä kokonaisuutena? Keväällä perustuslakivaliokunta huomautti tästä, että STM omassa siilossaan näitä valmistelee huomioimatta työllisyys- ja yritysvaikutuksia. Ja nyt, näköjään, ministeri Lintilän haastattelusta voi päätellä, että sama tilanne jatkuu. Pääministeri, johdetaanko tilannetta kokonaisuutena? Minkä takia työ- ja elinkeinoministeriö on ulkona?

Arvoisa puhemies! Aina kun on laajoista toimista kyse, niin hallitus niistä yhdessä neuvottelee. Näin toimittiin ravintolarajoitusten osalta ja niin toimitaan myös ensi viikolla niiden toimien osalta, joihin on tarpeen ryhtyä, jotta epidemia saadaan hallintaan. Tällöin kaikki ministerit ja ministeriöt sitä kautta ovat edustettuina siinä keskustelussa, ja aina on tarpeen käydä myös laajemmat vaikutusarviot, millä tavalla näillä toimilla on vaikutuksia laajemmin yhteiskunnassa. Eli tätä työtä kyllä yhdessä tehdään.

Ravintolarajoitusten osalta sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö tekivät tiivistä yhteistyötä, jotta tämä kokonaisuus saatiin hyvin vietyä läpi ja saatiin kaikki nämä vaikutukset selville. Myös ensi viikon neuvotteluiden osalta tätä työtä tehdään niiden ministeriöiden välillä, joita nämä toimet koskevat. Käytännössä me puhumme siis kokoontumisrajoituksista — haluan korostaa, että ne ovat suosituksia, koska toimia tehdään alueilla. Me puhumme siis kokoontumisrajoituksista, julkisista tiloista, esimerkiksi toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen etäopiskelumahdollisuuksien hyödyntämisestä, etätyösuosituksesta, [Puhemies koputtaa] harrastetoiminnasta — kaikista niistä toimista, joilla voimme vähentää fyysisiä kontakteja, joissa tauti pääsee leviämään.

Arvoisa herra puhemies! Jos oikein muistan, niin toimittajat taisivat kysyä silloin, että tiedättekö, mitä sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan, ja vastasin, että en tiedä. [Eduskunnasta: No niin!] Olisin ollut huolestunut siitä, etten tiedä, mitä ministeriössä tapahtuu, jos olisin ollut sosiaali- ja terveysministeri, mutta meillä on selkeästi sovittu se, että mikäli on toimia, jotka ovat elinkeinoelämään ja talouteen vaikuttavia, niitä tehdään yhdessä arvioitten pohjalta. Eli oli täysin loogista vastata, että en tiedä, mitä sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan, koska he kävivät nimenomaan terveydellistä puolta siinä vaiheessa läpi.

Arvoisa puhemies! Keväällä sanoitte, että Suomessa ei tarvita maskeja. Nyt meillä kaikilla on maskit. Maaliskuusta asti on puhuttu siitä, että toinen aalto tekee tuloaan jossain vaiheessa. No, ensin te vietitte kesälomia, sitten oli muita kiireitä [Aki Lindén: Ettekö te viettänyt kesälomia?] ja nyt sitten huomataan, että tauti on ryöpsähtämässä Suomessa käsiin. Te keväällä puhuitte — puhun nyt pääministerille — siitä, että alueita joudutaan paimentamaan, ja nyttenkin te viittaatte siihen, että kun siellä jollain alueella ei ole toimittu niin ripeästi, niin joudutaan vähän ohjeistamaan. Hyvä pääministeri, sitä kutsutaan johtamiseksi. Keväällä presidentti Niinistö esitti, että Suomeen olisi perustettu tällainen erillinen kriisinyrkki johtamaan tätä, teidän avuksenne. Jos presidentti Niinistö esittäisi sitä tänä päivänä, niin tarttuisitteko te tähän tarjoukseen?

Arvoisa puhemies! Suomi on pärjännyt koronakriisin hoidossa hyvin verrattuna moniin muihin maihin. Me olemme selvinneet niin taudin osalta kuin myös talouden osalta pienemmällä iskulla kuin muut maat, joten on syytä tunnustaa, että on tässä maassa asioita oikeinkin tehty. Välillä, kun kuuntelee tässä salissa kritiikkiä — joka on mielestäni tarpeellista, koska tilanne on vakava ja tätä keskustelua on hyvä käydä myös erittäin suoraan — tulee se tunne, että ikään kuin täällä oltaisiin kaikki tehty väärin. Kyllä Suomessa on pääsääntöisesti toimittu hyvin, meillä alueet ovat pääsääntöisesti toimineet hyvin. [Jani Mäkelä: Uhriutuminen alkoi taas!] Keväällä onnistuimme, ja nyt meidän pitää huolehtia siitä, että myös syksyn osalta onnistumme. Mutta se, mikä on oleellista, on se, että ne kentän toimijat ja ne valtionhallinnon toimijat, jotka aidosti myös vastaavat näistä asioista, toimeenpanevat asioita, eli että nämä tahot ovat mukana tässä valmistelussa ja nämä tahot ovat mukana toiminnassa. Se, että meillä on ulkopuolinen porukka, miksi sitä sanotaankaan — kun olen nähnyt, [Puhemies koputtaa] mitkä nämä haasteet tässä ovat, niin voin näin sanoa — ei ongelmaa ratkaise, vaan nimenomaan tarvitaan ne tahot pöytään, [Puhemies koputtaa] jotka näitä asioita myös käsittelevät.

Arvoisa puhemies! Keväällä, kun koronakriisi äityi todella pahaksi, valtioneuvosto otti tämän valtiollisen vetovastuun käsiinsä eduskunnan ilmaiseman tahdon mukaisesti. Silloin poikkeusolosuhteissa otettiin valmiuslait käyttöön, ja tältä osin johtajuus tuli suoraan toimenpiteiden osalta, suoraan eduskunnan toimivallalla, hallitukselle. Tällä hetkellä me elämme normaaliolosuhteita, ja se tarkoittaa sitä, että meillä on viidenlaisia toimijoita tartuntatautilakia tänä päivänä toteuttamassa. On aivan oikein sanoa, että kun alueellisia toimia vaaditaan, ne ovat erilaisia. Ne ovat eri puolilla Suomea erilaisia, ja sen takia me joudumme kestämään sen, että tämän tartuntatautilain toteutus kriisissä on erilaista riippuen alueen tilanteesta. Ja voin teille sanoa, että kyllä mielelläni toivoisin, että me saisimme tähän enemmän suitsia sille, että alueilla tehtäisiin kaikki mahdollinen, [Puhemies koputtaa] että tämä tilanne saataisiin haltuun. Sen takia olen vedonnut myös hallitukseen, [Puhemies koputtaa] että yhdessä ensi viikolla katsotaan, miten me voimme tukea kenttää vielä kovemmin, että tässä tilanteessa selvitään.

Arvoisa herra puhemies! Jo tammikuussa perussuomalaiset vaativat akuuttia tiedottamista ja nopeaa reagointia. Silloin, arvoisa ministeri, vastasitte, että paniikkia ei tule lietsoa. Mielestäni olisi kyllä jo syytä. [Välihuutoja vasemmalta] Tuntuu siltä, että te ette soita samassa orkesterissa. Hallituksen koronalinja riippuu siitä, keneltä ministeriltä kysyy. Ja oli kyllä hämmästyttävää kuulla, ministeri Lintilä, että sanoitte, että ette tiedä, mitä sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee. Oman asiansa tähän soppaan liittää vielä THL. 15.9. THL tiedotti, että korona ei ole niin vaarallinen kuin pelättiin: se, miltä korona näytti keväällä, ei ihan pidä paikkaansa. Kysyisin, ministeri, teiltä nyt, kun äsken sanoitte, että me olemme normaaliolosuhteissa: onko todellakin näin? Silloin sanat ja teot eivät kulje käsi kädessä. Tiistaina varoittelitte kovasti täällä koronan vaaroista. Kysyn: aiotteko perustaa tällaisen koronatiedotusnyrkin, jolla selkokielellä yhdestä paikasta, missä on asiantuntijuus sosiaali- ja terveydenhuollosta, tiedotetaan kansalaisille, [Puhemies koputtaa] missä mennään ja miten muun muassa maskeja käytetään?

Arvoisa puhemies! Viestinnässä on varmasti aina parantamisen varaa. Varmasti näin on, en minä sitä käy kiistämään. Mutta on myös hyvä huomata, että monista näistä kysymyksistä — vaikka ne täällä meidän keskuudessamme keskustelussa tuntuvat siltä, että nämähän ovat todella yksinkertaisia — voin kyllä sanoa, kun hallitus on näiden asioiden päällä tuntikausia istunut, että monet näistä asioista ovat yllättävän monimutkaisia. Ovat ne sitten matkustusrajoituksiin liittyviä kysymyksiä tai moniin muihin asioihin liittyviä kysymyksiä, niin on kyllä myös todettava se ääneen, että nämä asiat eivät ole yksinkertaisia. Kun me rajoitamme ihmisten perusoikeuksia, kun me asetamme sellaisia rajoitustoimia, joita normaalioloissa ei ole — me emme siis enää ole poikkeusoloissa, me toimimme nyt normaalilainsäädännön toimivaltuuksin, mutta edelleen me elämme syvää kriisiä — niin on myös todettava se, että tämä kokonaisuus on erittäin haastava ja erittäin hankala. Viestinnässä on varmasti parantamisen varaa, sen voin aivan avoimesti tunnustaa. Mutta on myös hyvä huomata, että nämä asiat eivät aina ole kovinkaan yksinkertaisia. Ne ovat hankalia. Tämä tilanne on kokonaisuudessaan haastava, ja tämän kanssa me joka päivä kamppailemme.

Arvoisa herra puhemies! Olen monta kertaa tämän koronakriisin aikana toivonut, että eduskunnan kaikki jäsenet lukisivat meidän erinomaisen tartuntatautilakimme. Siellä on viidelle eri viranomaiselle hyvin selkeät tehtävät: kunnalle, sairaanhoitopiirille, aluehallintoviranomaiselle, terveydenhuollon hyvinvointilaitokselle THL:lle ja sosiaali- ja terveysministeriölle. Ja näiden puitteissa pystytään erittäin hyvin hallitsemaan ja hoitamaan tätä tilannetta, joka — huom. — muuttuu viikoittain. Viimeisen kahden viikon aikana on ollut 1 890 tartuntaa, sitä edeltävän kahden viikon aikana alle sata. On luonnollista, että tällaisessa tilanteessa reagoidaan nopeasti, ja silloin tarvitaan koko valtioneuvostoa, kun tulee uusia lakeja tai budjettiratkaisuja, jotka meille on kaikki oikeassa järjestyksessä esitelty. Kysyisin arvoisalta pääministeriltä: missä vaiheessa seuraavan kerran koko valtioneuvosto tarkastelee tarvittavia lakeja ja budjettiratkaisuja?

Arvoisa puhemies! Viimeksi tänään koko valtioneuvosto on istuntonsa yhteydessä saanut infon ajankohtaisimmasta tilanteesta. Me käymme tätä tilannetta jatkuvasti läpi, koska aivan kuten edustaja Lindén totesi, tilanne muuttuu ja valitettavasti huolestuttavaan suuntaan.

Ensi viikolle olen kutsunut kaikki eduskuntapuolueet, siis myös oppositiopuolueet, mukaan keskustelemaan tartuntatautilain kokonaisuudesta, jota on siis valmisteltu koko kesä ja koko syksy, ja nyt me tuomme tämän eduskuntaan. Olen kutsunut kaikki puolueet tähän keskusteluun mukaan, koska kyse on isosta kokonaisuudesta ja pidän tärkeänä, että tästä käydään laajaa parlamentaarista keskustelua, haetaan yhteistyötä kaikkien puolueiden välillä, sillä tämä haaste on meille kaikille yhteinen, ja haluan uskoa, että tämän asian äärellä me kaikki olemme ihmisten asialla ja haluamme taudin kulkua hillitä kaikin mahdollisin toimin.

Sen lisäksi hallitus tulee ensi viikolla käsittelemään myös omissa neuvotteluissaan tätä kokonaisuutta ja niitä suosituksia, joita on syytä antaa alueille, jotta tautitilanne aivan kaikkialla saadaan hallintaan ja jotta taudin leviämistä [Puhemies koputtaa] voidaan tehokkaasti estää.

Arvoisa puhemies! Keväällä korona yllätti meidät kaikki. Silloin jouduttiin reagoimaan. Nyt koronavirustilanne pahenee nopeasti. Enää se ei voi tulla hallitukselle yllätyksenä. Te olette nyt ilmoittaneet, että STM on alkanut valmistella toimia. Herää kysymys, mitä ihmettä on tehty viimeiset puoli vuotta, jos ei ole jo varauduttu erilaisiin vaihtoehtoihin koko hallituksen toimesta yhteistyössä niin, että nyt kun niitä keinoja tarvitaan, niin ne olisivat jo valmiina ja valmisteltuja. Näyttää siltä, että hallitus purki edelliset rajoitteet ja lähti kesälomalle ja taas hallitus on yllätetty. Kysyisinkin pääministeriltä: voisitteko vielä kerran harkita presidentti Niinistön ehdottaman koronanyrkin perustamista? Asiantuntijoista koostuva nyrkki [Puhemies koputtaa] voisi valmistella ja johtaa hallituksen valtuuttamana [Puhemies koputtaa] epäselvyyksien välttämiseksi.

Arvoisa puhemies! Voin kyllä vakuuttaa, että hallitus ei ole kesällä lomaillut. Ei meillä juuri lomia ole ollut, me olemme olleet koko kesän töissä. Me olemme kesän tautitilanteen hallinneet hallituksen hybridistrategian mukaisesti. Olemme voineet purkaa rajoitustoimenpiteitä ja samalla varmistaa tällä testaa, jäljitä, eristä, hoida ‑mallilla sen, että tautitilanne on pysynyt hallinnassa, niin kuin kesällä se pysyi erinomaisesti hallinnassa. Syksyn alussa hallitus on päivittänyt strategiaansa ja tehnyt selkeät suunnitelmat siitä, miten toimitaan minkäkinlaisessa vaiheessa. Perusvaiheessa ei ole syytä ottaa laajoja rajoitustoimenpiteitä käyttöön, kiihtymisvaiheessa on syytä ottaa rajoitustoimenpiteitä käyttöön mutta voidaan alueellisesti hyvin pitkälti toimia, ja sitten leviämisvaiheessa, varsinkin [Sofia Vikman: Vastaa kysymykseen!] jos se olisi erityisen laaja, me joutuisimme ottamaan valtakunnallisia laajoja toimenpiteitä käyttöön. Me emme siis ole levänneet, vaan me olemme koko kesän tehneet työtä, [Sofia Vikman: Te ette vastaa kysymykseen!] valmistelleet lainsäädäntöä, kuten myös tänä syksynä, me olemme päivittäneet meidän strategiaamme, ja [Puhemies koputtaa] me toimimme nyt sen mukaisesti. Eli tämä kuva, jota tässä annetaan, ei pidä paikkaansa.

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt hyvä esimerkki siitä, että olemmeko me kaikki ymmärtäneet, kuinka vakava tilanne Suomessa on. On lähes 300 tartuntaa, tällä hetkellä ilmaantuvuus huitelee [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Uudellamaalla lähes luvussa 60/100 000 kahta viikkoa kohti, tuolla Pohjanmaan seuduilla on lähes 80/100 000 kahdessa viikossa — ja yhä täällä keskustellaan siitä, onko meillä minkäänlaista suunnitelmaa, mitä syksyllä tehdään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Onko teillä?] Se suunnitelma on tehty heti kesän jälkeen, ja me olemme säännönmukaisesti toteuttaneet sitä suunnitelmaa, ja eduskunnassa vielä kysytään, miksi tällaisia rajoituksia pitäisi tehdä, miksi tällaisia toimia pitäisi tehdä. Jos täällä ei ymmärretä tämän asian vakavuutta, niin olen hyvin huolissani siitä, että Suomessa ei ymmärretä, että jos me emme pysty näillä toimilla, [Välihuutoja] joita kentällä vahvasti nyt vedetään eteenpäin, tätä tilannetta hallitsemaan ja kiihtymisvaihetta saamaan poikki, niin tämä johtaa epidemian leviämisvaiheeseen, mikä tarkoittaa sitä, että niin [Puhemies koputtaa] talouden kuin terveydenkin kannalta ollaan tilanteessa, että se maksaa maltaita [Puhemies koputtaa] sekä yksilölle että [Puhemies: Ja nyt on aika täynnä!] koko yhteiskunnalle.

Arvoisa puhemies! Keväällä, kun tauti lähti etenemään, ministerit kertoivat, että maskin käyttö ei ole tarpeellista ja tällaiseen ylireagointiin ei ole syytä lähteä mukaan. Hallitusohjelmassa lukee, että Suomea johdetaan tiedolla. Kysyn ministeriltä: mikä on se muuttunut tieto, joka muutti tilanteen siihen, että esimerkiksi meillä kaikilla täällä salissa on maskit? WHO suositteli jo keväällä maskien käyttöä. Moni muu maa antoi vahvan suosituksen tai jopa määräyksen maskien käytöstä, ja meille kerrottiin, että maskien käytöstä voi olla jopa haittaa. Mikä on se muuttunut tutkimustieto, vai oliko kysymys siitä, että meille kerrottiin, että maskin käyttö ei ole tarpeellista, koska taustalla oli se, että maskeja ei ole saatavilla? Uskallan väittää, että kansa kestää totuuden, mutta se ei kestä totuuden muuttamista.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole missään vaiheessa sanonut, että maskia ei saa käyttää. [Välihuutoja] Me olemme koko ajan sanoneet, että maskia voi hyvin käyttää, mutta kun sitä käyttää, [Eduskunnasta: Sekava viestintä!] sitä tulee käyttää oikein, kuten terveysviranomaiset suosittelevat, sillä jos maskia käyttää väärin, niin siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. On hirveän tärkeää, että sitä käytetään oikein, ja nämä ohjeistukset ovat löydettävissä THL:n sivuilta.

Mutta jos me katsomme kevättä, niin miten olisi käynyt, jos oltaisiin keväällä annettu laaja maskisuositus ilman, että maskeja oli saatavilla? Meillä oli koko globaalissa mittakaavassa, kaikissa maissa, valtavia ongelmia siinä, että maskeja ei ollut, [Perussuomalaisten ryhmästä: Sieltähän se tuli!] niitä ei saatu. Koko kevät tehtiin töitä sen eteen, että myös kotimaista tuotantoa saadaan käynnistettyä. Minkälainen hämmennys siitä olisi tullut, kun me olisimme laajasti suositelleet ja maskeja ei olisi ollut saatavilla? Entä kesällä, kun tautitilanne oli hallinnassa, kun tapauksia ei ollut? Olisiko ihmisten pitänyt käyttää maskia, kun tapauksia ei juurikaan ollut? Nyt kun me elämme syksyä ja kun meillä on maskeja, meillä on terveysviranomaisten selkeät suositukset — näitä ei siis keväällä ollut — ja [Puhemies koputtaa] kun me olemme näitä onneksi myös oppineet nyt käyttämään, niin sehän on erittäin hyvä, että nyt nämä ovat meillä avuksi, kun tautitilanne pahenee.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, eduskunnan tietoon on tullut, että valtioneuvoston sisällä toimii epävirallinen sateenkaariyhteistyöverkosto. Verkoston toimintaa koordinoivat oikeusministeri sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Mukana on kuusi ministeriä. Se näyttää vaikuttavan suoraan hallituksen ajamiin lakihankkeisiin ja niiden valmisteluun, vaikkakaan sen kokoonpanosta ja toiminnasta ei ole tietoa valtioneuvoston sivuilla. [Leena Meri: Salaseura!] Siellä toimivat Seta, Trasek ja Sateenkaariperheet.

Hallitus on selkeästi antanut joillekin ryhmille erityisaseman toisiin ryhmiin verrattuna, ja se vaikuttaa todella erikoiselta. [Vasemmalta: Suvaitsevainen Suomi!] Voivatko myös muut etujärjestöt ja kansalaisjärjestöt, kuten vammaiset, vanhukset, lapsiperheet, saamelaiset, romanit, saada oman verkostonsa valtioneuvoston sisälle vaikuttamaan omiin asioihinsa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin ja sen jälkeen ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Minun tietääkseni myös eduskunnalla on sateenkaariverkosto, [Leena Meri: Se on ihan eri asia!] ja meillä on esimerkiksi neuvottelukuntia eri asioihin, joita tässä kuvasitte. Minä en ollut tietoinen tai ainakaan muista, että meillä joku tällainen verkosto olisi. En tiedä, kuulunkohan itse siihen. Jos en kuulu, niin täytyypä liittyä, [Jani Mäkelä: Olipa sekavaa puhetta!] koska tasa-arvoasioiden edistäminen, yhdenvertaisuuden edistäminen on erinomaisen tärkeä asia, ja näiden puolesta me teemme tietenkin töitä hallituksessa, koska nämä asiat ovat myös sisällä hallitusohjelmassa. Mutta en kyllä tiennyt, että meillä on tämmöinen erityinen verkosto tai salaseura. Jos en siihen kuulu, niin pitänee liittyä, koska aihe on tärkeä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Laukkanen on esittänyt tästä samasta asiasta myös kirjallisen kysymyksen, ja olen vastannut tähän [Antero Laukkanen: Kaksi kertaa!] — joo, olen kaksi kertaa vastannut tähän kirjalliseen kysymykseen — ja edelleen vastaus on se sama, millä siihen kysymykseen on vastattu. Elikkä on olemassa tämmöinen verkosto — yhteiskunnassamme on monta verkostoa — ja aina kun on joku sellainen lakihanke, joka koskettaa esimerkiksi nyt niitä ihmisiä, joita sateenkaariperheitten asiat kiinnostavat, niin on mahdollista antaa näkemyksiä. Se on mahdollista kaikille muillekin. En tiedä, mistä tämä nyt kiikastaa, mutta olen yrittänyt selvittää tässä kirjallisen kysymyksen vastauksessa edustaja Laukkaselle, mistä on kysymys.

Todella tilanne on sellainen, että olen saanut ministeriltä kaksi vastausta, [Vasemmalta: Oletko lukenut?] mutta kummassakaan ei vastata tähän kysymykseen, voivatko myös muut etujärjestöt saada valtioneuvoston sisälle oman verkostonsa, joka virkamiesten työajalla kokoontuu, voi vaikuttaa heitä koskeviin lainsäädäntöihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Pääministeri Marin, kun te täällä mainitsitte, että ette edes tiedä tällaisesta, niin tämä vasta hämmästyttävää on, kun tämä on valtioneuvoston sisällä, jota te johdatte. Kuulun tähän... [Hälinää] — Arvoisa puhemies... [Puhemies koputtaa]

Kuulun tähän lobbauksen määrittelyä käsittelevään avoimuusrekisterityöryhmään, joka valmistelee tätä uutta rekisteriä. Sen ohjeissa puhutaan hyvin selvästi, mitä on lobbaaminen oman etujärjestön puitteissa, ja siihen halutaan perustaa nyt avoimuusrekisteri. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että tulee uusia toimintamalleja, [Puhemies koputtaa] mutta niiden pitää yhdenvertaisesti koskea kaikkia eturyhmiä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt on puheenvuoro Laukkasella.

Nyt on yhdenvertaisesti minuutti täynnä. — Pääministeri Marin, ja sen jälkeen seuraavaan aiheeseen.

Arvoisa puhemies! Te puhuitte äskeisessä kysymyksessänne salaseurasta, [Eduskunnasta: Ei!] ja meillä ei ole mitään salaseuratoimintamalleja, mutta on erilaisia... [Hälinää — Puhemies koputtaa] Arvoisat edustajat, on erilaisia neuvottelukuntia: romaniasiain neuvottelukunta, tasa-arvoasiain neuvottelukunta. Itse johdan talousneuvostoa, kestävän kehityksen toimikuntaa ja sivistysneuvostoa. En oikein ymmärrä, mikä siinä on väärin, että me keskustelemme eri yhteiskunnallisten tahojen kanssa vaikkapa talousneuvostossa, jossa on työmarkkinajärjestöt, on eri toimijoita hyvin laajasti. On liikuntaneuvosto, jossa keskustellaan urheiluun ja liikuntaan liittyvistä asioista, tasa-arvoasiain neuvostossa tasa-arvoasioista. Mikä tässä nyt on se haaste? Minä en oikein ymmärrä, onko se haaste se, että kun kyse on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, niin sitten heidän asioistansa ei saa käydä kansalaisyhteiskunnan kanssa keskustelua. Mutta ei meillä valtioneuvoston sisällä mitään salaseuroja ole, edustaja Laukkanen.

Arvoisa puhemies! Koronaepidemialla on monenlaisia sivuvaikutuksia, joihin tarttuminen on yhtä lailla tärkeää. Yksi tällainen sivuvaikutus on, että ihmisten hoitoonpääsy on pitkittynyt merkittävästi. Nyt kun koronaepidemian tilanne on jälleen vaikeampi, näyttää epätodennäköiseltä, että jonot lyhenisivät itsestään. Siksi on tärkeää, että olemassa olevia resursseja käytetään järkevästi.

Värderade talman! Som vi alla vet finns det många risker med att viktiga operationer försenas. Både det mänskliga lidandet och ekonomiska kostnader kan vara mycket höga. Minister Kiuru: Hur anser ni att vi borde tackla detta problem?

Miten mielestänne hoitovelkaa tulisi purkaa? Miten saataisiin lisättyä palvelusetelien käyttöä, jotta hoitojonoissa olevat pääsisivät nopeammin hoitoon?

Arvoisa puhemies! Kyllä korona on aiheuttanut sen, että myöskin palveluvelka ja hoitovelka ovat kasvaneet, ja sitä kautta valtioneuvostossa saatiin laaja tuki sille, että me saamme yhteiskunnassa myöskin vähentää tulevalla rahoituksen kaksivuotiskaudella tätä hoito- ja palveluvelkaa. Me olemme laatimassa systemaattista tapaa, minkä johdosta monituottajuus edellä saamme yhdessä tukea sille, että ihmiset pääsevät hoitoon ja myöskin tulevat hoidetuiksi.

Haasteita ei ole pelkästään siinä, että erikoissairaanhoidon hoitojonojen suhteen ollaan jäljessä, vaan haastetta on myöskin siinä, että perustasolla ihmiset eivät ole saaneet edes yleislääkärillä välttämättä käytyä tai jotain muuta vaivaa hoidettua. Myöskin sosiaalipuolella lastensuojeluun kerääntyneet haasteet ovat jo melkoisia. Tältä osin on todettava, että myös perustasolla pitää [Puhemies koputtaa] pystyä purkamaan palveluvelkaa, ja tähän on nyt ryhdytty, 450 miljoonaa osoitetaan hankkeeseen.

Arvoisa puhemies! Jo vuosikymmeniä on Suomessa työehdoista sovittu yhteisissä pöydissä. Näin on luotu vakautta, vaurautta ja kasvua, mikä on hyödyttänyt sekä työntekijöitä että työnantajia. Metsäteollisuuden päätös irtautua työehtosopimustoiminnasta on askel kohti paluuta herrainvaltaan. Yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän avulla on sovittu asioista, joista monessa muussa maassa säädellään lain kautta. Suomen työlainsäädännössä ei linjata minimipalkasta eikä monesta muustakaan työntekijöiden asemaa oleellisesti turvaavasta ehdosta. Tämä halu painaa järjestäytynyt työväki alas vaatii toimia niin ammattiyhdistysliikkeiltä kuin meiltä lainsäätäjiltä. Kysynkin hallitukselta: mihin toimiin aiotte ryhtyä työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi, jos Metsäteollisuuden avaama huolestuttava linja leviää muuallekin työelämään?

Arvoisa puhemies! Metsäteollisuus on irtaantunut nyt tästä, ja vapaassa yhteiskunnassahan näin voi toimia. Eli työmarkkinaosapuolet itse päättävät, miten ne järjestäytyvät ja miten tämä neuvotteluapparaatti järjestäytyy. Nyt tässä tilanteessahan käytännössä palkansaajapuolen pitää löytää se sopimuskumppani, ja siinä tapauksessa se todennäköisesti on sitten yritystaso, eli yritysten kanssa neuvotellaan nämä sopimukset. Tällä hetkellä meillä on voimassa olevat työehtosopimukset, joten minkäännäköistä hoppua siinä ei ole, mutta tätä työmarkkinakenttä nyt käy läpi. Ja minusta olennaista on se, että meillä sopimiseen perustuva yhteiskunta jatkuu, vaikkakin muodot muuttuvat. Toivon, että osapuolet myös löytävät sellaiset menettelyt, joilla pitkäjänteinen kehittäminen työelämässä voi edetä.