Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps) | Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok) | Suullinen kysymys hyvinvointialueiden lisärahoituksesta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys talouskasvun tukemisesta (Johannes Koskinen sd) | Suullinen kysymys pienituloisille suunnatusta energiarahasta (Bella Forsgrén vihr) | Suullinen kysymys pienituloisten ostovoiman parantamisesta (Katja Hänninen vas) | Suullinen kysymys Suomen vaihtotaseen parantamisesta (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Tehtäköön selväksi, että perussuomalaiset toivottavat Suomeen tervetulleiksi työllään toimeen tulevat ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuvat työntekijät. Hallitus sen sijaan toivottaa tervetulleiksi veronmaksajien lompakolla elävät työntekijät, ja tässä on se ero. Työperäinen maahanmuutto, jota hallitus edistää, kohdistuu ennätysmäärin matalapalkka-aloille. Nämä henkilöt saavat yhteiskunnan tukia pärjätäkseen. Lisäksi heidän työllisyysasteensa laskee nopeasti alle kantaväestön. Kaiken tämän voi todeta tilastoista. Esimerkiksi Vantaalla työttömyysetuuksista 48,5 prosenttia maksettiin viime vuonna vieraskielisille. Vieraskielisiä työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa lähes 50 000. Lisäksi tilastoista on nähtävissä, että avoimet työpaikat ovat vähentyneet viimeisen vuoden aikana.

Arvoisa työministeri, oletteko tutustunut perussuomalaisten uuteen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan, joka tarjoaa ratkaisuja siihen, että Suomeen tulisi vain ammattilaisia, jotka tulevat palkallaan toimeen ja joita ei hyväksikäytetä [Puhemies koputtaa] työmarkkinoilla?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Nämä asiat koskien työperäistä maahanmuuttoa ja hyväksikäytön estämistä ovat todella tärkeitä.

Tässä työperäisessä maahanmuutossa on tavallaan kaksi puolta: On se, että tänne toivotetaan tervetulleiksi ihmiset, jotka löytävät täältä työtä. Meillä on saatavuusharkinta käytössä, ja me toivotaan, että tänne tulee osaajia niille aloille, joilla on huutava pula. Esimerkiksi ict-ala on sellainen, jonne on jo tullut ulkomailta työntekijöitä ja heitä toivotaan ja tarvitaan lisää, koska ikäluokat eivät riitä kattamaan tätä vajetta. Toinen puoli on sitten se, että huolehditaan siitä, että näitä työntekijöitä ei käytetä hyväksi: kun tullaan tehtäviin, joissa koulutustaso ei ole niin korkea, ei ole kielitaitoa ja niin edespäin, niin näitä ihmisiä ei käytetä hyväksi niin, että he joutuvat heikkoon asemaan. Tämän suhteen hallitus on tehnyt lukuisia esityksiä, ja eduskunta on hyväksynyt lainsäädäntöä, jolla uhrin asemaa vahvistetaan ja myös estetään sitä, että sellainen työnantaja, joka syyllistyy rikkomuksiin, [Puhemies koputtaa] ei voi sitten rekrytoida ulkomailta.

Puhemies Matti Vanhanen

Kiitos. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Rantanen, Mari.

Arvoisa puhemies! Suosittelen työministerille kyllä tutustumista tähän perussuomalaisten ohjelmaan.

Hallintovaliokunta on saanut ulkomaalaislain muutoksia käsitellessään varsin karun kuvan työperäisen maahanmuuton todellisuudesta. Poliisin mukaan käytännössä kaikki kehitysmaista tulevat joutuvat maksamaan kynnysrahan, pääsääntöisesti Suomessa jo olevalle maanmiehelleen, työsopimuksesta tai yleensä tänne päästäkseen. Keskimäärin tällainen oleskelulupa Suomeen maksaa 15 000 euroa. Lisäksi poliisin mukaan on viitteitä siitä, että kynnysraha liittyy suomalaisen sosiaaliturvan piiriin pääsyyn. Eräässäkin tapauksessa palkka hoidettiin niin, että ensin nostettiin Kelasta sosiaalituet osana palkkaa ja päälle maksettiin vähän — ilmeisen pimeänä. Epäillyt kutsuivat tätä järjestelyä poliisin mukaan nimellä Kela-money. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!]

Arvoisa työministeri, miltä kuulostaa: kynnysraha maksettava, Kelasta palkka, vähän ruokarahaa pimeänä? Miksi te omalla politiikallanne edistätte tällaista ihmiskauppaa, riistoa, ihmisoikeuksien polkemista? Haluatteko luoda Suomeen etnisen luokkayhteiskunnan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Nyt kyllä puhuja hieman ampuu yli. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaa kysymykseen!] Tämä hallitus ei ole ollut luomassa minkäänlaista luokkayhteiskuntaa eikä ole ollut edesauttamassa sitä, että ihmisiä käytettäisiin hyväksi, eikä ole ollut edesauttamassa sellaista, että kynnysrahoja maksetaan. [Sanna Antikaisen välihuuto] Päinvastoin, tämä hallitus on satsannut mittavasti harmaan talouden työryhmään, jossa on mukana myös poliisi, siellä ovat mukana sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, eri ministeriöt, on oikeusministeriö, ja me ollaan lukuisilla hankkeilla ja lainsäädäntötoimilla nyt edesautettu sitä, että tällaisista tilanteista saadaan kiinni ja niihin pystytään myös puuttumaan, ja sehän on se tärkein asia. On hienoa, että poliisin kautta nyt on myös löytynyt toimia. Poliisissa on myös perustettu yksikkö, joka erityisesti pureutuu kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteiden ratkomiseen. Tätä työtä on tehty, ja sitä pitää tiivistää. Tulevan hallituksen pitää tätä myös jatkaa. [Juha Mäenpää: Tuliko yllätyksenä?]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Rydman.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on koko kautensa ajan pyrkinyt häivyttämään humanitäärisen ja työperäisen maahanmuuton rajaa. Sillä ei siis ole niinkään väliä, miten ja millä luvalla Suomeen pääset tai onko lupaa ollenkaan, mutta tänne saat jäädä.

Vieraskielisiä työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa lähes 50 000 henkeä. Näiden työttömien työnhakijoiden määrä on noussut vuodessa tuhansilla. Samaan aikaan matalapalkka-aloille tuli ennätysmäärä kolmansien maiden kansalaisia viime vuoden aikana. [Sanna Antikainen: Kiitos hallituksen!]

Työministeri Haatainen, teidän ministeriönne tilastoista on nähtävissä, että avoimet työpaikat ovat vähentyneet vuoden aikana. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Lisäksi ministeriönne työmarkkinaennuste kertoo, että työttömyys vain lisääntyy seuraavan kahden vuoden aikana. Mikään edellä olevista ei siis tue hallituksen ja kokoomuksen hokemaa näkemystä osaajapulasta. Onko kyse siis sittenkin siitä, että luotte vain uusia laillisia väyliä aikaisemmin laittomasti [Puhemies koputtaa] Välimeren yli tulleille ihmisille? [Eduskunnasta: On siinä meillä hallitus! — Välihuutoja]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Rydman, nyt voisitte kyllä tutustua niihin toimiin, joita hallitus on tehnyt, joita edellisessä toimessanne olette varmastikin seurannut hyvinkin tiiviisti. [Leena Meri: Hänhän on tutustunut! — Perussuomalaisten ryhmästä: Kertokaa!] Hallitus on toimillaan edesauttanut sitä, että työllisyysaste on mittaushistorian korkein tällä hetkellä, nuorisotyöttömyys on alhaisimmillaan, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja myös ulkomaalaistaustaisten työttömien määrä on alentunut tämän hallituksen aikana. [Jukka Gustafsson: Ohoh, sehän on hienoa!] Mutta ei se meille riitä. Me olemme lukuisilla eri toimilla myös edesauttaneet sitä, että työttömyydestä päästään työmarkkinoille, kiinni työelämään. Siinä edesauttaa pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Työvoimapalvelut ollaan siirtämässä kuntiin. Me olemme myös satsanneet hyvin paljon kotoutumistoimiin ja lisänneet koulutusta, muun muassa oppivelvollisuus on laajennettu koskemaan toista astetta, mikä tulee auttamaan myös maahanmuuttajataustaisia nuoria pääsemään kiinni työmarkkinoihin. Eli kaikin keinoin edesautamme sitä, [Puhemies koputtaa] että täällä olevat ihmiset löytävät työtä ja pääsevät työhön kiinni, olivat he tulleet mistä tahansa. [Ben Zyskowicz: Teidän työllisyystoimet näkyvät aikaisintaan ensi vaalikaudella!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Tavio.

Herra puhemies! Nyt globalistipuolueet esittävät, että Euroopan ulkopuolisten maiden kansalaisia pitää rahdata hoitamaan Suomessa olevat työt. Työperäisestä maahanmuutosta on tullut hokema ja taikaseinä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Uskonto!] jonka väitetään ratkaisevan kaikki ongelmat. Älkää unohtako oman maan työntekijöitä ja työttömiä. Älkää unohtako, miten paljon ulkomaalaisia jo asuu Suomessa työttöminä. Helsingissä yli puolet toimeentulotuen saajista on vieraskielisiä.

Perussuomalaisten esityksen mukaan sosiaaliturvan tulisi olla sidottu kansalaisuuteen. Tämä purkaisi näiden työperäisten matalapalkkamaahanmuuttajienkin näkökulmasta monta kannustinloukkua ja sopeutumisloukkua. [Eva Biaudet’n ja Anne Kalmarin välihuuto] Kysyn valtiovarainministeriltä: onko mielestänne oikeudenmukaista tuoda Suomeen aina lisää ja lisää sellaisia ulkomaalaisia, jotka päätyvät elätettäväksi Kelan tuella?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Suomi on sellaisessa tilanteessa, että tarvitsemme jokaisen työikäisen ja työkykyisen osaksi työelämää. [Eva Biaudet: Kyllä, näin on!] Se on tärkeä periaate lausuttavaksi ääneen, ja se tarkoittaa, että yhteiskunnassamme on tehtävä monia muutoksia, jotta tuo tavoite voi olla mahdollinen. Se tarkoittaa pitkällä aikavälillä aivan varmasti sitä, että työllisyysasteemme on vielä nostettavissa tästä hyvästä saavutuksesta, joka — kiitos suomalaisille työnantajille — on ollut mahdollinen koronavuosienkin keskellä.

On aivan selvää, että on yhteinen epäonnistumisemme, jos iso joukko muualta tulleita ihmisiä, työikäisiä, ei ole osa työelämäämme. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei se ole meidän vika!] Silloin rakenteemme eivät ole kunnossa: kotoutuminen, kielitaidon valmius ja muut rakenteet, joiden tätä pitäisi tukea. Ilman muuta tässä on parantamisen varaa, mutta sellainen väite, jonka te esitätte toistuvasti, että Suomi ei tarvitsisi enempää työvoimaa muualta, ei ole totta. Tämä maa tulee tarvitsemaan kaikki suomalaiset työelämän osaksi mutta väkeä myös muualta, ja tätä tosiasiaa te, hyvät perussuomalaiset, [Puhemies koputtaa] ette pääse pakoon.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on tärkeätä, että tässä salissa keskustellaan siitä, että tänne ei tulla sosiaaliturvan perässä eikä täällä tapahdu ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Nämä ilmiöt pitää pystyä kitkemään. Ne leimaavat aivan liikaa sitä työntekijöiden Suomeen muuttoa, jota me aivan väistämättä tarvitsemme, jos edes osaksi haluamme hyvinvointivaltion ylläpitää. Tässä suhteessa kysyn hallitukselta: ettekö ole valmiita tarkastelemaan malleja, joissa sinänsä tämän kotoutumisajan osalta sidotaan selkeämmin esimerkiksi pysyvä oleskeluluvan saaminen työ- ja opiskeluhistoriaan, että nämä lieveilmiöt poistuisivat, ja vaaditaan tiukemmin valvontaa ja seuraamuksia työnantajille, jotka toimivat työehtosopimusten vastaisesti ulkomaisen työvoiman kanssa?

Samalla ihmettelen kyllä myös sitä, että perussuomalaiset tänään äänestivät hallintovaliokunnassa hylkyä [Puhemies koputtaa] sertifioitujen, luotettaviksi arvioitujen työnantajien nopeutetun kaistan laissa. Tämäkö on luotto yrittäjiin, jotka erikseen arvioitaisiin luotettaviksi? [Puhemies: Aika!] Tätä kautta me saataisiin sujuvaksi se laillinen Suomeen rekrytointi, jota me vääjäämättä tarvitsemme. Miten tämä olisi mahdollista, jos tällaisia lakiesityksiä [Puhemies koputtaa] ei saada läpi, arvoisa työministeri? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kokoomus on vaalimoodissa!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on parasta aikaa ulkomaalaislain muutos käsittelyssä, ja siellä on tämä sertifiointi, eli sellaiset työnantajat, jotka toimivat rehellisillä pelisäännöillä, voisivat saada nimensä listaan, ja jok’ikisen ulkomailta tulevan rekrytoinnin kohdalla ei tarvitsisi tarkistaa, onko tämä yritys maksanut palkat ja sosiaaliturvamaksut. [Ben Zyskowicz: Juuri sitä perussuomalaiset vastusti tänään!] Tämä olisi julkinen lista, ja jos ei toimi niin kuin pelisäännöt edellyttävät, listalta poistuu, ja se on aikamoinen mainehaitta sitten. Eli kannatan kyllä tätä esitystä, jonka olen tänne eduskuntaan tuonut, [Naurua — Sari Sarkomaa: Linjakasta!] ja toivon, että eduskunta sen täältä sitten myös ulos saa.

Olen myös sitä mieltä, että entistä enemmän pitää puhua siitä, että työnantajatkin voisivat nyt vastuuta kantaa. Meillä on hyvin järjestäytyneet työnantajajärjestöt, ja tästä asiasta olisi syytä myös siellä niiden keskuudessa keskustella, siitä, miten me kohtelemme erilaisia ihmisiä, erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Sitä emme pääse pakoon, että me tarvitsemme tänne maahanmuuttajia: me tarvitsemme tänne myös osaajia eri aloille ja me tarvitsemme heitä myös suorittavaan työhön [Puhemies koputtaa] — eikä pidä halveerata myöskään niitä ihmisiä, jotka tulevat tekemään tänne esimerkiksi hoivatyötä. [Juha Mäenpää: Kuka halveerasi?]

Puhemies Matti Vanhanen

Aika. — Edustaja Ranne.

Arvoisa puhemies! Meillä on valtavasti työttömiä, tahtomattaan osa-aikatyötä tekeviä, osatyökykyisiä sekä kokonaan työvoiman ulkopuolisia työikäisiä suomalaisia ja maahanmuuttajia. Te ohitatte heidät uusilla maahantulijoilla. Hoitajat jättävät ammattinsa huonojen palkkojen ja surkeiden työolojen takia. Käsitys, että kaukomailta tulevat hoitajat sietäisivät sen paremmin — se se vasta rasismia on. Suomen taloudellinen huoltosuhde heikkenee uusilla maahantulijoilla, joiden osaamistaso ja kielitaito ovat surkeita, joista merkittävä osa jää työvoiman ulkopuolelle ja jotka käyttävät tukia ja palveluita enemmän kuin maksavat veroja. Muun muassa VATT ja tutkija Pasi Saukkonen sekä tilastot osoittavat, ettei edes korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien varaan voi laskea. Arvoisa työministeri Haatainen, selittäkää nyt kerrankin, miten matalan osaamisen ja heikon kielitaidon maahantulijat, jotka eivät pärjää palkallaan, pelastavat Suomen julkisen talouden.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin nyt on tärkeää muistaa, että meillä on olemassa saatavuusharkinta, jonka avulla me nimenomaan huolehdimme siitä, että ensisijaisesti katsotaan se, onko meillä omasta takaa osaajia löytymässä näihin tehtäviin, joihin yritykset tarvitsevat työntekijöitä.

Toinen asia on sitten se, että te ikään kuin niputatte kaikki tänne tulevat, [Sebastian Tynkkynen: Ei vaan te! — Sanna Antikainen: Te niputatte!] että ovat surkeita kielitaidoltaan, huonosti toimeentulevia, päätyvät toimeentulotuelle. Eihän se näin ole. Nämä ihmiset ovat ahkeria. Minä olen tavannut monia maahanmuuttajia, jotka ovat opiskelleet kielen, puhuvat ja oppivat suomen kieltä — ei tämä mahdoton kieli ole — ja myös kantavat kortensa kekoon tekemällä palkkatyötä, maksavat veroja, huolehtivat lapsistaan ja huolehtivat vielä vanhuksistaan [Lulu Ranne: Te ette huolehdi! — Juha Mäenpää: Ymmärsittekö kysymyksen?] — hyviä, ahkeria ihmisiä. Ei pidä niputtaa kaikkia samaan lokeroon, niin kuin te teette. [Sebastian Tynkkynen: Me ei nimenomaan niputeta! — Sanna Antikainen: Te niputatte, ettekä vastaa kysymyksiin!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kauma.

Arvoisa puhemies! Suomessa väestö vanhenee, ja viime vuonna syntyi vähiten lapsia 150 vuoteen. On aivan selvää, että yksistään suomalaisilla näitä työpaikkoja, jotka ovat avoinna, ei voida täyttää nyt eikä tulevaisuudessa.

Sain parisen viikkoa sitten puhelinsoiton eräältä intialaistaustaiselta ravintolayrittäjältä, joka on yrittänyt saada työntekijöitä omaan yritykseensä, mutta siihen ei ole ollut hakijoita, ja nyt hän hakee heitä omasta kotimaastaan Intiasta. Hän on saamassa näitä työntekijöitä, ja ongelmana ovat nyt sitten oleskeluluvat. Viime vuonna maaliskuussa haettua oleskelulupaa ei ole vieläkään käsitelty. Hänelle on luvattu aikaa jo viime vuoden puolella, ja nyt sitä on siirretty taas kevääseen.

Arvoisa puhemies! Ongelma on se, että vaikka tänne olisi tulijoita näihin avoimiin tarvittaviin työpaikkoihin, niin lupia ei saa. Mitä, hallitus, te aiotte tehdä, jotta nämä lupaprosessit saadaan toimimaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Yksittäisiin lupahakemuksiin en voi tietenkään ministerinä vastata. Siellä ovat ihan normaalit viranomaisprosessit. Mutta me olemme näiden lupien käsittelyä merkittävästi nopeuttaneet, ja se on ollut yksi hallituksen prioriteetti, että emme aseta esteitä ja että kun yritys tarvitsee ja rekrytoi ulkomailta, niin sen prosessin pitää olla sujuva. Me olemme digitalisoineet niitä prosesseja. Me olemme muuttaneet käytäntöjä niin, että moneen kertaan ei tarkisteta turhaan asioita, niin että se on sujuvaa. Startupeille ja erityisosaajille on jo alle kahden viikon lupaprosessi käytössä, ja tavoite on saada kaikille kuukauteen pienennettyä tämä lupaprosessi. Ja siinä ollaan tultu paljon, paljon aiemman hallituksen aikaisia lupaprosessiaikoja alemmalle tasolle. Tavoitteessa on päästävissä tähän kuukauteen, kun saadaan nyt esimerkiksi tämä ulkomaalaislaki ja sertifiointi ja nämä digitalisointiprosessit läpi. Tämän kaiken sujuvoittamisen lisäksi [Puhemies koputtaa] me tarvitsemme myös entistä tehokkaampaa valvontaa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Halla-aho.

Arvoisa puhemies! Saatavuusharkinta, jonka tosiasiallista romuttamista kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta tuntuvat vaativan, ei estä osaajien maahantuloa. Sillä pyritään suojelemaan suomalaista työntekijää, suomalaisia työmarkkinoita ja suomalaista veronmaksajaa. Ongelma on se, että jos henkilö ei tule toimeen palkallaan, sitä pitää täydentää sosiaaliturvalla. Osa yritysten palkkakustannuksista sälytetään siis veronmaksajan maksettavaksi. Tietysti jotkut haluavat halpoja työntekijöitä, jotka eivät tunne oikeuksiaan, mutta meidän tehtävämme kai on puolustaa Suomen ja suomalaisten kokonaisetua ja julkista taloutta.

Tämä ei ole pelottelua, arvoisa puhemies. Ruotsi vapautti reilu vuosikymmen sitten halpatyövoiman maahantulon. Tämä johti katastrofiin, ja tänä päivänä kaikki puolueet Ruotsissa pitävät silloista ratkaisua virheenä. Muun muassa työpaikkojen myymisestä lähtömaissa ja lumetyöpaikoista on tullut normaalikäytäntö. Onko todella välttämätöntä, että toistamme kaikki Ruotsin virheet sen sijaan, että yrittäisimme oppia niistä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Meillä on oleskeluluvissa nimenomaan tämä toimeentulovaatimus, jonka tarkoituksena on varmistaa se, että ihminen pärjää täällä tuloillaan.

Mitä tulee sitten siihen, että ihmiset tarvitsevat myös sosiaaliturvaa, niin kyllä, täällä kaikki me, jotka täällä Suomessa työskentelemme, saamme lapsille lapsilisää, pienituloiset saavat asumistukea, ja niin edespäin, mutta samalla me myös maksamme veroja. Kun teemme työtä, niin me maksamme myös veroja [Perussuomalaisten ryhmästä: Ikiliikkuja!] — niin maksavat myös tänne tulevat maahanmuuttajataustaiset työntekijät eli ovat osa yhteiskuntaa.

Väititte puolueiden kannoista saatavuusharkintaan. En voi puuttua muiden puolueiden kannanottoihin, mutta me sosiaalidemokraatit olemme pitäneet kiinni saatavuusharkinnasta, se on hallitusohjelmassa, ja tämä hallitus on pitänyt siitä kiinni. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ette ole!]

Puhemies Matti Vanhanen

Viimeinen kysymys tästä aiheesta alkuperäiselle kysyjälle. — Edustaja Rantanen, mikäli haluatte.

Arvoisa puhemies! Ensin vastaan tässä kokoomuksen edustaja Mykkäselle, joka totesi, että hallintovaliokunta sai tänään mietintönsä valmiiksi. Niin sai, mutta kokoomus ei ehkä huomannut, että tässä kyseisessä laissa on paljon muutakin kuin työnantajien sertifiointi. Muun muassa supoa ei ollut kuultu tässä laisinkaan. Siinä on siis useita eri asioita, muitakin kuin tämä työnantajien sertifiointi, [Ben Zyskowicz: Kyllä me huomasimme!] ja teitäpä eivät kiinnostaneet ne ongelmat, joita tähän koko lakiesitykseen liittyy. Tätä sertifiointia muuten vastustivat SAK ja muun muassa Rakennusliitto, joka toteaa omassa lausunnossansa, että itse asiassa heillä ei ole enää mitään käryä, miten tämä saatavuusharkinta toimii, koska se on täysin politisoitunut ja se on täysin poistettu käytöstä — kuten työministeri Haatainen hyvin tietää.

Mutta sitten kun täällä on tullut esiin, että Suomi tarvitsee väkeä kovasti muualta, [Eduskunnasta: Kyllä!] niin haluan nyt muistuttaa, että vuoden 21 lopussa Suomessa oli jo yli 450 000 vieraskielistä. Kuinka paljon tämä hallitus nyt tarvitsee ulkomailta tulijoita? [Keskustan ryhmästä: Ei hallitus vaan yritykset!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Hallitus lähtee siitä liikkeelle, että meillä työmarkkinat toimivat ja työnantajilla on palveluksessaan työvoimaa, jota he tarvitsevat. Kyllä minä olen tähän saakka ymmärtänyt, kun tuolla kenttää olen kiertänyt, että yritykset myös haluavat rekrytoida kotimaasta kaikilla mahdollisilla keinoilla. Siinähän meidän työvoimaviranomaiset auttavat, työvoimapalveluilla autetaan yrityksiä löytämään työntekijöitä. Ja siinä tilanteessa, kun ikäluokat yksinkertaisesti pienenevät — syntyvyys on laskenut niin paljon, että meidän ikäluokat pienenevät — ja eläköityminen vaan kiihtyy ja vauhdittuu, [Sebastian Tynkkynen: Teiltä kysyttiin lukua!] tämä hallitus on tehnyt töitä sen eteen, että me työvoimapalveluita vahvistamalla, löytämällä niitä ihmisryhmiä, jotka eivät nyt löydä työmarkkinoille, helpottamalla sitä tietä palaamaan takaisin töihin, satsaamalla koulutukseen olemme huolehtineet siitä, että työvoimaa olisi mahdollisimman paljon omasta takaa tarjolla. Mutta emme voi muuttua uusiksi ikäluokiksi, [Sebastian Tynkkynen: Vastatkaa kysymykseen!] siinä ne keinot ovat edessä tulevalla hallituksella, ja hallitus on linjannut, että me tarvitsemme myös ulkomaista työvoimaa. [Sebastian Tynkkynen: Niin paljonko? — Sanna Antikainen: Paljonko? Se oli kysymys, johon ette vastannut!]

Arvoisa puhemies! Suomalaislasten oppimistulosten lasku on jatkunut tasaisesti jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Kokoomus haluaa, että jokainen lapsi ja nuori saa peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot sekä oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toiselle asteelle ja yhä useammalla vielä korkea-asteelle. Julkaisimme eilen kokoomuksen koulutuspoliittisen ohjelman, jossa ehdotamme, että opettajille annetaan enemmän aikaa perustaitojen opettamiseen ja oppimisen tukea parannetaan. Rahoitusta tulisi suunnata sinne, missä sille on erityinen tarve. Hankerahoituksesta tulisi siirtyä kohti pysyvää ja riittävää perusrahoitusta.

Ministeri Andersson, olisiko nyt oikea aika antaa opettajille työrauha? Olisiko aika panostaa perusasioihin ja pysyvään rahoitukseen hankerahoituksen sijaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Olen edustajan kanssa aivan samaa mieltä siitä, että riittävän kokoinen ja riittävän vakaa perusrahoitus on äärimmäisen tärkeää, kun me puhumme varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Ja kun tarkastellaan perusrahoituksen kehitystä tämän hallituskauden aikana, niin lähes 300 miljoonaa on varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen perusrahoitus vahvistunut tämän hallituskauden aikana.

Eli sen lisäksi, että ollaan annettu historiallisen paljon tätä tasa-arvorahoitusta hankerahoituksena, olemme myöskin vahvistaneet perusrahoitusta, ja olen hyvin iloinen, jos tästä on yhteisymmärrys puolueiden kesken. Tämän perusrahoituksen osalta ovat hyvin keskeisessä roolissa esimerkiksi valtionosuuksien indeksit. Eli niinä vaalikausina, kun on toteutettu esimerkiksi indeksijäädytyksiä, se on suoraan myöskin heikentänyt meidän koulutuksen perusrahoitusta ja sen ennakoitavuutta.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja ilmoittautumaan painamalla V-painiketta. — Edustaja Multala.

Arvoisa puhemies! Kokoomus haluaa, että opettajilla on paitsi työrauha myös riittävät työkalut opettamisen tueksi. Peruskoulun päättää vuosittain noin 6 000 nuorta ilman riittäviä luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja. Siksi ehdotamme osaamistakuuta, jonka avulla varmistetaan jokaiselle lapselle ja nuorelle riittävät perustaidot sekä riittävä koulunkäynnin tuki. Kokoomus on sitoutunut siihen, että oppimisen tukea on tarjolla oppilaan tarvetta vastaavasti. Myös pienryhmäopetuksen on oltava tarvittaessa mahdollista. Oppivelvollisuusuudistuksen myötä toiselle asteelle siirtyy nyt nuoria ilman riittäviä opiskelutaitoja. Tuen tarve ei häviä toiselle asteelle siirryttäessä.

Ministeri Andersson, teillä on nyt ollut neljä vuotta aikaa vahvistaa myös oppimisen tukea. Miksi hallitus ei ole priorisoinut tätä uudistusta?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitushan on aloittanut työn tämän oppimisen tuen kokonaisuudistamiseksi. Tällä hallituskaudella on esimerkiksi luotu oppimisen tuen rakenne varhaiskasvatukseen ja myöskin osoitettu siihen pysyvä lisärahoitus — asia, jota eduskunta on edellyttänyt ja joka edelliseltä hallitukselta jäi tekemättä, kun varhaiskasvatuslakia uudistettiin. Sitä myöskin monet tutkijat ovat peräänkuuluttaneet siksi, että on äärimmäisen tärkeätä, että oppimisen vaikeudet myöskin havaitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eli niihin ongelmiin pystytään puuttumaan jo varhaiskasvatuksessa.

Sen lisäksi ollaan tehty erittäin kattava asiantuntijatyö siinä, miten oppimisen tuen lainsäädäntö perusopetuksessa pitäisi uudistaa. Se on nyt valmis. Siinä on muistaakseni noin 60 konkreettista ehdotusta. Ja itse olen sanonut, että pidän äärimmäisen tärkeänä, että seuraava hallitus myöskin on valmis osoittamaan riittävästi resursseja näiden lakimuutosten toteuttamiseksi. Eli seuraavan askelen oppimisen tuen kokonaisuudistuksen osalta pitää olla riittävän rahoituksen [Puhemies koputtaa] osoitus tähän perusopetuksen oppimisen tuen vahvistamiseen. [Suna Kymäläinen: Eihän kokoomus taas leikkaa sieltä?]

Puhemies Matti Vanhanen

Kiitos. — Edustaja Risikko.

Arvoisa puhemies! Minulle tuli sellainen tieto, että opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan lakia, jossa ammatillisen koulutuksen puolelta siirrettäisiin rahoitusta korkeakoulutukselle. Kysynkin: kumman ministerin puolella tämä valmistelu on?

No, sitten toinen kysymys liittyy tähän rahoitukseen kaiken kaikkiaan. Kun meillähän on aika paljon tällainen tutkintoperusteinen rahoitus, niin voisiko ajatella, että ruvettaisiin jo selvittelemään seuraavaa hallituskautta varten tällaista osaamisperusteisuutta? Eli tutkinnon osia rahoitettaisiin, koska esimerkiksi jatkuva oppiminen, työikäisten oppiminen, edellyttää sitä, että niitä tutkinnon osia saisi suorittaa, eikä koko tutkintoa tarvita. Mehän ollaan Suomessa aika tutkintouskovaisia, mutta nyt meidän pitäisi siirtyä enemmän tähän osaamisperusteisuuteen. Mutta se vaatii kannustusta, ja se vaatii myös rahoitusta, ja kouluilla ja oppilaitoksilla sitä ei tällä hetkellä ole.

Näihin kahteen mukavaan kysymykseen jos saisi vastauksen.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Aloitan korjaamalla väärinkäsityksen. Tällaista lainsäädäntövalmistelua ei ole käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriössä, eli tämä oli väärä tieto, ja on hyvä, että se saadaan korjattua heti.

Mitä tulee ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamiseen, niin juuri tämä tutkinnon osien painottaminen on tarve, mikä on tiedostettu ja mitä elinkeinoelämä myöskin on toivonut tämän jatkuvan oppimisen osalta. Eli aikuisopiskelijoiden osalta haluttaisiin, että myöskin tutkinnon osista palkittaisiin, jotta me voisimme kannustaa aikuisia suorittamaan näitä lyhyempiä osaamiskokonaisuuksia. Sen sijaan nuorten osalta tämä ei ole fiksua, vaan nuorten kohdalla meidän pitäisi palkita kokonaisten tutkintojen suorittamisesta.

Yritimme viedä tätä lainsäädäntömuutosta eteenpäin jo tällä kaudella, jolloin olisi aloitettu erottelemalla nuoret ja aikuiset toisistaan tässä rahoitusjärjestelmässä, mutta valitettavasti en ministerinä saanut kaikkien hallituspuolueiden hyväksyntää tälle lakiesitykselle, joten tältä osin emme pystyneet tätä elinkeinoelämänkin toivomaa työtä käynnistämään. [Ben Zyskowicz: Menikö rahat sähkötukena vuorineuvoksille?]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kiuru.

Arvoisa herra puhemies! Inkluusio on puhuttanut koulualaa jo pitkään. Ajatus on tietysti kaunis, että kaikki oppilaat pääsevät mukaan opetukseen ja opetuksessa sitten huomioidaan kaikki ne tarpeet, mitä jokaisella oppilaalla oppimisen osalta on. Inkluusio edellyttää tietysti melkoisesti voimavaroja, koska yksi opettaja ei voi kovin heterogeenistä ryhmää tehokkaasti opettaa: oppilailla on erilaisia tarpeita, ja opettajan aika ei kerta kaikkiaan riitä. Kysyn: onko teidän näkemyksenne inkluusiosta se, että sitä voidaan jatkaa, mikäli saadaan lisää resursseja, vai onko inkluusio mallina sellainen, että siitä pitäisi vaihtaa johonkin toiseen, [Veronika Honkasalo: Se on lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen!] perinteisempään oppimismalliin? Opettajien yleisin palaute työstään on, että antakaa meidän tehdä opetustyötä, antakaa meidän keskittyä siihen työhön, mihin olemme saaneet koulutuksen, mikä on tärkeätä.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Inkluusiohan on periaate, johon Suomi on sitoutunut myöskin kansainvälisissä sopimuksissa ja joka on esimerkiksi vammaisjärjestöille erittäin tärkeä periaate. Se perusajatus siinä on se, että myöskin tukea tarvitsevat lapset olisivat oikeutettuja saamaan heille sopivaa tukea oppimiseen omassa lähikoulussaan. Sen keskeisimmän ajatuksen siinä pitäisi olla oppijalähtöisyys, eli ymmärretään se, että oppilailla on erilaisia tarpeita, ja silloin myöskin tuen toteutuksen mallien pitää olla erityyppisiä.

Tällä hetkellä ongelma suomalaisissa kouluissa ei ole inkluusioperiaate itsessään vaan resurssien puute, joka on tarkoittanut sitä, että tätä oppijalähtöisyyttä ei pystytä toteuttamaan. [Timo Heinonen: Kuka on vastuussa niistä resursseista? — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Edellinen hallitus!] Eli ei ole riittävästi resursseja esimerkiksi pienryhmäopetukseen, yleisopetuksen ryhmät ovat liian suuret. [Sanna Antikainen: Miksi ette ole tehneet?] Opettajat itse kaipaavat lisää resursseja oppimisen tukeen. He eivät sano, että meidän pitäisi luopua inkluusiosta, vaan he haluavat nimenomaan riittävästi resursseja, [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi ette anna niitä resursseja?] jotta me voidaan turvata riittävästi pienryhmäopetusta, riittävän pieniä yleisopetuksen ryhmiä. [Oikealta: Teidänhän piti hoitaa tämä asia, jätitte hoitamatta! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kaikkihan meidän teidän jäljiltä pitää hoitaa!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Puisto.

Arvoisa puhemies! Perusopetuksessa oppimistulokset ovat laskeneet jo pitkään. Me perussuomalaiset olemme ottaneet esiin huolia, mitkä liittyvät liian pitkälle vietyyn ilmiöpohjaiseen oppimiseen, tähän hankehumppaan, ja vaatineet työrauhaa, opettajan auktoriteettia, myös sitä, että kännykät kiellettäisiin tunneilla.

Perusopetus ei kuitenkaan ole ainoa ongelma. Ammatillisessa koulutuksessa on samoja ongelmia ja itse asiassa myös korkeakoulutuksessa. Nyt on ollut paljon tuloksia siitä, miten nuorten korkeakoulutuksen taso on alle Pohjoismaiden ja jopa alle OECD:n keskiarvon. Lukutaito mainittiin mutta myös luonnontieteellisen ja matemaattisen osaamisen laskeminen. Tästä kysyisin: tiedättekö te, kuinka suuri vaikutus tällä luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden laskulla tulevaisuudessa voi olla, koska se on kuitenkin hyvin kriittistä, jos ajatellaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja sitä, minkälainen teknologinen kilpailukyky ja tuottavuus meillä on? Vaikka me lisätään tuotekehitys-, innovaatiorahoitusta, niin jos se osaamisen taso samaan aikaan painuu, niin se ei ole kovin hyvä.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Suomessa on tehty todella paljon työtä näiden niin sanottujen luma-aineiden — luonnontieteen ja matemaattisten aineiden — opetuksen kehittämiseksi, ja se on äärimmäisen tärkeätä, koska totta kai koko ketjun pitää olla kunnossa, jotta sitten saadaan myöskin riittävästi osaavia ja kiinnostuneita opiskelijoita sinne korkeakoulutukseen ja siitä eteenpäin.

Mitä tulee peruskouluun ja niihin varhaisempiin vaiheisiin, niin kyllä pärjääminen näissä eri aineissa on aika vahvasti kytköksissä kuitenkin toisiinsa. Esimerkiksi lukeminen korreloi vahvasti oppilaiden pärjäämisen kanssa oikeastaan kaikissa eri aineissa kouluissa, ja siksi lukutaidon edistäminen on niin tärkeätä jo aina sieltä varhaiskasvatuksesta lähtien mutta myöskin perheissä.

Toinen seikka, joka näkyy näistä tuloksista Suomessa, on se, että meillä heikosti pärjäävien oppilaiden osuus on kasvanut. Meillä on siis edelleen yhtä paljon yhtä hyvin pärjääviä oppilaita kuin ennen, mutta heikosti pärjäävien oppilaiden osuus kasvaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mistähän se johtuu?] Ja se myöskin tarkoittaa sitä, että on tärkeätä, että me keskustellaan oppimisen tuesta, varhaiskasvatuksesta, näistä varhaisista vuosista, ja siitä, miten me voimme siellä luoda vahvaa perustaa kaikille opiskelijoille [Puhemies koputtaa] ja oppijoille. [Perussuomalaisten ryhmästä: Onko vastauksia?]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Heinonen.

Arvoisa herra puhemies! Kaikkeen ei tarvita lisää rahaa. Eräs entinen opettajakollegani laittoi viestiä, että vähemmän digiä, josta lapset saavat päivittäin yliannostuksen ilman kouluakin. Lasten digitaidot kehittyvät syntymästä alkaen ilman kouluakin. Kännykkäkiellon puolestapuhujia löytyy Suomesta kouluista yhä enemmän. Lapsen tai nuoren itsesäätelytaidot eivät ole vielä kehittyneet riittävästi tällaisen addiktoivan laitteen kanssa. Osalla oppilaista puhelimen tuijottaminen on itse asiassa yleisin syy pinnaamiseen, koulusta lintsaamiseen. Opettajat ovat tästä huolissaan, mutta keinot ovat vajavaiset. Vain täydellä yhteisymmärryksellä kaikkien lasten vanhempien kanssa voidaan kännykkäkielto kouluun ottaa.

Monessa maassa kännykkäkieltoja on kokeiltu, ja kysyisin teiltä, arvoisa opetusministeri: olisitteko te valmis antamaan tämän työvälineen koulujen arkipäivän helpottamiseen eli lainsäädännöllä mahdollisuuden tehdä kouluista kännykkävapaita, sillä lapset kaipaavat enempi opetusta, vähän sitä perinteisempää? [Arto Satonen: Hyvä, Timo! — Kimmo Kiljunen: Hyvä, Timo, se oli hyvä kysymys!]

Puhemies Matti Vanhanen

Matkapuhelinten käytöstä tulee katsojilta aina palautetta myös näiden kyselytuntien jälkeen. [Naurua] Edustajat käyttävät niitä paljon. — Ministeri Andersson.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Itse olen siinä käsityksessä, että koulut siis jo tällä hetkellä voivat määrätä koulun omissa järjestyssäännöissä siitä, miten oppitunneilla tehdään kännyköiden suhteen. Siis kännykät saa kyllä tuoda kouluihin, mutta oppitunneilla, jos ne häiritsevät opetusta, on mahdollista myöskin koulujen järjestyssäännöissä ikään kuin sopia siitä, että silloin niitä ei saa käyttää oppitunneilla, ja minusta tämä on tärkeä ja itsestäänselvä periaate. Jos kännykkä häiritsee oppimista ja opetusta, niin silloin niitä pitää ottaa tunneilla pois. [Kimmo Kiljunen: Ja se häiritsee!]

Siihen, kuinka helppoa olisi lainsäädännöllä kieltää kännyköiden tuonti kouluun ylipäätään, eli että oppilaat eivät saisi tuoda omia laitteitaan mukanaan, kun menevät kouluun, en ministerinä osaa ottaa kantaa, mutta oletan, että se ei olisi kovin helppo lainsäädäntöprosessi. Eli joka tapauksessa pidän tärkeänä tätä, että koulun omissa järjestyssäännöissä tehdään ikään kuin nykytoimivaltuuksien puitteissa selvät pelisäännöt siitä, miten toimitaan.

Haluan kuitenkin tehdä selväksi sen, että niissä yhteydenotoissa, mitä minä olen saanut opettajilta, kyllä tämä resurssipula on noussut huomattavan paljon voimakkaammin esille kuin tämä kännykkäasia. [Timo Heinonen: Eli ei kannata tehdä mitään? Kannattaisi jotain tehdä edes!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mäenpää.

Arvoisa puhemies! Yrittäjät odottavat toisen asteen opiskelijoilta koulutuksen päätyttyä, että he osaavat kellon- ja työajat. Suomessa viikko-opetustunnit ovat vajonneet koko ajan alemmas. Eilen illalla keskustelin erään opettajan kanssa, joka kertoi, että heillä on ollut syksyn ajan kolmena päivänä viikossa neljä tuntia opetusta. Ehkä tähän on korona-ajan etäjuttuja tullut, mutta oppilaat eivät kuulemma näitä etäjuttuja tee.

Te korotitte myös oppivelvollisuuden ikää [Oikealta: Virhe!] — se on tietyllä tapaa virhe — mutta koska haluatte myös ehdotuksia ja esityksiä, niin eikö ole näin, että tämä kolmevuotinen ammattikoulu, jossa käydään siis vajaita viikkoja, tyhjiä tunteja, tyhjiä päiviä, voitaisiin lyhentää kahteen vuoteen? Opettajat tekisivät silloin täysiä tunteja, ja silloin nuoret oppisivat kellonajat ja työajat. [Eduskunnasta: Ja vähän muutakin!]

Puhemies Matti Vanhanen

Aika. — Ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Itse en kannata ammatillisen koulutuksen lyhentämistä kahteen vuoteen, vaan kannatan sitä, että me pidämme huolta siitä, että sen kolmen vuoden aikana opetusta olisi riittävästi ja se olisi laadukasta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Millä rahalla? — Ben Zyskowicz: Oletteko pitänyt huolta?] Sen eteen tämän hallituskauden aikana on tehty useita toimia. Tämä hallitushan on vahvistanut ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa merkittävästi edellisen kauden säästöpäätösten jälkeen. Ensin kohdennettiin suoraan rahoitusta opettajien ja ohjaajien määrän lisäämiseen, ja sen jälkeen nyt tämän vuoden puolelle on tullut tämä 50 miljoonan merkittävä perusrahoituksen tasonnosto, jolla on vakinaistettu — siis tehty mahdolliseksi ammatillisen koulutuksen järjestäjille pitää nämä työsuhteet ja vakinaistaa — ne ammattilaiset, mitä sinne on palkattu.

Tällä hallituskaudella on säädetty asetuksella vähimmäistuntimäärästä, mitä ammatillisessa koulutuksessa pitää lähtökohtaisesti antaa per osaamispiste, jos opiskelija on vailla aikaisempaa koulutustaustaa ja osaamista. Tämä on aika järeä työkalu, sellaisia meillä on kyllä käytössä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa, ja se on otettu käyttöön juuri siksi, että kun rahaa on annettu ja on sanottu, että sitä lähiopetusta pitää olla riittävästi, [Juha Mäenpää: Paljonko?] niin nyt on koulutuksen järjestäjienkin vastuu huolehtia siitä, [Puhemies: Aika!] että tämä toteutuu.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Sarkomaa.

Arvoisa herra puhemies! Laadukas varhaiskasvatus on parasta tasa-arvoa, syrjäytymisen ehkäisyä ja hyvän tulevaisuuden rakentamista ihan jokaiselle lapselle. Saamme jatkuvasti hyvää tutkimustietoa tästä, [Vasemmalta: Miksi leikkasitte siitä?] mutta hallituksen suhtautuminen varhaiskasvatukseen on ollut osin epämääräistä. Emme ole voineet olla ihan varmoja, mitä mieltä olette varhaiskasvatuslaista. [Vasemmalta: Ohhoh!] Te leikkasitte kokoomuksen aloittamat varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvorahat nollaan euroon. Te ette ole vastanneet kunnolla siihen mittavaan varhaiskasvatusopettajien pulaan, joka on aiheuttanut esimerkiksi Helsingissä sen, että olemme jopa joutuneet sulkemaan päiväkoteja.

Ministeri Honkonen, te saitte aikamoisen läksytyksen eduskunnalta budjettimietinnössä. Siinä alleviivattiin, että varhaiskasvatuksen opettajien määrästä olisi pitänyt huolehtia, ja siinä edellytettiin, kun te lopulta toitte täydennyksenä lisärahaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen, että ne opettajat pitää suunnata sinne, missä on suurin pula, eli pääkaupunkiseudulle. Kysynkin nyt: Aiotteko te noudattaa eduskunnan tahtoa? Kuuletteko te sen hädän, joka on erityisesti pääkaupunkiseudulla? [Puhemies koputtaa] Ja kysyn vielä: miten te varmistatte, että päiväkodeissa on riittävästi varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja ja lastenhoitajia? [Veronika Honkasalo: Kokoomus poisti päivähoito-oikeuden!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Honkonen.

Arvoisa herra puhemies! Olen täysin samaa mieltä edustaja Sarkomaan kanssa siinä, että varhaiskasvatus on todella tärkeä osa lapsen kasvua ja se on todella tärkeä palvelu perheille ja sillä on todella isot mahdollisuudet myöskin sitten vaikuttaa esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn ja moniin muihin yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin ongelmiin, joita sitten lapsuudessa tiettyjen asioiden ollessa huonolla tolalla voidaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, ammattilaisten toteuttamaan varhaiskasvatukseen, pohjautuen korjata ja ehkäistä.

Nythän on lisätty merkittävästi viime vuosina varhaiskasvatuksen opettajien koulutusta, ja meidän on hyvä myös muistaa se, että suomalaisissa yliopistoissa, joissa varhaiskasvatuksen opettajia koulutetaan, määrättömästi ei voida ylösskaalata näiden opettajien koulutusta ilman, että se koulutuksen laatu kärsii. No nyt, kuten tässä edustaja toi esille, tulen vielä tekemään päätökset 150 lisäaloituspaikasta varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen. Ja kyllä, itse katson niin, että ne on lisättävä sinne, missä on suurin pula opettajista, eli pääkaupunkiseudulle. [Eduskunnasta: Hyvä, erittäin hyvä!]

Puhemies Matti Vanhanen

Tähän aiheeseen viimeinen kysymys, mikäli alkuperäinen kysyjä, edustaja Multala, haluaa. — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Toivottavasti ministeri ehtii tehdä nopeasti näitä päätöksiä. Tiedän, että Helsingin yliopistossa odotetaan jo sitä, että päästään kouluttamaan lisää ammattilaisia.

Jatkan vielä varhaiskasvatuksen tilanteesta. Meillä on pulaa kaikista ammattiryhmistä tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla, ja se johtuu paljon siitä, että meillä monet ammattilaiset tekevät nyt eri työtä kuin mihin heidät on koulutettu. Pulaa on erityisesti opettajista, ja silloin käytetään vähän sekaisin näitä eri ammattilaisia — mikä on toki hyvä, mutta meillä on tavoitteena se varhaiskasvatuslain asettama tavoite vuoteen 2030 mennessä. Sen takia kysynkin vielä: Onko ministeri harkinnut, voisiko samanaikaisesti kasvattaa myös muuntokoulutuksen määrää esimerkiksi Helsingin yliopistossa, jossa jo tällä hetkellä työn ohessa koulutetaan niitä sitoutuneita ammattilaisia, joita meillä tällä hetkellä työskentelee varhaiskasvatuksessa esimerkiksi hoitajina, opettajan tehtäviin. Olisiko tämä mahdollista toteuttaa vielä tällä vaalikaudella?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Honkonen.

Arvoisa puhemies! Todellakin tätä muuntokoulutusta on toteuttanut Helsingin yliopisto niin kuin muutkin yliopistot, ja tässä on hyvä todellakin huomata, että päiväkodeissa työskentelee siis varhaiskasvatuksen opettajien lisäksi myös sosionomeja ja sitten lastenhoitajia, niin kuin tässä hyvin tuli esille. Tätä muuntokoulutusta on menestyksellä toteutettu, ja siihen on rahoitusta käytetty.

Mielestäni nyt tulevaisuudessa, kun tämä henkilöstömitoitus tulee voimaan, tulisi keskittyä siihen, että löydettäisiin ja rakennettaisiin myöskin sosionomeille — joilta tulevaisuudessa se varhaiskasvatuksen opettajan pätevyys sitten lähtee — nopeampi koulutuspolku varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyteen kuin mikä tähän tällä hetkellä on ollut käytettävissä. Mielestäni se on sellainen asia, joka pitää tulevalla vaalikaudella pystyä rakentamaan, jotta pystytään selviytymään tästä vielä nykyistäkin paremmin.

Mutta on aivan selvää, että varhaiskasvatuksessa, niin kuin tässä kollegaministeri Andersson totesi, tarvitaan jatkossakin paljon ammattilaisia [Puhemies koputtaa] ja kaikkia henkilöstöryhmiä.

Arvoisa puhemies! KD esitti jo puolitoista vuotta sitten vaihtoehtobudjetissaan 500 miljoonan euron lisärahoitusta hoitajapulaan ja hoitojonojen purkamiseen. Hallitus on nyt vihdoin esittämässä hyvinvointialueille juuri 500 miljoonan euron lisärahoitusta, josta kuitenkin vain 350 miljoonaa euroa olisi toiminnan kehittämiseen ja 150 miljoonaa euroa olisi kertaerän aikaistamista. On sinänsä hyvä, että hallitus on tullut KD:n linjalle, mutta tämä kertaerän aikaistaminen kuulostaa kyllä enemmän tekniseltä bluffilta.

Under den här regeringsperioden har ni också slopat FPA-ersättningarna gällande privat vård, vilket lett till en ökad belastning inom den offentliga vården och förlängda vårdköer.

Arvoisa hallitus, nyt olisi tarvittu järjen ääntä. Kysynkin: Oletteko te valmiita perumaan Kela-korvausten poiston hoitojonotilanteen helpottamiseksi? Ja miten hallitus aikoo kohdistaa mahdollisen hyvinvointialueiden lisärahoituksen: erilaisiin kehittämishankkeisiin vai hoitojonojen purkamiseen? [Sari Sarkomaa: Vai palkkajohtajien palkkoihin?]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kela-korvauksen poisto ei kuulu minulle, mutta yleisenä huomiona totean, että kannattaa perehtyä tilastoihin ja katsoa, mikä tuon asian vaikutus on. [Sari Sarkomaa: Se on karmaiseva!]

Isossa kuvassa olen iloinen, että kristillisdemokraatit ovat esittäneet tätä jo aikaisemmin, ja kiinnitin huomiota siihen, että olette olleet tilannekuvaltanne kovin samanlaisella kartalla [Antti Lindtman: Johtava oppositiopuolue!] kuin myöskin se porukka, joka tämän päätöksen on tehnyt. Tällä viikolla on tehty isoja asioita nimenomaan siksi, että haluamme ulottaa 500 miljoonaa enemmän rahaa hyvinvointialueille käytettäväksi tänä vuonna, ja kyllä tämä ihan oikeaa rahaa on. [Ben Zyskowicz: Siksi, että vaalit on kahden kuukauden päästä!]

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Östman. [Mikrofoni on kiinni]

Anteeksi, arvoisa puhemies, minä innostuin niin tuosta ministerin vastauspuheesta, siitä, että hän huomasi, että kristillisdemokraatit ovat vahvalla perustalla.

Terveydenhuollon kokonaiskriisin ohella vanhustenhoidossa tilanne on ollut huono jo pitkään. Vanhuspalvelut kärsivät koko sote-alan tavoin rekrytointipulasta, mikä ilmenee niin kotihoidossa kuin laitoksissa. Työtä tehdään riittämättömillä henkilöstömäärillä ja suurilla kuormituksilla. Hoitajamitoitus valmisteltiin heikosti, eikä riittäviä resursseja varattu uudistuksen toteuttamiseen. On selvää, että lakiin kirjattu mitoitus ei tuo tilanteeseen mitään apua, mikäli sen toteuttamiseen ei anneta riittäviä resursseja. Hallituksen tarve siirtää mitoituksen täytäntöönpanoa ei ollut yllätys. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miten vanhustenhoidon tilanne laitetaan kuntoon, jotta vanhukset saavat riittävästi hoitoa? [Ben Zyskowicz: Se on muutaman tunnin juttu!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, jos lähdetään tästä kysymyksen alkuosasta, minusta kiitos kuuluu niille, jotka ovat tukemassa sitä, että suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa tuetaan riittävin resurssein. Olen iloinen siitä, että hallitus on tähän johtopäätökseen päätynyt, ja minusta on kiva kehaista eduskunnassa myös niitä, jotka ovat samoilla linjoilla, ja kyllä tämä tulkinta sydämestä tämä tuli.

Sen sijaan voi sanoa, että kiinnitin huomiota toiseen oppositioryhmään, joka arvelisi, että samalta päämomentilta voitaisiin säästää miljardi euroa lämmittelyksi ja muutama muu miljardi siihen kaupan päälle. [Välihuutoja] Minusta sotesta ei voi leikata, tilanne on paha. Ja me olemme nimenomaan halunneet sekä riittävällä rahoituksella että myöskin lainsäädännön tiukalla kädellä ohjeistaa, että vanhustenhuolto on laitettava Suomessa kuntoon. [Petteri Orpo: Sehän oli parin tunnin homma!] Me olemme kaksi vanhuspalveluihin liittyvää kriisiä kymmenessä vuodessa kokeneet, ja minusta on tärkeää, että me myöskin itse sitoudumme siihen, että kun ihmiset ikääntyvät, niin on toive toteutumassa siitä, että myös silloin voi elää hyvää elämää. THL:n tilastot kertovat, että olemme tässä tehtävässä onnistuneet. [Sanna Antikainen: Ette ole! — Sari Sarkomaa: Tänään tuli THL:n tiedote, että hyvinvointi on romahtanut!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kalmari.

Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan ikäihmisistä, on syytä puhua myös omaishoitajista, joita on Suomessa 50 000 — epävirallisia omaishoitajia on vielä paljon enemmän. Omaishoitajat tekevät erittäin arvokasta ja pyyteetöntä työtä. Pelkkä rakkaus ei aina kuitenkaan riitä. Olen huolestunut heidän jaksamisestaan. Kenenkään heistä ei tule uupua taakan alle.

Keskusta haluaa tukea omaishoitajia tarjoamalla kotipalveluja ja parantamalla omais-hoitajien aitoa mahdollisuutta pitää vapaapäiviä. [Sanna Antikainen: Voi, olisipa keskusta hallituksessa!] Haluamme myös korottaa omaishoitajien palkkioita. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksette korota niitä?] Ajattelen, että vaikka vero poistuisi, 440 euroa on pieni raha verrattuna laitospaikkaan.

Hyvinvointialueet ovat aloittaneet vuodenvaihteessa toimintansa, ja omaishoito on siirtynyt niiden vastuulle. Kysynkin ministeri Kiurulta: miten hallitus varmistaa, että omais-hoitajat jaksavat arvokkaassa työssään myös nyt uusien hyvinvointialueiden aloittaessa? [Ben Zyskowicz: Auttaisikohan, jos keskusta olisi hallituksessa?]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Minulle ei kuulu tuo veroasia, se on valtiovarainministeriön alaa, mutta muilta osin totean, että kyllä me hallitusohjelmaneuvotteluissa pohdimme hyvin laajasti omais-hoidon tukea, ja siihen lähdimme hakemaan osana myöskin näitä lainsäädännöllisiä ratkaisuja. Eduskunta on täällä jo vienyt näitten palveluiden toisen vaiheen uudistuksen läpi, ja siitä kiitos teille kaikille. Kyllä meidän täytyy laissa varmistaa, että kun ihminen saa palvelutasopäätöksen siitä, mitä palvelua hän kotiin saa, niin kyllä siitä pitää pitää kiinni, ihan joka minuutista. Tämä ei ole Suomessa valitettavasti ennen tämän lainsäädännön voimaantuloa toteutunut sillä tavalla kuin me olisimme halunneet, joten tässäkin on otettu lainsäädäntö avuksi.

Itse ajattelen, että olette aivan oikeassa siinä, että ensinnäkin tämä omaishoitajien pieni palkka on tarkistettava. On katsottava, miten nämä palkkiot elävät jatkossa ajassa. Se on hallitusohjelmakysymys. Ja minusta on tärkeää, että me tästä työstä annamme asiallisen korvauksen, jotta meillä olisi ihmisiä, jotka lähtevät tähän tehtävään. Se on kyllä koko vanhustenhuollon tulevaisuuden kannalta tärkeää. [Sanna Antikainen: Neljä vuotta oli aikaa!]

Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan Suomi on saavuttanut hallituksen asettaman kunnianhimoisen työllisyystavoitteen vuoden 22 aikana. Neuvoston mielestä saavutus oli parempi kuin mitä pandemian ja muiden kriisien aikana olisi saattanut odottaa. [Ben Zyskowicz: Kiitos edellisen hallituksen!] Tämä on merkille pantavaa ottaen huomioon erityisesti sen kaiken, mitä opposition puolelta on huudeltu tästä asiasta ja pidetty tavoitetta mahdottomana. Tavoitteeseen ei päästy leikkaamalla palveluista ja kurittamalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevia vaan panostamalla kasvun edellytyksiin tukemalla ja kannustamalla sekä ihmisiä että yrityksiä. [Sanna Antikainen: Ja velalla!]

Seuraavalla vaalikaudella tavoitteeksi on otettava vahva talouskasvu ja 80 prosentin työllisyysaste, jotta hyvinvointivaltion jatko voidaan turvata. [Sanna Antikainen: Velka unohtui!] On kuitenkin selvää, että rankat leikkaukset julkiseen talouteen heikentäisivät kasvun pohjaa. Arvoisa valtiovarainministeri Saarikko, minkälaisiin talouskasvua ja investointeja tukeviin toimenpiteisiin valtiovarainministeriössä valmistaudutaan osana julkisen talouden tasapainotusta?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! On selvää, että julkisen talouden ongelmien, jotka ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa, menojen ja tulojen epäsuhdan, ratkaisemiseksi tarvitaan monia eri keinoja. Niistä tietenkin toivottavin vaihtoehto — mutta paljon senkin eteen työtä tarvitaan — on talouden kasvu. Tämän työn tueksi olen asettanut nyt valtiovarainministeriössä aivan näinä päivinä vielä loppuvaalikaudeksi istumaan virkamiesten työryhmän, jonka tehtävänä on pohtia talouskasvun eväitä. [Oikealta: Mikä yllätys!] Kaikki viisaus ei asu ministeriössä, vaan tässä työssä pitää erityisen tarkasti kuunnella elinkeinoelämän edustajia.

On jo nyt selvää, että kaksi keskeistä edellytystä talouskasvun vahvistamiseksi ovat työllisyys ja tuottavuus. Työllisyys ei nouse näihin edustaja Koskisen mainitsemiin — aivan oikein — tavoiteltaviin lukuihin, ellei työmarkkinoilla tehdä rakenteellisia uudistuksia ja elleivät yrittäjät työllistäjinä voi olla varmoja siitä, että jatkossakin toimintaympäristö on vakaa ja ennustettava ja myös verotukseltaan kohtuullinen. [Petteri Orpo: Eli ei enää vasemmistohallitusta!] Tuottavuus on laajempi kokonaisuus, ja sitä tuemme muun muassa tutkimus- ja kehitystoimin. Tämä työ on tulevan hallituksen käytettävissä hallitusneuvotteluissa. [Oikealta: Neljä vuotta oli aikaa!]

Arvoisa puhemies! Kulunut vaalikausi on osoittanut, että kohtaamme yhteiskuntana entistä enemmän ennakoimattomia kriisejä. Korona ja Ukrainan sota ovat vaikuttaneet kriittisesti monien toimeentuloon. Pienituloiset ovat kohdanneet ennennäkemättömiä kriisejä, ja ilmastokriisin vaikutukset kolkuttavat oven takana.

Hallitus ei ole jättänyt ihmisiä yksin. Vihreät olisivat olleet valmiita luomaan Espanjan tavoin nopealla aikataululla perustulon kaltaisen tuen koronakriisistä kärsivien tueksi. Perustulo nostaisi ihmisiä köyhyydestä ja tukisi Suomen kulkua kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa.

Tärkeä askel otettiin tällä viikolla, kun sosiaaliturvakomiteassa on päästy sopuun yhdestä perusturvaetuudesta. Tämä luo hyvän pohjan seuraavalle hallitukselle sosiaaliturvan uudistamiselle. Vihreiden mielestä tuleva uudistus tulee tehdä ihmisten hyvinvointi edellä.

Pienituloisten tukeminen on hallituksessa jaettu arvo. Valtiovarainministeriössä valmistellaan parhaillaan paremmin kohdentuvaa tulo- ja alueperusteista tukijärjestelmää eli energiarahaa.

Arvoisa puhemies! Kysyisinkin ministeri Saarikolta: kuinka pitkällä pienituloisille suunnatun energiarahan valmistelu [Puhemies koputtaa] on valtiovarainministeriössä, ja koska saamme tietää siitä yksityiskohtia?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Olen siitä edustajan kanssa samaa mieltä, että pienituloisten tukeminen ja yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien pärjääminen erityisesti näiden kriisien keskellä on toivottavasti koko yhteiskunnan jakama tärkeä arvo.

Liittyen energian hintaan ja ennen kaikkea sen rooliin kotitalouksien kulutuksessa, myöskin eri puolilla Suomea asuttaessa, on todellakin ollut valtiovarainministeriössä selvitystyö, joka laitettiin liikkeelle tämän energiakriisin käynnistyessä viime vuoden alkupuolella. Tuo vaativa selvitystyö usean eri toimijan yhteistyönä on nyt loppusuoralla, ja saamme sen tulokset helmi—maaliskuun vaihteessa käyttöömme, ja samassa yhteydessä tämäkin on arvioitavissa tulevan hallituksen — sen niin halutessa — käyttöön otettavaksi.

Totean kuitenkin täydennyksenä, että tänään hallitus on antanut lisätalousarvion, ja se pitää sisällään tähän hiukan liittyvän asian. Valtiokonttorihan on toiminut — ja ansiokkaasti muuten onkin toiminut — näiden tukien maksatuksissa, niin koronakriisin yritystukien kuin nyt tulevan maatalouden sähkö- ja lannoitetuen maksatuksessa sekä kuljetusalan tukien maksatuksessa. Tästä ovat tukia hakeneet antaneet erittäin hyvää palautetta — kiitos Valtiokonttorille. [Puhemies koputtaa] Nyt kohdistamme miljoona euroa Valtiokonttorin kehitystyöhön tulevien kriisien varalle, koska nämä eivät välttämättä lopu tähän [Puhemies: Aika!] ja tarvitsemme tehokkaampia keinoja, että tuet saadaan oikeaan paikkaan ja mahdollisimman nopeasti.

Arvoisa herra puhemies! Palvelualojen ammattiliitto PAM on alkuvuoden käynyt neuvotteluja palkoista ja työehdoista. Me vasemmistoliitossa annamme täyden tuen tavoitteille parempien palkkojen puolesta. Entisenä kaupanmyyjänä on pienipalkkaisten ja naisvaltaisten palvelualojen tilanne minulle erittäin tuttu. Nyt tilanne työmarkkinoilla on akuutti, sillä reaalipalkat ovat romahtaneet enemmän kuin yli 60 vuoteen. Työssäkäyvien köyhyys uhkaa siis jälleen lisääntyä täällä Suomessa. Erityisen vaikea tilanne on yksinasuvilla ja yksinhuoltajilla. Työnantajien on nyt tehtävä oma osuutensa hintojen noustessa ja voittojen kasvaessa. Esimerkiksi kiky-sopimuksen sosiaaliturvamaksujen palauttaminen työnantajille hyödyttäisi eduskunnan tietopalvelun mukaan työntekijöitä noin 1,3 miljardia euroa. Kysyisinkin arvoisalta valtiovarainministeriltä: miten erityisesti pienituloisten palkansaajien ostovoimaa voidaan parantaa kansantalouden kannalta kestävästi? [Perussuomalaisten ryhmästä: Veronkevennyksillä!]

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Hintojen nousu on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Se on näkynyt kaikkien suomalaisten arjessa, niin työssäkäyvien kuin eläkeläisten arjessa. Onneksemme voimme nyt havaita, että inflaatio, hintojen nousu, on hiukan hidastumaan päin. Emme kuitenkaan vielä voi nähdä sellaista normaalia kehitystä, mitä esimerkiksi Euroopan keskuspankki arvioi, laskua sinne kahden prosentin tuntumaan. Edelleen inflaatio kiihtyy ja on kovaa, vaikkakin hilliintymään päin onneksi.

Siksi juuri näiden energiakriisistä ja pohjimmiltaan sodasta johtuvien hintojen nousun vuoksi olemme tehneet lukuisia täsmätoimia, joista yksi konkreettinen esimerkki on vaikkapa tänään lisätalousarviossa päätetty sähkötuki kotitalouksille tai ylimääräinen lapsilisämaksatus, joka varmasti auttoi yksinhuoltajia. [Ben Zyskowicz: Kaikki menee vuorineuvoksille!] Mutta mitä tulee ehkä viittaukseenne käynnissä oleviin palkkaneuvotteluihin, niin viisautta on, että täältä niitä ei lähdetä mestaroimaan, mutta oikeuteni on toivoa työrauhaa, palkkamalttia ja sitä, että ratkaisu saataisiin nopeasti kasaan.

Ärade talman! På sistone har diskussionen om Finlands ekonomi gått väldigt het, vilket är helt naturligt i och med stundande riksdagsval. Det är bra att det finns en gemensam syn på att vi behöver stärka vår ekonomi. Regeringen har lyckats höja sysselsättningsgraden och vi i svenska riksdagsgruppen vill att sysselsättningsgraden kommer att höjas till minst 80 procent nästa period. För övrigt kan konstateras att det är en nivå som en del av våra österbottniska kommuner redan uppnår.

Arvoisa puhemies! Tiedämme, että maa vaurastuu, kun vienti on suurempi kuin tuonti. Tällä hetkellä Suomen vaihtotase on alijäämäinen. Ero Ruotsiin on huomattava, sillä vaihtotase on jo pitkään ollut siellä ylijäämäinen. Tämä on merkittävää, koska maamme rakenteet ovat pitkälti samanlaisia. Siksi suomalaisen vientisektorin ja yritysten toimintaedellytyksiä on parannettava. Näin voimme luoda lisää hyvinvointia Suomeen. Kysynkin, arvoisa ministeri Skinnari: millä keinoin voisimme parantaa Suomen vaihtotasetta siten, että pääsisimme Ruotsin tasolle?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Skinnari, olkaa hyvä.

Puhemies, ärade talman! Det är ju jätteviktigt att man jämför Finland och Sverige, men det är ännu viktigare att bygga upp gemensamma lösningar, nordiska lösningar, gällande total säkerhet, grön omställning, digitalisering och så vidare.

Ja kyllä Suomella on hyviäkin uutisia. On totta, että viennin ja tuonnin tasapainossa on tekemistä, mutta nyt aivan viimeisten tietojen mukaan meidän viennissä on tulossa valtava pomppaus eteenpäin. Eli se työ, mitä on tehty, näkyy, ja se näkyy nyt hyvällä tavalla.

Mutta kyllä meidän elinkeinorakenne on edelleen kapeampi kuin Ruotsin ja Tanskankin. Ensi viikolla olen Intiassa muun muassa 20 norjalaisen yrityksen ja Norjan elinkeino-ministerin kanssa, eli tämä pohjoismainen yhteistyö on nyt aitoa, se toimii, ja me teemme yhteisiä ratkaisuja liittyen muun muassa vihreään siirtymään ja viime kädessä huoltovarmuuteen, kokonaisturvallisuuteen, joka on pääministerinkin aihe tänään Tukholmassa.