Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on valiokunnan käsittelemä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Taustalla on se, että hallitus on ehdottamassa, että kansaneläkelain mukaiseen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeeseen olisi oikeus vain Suomessa asuvalla henkilöllä. Tätä kansaneläkelakia ehdotettaisiin muutettavaksi niin, että Suomessa asuvien kansaneläkkeisiin ei enää sovellettaisi Euroopan parlamentin ja neuvoston sosiaali-turvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen 52 artiklan mukaista pro rata ‑eläkkeen laskentaa koskevia säännöksiä. Eli eläkettä ei enää suhteuteta Suomessa täyttyneisiin vakuutuskausiin.
Arvoisa puhemies! Tämä siis tarkoittaisi suomeksi sitä, että ulkomailla asuva kansaneläkkeen saaja, joka saa tätä eläkettä maksuun EU:ssa asuessaan, ei enää tätä eläkettä saisi. Tämä ehdotus perustuu julkisen talouden vakautussuunnitelmaan, joka hallituksella on, ja sillä tavoitellaan 38 miljoonan euron säästöä. Näin lähtökohtana olisi se, että sosiaaliturva-asetuksen mukaista vähimmäisetuutta koskeva viimeaikainen oikeuskäytäntö ja kansaneläkejärjestelmään Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, Eta-sopimuksen, voimaan saattamisen jälkeen tehdyt muutokset olisivat perusteina, ja näitä perusteita käytettäisiin tässä, kun uudelleen arvioidaan kansaneläkkeiden luokittelua suhteessa sosiaaliturva-asetukseen.
No, tämä tarkoittaa siis sitä, että Suomessa on aikaisemmin katsottu, että kansaneläke on sosiaaliturva-asetuksen mukainen eläke-etuus, jonka laskemiseen sovelletaan asetuksen 52 artiklan määräyksiä eläkkeiden laskennasta ja joka asetuksen perusteella pitää voida viedä maasta toiseen. Siis meillä on katsottu, että se, mitä hallitus nyt esittää, ei olisi mahdollista. Siitä on pitkä perinne.
Tämän jälkeen valiokunta on saanut käsiteltäväksi tämän hallituksen esityksen, jossa nimenomaan nyt ehdotetaan, että sosiaaliturva-asetuksen 52 artiklan sijasta 58 artiklan mukaisesti voitaisiin tulkita, että kansaneläke olisikin tässä ajassa vähimmäisetuus, jota voisi jättää maksamatta maasta toiseen. Ja näin ollen tämä vakiintunut tulkinta olisi siis jatkossa se, että kansaneläkettä ei maksettaisi.
Toinen vakiintunut tulkinta tähän liittyen on se, että sosiaaliturva-asetus ei edellytä tänä päivänä sitä, että vähimmäisetuudet maksettaisiin ulkomaille, kuten tämä hallituksen esitys siis ehdottaa. Mutta se ei myöskään edellytä sitä, että sosiaaliturva-asetus tai EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö estäisi sen maksun. Tässä yhteydessä hallitus on päättänyt, että sitä nimenomaan ei maksettaisi.
Arvoisa puhemies! Sitten lähdetään käsittelemään sitä, mihin tämä perustuu. EU-lainsäädännön tulkinta on tässä taustalla siten, että hallitus arvioi, että sosiaaliturva-asetuksessa ei ole tarkkaa määritelmää sen 58 artiklan mukaisesta vähimmäisetuudesta, vaan se määritelmä on tarkentunut ja muodostunut EU-tuomioistuimen oikeus-käytännössä, jota sitten laajasti myöskin hallituksen esityksessä siteerataan. Taustalla siis on keskeisenä perusteluna se, että EU-tuomioistuimessa tehtiin aikanaan ratkaisu C-189/16 Zaniewicz-Dybeck, jossa tuomioistuin katsoi, että Ruotsin sosiaalivakuutuskaaren mukainen takuueläke on sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukainen vähimmäisetuus. EU-tuomioistuimen mukaan kyseinen takuueläke on tarkoituksensa perusteella sosiaaliturva-asetuksen mukainen vähimmäisetuus. Tämä tieto oli tärkeä, koska ennen Ruotsin takuueläkettä koskevaa tuomiota Ruotsin eläkeviranomaisen tulkinta oli, että Ruotsin takuueläke ei ole asetuksen mukainen vähimmäisetuus, ja takuueläkettä maksettiin muissa EU-maissa asuville eläkkeensaajille. Vuoden 23 alusta Ruotsi lakkautti siis tämän äsken kuullun perustelun, tuomioistuinpäätöksen, jälkeen tämän oman tukensa maksun ulkomaille nimenomaan sosiaaliturva-asetusta mukaillen. Ja näin myöskin takuueläkkeen saaminen lakkasi noin 17 000:lta Suomessa asuvalta henkilöltä, jotka olivat siis tämän Ruotsin takuueläkkeen piirissä.
No, tässä hallituksen esityksessä nyt lähdetään siitä, että kansaneläke olisi nykyisin luonteeltaan samanlainen kuin Ruotsin lainsäädännön mukainen takuueläke. Valiokunta siis toteaa selkeyden vuoksi, että takuueläkkeestä annetun lain mukainen takuueläke on jo — siis Suomessa jo takuueläke on — tällainen EU:n sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklassa tarkoitettu vähimmäisetuus. Ja tätä kautta Suomi on ilmoittanut jo aikoinaan Euroopan komissiolle, että takuueläke on sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukainen vähim-mäisetuus.
Perustuslakivaliokunta sitten omassa lausunnossaan totesi, että ei näe säätämis-järjestysongelmaa, mutta he kiinnittävät huomiota siihen, että käsityksensä mukaan ei kuitenkaan ole täysin selvää, salliiko tämä äsken siteeraamani tuomio, C-189/16, kansaneläkelain muuttamista hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla. Selvää ei lausunnon mukaan ole myöskään se, onko ehdotettu sääntely sopusoinnussa EU-oikeuden kanssa. Perustuslakivaliokunta toteaa omassa lausunnossaan, että sosiaali- ja terveys-valiokunnan on syytä varmistua huolellisesti hallituksen esityksessä EU-oikeudesta esitetyn tulkinnan oikeellisuudesta. Ja näin ollen ollaan tilanteessa, että myös valiokunnassa on jouduttu käymään tätä keskustelua siitä, onko tämä mahdollista vai ei.
Arvoisa puhemies! Tämän vaikutuksista totean sen verran, että tämä koskee siis arviolta noin 24 000:ta ulkomailla asuvaa kansaneläkkeen saajaa, joiden etuuden suuruus olisi noin 130 euroa kuukaudessa keskimäärin. Näistä kansaneläkkeen saajista 74 prosenttia eli käytännössä 18 000 ihmistä asui Ruotsissa, ja heidän kansaneläkkeensä jäisi nyt sitten maksamatta 1.2. alkaen. Valtaosa eli 70 prosenttia näistä on naisia. Se kertoo siitä, että kysymys on erittäin pienituloisista eläkeläisistä. Käytännössä tämä muutos tarkoittaisi sitä, että 81 prosentilla eli vajaalla 20 000 henkilöllä se vaikutus olisi alle 200 euroa kuukaudessa ja noin 4 500:lla se vaikutus olisi yli 200 euroa kuukaudessa.
Valiokunta korostaa nyt, että toisessa EU-maassa asuvalla eläkkeensaajalla voi olla myöskin kansaneläkkeen menettämisen jälkeen oikeus asuinmaansa vähimmäisturvaan. Tätä olemme myös selvittäneet — siitä tarkemmin mietinnössämme.
Siirtymäajasta: Tässä on tarkoituksena, että tämä muutos tulisi voimaan 1.1.25 alkaen, joten kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille keskeytettäisiin 1.2.25 alkaen. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että valiokunta on siitä huolissaan asiantuntijakuulemisen perusteella: tarvitaan riittävä muutoksiin varautuminen ja myöskin tiedotus, joka antaa sitten mahdollisuuden varautua tähän muutokseen. Tästä tarkemmin valiokunnan mietinnön viimeisessä osassa.
Arvoisa puhemies! Totean, että tämä päätös ei ole yksimielinen ja tähän sisältyy myöskin vastalause SDP:ltä, vihreiltä ja vasemmistoliitolta.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
Kiitoksia. — Edustaja Pekonen.