Suullinen kysymys Trafin ajokorttipalvelun tietosuojasta (Katja Taimela sd) | Suullinen kysymys maahanmuuttajien tekemistä seksuaalirikoksista (Arja Juvonen ps) | Suullinen   kysymys  kansalaisuuden   menettämisestä  törkeän  seksuaalirikoksen seurauksena (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys pienituloisten tukien leikkauksista (Li Andersson vas) | Suullinen kysymys kaivoslainsäädännöstä (Hanna Halmeenpää vihr) | Suullinen kysymys yksinhuoltajien tilanteen parantamisesta (Veronica Rehn-Kivi r) | Suullinen kysymys tukitoimista toisen asteen koulutuksessa (Tuomo Puumala kesk) | Suullinen kysymys liikenteen päästöjen vähentämisestä (Ari Jalonen sin) | Suullinen kysymys rokotekattavuudesta (Sari Raassina kok) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Kansalaiset ovat seuranneet tyrmistyneinä, kun on paljastunut, että Trafin rekisteristä on voinut kalastella kansalaisten henkilötietoja esteettä ja ilman valvontaa. Yksinkertaisilla hakuvaihtoehdoilla on ollut mahdollista saada tietoonsa ihmisen koko nimi ja syntymäaika. Arvailemalla on saanut selville jopa henkilötunnuksen loppuosan. Näin julkisesta ajokorttitiedosta on tullut työkalu henkilötietojen varastamiseen. Trafin tilastojen mukaan voimassa oleva ajokortti on 3,7 miljoonalla kansalaisella, ja voidaan todeta, että ainakin heidän yksityisyydensuojansa on ollut loukattavissa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on painottanut viime vuosina voimakkaasti julkisten tietovarantojen hyödyntämisen mahdollisuuksia. Tämän kehityksen osana Trafin liikenneasioiden rekisterikin on syntynyt. Kysyisinkin ministeriltä: miten arvioitte Trafin tapauksen vaikuttavan kansalaisten luottamukseen viranomaisten kykyyn käsitellä tietorekistereitä ja mitä aiotte tehdä [Puhemies koputtaa] luottamuksen palauttamiseksi?

Arvoisa herra puhemies! Ongelmaa ei voi kaataa Trafin syliin, eikä Trafin pääjohtajan vaihtuminen korjaa tätä tilannetta.

Tietosuojavaltuutettu Aarnio varoitteli yksityisyydensuojasta liikennepalvelulain osalta jo kesällä 2017. Nyt on paljastunut, että syksyn aikana varoittelijoita on ollut useita. Liikennepalvelulain toisen vaiheen käsittelyssä huomautuksia tietosuojasta tuli niin meiltä liikenne- ja viestintävaliokunnasta kuin perustuslakivaliokunnasta. Kyseessä on sama lakiesitys, jota perustuslakivaliokunta moitti rakenteeltaan käsittämättömäksi. Hallitusta on huomautettu kiirehditystä ja epätäsmällisestä lainvalmistelusta koko tämän vaalikauden ajan. Ministeri Berner, lainvalmistelu ja viraston valvonta ovat teidän vastuullanne. Voiko olla mahdollista, ettei ministeriönne oma virastokaan saanut enää selvää laista ja sen tarkoituksesta? Ja miten on mahdollista, että tietosuojavaltuutettu on pyytänyt selvityksen palvelusta elokuussa ja ministeriö herää virastonsa ongelmiin [Puhemies koputtaa] vasta lehtijuttujen myötä joulukuussa?

Arvoisa herra puhemies! Lainsäädäntönäkökulmasta: Silloin kun laki liikenteen palveluista on ollut lausunnoilla, olemme saaneet siihen tietosuojavaltuutetun lausunnon. Tämä lausunto on kokonaisuudessaan huomioitu siinä laissa, joka eduskunnalle on annettu. Tämän lisäksi laki on käynyt perustuslaillisen arvion perustuslakivaliokunnassa, ja siitä on saatu myöskin liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö. Näissä ei kuitenkaan ollut erityisiä huomioita nimenomaan tietoturvaan tai tietosuojaan liittyen. Kävin nämä itse asiassa juuri läpi ja myöskin katsoin teidän omat näkökulmannekin siihen. Päinvastoin, itse asiassa laki on saanut palautteen myöskin siitä, että se nimenomaan vastaa tietosuojalainsäädäntöä. Tämän lisäksi, kun lakia toimeenpannaan viranomaisen toimesta, niin viranomaisen velvollisuus on huolehtia paitsi laista liikenteen palveluista [Puhemies koputtaa] myöskin sen edellä käyvästä EU:n tietosuojalainsäädännöstä sekä myöskin henkilötietolainsäädännöstä. Nämä kaikki ovat osa kokonaisuutta. [Vasemmalta: Eli ei mitään ongelmaa!]

Arvoisa herra puhemies! Tässä eivät nyt oikein meidän näkökantamme tunnu kohtaavan, sillä olemme aivan koko vaalikauden ajan systemaattisesti arvostelleet tätä huonoa lainsäädäntöä, niin liikenne- ja viestintävaliokunnassa kuin PeVin lausunnoissakin liikennepalvelulain kohdalla.

Tässä on nyt vakavasta asiasta kysymys. On kysymys kansalaisten luottamuksesta. Yksilön tietosuojan kysymykset nousevat tässä digitalisoituvassa maailmassa ja kansainvälisessä alustatalouksien maailmassa ihan perusoikeudeksi. Miten me voimme varmistaa sen?

Te sanotte, että tieto on julkista, mutta se mahdollistaa tämänkaltaisten massavuotojenkin mahdollisuuden. Tämä on oikeasti meille kaikille kansalaisille erittäin tärkeä kysymys, ja te olette hallituksessa ajaneet meidät tähän tilanteeseen. Mitä te teette, ettei tällaista enää tapahdu?

Arvoisa herra puhemies! Ilman muuta ministeriö on suhtautunut tähän vakavasti, ja sen toivottavasti myös näkee niissä mittavissa auditoinneissa, jotka tällä hetkellä ovat menossa. Nämäkään auditoinnit eivät viittaa siihen, että kyse olisi lainsäädännön ongelmasta vaan enemmänkin siitä, miten lakia on toimeenpantu.

Nyt kysymys on siitä, millä tavalla tätä kohtaa voidaan parantaa ja myöskin huolehtia siitä, että osaaminen virastoissa on sillä tasolla, että toimeenpanoon voidaan luottaa. Kysymys ei ole ainoastaan Trafista vaan laajasti koko meidän hallinto on entistä enemmän sähköisessä muodossa ja on ollut sitä jo aikaisemminkin.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin kansalaiset ja yritykset tarvitsevat sähköisiä palveluita, ja niiden osalta meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että ne ovat saatavilla ja niitä voidaan mahdollistaa, mutta myöskin siitä, että ne ovat tietoturvallisia. Tämän osalta me olemme erittäin sitoutuneita tekemään myöskin siihen liittyvää työtä.

Arvoisa herra puhemies! Vahinko on sattunut, ja sitä märehtimällä se asia ei muuksi muutu. Mutta ottaen huomioon sen, että Trafi on ollut eräs tietolähteistä, joka paljastaa ihmisen kotipaikkakunnan... Esimerkiksi rikoksen uhria jos sitten rikollinen on halunnut selvittää, on riittänyt, että on laittanut Trafiin tiedon rekisterinumeron perusteella, ja niin on saanut tämän rikoksen uhrin kotipaikkakunnan. Esimerkiksi kotipaikkani Nakkila ei nyt ole niin iso alue, etteikö siellä tämmöinen mahdollinen rikollinen, joka haluaa uhata toisen henkeä tai terveyttä, saisi sitä kotipaikkaa selville. Nyt kun tätä perkaamista teette pala palalta, ohjeistatteko Trafia niin, että näitä henkilötietoja turvapyynnön jälkeen ei enää tulisi antaa kenellekään niin, että kotipaikkakaan selviää?

Arvoisa herra puhemies! Kyllä käymme tällä hetkellä Trafin osalta niitä järjestelmiä läpi, jotka käsittelevät henkilötietoja ja kotipaikkatietoja. Ajokorttilainsäädännön osalta ja ajokorttitietojen osalta pyrimme katsomaan sitä, että näitä tietoja ei olisi ristiin käytettävissä ja että tietojen määrää, joka siellä on saatavilla, myöskin voidaan vähentää. Siitä huolimatta liikenneturvallisuuden näkökulmasta kuuluu saada ja on aina ennenkin ollut mahdollista saada tieto siitä, onko tielläkulkijalla ajo-oikeutta, ja tämä ajo-oikeudesta tiedon saaminen tulee kansalaisilla jatkossakin olla. Nyt on oikeastaan kysymys siitä, miten tähän tietoon pääsee kiinni ja millä tavalla on mahdollista nykyisessä järjestelmässä, että näitä tietoja väärin yhdistetään. Tätä järjestelmää ilman muuta katsotaan läpi ja pyritään myöskin katsomaan, että se saadaan sellaiselle tasolle, että se on luotettava.

Herra puhemies! Tämä tapaus on valitettava esimerkki siitä, että kun me suunnittelemme sinänsä tarpeellisia hyviä digitalisaatiohankkeita, niihin saattaa liittyä sivuilmiöitä, joita emme tule ajatelleeksi ennen kuin tapahtuu jotakin, joka kiinnittää huomiomme, ja toivon, että otamme kaikki tästä osaltamme opiksi. Tässä nimenomaisessa tapauksessa ongelmallista on ehkä ollut myös se, että vaikka Trafi reagoi asiaan nopeasti, niin palvelun sulkeminen uutisten jälkeen vei kuitenkin varsin kauan ja siihen päästiin raportoidusti käsiksi jopa päiviä myöhemmin. Toivoisin, että hallitus voisi selvittää, että tällaisia tapauksia ei jatkossa tapahdu muiden sähköisten palvelujen osalta, ja ehkä osana auditointeja näin teettekin. Kysyisinkin hallitukselta, antaako tämä aihetta tarkastella Suomen muita digitalisaatiohankkeita tietoturva- ja yksilönsuojanäkökulmista.

Arvoisa herra puhemies! Tässä samassa yhteydessä, kun nyt Trafin tietoturvanäkökulmasta järjestelmiä auditoidaan, on myöskin tiedossa se, että Viestintävirasto on laajasti käynyt läpi ja myöskin auditoi ylipäätään valtionhallinnon järjestelmiä. Tässä yhteydessä varmasti on hyvä katsoa, että se, mitä Trafin osalta opitaan, voidaan myöskin hyödyntää jatkossa. Järjestelmät ovat keskenään hyvin samankaltaisia, ja niiden osalta on myöskin hyvä arvioida, millä tavalla tietoturvallisuus toteutuu laajemmassa mittakaavassa.

Kaikesta huolimatta haluan edelleenkin todeta sen, että Viestintävirasto on todennut, että Trafin järjestelmät ovat keskimääräistä tietoturvallisemmassa kunnossa, mutta siitä huolimatta ne eivät ole täysin tyydyttäviä. Me näemme kuitenkin myöskin tästä Trafin kokemuksesta, kuinka keskeistä kansalaisille ja yrityksille on pääsy sähköisiin järjestelmiin ja palveluihin ja kuinka riippuvaisia yhteiskunta niistä on. Senkin takia on äärimmäisen tärkeää, että me teemme nyt huolellista työtä näiden äärellä, jotta yksi palvelu toisensa jälkeen [Puhemies koputtaa] saamme niitä palautettua käyttöön.

Arvoisa puhemies! Nyt kun ministeri äsken sanoi, että Trafin järjestelmät olivat paremmalla tasolla kuin muut valtion järjestelmät, niin itseäni ainakin hämmästyttää, pitäisikö tämän herättää lisää luottamusta tällaisen katastrofin jälkeen vaiko vähentää luottamusta. On vakava asia, että järjestelmään jätetään alkuperäisessä auditoinnissa tuollaisia tietoturva-aukkoja, mutta on erityisen vakava asia se, että ylläpidolla ei ole edes ammattitaitoa sulkea sieltä järjestelmästä osia, kun ongelmia havaitaan. Ensin kestää päiviä, että järjestelmiä ylipäänsä pystytään sulkemaan, sitten suljetaan yksi kieliversio, muut jätetään auki, ja sen jälkeen, kun ei muuta osata tehdä, pistetään koko järjestelmä kiinni päiväkausiksi. Älkää nyt väittäkö — ei tämä ole mahdollista missään muualla kuin julkisen sektorin järjestelmissä. Oikeassa työelämässä tällainen järjestelmätoimittaja olisi entinen järjestelmätoimittaja. Voivatko muut valtion tietojärjestelmät todella olla tällaisella tasolla ylläpitonsa suhteen? Mitä ministeri vastaa: Jos puutteita havaitaan, niin mitä tehdään? [Puhemies koputtaa] Tarkastellaanko näiden järjestelmien ylläpitosopimuksia jatkossa kriittisesti, ja mihin se johtaa?

Arvoisa herra puhemies! Kyllä toivottavasti se johtaa siihen, että järjestelmiä ja järjestelmäsopimuksia tarkastellaan kriittisesti, niihin liittyviä ylläpitosopimuksia ja palvelusopimuksia. On ihan selvää, että yhteiskunta on erittäin riippuvainen siitä, että järjestelmät ovat paitsi toimivia myöskin luotettavia, ja sitä kautta myöskin on tärkeää, että me pystymme huolehtimaan siitä, että kansalaiset jatkossakin voivat hyvällä luottamuksella palveluita käyttää. Tätä työtä nyt parhaillaan tehdään Trafin osalta, ja toivottavasti siitä syntyy myöskin sellaisia johtopäätöksiä ja oppeja, jotka ovat laajemminkin käytettävissä jatkossa valtionhallinnon puolella. Viestintävirasto tekee tässä työtä ja käyttää siihen myöskin ulkopuolisia arvioitsijoita, jotta saadaan mahdollisimman kattava audiointi, siihen liittyvät raportti ja siihen liittyvät opit myös käyttöön.

Arvoisa puhemies! Täydennän tässä vielä ministeri Bernerin vastausta ehkä siltä osin, että kun tämä Trafin asia selvitetään kunnolla, niin se on ensinnäkin valtavan tärkeää, mutta sitten olen aivan vakuuttunut siitä, että myös koko julkinen hallinto kyllä tämmöisen asian takia he-räytyy, jos ei ole aikaisemmin heräytynyt, ja tutkii omat tietonsa, mitä kansalaisista kaiken kaikkiaan on.

Minusta on tärkeää muistaa se, että vaikka välttämättä ei olisi lainvastaista — niin kuin tässä ilmeisesti ei ole ollut lainvastaista, että on näitä tietoja laajasti — niin meidän pitää käyttää tarkoituksenmukaisuusharkintaa siinä, mitä tietoja ihmisistä on siellä julkisissa rekistereissä. Otan esimerkiksi vaikka verottajan. Meidän verotietommehan, kaikkien suomalaisten verotiedot, ovat julkisia, mutta ei Verohallinto laita niitä kaikkien tietoja ulos, vaan ne ovat saatavilla, kun niitä kysytään. Ja tämä, mitä nyt on tässä tapahtunut — olen ihan varma, [Puhemies koputtaa] että tässä mennään eteenpäin ja käydään läpi [Puhemies koputtaa] muutkin virastot.

Arvoisa herra puhemies! Kansalaisten ja yksilöiden tietoturva-asia, tietosuoja-asia on äärettömän tärkeä asia, ja sitä on vaalittava kaikin keinoin. Avoimuutta ja tiedonsaantimahdollisuuksia on pyritty lisäämään, ja niitä on lisätty jatkuvasti viime vuosina. Nyt Trafi on noussut tavallaan niin sanotusti kepin nokkaan tässä asiassa. Arvoisa liikenneministeri, kiitos teille, että olette reagoinut nopeasti ja paneutunut asiaan huolella. Meistä kaikista suomalaisista on saatavissa paljon tietoa erilaisista tietolähteistä, muistakin palveluista, ja sähköisiä palveluita on monilla aloilla. Oikeastaan kääntäisin tämän arvoisalle oikeusministerille: miten te olette reagoinut ja reagoitte tähän tilanteeseen ja miten te näette yksilön ja kansalaisen tietoturva-asiat näissä julkisissa palveluissa?

Arvoisa puhemies! Euroopan tasolla on juuri tullut voimaan uusi tietosuoja-asetus, joka koskee kaikkia maita. Ei tarvitse implementoida enää mitään kotimaista kansallista lainsäädäntöä, vaan tiukka tietosuojasääntely koskee kaikkia maita. Jos katsotaan isoa kuvaa yksityisyydensuojassa ja tietosuojassa: Aasiassa hyvin vapaat kädet, USA:ssa hyvin vapaat kädet, mutta Eurooppa on lähtenyt tiukkaan tietosuojasääntelyyn. Ja myös Suomessa kaikki lait pitää peilata tietosuojasääntelyn kautta. Jokainen ministeriö vastaa viime kädessä siitä, että omissa lakihankkeissa toteutuu tämä maailmanlaajuisesti yksi tiukimmista tietosuojasääntelyistä. Ja itse asiassa Suomessa perustuslakivaliokunta on jopa ripauksen kiristänyt suomalaista tietosuojasääntelyä verrattuna eurooppalaiseen tietosuojasääntelyyn. Eli jos vain kaikissa lakihankkeissa näitä noudatetaan, niin kyllä Suomessa on tiukka tietosuojasääntely.

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriö on ilmoittanut selvittävänsä tätä Trafin sotkua, näitä Trafin palveluiden ongelmia, yhteistyössä Viestintäviraston ja tietoturvavaltuutetun kanssa. Trafin sähköiset palvelut pysyvät toistaiseksi kiinni, mikä on osaltaan jo vaikeuttanut autokauppaa.

Sattumoisin ministeriön hallinnonalan virastouudistus toteutuu parin viikon päästä, vuodenvaihteessa, jolloin Trafi ja Viestintävirasto yhdistyvät uudeksi Liikenne- ja viestintävirastoksi. Käykö tässä lopulta nyt niin, että uusi virasto päätyy tutkimaan omia toimiaan? Kysyn ministeriltä: Näettekö tässä selvitystyössä mitään riippumattomuusongelmaa? Ja miten aiotte varmistaa selvitystyön uskottavuuden, jotta kansalaisten luottamus pystytään palauttamaan Trafin tarjoamiin sähköisiin palveluihin ja muutenkin meidän virkavaltaamme?

Arvoisa herra puhemies! Kyllä me olemme pyrkineet pitämään huolta siitä, että saisimme mahdollisimman uskottavan, neutraalin analyysin ja auditoinnin näistä palveluista. Sen takia Viestintävirastoa on valtuutettu käyttämään ulkopuolisia toimijoita tämän selvityksen apuna. Näin on myöskin tehty, ja yhtiö nimeltä Nixu tekee tätä auditointia Viestintäviraston rinnalla, jotta saisimme nimenomaan uskottavaa ja myöskin mahdollisimman läpinäkyvää raportointia ja auditointia, joka ei olisi pelkästään hallinnonalan sisäistä.

Tämän lisäksi on myöskin äärimmäisen tärkeä muistaa, että nykyinen palvelu on aikaisemminkin ollut saatavilla. Se on ollut saatavilla siten, että yksittäistietoluovutuksena sen on voinut kysyä puhelimitse tai sähköpostitse. Nyt sitten sitä voidaan katsoa verkosta. Tämä palvelu ei sinänsä ole lain edellyttämä vaan lain mahdollistama, jos viranomainen näin haluaa toimia. Ja tästäkin näkökulmasta [Puhemies koputtaa] on tärkeää, että me viemme palveluita [Puhemies koputtaa] eteenpäin ja kuitenkin pyrimme katsomaan, että tähän tietoturvaan voidaan kaikilta [Puhemies koputtaa] puolilta luottaa.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on epäonnistunut pitämään kansalaisiamme turvassa. Oulussa tapahtunut maahanmuuttajien tekemä seksuaalirikossarja on kerrassaan järkyttävä. Jokainen seksuaalirikos on liikaa, on tekijä sitten kantasuomalainen tai maahanmuuttaja — korostan: kantasuomalainen tai maahanmuuttaja. Mutta kuitenkin tietyiltä alueilta tuleva maahanmuutto korostuu selvästi seksuaalirikostilastoissa juuri nyt.

Perussuomalaiset ovat esittäneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden säilöönottoa, lukuisia turvapaikkaehtojen kiristyksiä ja pikapalautuksia. Nämä toimet voisivat olla ennaltaehkäiseviä täsmätoimia. Tiedättekö, hallitus, miten suomalaiset äidit ohjeistavat tyttäriään? He sanovat, että pitkät hiukset piiloon kulkiessa, jotta kukaan ei näe, että olet tyttö. Presidentti Sauli Niinistö kommentoi Oulun tapausta seuraavasti: ”On osoitettava lujuutta. Teot järkyttävät meitä täydellisellä epäinhimillisyydellään.” Mitä aiotte tehdä [Puhemies koputtaa] tälle tilanteelle, hallitus? Löytyykö teiltä lujuutta tehdä jotain?

Arvoisa puhemies! Vuoden alussa tulee voimaan hallituksen esittämä lakimuutos, joka mahdollistaa karkottamisen nykyistä nopeammin ja oleskeluluvan peruuttamisen, jos syyllistyy törkeisiin rikoksiin, kuten tässä esitetyt syytökset epäillyistä olisivat. Meillä on oikeusministeriön puolella rangaistusasteikon kiristämisesitys, josta oikeusministeri varmasti voi kertoa tarkemmin, täällä eduskunnassa tällä hetkellä nimenomaan näiden törkeiden lapsiin kohdistuvien rikosten osalta, ja meillä on lukuisia toimia, joilla tämän lisäksi tähän puututaan. Esimerkiksi eilen lähetekeskustelussa käytiin uusintahakemusten väärinkäytön estämistä koskeva hyvä keskustelu täällä läpi.

Samalla, kuten edustaja Juvonen ilokseni myös totesi hyvin selvästi ja vielä toistaen, ”kantasuomalainen tai muualla syntynyt”, kaikkia koskevat yhteiskunnan perusarvot. Sen takia tärkeää on myös viranomaisten yhteistyö, koulupoliisitoiminta, nettihyväksikäytön vastainen toiminta, johon täälläkin ovat useat edustajat kiinnittäneet huomiota, niiden vahvistaminen — kuitenkin kaksi kolmasosaa seksuaalirikoksista viime vuonnakin oli kantasuomalaisten tekemiä. Se ei tarkoita sitä, etteikö ulkomaalaisiin pitäisi kohdistaa erityistoimia, mutta perusasia on se, että kaikelle ahdistelulle stoppi, ja siihen laitetaan vauhtia.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Epäröin, haluaako myöskin oikeusministeri vastata. — Haluaa.

Kiitos, puhemies! Maassa on elettävä maan lainsäädännön ja tapojen mukaan — piste. Siinä ei ole kenelläkään poikkeusmahdollisuuksia, olkoon kansalaisuutta tai ei, olkoon oleskelulupaa tai ei. Suomessa täytyy noudattaa lainsäädäntöä, maan arvoperustaa, ja rikoslaissa on määritelty itse asiassa ne pyhimmät arvot. Toisen fyysiseen koskemattomuuteen puuttuminen seksuaalirikoksella on itse asiassa kaikkein törkeimpiä tekoja. Tämän takia hallitus on itse asiassa riippumatta tällaisista yksittäistapauksista käynnistänyt jo aikaisemmin lainvalmisteluhankkeet, joilla seksuaalirikoksien rangaistuksia tullaan kiristämään. Lakiesitys on itse asiassa jo annettu tänne eduskuntaan, ja se on nyt valiokuntien käsittelyssä. Lapsiin kohdistuvissa törkeissä seksuaalirikoksissa rangaistukset tulevat kovenemaan.

Mutta yksistään rikoslailla näitä asioita ei pystytä hoitamaan. Tarvitaan tarkempaa kontrollia ennakolta, valistusta, myös tarkkaan hallittua maahanmuuttoa ja kontrollia, [Puhemies koputtaa] jotta tällaisia asioita ei pääse tapahtumaan.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos näistä vastauksista. On aika toimia sen sijaan, että hyssyttelemme ja olemme hiljaa, sillä naisemme, lapsemme ja kaikki suomalaiset, koko kansa, vaativat todellisia tekoja.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan jo vuonna 2010—2011 Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tulleet olivat jopa 17-kertaisesti yliedustettuja raiskausrikostilastoissa. Olen jättänyt seksuaalirikollisuudesta keskustelualoitteen viime viikolla ja kysyn teiltä, hallitus: tiedättekö sen ja oletteko tuomassa tämän keskustelun tänne eduskuntaan? Suomalaiset vaativat avointa keskustelua, ja tämä, miten täällä nyt puhutaan, yksi tunti tai tämä pieni hetki, ei siihen riitä. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Eli olemmeko me täällä hiljaa vai ryhdymmekö vihdoinkin puhumaan reilusti näistä asioista? Jokainen seksuaalirikos on tuomittava. Onko eduskunta valmis käymään avointa keskustelua näistä asioista? Listahan oli hyvin pitkä. Mainitsin siinä keskustelualoitteessa lukuisia määriä [Puhemies koputtaa] niin kantasuomalaisten kuin maahanmuuttajien tekemistä raiskauksista. Ja uusi ilmiö, joukkoraiskaukset: mitä sille tehdään?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Nyt ovat molempien ministereitten kädet ylhäällä. Jospa tällä kertaa aloitetaan ministeri Häkkäsestä. [Timo Heinonen: Hyviä molemmat!]

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Juvoselle aloitteesta. Itse asiassa seksuaalirikoksista on keskusteltu jo aika pitkän aikaa. Niistä on keskusteltu vuosikausia, mutta nyt tämä hallitus on myös tarttunut toimeen. Lainsäädäntöesitykset ovat etenemässä, ja toivon, että perussuomalaiset myös tukevat niitä, joita hallitus on tehnyt. Eli jos haluaa konkretiaa tehdä, niin voi hyväksyä ne lakiesitykset tässä eduskunnassa vielä ennen vaaleja. Ne ovat konkreettisia kiristyksiä, mutta samaan hengenvetoon sanon, että varmasti tulevina vuosina täytyy tehdä lisää toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Samoin sinänsä toivotan tervetulleeksi tämän keskustelun, kun sitä käydään rakentavasti, asiapohjaisesti.

Ongelmaan on tartuttu. On aivan totta, että meillä tilanne on vallinnut jo pitkään, kuten Juvonenkin viittasi. Tämä ei ole nyt tämän viikon, kuukauden tai edes tämän hallituskauden ilmiö, vaan koko vuosikymmenen ilmiö, että valitettavasti ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikokset ovat olleet yliedustettuina, eivät toki hallitsevissa määrin, mutta siihen on puututtava. Ja kyllä tätä keskustelua käytiin sinänsä viimeksi eilen, kun kävimme kansalaisuuden poiston mahdollisuutta koskevaa hallituksen esitystä läpi tässä salissa terrorismirikosten kohdalla, jolloin käytiin laajemmin keskustelua. Tämä kohta on kyllä yksi, missä myös kehotan käymään laajempaa keskustelua siitä, voisimmeko myös selvät fyysisen koskemattomuuden kysymykset tulkita yhteiskunnan perusarvoja vastaan hyökkäämiseksi, mikä mahdollistaisi sitten myös kovemmat toimet, vaikka kansalaisuus olisi jo myönnetty.

Mutta mielellään käydään keskustelua kyllä kaikissa niissä muodoissa, jotka eduskunta haluaa tähän asiaan tuoda.

Arvoisa puhemies! Oulun tapahtumat ovat todellakin järkyttäneet suomalaisia, sillä jopa törkeät raiskaukset ovat kohdistuneet lapsiin ja tekijöiksi epäillään henkilöitä, jotka ovat itse tulleet hakemaan turvaa Suomesta.

Todellakin eilen keskustelimme täällä hallituksen esityksestä, joka mahdollistaa vakaviin rikoksiin syyllistyneiden kansalaisuuden menettämisen, mikäli enimmäisrangaistus rikoksesta olisi vähintään kahdeksan vuotta. Näitä rikoksia ovat esimerkiksi maanpetos, valtiopetos tai sitten terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset. Mutta kyllä yleisen oikeustajun mukaista olisi, että myös törkeiden, etenkin lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten kohdalla Suomen kansalaisuuden menettäminen olisi mahdollista. Tämähän ei ole tässä hallituksen esityksessä, ja kysynkin, näettekö, ministeri Mykkänen, ja tuetteko sitä, että ottaen huomioon Suomea sitovat sopimukset laajennettaisiin tämä kansalaisuuden menettäminen [Puhemies koputtaa] koskemaan myös törkeitä seksuaalirikoksia.