Suullinen kysymys ikäihmisten aseman parantamisesta (Jari Koskela ps) | Suullinen kysymys kotitalousvähennyksen leikkauksesta (Sari Sarkomaa kok) | Suullinen kysymys miesten ja poikien  asemasta tasa-arvokeskustelussa (Antero Laukkanen kd) | Suullinen kysymys miesten terveysongelmien ehkäisemisestä varhaisen tuen ja kiusaamisen ehkäisemisen avulla (Matias Mäkynen sd) | Suullinen kysymys EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä, elpymispaketista ja oikeusvaltioperiaatteesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys oikeusvaltioperiaatteesta osana EU:n rahoituskehystä ja elpymisvälinettä (Mats Löfström r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa herra puhemies! Ikäihmisten hyvinvointi on jäänyt hallitukselta liian vähälle huomiolle. Vaikka julkinen velka kasvaa jopa 20 miljardin vuosivauhtia, ei maata rakentaneille ikäihmisille tipu kuin roposia. Pienen työeläkkeen saajat ovat jääneet vaille ansaitsemaansa huomiota. Perussuomalaiset esittävät työeläkettä saavien eläkeläisten verojen keventämistä.

Tiedämme, että omaishoitajat ovat valtava inhimillinen voimavara. Esitämme myöskin merkittävää kevennystä omaishoidon tuen verotukseen. Omaishoitajat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä ja säästävät miljardeja yhteiskunnalle. Nämä esitykset ovat oikeudenmukaisia ja myös talouden kannalta kestäviä. Takuulla jokainen euro menee kotimaiseen kulutukseen.

Kysynkin ministeriltä: oletteko valmis ottamaan perussuomalaisten esitykset ikäihmisten aseman parantamiseksi käyttöön?

Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeää, että nostetaan eduskunnassa ikäihmisten asema esiin. Siltä osin tässä oli monia kysymyksiä, jotka liittyvät eri ministereiden hallinnonaloihin. Mutta minusta se tärkein asia on se, aiommeko me toimia ikäihmisten palveluiden parantamiseksi, ja siltä osin vastaan tähän kysymykseen.

Totean, että hallitusohjelmaneuvotteluissa teimme neljä isoa painotusta sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Niistä yksi oli nimenomaan painotus siihen, että ikääntyvien ihmisten palveluita ja asemaa Suomessa parannetaan — tehdään Suomesta ikäystävällisempi. Siihen liittyy monia parannuskokonaisuuksia, joista yksi tuntuvimpia on hoitajamitoitus, joka on jo tehty.

Edustaja viittasi myöskin kysymykseen omaishoidon parantamisesta ja kotiin annettavien palveluiden parantamisesta. Niissä meillä on valmistelu käynnissä, ja toisen vaiheen palvelupaketti on tulossa myös tähän asiaan liittyen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa herra puhemies! Ei siis nähtävästi ole luvassa veronkevennyksiä omaishoitajille tai työeläkeläisille hallituksen riveistä. Mutta samanaikaisesti hallitus korottaa rajusti polttoaineiden hintoja. Samalla ajatte tärkeän, huoltovarmuuttakin tukevan turvetuotannon alas. Lämmityspolttoaineet kuuluvat samaan pakettiin. Suomessa on noin 200 000 öljyllä lämpenevää tupaa. Omakotitaloliiton mukaan jopa puolessa näistä asuu ikäihmisiä ja eläkeläisiä. Näitä hallitus on kaikkein ankarimmin kyykyttämässä ilmastoahdistuksissaan, ja toisella kädellä hallitus jakaa lisää rahaa ulkomaille. Ikäihmiset saavat kyllä hallitukselta lisää menoja mutta eivät yhtään enempää tuloja. Mökin mummo ei nyt kiitä. Tällainen arvojärjestys on mielestämme käsittämätön.

Kysynkin: aiotteko perua suunnittelemanne veronkorotukset, ja jos ette, miten korvaatte ne ikäihmisille ja maaseudulla asuville suomalaisille?

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle ehdotukset ensi vuoden veroratkaisuiksi. Ne ovat eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen puolelta niitä ei olla vetämässä takaisin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä vastaus tämä nyt on?]

Arvoisa herra puhemies! Tänään on kansainvälinen miestenpäivä, ja perussuomalaisten eduskuntaryhmä haluaa toivottaa kaikille miehille hyvää miestenpäivää, niin nuorille kuin myös vanhemmille. [Eduskunnasta: Kiitos!]

Lääkärilehti kertoi marraskuussa, että koronaepidemia on vaikeuttanut ikääntyneiden elämää. Kotihoidon käyntejä on rajoitettu, ja omaishoitajat eivät ole saaneet tarvitsemaansa tukea. Vierailukielloista on aiheutunut psyykkistä kuormaa. Kuntoutuksia on peruttu. Tämä koskee kaikenikäisiä omaishoitajia ja kaikenikäisiä omaishoidettavia.

Viidennes kunnista arvioi, että kotihoidon käyntejä on rajoitettu. Omaishoitajien lakisääteiset vapaapäivät eivät ole toteutuneet. Kysyisin teiltä, arvoisa ministeri: voisiko omaishoitaja pitää lakisääteiset vapaapäivänsä ensi vuoden puolella, ne, jotka nyt koronan takia ovat jääneet toteutumatta? Kysyisin myös: mitä vastaatte vanhustenhoidon ja kotihoidon hätään tämän koronan keskellä? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kyllä me vastaamme kaikki täällä eduskunnassa, että me välitämme. Se on ihan selvä juttu, että se, mitä koronakriisissä on tapahtunut eri palveluiden käyttäjille, on osittain todella kamalaa. Esimerkiksi hammashoidon tilanne tässä maassa on sellainen, että me emme voi hammashoidosta enää ohjata työntekijöitä tekemään esimerkiksi näytteidenottoa tai esimerkiksi jäljitystä suuressa määrin, koska se aiheuttaa sen, että nämä jonot alkavat olla sitä luokkaa, että niitä ei pystytä edes purkamaan, vaikka hallitus on varautunut 450 miljoonalla siihen, että myöskin hoito‑ ja palveluvelkaa kitketään. Ja tämä koskee myöskin vanhustenpalveluita ja kotihoitoon liittyviä palvelutarpeita, ja siltä osin olemme halunneet varmistaa, että tämän kriisin keskellä jo varataan näinkin tuntuva summa siihen, että ihmiset saisivat sen avun, joka tässä koronakriisissä on jäänyt väliin. On selvää, että ihmisten terveyden ja hengen suojelemiseksi on jouduttu kohdentamaan resursseja toisinkin, mutta on muistettava, että on myös samaan aikaan sitten mahdollistettu se, että nämä palvelut [Puhemies koputtaa] pääsevät rullaamaan entisellään. [Puhemies: Aika!] Ja siitä me pidämme myös jatkossa kiinni.

Arvoisa herra puhemies! Valtio säästää miljardeja euroja vuodessa omaishoitajien ansiosta. On selvää, että sekä työssäkäyvien että eläkkeellä olevien omaishoitajien verotusta tulee keventää. Omaishoitopalkkion sosiaaliturvamaksut tulee kuitenkin säilyttää, jolloin perusteet ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan sekä eläke‑ ja tapaturmavakuutusetuuksiin säilyvät.

Jokainen maalaisjärjellä varustettu kansalainen tietää, että Suomessa on useita ryhmiä, joilla on taloudellisia erioikeuksia tässä yhteiskunnassa, esimerkiksi harkinnanvarainen sosiaaliturva, jossa eräät edunsaajat saavat maksusitoumuksia asioihin, joista ei tavallinen suomalainen voi edes haaveilla. Samaan aikaan ikänsä Suomeen veroja maksaneet omaishoitajat ja heidän läheisensä elävät taloudellisessa kurjuudessa ja ahdingossa. Tämäkö on hyvinvointivaltion tarkoitus?

Arvoisa puhemies! Aikooko hallitus tehdä konkreettisia toimia omaishoitajien taloudellisen aseman parantamiseksi?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kuka ministeri ottaa? — Ministeri Pekonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meillä on käynnistynyt sosiaaliturvan kokonaisuudistus, parlamentaarinen työ, ja työ on päässyt koronaepidemiasta huolimatta hyvin alkuun.

Katson, että meidän sosiaaliturvajärjestelmä on hyvin monimutkainen, ja näen, että myöskin omaishoitajat, jotka ovat yksi osa tätä joukkoa, jota tämä meidän monimutkainen sosiaaliturvajärjestelmä kohtelee myöskin ehkä monimutkaisella tavalla, ovat osa tämän järjestelmän selvitystä.

Toivon todella, että sosiaaliturvauudistusta pohtiva työryhmä saa myöskin esityksiä aikaan ja siellä käydään läpi meidän sosiaaliturvamme ongelmakohtia ja että he tuovat sitten esityksiä sieltä ryhmästä. Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmä on edustettuna tässä parlamentaarisessa työssä, ja saamme sitten hallituksen esityksinä näitä parannuksia tuotua eduskuntaan. Tälle sosiaaliturvan uudistamiselle on varattu aikaa kaksi hallituskautta, [Puhemies koputtaa] mutta pyrkimyksenä on tuoda esityksiä mahdollisimman nopeasti eduskunnan päätettäväksi.

Arvoisa puhemies! Yle julkaisi viime viikonloppuna uutisen, että vanhojen ihmisten hoidon uudet laatusuositukset kumisevat tyhjyyttään. Siinä professorit tylyttivät, että suositukset ja arki elävät eri todellisuuksissa. Johtopäätös oli, että puhetta on ollut paljon mutta käytännön tekoja liian vähän. Tämä on todellakin tärkeä näkökulma. Eihän hallituksessa ole tuudittauduttu siihen, että vanhustenhoidon ongelmat on nyt korjattu, kun nämä hoitajamitoitukset on säädetty? Sote-uudistuksessakin puhutte vain hallintorakenteista, vaikka tulisi puhua ihmisten palveluista.

Nyt on viimein aika tarttua vanhustenhoidon kokonaisuuteen. Katse on käännettävä kotihoitoon, hoivakotiin pääsyyn, erilaisiin asumisen tarpeisiin, yksilöllisiin elämäntilanteisiin, hoidon laatuun ja valvontaan. Arvoisa hallitus, missä ovat teot tämän kokonaisuuden eteen?

Arvoisa puhemies! Me olemme eläneet tällä vuosikymmenellä ainakin kaksi vanhustenhuollon kriisiä, ja siinä nimenomaan on todettu, että suositukset ja käytännön teot eivät ole kulkeneet käsi kädessä, siinä mielessä edustaja on aivan oikeassa. Mutta kun me katsomme tätä kysymystä, niin myös eduskunnassa varmasti sydänalaan hiipii kysymys siitä, olemmeko me olleet valmiita sitten tekemään niitä tekoja tämän vuosikymmenen aikana. Minusta tämän hallituksen kantava linja on ollut se, että tämä ikääntyvien ihmisten palveluiden parantamisen kokonaisuus on otettu tosissaan. Me olemme jo tämän lyhyenkin pätkän johdosta, mitä hallituskautta on ollut, vieneet täällä läpi vuosikymmenen uudistuksen, jossa on sovittu, että suositusten varaan ei voi enää heittäytyä vaan me pidämme siitä kiinni, että niiden ihmisten asemaa, jotka ovat ympärivuorokautisessa hoivassa, parannetaan niin, että me emme enää luota siihen, että pelkkien suositusten varassa ollaan. [Puhemies koputtaa] Ja taidan olla varmasti... [Puhemies: Kiitoksia!] — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä. Paitsi että omaisen hoito on useimmissa tapauksissa ihmiselle, läheiselle se paras vaihtoehto, he myös säästävät merkittävällä tavalla yhteiskunnan varoja. Normaali vanhainkotipaikka kustantaa tyypillisesti jo 5—6 kertaa enemmän veronmaksajalle kuin mitä on se palkkio, jonka omaishoitaja työstään saa, ja kaikki omaishoitajat eivät edes sitä palkkiota saa.

Tämä verotusasia on yksi, mikä tässä on ollut jo esillä, mutta tärkeää on myös omaishoitajien jaksaminen, ja täällä puhuttiin jo näistä vapaapäivistä. Kysyisin sitä, että kun nämä vertaistukiryhmät ovat äärimmäisen tärkeitä omaishoitajille ja he saavat rahoituksensa veikkausvoittovaroista, ja eilen ministeri Annikka Saarikko antoi ymmärtää, että vaikka ensi vuodelle nämä rahat on turvattu, niin jatkossa niitä ei ehkä enää ole, niin mitä voidaan tehdä, jotta taataan se, että nämä omaishoitajayhdistykset saavat jatkossakin apurahaa [Puhemies: Aika!] ja voivat tätä vertaistukea antaa omaishoitajille?

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Satosen esiin nostama kysymys on äärimmäisen tärkeä. Tarkoitus on jatkossakin turvata se, että järjestöt voivat tehdä sitä äärimmäisen tärkeää työtä. Me olemme nähneet tämän koronaepidemian aikana erityisesti sen, kuinka järjestöt ovat olleet ketteriä ja toimineet hyvin juuri siellä, missä heidän on odotettukin toimivan.

Me mietimme hallituksessa nyt vakavasti tätä Veikkauksen taloudellista tilannetta ja olemme pohtimassa yhteistyössä kaikkien ministeriöiden kesken sitä, että millä me pystymme turvaamaan rahoituksen myöskin jatkossa. Ehkä on syytä myös muistaa, mistä se johtuu, että Veikkauksen rahoitus on heikentynyt. Me olemme kaikki halunneet puuttua ongelmapelaamiseen, siinä olemme onnistuneet, ja tämä on nyt sitten aiheuttanut myöskin sen, että Veikkauksen rahoitus heikentyy. Tässä on ikään kuin hyvät ja huonot puolensa, mutta me teemme kaikkemme, että pystymme pohtimaan tämän Veikkauksen rahoituksen hallituksessa yhteisesti.

Arvoisa puhemies! Eläkkeensaajat ovat Suomessa ainoa tulonsaajaryhmä, jonka tulot lakisääteisesti laskevat — kiitos taitetun indeksin, joka otettiin käyttöön vuonna 95 — [Perussuomalaisten ryhmästä: Kiitos sosiaalidemokraattien!] suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Eläkerahastot ovat tuosta vuodesta kasvaneet 36 miljardista eurosta yli 200 miljardiin euroon, keskimäärin 8 miljardia euroa vuodessa.

Täällä on toistakymmentä kansanedustajaa, jotka ovat tehneet lakialoitteen taitetun indeksin kumoamisesta. Perussuomalaiset eivät tulleet mukaan tähän lakialoitteeseen. [Ritva Elomaa: Puoliväli-indeksi!] Hallitusohjelmassa on maininta siitä, että pienimpiin eläkkeisiin pyritään saamaan kohennusta kolmikantaisesti neuvottelemalla työeläkejärjestelmän piirissä. Tiedustelisin hallitukselta: mihin toimiin on tässä ryhdytty näiden neuvottelujen aikaansaamiseksi, koska on itsestäänselvää, että ennemmin tai myöhemmin meidän pitää päästä eroon tästä taitetusta indeksistä, joka lakisääteisesti laskee eläkkeensaajien tulotasoa? [Perussuomalaisten ryhmästä: Oliko se Lipponen?]

Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinteen hallituksessa tehdyt päätökset pienten eläkkeiden korotuksesta astuivat voimaan tämän vuoden alusta pääministeri Marinin hallituksen toimesta. Haluan todeta, että olemme nimenomaisesti halunneet kiinnittää huomiota tässä hallituksessa eläkeköyhyyteen ja kaikista pienimpiin eläkkeisiin. Työeläkejärjestelmä on myös erittäin tärkeä kehityskohde, jota on kehitettävä vastuullisesti, koska meidän on huolehdittava siitä, että tämä eläkkeiden rahoitus turvataan myöskin tuleville sukupolville. Ja olen sitä mieltä, että hallitus on tässä vaiheessa tehnyt merkittäviä parannuksia, mutta koko ajan on kiinnitettävä huomiota eläkeläisköyhyyteen, joka on paljon muutakin kuin pelkästään eläkkeitä, se on myös palveluita.

Arvoisa puhemies! Hyvää kansainvälistä miestenpäivää ja hyvää eturauhassyöpäpäivää! Suomessa yli 900 miestä kuolee eturauhassyöpään joka vuosi, ja Euroopan tasolla tämä luku on nopeasti noussut...

Kyllä tämä liittyy ikämiehiin...

...ja ikäihmisiin, koska heistä yli 900 kuolee joka vuosi Suomessa ja Euroopan tasolla yli 100 000 miestä vuosittain. Euroopan urologiyhdistys ja Euroopan eturauhassyöpäjärjestöjen katto-organisaatio siksi suosittelevat, että eturauhassyöpäseulonnat pitäisi aloittaa kiireesti kaikissa Euroopan maissa. Miehet ja erityisesti ikämiehet ovat pitkään odottaneet omia seulontojaan. Kaikkien toive on, että syöpä löydetään riittävän aikaisessa vaiheessa.

Teimme lakialoitteen tästä keväällä. Tiedän, että tämä ei ole hallitusohjelmassa, mutta tässä salissa on iso kannatus asialle: 141 edustajaa allekirjoitti sen. Tämä on yhteinen asia, ja kysyisinkin sen vuoksi: aiotaanko miesten, myös ikämiesten, ennaltaehkäisevää [Puhemies koputtaa] terveydenhuoltoa edistää ja myös miesten eturauhassyöpäseulontaan tarvittavia lakimuutoksia edistää mahdollisimman pian?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Tanus, keskitytään tähän nyt keskustelunaiheena olevaan.

Selvä.

Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeätä, että me puhumme kaikista miehistä, kun me puhumme tästä tärkeästä asiasta, ja tämän miestenpäivänkin kunniaksi on ihan hienoa, että me voimme käydä keskustelua myös siitä, miten me parannamme kaikkien miesten mahdollisten sairauksien hoitoa ja ennaltaehkäisyä. Ja tässä kysymyksessä on nimenomaan periaate siitä, että jos me satsaamme jo etukäteen, niin voimmeko me säästää jälkikäteen syntyvissä hoidon kustannuksissa. Ja tällaista hyvinvointitaloudellista ajattelua tämä hallitus kokeilee nyt selkeästi laajemmassa mitassa koko hallitusohjelman osalta, ja tärkeää on se, että hyvinvointipolitiikan puolella meillä näitä nostoja on. Yksi on se, josta hallitusohjelmassa sovittiin, että suolistosyöpien ehkäisyn näkökulmasta juuri näin toimitaan: laajennetaan nyt etupainotteisesti testausta tai tätä seulontaa ja saadaan sitten hyviä tuloksia aikaan. Totesin viimeksi, kun te kysyitte tätä kyselytunnilla, että tämä ei ole [Puhemies koputtaa] hallitusohjelmassa. Itse edistän asiaa, mutta, niin kuin totesin, vielä tätä rahaa ei ole olemassa [Puhemies: Kiitoksia!] ja me palaamme tähän asiaan.

Arvoisa herra puhemies! Täällä sosiaalidemokraattien edustaja antoi ymmärtää, että perussuomalaiset eivät ole eläkeläisten asialla. Se ei pidä paikkaansa. Meillä on erittäin hyvä eläkemalli, ja sitä kannattaa hallituksen nyt viedä eteenpäin. Sehän oli näin, että sosiaalidemokraatit taisivat olla ajamassa eläkettä alaspäin jossakin vaiheessa. Kaikki myös muistavat, että vappusatanen luvattiin. No, sitä ei tullut. Se taisi mennä tuonne muihin maihin. [Vasemmalta: Ohhoh!]

Minulla on tämmöinen kysymys: Nyt kun omaishoitajista on ollut puhetta, niin omaishoitajien tuen saajista 58 prosenttia on yli 65 vuotta täyttäneitä. Omaishoidon tuella tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo on valtava. Mikäli omaishoidettava olisi ollut kunnallisessa laitoshoidossa, palveluasumisessa tai tehostetussa palveluasumisessa, kustannukset hoidettavista olisivat yli 3 miljardia euroa vuodessa — siis valtava summa. Aiotteko tehdä tämän verottomaksi?

Minulla on myös toinen idea: Olen tänään jättänyt toimenpidealoitteen [Puhemies koputtaa] omaishoidon valtuutetun viran perustamisesta, joka pitää huolta, että otetaan kantaa näihin epäoikeudenmukaisuuksiin. [Puhemies: Aika!] Aiotteko toteuttaa tämän?

Arvoisa puhemies! Edustaja Reijonen ja edustaja Satonen hyvin kuvasivat sen merkityksen, joka omaishoitojärjestelmällä on, ja oikeastaan koko tämä sali on ollut vuosikymmenten mittaan kehittämässä omaishoitoa. Yhteiskunnan kannaltahan on itse asiassa kyse siitä, kuinka paljon valtio ja kunnat haluavat satsata siihen omaishoidon tukena tai sitten, niin kuin te esitätte, veroratkaisuina, mutta eivät ne ole erikseen. Ei verotuksen kautta tapahtuva tuki ole ilmaista rahaa jostain, vaan täytyy poliittisesti tehdä se ratkaisu, kuinka paljon yhteiskunta haluaa omaishoitoa tukea. Sitä on vuosien mittaan säädetty, ja taso on nykyinen.

Hallituksen ohjelmassa ei ole ajatusta siitä, että osa tuloverosta muutettaisiin verottomaksi.

Arvoisa puhemies! Palaisin vielä siihen kysymykseen, josta tämä kyselytunti alkoi, elikkä eläkeläisten verotuksen alentamiseen. Nyt jos verrataan palkansaajien ja eläkkeensaajien maksamia veroja, erityisesti tulotasoilla välillä 1 300 euroa — 3 600 euroa kuukaudessa, niin eläkeläinen maksaa kuukaudessa useilla tulotasoilla useita kymppejä veroja enemmän kuin palkansaaja. Suurimmillaan tämä ero on noin 2 000 euron kuukausitulon kohdalla.

Arvoisa puhemies! Kysyisin nyt ministeriltä: onko hallituksella aikomus korjata tämä merkittävä ero? Se varmasti häiritsee monia eläkeläisiä, koska arjen kustannukset, kuten kiinteistövero, sähkön siirtohinnat ja muut kulut, nousevat koko ajan. Tämä varmasti painaa monen mieltä, ja olisi hyvä saada tähän korjaus.

Arvoisa puhemies! Suoraan kysymykseen: tällaista valmistelua ei ole käynnissä. Eläkeläisten toimeentuloon vaikuttavat tietysti eläkkeen taso, eläkkeen verotus, myös ne muut verot, välilliset verot, joita edustaja Kauma kysymyksessään mainitsi, tämä kokonaisuus, mutta hallituksella ei ole ohjelmassa ajatusta, että nyt tehtäisiin eläkeläisten verotukseen kevennystä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Myönnän vielä alkuperäisen kysymyksen esittäjälle, edustaja Koskelalle kysymyksen, ja sen jälkeen siirrytään seuraavaan asiaan.

Arvoisa herra puhemies! Kuten todettu, perussuomalaiset tulevat hallituksen vastustuksesta huolimatta esittämään työeläkkeiden ja omaishoidon tuen verotuksen tuntuvaa keventämistä sekä muun muassa lääkekulujen omavastuun poistamista pienituloisilta. Lisäksi vastustamme kaikkien polttoaineiden veronkorotuksia. Asia on hyvin yksinkertainen. Esityksemme helpottavat ikäihmisten asemaa. Sen sijaan hallituksen esitykset ja haluttomuus veronkevennyksiin heikentävät sitä. Tämä on arvovalinta.

Kysyn vielä, koska asia ihmetyttää suuresti minua ja myöskin äänestäjiä ja maaseutua: miksi te ette halua parantaa edes pientä työeläkettä saavien asemaa, edes silloin, kun hassaatte valtavan määrän velkarahaa ympäri maailmaa?

Arvoisa puhemies! Tämänkin kyselytunnin aikana, jo tähän mennessä, on esitetty paitsi tuloverotukseen myös moniin muihin veroihin kevennystä. Meillä tänä vuonna valtio tekee tämän hetken arvion mukaan 19,7 miljardia euroa alijäämää, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja tässä kokonaisuudessa on vaikea kyllä vastuullisesti ajatella niin, että kaikkia niitä veroja, joita tähän mennessä täällä kyselytunnilla jo on esitetty, voitaisiin alentaa.

Hallituksella on verotuksessa linja, joka on esitelty osana budjettilakeja eduskunnalle. Eduskunta syksyn aikana niitä käsittelee, ja oppositio tulee varmaan vaihtoehtobudjetissaan esittämään omat veroratkaisunsa ja myös sen, millä tavalla valtiontalouden kokonaisuutta hoidetaan.

Arvoisa puhemies. Kokoomus pitää tärkeänä, että palkasta ja eläkkeestä jää ihmisille käteen euroja niin, että ne riittävät muuhunkin kuin aivan välttämättömimpään. Siksi me olemme esittäneet hallituksen tekemän kotitalousvähennysleikkauksen perumista ja esitämme kotitalousvähennyksen korottamista 5 000 euroon. Me haluamme tukea eläkeläisten kotona asumista ja vanhusten kotona asumista senioreiden superkotitalousvähennyksellä. Kokoomus haluaa tukea, että ikäihmiset voivat asua kotonaan niin kauan kuin se on ikäihmisten oma toive ja se on turvallista. Kotitalousvähennyksen käyttäjistä eläkeläisiä on noin 40 prosenttia, ja hallituksen tekemä leikkaus osui erityisen kipeästi eläkeläisten kukkaroon ja arkeen.

Kysynkin pääministeri Marinilta: Miksi te leikkasitte kotitalousvähennystä? Miksi kotitalousvähennys on niin suuri ongelma hallitukselle, kun se parantaa ikäihmisten, kaiken ikäisten arkea, se tuo työtä ja yrittäjyyttä ja lisää verotuloja? Voisitteko te nyt muuttaa kantaanne ja korottaa kotitalousvähennystä? [Puhemies: Aika!] Se olisi tässä koronatilanteessa erittäin tervetullutta.

Arvoisa puhemies! Olen jo aiemmin kertonut sen, että hallitus tulee katsomaan myös tämän kotitalousvähennyksen kokonaisuudessaan kehysriihessä. Me olemme aivan toisenlaisessa tilanteessa taloudellisesti kuin vielä alkuhallituskaudesta, ja meidän pitää tehdä tällaisessa vaikeassa suhdannetilanteessa suhdanneluonteista politiikkaa. Kotitalousvähennys voisi olla yksi keino tukea työllisyyttä ja tukea taloudellista elpymistä. Sen vuoksi olemme linjanneet, että kehysriihessä ensi keväänä tulemme katsomaan myös tämän kotitalousvähennyksen kokonaisuuden läpi.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Kysyin, miksi hallitus leikkasi kotitalousvähennystä. Ja totean, että kokoomus haluaa turvata jokaiselle ikäihmiselle arvokkaan vanhuuden  ja  itsemääräämisoikeuden. Senioreiden superkotita-lousvähennys toisi arkea tukevat palvelut yhä useammalle ikäihmiselle. Kaikki eläkeläisliitot — myöskin vasemmistopuolueiden — ovat esittäneet kotitalousvähennyksen lyhytnäköisen leikkauksen perumista ja ovat esittäneet korotettua kotitalousvähennystä.

Vanhusten mahdollisuuksia saada palveluita on lisättävä eikä vähennettävä. Tuo supervähennys olisi iso apu myös omaishoitajille, joista moni on jäänyt koronan aikana aivan ilman apua ja tukea. Tuo vähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Eli jos ei ole verotettavia tuloja, saisi tukea palveluiden hankkimiseen, ja malli on Sitran mukaan kustannusneutraali.

Kysynkin: miksi hallitus ei nyt tähän tartu? Tänään täällä salissa on kokoomuksen laki-aloite tästä, eli pääsemme tätä tänään käsittelemään. Kysynkin hallitukselta, voisitteko te kuulla eläkeläisten vetoomusta. Se olisi viisasta. [Puhemies koputtaa] Voisitteko ottaa tämän [Puhmies: Kiitos, aika!] senioreiden kotitalousvähennyksen teidän agendallenne ja tuoda esityksen eduskuntaan? Tai sitten voimme yhdessä hyväksyä kokoomuksen laki-aloitteen?

Arvoisa puhemies! Hallitus on jo ennen tätä edustaja Sarkomaan kertomaa aloitetta tehnyt päätöksen siitä, että me kehysriiheen selvitämme mahdollisuudet kotitalousvähennyksen keventämiseksi. Siinä, aivan niin kuin pääministeri äsken totesi, pääkohteena ovat työllisyysvaikutukset.

Kun te korostatte tätä supervähennystä, niin muistuttaisin kuitenkin siitä, että kun tällä hetkellä kotitalousvähennyksen maksimi on reilut 2 000 euroa,  niin  keskimäärin kotita-lousvähennystä käytetään vain reilun 1 000 euron edestä. Eli valtaosa kotitalousvähennyksen käyttäjistä ei edes tällä hetkellä käytä sitä sinne maksimiin saakka. Eli jos sille kysyntää olisi, niin hyvin suuri osa ihmisistä — näistä yli 400 000:sta, jotka kotitalousvähennystä käyttävät — voisi käyttää sitä enemmän. Mutta nämä perustelut, joita edustaja Sarkomaa esitti, ovat hyviä. Ne varmasti otetaan huomioon, kun hallitus omaa linjaustaan keväällä tekee.

Arvoisa puhemies! Minusta nyt suuri uutinen oli se, että hallituspuolueet ovat muuttaneet linjaansa suhteessa kotitalousvähennykseen. Minä kiitän siitä, että sekä pääministeri että valtiovarainministeri käytännössä sanoivat, että tämä asia on kehysriihessä pöydällä, ja ymmärsin, että siihen suhtaudutaan positiivisesti. Tämä on suuri muutos, kun tunnemme useimpien hallituspuolueiden suhtautumisen tähän.

Nimittäin kotitalousvähennys on erittäin hyvä asia. Se lisää työllisyyttä, se karsii harmaata taloutta. Tässä tilanteessa me voimme tukea erityisesti palvelusektorin kehittymistä Suomeen. Ja mikä tärkeintä, kun me olemme puhuneet täällä niin vanhusten kuin senioreiden palveluista ja toimeentulosta, niin tällä mallilla, jossa on myöskin tämä pienituloisille eläkeläisille kohdennettu avustusosuus, voidaan aidosti tukea sitä, että vanhemmat ihmiset ja seniorit voivat hankkia kotiin apua, palveluita ja sitä kautta asua pidempään kotona.

Minusta tämä on kaiken kaikkiaan erinomainen ratkaisu, ja on hieno kuulla, että te olette nyt selkeästi [Puhemies koputtaa] tulleet tälle linjalle. Ja haluaisin vielä kysyä: ymmärsinkö oikein? [Naurua]

Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, ymmärsitte oikein mutta hieman myöhässä. Tämä on kuitenkin jo kuukausia vanha uutinen [Naurua] tämä hallituksen tekemä päätös ensi kevättä kohti. [Keskeltä: Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!]

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä on todettu, kotitalousvähennyksestä on paljon hyötyjä. Se luo yrittäjyyttä ja tietysti myös ehkäisee harmaata taloutta. Se kannustaa ostamaan palveluita, ja varmasti moni kansalainen sitä tällä hetkellä käyttääkin.

Meillä on myös, kun täällä on puhuttu ikäihmisistä, suhteellisen hyvätuloisia ikäihmisiä ja on niitä, jotka haluavat auttaa lapsia ja lastenlapsia. Kun puhutaan näistä summista, paljonko kotitalousvähennystä voi käyttää, niin mielestäni pitäisi puhua myös siitä pohjasta eli siitä, mihin kaikkeen kotitalousvähennystä voi käyttää. Jätin toimenpidealoitteen monen muun kansanedustajan kanssa siitä, että mahdollistettaisiin kotitalousvähennys niin, että sitä voisi käyttää lapsille ja lastenlapsille ostettavista palveluista. Kysyisinkin hallitukselta: kun tätä kotitalousvähennysasiaa käsitellään, niin miltä se kuulostaa, että tätä pohjaa laajennettaisiin koskemaan myös tältä osin lapsille ja lastenlapsille ostettavia palveluita? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallitus varmaan tässä selvityksessä ottaa luonnollisesti kaikki nämä ajatukset, joita eduskunnasta tulee, huomioon. Kun aikaisemmin pääministeri ja allekirjoittanut puhuivat nimenomaan tästä työllisyysvaikutuksesta, niin minusta tässä analyysissä ja selvityksessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, minkälainen mahdollinen kotitalousvähennyksen käyttöalan laajennus nimenomaan palvelisi työllisyyttä ja sellaisella tavalla, että se sitä kautta tuleva tuki ei automaattisesti valu sinne hintoihin ja kustannuksiin, eli tämä on minusta tärkeä seikka, että sillä aidosti saadaan hyötyä. Uskon, että parhaiten se toteutuu juuri sentyyppisillä palvelualoilla, joilla aidosti on potentiaalia lisätä palvelujen käyttämistä. Silloin ei ole sitä riskiä myöskään, että valtion varoista annettava tuki valuu hintoihin ja menettää tehoaan. Minä uskon, että henkilökohtaisten palvelujen kohdalla on varmasti löydettävissä sellaista, [Puhemies koputtaa] joka aidosti lisää sen käytön volyymia.

Herra puhemies! Tämä kotitalousvähennys on suomalaista työtä ja yrittäjyyttä edistävä verovähennys, ja niinpä perussuomalaisetkin sen säilyttäisivät ja jopa korottaisivat. Suomalainen työ ja yrittäjyys tulee meille ensin, ja vasta jos rahaa jää yli, niin sitten tulee maailmanparantaminen.

Perussuomalaiset ovat ihmetelleet hallituksen talouspoliittista linjaa siinä, että rahaa riittää aina, kun on kyse maahanmuutosta tai ilmastonmuutoksesta. Niihin teemoihin teillä riittää pohjaton kassa. Suomi ottaa toisena vuotena putkeen ensi vuonna yli 20 miljardia velkaa. [Eduskunnasta: Minkä takia? Koronan takia!] Se on 2 000 miljoonaa velkaa vuosittain. Kysyn valtiovarainministeriltä vielä tähän teemaan liittyen: kun te kerrotte, että te vielä arvioitte tulevissa kehysriihissä teidän verolinjojanne, niin mitä jos kuitenkin lähdettäisiin veroelvyttämään [Puhemies koputtaa] eli työssäkäynti kannattaisi entistä paremmin?

Arvoisa puhemies! Sen verran korjaan edustajaa, että ensi vuoden velanottoarvio on noin 11 miljardia, ei 2 000 miljoonaa, eli huomattavasti suurempi, valitettavasti. Jos selviäisimme 2 000 miljoonalla, niin se olisi näissä oloissa hyvä.

Tällä kyselytunnilla on toivottu veronkevennyksiä tuloverotukseen, energiaverotukseen ja nyt kotitalousverotukseen, joka sekin tuloverotuksen kautta toteutuu. [Eduskunnasta: Verot valtion maksettavaksi!] Kyllä meidän pitää myös ottaa huomioon se, että aidosti velkaannumme, ja valtion pitää tarkastella menojaan mutta myös huolehtia tuloista.

Kysymyksessä siitä, voisimmeko nyt elvyttää veroja keventämällä, ajatus olisi se, että voitaisiin lisätä kulutusta sillä, että verotuksen kautta lisättäisiin ihmisten tuloja. Tällä hetkellä arvio on se, että kulutuksen suurimpana esteenä on se yleinen epävarmuus, [Puhemies koputtaa] joka tunnetaan tässä koronatilanteessa, ja se on ehkä pääsyy, [Puhemies: Aika!] minkä takia verotusta ei ole käytetty elvytyksen pääkeinona. [Perussuomalaisten ryhmästä: Te viette ostovoiman kansalta!]

Arvoisa puhemies! On ollut ilo kuulla, että hallitus tosiaan vaikuttaa olevan kääntänyt kantaansa suopeaksi, ja ehkä tulemme näkemään sen, että tämän hallituksen leikkaukset kotitalousvähennykseen perutaan. Toivottavasti saamme myös tämän kokoomuksen ehdottaman supervähennyksen ikäihmisille ja kokonaisuudessaan merkittävän parannuksen kotitalousvähennykseen. [Eduskunnasta: Superrikkaille!] Se nimittäin parantaa työllisyyttä, vähentää harmaata taloutta ja helpottaa ihmisten arkea ja ennen muuta nyt tässä tilanteessa toisi kaivattua piristystä koronan kuristamaan talouteen.

Kysyn hallitukselta: Kun Ruotsissa kotitalousvähennyksen voi hyödyntää jo suoraan palvelun maksun yhteydessä, palvelun tarjoaja voi vähentää osuuden suoraan asiakkaan laskusta ja hakea puuttuvaa summaa verottajalta, niin voisiko tämän ottaa käyttöön myös Suomessa? Miten hallitus suhtautuu tähän malliin?

Arvoisa puhemies! Tämäkin idea ilman muuta pitää tutkia ja selvittää, mutta samalla kannattaa varmaan siinä selvitystyössä kiinnittää huomiota juuri siihen, mitä jo kahteen kertaa olen maininnut, että se tuki ei valu kustannuksiin ja hintoihin, että ei tule sellaista järjestelmää, jossa palveluntarjoaja kysyy maksajalta, että hyödynnättekö kotitalousvähennystä, ja sitten sen perusteella selviääkin, mikä on hinta. Tämmöistä asetelmaa meidän ei pidä ruokkia.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Vanhanen avasi hyvin sitä, miksi kotitalousvähennyksen korottaminen ei välttämättä tuo toivottuja tuloksia: johtuen siitä, että yksinkertaisesti jo tällä hetkellä suurin osa sen käyttäjistä käyttää sitä huomattavasti vähemmän kuin maksimimäärän. On hyvä, että hallitus pohtii sitä, miten kotitalousvähennyksestä saadaan entistä tehokkaampaa, ja silloin kannattaa nimenomaan pohtia uusia käyttökohteita.

Kysymykseni liittyy nimenomaan vanhuksille tuotaviin palveluihin. Täällä ollaan tänään oltu kovasti huolissaan ikäihmisistä, ja monen vanhuksen asuminen kotona helpottuisi, jos he voisivat ottaa vastaan esimerkiksi parturi—kampaamo-, hyvinvointi- ja hierontapalveluita kotiin kotitalousvähennyksen turvin. Voisiko kotitalousvähennystä laajentaa näihin palveluihin? Toivottavasti myös tätä pohditaan, kun hallitus pohtii kotitalousvähennyksen tulevaisuutta.

Arvoisa puhemies! Kyllä tullaan pohtimaan. [Naurua — Eduskunnasta: Selkeää!]

Arvoisa puhemies! On ilo huomata, että täällä asia näyttää menevän eteenpäin. Hyvä, jos näin on. Kokoomus haluaa, että me yhdessä helpotamme lapsiperheiden ja ikäihmisten arkea, luomme ostovoimaa käyttää myös kodin ulkopuolista apua ja sitä kautta varaa ostaa yrittäjiltämme palveluita. Luodaan uutta työtä ja korjataan hallituksen virhe leikata vähennyksestä. Toivottavasti tämä nyt todella nähdään sitten kevään riihestä ulostulona.

Tässä on keskusteltu useamman puheenvuoron kautta myös siitä, että tällä hetkellä todella keskimäärin käytetään vähemmän kotitalousvähennystä kuin mitä tämä euromääräinen maksimisumma on. Se tietysti riippuu siitä, että nämä vähennysprosentit on tiputettu niin alas, että ei monella ole varaa käyttää palveluita, ja myös siitä, että se raha täytyy ensin lyödä tiskiin. Totean todella, että tämä edustaja Vikmanin esiin nostama asia on tärkeä, että Ruotsissa saa puolet vähentää jo heti siinä laskussa, ettei tarvitse maksaa kuin puolet ja valtio maksaa toisen puolen.

Soveltamisalan laajennuksesta kysyisin: [Puhemies koputtaa] olisiko mahdollista kiertotalousvähennykseen meneminen niin, että esimerkiksi polkupyörän korjaaminen ja kodinkoneiden [Puhemies koputtaa] korjaaminen voisivat olla osa pakettia, jossa vähennämme [Puhemies: Kiitoksia, aika!] ulkoa tuotua tavaraa ja teemme korjaustyötä?

Arvoisa puhemies! Nyt en ehkä enää jokaiseen ehdotukseen vastaa, että kyllä varmasti pohditaan. [Naurua] Pitää ottaa huomioon myös se, että kyllä meidän täytyy ajatella niin, että tämmöiset yhteiskunnan peruspalveluihin kuuluvat toimet kuin vaikka polkupyörän korjaus pitää asiakkaan teettää ja siitä maksetaan se hinta, mikä on palkka ja verot, että ei kaikkea tehdä verotuksen kautta porkkanoilla houkutellen. Tässäkin kannattaa rajat pitää siinä, mikä on se lisäarvo, jota kotitalousvähennyksellä nimenomaan tavoitellaan. Sen tähden käydään tämäkin lista lävitse mutta ennalta jo varoittaisin, että en ole puoltamassa sitä, että kaikkiin semmoisiin normaaleihin palveluihin, joita meidän pitäisi käyttää ja me käytämme, tulisi joku veronkevennys.

Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että me käymme tätä keskustelua pienituloisten eläkeläisten taloudellisesta asemasta. Minulla on esimerkki hyvin lähellä perheessäni. Hän asuu osakkeessa, jossa on juuri tehty iso putkiremontti, ja kotitalousvähennystä ei tässä tapauksessa voinut hyväksikäyttää. Eläkkeellä oleva mummu tienaa vähän alle 1 000 euroa kuukaudessa, ja pelkästään yhtiövastike on 550 euroa kuukaudessa. Käteenjäävä osuus eläkkeestä on siis todella pieni. Kysyisinkin: kuinka kotitalousvähennyksen rajan nostaminen vaikutti pienituloisen eläkeläisen käteenjäävään rahaan, ja mitä toimia hallitus voi tehdä ja on jo tehnyt sen eteen, että eläkeläisen elämä olisi taloudellisesti helpompaa tulevaisuudessa?

Arvoisa puhemies! Tästä osa kuuluu veroministerille.

Siis se leikkaus, joka tehtiin, tehtiin pitkälti fiskaalisista, siis taloudellista syistä. Valtio tarvitsi verotuloja lisää, ja noin 100 miljoonaa euroa otettiin [Juha Mäenpään välihuuto] kotitalousvähennyksistä, yhtä paljon alkoholista ja tupakasta ja otettiin bensasta ja dieselistä ja monesta muusta lähteestä. Kotitalousvähennystä on viime vuosina käyttänyt noin 450 000 ihmistä — se on merkittävä määrä suomalaisia. Sen ikään kuin verotulomenetykset ovat olleet noin 450 miljoonaa, eli siitä on helppo laskea, että noin 1 000 euroa per käyttäjä on ollut se etu, joka on saatu. Nykyjärjestelmässä olisi käytännössä mahdollisuus kaksinkertaistaa se käyttö, ilman että tarvitsisi mihinkään säännöksiin puuttua, jos ihmiset käyttäisivät sen maksimaalisesti.

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennystä vahvasti kehittämällä voidaan parantaa pienituloisten eläkkeensaajien ja omaishoitajien mahdollisuuksia valita hyvinvointiaan lisääviä palveluita ja parantaa ostovoimaa. Liikuntaharrastusten tukeminen varsinkin lasten ja nuorten kohdalla on ensiarvoisen tärkeää. On todella hälyttävää, että jo pienet lapset ja nuoret liikkuvat aivan liian vähän tänä päivänä. Harrastusten tukeminen on avainasia.

Ministeri Vanhanen, voitaisiinko ajatella, että perheille olisi kotitalousvähennyksen mahdollisuus liikuntaharrastusten tukemiseksi?

Täytyy ajatella, että kotitalousvähennys ei ole pelkkä menoerä vaan sillä tuetaan myös yrityksiä ja työllisyyttä.

Arvoisa puhemies! Myös tässä oikeastaan sama kuin äsken edustaja Mykkäselle eli kysymys siitä, ovatko tämmöiset liikuntapalvelut sellaisia, joita pitäisi tämän kautta tukea, vai pitäisikö lähtökohta olla se, että kyllä ihmisten pitää liikuntapalvelut hankkia. Tämän osalla en mitenkään ortodoksi ole, koska meillähän on järjestelmä, jossa verotuksen kautta tuetaan esimerkiksi liikunta‑ ja kulttuuripalveluita. On liikunta‑ ja kulttuurisetelit, joissa ymmärtääkseni on työsuhde-etuna verottajaltakin panoksensa, eli ei tämä vieras tälle meidän verojärjestelmälle ole.

Uskon, että kaikki nämä ideat tulevat kyllä tässä selvityksessä käytyä läpi, mutta ennalta jo varoitan sen, että en ole puoltamassa sellaista ratkaisua, joka laventaa kotitalousvähennyksen kaikkiin tämmöisiin normaaleihin palveluihin, joita meidän pitäisi muutenkin käyttää ja maksaa niistä se hinta, mikä niistä kuuluu maksaa. [Eduskunnasta: Veropopulismia!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Myönnän vielä edustaja Sarkomaalle, alkuperäisen kysymyksen esittäjälle, puheenvuoron. — Olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on hieno päivä. Se työ, mitä kokoomuksen eduskuntaryhmä on tehnyt sen eteen, että [Hälinää] kotitalousvähennystä laajennettaisiin niin, että mahdollisimman monella suomalaisella olisi mahdollisuus helpottaa arkeansa, se on menossa eteenpäin. Oli hyvä, että hallitus totesi, että oli virhe, että leikattiin. Oli hyvä, että totesitte, että nyt tämä virhe korjataan.

Ja vielä valtiovarainministerille totean, että tämä senioreiden superkotitalousvähennys on aivan uusi vähennys. Siinä poistettaisiin omavastuu ja nostettaisiin sitä vähennystä, ja näin se olisi vielä parempi senioreille. Ja toivon, että tuon talousnäkökohdan ja työllisyys- ja yritysnäkökohdan kohdalla, jonka te nyt otitte hyvin itsellenne — se oli iso muutos parempaan — katsoisitte myöskin ihmisten hyvinvointia. Tässä ei ole kysymys pelkästään työllisyydestä ja yrittäjyydestä vaan siitä, että oikeasti saadaan sinne kotiin palveluita. Moni ihminen jää ilman kotiapua, varsinkin kun hallitus on kotihoidon asemaa hoitajamitoituksellaan heikentänyt. [Vasemmalta: Höpö höpö!] Kysynkin ministeri Kiurulta: voisitteko ottaa erityisesti tämän senioreiden superkotitalousvähennyksen omaksenne ja ajaa [Puhemies koputtaa] sitä sillä tavalla, että se tulisi nopeasti voimaan? [Vasemmalta: Aikamoista!]

Arvoisa puhemies! Niin kuin huomaatte, tässä kyselytunnissa vastausvuorossa tämän kysymyksen osalta on ollut tietenkin meidän veroministeri Vanhanen, joka on käynnistänyt selvityksen tähän asiaan liittyen. Minä toivon, että tämä keskustelu, joka täällä käydään, lähtee siitä lähtökohdasta, että ensinnäkin meidän täytyy varmistaa, että kaikki kotona asuvat ikääntyvät ihmiset saavat yhteiskunnalta myöskin tukea silloin, kun on kotihoidon tarvetta. Se on lähtökohta tällaisessa maassa, jossa me elämme.

Me olemme tehneet valtioneuvostossa päätöksen osana hallitusohjelmaa, että me satsaamme 45 miljoonaa kotiin annettavien palveluiden parantamiseen. Ja minä pidän sitä erittäin tärkeänä, että eduskunnassa ensin sitoudutaan siihen, että me vahvistamme tätä peruspohjaa, [Sari Sarkomaan välihuuto] ja sen päälle voidaan käydä sitten keskustelua, onko yhteiskunnalla panostaa vielä laajemmin tukea kotona asumiseen esimerkiksi ehdotetun keskustelun pohjalta syntyvillä ehdotuksilla, ja niin kuin totesin, ne eivät kuulu tässä työnjaossa minulle, [Puhemies koputtaa] mutta olen itse hyvin vakuuttunut siitä, että [Puhemies: Kiitoksia!] kotiin annettavia palveluita pitää parantaa.

Arvoisa puhemies! Tänään on miestenpäivä. Siksi on hyvä keskustella siitä, ovatko miehet ja erityisesti pojat unohtuneet tasa-arvokeskustelussa. THL:n mukaan miesten odotettavissa oleva elinikä on matalampi kuin naisilla, myös sairastavuus on miehillä yleisempää, nuorten miesten syrjäytyminen on naisia yleisempää, ja nuoret miehet jäävät työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle useammin kuin naiset. Myös poikien heikot oppimistulokset huolestuttavat suuresti, eikä niihin ole riittävästi puututtu.

Alan professori on todennut, että nuorten miesten syrjäytymisen syyt löytyvät usein kouluvuosista. Hänen mukaansa ei ole mitään luonnollista perustelua sille, että koulumenestyksessä ja kouluttautumisessa on näin suuret sukupuolten väliset erot.

Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: Ovatko miesten asiat unohtuneet hallituksen intersektionaaliseen feminismiin [Puhemies koputtaa] perustuvassa tasa-arvoajattelussa [Hälinää] ja toimissa? [Puhemies: Aika!] Onko teillä tahtoa edistää myös poikien ja miesten etua ja menestystä? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Eivät ole tosiaankaan unohtuneet, vaan päinvastoin: Jos puhutaan koulutuksesta, niin yksi keskeisimpiä tavoitteita, mitä tämä hallitus on asettanut koulutuksen kehittämiselle, on ollut koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen. Siinä on tuotu esille yhtenä keskeisenä ongelmana, mikä meillä on Suomessa, sukupuolittuneet osaamiserot, ja jos tarkastellaan esimerkiksi lukutaitoa, niin ne ovat jopa OECD-maiden suurimpia täällä Suomessa.

Ollaan myöskin aikaisemmilla kyselytunneilla keskusteltu lukutaidon merkityksestä. Suomessa kaksi kolmasosaa pojista vastasi viime Pisa-tutkimuksessa, että lukevat vain, mikäli on pakko. Hallitus on myöntänyt rahoitusta, resursseja lukutaidon edistämishankkeisiin niin varhaiskasvatuksen kuin alkuopetuksen puolella. Pidän itse aivan äärimmäisen tärkeänä, että jo sieltä varhaiskasvatuksesta synnytettäisiin sellainen kulttuuri, jossa luetaan ääneen kaikkien lasten kanssa ja myöskin kannustetaan poikia lukemaan ja sitä kautta kannustetaan poikia myöskin opintiellä ja koulussa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Laukkanen.

Arvoisa puhemies! Palvelujärjestelmien kehittämisessä tulisi entistä paremmin tunnistaa miesten avuntarve. Avun tulisi olla helposti löydettävissä ja matalalla kynnyksellä haettavissa, esimerkiksi kun puhutaan mielenterveyspalveluista. Tärkeää olisi myös tunnistaa erot naisten ja miesten avun hakemisessa. Miehet ovat perinteisesti hakeutuneet avun piiriin naisia huonommin. Nuorempi sukupolvi toivottavasti on tässä asiassa erilainen. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miten palvelujärjestelmien kehittämisessä tunnistetaan sukupuoliin perustuvat erot avun tarjoamisen parantamiseksi?

Arvoisa puhemies! Kyllä tällä vuosikymmenellä on tapahtunut muutos nimenomaan siinä, mistä edustajakin puhuu. Me otamme entistä paremmin huomioon sen, minkälaisesta asiakkaasta on kysymys, eli myöskin se ratkaisee, miten tutkimustulostenkin näkökulmasta asiakasprofiili tuo sitä tarvetta, ja siltä osin osataan ennakoida.

Minusta isompi kysymys on se, jatkammeko me sosiaali- ja terveydenhuollossa sitä pitkää linjaa, että reagoidaan sitten, kun on tarvetta jo pahasti korjaaviin toimiin, vai pystymmekö me ennakoimaan ja ennalta ehkäisten oltaisiin liikkeessä. Tämä on varmasti aivan uusinta ajattelua, jota myös eduskunnassa kannatetaan, että me olisimme palvelujärjestelmän piirissä nimenomaan tällä ennakoivalla otteella liikkeellä. Minusta se auttaisi myös näkemään, miten me autamme miesten hyvinvoinnin edistämistä, ja myös siltä osin, että siinä on iso tasa-arvo- ja eriarvoisuuskysymys, [Puhemies koputtaa] jos naiset voivat tässä järjestelmässä elää keskimäärin merkittävästi pidempään. Se on tasa-arvokysymys.

Ärade talman! Me tiedämme, että pojat yläasteella ovat usein vaikeissa tilanteissa. Pojat yleensäkin kehittyvät myöhemmin. Me olemme kuitenkin ohjanneet meidän koulujärjestelmäämme sellaisen tilanteen, jossa aika ratkaisevia valintoja joutuu tekemään yhä aikaisemmin. Jo kun lukion aloittaa, pitää tietää, mitä kirjottaa, koska ylioppilaskirjoituksia painotetaan huomattavasti. Sitten meillä on yliopistoissa ensisijaisuusjärjestelmä, joka käytännössä tekee sen ensimmäisen valinnan hyvin ratkaisevaksi. Sen jälkeen voi olla huomattavasti vaikeampi muuttaa  vaikka opinahjoa. Kysyisin korkeakoulukysymyksistä vastaavalta ministeriltä: oletteko te huolissanne siitä, että liian aikaisessa vaiheessa joutuu tekemään näitä valintoja, ja miten voitaisiin myöskin poikien näkökulmasta joustavoittaa tätä opintopolkua?

Arvoisa puhemies! Minusta, edustaja, te tartutte tärkeään yleishavaintoon, että on näin, että koko koulutusjärjestelmämme samalla haluaa rohkaista opinpolkuja enemmän omannäköisiksi ja omia vahvuuksia painottaviksi mutta sen ikään kuin kääntöpuoli on se, että asioita on valittava hyvissä ajoin ja tiedettävä, mitä haluaa. Ja kaikki me olemme olleet joskus nuoria ja nuoria aikuisia ja tiedämme, että siinä vaiheessa, kun maailma on avoin, osa meistä on hyvinkin selkeästi hahmottanut oman polkunsa, uransa, ja sitten on ihmisiä, joilla kestää vuosia miettiä, mikä minusta tulee isona. Varsinkin, kun olemme siirtymässä selkeämmin jatkuvan oppimisen maailmaan, on selvää, ettei oikein kukaan tule valmiiksi oman koulutuksensa suhteen koko työuran aikana.

Tämä ensisijaisuusjärjestelmä on aika tuore vielä, ja sen vaikutuksia selvitetään parhaillaan. Meillä ei ole toistaiseksi aukotonta näyttöä siitä, että se olisi johtanut ikään kuin järjestelmän ohjautumiseen väärään suuntaan ja heikentänyt esimerkiksi poikien asemaa, mutta koska tämä huoli on tunnistettu, [Puhemies koputtaa] niin selvitämme tämän, onko negatiivisia vaikutuksia tunnistettu, kuten edustaja kysymyksessään epäili.

Arvoisa puhemies! Myös sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa toivottaa hyvää miestenpäivää. Miehet ovat useammin niin vankeina kuin rikoksen uhreina, tekevät jopa itsemurhan, ja työttömyys ja syrjäytyminen kohtaavat miehiä useammin. Osittain kysymys on edellä mainituista koulutukseen liittyvistä ongelmista, mutta miehet myös hakeutuvat vähemmän hoidon piiriin, niin kuin edustaja Laukkanen hyvin totesi. Kysyisinkin koulutuksesta vastaavalta ministeriltä: miten miesten terveysongelmia ehkäistäisiin ja hoitoon hakeutumista ajoissa saataisiin parannettua erityisesti varhaisella tuella koulupolun ja varhaiskasvatuksen aikana mutta myös ehkäisemällä kiusaamista, jonka uhreina pojat useammin ovat?

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajalle erinomaisen hyvästä kysymyksestä. Kyllä minun nähdäkseni kaikkein oleellisinta on se, että me saamme toimimaan niin hyvin kuin mahdollista ne rakenteet, jotka ovat olemassa lasten hyvinvoinnin tukemiseksi niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessa, ja myöskin meidän oppimisen tuen järjestelmän. Tämä edellyttää sekä niitä lisäpanostuksia, mitä nyt tullaan tekemään oppilas‑ ja opiskelijahuollon palveluihin, että ne ovat lähellä, ne ovat saavutettavissa — ne ovat yleensä ensimmäiset ammattilaiset, joiden piiriin hakeudutaan, jos on joitain ongelmia — ja sen lisäksi tarvitaan myöskin vahvempaa moniammatillista otetta niin varhaiskasvatuksessa kuin kouluissa, myös muita sote-ammattilaisia paikan päälle, jos tarvetta on, ja kaiken tämän lisäksi vielä tämä oppimisen tuen rakenne, jota nyt parhaillaan selvitetään. Opetus‑ ja kulttuuriministeriö on asettanut asiantuntijatyöryhmän, joka käy läpi meidän nykyistä lainsäädäntöämme ja kuntien käytettävissä olevia resursseja ja pohtii, mitä me voisimme tehdä sen järjestelmän parantamiseksi, koska on myös tiedossa, että pojat valitettavasti ovat yliedustettuina heikosti pärjäävien oppilaiden keskuudessa, eli tämä on myöskin tasa-arvon kannalta erittäin olennainen kokonaisuus.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Tasapuolisuuden nimissä, edustaja Mäkynen, teille toinen kysymys.

Kiitos, arvoisa puhemies! Meillä Vaasassa on erinomaisia kokemuksia hankkeesta, jossa lapset kohdataan kiusaamistapauksessa henkilökohtaisesti niin, että lapsen omia vahvuuksia lähdetään etsimään, oli sitten kysymys kiusaajasta tai kiusatusta. Tällaisissa erilaisissa hankkeissa on onnistuttu erityisesti silloin, kun lapset pystytään kohtaamaan ja heidät pystytään näkemään siellä lapsen omalla tasolla. Haluaisin kysyä ministeriltä: miten voisimme lisätä tällaisten tavallisten turvallisten aikuisten määrää kouluissa, jotta he voisivat kohdata niin pojat kuin tytöt — mutta ehkä kiusaamistapauksissa useammin on kysymys pojista molemmin puolin — että tällaisiin tapauksiin voitaisiin mahdollisimman matalalla kynnyksellä puuttua eikä tarvittaisi niitä raskaampia palveluita? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tähän koulukiusaamiskokonaisuuteen liittyen olen itse, aivan kuten edustaja tässä toteaa, painottanut, että tarvitaan siis resursseja sekä riittävä määrä aikuisia, turvallisia aikuisia, joilla on riittävästi aikaa, ja sitten tarvitaan niitä hyväksi todettuja toimintamalleja, joita on kehitetty nyt eri puolilla Suomea, eli minun mielestäni tämä palautuu osittain siihen, että meillä ovat koulutuksen resurssit kunnossa niin siellä kuntatasolla kuin valtakunnallisesti ja että meillä on ne rakenteet ja elimet, joiden kautta sitten koulutuksen ammattilaiset myöskin saavat tietoa siitä, mitä koulukiusaamista vastaan on onnistuneesti tehty eri puolilla Suomea.

Meillä on nyt parhaillaan valmistelussa koulukiusaamista ja kouluväkivaltaa vastaan toimenpideohjelma, johon osallistuvat useat ministeriöt — oikeusministeriö, sisäministeriö, sosiaali‑ ja terveysministeriö ja opetus‑ ja kulttuuriministeriö — ja siinä on tarkoitus myöskin nyt tuoda toimenpideohjelmaan uusia toimenpiteitä, pelkästään sellaisia, mitä saadaan vielä pantua toimeen tämän hallituskauden aikana, [Puhemies koputtaa] niin että vastuu ei siirry eteenpäin eikä muille vaan se kannetaan nyt tässä hallituksessa.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Arvoisa pääministeri, miten Suomi hyötyy ja miten on Suomen etujen mukaista, että me olemme koronapaketissa tukevasti nettomaksaja sekä Italialle että Unkarille? Italia on vauraiden ihmisten maa, ja valtio on köyhä. Unkarissa kansa on köyhää, ja Suomi lapioi sinne paljon nettorahaa. Kaiken kukkuraksi Unkari ruttaa Suomen mainostaman ja hihkuman oikeusvaltioperiaatteen maanrakoon. Tuleeko tästä mitään, ja mitä pitäisi tulla?

Arvoisa puhemies! On aivan yksiselitteisesti selvää, että Suomi tulee pitämään kiinni siitä heinäkuun sovusta, jonka osana myös oikeusvaltioperiaate ja -mekanismi on valittu. Eli me olemme yhdessä päättäneet heinäkuussa kaikkien jäsenmaiden kesken, että oikeusvaltiomekanismi ja oikeusvaltioperiaate ovat tulevaisuudessa osa EU:n rahajakoa, ja Suomi pitää tästä aivan ehdottomasti kiinni. Tämä on täysin yksiselitteinen asia.

Mitä tulee muutoin monivuotiseen rahoituskehykseen ja myös elpymisvälineeseen, niin on totta, että Suomi on nettomaksaja niin monivuotisessa rahoituskehyksessä kuin myös elpymisvälineessä. Näin se on. Vauraammat jäsenmaat ovat nettomaksajia, ja köyhemmät jäsenmaat ovat nettosaajia. Italia on ollut rahoituskehyksissä myös nettomaksaja, mutta tämän koronapandemian keskellä maa on kärsinyt paljon, ja tässä suhteessa tästä elpymisvälineestä Italia on saamassa enemmän kuin maksamassa. Mutta monivuotisen rahoituskehyksen osalta Italia on pitkään ollut nettomaksajamaiden joukossa.

Ärade herr talman! Rättsstatsprincipen är en hörnsten i varje demokrati, och om man ansluter sig till Europeiska unionen så måste man också binda sig till den.

Unkari ja Puola ovat tällä viikolla ilmoittaneet kantansa EU:n budjettineuvotteluissa. Nämä maat eivät halua, että EU:n rahoitus sidotaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Ongelma ei ole uusi. Molemmissa maissa on jo käynnissä virallinen EU-tutkinta muun muassa median ja tuomareiden vapauden rajoittamisesta.

EU ei ole pankkiautomaatti. Rahoituksen saamiseksi pitää noudattaa yhteisiä sääntöjä, ja oikeusvaltioperiaate on niistä keskeinen. Tämä on yksi suurimmista saavutuksista myös Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Hallitukselle suuri kiitos tästä onnistumisesta.

Arvoisa pääministeri, asiaa käsitellään tänään Eurooppa-neuvostossa. Miten tästä tilanteesta päästään eteenpäin niin, että oikeusvaltioperiaatetta ei hylätä budjetin alttarilla?

Arvoisa puhemies! Meillä on tänään ylimääräinen Eurooppa-neuvoston videokokous. Asialistalla on koronatilanne, mutta varmasti myös tätä oikeusvaltiomekanismia ja oikeusvaltioperiaatetta tullaan sivuamaan, ja odotan, että saamme puheenjohtajamaa Saksalta raportin näiden neuvotteluiden tilanteesta ja myös tästä oikeusvaltioperiaatteesta, joka on Suomelle ja monille muille jäsenmaille aivan ehdottoman tärkeä. On selvää, että me emme olisi hyväksyneet kesällä, heinäkuussa, tätä kokonaissopua, ellei oikeusvaltioperiaate hyvin yksiselitteisesti olisi tässä mukana, ja haluan korostaa sitä, että Suomi tulee tästä pitämään kiinni. Me tulemme pitämään kiinni siitä, että oikeusvaltioperiaate ja toimiva oikeusvaltiomekanismi on osa rahoituskehystä ja osa elpymisvälinettä. Tämä on aivan yksiselitteinen asia, ja näin me tulemme toimimaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ja vielä yksi kysymys tähän liittyen.

Arvoisa puhemies! Tämä oikeusvaltioperiaate on aivan keskeinen asia. Jos tämä paketti etenee, niin se, että rahoja käytetään siihen mihin pitää ja ne maat noudattavat eurooppalaisia sääntöjä ja arvoja, on täysin välttämätöntä. Se täytyy korjata, että tätä ei huippukokouksessa saatu sovittua, vaan se ratkaisu vesittyi, mutta parlamentin ja neuvoston välisissä neuvotteluissa kokoomuslainen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa johti neuvotteluja, joissa tämä mekanismi saatiin sovittua, ja nyt oleellinen kysymys on: pidetäänhän siitä parlamentin saavuttamasta sovusta kiinni? Koska se toimii, ja koska osoitus siitä on taas se, että tämän sovun jälkeen Unkari, Puola ja Slovakia ilmoittivat, että he eivät ole mukana.

Arvoisa puhemies! Suomi teki viime syksynä koko puheenjohtajakautensa aikana paljon töitä sen eteen, että oikeusval-tioperiaate saatiin osaksi tätä EU-rahojen jakoa ja EU-rahojen käyttöä, eli me olemme tehneet kyllä jäsenmaana systemaattisesti paljon töitä sen eteen, että oikeusvaltiomekanismi on tässä sovussa mukana. Heinäkuussa sovitussa sovussa tämä mekanismi oli sisällä, ja se oli hyvin selvästi sovittu, että kyse on määräenemmistöpäätöksenteosta, kun oikeusvaltioperiaatetta sovelletaan, eli jo tuolloin heinäkuussa kyllä saimme hyvän sovun. Itse en näe, että se oli vesitetty sopu, mutta on totta, että europarlamentaarikko Sarvamaa on tehnyt tässä erittäin hyvää työtä, ja ilman muuta me olemme sen kokonaisuuden ja sen ratkaisun takana, joka on yhdessä Europarlamentin kanssa neuvoteltu, ja kiitän siitä hyvästä yhteistyöstä, jota Sarvamaa ja myös meidän eurooppaministerimme Tuppurainen ovat tehneet. Tiedän, että he ovat monta kertaa tästä asiasta keskustelleet ja tätä asiaa yhdessä vieneet eteenpäin, ja kiitän siitä hyvästä yhteistyöstä. Tämä on meille kaikille tärkeä asia.