Hallituksen esitys  eduskunnalle  laeiksi  vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain,  aravalain ja avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta

Arvoisa herra puhemies! Noin puolet kaikista Suomen vuokra-asunnoista on valtion tuella rahoitettuja, ja niiden osuus on merkittävin etenkin suurissa kaupungeissa. Etenkin kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on pulaa varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa muuallakin Suomessa. Siksi on hyvä, että hallitus aktiivisesti hakee ja luo edellytyksiä asuntorakentamisen lisäämiseksi koko Suomessa. Rakentaminen ja asuntorakentaminen lisäävät myös työllisyyttä, ja työllisyyden lisääminen on hallituksen tärkeä kärkihanke. Työllisyyttä on saatava Suomessa paremmaksi.

Tällä hallituksen esityksellä muutetaan yleishyödyllisyyssäännöksiä, jotka nykyään rajoittavat aivan liian paljon valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja omistavien yhteisöjen toimintaa. Esityksen mukaan jatkossa yleishyödyllistä toimintaa koskevat vaatimukset toteutettaisiin hankekohtaisesti, ei siis niin kuin nykyään, ja muutoksella lisättäisiin toimijoiden kiinnostusta valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa kohtaan. Jotta voitaisiin taata valtion tuen kohdentuminen asukkaille ja valtion riskien hallinta, korkotukilainan saajien olisi kuitenkin jatkossakin luonnollisesti täytettävä tietyt edellytykset esimerkiksi pitkäjänteisen vuokraustoiminnan harjoittamisesta ja yhteisön vakavaraisuudesta.

Tämä hallituksen esitys on erinomainen, ja tässäkin yhteydessä haluan vielä tuoda esille ne monet hallituksen toimet, jotka ovat jo lisäämässä rakentamista ja asuntotuotantoa muutenkin.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys tuskin vaikuttaa juuri lainkaan asuntojen rakentamiseen. Tästä ei myöskään todennäköisesti mitään suurta haittaa ole. En itse usko, että uusia rakentajia tämän pohjalta tulee. Me tarvitsemme muunlaisia toimia. Olen ymmärtänyt, että hallituksessa on ymmärretty, että se asuntopolitiikka, jolla aloitettiin, ei tuota tuloksia, koska nyt ollaan perumassa sitä, että nostettiin tuo pitkän korkotuen omavastuu 3,4 prosenttiin. Nyt sitä ollaan vähentämässä 1,7 prosenttiin. Olisi hyvä, että se menisi sinne 1 prosenttiin, koska tällaisella korkotasolla vasta olisi merkitystä siihen, että näitä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja todella rakennettaisiin.

Oli aivan erinomaista, että eduskunta yksimielisesti lausui hallitukselle siitä, että tätä pitkää korkotukea pitää kehittää. Sen lainojen maksun takapainoisuutta pitää muuttaa niin, että tuo vuokrataso ja korjausmahdollisuudet koko vuokratalon elinajan pysyvät kohtuullisina, siis vuokrataso kohtuullisena ja korjausmahdollisuudet hyvinä.

Eli hieman on edistystä tässä hallituksen asuntopolitiikassa tapahtunut, ja se on hyvä asia. Tästä voimme yhdessä vielä ympäristövaliokunnassa kehittää asiaa eteenpäin.

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä kuulla, että SDP:nkin suunnalta tätä hallituksen esitystä pidetään hyvänä. Tämän hyvä asia on nimenomaan se, että nyt yleishyödyllistä toimintaa koskevat vaatimukset muutetaan hankekohtaisiksi, etteivät ne ole yleisiä. Tämä nytten todennäköisesti lisää kiinnostusta nimenomaan valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa kohtaan, joka on valitettavasti ollut hiipumassa viime vuosina, koska siihen ei ole ollut keinoja, jotka olisivat ratkaisseet, että pystytään rakentamaan myöskin tuottavasti.

Arvoisa puhemies! Sanoin, että tämä ei ole hyvä eikä huono, koska en usko, että tällä on juurikaan vaikutusta.

Mutta nyt on sanottava, että viime hallituksen aikana, kun tämä omavastuukorko oli yhden prosentin, niin viime vuonna, jolloin siis rakennettiin edellisen hallituksen budjetin pohjalta, päästiin erittäin hyvään tulokseen, 8 600 asuntoon. Ja ymmärsin, että nyt kun tämä taittui tässä tämän vuoden aikana, niin nyt sitten hallituksessa huomattiin, että otetaan käyttöön niitä samoja menetelmiä, jotka edellisen hallituksen listalla olivat asuntotuotannon voimistamiseksi. Ja tätä pidän hyvänä, että ei jääräpäisesti mennä sitä linjaa, joka ikään kuin oli omaksuttu, vaan katsotaan, että saadaan aikaan parempia tuloksia.

Sen sijaan olen edelleenkin erittäin huolissani siitä, että tämä 10 vuoden korkotukimalli on käytössä ja siihen satsataan hyvin vahvasti. Uskon, että tässä eduskunnassa löytyy tahtoa siihen, että kehitämme tätä järjestelmää niin, että tämä lyhyt korkotuki ei syö mahdollisuuksia tältä pitkältä korkotuelta.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Myller omassa puheenvuorossaan viittasi tähän lyhyeen, 10 vuoden korkotukimalliin. Pitää muistaa, että viime eduskuntakaudella silloinen hallitus, jonka muun muassa asuntoministeri muistaakseni oli SDP:stä, oli tuomassa eduskuntaan sitä lyhyttä korkotukimallia tai välimallia silloin, mutta jostain syystä se ei tullut tänne eduskuntaan. Nykyinen hallitus on sitten tuonut tämän 10 vuoden korkotukimallin, ja eduskunta on myöskin päättänyt kesällä — laki on nytten astunut 1.8. voimaan — että kehitetään ja etsitään myöskin malleja sen 40 vuoden korkotukimallin kehittämiseksi edelleen. Että molempia malleja pyritään kehittämään.

Arvoisa puhemies! No niin, edustaja Torniainen sanoi, että oli tuomassa mutta ei tuonut, ja se johtui siitä, että ei arvioitu, että sillä mallilla voidaan rakentaa aidosti kohtuuhintaisia asuntoja. Ne ovat liian kalliita asuntoja, ne ovat liian lyhyen aikaa vuokrakäytössä ja ne mahdollistavat myös ikään kuin tällaisen välistävedon, ja siihen ei sosialidemokraattien mielestä yhtään yhteiskunnan rahaa voi laittaa kiinni. Mutta olen todella tyytyväinen siihen, että yhdessä, yksituumaisesti ympäristövaliokunnassa ja sitten myös täällä salissa hyväksyttiin se, että tätä pitkää korkotukea kehitetään. Ja nyt jäämme odottamaan, että sieltä tulee hyvät esitykset, joitten pohjalta suomalaista asuntopolitiikkaa ja ihmisten mahdollisuutta asua parannetaan.