Arvoisa puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa)
Auttaako tämä? Jos ei nyt tule hiljaista, niin ei millään kyllä sitten.
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen vuosikertomus vuodelta 2015, ja tämä on tärkeä osa eduskunnan jälkikäteisvalvontaa hallituksen toimintaan nähden. Se on myös tärkeä paikka katsoa, mitä hallitus on tehnyt eduskunnan eri yhteyksissä ottamien kannanottojen, lausumien perusteella ja onko eduskunnan tahtoa hallituksen toiminnassa noudatettu.
Tällä kertaa on useita asioita, joita tarkastusvaliokunta on käynyt erikseen lävitse sen ohella, että se on saanut asiantuntijavaliokuntien lausunnot käyttöönsä. Näitä ovat ensinnäkin vuosikertomuksen kehittäminen. Siinä on tapahtunut eduskunnan esittämän mielipiteen mukaista kehitystä.
Harmaa talous on käyty erikseen lävitse, millä tavalla harmaan talouden vastaiset toimet ovat edistyneet. Valiokunta on päättänyt ottaa myös tämän kansainvälisen veronkierron yhdeksi erityisselvityksen kohteeksi, jota jatketaan ensi syksynä, ja tästähän meillä oli eri valiokuntien yhteinen julkinen kuuleminen toukokuussa. Valiokunta odottaa, että hallitus antaa tämän vuoden loppuun mennessä selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt tiedonvaihdon parantamiseksi viranomaisten välillä juuri harmaan talouden ongelmien poistamiseksi.
Ict-asiat ovat myös olleet tänäkin vuonna erityisselvityksen kohteena. Havainto tässä on, että paljon tapahtuu, mutta hallituksen vuosikertomuksesta ei käy ilmi se olennainen eli se, mitä tuloksia näissä tietohankkeissa on saatu aikaan tai miten nämä kustannukset ovat kehittyneet suhteessa saatuihin hyötyihin, joten odotamme, että tässä suhteessa hallitus tulee ensi vuonna palaamaan asiaan.
Sitten on käyty Senaatti-kiinteistöissä lävitse, miten hallitus on korjannut eduskunnan aikaisempien kannanottojen johdosta Senaatti-kiinteistöjen toimintaa. Tämäkin on mennyt oikeaan suuntaan.
Tänä vuonna valiokunta otti yhden teeman erityisen perusteellisesti läpi katsottavaksi, ja se koski tätä Savonlinnan opettajakoulutusta ja siihen liittyvää päätöksentekoa ja sitä, mitä yleisempiä johtopäätöksiä tässä on syytä tehdä. Tämä käytiin lävitse kuulemalla sekä opetusministeriötä että Itä-Suomen yliopistoa että sitten tätä Savonlinnan opettajakoulutusyksikön johtoa ja myös sitten tutustumalla asiaa koskeviin muihin selvityksiin, muun muassa Pellervon selvitykseen tämän opettajakoulutuksen lakkauttamisen taloudellisista vaikutuksista. Tämä selvittely oli erittäin hyödyllinen, ja se antoi aiheen useisiin jatkopohdiskeluihin.
Ensimmäinen havainto oli, että tämän 2 miljoonan euron lisämäärärahan, joka edellisen hallituksen aikana myönnettiin Savonlinnan opettajakoulutuslaitoksen toiminnan turvaamiseen ja kehittämiseen, käyttöä ministeriö ei ollut seurannut ja oli erittäin vaikea saada tietoja siitä, mihin tämä 2 miljoonaa konkreettisesti on mennyt. Kun tietoja lopuksi saatiin, osoittautui, että oli aika ristiriitainen käsitys Savonlinnassa ja Itä-Suomen yliopiston johdossa siitä, mitä tällä rahalla on tehty. Valiokunta päätyikin tässä antamaan kohtuullisen harvinaislaatuiset moitteet opetusministeriölle siitä, että seurantaa tämän määrärahan käytöstä ei ole tehty enää. Myöskään ei ole ajoissa varmistettu, tuleeko se lopputulos, johon tuolla tulostavoitteiden asetannalla aikoinaan on tähdätty.
Sitten tämä johti siihen havaintoon, että meillä syntyy riski tämmöisestä yleisemmästä osaoptimoinnista eli kukin taho, on se sitten yliopisto tai Tulli tai poliisi tai syyttäjä tai oikeuslaitos, tekee omasta yksittäisestä intressistään asioihin liittyviä päätöksiä. Tähän joukkoon voi tietysti lisätä myös sitten vaikkapa Postin ja monta muutakin yhtiötä tai vanhaa liikelaitosta. Nämä päätökset voivat olla tämän tahon oman intressin ja annettujen tehtävien mukaisia. Mutta sitten kun katsotaan yhteiskunnan kokonaistase, mitkä loppujen lopuksi ovat yhteiskunnan ja julkisen vallan kokonaiskustannukset, voidaan huomata, että se, minkä ensin piti olla säästöä, saattaakin olla lisää menoa ja aikaisempien investointien muuttumista hyödyttömiksi.
Tähän liittyen tässä yliopistorahan jaossa huomattiin, että Savonlinnan opettajakoulutus on sinällänsä erittäin kustannustehokasta ja näin on tältä puolelta hyvin hoidettua mutta yliopiston sisäisessä rahanjaossa korostuvat erityisesti tutkimukseen, tohtorituotantoon, ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvät kriteerit, ei se, kuinka tehokkaasti ja kuinka hyvin yliopisto kouluttaa opettajia ammattiinsa. Näin ollen valiokunta päätyi ehdottamaan, että olisi tarve pohtia, pitäisikö yliopistojen rahanjakokriteereitä tältä osin kehittää, että ne huomioisivat erilaisen koulutuksen. Tämähän on huomioitu nyt jo muun muassa Sotakorkeakoulun osalta, että siinä tiede on vähän semmoisessa roolissa kuin tämä ammattiin valmistava osuus. Tämä vaatii siis varmaan eduskunnassakin sivistysvaliokunnan osalta pohdiskelua, joka on se varsinainen asiantuntijavaliokunta.
Sitten huomattiin, että yliopistojen kohdalta hallituksen tai valtioneuvoston koordinaatioryhmä, alueellistamisen koordinaatioryhmä, ei käsittele tällaisia muutos- tai lakkautuspäätöksiä, joten valtiolla ei koskaan oikeastaan arvioida sitä, onko yhteiskunnan kokonais-intressin mukaista lopettaa vaikkapa tässä opettajakoulutus Savonlinnassa, vaikka se aiheuttaa huomattavia kiinteistöjen tyhjällejäämisongelmia ja sillä saattaa olla iso vaikutus koko aluetalouteen, joten esitämme harkittavaksi, että koordinaatioryhmältä pitäisi myös näissä yliopistojen päätöksissä vähintäänkin pyytää lausunto, mitä tämä uudistus tarkoittaa valtion kokonaisintressissä.
Sitten tämä johti isompaan havaintoon, että voi olla, että meillä syntyy Savonlinnan tapaisten kaupunkiseutujen kehityksessä huomattavia pulmia sen takia, että kun kukin osaviranomainen tekee tämän oman päätöksensä, niin nämä kaikki säästöt, leikkaukset ja lakkautukset voivat kohdistua pitkälti samoille paikkakunnille — yliopistot, tuomioistuinlaitos, sitten poliisi, syyttäjäviranomaiset, ja listaa voi jatkaa aika pitkään. Tältä pohjalta valiokunta päätyi esittämään, että eduskunta ottaisi kannanoton, jossa velvoitettaisiin hallitusta paneutumaan kaupunkiseutujen kehityksen ongelmiin ja tekemään tämä arvio joko erillisselvityksenä tai yleisemmän selvityksen osana koskien suomalaisen aluekehityksen tulevaisuutta. Se olisi vahva kannanotto, ja tässä jäätäisiin odottamaan hallitukselta toimia vuoden 2017 loppuun mennessä.
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
Arvoisat edustajat, pyydän, että silloin kun on poistumishaluja, niin tehdään se hiljaisella äänellä. (Hälinää — Puhemies koputtaa) — Arvoisat edustajat, täällä on istunto meneillään ja edustaja Heinäluoma pöntössä.
Olkaa hyvä!
Vielä on aikaa ennen suuren valiokunnan kokousta aika tarkkaan 5 minuuttia, ja tämä aika käytetään debattiin.