Suullinen kysymys Suomen talouden elvyttämisestä (Mikko Lundén ps) | Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Elina Lepomäki kok) | Suullinen kysymys hoitovelan purkamisesta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys työkyvyn ylläpitoa koskevista toimista (Heli Järvinen vihr) | Suullinen kysymys työperäisen maahanmuuton lupaprosesseista (Eva Biaudet r) | Suullinen kysymys Sputnik-rokotteen hankkimisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys 100 vuotta täyttävästä oppivelvollisuuslaista (Jukka Gustafsson sd) | Suullinen kysymys Ukrainan tilanteesta (Mikko Savola kesk) | Suullinen kyselytunti

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Marin, Suomi ottaa monessa asiassa mallia Ruotsista ja Saksasta, jotka ovat elvytystoimena alentaneet muun muassa palkkojen ja elintarvikkeiden verotusta. Näyttää siltä, että hallitus kuitenkin haluaa tukea ennemmin kilpailijamaita kuin oman maan yrittäjää ja työntekijää, kun se on antamassa elpymispaketin kautta miljardeja muihin maihin, mutta Suomen verotusta alentamaan ei euroja riitä. Kysynkin hallitukselta: miksi me emme toimi kuten Ruotsi ja Saksa ja kevennä kansalaisten ja yritysten verotusta elvytystoimena? Tämä loisi työtä ja toimeentuloa suomalaisille, mikä on perussuomalainen arvovalinta.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Kun ajatellaan tätä elvytyksen mittakaavaa ja tarvetta, joka tässä taloustilanteessa on, niin on hyvä nähdä se, että johtuen siitä, että erityisesti viime vuonna koronatoimet Suomessa onnistuivat kohtuullisen hyvin, meidän talouskehityksemme oli selvästi parempi kuin monissa, monissa muissa maissa. Viime vuoden talous ei romahtanut niin paljon kuin pelättiin, menetys oli vajaa 3 prosenttia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maailmantaloudessa on alkamassa selvä vahva kasvuvaihe. Kansainvälinen valuuttarahasto ennusti, että maailmantalous kasvaa tänä vuonna 6 prosentilla. Se heijastuu myös Suomeen, ja kyllä se vahvin veto ilman muuta tulee tästä maailmantalouden kasvusta, [Leena Meri: Eli ei ole tulossa!] niin että me emme tarvitse nyt kyllä tällaisia erillisiä lisäelvytyspäätöksiä kaiken sen päälle, minkä hallitus on jo tehnyt [Leena Meri: Niin, ei ainakaan suomalaisille!] ja esittänyt.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Lundén.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaisten kärkiteema puoliväliriiheen on suomalaisten ostovoiman eli toimeentulon parantaminen. Perussuomalainen vaihtoehto puoliväliriiheen muun muassa madaltaisi palkkojen ja polttoaineen, mukaan lukien lämmitysöljyn, verotusta. Tämä laskisi asumisen ja liikkumisen kustannuksia. Se taas lisäisi työn kannustavuutta ja loisi työpaikkoja ostovoiman noustessa.

Arvoisa hallitus, oletteko oikeasti sitä mieltä, että ilmastoposeerauksen takia suomalaisten asumisen ja liikkumisen pitäisi olla vielä nykyistäkin kalliimpaa? Tällä viikolla ilmestyneen valtioneuvoston oman selvityksen ja tutkimuksen... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]

Niin, kiitos, arvoisa rouva puhemies! — Arvoisa hallitus, oletteko oikeasti sitä mieltä, että ilmastoposeerauksen takia suomalaisten asumisen ja liikkumisen pitäisi olla vielä nykyistä kalliimpaa? Tällä viikolla ilmestyneen valtioneuvoston oman selvityksen ja tutkimuksen mukaan Suomen muuta EU:ta tiukempi ilmastopolitiikka voimistaa negatiivisia työllisyysvaikutuksia — siis negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Kysyn teiltä, arvoisa hallitus: milloin aiotte muuttaa ilmastopolitiikkaanne niin, että se ei heikennä Suomen työllisyyttä ja kilpailukykyä?

Puhemies Anu Vehviläinen

Nyt teillä katkesi mikrofoni.

Ja kukapa vastaa? — Ja ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Ei tainnut olla kutsuttu paikalle sellaisia ministereitä, joille tämä ensi sijassa kuuluu, mutta jos tarkastelen tätä verotuksen osalta, hallitus ei ole tälle vuodelle ajamassa mitään uusia veronkorotuksia näiltä osin kuin viittasitte, eli tässä suhteessa mielikuva, jota luotte, on virheellinen.

Tällä hetkellä, jos ajatellaan kotitalouksien ostokykyä tämän kriisin toivottavasti loppuvaiheessa, me tiedämme sen, että kun kotitalouksissa ei ole oikein päästy kuluttamaan, niin säästöaste on kasvanut ja ennusteet elpymisestä tämän montun jälkeen ovat vahvat. Valtiovarainministeriö tulee lähiviikkoina julkistamaan tuoreimman taloudellisen katsauksensa ja ennusteensa. Sen luvut eivät tietysti vielä ole tiedossa, mutta kaikki muut tutkimuslaitokset ovat ennustaneet tälle vuodelle semmoista 2—3 prosentin kasvua kansantuotteeseen. Se jo itsessään kertoo siitä, että kulutuskysyntää on olemassa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Halla-aho.

Arvoisa rouva puhemies! Etenkin keskusta puhuu mielellään maakuntien elinvoimasta. Me perussuomalaisissa emme usko, että elinvoima voidaan turvata pelkällä tukiaispolitiikalla — varsinkaan sellaisella tukiaispolitiikalla, jossa Suomi maksaa 6 miljardia euroa EU:lle ja saa siitä vajaan kolmanneksen omaan käyttöönsä. Ainoa elinvoiman tae on se, että maakunnissa on työpaikkoja ja tuottavaa toimintaa. Suomi elää vientiteollisuudesta, ja erityisesti tämä pätee Maakunta-Suomeen. Vientiteollisuus ei pärjää globaalissa taloudessa, jos sen kustannustekijöitä lisätään ja kokonaisveroaste on korkea tai jos punavihreä ilmastopolitiikka tekee toimintaympäristöstä epävarman.

Kysyisin: millä konkreettisilla keinoilla hallitus aikoo sekä yleisesti että nyt erityisesti koronatilanteessa edistää tuottavien työpaikkojen syntymistä Maakunta-Suomeen? Toivon, että vastaukseksi ei tarjota EU:n tukimiljardeja.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Tämän vaalikauden aikanakin, hallituksesta riippuen tai riippumatta, teollisuus on tehnyt investointipäätöksiä. Yleensä kaikki teollisuuden investointipäätökset [Jussi Halla-aho: Rotterdamiin!] kohdistuvat maakuntiin. Niiden esteenä eivät ole olleet ne tekijät, joista te pelottelette, eli [Leena Meri: Pelottelette?] tässä suhteessa minusta luotte väärää mielikuvaa.

Tämä hallitus alensi teollisuuden sähköveron EU-minimiin. Se oli merkittävä, muistaakseni yli 200 miljoonan euron etu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entäs päästökauppakompensaatio?] En muuten heti löydä teollisuuteen liittyen sellaisia verojen korotuksia, joista te tässä annatte mielikuvan, että näitä olisi tehty. Verotuksen toimin teollisuuden kilpailukykyä on vahvistettu. Tässä aiemmin joitakin viikkoja tai kuukausia sitten viittasitte — tai ette te, vaan joku teidän edustajistanne viittasi — samoin tähän ikään kuin polttonesteiden hinnan nousuun, ja viittaus oli [Oikealta: Entä päästökauppa?] meriliikenteen kustannuksiin. Silloin en saanut puheenvuoroa, mutta nyt sanon: eivät merikuljetukset maksa polttoaineveroja Suomelle. [Jussi Halla-aho: Ei kukaan sellaista kysynytkään!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Purra.

Arvoisa puhemies! Aina kun perussuomalaiset esittävät työllisyys- ja hyvinvointitoimena veronalennuksia, niin hallitus kaivaa jostain vasemmistolaisimmat kommentaattorit kertomaan, että ”huono idea, ei toimi”. Sen jälkeen hallitus tekee niin sanottuja työllisyystoimia, [Välihuutoja vasemmalta] jotka lisäävät veroja, lisäävät byrokraattien määrää ja paisuttavat julkista sektoria. Perussuomalaiset sen sijaan haluavat keskittyä yritysten toimintaedellytyksiin ja kansalaisten ostovoimaan. Yritykset itsekin sanovat, että nimenomaan työn verotuksen alentaminen olisi niille hyödyllisintä, ja tämä hyöty sitten etenee muihin ympyröihin, kuten tuotteiden hintoihin, työllisyyteen ja ostovoimaan.

Ja kun katsotaan, mitä hallitus sitten on tehnyt eli kahdella kädellä menoelvyttänyt — menoelvyttänyt jopa Italiaa ja Espanjaa ja Keski-Euroopan kilpailijamaita — niin tässä tulee mieleen, oletteko te ollenkaan miettineet tätä veroelvyttämistä. Eli olisiko mahdollista veroelvyttää suomalaisten hyväksi, [Puhemies koputtaa] työllisyyden ja ostovoiman parantamiseksi?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Kun verrataan eri maita, niin meillähän on maita, joissa viime vuonna kansantuote romahti jopa noin 10 prosentilla. Meillä se romahdus oli ehkä vajaa 3 prosenttiyksikköä, ja se kertoo siitä, [Leena Meren välihuuto] että ne elvytystoimet, joita me teimme, olivat ilmeisen onnistuneesti osuneet siihen työhön ja tuotantoon ja toimintaan, jota Suomessa tapahtuu. [Maria Guzenina: Sitä perussuomalaiset vastustivat!] Eli huolimatta siitä, että Suomea koronan takia on jouduttu hyvin paljon sulkemaan ja ulkomaankauppa on ollut vaikeuksissa, se tapa, jolla siihen on vastattu, on kuitenkin johtanut siihen, että meillä romahdus ei ollut todellakaan niin paha kuin muualla. [Leena Meri: Sehän lohduttaa montaa!] Kyllä se jonkinlaisesta onnistumisesta myös elvytyksen kohdentamisen osalta kertoo.

Verojen keventäminen elvytyskeinona yleensä tarkoittaa sitä, että niitä verotasoja ei palauteta uudelleen takaisin. Se on pysyvä menetys. Ja kyllä hallitus tässä tilanteessa kantaa erittäin syvää huolta siitä, että me velkaannumme vuosittain noin 10 miljardilla eurolla, ja kynnys siihenkin, että vapaaehtoisesti nyt luopuisimme pysyvästi tuloista, [Puhemies koputtaa] on erittäin korkealla. [Välihuutoja oikealta]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja vielä ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Tässä peräänkuulutettiin työllisyystoimia ja verotusta keinona, mutta kyllä myös valtiovarainministeriön virkamiesten laskelmien arviot perustelevat sitä, että tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, ja niitä tämä hallitus on tehnyt.

Me olemme tehneet ikääntyviin liittyvän ratkaisun. Me olemme viemässä eteenpäin pohjoismaista työvoimapalvelumallia, eli työvoimapalveluita vahvistetaan merkittävästi, viedään ne nyt sinne paikallistasolle vielä lisäksi ja resursseja vahvistetaan tähän, koska nimenomaan sen on nähty vaikuttavan, että TE-toimistojen palvelut ovat kunnollisia. Sieltä se työtön saa tukea ja apua, ja sitä kautta muissa Pohjoismaissa on nähty, että työttömyysjaksot ovat lyhentyneet ja työllisyysaste on noussut. [Sari Sarkomaan välihuuto — Ben Zyskowiczin välihuuto] Oppivelvollisuuden jatkaminen on merkittävä työllisyystoimi, ja muita jatkotoimenpiteitä me valmistelemme nyt kehysriiheen. Siellä on mittava joukko asioita, joita on tulossa. [Puhemies koputtaa] Me teemme työllisyyspolitiikkaa tosi vahvasti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitenkäs ne maakuntien työpaikat?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Tavio.

Rouva puhemies! Ministeri Haatainen näytti siinä aikamoista heikkoutta hallitukselta, joka kokee kaikki uudistukset tai kaikki lainmuutokset rakenteellisiksi uudistuksiksi. Näin ei varmastikaan ole.

Valtionvarainministeri Vanhanen, te kerroitte äsken puheenvuorossanne näkevänne verot pysyvinä tuloina valtiolle. Tämä on mielestäni aika erikoinen näkemys jopa keskustaministeriltä, koska nythän nimenomaan tarvittaisiin uusia työpaikkoja ja uusia tuloja, ja niitä nimenomaan saadaan parantamalla sitä kilpailukykyä ja ostovoimaa ja keventämällä verotusta. Perussuomalaiset näkevät tämän koronaelvytyksen nimenomaan mahdollisuutena yhdistää sen tähän työllisyystavoitteeseen Ruotsin ja Saksan tavoin, kun on vähennetty veroja tässä koronaelvytyksenä. Toimivatko nämä maat siis mielestänne väärin? Onko siellä huonommat taloustieteilijät kuin valtiovarainministeriöllä meillä Suomessa? Sen sijaan, että te lähetätte sen 6 miljardia sinne etelän vetelille, niin käyttäkää ne rahat täällä Suomessa suomalaiseen työvoimaan. Oletteko harkinneet hallituksessa, [Puhemies koputtaa] että annettaisiin ehkä työtulovähennyksen kaltainen koronavähennys, [Puhemies koputtaa] elvytettäisiin suoraan verovähennyksellä? [Perussuomalaisten ryhmästä: No eihän sitä nyt suomalaisille!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Tätä meillä ei ole harkinnassa. Jos verrataan Suomen viime vuoden talouskehitystä esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan, niin kyllä se vertailu voidaan tehdä, ja en usko, että Suomi siinä vertailussa häviää. Eli me olemme harkinneet ne elvytystoimet, joita Suomessa tehdään: [Leena Meri: Ideoita ei oteta vastaan!] Miten vastaamme tähän koronaan? Millä tavalla pyrimme myös auttamaan yrityksiä, jotka ovat joutuneet sulkutoimenpiteiden kohteeksi. Olemme tehneet, mitä mahdollisuuksien rajoissa on, ja tulosta voidaan verrata kyllä hyvin Ruotsiin ja Saksaan.

Finanssikriisin aikana ajoin myös veroelvytystä keinona. Silloin harkittiin, että sitä tarvitaan. Tässä kriisissä en pidä sitä parhaana keinona, vaan olemme käyttäneet niitä keinoja, joita on, ja siitä tietysti hallitus vastaa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Sankelo.

Arvoisa puhemies! Kyselyjen mukaan peräti 14 prosenttia yrityksistä on konkurssiuhan alla, matkailu‑ ja ravintola-alalla jopa kolmasosa. Hallituksen rajoituspolitiikka on edelleen ollut Marinin lekan kanssa heilumista, vaikka toistuvasti on huomautettu, että tarkka rajaaminen ja aivan välttämätön toiminnan rajoittaminen on mahdollista.

Hyvä hallitus, yritykset erityisesti niillä aloilla, joihin epidemia on rajusti osunut, tarvitsevat edelleen tukea. Sinänsä tarpeelliset tuet ovat parhaimmillaankin vain väliaikainen laastari. Yrittäjät haluavat päästä taas terveysturvallisuus huomioiden töihin. He haluavat saada näkymän tulevaisuudesta, johon kannattaa investoida, ja palauttaa luottamuksen Suomeen, joka tulee apuun silloin kun tarve on kovin. Kysyisinkin: voisimmeko kuitenkin ottaa käyttöön nopeasti esimerkiksi kevennetyt lomautukset ja verojen helpotetut maksujärjestelyt ilman korkoa tai vaikkapa sallia ravintoloille viinien ulosmyynnin?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Näistä yksi, maksujärjestelyt, koskee valtiovarainministeriötä. Olemme kaksi tai kolme päivää sitten ilmoittaneet, että hallitus tuo eduskunnalle maksujärjestelyihin liittyen maksamattomien verojen osalta koronalennuksen 7 prosentista 2,5 prosenttiin ja sen, että maksujärjestelyn pidennykseen voivat hakeutua myös ne, jotka ovat jo siinä olleet. Eli nämä esitykset ovat tulossa eduskuntaan. Se on vastaavanlainen reagointi kuin oli viime vuoden aikana käytössä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Jaan paljolti kuvan, minkä edustaja Sankelo esitti. Kyllä yrityksille on äärettömän tärkeä se kuva, ennustettavuus, jonka he näkevät tilanteesta. Erityisesti se korostuu matkailupuolella tällä hetkellä. Myös sen kuvan jaan, että yritykset eivät halua elää tuilla, vaan he haluavat elää sillä omalla yrittämisellä ja siitä tulevalla tuotolla.

Me olemme pyrkineet kannattamaan yrityksiä tämän kriisin yli. Meillä on tällä hetkellä vähän reilulla kahdella miljardilla tuettu yrityksiä erilaisilla tuilla, mikä on merkittävä määrä. Mutta hallitukselta on tullut nyt exit-suunnitelma, eli siis miten lähdetään yhteiskuntaa avaamaan, ja minä toivon hyvin hartaasti, että me voimme rokotuksien myötä aientaa sitä suunnitelmaa, koska se olisi erittäin tärkeää esimerkiksi mainitsemallenne matkailualalle.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja tähän vielä ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Sankelo kysyi näistä lyhennetyistä lomautuksista. Pitää muistaa, että yritykset saivat viime vuoden alussa merkittävän tuen sitä kautta, että näitä jaksoja lyhennettiin, näitä lomautusilmoitusaikoja, ja samanaikaisesti sitten myös työttömille tarjottiin mahdollisuus työttömyysturvaan heti alusta lähtien ilman näitä omavastuupäiviä. Tämä oli merkittävä kädenojennus yrityksille, että lomautusaikoja pystyttiin lyhentämään.

Lomautusjärjestelmä kaiken kaikkiaan on meillä toiminut tällaisena suojaavana puskurina, toisin kuin monissa muissa maissa, joissa sitten on jouduttu jakamaan suoraa rahaa tilalle. Eli näitä keinoja on käytetty, mutta tämä päättyi työmarkkinajärjestöjen tekemän sopimuksen mukaisesti, ja sitä ei sitten enää jatkettu. Se oli tuossa yllättävässä tilanteessa, kun korona tuli vyörymällä ja vaikeutti yritysten asemaa, erittäin tärkeä toimenpide. [Sari Sarkomaa: Miksei enää, ministeri Haatainen? — Juhana Vartiainen: Eduskunta päättää!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Talvitie.

Arvoisa puhemies! Erityisesti palvelualan yrityksiltä on tosiaan happi loppumassa, kassat on tyhjennetty, lainat on nostettu ja säästöt on revitty. Epidemian pitkittyminen ja rajoitukset jatkuvat.

Valitettavasti olemme kuulleet uutisia, että rokotetoimitukset voivat viivästyä edelleen. Oma kotikaupunkini Oulu on saanut rokotuksia huomattavasti vähemmän kuin monet muut suuret kaupungit.

Rokotetodistus olisi erinomainen keino mahdollistaa teatterissa tai ravintolassa käynti tai asiointi niissä liikkeissä, joiden tarina ilman asiakkaita uhkaa päättyä. Esimerkiksi Tanskassa todistuksen avulla ihmisten perusoikeudet liikkua ja harjoittaa elinkeinoa on voitu palauttaa turvallisesti ja näin ottaa harppaus kohti normaalia elämää. Suomessa pääministeri ja ministeri Kiuru ovat julkisuudessa osin vastustaneet tätä todistusta.

Arvoisa puhemies! Kysynkin nyt hallitukselta: eikö rokoteaikataulun viivästyminen olisi sittenkin syy painaa kaasua rokotetodistuksen käyttöönotossa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Me toukokuussa tulemme saamaan sen valmistelun kautta, joka on jo aikoinaan käynnistetty, käyttöön tämän todistuksen, jota edustaja peräänkuulutti rokotteiden osalta. Valmistauduimme tähän EU-maiden etulinjassa nimenomaan siksi, että katsoimme, että myös EU-tasolla tämä rokotetodistuksen käyttöönotto olisi hyvä saada läpi, ja näin vihreä todistus myös etenee EU:ssa, mutta epäily tällä hetkellä on, että aikataulu on tuolla kesäkuun puolella. [Sari Sarkomaan välihuuto]

Mihin tätä todistusta sitten käytetään? Siitä ei ole tehty valtioneuvostossa linjauksia. Minä en ole ottanut ehdotonta totuutta siitä, onnistutaanko koronatodistukselle antamaan muitakin kuin matkustamiseen liittyviä tehtäviä, mutta se on sanottava, että perusoikeuksia me emme valitettavasti voi katsoa vain yhdestä tuutista, [Ben Zyskowiczin välihuuto] vaan me joudumme katsomaan niitä monesta näkökulmasta. Ja siksi oikeudellinen arvio on tehty tuolla oikeusministeriössä siitä, miten tällaista todistusta voitaisiin käyttää ja minkälaisia reunaraameja sille on asetettu, ja olen sen tiedon varassa, jonka olen sieltä saanut. [Ben Zyskowicz: Onko se teistä vieläkin sulkemisväline?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Lindén.

Arvoisa rouva puhemies! Tästä koronatodistuksesta tai rokotustodistuksesta keskusteltiin eilen täällä pitkään, ja minusta tässä ministeri Kiuru vastasi siihen erittäin ytimekkäästi.

Minä kysyisin nyt hallitukselta ja valtiovarainministeri Vanhaselta oikeastaan sen alkuperäisen kysymyksen mukaisesti taloudellisesta tilanteesta: Katsoin juuri tuoreeltaan Findikaattori-tietokannasta, että työllisyysaste Suomessa helmikuussa oli 70,0 prosenttia. Vuosi sitten se oli 70,3. Vähenemä oli erittäin pieni. Tietenkin jokainen menetetty työpaikka on erittäin huono asia, mutta pyytäisin valtiovarainministeriltä arviota siitä, mitkä perimmäiset syyt ovat taustalla siinä, että olemme onnistuneet säilyttämään työllisyysasteen tämänkin vuoden helmikuussa koko 2000-luvun kolmanneksi parhaalla tasolla.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan niin meillä kuin ehkä muuallakin maailmassa siinä vaiheessa, kun pandemia käynnistyi, odotukset talouden kehityksestä olivat paljon pessimistisemmät kuin mitä toteutui. Jostain luin — en tiedä, kuinka tieteellistä se on — että ehkä peräti noin 92 prosenttia bisneksistä pystyi jatkamaan hieman toimintatapoja muuttamalla liiketoimintaa kuten aikaisemminkin ja löysi uusia mahdollisuuksia. Kovimmat iskut ovat tulleet erityisesti palvelualoille, niille aloille, joilla ihmisten pitäisi liikkua ja tavata suoraan. Näistä on paljon puhuttu myös eduskunnassa. Mutta kaiken kaikkiaan onneksi pandemian aikana liiketoiminta on pystynyt jatkumaan, ja tämän takia voisi sanoa, että kansantalouden tasolla tilanne on tällä hetkellä parempi ja näkymä on parempi, varsinkin kun maailmantalouden kasvu on käynnistynyt voimakkaasti, mutta sen sijaan julkisesta taloudesta ja sen pitkän ajan tasapainokehityksestä meidän on syytä olla huolissamme. [Ben Zyskowicz: Oikein! Siitä on kyse! — Jukka Gustafsson: Olisiko sittenkin hyvä hallitus?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Essayah.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt todellakin tarvitaan niitä työllisyystoimia ja myöskin sitä, että julkiset menot on pidettävä kurissa. Hallituksen politiikka valitettavasti näyttää siltä, että toteutuu päinvastainen: elikkä meillä velkarahalla lisätään julkisia menoja, ja työllisyystoimet ovat lykkääntyneet aina riihestä toiseen. Nyt tarvitsemme niitä työllisyystoimia.

Ja kun hallitukselle ei tunnu tämä veroelvytys maistuvan — kristillisdemokraatit esimerkiksi kohdentaisivat kotitalousvähennyksen palauttamisen, haluaisimme polttoaineverotusta keventää, omaishoitajien verovapautta, ansiotuloverotuksen alentamista — niin minkälaisia työllisyystoimia meillä on nyt mahdollisuus odottaa hallitukselta tuolla riihessä? Työllisyystoimet ovat äärimmäisen tärkeitä, ja ilman niitä suomalainen talous ei pääse nousemaan emmekä me pääse taittamaan tätä velkaantumiskehitystä. [Ben Zyskowicz: Just näin! Hyvä puheenvuoro!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Korjaan nyt edustaja Essayahin käsitystä siitä, että hallitus olisi siirtänyt aina päätöksiä. Viime syksynä kehysriihessä päätettiin työllisyystoimista, joiden vaikutus valtiovarainministe-riön tiukan laskelman mukaan — toistan: valtiovarainministeriön tiukan laskelman mukaan — tuottaa yli 30 000 työllistä. [Sari Sarkomaa: Päätösperäistä!] — Päätösperäistä työllistä, kyllä. — Näistä keskeinen uudistus on pohjoismainen työvoimapalvelumalli, jota lähdetään toteuttamaan ensi vuonna. Lainsäädäntö on siitä valmisteilla, lähdössä kohta lausuntokierrokselle ja tulee eduskuntaan. Oppivelvollisuuden pidentäminen, laajentaminen on merkittävä työllisyystoimi, ja lisäksi on ikääntyneiden kokonaisuus. Nämä kaikki yhdessä ja lukuisa joukko muitakin toimia merkitsevät yhteensä yli 30 000 päätösperäistä työllistä.

Sen lisäksi nyt tässä riihessä me jatkamme tätä yhteensä 80 000 päätösperäisen työllisen [Puhemies koputtaa] etsimistä. Ja näitä kokonaisuuksia tulee olemaan [Puhemies koputtaa] osatyökykyisille, vammaisille ihmisille suunnattavat palvelut, [Puhemies: Aika!] jatkuvan oppimisen kokonaisuudistus, [Puhemies koputtaa] ja monia muitakin hankkeita on vielä neuvotteluissa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja tähän kysymykseen vielä edustaja Ranne.

Kiitoksia, arvon puhemies! Niin kuin kuulimme äsken ministeri Haataiselta, hallituksen tulopuoli on perustunut pelkästään kuvitteellisiin päätösperäisiin työpaikkoihin, ja kun menot ovat revenneet, niin tuloja on kasvatettu taas nostamalla tätä työllisyystavoitetta. Siis maailma ei toimi niin. Me tarvitsemme lisää yksityisiä työpaikkoja. Onko nyt niin, että nämä teidän työllisyystoimenne tuottavat näitä niin sanottuja työpaikkoja kasvattamalla julkista sektoria velka- ja verovaroin? Tämä näyttää juuri tältä. Ja mitä suuremmaksi julkinen sektori suhteessa yksityiseen kasvaa, sitä huonommin tässä käy. [Mika Niikko: On monta poliittista työpaikkaa odottamassa siellä!] Yritykset joutuvat lopulta maksajiksi.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Tässä kysymyksessä meni nyt ehkä muutama asia hieman sekaisin. Ensinnäkin on nähtävä, että se finanssipolitiikka, mitä hallitus on tämän kriisin aikana harjoittanut, se elvyttävä politiikka, kuntia ja alueita tukeva politiikka, yrityksiä tukeva politiikka, on aiheuttanut meille huomattavasti pienemmän taloudellisen vaurion moniin muihin maihin verrattuna, eli ne aktiiviset toimet, joita hallitus on koronavuoden aikana tehnyt, ovat pelastaneet suomalaisia työpaikkoja, yrityksiä. Mutta me kaikki tietenkin ymmärrämme sen, että kriisin pitkittyessä tilanne on yhä hankala, ja näitä toimia edelleen tarvitaan.

Sitten toinen kysymys on se, minkälaisia rakenteellisia uudistuksia tämä maa tarvitsee, jotta tulevaisuudessa työllisyys voi vahvistua. Ja näitä rakenteellisia uudistuksia hallitus on tehnyt, ja näitä uudistuksia me jatkamme. Sen lisäksi me tietenkin tarvitsemme niitä toimia, joilla niitä työpaikkojakin luodaan, eli investointeja, yritysten tukemista, sitä kokonaisuutta, millä kasvua haetaan.

Arvoisa puhemies! Hallitus on nyt tänään puhunut, että Suomen talous on elpynyt odotettua paremmin ja tilanne on hyvä. Teidän kestävyystiekartassanne sanotaan, että jos Suomen talous elpyy rivakammin kuin odotetaan, niin aiotte kiristää finanssipolitiikkaa tai ainakin harkita sitä. Pääministeri Marinilta kysyisin: minkälaista leikkauslistaa olette suunnitellut tulevaan kehysriiheen?

Toinen kysymys: Ministeri Vanhanen puhui siitä, että maailmantalous on lähtenyt kasvuun ja Suomikin pääsee imuun. Nythän ongelma ei ole pelkästään tämä tämän hetken tilanne ja elvytys vaan Suomen rakenteellinen heikko kilpailukyky. Meidän veroasteemme on 8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin muissa läntisissä teollisuusmaissa keskimäärin, ja me käymme näiden maiden kanssa kauppaa päivittäin. Miten me auttaisimme yrityksiä pärjäämään siinä kilpailussa paremmin? Te olette toistaiseksi tällä kaudella nostaneet veroja. [Puhemies koputtaa] Olisiko mahdollista myös laskea veroja, erityisesti pidemmällä tähtäimellä, [Puhemies koputtaa] pääministeri?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Varmasti valtiovarainministeri Vanhanen veroista vastaavana ministerinä tähän jälkimmäiseen osaa vastata. Mutta mitä tulee tähän kysymyksen ensimmäiseen osaan kehysriiheen liittyen ja siihen liittyen, milloin on oikea aika sopeuttaa ja minkälaista politiikkaa nyt tarvitaan, niin on hyvä kuitenkin havaita se, että me olemme yhä syvässä kriisissä, ja tällä hetkellä ei ole järkevää tehdä leikkauksia, vaan me yhä tarvitsemme elvyttäviä toimia, ja näitä toimia hallitus on tehnyt ja näitä toimia hallitus tekee. Mutta en ole sulkenut pois sitä, etteikö jo tällä vaalikaudella tai tulevina vuosina voida myös sopeuttamistoimia tehdä. On mahdollista, että näitäkin tehdään, ja tuolloin me tietenkin katsomme kokonaisuutta, niin menosopeutusta kuin tulosopeutusta. Mutta on tärkeää nähdä se, että vaikeassa suhdannetilanteessa, [Ben Zyskowicz: Tulosopeutus on suomeksi veronkiristys!] jossa me valitettavasti yhä olemme, ei ole aika tehdä sopeutustoimia, vaan sitten kun suhdannetilanne oikenee ja toivottavasti pääsemme kunnolla kasvuun kiinni, niin myös tämä sopeutuspuoli on sellainen, jota on syytä tarkastella.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen. [Matti Vanhanen: Otetaan seuraava vaan.] — No niin. Sitten pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Ja edustaja Lepomäki.

Arvoisa puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]

Arvoisa puhemies! Hallituksen kannattaisi nyt siis päättää, onko aika elvyttää vai eikö ole, ja silloin kysymys näistä veroista on ihan yhtä ajankohtainen kuin tähänkin asti. Muut maat ovat elvyttäneet myös veroja laskemalla, mikä mahdollistaa sen, että ihmisillä jäisi myös enemmän päätösvaltaa siihen, mihin varoja ohjataan.

Työn verotuksen laskeminen olisi myös merkittävä ympäristöteko. Mitä jos olisi taloudellisesti järkevämpää korjauttaa esimerkiksi rikki mennyt pesukone sen sijaan, että tilaa uuden jostain kaukomailta, tai kunnostaa isoäidin nojatuoli? Kokoomus on esittänyt kotitalousvähennyksen laajentamista ja korottamista. Kiertotalousvähennyksen myötä palvelutyön teettäminen olisi kannattavampaa nykyistä useammalle. Kysyisinkin pääministeriltä: Ymmärrättekö, että verotuksen alentaminen olisi myös tehokas ilmastotoimi? [Mika Niikko: Kyllä vai ei?] Miten aiotte tehdä työn teettämisestä Suomessa kannattavampaa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Nyt ei ole mikrofoni teillä päällä siellä.

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Tuloverotuksen ja työllisyyden välistä suhdetta on arvioitu moneen kertaan, ja tuloverotuksen alentamisen käyttäminen työllisyyskeinona ei ole kovin kustannustehokasta. Siitä viime syksynä taisimme täällä keskustellakin. Eli hallitus etsii Suomelle talouskasvua, ja valmistelussa ei ole sellaisia keinoja, esimerkiksi sähköveron alentamisen lisäksi, joka tehtiin jo, että erityisesti haettaisiin nyt verotuksen kautta niitä toimia.

Kyllä meidän kasvupotentiaalissa on kaksi suurta kysymystä, joissa meillä on heikkous verrattuna moniin kilpailijamaihin. Toinen on tämä meidän väestökehitys ja osaavan työvoiman saanti — työvoiman määrä ylipäätään vaikuttaa talouskehitykseen — ja toinen on tuottavuuskehitys. Ja tuottavuuskehityksen taustalla on, voi sanoa, monimutkainen vyyhti. Meillä on tehty investointeja kroonisesti ainakin 10 vuotta liian vähän, ja toisaalta tutkimus‑ ja kehitystoiminta on pikemminkin alenevalla trendillä. Näihin kolmeen kysymykseen, [Puhemies koputtaa] työvoiman saantiin, investointeihin, t&k-toimintaan, [Puhemies koputtaa] pitää hakea vastauksia.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Orpo.

Arvoisa puhemies! Suomi oli valitettavasti aikamoisessa montussa jo ennen koronakriisiä, ja se monttu on syventynyt. Nyt on kyse siitä, että kun hallitus kokoontuu puoliväliriiheensä ensi viikolla, [Paavo Arhinmäen välihuuto] niin haluaako se sieltä montusta tulla oikeasti ylös. Se vaatii sitä, että tehdään rakenteellisia uudistuksia, ja hallituksen on kyettävä niihin. Te ette voi kuitata tätä samaa talouspolitiikan linjaa, joka johtaa meidän hyvinvointimme rapautumiseen. Teidän on tehtävä uudistuksia, teidän on tehtävä suunnanmuutos.

Kokoomus esitteli eilen oman ohjelmansa, johon toivottavasti perehdytte, jolla luotaisiin uskoa, toivoa yrityksille, jotta saadaan niitä investointeja, jotta saadaan työpaikkoja ja jotta saadaan tulevaisuudenuskoa meidän yrittäjillemme.

Sen lisäksi vielä sanon sen vain, äskeiseenkin teemaan liittyen, että vaikka meillä olisi vain 14 prosenttia yrityksiä, jotka ovat konkurssin partaalla, niin se on järkyttävä luku, kun se viedään yrityksiksi, yritysten määräksi, ja työntekijöiden määräksi. Samaan aikaan [Puhemies koputtaa] teidän tulee tehdä vielä enemmän, että joka ainut terve yritys [Puhemies koputtaa] autetaan ylös.

Ja verojoustot oli erinomainen uutinen. [Puhemies koputtaa] Haluan vielä kysyä: viedäänhän se nyt ihan jokaisen yrityksen [Puhemies: Aika!] neuvotteluun?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Tämä Verohallintoa koskeva maksujärjestelyjen helpotus tulee lakiesityksenä eduskuntaan. Ja lupaan perehtyä esityksiinne siitä, mitä olette kasvuun liittyen tehneet. Niin kuin aikaisemmin kuvasin, minusta tämä kansainvälinen ympäristö ja myös se, miten me olemme taloudellisesti kuitenkin kohtuudella selvinneet tästä pandemiasta, antaa meille kansantalouden tasolla kohtuullisen näköalan myös eteenpäin. Se meidän heikko kohtamme on selkeästi julkisessa taloudessa. Ja kun veroistakin puhutaan, niin kyllä hallitus joutuu takaraivossaan pitämään sen, että me nakutamme 10 miljardin alijäämää tänä vuonna, [Petteri Orpon välihuuto] eikä siinä niin kauhean kevyesti tehdä myöskään verotuksen kohdalla kevennyspäätöksiä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluaisin ministeri Kiurulta kysyä: Kun nyt täällä tänään annatte — hyvä niin — selvästi myönteisemmän käsityksen suhteestanne tähän koronatodistuskysymykseen, niin että se voisi olla tapa avata useammalle nopeammin tapahtumia sekä muita kulttuuri- ja liikuntapalveluita, onko sillä aikaa odottaa sitä, että pikkuhiljaa valmistellaan ja harkitaan, kun exit-suunnitelmassanne sanotaan, että hallitus ei valmistele sille kansallista käyttöä? Pitäisikö nyt heti hallituksen tehdä toimeksianto ja lähteä nopeasti myös tämän lainsäädännön tai säädösympäristön osalta eteenpäin ennen kuin ollaan jo syksyssä ja tarve on ohi?

Valtiovarainministeri Vanhanen, viittasitte äsken hyvin siihen, että julkinen talous on meidän keskeinen ongelmamme. Työllisyystoimien osalta, kun olemme niitä koonneet myös siinä raportissa, johon Orpo viittasi, valitettavasti näyttää siltä, että hallituksen työllisyyspäätöksissä saldo on miinus 70 miljoonaa euroa julkisen talouden vaikutuksiin, kun tavoite oli 2 070 miljoonaa eli 2 miljardia plussaa. Onko valtiovarainministeriö luopunut siitä tavoitteesta, [Puhemies koputtaa] että työllisyystoimet tuovat 2 miljardia liikkumavaraa, plussaa, julkiseen talouteen, vai teettekö niitä rakenteellisia uudistuksia ensi viikolla?

Puhemies Anu Vehviläinen

Aika. — Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin työministeri Haatainen edellä kuvasi, viime syksyn päätöksissä oli rakenteellisia uudistuksia valtaosaltaan, ja niillä on julkiseen talouteen positiivinen vaikutus. Se 2 miljardia, johonka viittasitte, liittyy siihen tavoitteeseen, että julkista taloutta kaikkiaan pitäisi noin 5 miljardilla parantaa vuosikymmenen loppuun mennessä. Saattaa olla, että nyt kun voi sanoa, että lähtötilanne ei ole niin paha kuin se oli viime syksynä, niin 5:tä miljardia aavistuksen pienemmälläkin summalla saadaan velkasuhde taittumaan, ja oman käsitykseni mukaan se pitää voida saada taittumaan jo ennen vuotta 2030. Sitä, miten sitten sen 5 miljardin sisällä nämä eri osiot — julkisen sektorin tuottavuus, julkisen sektorin kiinteistökysymykset, kilpailuttamisen parantaminen, työllisyystoimet, toimet talouden kasvun edistämiseksi — lopulta jyvittyvät, en lähde eurolleen määrittämään.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Kopra.

Arvoisa rouva puhemies! Olen tässä nyt kuunnellut hallituksen selityksiä suhtautumisesta yrittäjiin ja heidän pelastamiseensa tässä pandemiatilanteessa, ja tilanne on vähän epämääräinen. Ministeri Vanhanen siellä puhui yrittäjien puolesta, samoin Lintilä, mutta sitten pääministeripuolueen suunnasta viime aikoina on kuultu aika epämääräisiä kannanottoja. Muun muassa varapuheenjohtaja Niina Malm totesi eilen: ”Työnantajien ilmeinen tarkoitus on ratkaisuillaan heikentää palkkoja ja muita työehtoja, ajaa ay-liike ulos työpaikoilta ja palauttaa isäntävalta tehtaisiin.” [Vasemmalta: On ihan oikeassa!] Tämäkö on pääministeripuolueen asenne suomalaisia yrittäjiä kohtaan?

Arvoisa puhemies! Kysyn teiltä, ministeri Lintilä, te kun katsotte aitiopaikalta suomalaisten yritysten kuolinkouristuksia, [Petri Hurun välihuuto] he kamppailevat henkitoreissaan elantonsa puolesta: kuinka te voitte toimia tällaisessa hallituksessa ministerinä, kun asenne on tämä?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Varapuheenjohtaja Malmin kannanotto liittyi siihen erittäin huolestuttavaan tilanteeseen, joka meillä on valitettavasti työmarkkinoilla tällä hetkellä havaittavissa, eli sopimuspohjaisen järjestelmän murentamiseen. On erittäin valitettavaa, että tässä muutoinkin vaikeassa tilanteessa osa työnantajapuolesta on päätynyt ratkaisuihin, joissa puretaan sitä sopimusyhteiskunnan perusperiaatetta, jonka varaan maata on niin pitkään rakennettu. Meidän näkökulmastamme tietenkin se, että Suomessa voidaan sopia työnantaja- ja työntekijäpuoli yhdessä, on asia, joka rakentaa tätä maata eteenpäin, ja toivottavasti tämänkaltaisen sopimusyhteiskunnan puolesta voimme tehdä töitä tulevaisuudessakin.

Mutta mitä tulee yritysten tilanteeseen, niin tämä on kyllä asia, josta me kaikki jaamme huolen. Korona on kurittanut monia yrityksiä, monia työpaikkoja ja työntekijöitä erittäin kovalla kädellä. Tämä on globaali pandemia, jota me emme ole valinneet mutta jonka kourissa me kaikki olemme, ja senkin vuoksi hallitus on tukenut yrityksiä ja työllisyyttä koronavuoden aikana erittäin mittavasti.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Junnila.

Arvoisa puhemies! Veronalennusten ja kasvun lisäksi kansalaiset ja yritykset odottavat jämäkkää päätöksentekoa kehysriihessä, jotta menoille asetettua raamia noudatetaan ja julkisten menojen paisuttaminen päättyy. Jotta asia voidaan laittaa kuntoon, tulee hallituksen olla toimintakykyinen ja sen johtamisen järjestelmällistä, kuitenkin luemme lehtien palstoilta, kun hallituksen ministerit nokittelevat toisiaan täysin turhanpäiväisesti. [Vasemmalta: Onneksi ei edellisessä hallituksessa!] Arvoisa hallitus, nyt, jos koskaan, on yhteistyön aika. Pääministeri Marin, te johdatte hallitusta, milloin lopetatte hallituksen keskinäisen riitelyyn ja keskitätte tarmonne ratkaisemaan yhteiskunnan suuria ongelmia joutavan moraalisäteilyn sijaan? [Välihuutoja vasemmalta]

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Minä olen kyllä aivan samaa mieltä siitä, että yhteistyötä pitää tehdä niin hallituksessa kuin toivottavasti täällä eduskunnassa myös hallitus—oppositiopuolueiden rajat ylittävästi.

Se teema, mistä me olemme tänään keskustelleet, on talous ja työllisyys, ja hyvä niin. Yksi semmoinen kysymys tulevaisuuden osalta on tietenkin se, millä tavalla me luomme kasvua tähän maahan, millä tavalla me luomme niitä toivon ja kasvun näkymiä. Toivottavasti tämä on asia, jonka yhdessä voimme jakaa.

Tämän puheenvuoronne innoittamana tässä esitän kutsuja. Olemme tästä hallituksessa jo keskustelleet ja hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa keskustelleet, ja olen tästä aikaisemmin maininnut myös oppositiopuolueiden puheenjohtajille. Esitän kutsun kaikille eduskuntapuolueille, myös oppositiopuolueille, keskustelemaan tki-panostusten nostamisesta pysyvästi sillä tavalla, että saavuttaisimme sen 4 prosentin rajan. Tässä tarvitaan parlamentaarista yhteistyötä, ylivaalikautista yhteistyötä, ja mielelläni esitän yhteistyön hengessä kutsun oppositiolle tähän keskusteluun. [Kimmo Kiljunen: Tuletteko mukaan?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Kalli.

Arvoisa rouva puhemies! Ensi viikon kehysriihen tärkeimpiä kysymyksiä ovat tosiaan työllisyys ja kasvu. Työllisyys on saatava ylös ja velka alas, mutta tämä on tehtävä tavalla, joka pitää kaikki mukana. Keskusta lähtee siitä, että velkaantuminen on saatava hallintaan, ja se on saatava hallintaan nimenomaan tekemällä rakenteellisia uudistuksia, jotka tuovat yhä useammalle työtä ja toimeentuloa. Näin voimme välttää leikkauksia ja veronkorotuksia. Mitä enemmän uudistuksia, sitä vähemmän leikkauksia tai veronkorotuksia.

Kysyisin pääministeri Marinilta: Miten tärkeänä näette rakenneuudistusten roolin julkisen talouden tervehdyttämisessä ja työllisyyden nostamisessa kohti pohjoismaista tasoa? Miten arvioitte hallituksen onnistumista rakenneuudistusten tekijänä suhteessa edeltäjiin, viitaten jo aiemmin kuultuun ministeri Haataisen vastaukseen? Ja vielä, arvoisa puhemies: voisiko tämä hallitus jäädä historiaan hallituksena, [Leena Meri: Kyllä se jää! — Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä jää!] joka kykeni tekemään [Puhemies koputtaa] enemmän rakenteellisia uudistuksia kuin monet sen edeltäjät?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt rakenteellisia uudistuksia työllisyyden puolella ja koulutuksen puolella, ja näitä uudistuksia me ehdottomasti haluamme jatkaa. Näiden työllisyystoimien ja rakenteellisten uudistusten lisäksi tietenkin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on merkittävä uudistus, jonka tämä yhteiskunta tarvitsee.

Sen lisäksi yksi kokonaisuus, jonka haluan mainita, on väestöpolitiikka, koska me näemme, että meillä tulevaisuuden osalta merkittävä kysymys on huoltosuhde ja se, että meillä on työikäistä väestöä maassa. Tältä osin myös väestöpolitiikka ja kannustava perhepolitiikka, perheiden tukeminen, on asia, josta hallitus haluaa pitää huolta ja josta me haluamme ratkaisuja yhdessä tehdä.

Eli kyllä, rakenteellisia uudistuksia tarvitaan niin työllisyyden puolella, palvelujärjestelmän puolella kuin väestöpolitiikan puolella. [Jussi Halla-ahon välihuuto — Eduskunnasta: Hallitus jää historiaan velanotossa!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Jos tämän hallituksen ajalta täytyy sanoa yksi tärkeimmistä ja aidosti vaikuttavimmista työllisyystoimista, se on ollut oikein ajoitettu ja kohdennettu finanssipoliittinen elvytys koronakriisin keskellä. Me olemme elvyttäneet itse asiassa vähemmän kuin keskimäärin Euroopassa, mutta sen vaikutus on ollut erittäin tehokasta, koska meidän taloudelliset tappiot ovat olleet pienimmästä päästä Euroopassa. Eli kyllä tässä hallitus on jotain tehnyt oikein.

Arvoisa puhemies! Haluan tuoda sen näkökulman tähän keskusteluun, että tämä koronakriisihän on jakautunut hyvin epätasaisesti: on toisia, jotka ovat saaneet pitää työnsä, vaikkakin nämä rajoitukset ovat rajoittaneet kulutusta, mutta sitten on heitä, jotka ovat menettäneet työnsä tai joutuneet lomautetuiksi ja ovat yhteisen tuen varassa. Nyt tämä resepti, jota oppositio täällä tarjoaa, on sellainen, että täällä Lepomäki penää leikkauslistoja ja samaan aikaan vaaditaan veronkevennyksiä, [Ben Zyskowicz: Kyllä se on teidän oma ohjelma!] ja kyllä nämä leikkaukset asumistukeen, toimeentulotukeen, työttömyysturvaan kohdistuisivat juuri heihin, jotka ovat tämän kriisin johdosta menettäneet asemiansa, ja veronkevennykset kohdistuisivat taas toisille.

Arvoisa puhemies! Kysyn valtiovarainministeriltä: onko nyt leikkausten aika? [Naurua — Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

Nyt on aika tehdä päätöksiä ja suunnitelmaa siitä, millä tavalla kaiken hyvän keskellä myös julkinen talous kyetään pitämään kestävänä, niin että myös luottoluokittajien luottamus Suomen — voisi sanoa, vanhenevan Suomen — kykyyn huolehtia vastuistaan säilyy ja pysyy vahvana. Ylivoimaisesti tärkeintä tässä on, millä tavalla saamme aikaan kestävää kasvua, joka on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kasvua, jolla me tienaamme leipämme. Sanoisin, että tämän vaikutus on myös julkisen talouden kestävyyden kannalta viisi—kymmenkertaisesti niin suuri kuin se, minkä verran koskaan kannattaa ajatella tällaisilla perinteisillä leikkauksilla tai veronkorotuksilla tätä tasapainoa hakea.

Sen takia uskoisin, että puoliväliriihikin tulee ennen muuta keskittymään tässä suhteessa toimenpiteisiin, joilla saamme kasvua aikaan. Ilman uusia toimenpiteitä, ottaen huomioon meidän väestökehityksemme, [Puhemies koputtaa] meidän kasvupotentiaali on vain noin prosentin vuodessa, ja jos se toteutuu, silloin tämä yhteiskunta on hiipuva yhteiskunta. [Oikealta: Velka kasvaa!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Arhinmäki.

Arvoisa rouva puhemies! Kaksi vuotta sitten täällä salissa puhuttiin siitä, onko tuo oikea laita oikea paikka perussuomalaisille. Nyt kun kuuntelee sitä, että valtiovarainministeri Vanhasta pidetään vasemmistolaisena sosialistina, niin täytyy sanoa, että ei se ihan väärä paikka ole. Toisaalta huomaan, että hätä [Leena Meri: Hah hah!] iski kokoomukselle, joka yrittää nyt oikealta koukata perussuomalaisista ohi vaatimalla yhtä aikaa koronan keskellä leikkauksia niille, jotka ovat koronasta eniten kärsineet, ja samaan aikaan veronalennuksia niille, jotka ovat kuitenkin kohtuullisesti pärjänneet koronan aikana. Me olemme kaikki varmasti huolestuneita siitä, mikä on julkisen talouden tasapaino, ja täällä on nyt esitetty sitä, että veroja leikkaamalla talous paranee. Kysyisinkin, valtiovarainministeri Vanhanen, teiltä: oletteko te lukenut Paroni von Münchhausenin seikkailuja ja uskotteko siihen, että suosta voi nousta vetämällä itse [Leena Meri: Sieltäkö te luette teidän ideanne?] itseään hiuksista eli että alentamalla veroja talous paranee automaattisesti?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Vanhanen.

No, jo vanha viisaus on se, että jos verot ovat nolla, niin silloin yhteiskunta ei saa mitään, ja jos verot ovat 100 prosenttia, myöskään silloin yhteiskunta ei saa mitään. Jostakin tästä välistä löytyy se optimaalinen. [Juha Mäenpään välihuuto]

Kaikki kansantaloudet ovat lopulta rakenteiltaan hyvin erilaisia. Esimerkiksi korkea kokonaisveroaste, johon täällä aikaisemmin viitattiin, ei ole mikään erityinen selitys suuntaan eikä toiseen siitä, miten kansantalous hyvinvoinnin kannalta pärjää. Jokainen maa on vuosikymmenten mittaan oman mallinsa rakentanut. Suomi on tässä suhteessa aika korkean kustannustason maa, jossa on laaja yhteiskunnallinen sektori. Se tuo kilpailuetuja, ja se tuo tietysti maksujen, verojen kautta myös rasitteita vientitoiminnalle, mutta noin laajassa mittakaavassa Suomi ja suomalaiset ovat kuitenkin onnistuneet kehittämään näissä pohjoisissa, vaikeissa olosuhteissa hyvinvoinnin, josta kannattaa olla ylpeä, eli ei tämä konsepti ole aivan epäonnistunut.

Arvoisa puhemies! Koronapandemian ja rajoitustoimien seurauksena terveydenhuolto kärsii suuresta hoitovelasta. Henkilöstöä on siirretty suurin joukoin pois perustehtävistä, esimerkiksi hammashoidosta, ja vaikkapa sydän- ja verisuonisairaudet, kakkostyypin diabetes, syövät saattavat edetä vaikeammin hoidettaviksi, jos niiden havaitseminen ja varhainen hoito viivästyvät. Kansalaisten suun terveydentila uhkaa heikentyä ja altistaa myös muille sairauksille, kun hammashoito on ajettu alas. Samalla mielenterveysongelmat ovat kärjistyneet epidemiaan liittyvän pelon, karanteeniolojen, yksinäisyyden ja palveluiden puutteen vuoksi. Samoin yksin asuvien ikäihmisten yli vuoden kestänyt eristäytyminen vaikuttaa toimintakykyyn. Ja myös koronarajoituksia on osin kohdennettu epätarkoituksenmukaisesti kuntoa ylläpitäviin liikuntapalveluihin. Kysynkin: millä aikataululla ja millä toimenpiteillä hallitus aikoo [Puhemies koputtaa] tämän koronavelan, hoitovelan purkaa [Puhemies koputtaa] ja korjata vauriot?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kyllä edustaja Räsänen on oikeassa, enkä usko, että tässä rakettitiedettä vaaditaan sen päättelemiseen, että tämä kriisi tulee maksamaan palvelu- ja hoitovelkana paljon. Siksi halusin, että budjettiriihessä jo viime vuoden puolella tehtiin nämä päätökset, ja eduskunta joulukuussa sitten hyväksyi tuon hallituksen esityksen, jossa hoito- ja palveluvelkaa aletaan systemaattisesti purkaa. Tuo pottihan on varsin merkittävä, 450 miljoonaa, enkä voi henkilökohtaisesti luvata, että se siihen jäisi, koska jokainen teistä tietää, että me olemme nyt uusintakierroksella hoitotakuun osalta näissä määräajoissa. Eduskunnan päätöksellä on nyt mahdollista myöskin kriisialueella Uudellamaalla lipsua. Kyllä hoitovelkaa tulee kertymään myös näiltä osin.

Meillä on myöskin käytettävissä EU:n elpymisvälineen Suomelle suomat mahdollisuudet siltä osin, että palvelu- ja hoitovelkaa on mahdollista purkaa, jos eduskunta sitten tuon kokonaisuuden sellaisenaan hyväksyy. [Puhemies koputtaa] Näin ollen sanon vielä sen, että tämä on erittäin merkittävä kysymys ja me työskentelemme tämän kanssa koko ajan: puretaan.

Arvoisa rouva puhemies! Jokainen meistä haluaa, että työllisyys nostetaan mahdollisimman ylös. Se tarkoittaisi myös sitä, että kaikkien mahdollisten leikkausten tarve vähenisi huomattavasti, kun talous voisi paremmin.

Yhteinen huoli ovat mielenterveysongelmaiset. Mielenterveysongelmat ovat jo Suomen yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Määrä on nyt jo 60 000, ja se on vain nousussa. Kun samaan aikaan myös korona haastaa työssäjaksamisen ihan uudella tavalla, haluaisinkin kysyä työministeri Haataiselta: mitä toimia kehysriiheen on tulossa tämän ongelman taittamiseksi? Jos onnistumme puolittamaan mielenterveyssyistä työkyvyttömyys-eläkkeelle jäävien määrän, voisimme saada jopa 9 000 henkilöä lisää työelämään vuoteen 30 mennessä. Siksi on merkityksellistä se, mitä toimia saamme aikaan jo kehysriihessä. [Ben Zyskowicz: Mitäs jos vihreät tekisivät jotain hallituksessa!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Järvinen puhuu aivan oikeasta asiasta. Meillä mielenterveyssyistä eläkkeelle jääminen myös nuorissa ikäryhmissä on aivan liian yleistä, ja näihin hallitus pohtii toimenpiteitä. Kehysriihessä me käymme myös näitä kokonaisuuksia läpi.

Nostaisin esiin tässä myös taustatekijät, mitkä johtavat siihen, että ihmiset joutuvat hyvässä työiässä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Usein siihen liittyy se, että työelämässä vaatimukset — osaamisvaatimukset, suoriutumisvaatimukset — kasvavat koko ajan ja oma osaamistaso usein laahaa perässä, koska ei ole pystynyt täydentämään osaamistaan, jotta voi tässä teknologian murroksessa laajentuvien työtehtävien edessä selviytyä siitä arjesta. Siitä syystä tähän kokonaisuuteen pitää päästä kiinni. Jatkuvan oppimisen uudistus, joka on hallituksen mittava parlamentaarisesti valmisteltu kokonaisuus, vastaa myös tähän, [Puhemies koputtaa] että työssä ollessa pystyy täydentämään osaamistaan ja näin ollen myös selviytymään siitä työstä.

Kiitos! Melkein yllätyin. Kiitos, arvoisa puhemies!

Ärade talman! Vi vill alla att de finska företagen växer, utvecklas och modigt är med på den internationella marknaden. Bristen på arbetskraft är dock ändå ett klart hinder för dem, lika som för samhällets hållbarhet i framtiden. Regeringen har som målsättning att underlätta arbetskraftsinvandring. Arbetsminister Haatainen, hur framskrider det arbetet?

Arvoisa puhemies! Ajatuspaja Liberan tänään julkaisema raportti antaa meille tärkeän viestin. Tilastot kertovat, kuinka jäljessä Suomi on maahanmuuton kehittämisessä. Käytännöt taas kertovat karua kieltä siitä, kuinka vaikea Suomeen on päästä töihin. Myös moni asiantuntija, kuten työelämäprofessori Vesa Vihriälä, on painottanut, että Suomen täytyy helpottaa osaavan työvoiman saantia ja asenteiden maahanmuuttoon on muututtava.

Arvoisa työministeri Haatainen, hallituksen tavoitteena on helpottaa työperäistä maahanmuuttoa, joka tänä päivänä on raskas ja hidas prosessi. Joskus joutuu seisomaan ulkona monta tuntia. [Leena Meri: Ihanko totta?] Miten valmistelu etenee? [Puhemies koputtaa] Millaisia toimenpiteitä hallitus tulee ehdottamaan?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Suomi todellakin tarvitsee osaajia, ja meidän lähtökohtamme on se, että me pyrimme löytämään omasta takaa osaajat. Täällä olevat maahanmuuttajat on myös ryhmä, johon me satsaamme.

Mutta kaiken tämän lisäksi, arvioiden mukaan, me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, ja sitä tarvitaan myös EU:n ulkopuolelta, ja sitä viestivät yritykset. Jos me emme satsaa siihen, että yritys saa osaajan sinne yritykseensä [Jussi Halla-aho: Ovatko parhaat osaajat hallituksessa?] ja huolehdi siitä prosessista riittävän nopeasti, että osaaja on oikeaan aikaan oikeassa paikassa, niin silloin me menetämme myös sen talouden kasvupotentiaalin, joka syntyy siitä, että meillä on osaajat oikeissa paikoissa tekemässä työtä. Siitä syystä me nopeutamme nyt näitä prosesseja. Meillä on tavoitteena päästä yhden kuukauden aikajänteeseen, jona aikana yritys saa työntekijän tänne Suomeen.

Sitten me olemme myös luomassa tähän erityisosaajille ja startupeille kahden viikon pikakaistaa, ja tässä meillä on pilottikokeilut lähdössä. [Puhemies koputtaa]

Tätä kaikkea me voimallisesti viemme eteenpäin. Samaan aikaan huolehdimme siitä, [Puhemies: Aika!] että maahanmuuttajataustaisten työntekijöitten riistoa ei hyväksytä.

Arvoisa puhemies! Rokotukset viivästyvät, koska Johnson & Johnson on otettu pois markkinoilta ja AstraZenecaa annetaan vain yli 65-vuotiaalle. Euroopan lääkevirasto tulee todennäköisesti kesäkuussa antamaan lausuntonsa Sputnik-rokotteesta. Mikäli rokote hyväksytään, tulevat kaikki haluamaan sitä. Saksa on tehnyt jo varauksen tästä rokotteesta. Tämä rokote ei kuulu EU:n yhteishankintaan, joten jokainen maa saa itse tehdä varauksensa. Meinaako Suomi tehdä varauksen tästä rokotteesta?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Nyt ei ole ulkoministeri täällä paikalla, mutta... [Eduskunnasta: Onhan!] — Ai onpas! Haluaako ulkoministeri jatkaa vielä tätä keskustelua? Todennäköisesti kyllä. — Me olemme sosiaali- ja terveysministeriön ja ulkoministeriön välillä tehneet nyt yhteistä työnjakoa siinä, että Sputnik-rokotteen osalta lähestyttäisiin Venäjää ja käytäisiin nämä neuvottelut. Se on yhteishankintasopimuksen mukaista, sillä EU ei ole vielä tehnyt omia sopimuksia Sputnik-valmistajan kanssa, joten meillä tämä mahdollisuus on. En osaa ennakoida, minkälaisia kierteitä sieltä tulee, mutta tämä työ ulkoministeriössä on aloitettu.

En haluaisi myöskään tänään vielä hirttäytyä siihen kuvaan, että peli on menetetty. Kyllä me olemme saaneet huonoja uutisia, mutta olemme me saaneet hyviäkin uutisia: nimittäin en tiedä, huomasitteko, mutta myös AstraZenecan osalta saatiin sovittua tälle kesäkuun lopun rokote-eräkaudelle lisää rokotuksia saatavaksi, joten hyviäkin uutisia on saatu.

Arvoisa puhemies! Tänään on juhlapäivä. On kulunut täsmälleen, päivälleen sata vuotta siitä, kun eduskunta täällä päätti oppivelvollisuuslain käynnistämisestä. Sen jälkeen suomalaiset tytöt ja pojat, niin Sauli Niinistö, Mauno Koivisto, Tarja Halonen kuin Riitta Uosukainen, ovat käyneet kansakoulunsa.

Arvoisa puhemies! Suomea arvostetaan maailmalla erittäin paljon koulutuksesta. Jokainen suomalainen, joka liikkuu maailmalla, helposti kohtaa sen vastakaiun, jonka saa. Me voimme olla aidosti todella ylpeitä meidän [Perussuomalaisten ryhmästä: Historiasta!] — historiasta — kansakoulusta, myöhemmin peruskoulusta. Kysyisin kokeneelta ministeriltä, entiseltä pääministeriltä: [Puhemies koputtaa] Miten te arvioitte tämän sadan vuoden taivalta Suomen kansakunnan kasvun, menestyksen ja sivistyksen kannalta, ja miten arvioitte seuraavan sadan vuoden käyvän? [Naurua]

Puhemies Anu Vehviläinen

No niin, tällä tavalla. — Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti tässä kansakoulun käyneet keskustelevat aiheesta. Minullakin on neljä vuotta kansakoulua takana. Tämä on juhlapäivä. Toki kansakouluja rakennettiin jo paljon aikaisemmin, monet kylät sen tekivät.

Kyllä yhteinen oppivelvollisuus on antanut meille mahdollisuuksien tasa-arvoa, se, että pienestä kansasta sen jokaiset lahjakkuudet on saatu siihen tarpeeseen ja käyttöön, johon kukakin on parhaiten soveltuva.

Haluaisin kyllä tänä juhlapäivänä lähestyä tätä myös tämmöisen yleisen kansansivistyksen näkökulmasta, minkä voimavaran se luo meille yhtä lailla tässä koronavuoden aikana, kun olemme ymmärtäneet sen viestin, joka on viranomaisilta ja hallitukselta ja maailmalta tullut. Hyvä yleinen kansansivistys luo myös kestokykyä kansakunnalle. Hyvällä kansansivistyksellä me pystymme myös torjumaan sellaista kiihotusta, jota nykyaikana tuolla maailmalla näemme.

Ennen muuta se perustason sivistys luo mahdollisuuden osaamisen vahvistamiseen, [Puhemies koputtaa] ja tänään ja sadan vuoden sisällä tärkeintä on sen perustason jälkeen katsoa, että toisella asteella ja korkea-asteella osaamista kehitetään.

Arvoisa rouva puhemies! Tänä vuonna tulee kuluneeksi 7 vuotta siitä, kun Venäjä liitti Krimin laittomasti itseensä. Tuo konflikti on Ukrainassa jatkunut siitä saakka ja samoin tämä miehitys.

Viime päivinä jännitteet ovat kasvaneet. Venäjä siirtää joukkoja Ukrainan rajan tuntumaan ja on käynnistänyt massiiviset sotaharjoitukset alueella. On suuri riski ja paha skenaario, että syntyy täysimittainen aseellinen konflikti eli sota. Kyseessä on entistä vakavammin Ukrainan koskemattomuus, maan itsenäisyys. Millä tavalla Suomi voisi tukea Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja vaikuttaa näihin jännitteisiin ja ennen kaikkea liennyttää, että tätä konfliktia ei pääse syntymään?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Savolalle erittäin tärkeästä ja ajankohtaisesta kysymyksestä.

Ukraina on maantieteellisesti meitä lähellä, Ukraina on osa Euroopan unionin itäistä kumppanuutta. Suomi on ilmaissut erittäin vakavan huolensa tästä joukkojen keräämisestä nyt Ukrainan ympärille. Olemme tietysti aikanaan jo tuominneet Krimin laittoman miehityksen. Emme hyväksy niitä provokaatioita, jotka liittyvät Itä-Ukrainaan.

Tällä hetkellä näemme neuvottelujen tien ainoana mahdollisuutena Minskin sopimusten mukaisesti löytää neuvotteluratkaisu tähän kriisiin. Mutta tällä hetkellä on erittäin tärkeää, että maailma ilmaisee solidaarisuutensa Ukrainalle ja sen alueelliselle koskemattomuudelle.

Euroopan ulkoministerit tapaavat Ukrainan ulkoministerin maanantaina. Saamme silloin paikan päältä tuoretta tietoa ja tuoreita näkemyksiä.

Olemme ilman muuta tuominneet sen, että tällaisissa oloissa Euroopassa kootaan joukkoja, joilla uhataan toista maata, luodaan tällaisia uhkatilanteita. Tällaista ei pitäisi 2020-luvun Euroopassa enää tapahtua. [Puhemies koputtaa] Meillä on Etyjin mekanismit harjoitteluista ilmoittamista varten. Näitä mekanismeja pitäisi käyttää.