Hallituksen  esitys  eduskunnalle  vuoden 1923  luonnonsuojelulain  nojalla  perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä saatamme ennen vuotta 1996 perustettujen kansallispuistojen, luonnonpuistojen ja tiettyjen luonnonsuojelualueiden rauhoitussäännökset yhdenmukaisiksi uuden luonnonsuojelulain kanssa, ja samalla säännökset nostetaan lain tasolle. Jatkossa kaikki rauhoitussäännökset annetaan perustuslain edellyttämällä tavalla lakitasolla, kun ne tällä hetkellä on annettu asetustasolla.

Nykyisten luonnonsuojelualueiden rajauksia ei tällä esityksellä muuteta, eikä voimassa oleviin rauhoitussäännöksiin tehdä merkittäviä muutoksia. Tärkeää on se, että uuden luonnonsuojelulain mukainen malminetsintäkielto laajenee nyt myös ennen vuotta 1996 perustettuihin kansallis- ja luonnonpuistoihin sekä Punkaharjun luonnonsuojelualueelle. Lisäksi haitallisten vieraslajien poisto sekä vaaraa tai taloudellista vahinkoa aiheuttavien riistaeläinyksilöiden poisto helpottuu vanhoilla luonnonsuojelualueilla. On tärkeää, että tämä uuteen luonnonsuojelulakiin liittyvä työ saadaan nyt valmiiksi.

Nostan esiin muutaman asian, jotka nousivat ympäristövaliokunnan käsittelyssä.

Saamelaisten oikeuksien näkökulmasta tärkeä lähtökohta on, että saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen liittyviä oikeuksia ei muuteta. Poronhoidon vaikutukset uhanalaiseen tunturiluontoon kuitenkin tunnistetaan. Mallan luonnonpuistossa porojen laiduntamista voidaan jatkossa rajoittaa Metsähallituksen toimesta, jos se on luonnontieteellisen tiedon pohjalta välttämätöntä alueen lajien ja luontotyyppien vaalimiseksi. Tunturiluontoa uhkaa myös ilmaston lämpeneminen, joten sen vaaliminen on aivan erityisen tärkeää.

Suuri keskustelu käytiin hirven ja valkohäntäkauriin ajon kieltämisestä Nuuksion kansallispuistossa. Tähän ei ole tulossa muutosta, sillä ajo ei ole sallittu Nuuksion kansallispuistossa myöskään nykyisillä säädöksillä — nykytila siis säilyy. On tärkeää, että luonnonsuojelu toteutuu kansallispuistoissa ja että ne ovat turvallisia paikkoja kaikille vieraille, myös lapsiperheille ja koululaisryhmille. Hirvenajon kieltoa perustellaan Nuuksion kansallispuiston korkeilla kävijämäärillä. Nuuksio on suosittu retkeilykohde, ja se on myös monelle tärkeä lähivirkistysalue. Kieltoa perustelee myös se, että Nuuksiossa virkistyskäyttö on vilkasta vielä syys—lokakuussa ja myös talvikuukausina. Nuuksion kansallispuiston käyttö tulee varmasti tulevaisuudessa kasvamaan pääkaupunkiseudun kasvaessa. Nuuksion etu on myös se, että se on helposti saavutettavissa myös joukkoliikenteellä. Kesällä voimaan tuleva luonnonsuojelulaki antaa myös Nuuksioon mahdollisuuden poikkeuslupien hakemiseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa hirvi tai valkohäntäkauris vaarantaa liikenneturvallisuutta — tämä on siis lainsäädännössä huomioitu.

Arvoisa puhemies! Sen sijaan, että kiistellään hirvieläinten ajosta kansallispuistossa, tulisi riistaeläinkantojen kasvua tarkastella laajempana kokonaisuutena. Erityisesti valkohäntäkauriin aiheuttamien liikenne-, sato- ja kasvillisuusvahinkojen hallinta on kansallispuistossa tapahtuvaa metsästystä tai ajoa huomattavasti laajempi riistanhoidollinen kysymys. Jotta riistaeläinten kantojen kasvua voidaan hillitä, on riistanhoidon toimintatapoja arvioitava uudelleen. Lähtökohtaisesti hirvieläinkantojen hallintaratkaisut on toteutettava kansallispuistojen ulkopuolella. Kansallispuistot on tarkoitettu luonnonsuojelun ohella turvalliseen virkistäytymiseen ja retkeilyyn.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Vestman.

Arvoisa puhemies! Hallitus on jäänyt vihreän ympäristöministerin metsästysvastaisuuden panttivangiksi. [Ben Zyskowicz: Kyllä!] Kärsijöinä ovat tällä kertaa uusmaalaiset metsästäjät sekä uusmaalaiset autoilijat, joiden liikenneturvallisuus tämän esityksen myötä heikkenee. Hirvieläinkannat ovat voimakkaassa kasvussa Uudellamaalla. Tämä vaarantaa jo ihmishenkiä. Hallitus on järjenvastaisesti estämässä peura- ja hirvikantojen harventamisen Nuuksion kansallispuiston ympäristössä.

Käsittelyssä on siis ympäristövaliokunnan kansallispuistoja koskevia lakeja koskeva mietintö. Iso osa muutoksista on teknisiä, perusteltuja sekä kannatettavia. Kansallispuistoja koskevat lait päivitetään vastaamaan muuttuneita vaatimuksia ja uutta luonnonsuojelulakia. Mutta vastoin asiantuntijoiden käytännössä yksimielistä kantaa hirven ja valkohäntäkauriin metsästystarkoituksessa tapahtuvaa ajoa Nuuksion kansallispuistossa eivät hallituspuolueet ole sallimassa, vaikka uusi luonnonsuojelulaki tämän mahdollisuuden antaa. Hirvieläinten ajo aiotaan siis kieltää koko kansallispuiston alueella. Tämä ajokielto on täysin järjetön. Hallitusrintaman runnoma laki kaventaa siten siis metsästyksen mahdollisuuksia ja ennen muuta vaarantaa liikenneturvallisuutta Länsi-Uudellamaalla. Tästä ovat siis yksimielisiä Liikenneturva sekä Uudenmaan liikenneturvallisuusviranomainen ely-keskus. SDP, keskusta ja RKP eivät ilmeisesti vihreän ympäristöministerin vaatimuksista johtuen uskoneet viranomaistietoa, vaan he äänestivät mietintöön perustelut, jotka nojaavat yksittäiseen 16 vuotta vanhaan selvitykseen. [Jussi Halla-aho: Ei luoteta tutkittuun tietoon!] Asiantuntijat kyllä toimittivat valiokunnalle tuoretta tietoa liikennevahingoista sekä näiden syistä, mutta nämä lausunnot sivuutettiin valiokuntakäsittelyssä täysin. Naftaliinista kaivettiin joitain ikivanhoja papereita, joiden nojalla kiistettiin jo yleisellä elämänkokemuksellakin ymmärrettävä tosiasia, että kasvava hirvieläinkanta lisää liikennevahinkojen määrää. Tämä lainmuutos ei ole kunniaksi tietopohjaiseen päätöksentekoon muka sitoutuneelle hallitukselle. [Ben Zyskowicz: Ei ole!]

Arvoisa puhemies! Ajometsästys kansallispuistossa ei tarkoita ampumista puiston alueella vaan mahdollisuutta ajaa hirvieläimet puistossa alueille, joilla ne voidaan turvallisesti ampua. Peurojen ja hirvien ajolla ei ole mitään epäedullisia vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön, luonnonoloihin tai eliölajien säilymiseen, itse asiassa päinvastoin. Ajometsästys parantaisi alueen luonnonoloja, kun muille eliölajeille, kuten haapapuille, haitallisen vieraslajin, valkohäntäkauriin, kantaa saataisiin pienennettyä. Ajometsästys ei myöskään olisi este Nuuksion kävijämäärien kasvulle. Kävijämäärät Nuuksiossa eivät ole suhteellisesti tai muutenkaan sen suurempia kuin kansallispuistoissa, joissa hirvieläinten ajo on sallittu. Esimerkiksi meillä Sipoonkorvessa, jossa hirvieläinten ajo on sallittu, kävijämäärä on pinta-alaan nähden suurempi kuin Nuuksiossa.

Keskustelussa on väitetty, kuten äsken edustaja Elon puheenvuorosta kuultiin, että hirvieläinten ajoa ei olisi puistossa sallittu tähänkään asti, mutta tämä väite on sumutusta. Nimittäin vanhojen vuokrasopimusten perusteella laajoilla kansallispuiston alueilla metsästys, siis myös ampuminen, on ollut sallittua vielä viime vuonnakin. [Petri Huru: Juuri näin!] Mitään vahinkoa ei ole tästä aiheutunut. Puiston hirvieläinkantojen kasvunäkymiin on näin tulossa joka tapauksessa raju muutos, kun metsästys ja ajo tulevat kielletyiksi. Ajo-oikeus olisi ollut vähintä, mitä tilanteen korjaamiseksi olisi tarvittu.

Arvoisa puhemies! Metsästys on yksi Suomen tärkeimmistä luontoharrastuksista. Alueellisesti nyt päätetty ajo-oikeuden kielto saattaa jopa estää kokonaan tämän tärkeän luontoharrastuksen jatkumisen. Valiokunnan päätös kieltää hirven ja valkohäntäkauriin ajo Nuuksiossa heikentää liikenneturvallisuutta, luonnon tilaa, luontoharrastuksen mahdollisuuksia ja luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä Uudellamaalla. Kokoomus ei voi hyväksyä tällaista järjenvastaista päätöksentekoa.

Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen muutosehdotuksen, että 13. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 2 a § muutettuna: haluamme, että Nuuksion kansallispuistoon sovellettaisiin uuden luonnonsuojelulain 50 §:n 1 momentin 10) kohdan mukaista hirven ja valkohäntäkauriin ajoa koskevaa poikkeusta.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Huru.

Arvoisa herra puhemies! Kansallispuistojärjestelmällä on pitkät perinteet Suomessa. On hyvä, että luontoa suojellaan, ja myös kansallispuistojen perustaminen ja niiden laajentaminen ovat usein perusteltuja. Metsästysmahdollisuuksia ja paikallisten metsästysoikeutta niissä ei kuitenkaan tule tarpeettomasti kaventaa. Asiantuntijoidenkin mukaan on ongelmallista, jos puistoista luodaan jonkinlaisia reservaatteja, joissa kannanhoito on vaikeaa tai mahdotonta. Sen seurauksena hirvieläinkannat kasvavat ylisuuriksi, mistä on seurauksena etenkin liikenteelle enenevissä määrin vaaratilanteita. Haittoja aiheutuu myös maa- ja metsätaloudelle.

Asiantuntijoiden mielestä hirvieläinkantojen sääntely on mahdollista toteuttaa muu käyttö huomioiden jopa vilkkaimmilla alueilla, kuten Nuuksiossa, jossa on metsästys ollut aiemminkin sallittua, kuten kuulimme. Luonnonsuojelulain valmistelun yhteydessä maa- ja metsätalousministeriö esitti, että luonnonsuojelualueilla olisi mahdollista ajaa koirilla kaikkia hirvieläimiä ja villisikaa, mutta esitys ei menestynyt.

Poikkeuslupiin perustuva metsästys ei ole käytännössä toimivaa. Sen osoittaa käytäntö suurpetojen poikkeuslupien kohdalla, kun niistä valitetaan hallinto-oikeuteen jopa kiusantekomielessä ja asia jää sinne jumiin, kunnes metsästys ei ole enää mahdollista pyyntiaikojen umpeutuessa. Tämä jokaisen valitusoikeus myös alueilla, jotka eivät kosketa itseä, on tulevaisuudessa saatava muutettua, jotta poikkeuslupajärjestelmä voisi toimia.

Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa, että Suomessa on useita esimerkkejä siitä, miten metsästys ja muu virkistyskäyttö ovat suojelualueilla hyvin yhteensovitettavissa. Kysymys onkin tahtotilasta, ja yhteiskäytön estäminen johtuu usein poliittisista ideologioista. Metsästys on kausiluonteista, ja se kestää yleensä noin kolme kuukautta ajoittuen syyskuun puolestavälistä joulukuun loppuun. Tämä taas ei ole kansallispuistoissa ruuhkaista aikaa.

Tulee myös muistaa, että Uudenmaan ely-keskus toteaa Nuuksion osalta seuraavaa: Nuuksion kansallispuistoa ympäröivillä maanteillä  tapahtuu  merkittävä  määrä  hirvi-eläinonnettomuuksia. Vuotuinen hirvieläinkolarimäärä kansallispuiston arvioidulla vaikutusalueella on viime vuosina ollut merkittävä. Niin ikään valkohäntäpeura- ja metsäkaurisonnettomuuksien tiheys on huomattavasti korkeampi kuin muualla Suomessa.

Juuri nämä asiat olisi pitänyt mietinnössä ottaa paremmin huomioon. Muutokset kansallispuistoverkostossa eivät saa koskaan johtaa siihen, että ylisuurten hirvieläinkantojen aiheuttama liikenneturvallisuus- ja muu haitta unohdetaan.

Arvoisa puhemies! Esitän käsittelyn pohjaksi ympäristövaliokunnassa tehtyä perussuomalaisten lausumavastalausetta pykälämuutoksineen.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Peltokangas.

Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Hurun huomioihin ja esitykseen ei ole paljon lisättävää, joten lyhyestä virsi kaunis: kannatan edustaja Hurun tekemää esitystä.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Talvitie.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Vestmanin hyvää esitystä ja muutenkin hyvää puheenvuoroa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Simula.

Arvoisa puhemies! Kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden määrän kasvaessa kaventuvat myös metsästysmahdollisuudet. Se aiheuttaa monenlaisia ongelmia sen lisäksi, että metsästystä kyseisillä suojelluilla alueilla rajoitetaan: metsästys suojelualueiden välittömässä läheisyydessä vaikeutuu, eläinten liikkuminen ja kantojen hallinta vaikeutuvat, liikennevahinkojen ja puuston vahinkojen määrä kasvaa ja metsästyspaine muilla alueilla nousee.

Lähtökohtana tulee olla, ettei metsästystä lähtökohtaisesti rajoiteta, kun metsiä suojellaan. On nurinkurista, että metsästys nähdään luonnonsuojelun kannalta ongelmana, vaikka metsästys nimenomaan lisää luonnon monimuotoisuutta. Metsästys ei siis haittaa luonnonsuojelua. Itse asiassa jos ollaan ihan rehellisiä, niin etenkin suosituimpien kansallispuistojen mittavat vierailijamäärät ja retkeilijöiden mukana pesimäaikaankin irti juoksevat koirat kyllä ovat haitta luonnolle, ei metsästys. [Petri Huru: Juuri näin!]

Jotkut perustelevat rajoituksia turvallisuudella ja viittaavat yksittäisiin metsästyksen yhteydessä tapahtuneisiin tapaturmiin, mutta kyllä tosiasia on se, että metsästäjien määrään ja metsästysvuorokausiin nähden tapaturmien määrät ovat äärimmäisen vähäisiä. Tuskin missään muualla maailmassa on esimerkiksi niin järjestelmällistä ja turvallisuusasiat huomioivaa hirvenmetsästystä kuin Suomessa. Kuten viime viikolla nostin esille, myös teknologian kehittyminen on lisännyt turvallisuutta entisestään.

Arvoisa puhemies! Metsästyksen rajoittaminen luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissa on uhka suomalaiselle metsästysperinteelle ja samalla uhka suomalaiselle luonnolle. Suojelualueiden määrän kasvu on sen verran suurta ja paine alueiden kasvattamiselle tuntuu kasvavan jatkuvasti niin, että on entistäkin selkeämpi syy nostaa metsästys parempaan asemaan ja lähtökohtaisesti aina sallia metsästyksen jatkuminen suojeltavillakin alueilla.

Omaan ajatusmaailmaani ei mahdu se, että metsästäjiltä ollaan kyllä aina vaatimassa yhteiskunnalle apua, kun se yhteiskunnalle sopii, mutta muutoin ei pidetä metsästyksen jatkuvuudesta huolta ja anneta metsästäjien tekemälle työlle sitä arvostusta, minkä metsästäjät ja metsästysseurat ansaitsevat. Se tässä hiertää kaikista eniten. Metsästäjä kelpaa kyllä keräämään susien ulostenäytteitä ja naaraamaan autokolarissa haavoittunutta hirveä tai valkohäntäpeuraa metsästä mihin kellonaikaan tahansa ja säällä millä hyvänsä, mutta kun metsästäjät haluaisivat jatkossakin harjoittaa metsästystä alueilla, missä ovat sitä harjoittaneet iät ja ajat, valtio sanoo ”ei”. Ylisukupolvista suomalaista metsästys‑ ja eräperinnettä täytyy kunnioittaa ja pitää arvossaan.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Koponen, Ari.

Arvoisa puhemies! Vetoan metsästäjiin: käyttäkää äänioikeuttanne ja äänestäkää tämä vuosikymmeniin metsästysvastaisin hallitus pois vallasta. Se on teidän, meidän ja koko Suomen etu.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Piirainen.

Arvoisa puhemies! Tämä metsästysasia on semmoinen, mikä nousee hyvin usein esille juuri kansallispuistojen perustamisessa ja niitten laajentamisessa. Tässä menneitten vuosien aikana on joka kerta, kun on kansallispuistoa perustettu, käyty keskustelua juuri metsästyksestä. On semmoisia kansallispuistoja, joissa on esimerkiksi hirvenajo sallittu, mutta sitten varsinaisesti ampuminen elikkä metsästykseen liittyvä osa ei ole.

Teijon kansallispuiston osalta muistelen, että silloin 2013, 2014, kun sitä oltiin käsittelemässä, siihen saatiin metsästysoikeus ihan reunamille, koska siellä oli aikaisemmin harrastettu hirvenmetsästystä ja siellä oli tornit olemassa jo valmiina, ja sitten kun kumminkin tämä Teijon kansallispuiston käyttö oli enemmän kesä- ja syksyaikaan, niin katsottiin, että matkailu, retkeilijät, ja metsästäjät eivät ole siellä yhtä aikaa — elikkä se mahdollisti sen. En tiedä, onko siihen nyt tehty muutosta, mutta kumminkin silloin kaikki osapuolet olivat hyvinkin tyytyväisiä, elikkä metsästäjätkin olivat tyytyväisiä siihen tilanteeseen. [Petri Huru: Kyllä pitäisi olla vieläkin!] Tällä tavalla olisi varmaan syytä käsitellä.

Sitten muistan myös, kun tuossa Etelä-Savossa oli kansallispuiston perustaminen — mikä se nyt oli nimeltään, en muista sitä. Siinä kumminkin olosuhteet olivat sillä tavalla, että se oli erittäin saaristoinen alue, vaihteleva ja kivikkoinen maasto, niin se ei antanut mahdollisuutta metsästykselle.

Mutta muuten metsästys olisi ihan suotavaa, koska siihen liittyy hyvin monta muutakin puolta, pienpetopyynti ja kaikki tämäntyyppinen, kun pienpedot sitten hävittävät lintujen munia ja kaikkea tämäntyyppistä, niin että myös luonnonhoidollinen asia hyvin pitkästi sisältyy näihin toimenpiteisiin, mitä metsästäjät tekevät. — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Talvitie.

Arvoisa puhemies! Kun on perustettu kansallispuistoja tai luonnonsuojelualueita, niin silloin on ollut paljon kyse siitä, miten luottamus toimii lainsäätäjän ja paikallisten henkilöiden ja toimijoiden ja metsästäjienkin kanssa, ja varsinkin pohjoisessa on monesti jouduttu pettymään. Eli on perustettu kansallispuisto ja on sanottu, että paikallisten kalastusoikeudet, metsästysoikeudet ja niin edelleen säilyvät, mutta sitten kun puisto on tullut, niin onkin käynyt niin, että oikeuksia on lähdetty rajoittamaan joko siinä perustamisvaiheessa tai jälkikäteen.

Näistä yksi todella hyvä esimerkki oli viime kaudella Suomi 100 -kansallispuiston perustaminen Hossaan. Se pystyttiin viime kaudella perustamaan niin, että dialogi paikallisten kanssa oli toimiva ja luottamus syntyi. Kun se kansallispuisto perustettiin — sitä oltiin 2017 Suomi 100 -juhlavuonna siellä presidentti Niinistön johdolla perustamassa — niin kaikilla oli niin sanotusti hyvä mieli ja hyvä luottamus siihen, että nyt tulee hyvä kansallispuisto. Kaikki tiesivät, mitkä ovat kunkin oikeudet ja myöskin velvollisuudet, jotka ovat ihan yhtä tärkeitä, puhutaanhan meillä ihan jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista muutenkin.

Mutta nyt kun tehdään päivitystä luonnonsuojelulakiin ja tähän liittyvään lakikokonaisuuteen, joka myöskin kansallispuistoja koskettaa, niin pidän huonona sitä, että yleisellä tasolla laitetaan tietyt asiat lakiin, joissa sitten paikalliskohtaisuus, -tuntemus ja se, että meillä on erilaisia kansallispuistoja, ei enää näkyisi samalla tavalla. Sen takia kannatin edustaja Vestmanin esitystä. — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Semi.

Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Piirainen piti tuossa hyvän puheen kokonaisuudesta metsästäjälakiin liittyen. Mutta itse näen erittäin tärkeänä näitten luonnonsuojelualueitten kohdalla sen, kun meillä on luontoon tullut näitä ulkolaisia pienpetoja, mitkä syövät meidän luontaisia riistaeläimiä ja muita eläimiä pois, että sallittaisiin ennen kaikkea pienpetojen pyynti myös luonnonsuojelualueilla. Se on erittäin tärkeä asia, mikä pitäisi hoitaa kuntoon, ja pitäisi saada sitä jatkuvuutta siihen, jotta meidän oma luonnollinen ympäristö säilyy normaalina, semmoisena, mikä on riistakanta ja lintukanta ja pieneliökanta sillä alueella normaalisti ollut. — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Huru.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä hallituksen puolelta tuli edustaja Piiraiselta ja Semiltä erittäin hyviä kannanottoja metsästykseen liittyen. Käsittelemme nyt siis luonnonsuojelualueiden ja luonnonpuistojen ja kansallispuistojen lainsäädäntöä, joka on oleellisesti tällä hallituksen nykyisellä esityksellä kaventamassa metsästäjien metsästysmahdollisuuksia. Kuten kuulimme, se metsästys olisi hyvin yhteensovitettavissa näillä alueilla, jos tahtotilaa löytyisi. Edustajat mainitsivat hyviä esimerkkejä Teijosta ja Hossasta, joissa metsästys on sallittua. Se tulisi tässä nykyisessäkin lakiesityksessä sallia.

Yksi asia, minkä vielä haluan ottaa esiin, on varsinkin Nuuksion kansallispuiston hirvieläinonnettomuudet, joissa ympäristöministeriö mielellään vetoaa viimeksi vuonna 2006 tehtyyn tutkimukseen. Saatavilla on kuitenkin riistavahinkorekisteri vuosilta 2020 ja 2022, joista on saatavissa ihan pisteen tarkkuudella hirvieläinonnettomuudet, missä hirvieläimiä on ollut. Niitä on satoja, kun tätä luetteloa katsoo. Toivoisin, että hallitus nyt vielä katsoisi tätä esitystään ja ei jäisi vangiksi tässä metsästyskysymyksessä, koska tiedän, että hallituksessa on myös ymmärrystä metsästykselle, jos sieltä löytyy ideologista vastustustakin tälle. Toivottavasti hallitus ottaa tästä asiasta nyt vielä koppia. — Kiitos.