Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa esitetään, että lakiin ehdokkaan vaalirahoituksesta lisätään vaalikohtainen maksettua mainontaa koskeva kampanjakatto, joka olisi kunnallisvaaleissa 10 000 euroa, eduskuntavaaleissa 50 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 80 000 euroa. Tämä aloite pohjautuu hyvin pitkälti hallituksen vuonna 2009 asettaman erillisen parlamentaarisen vaali- ja puoluerahoituskomitean ehdotukseen. Tuossa komiteanmietinnössä vuodelta 2009 esitettiin, että lakiin ehdokkaan vaalirahoituksesta lisättäisiin vaalikohtainen maksettua mainontaa koskeva kampanjakatto, joka olisi juuri nuo luettelemani summat eli kunnallisvaaleissa 10 000 euroa, eduskuntavaaleissa 50 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 80 000 euroa.

Laissa ehdokkaan vaalirahoituksesta todetaan näin: "Lain tarkoituksena on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua". No, tämä lain tarkoitus kampanjoiden kulujen kasvun rajoittamisesta ei ole toteutunut, sillä ehdokkaiden toteutuneet kampanjakulut ovat jatkaneet kasvuaan viime vaaleissa. Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksessa 2015 vaalirahoituksen valvonnasta — siis vuoden 2015 eduskuntavaaleissa — todetaan, että kampanjoiden keskimääräiset kulut kasvoivat 5 283 euroa verrattuna vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ja tuota kasvua oli yhteensä noin 1 200 000 euroa.

Eduskunnan talousvaliokunta on ottanut kantaa kampanjakulujen kasvuun aivan hiljattain mietinnössään Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksesta eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Tässä talousvaliokunnan mietinnössä todetaan, että tulee kiinnittää huomiota eduskuntavaalien kampanjakulujen kasvuun, ja valiokunta toteaa mietinnössään, että voimassa olevalla lainsäädännöllä ei ole kyetty hillitsemään kampanjakulujen kasvua.

Sen vuoksi, arvoisa puhemies, olen tämän lakialoitteen tehnyt. Kampanjakaton asettaminen hillitsisi kampanjakulujen kasvua ja näin parantaisi ehdokkaiden mahdollisuuksia osallistua eri vaaleihin, kun tiedossa olisi, että kampanjakulut joka tapauksessa pysyisivät kohtuullisina.

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoite on hyvä, vaikkakin itse asettaisin näitä kampanjakattoja vieläkin alemmaksi. Jos ajatellaan, että 10 000 euroa kunnallisvaaleissa ja 50 000 euroa eduskuntavaaleissa, niin eivät kaikki siltikään tasavertaisesti pysty olemaan ehdokkaana. Moni pienipalkkainen perheellinen ei pysty montaa sataa repimään kunnallisvaaleissakaan, ja jos sinä haluat eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi, niin pitää päästä kunnallisvaaleissa läpi, ja sinä joudut sinne satsaamaan rahaa, ja kun sitten seuraavaksi on eduskuntavaalit, niin on tuo 50 000:kin aika paljon yksiin vaaleihin, että oltaisiin kaikki tasavertaisia. Tätä on varmaan aika vaikea valvoakin: Sinä et käytä välttämättä rahaa, vaan saat tutuilta käyttöön ladonseinän, mihinkä saat laittaa esitteitä, toiset eivät saa ilmaiseksi tällaisia. Eli kuinka sinä olet verkostoitunut, pystyt sitäkin kautta saamaan lisätukea, mikä ei näy ollenkaan tässä vaalirahoituksessa. Mielestäni tämän kampanjakaton pitäisi koskea kyllä ihan kaikkea, ei pelkästään mainontaa.

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että vaalien alla ja vaalien välissä mentäisiin enemmän siihen suuntaan, että ehdokkaat tekisivät jalkatyötä ja tapaisivat vielä enemmän kansalaisia silmästä silmään. Vaalikulut ovat menneet jo överiksi. Kun aletaan puhua eduskuntavaaleissa, että laitetaan yli 100 000 euroa per nuppi, niin voidaan todella jo ajatella, että tämä on liikaa. Henkilökohtaisesti ajattelen niin, että tällaista ilmaista rahaa ei ole, kun otetaan ammattijärjestöiltä tai yrityksiltä vaalikampanjoihin rahaa. Pitäisi pyrkiä siihen, että jokainen hoitaa omat vaalirahoituksensa henkilökohtaisesti ja itse omista varoistaan. Tämä edustaja Räsäsen tekemä lakiehdotus on kannatettava, koska siinä mennään hyvään suuntaan siinä, että vaalirahoituskatto asetettaisiin ja silloin ihmiset, ehdokkaat, tulisivat enemmän yhtenäisesti samalle viivalle eikä olisi näitä ylilyöntejä näistä mahdottomista kuluista.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Räsäsen aloite ja sen tavoite on ehdottomasti hyvä ja jalo. Itse pohdiskelen kuitenkin sitä, millä tavalla tätä kampanjakattoa sitten käytännössä valvottaisiin, mikäli meillä tällainen laki olisi.

Toinen duubio liittyy siihen, antaisiko tämä laki mahdollisesti jonkun tyyppistä etua sellaisille henkilöille, joilla on läheiset suhteet esimerkiksi mediaan tai jotka saavat, kuten edustaja Lehto mainitsi, tukea, näitä ilmaisia ladonseiniä ja esitteitä, eli antaisiko tämä sitten tällaisille henkilöille etulyöntiaseman suhteessa niihin, jotka joutuvat kampanjoimaan aivan raharahalla. Pohdin tätä tasa-arvoisuusnäkökulmaa.

Mutta on aivan selvää, että mikäli meillä jonkun tyyppinen kampanjakatto olisi ja mikäli meillä olisi myös keinot valvoa, että tätä myös noudatetaan, niin ehdottomasti se parantaisi ehdokkaiden mahdollisuuksia osallistua eri vaaleihin ja pitäisi kulut kohtuullisina. Olen kyllä edustaja Elomaan kanssa aivan samaa meiltä, että nyt kun aletaan liikkua jo yli 100 000 euron summissa, niin se on aikamoinen määrä laittaa vaalirahaa yksiin eduskuntavaaleihin. Eli varmasti aloite on sellainen, että sitä tulee vakavalla mielellä harkita ja pohtia aikanaan valiokunnassa.

Arvoisa rouva puhemies! Itse pitäisin kyllä tätä 50 000 euron kattoa eduskuntavaaleissa jo aika merkittävänä rajauksena, kun esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa suurin kampanja oli lähes 130 000 euroa ja muitakin varsin suuria kampanjoita käytiin, joten kyllä sillä jo saataisiin tätä oikeudenmukaisuutta lisättyä.

Se on tietenkin selvää, että toki esimerkiksi meillä istuvilla kansanedustajilla — niillä meistä, jotka lähtevät seuraaviin eduskuntavaaleihin ehdolle — tai niillä, joilla on muuta medianäkyvyyttä, on aina oma etulyöntiasemansa aivan uusiin yrittäjiin verrattuna, mutta mielestäni tämä kampanjakatto toisi kuitenkin oikeudenmukaisuutta tilanteeseen.

Sitten vielä täällä kysyttiin ja pohdittiin sitä, miten tätä valvottaisiin. Itse en tätä valvontapuolta pidä ongelmana, koska meillä joka tapauksessa on vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuus, ja jopa näitä ennakollisiakin ilmoituksia voidaan tehdä. Eli kyllä ehdokkaat joutuvat aika tarkasti suunnittelemaan ja pohtimaan, minkä verran ja millaista rahoitusta ja minkälaista mainontaa, minkälaisia kuluja vaalikampanjasta tulee, ja myös siitä myöhemmin raportoimaan, joten uskon, että tämä katon valvonta kyllä onnistuisi saman järjestelmän puitteissa.

Arvostettu rouva puhemies! Edustaja Räsäsen lakialoite on sinänsä symbolisesti varmaan ihan hieno asia, mutta nyt perustelen asian, minkä takia tässä nyt ei ole välttämättä tarvetta tähän suuntaan edetä eduskunnassa.

Ensinnäkään ei se nyt ole yksi yhteen, kuinka paljon käyttää rahaa, että tulee valituksi eduskuntaan. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa jäi ulkopuolelle useita ehdokkaita, jotka käyttivät sen yli 50 000 euroa tai jopa 100 000 euroa ja enemmänkin rahaa eivätkä päässeet lähellekään eduskuntaa. Eduskuntavaaleissa tippuu myös kansanedustajia, jotka käyttävät yli 50 000 euroa eivätkä silti pääse läpi. Elikkä tällä haluan sanoa sen, että jos äänestäjän silmissä ehdokkaalla ei ole sanomaa ja jotain missiota, mitä hän ajaa, tai uskottavuutta, niin ei sitä yksin rahalla osteta.

Toisekseen se heikkous tällaisessa lainsäädännössä olisi se, että jos joku haluaa omalla rahalla pyrkiä eduskuntaan, niin miksei sitä hänelle suotaisi. Jos hän haluaa siihen laittaa rahaa — nimenomaan puhun nyt omasta rahasta, en lahjoituksena saadusta tai jostain ammattijärjestön saamasta rahasta — niin sen soisin hänelle.

Täytyy muistaa myös se, että eduskuntavaaleissa ja muissakin vaaleissa hyvin vahvoilla ovat ne ehdokkaat, jotka ovat jonkunnäköisen tempun tehneet julkisuudessa aikaisemmin tai jonkun urheilusuorituksen. Heillä on sitten valtava ylilyöntiasema muihin ehdokkaisiin nähden, jos he pääsevät tavallaan julkisuuteen ilman rahaa.

Arvoisa puhemies! Tärkeämpää olisi eduskunnassa keskustella tästä asiasta syvemmin siltä näkökannalta, kuinka tämä avoimuus lisääntyisi. Nyt täällä on ihan lyhyen ajan sisällä, tämän vuoden aikana, puhuttu kaksi kertaa erilaisissa lähetekeskusteluissa vaalirahoituksesta, ja silti ei minkäännäköistä signaalia ole tullut meidän hallitukselta siitä, lähdetäänkö muuttamaan lakia siihen, että esimerkiksi kaikki ehdokkaat, jotka ovat kunta- tai eduskuntavaaleissa ehdokkaina, julkaisisivat ne rahoituslähteensä, vaikka eivät tulisi valituiksi. Me tiedämme, että esimerkiksi kuntavaaleissa on hyvin paljon luottamuspaikkoja niille henkilöille, jotka eivät pääse valtuustoon saakka, ja kuitenkaan heidän ei tarvitse kertoa lainkaan, mistä he saavat rahansa — ei siitäkään huolimatta, vaikka pääsisivät puheenjohtajaksi vaikkapa kaupunkisuunnittelulautakuntaan ja vaikuttamaan keskeisesti yrittäjien intresseihin.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämän hallituskauden aikana vielä tämä luottamushenkilöiden rahoituksen avoimuus lisääntyisi. Ja yksi asia, jos me haluaisimme parantaa jollakin tavalla myös näiden muiden henkilöitten mahdollisuutta päästä valituksi, joilla ei ole siihen lähtökohtaisesti samanlaisia taloudellisia varoja kuin monella muulla, olisi antaa vaikka verovähennysoikeus tähän kampanjointiin käytettyihin varoihin johonkin määrättyyn summaan saakka. Silloin sitä omaa rahaa (Puhemies koputtaa) käytettäisiin helpommin eikä ruvettaisi kikkailemaan erilaisten ammattijärjestöjen (Puhemies koputtaa) työajan saamisilla ja joillain muilla panoksilla, joita ei ilmoiteta minnekään.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut esiin ihan hyviä ja pohtimisen arvoisia näkökulmia.

Haluan itse vielä lisätä sen, että kampanjakatto kunnallisvaaleissa kohtelisi kyllä jonkin verran eriarvoisesti eri kunnissa olevia ehdokkaita. On varmasti aivan eri asia kampanjoida Helsingissä kuin vaikkapa Lopella kunnallisvaaleissa, eri tavalla sitä rahaa tarvitaan. Mutta se, minkä takia näihin summiin päädyin, oli ihan yksinkertaisesti parlamentaarinen vaali- ja puoluerahoituskomitea, joka päätyi näihin summiin.

Muistutan myös, että meillä on mahdollisesti jatkossa tulossa myös maakuntavaalit, jotka nekin sitten syövät kampanjakuluja ja vaativat rahoitusta. Mikäli tällainen kampanjakattojärjestelmä perustettaisiin, niin mielestäni olisi johdonmukaista ulottaa se myös näihin maakuntavaaleihin.

Presidentinvaaleista haluan vielä todeta, että niihin osallistuu huomattavasti vähemmän ehdokkaita ja ne luonteeltaan eroavat hyvin paljon muista vaaleista, joten en pidä kampanjakaton asettamista presidentinvaaleihin tarpeellisena.