Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps) | Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok) | Suullinen kysymys opintorahan korottamisesta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys Maahanmuuttoviraston resursseista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys  toimenpiteistä  perusterveydenhuollon kehittämiseksi (Aki Lindén sd) | Suullinen kysymys Suomen YK-politiikasta (Mikko Savola kesk) | Suullinen kysymys ilmastonäkökulmasta omistajaohjauksessa (Pirkka-Pekka Petelius vihr) | Suullinen kysymys Postin työehtosopimusneuvotteluista (Juho Kautto vas) | Suullinen kysymys keinoista merten muoviroskaantumisen vähentämiseksi (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Poliisin toimintaympäristö on muuttunut entistä haastavammaksi samaan aikaan, kun Suomessa on ylivoimaisesti vähiten poliiseja per asukas Pohjoismaissa ja jopa vähiten koko Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsissa on kaksi poliisia tuhatta kohden, kun suhdeluku Suomessa on 1,3. Olkoonkin, että suomalainen poliisi on korkeakoulutettu ja taitava, on silläkin rajansa.

Hallitus on nostamassa neljän vuoden sisällä poliisien määrää noin kolmellasadalla, mutta tämä on täysin riittämätöntä. On huomattava, että hallituksen päätöksillä poliisien määrä laskee vuonna 2022 jopa alle nykyisen tason, noin seitsemääntuhanteen poliisiin, ellei rahoitusta lisätä. Perussuomalaiset esittävätkin poliisin resurssien vahvistamista kouluttamalla ja palkkaamalla vähintään tuhat poliisia. Arvoisa sisäministeri, voitteko perussuomalaisten tapaan vastata poliisin ja kansalaisten huutoon ja resursoida tuhanteen uuteen poliisiin?

Arvon puhemies! Arvoisa kansanedustaja Rantanen, kiitoksia hyvästä kysymyksestä.

Aihe on yhteinen, ja ihan varmasti jokainen eduskuntapuolue jakaa sen huolen siitä, että kun viime vuosina poliisien resursseja on lisätty, niin ne resurssilisäykset ovat valuneet kiinteistöihin ja ict-menoihin eikä sinne kentälle ole saatu lisää poliiseja töihin. Hallitusohjelman vahvana tahtona on se, että yhä useammin ihmiset myös arjessaan näkevät ja pääsevät lähestymään poliiseja, saavat apua aina silloin, kun sitä tarvitaan. Ja hallitusohjelman mukaisesti poliisien määrää nostetaan seitsemään ja puoleen tuhanteen. Ensimmäiset askeleet tähän otetaan jo ensi vuonna, jolloin poliisien määrärahalisäyksellä saataneen noin 80 uutta henkilötyövuotta. Niiden kohdennuksesta käydään paraikaa myös keskustelua. Muun muassa lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin, niiden ennalta ehkäisemiseen ja tutkimiseen tulee lisäpanostusta.

Ja sanon vielä sen, että tämä on ensimmäinen askel, tästä eteenpäin resurssilisäyksiä tulee joka vuosi, ja toivottavasti myös tulevat hallitukset jatkavat tällä tiellä.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Mitä ilmeisimmin on siis turha kuvitella ja haaveilla tuhatta uutta poliisia. Poliisin resurssit eivät vastaa tämän hetken toimintaympäristön vaatimuksiin: terrorismi, laiton maahantulo ja sen lieveilmiöt, huumausainerikollisuus, seksuaalirikollisuus, kyber- ja verkkorikollisuus, kaupungistuminen, syrjäytyminen, järjestäytynyt rikollisuus ja niin edelleen. Hoitaakseen lakisääteiset, yhä lisääntyvät ja monimutkaistuvat tehtävänsä poliisi tarvitsisi vakaan pitkän aikavälin rahoituskehyksen, jonka tulisi seurata muiden Pohjoismaiden tasoa. Poliisi on väsynyt — väsynyt siihen, että työmäärä ja työhön liittyvät lisääntyvät uhkat ovat jatkuvasti läsnä, koska heitä on liian vähän. Kuten reuna-alueen poliisi lehdessä juuri sanoi, hallituksen pitäisi tehdä ihme, että tätä jaksaisi.

Arvoisa hallitus, onko edelleen mainitsemieni faktojen valossa niin, että te laitatte mieluummin lisää rahaa vaikkapa kehitysapuun tai ilmastoposeeraukseen kuin poliisin työn ja työturvallisuuden turvaamiseen?

Arvon puhemies! Kiitoksia edustaja Rantaselle kysymyksestä. Poliisiammattikorkeakoulun mukaan nykyisillä koulutusmäärillä päästään sille uralle, jossa tällä hetkellä kun poliisien määrä menee näin, edellisten hallitusten toimien johdosta, [Eduskunnasta: Ei pidä paikkaansa! — Välihuutoja] poliisien määrä lähtee jatkossa tällaiseen kasvuun. Se kehitysura on nyt käynnistetty tämän hallituksen tämän syksyn budjetilla, ja sitä kehitysuraa tulemme seuraamaan, jotta polii-sien määrä joka vuosi tästä eteenpäin nousee. Samaan aikaan on, totta kai, kiinnitettävä huomiota siihen, että toimitilat ovat terveelliset ja turvalliset, ja niistä varmasti myös jaamme täällä yhteisen huolen, että tällä hetkellä eivät ole. Tarvitsemme siis sekä ict:n parantamisen että toimitilojen parantamisen että sinne kentälle lisää ihmisiä. Tässä on monta kehittämiskohdetta, joihin toivon, että saamme myös koko eduskunnan tuen.

Puhemies! Aivan kuten edustaja Rantanen sanoi, poliisin toimintaympäristö muuttuu koko ajan haastavammaksi. Yksi tekijä on nopeasti kasvava, heikosti integroitunut maahanmuuttajaväestö lieveilmiöineen. Poliisi joutuu priorisoimaan toimintaansa. Rikosten selvittämisaste laskee, ihmisten kynnys ylipäätään ilmoittaa rikoksista nousee. Ruotsi on pelottava osoitus siitä, mitä tapahtuu, kun alimiehitetty poliisi jätetään painimaan mahdottomien ongelmien kanssa. Rikoksia ei selvitetä, poliisiammatin houkuttelevuus on romahtanut, valta lähiöissä on luovutettu jengeille.

Ministeri Ohisalo, Suomi on maahanmuuton ja sisäisen turvallisuuden alueella toistanut uskollisesti kaikki Ruotsin tekemät virheet. Toiveajattelu ei tässä riitä. Mitä te aiotte tehdä tämän huolestuttavan kehityksen kääntämiseksi?

Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Halla-aholle kysymyksestä. Käynnistämme sisäisen turvallisuuden selontekotyön näinä hetkinä. Kysely seurantaryhmästä on tullut eduskuntaan toivottavasti näinä päivinä, ja siinä selontekotyössä tulemme käymään läpi ensi vuoden aikana muun muassa näitä resurssikysymyksiä ihan kaikilta sisäasiain hallinnonaloilta. Samaan aikaan käymme läpi sitä, kuinka esimerkiksi kansalaisten turvallisuudentunne on kehittynyt, mihin suuntaan sitä pitäisi kehittää. Hallintovaliokunnan viimekautisten toiveiden mukaisesti teemme muun muassa tätä työtä.

Yhtäältä kyse on tietysti siitä, mitä teemme myös eurooppalaisittain yhdessä. Teemme Europolin kanssa jatkuvaa yhteistyötä. Myös Interpolin kehyksessä jaamme tietoa jatkuvasti muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden osalta, ja sitä torjumme myös kansainvälisin keinoin. Yksikään jäsenvaltio tässä ei voi toimia yksinään.

Arvoisa puhemies! Niin poliisissa kuin esimerkiksi Rajalla resurssiongelma juontaa siihen, kuten ministerikin totesi, että vanhat huonokuntoiset toimitilat ja hallitsematon ict-kustannusten kasvu vievät niin paljon rahaa, ettei sitä jää henkilöstöön ja toimintaan. Pelkästään poliisilla arvioidaan olevan tällä hetkellä sisäilmaongelmista kärsiviä kohteita yli 20. Siitä, että poliisien tehtävien hoito ei monin osin enää onnistu, seuraa se, että maamme sisäinen turvallisuus on uhattuna. Kiire, kuormittavuus, tehtävien tekemättä jättäminen, sisäilmahaasteet ja niin edelleen näkyvät jo henkilöstön hyvinvoinnin heikkenemisenä. Yhteiskunnan perusinstituutio säröilee.

Kysyn pääministeriltä: ymmärrättekö te, että hallituksella ja Suomen valtiolla ei voi olla mitään tärkeämpää tehtävää kuin taata oman maan kansalaisten turvallisuus?

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin sen, että Suomen hallituksen tehtävänä, tämän salin tehtävänä on huolehtia siitä, että Suomessa on hyvä ja turvallista elää kaikilla täällä elävillä ihmisillä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että meillä pitää olla riittävät resurssit sekä torjua syrjäytymistä suomalaisessa yhteiskunnassa että sitten turvallisuusviranomaisten riittävät resurssit sekä ulkorajojen suojaksi että täällä Suomen sisällä. Kyllä, hallitus ymmärtää tämän selkeästi, ja siitä syystä — kun luette hallitusohjelmaa läpi — olemme satsaamassa sekä syrjäytymisen estämiseen merkittävällä tavalla että suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden kehittämiseen ulkorajoilla ja sisäisesti poliisien toimintaan liittyen.

Arvoisa herra puhemies! Turvallisuus on kansalaisille lähes ravintoon ja lämpöön verrattavissa oleva perustarve, ja sitä poliisi pitää yllä vahvasti tässä maassa. Ennen vaaleja kaikki puolueet, myös nykyiset hallituspuolueet, lupasivat, että tähän maahan tavoitellaan 7 850 poliisin tasoa, ja se tarkoittaa 650 poliisimiestä lisää tällä vaalikaudella. Hallitusohjelmassa on kuitenkin kirjattu, että vain 300:aa uutta poliisin virkaa tässä tavoitellaan.

Kysynkin: Onko teidän tavoitteenanne 7 500 poliisia vai 300 uutta poliisin virkaa? Ja kun Poliisikoulun aloituspaikoilla valmistuu virkoihin noin 150 uutta poliisia eläkkeelle lähtijöiden lisäksi, mitä tapahtuu kahden vuoden päästä, jos te lisäätte 300 poliisia? Lasketteko Poliisikoulun aloituspaikkoja, vai valmistuuko poliiseja jälleen työttömäksi? Onko tässä jälleen lupaus, joka on petetty?

Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Jokiselle kysymyksestä ja myös Purralle kysymyksestä. Vastaan molempiin tässä samalla.

Näillä hallituksen sitoumuksilla pääsemme sinne seitsemään ja puoleen tuhanteen ja mahdollisesti myös sen yli, näillä koulutustasoilla. Siinä, että yksikään ihminen tässä maassa ei olisi työttömänä, on myös hallituksella paljon tekemistä. Työllisyysasteen nostaminen laajalti on yhteinen tavoitteemme, ja totta kai myös poliisien osalta pyrimme siihen, että yksikään poliisi ei tässä maassa joutuisi työttömäksi.

Palaan vielä edustaja Purran kysymykseen, tärkeä kysymys toimitiloista. Tässä pohditaan myös sitä, missä määrin eri turvallisuusviranomaiset — pelastus, Raja, poliisi — mahdollisesti voivat paikoin jakaa tiloja, jotta ne olisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset, terveelliset ja turvalliset.

Arvoisa puhemies! Poliisien resurssien oikeassa sijoittamisessa myöskin poliisien työnjako on tärkeässä roolissa. Olisinkin halunnut kysyä ministeriltä, onko nyt sisäministeriössä aikomusta selvittää sitä, voitaisiinko poliisivartijoille siirtää osa poliisin työtehtävistä, esimerkiksi vaikkapa päihtyneitten kuljetuksia tai rikosilmoitusten kirjaamisia tai kiinniotettujen viemisiä käräjille. Tänä päivänä poliisia kuormittavat erittäin paljon muun muassa päihtyneitten kuljetukset, ja on tietenkin selvää, että nämä ovat sellaisia virkatehtäviä, joita ei voi yksityiselle turvallisuussektorille ulkoistaa, mutta poliisin sisällä olisi mahdollista tehdä kyllä järjestelyjä. Voiko tätä työnjakoa lähteä selvittämään — voisivatko poliisivartijat ottaa myöskin osan näistä poliisia tällä hetkellä kuormittavista työtehtävistä?

Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Essayahille kysymyksestä. Kysymys on hyvin vahvasti myös operatiivisen tason toimintaa, ja tähän kysymykseen haluaisin vahvasti kuulla poliisikentän ja -johdon näkemyksiä.

Ajattelen, että tietysti jo nykyisellään poliisit tekevät vahvasti moniviranomaisyhteistyötä. Se, voiko poliisi enenevissä määrin sosiaalityöntekijöiden, nuorisotyöntekijöiden kanssa yhdistää voimia — sitä me tarvitsemme tässä yhteiskunnassa. Rajat pitää rikkoa ihan kaikilla sektoreilla, jotta näissä asioissa edetään paremmin.

Tähän kysymykseen en voi tästä lonkalta ottaa kantaa, mutta voimme palata keskusteluun.

Arvoisa puhemies! Poliisin toimintakenttä on muuttunut entistä haasteellisemmaksi ja vaarallisemmaksi. Viime päivien tapahtumat ovat osoittaneet, että poliisin on varauduttava mielenosoituksiin joukkojenhallintavarustein, joita Suomessa käytetään erittäin suurella harkinnalla. Ministeri Ohisalo, totesitte viime sunnuntaina Twitterissä: ”Poliisin tehtävä on turvata niin mielenosoittajien kuin sivullisten perusoikeuksia. Luottamus poliisiin on pidettävä vahvana, jotta turvallisuuden tunne voi kasvaa. Viime päivien mielenosoitusten osalta olen pyytänyt poliisilta selvitystä.” Viimeisessä lauseessa ette ainoastaan kyseenalaista poliisin kykyä ja toimintaa ylläpitää yleistä järjestystä, vaan päinvastoin edesautatte asenteiden kovenemista poliisia kohtaan. Huoleni tästä on otettava vakavasti. Suomalaisittain poliisia ei tule kokea vastapuoleksi vaan yhteisen turvallisuuden takaajaksi.

Arvoisa puhemies! Haluankin kysyä ministeri Ohisalolta: Näettekö te, että poliisi olisi voinut suoriutua tehtävästään joillain muilla keinoilla mielenosoittajien kieltäydyttyä noudattamasta poliisin antamia ohjeita ja määräyksiä ja vastustamalla poliisia? Ja miksi te sisäministerinä Twitterissä kyseenalaistatte poliisin toiminnan, mikä on omiaan lisäämään epäluottamusta yleistä järjestystä ja turvallisuutta [Puhemies koputtaa] turvaavaa poliisia kohtaan?

Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Packalénille kysymyksestä. Tässähän on kyse siitä, kuten olen sanonut, että poliisiin todella luotetaan viranomaisista varmasti lähestulkoon eniten tässä yhteiskunnassa. Siitä luottamuksesta minä ja tämä hallitus haluamme pitää erittäin kovasti kiinni. Ja silloin, kun herää keskustelua siitä, kuinka on toimittu, on hyvä, että poliisi siitä avoimesti myös kertoo. On aivan tavanomaista ministerille pyytää selvityspyyntöjä omalta hallin- nonalaltaan. Voin kertoa: ”Ministeri vastaa oman hallinnonalansa toiminnasta. Hänellä on kaikki oikeudet vaatia ja saada tietoa, miten hänen hallinnonalallaan toimitaan”, vastaa hallinto-oikeuden [Hälinää — Puhemies koputtaa] emeritusprofessori Olli Mäenpää Helsingin Sanomille. Tässä ei ole mitään erityistä.

Ehkä ihmettelen hieman, miksi tästä keskustellaan näin paljon. Miksi tämä herättää niin paljon tunteita, kun aikaisemmatkin sisäministerit ovat näitä selvityspyyntöjä kyllä tehneet? Lähdetäänpä vaikka sisäministeri Petteri Orpon pyynnöstä vuonna 16: Maahanmuuttovirastolta pyydettiin selvitystä. Tästä myös tviitattiin perään. [Puhemies: Aika, aika!] Sisäministeri Kai Mykkänenkin on tehnyt selvityspyyntöjä ja kertonut näistä julkisesti. [Puhemies koputtaa] Voin kertoa esimerkkejä paljon.

Puhemies Matti Vanhanen

Nyt sekä kysymys että vastaus menivät selvästi yli minuutin.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on selvää, että turvallisuustilanne on heikentynyt. Se johtuu siitä, että on paljon uusia uhkia sekä maailmalta että kotimaassa — järjestäytynyttä rikollisuutta, verkkorikollisuutta — ja tästä johtopäätöksenä on ollut se, mistä Suomessa on laaja konsensus, että halutaan lisää poliisimiehiä ja ‑naisia. [Eduskunnasta: Rajat kiinni!] Siksi viime hallitus lisäsi poliisien koulutusmäärän tappiin, 400:aan poliisimieheen ja ‑naiseen per vuosi Tampereen Poliisiammattikorkeakouluun, ja joka ainut puolue täällä lupasi viime vaalien alla, antoi turvallisuuslupauksen, että tästä pidämme kiinni. Nyt kuitenkin teidän hallituksenne ei ole pitämässä tästä kiinni. Tähän ei ole varattu rahoja. Ja tämä tarkoittaa sitä, että poliisien määrä ei nouse sinne ihmisille luvattuun 7 850:een. [Ben Zyskowicz: Petitte tämänkin!] Siis aiotteko te pitää antamanne lupauksen? [Eduskunnasta: Eivät aio!] Aiotteko te pitää huolta kansalaisille tärkeästä turvallisuudesta ja myös turvallisuudentunteesta? Ja pidättekö sen koulutusmäärän 400:ssa niin kuin se on siellä ollut?

Vielä viimeiseksi totean: Viime hallituksen aikana poliisien määrä käännettiin nousuun, ei laskuun, kuten ministeri totesi. [Eduskunnasta: Pysytään totuudessa!]

Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Orpolle kysymyksestä. Poliisien koulutusmäärä pysyy 400:ssa. Kuten sanoin aiemmin, Poliisiammattikorkeakoulu on todennut, että tällä pääsemme nostavalle uralle poliisihenkilöiden määrässä, ja poliisien työturvallisuus on totta kai aivan keskeinen kysymys. Sen takia jo ennen näitä, mihin viittasitte aiemmin — ennen selvityspyyntöäni ja tätä keskustelua viimeisen viikon aikana — olemme poliisihallinnon kanssa keskustelleet siitä, että järjestämme yhteisen keskustelutilaisuuden myös median edustajille poliisin työturvallisuudesta.

On niin, kuinka esimerkkinä Porvoon tapauksen yhteydessä kuulimme, kun muun muassa moni tutkija nosti esille sitä, että poliisiin kohdistuva väkivalta on jopa kaksinkertaistunut viime vuosina. Tämä on erittäin huolestuttava suuntaus, ja sen takia hallitus puuttuu tähän ja todella pitää huolta poliisien työturvallisuudesta.

Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, myöskin tämä työturvallisuusnäkökulma on erittäin tärkeä kysymys tähän kokonaisuuteen, ja se tulee koulutuksen kautta. Niin kuin ministeri Ohisalo totesi tuossa koulutukseen liittyen, poliisien määrä jatkaa nousua, ja toivottavasti päästään korkeammalle kuin se 7 500, joka nyt on tällä hetkellä olemassa lukuna.

Haluan todeta sen, että tuon Porvoon tapauksen jälkeen kävin keskustelun poliisiylijohtaja Kolehmaisen kanssa poliisin työturvallisuuteen liittyvistä varusteista ja siitä toimintatavasta, millä tuolla toimitaan, koska oli aika raflaava se tilanne poliisin turvallisuuden näkökulmasta. Poliisiylijohtaja Kolehmainen totesi, että meillä on poliisien työturvallisuus erittäin hyvässä mallissa, että meillä on tällä hetkellä varustus kunnossa niillä partioilla, jotka kulkevat kentällä, siellä on riittävästi tällä hetkellä turvavälineitä, ja toiminta koulutuksen suhteen on toiminut sillä tavalla, että poliisit tietävät, mitä tilanteessa tehdään. Että tämmöisiä yllättäviä tilanteitakin, niin kuin Porvoossa tuli eteen, varten on pystytty varautumaan.

Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin tyytyväinen siitä, että tämä hallitus lisää poliisin resursseja merkittävästi, mutta hämmästelen sitä, millä tavalla perussuomalaiset ja kokoomus toteuttaisivat tämän tuhannen poliisin lisäyksen, koska yksinkertaisesti niitä poliiseja ei työttöminä ole eikä poliiseja kyetä tätä tahtia kouluttamaan, kun koulutusmäärät ovat jo tapissa.

Meillä on monessa Suomen kunnassa poliisilla erittäin pitkät vasteajat, ja kotikunnassani Enontekiöllä poliisin vasteajat mitataan jo tunneissa. Ministeriltä olisin kysynyt: Minkälaisia keinoja meillä on siihen, että saamme poliisin näkyvyyttä lisättyä harva-alueilla? Millä tavalla kohtuullistetaan nämä vasteajat? Mitä keinoja hallitusohjelma tähän antaa?

Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Kärnälle kysymyksestä. Olemmekin hallintovaliokuntalaisten kanssa asiasta keskustelleet, ja toukokuuhun mennessä valmistuu toimintavasteaikatyöryhmän raportti siitä, kuinka poliisissa kentällä, hallinnossa koetaan tällä hetkellä resurssit, niiden riittävyys ja se, miten toimintavasteajat tällä hetkellä palvelevat.

Tämä hallitus haluaa rakentaa turvallista Suomea ihan jokaiselle riippumatta siitä, missä ihminen asuu, riippumatta siitä, millainen tausta ihmisellä on, mistä ihminen tänne tulee. Siinä työssä tarvitsemme myös ihan kaikkia teitä, ja tämä sisäisen turvallisuuden selontekotyö, mistä mainitsin, tosiaan myös varmasti ottaa mukaan tämän vasteaikakysymyksen.

Arvoisa puhemies! On harvoja asioita, mistä tämä sali on yksimielinen, mutta poliisien lukumäärän lisääminen on onneksi yksi sellaisista. Siksi on hienoa, että nyt hallituksen toimin lisätään poliisien määrää.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että sisäiseen turvallisuuteen ja siihen, miten kansalaiset kokevat oman olotilansa, vaikuttaa moni muukin asia kuin poliisien lukumäärä. Ruotsissa poliisien määrää lisättiin huomattavasti, mutta turvallisuudentunne ei siitä huolimatta lisääntynyt. [Välihuutoja] Huomattiin, että tarvitaankin paljon erilaisia varhaiskasvattajia, sosiaalityöntekijöitä ja niin edelleen, ja toivoisin nyt hallitukselta kommenttia siihen, mitä toimenpiteitä tehdään sen eteen, että saamme laaja-alaisesti lisättyä ammattilaisia torjumaan syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja lisäämään turvallisuudentunnetta.

Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Järviselle hyvästä kysymyksestä. Sisäministeriön selonteoissa, raporteissahan on vuosia tunnustettu se tosiasia, että syrjäytyminen on suurin sisäisen turvallisuuden uhka tässä maassa, ja niiltäkin perusteilta on rakennettu hallitusohjelmaan niitä kirjauksia, joissa panostetaan varhaiskasvatuksesta lähtien aivan jokaiseen koulutusasteeseen. Esimerkkinä sosiaalityössä huomioidaan muun muassa vaikeimmassa asemassa olevat lastensuojeluasiakkaat, koska tiedetään, että usein kasautunut huono-osaisuus myös ajaa ihmisiä enemmän rikosten pariin joko uhreina tai tekijöinä. Sen takia syrjäytymiskysymys ja se, että saadaan eriarvoistumiskehitys monella tavalla katkeamaan tässä maassa, on erittäin tärkeää koko yhteiskuntarauhan kannalta.

Arvoisa puhemies! On tässä vaiheessa syytä todeta, että työturvallisuutta poliiseille saadaan lisäämällä toisia poliiseja, jotka turvaavat kollegaa. Nyt teidän kehyksellänne poliisien määrä tulee tippumaan vuonna 22. Tähän en saanut vastausta, miksi näin, koska se tulee väistämättä tippumaan tällä kehyspäätöksellä, jos sinne ei lisätä rahaa.

On hyvä tässä kohtaa huomauttaa siitä, että hallintovaliokunta on aiempina vuosina toistuvasti ehdottanut ja esittänyt tätä 7 850:tä poliisia. Aiotteko te pyrkiä tähän samaan lukuun, joka olisi se, mitä tarvitaan? Tosin perussuomalaiset lisäisivät heitä vielä enemmän eli tuhat koulutukseen ja tuhat töihin.

On pakko nostaa vielä uudelleen tämä ministeri Ohisalon tviittausasia. Onko nyt niin, että te ette luota poliisiin? [Eduskunnasta: Niinpä! — Taitaa olla!]

Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Rantaselle. Minähän olen koko ajan sanonut, että poliisiin luotetaan tässä maassa erittäin paljon, ja minä kuulun niihin kansalaisiin, [Hälinää] jotka luottavat poliisiin erittäin paljon, jos suostuisitte kuuntelemaan.

Tällä hetkellä poliiseja on henkilötyövuosissa 7 200 ja hieman päälle. Hallituksen tulevilla budjettilisäyksillä ensi vuodelle saamme jo 80 uutta henkilötyövuotta. Suunta on jatkuvasti noususuhdanteinen. En ymmärrä argumenttejanne siitä, että poliisien määrä tulisi laskemaan, kun päinvastoin olemme sillä nostavalla uralla.

Arvoisa puhemies! Italia, Espanja, Portugali, Ranska, Belgia. Nämä ovat maita, jotka eivät ole viime vuosina olleet otsikoissa erityisen hyvän taloudenpidon vuoksi. Nyt näiden maiden lisäksi Suomi sai Euroopan komissiolta selvityspyynnön ensi vuoden budjetista ja taloudenpidostaan. EU suositteli Suomelle menojen kasvun hillintää, mutta tämä hallitus on tekemässä lisää menoja, pitää kiinni näistä menoistaan [Välihuutoja] ilman mitään tietoa tuloista, ja siksi komission mukaan Suomen budjetti uhkaa huomattavasti poiketa suosituksista, niin kuin EU-komissio siis sanoi. Kokoomuksen mielestä olisi vastuullista ensin tienata tulot ja sitten vasta lisätä menoja. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että muutamassa kuukaudessa — viidessä kuukaudessa — Suomen talous on sössitty, jos ex-pääministeri Sipilän sanoja lainaa. [Eduskunnasta: Kyllä!] Ja kun kuuntelee hallitusta, ministeri Kulmuni sanoo, että olemme valmiita leikkaamaan, ministeri Andersson haluaa nostaa veroja, [Puhemies: Kysymykseen!] RKP:lle ilmeisesti käy kaikki ja vihreiden kanta talouspolitiikkaan ei ole tiedossa. Pääministeri Rinne, nyt tarvittaisiin johtajuutta ja selkeä suunnitelma, miten te saatte hallituksenne toimimaan ja Suomen selkeät vaikeudet ratkeamaan.

Puhemies Matti Vanhanen

Valtiovarainministeri Lintilä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo on erittäin oikeassa kysymyksessään, [Naurua] ja hän on toisaalta oikea henkilö myös kysymään tätä, koska tämä sama kirjeenvaihto on käyty vuosina 2013—2017, [Hälinää — Puhemies koputtaa] niin kuin tiedätte. Sen takia mielelläni käännyn teidänkin puoleenne, kun kuulen ohjeita siitä, mitä tulee tehdä jatkossa. [Ben Zyskowicz: Silloin suunta on oikea!] Mutta me olemme vastanneet kirjeeseen. Pitää huomioida nyt se, että tämä on sinänsä aika normaali komission menettely. Näitä tuli useammalle maalle tälläkin kertaa. Kyse on siitä, että he haluavat nähdä, mitä suunnitelmia meillä on budjetin sisällä. Aiemmin tämä on yleensä kohdistunut suoraan ministerille, tällä kertaa se kohdennettiin alivaltiosihteerille. Ehkä tämäkin kertoo jotain siitä, että komissio ei ehkä niin kriittisellä tasolla tätä pitänyt, mutta asia on äärettömän vakava.

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Erittäin tyhjentävä vastaus ministeri Lintilältä, mutta haluan sen verran todeta vielä tähän taloudenpitoon noin ylipäätään: Olen täällä useampaan kertaan selittänyt teillekin, edustaja Orpo, siitä talouspolitiikan linjasta, jota tämä hallitus harrastaa. Tämän hallituksen politiikan lähtökohtana on se, että saadaan 90 000 työpaikkaa syntymään tämän vaalikauden aikana. Niistä 90 000 työpaikasta on valtiovarainministeriön perusuran kautta syntymässä 30 000, jos ei suhdanteitten muutoksista muuta johdu, ja näitten suhdanteitten osalta me vastaamme niihin, niin kuin tehtiin kesäkuussa 600 miljoonan euron investointipaketilla, joista syntyy 7 500 henkilötyövuotta lisää työtä.

Arvoisa edustaja Orpo, tämän 30 000:n perusuralla olevan työpaikan lisäksi tämä hallitus tekee päätösperusteisia toimia, jotta saadaan 60 000 työpaikkaa tämän vaalikauden aikana rakennettua. Näistä 60 000:sta 30 000 tulee olemaan ensi elokuussa päätöksenteon kohteena. Voitte olla vakuuttunut, edustaja Orpo, niin kuin olen todennut teille useasti, että ne tulevat olemaan [Puhemies koputtaa] täällä käsittelyssä. [Jukka Gustafsson: Rinne—Orpo 2—0!]

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Kello käy, mutta niitä työllisyystoimia ei näy. Me olemme tänäänkin lukeneet valitettavasti uutisista, miten Nokia varoittaa tuloksestaan, miten Nordea on kertonut aloittavansa yt-neuvottelut. Näitä uutisia tulee nyt, ja kun me katsomme ympärillemme, nähdään miten talous voi ympärillämme, meidän tärkeät vientimaat, niissä talous laskee.

Nyt tarvitaan niitä työllisyystoimia, ja me olemme esittäneet teille oman listamme. Ottakaa niistä edes jotain, joku minkä uskallatte viedä läpi. Ne ovat konkreettisia uusia työllisyystoimia, ottakaa ne niihin omienne päälle. Nyt tarvitaan toimenpiteitä. Ei ole varaa odottaa ensi kevääseen, ja miksi? Siksi, että se uhkaa suomalaista hyvinvointia — siitähän te olette huolissanne — suomalaista tasa-arvoista yhteiskuntaa, terveyskeskuspalveluita tai vaikka sitä poliisien luvattua lisämäärää. Ainoastaan sen korkean työllisyyden kautta, pääministeri Rinne, se on mahdollista. Kello käy. Mitä te aiotte tehdä?

Arvoisa puhemies! Kerroin juuri äsken, edustaja Orpo, niistä toimenpiteistä, jotka ovat valmistelussa. Meidän tavoitteena on valmistella asioita sillä tavalla, että ei hosuta — tuodaan ne päätöksentekoon silloin, kun ne ovat valmiiksi valmisteltuja, niin että tiedetään myöskin vaikutusarviot. Tästä voitte olla vakuuttunut, että näin tapahtuu.

Mutta, edustaja Orpo, meidän ja teidän politiikalla on selkeä ero. [Eduskunnasta: Niin on!] Se, mitä te tekisitte tässä tilanteessa, minkä te olette todennut monta kertaa täällä salissakin: te leikkaisitte tavallisilta suomalaisilta, [Välihuutoja] te leikkaisitte koulutuksesta, te leikkaisitte työttömyysturvasta, te leikkaisitte eläkeläisiltä, niin kuin te teitte teidän johdollanne viime vaalikaudella. Edustaja Orpo, te teette toisenlaista talouspolitiikan linjaa. Te haluatte toisenlaista talouspolitiikan linjaa tavallisten suomalaisten näkökulmasta, se ei meille käy. [Oikealta: Järjestäkää ihmisille töitä!] Tämän hallituksen politiikka on se, että pidetään tavallisten ihmisten puolta, huolehditaan heidän arjen turvastaan ja huolehditaan siitä, että talous pysyy kunnossa. [Jukka Gustafsson: 3—0 jo!]

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Rinne, olkaa hyvä, lyökää pöytään se pöytäkirja täältä eduskunnasta tai muu todiste, joka todistaisi oikeaksi tuon väärän väitteenne, että me haluaisimme tässä tilanteessa lähteä leikkausten tielle. [Ilkka Kanerva: Oli kova väite!] Lyökää pöytään. Haastan teidät julkisesti toimimaan näin.

Mitä sitten tulee hallituksen työllisyystavoitteeseen, joka on tietysti hyvä ja kunnianhimoinen, hallituksen piirissä jo varaudutaan siihen, että se ei toteudu. Ministeri Lintilä on moneen kertaan sanonut, että niin ei voi käydä, että menot toteutuvat mutta tuloja ei tule työllisyyden parantumisen kautta. Silloin hän on viitannut hallitusohjelmaan, jonka mukaan silloin arvioidaan uudelleen päätettyjä menoja. No nyt te, pääministeri Rinne, olette Suomen Kuvalehdessä kertonut, että ei tähän mennä, ei ruveta niitä luvattuja ja tehtyjä menolisäyksiä arvioimaan uudelleen. Minäkin uskon, että näin tulee käymään. Mutta ministeri Kulmuni on sanonut, että kyllä ollaan valmiita arvioimaan uudelleen näitä menolisäyksiä. Kertokaa nyt, mikä on hallituksen linja. [Leena Meri: Ei saa mitään selvää!]

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan: ”Näiden ja muiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksena haetaan vähintään 60 000 lisätyöllistä edellä tarkoitetussa normaalissa suhdannetilanteessa. Edellä tarkoitetuista toimenpiteistä on puolet valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä. Ellei näin ole, budjettiriihessä arvioidaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä, jotka on tehty suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan.” Tämä tarkoittaa sekä pysyviä menolisäyksiä, 1,2 miljardia euroa, joista on 100 miljoonaa käyttämättä, ja tarkoittaa niitä kertaluontoisia lisäyksiä, joita on päätetty 3 miljardia käyttää, joista on päätetty ensi vuonna käyttää 750 miljoonaa euroa. Näitä arvioidaan siinä tilanteessa, jos tämä ei toteudu — mutta kun tämä tulee toteutumaan, ei tarvitse spekuloida. [Välihuutoja — Eduskunnasta: 10—0 meille!]

Kunnioitettu puhemies! Todellakin nyt on aika katsoa tosiasioita silmiin. Suomen talouden tilanne ja ennen kaikkea kuntatalouden tilanne on huolestuttava. Tällä hetkellä valtio velkaantuu 5,4 miljoonaa päivässä, 225 000 tunnissa. Tämän lisäksi käytämme osinkoja ja niitten osakkeitten myyntituottoja valtion budjetin katteeksi 6 miljoonaa päivässä. Ja nyt kun huolella katsoin näitä komission kysymyksiä ja vastauksia niihin, niin niissä todellakin todettiin, että velkasuhde ei nouse, koska valtion omaisuutta myydään. Tämäkö siis todella on hallituksen linja? Haluatte myydä valtion tuottavaa omaisuutta, jotta pystytään sitten toteuttamaan nämä EU:n komission velkatavoitteet? [Ilkka Kanerva: Ei ne näin voi tehdä!]

Arvoisa puhemies! Siis komission kyselyhän viittasi nimenomaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevään osaan, ei velkaantumisen määrään, ja tässä meidän omassa vastauksessa kerromme myös sen, että tässä ensi vuoden budjetissa on näitä kertaluonteisia. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, että komission olisi tullut reagoida kahden viikon aikana, jos oltaisiin menty hyvin poikkeukselliseen tilanteeseen, että Suomelta oltaisiin vaadittu esimerkiksi budjettiin joitain muutoksia / uutta budjettia. Tämä on itse asiassa tapahtunut yhden kerran, ja se oli Italia, jolle tämä tapahtui. Meidän osaltamme tämä määräaika on jo umpeutunut. Eli tässä ei ole, voisiko sanoa, ehkä niin vakavasta asiasta kysymys vaan enemmänkin komission halusta saada tarkempaa tietoa siitä, kuinka me tulemme pysymään täällä vakaussopimuksen sisällä.

Arvoisa herra puhemies! Täällä valtiovarainministeri Lintilä viittasi äsken tähän EU:n selvityspyyntöön oikeastaan olankohautuksella, ikään kuin sillä ei olisi mitään merkitystä. Ministeri jätti kertomatta täällä sen, että edellinen hallitus aloitti aivan totaalisen erilaisesta tilanteesta. Valtio otti lähes 6 miljardia velkaa, työttömyys oli korkealla. Silloin edellinen hallitus, jossa olimme yhdessä keskustalaisten kanssa, teki merkittäviä työllisyystoimia, pisti taloutta kuntoon. 140 000 ihmistä pääsi töihin, velanotto väheni merkittävästi.

Tätä samaa polkua jatkamalla, arvoisa hallitus, te olisitte voineet laittaa tämän maan talouden kuntoon, mutta te olette valinneet sen sijaan velanoton, vaalilupauksien maksattamisen, ja edelleenkin, arvoisa hallitus, valtiovarainministeriö ei ole voinut arvioida teidän työllisyystoimillenne, yhdellekään, siis yhdellekään, positiivista työllisyysvaikutusta, joten, arvoisa hallitus, kysyn teiltä: Miksi te jätätte näiden työllisyystoimien tekemisen [Puhemies koputtaa] ensi vuoteen? Miksi ette toimi jo heti?

Arvoisa puhemies! Minä olen vastannut tähän tänäänkin nyt jo useampaan kertaan ja nyt yksinkertaistan vielä vastausta ja totean sen, että ne toimenpiteet ovat valmistelussa, ja ennen kuin ne on valmisteltu, niitä on vähän vaikea arvioida. Sen takia tällä hetkellä valtiovarainministeriö, joka tulee ne arvioimaan, ei ole niitä arvioinut, edustaja. On tärkeätä se, että valmistellaan asiat huolella, niin että niitten vaikutukset tiedetään, kun niitä päätöksiä tehdään, ja lopputulos sitten nähdään jo sitä kautta syntyväksi, se tavoite, jonka hallitus on näille asettanut.

Tämän hallituksen tavoitteena on, että tavallisten ihmisten arki ei kurjistu vaan paranee, että huomenna on paremmin kuin tänään. Se on tämän hallituksen aivan keskeinen poliittinen viesti, johonka tähtää kaikki se, mitä hallitusohjelmassa on kirjattu ja viedään eteenpäin, eri elämänsektoreilla, eri yhteiskunnan sektoreilla. [Ben Zyskowicz: Tarkoitushan on hyvä, toimet vaan puuttuu!]

Arvoisa puhemies! Orpon kysymys lähti liikkeelle kirjeestä, jossa kysyttiin nykyisen hallituksen toimenpiteitä Euroopan komission taholta. Useana vuonna komissio on lopullisissa raporteissaan puuttunut Suomen tilanteeseen ja vaatinut nopeata ja vaikuttavaa sosiaali‑ ja terveyspalveluiden uudistamista ja sen kestävää rahoittamista. En kysy, kuka sössi sote-uudistuksen markkinamallillaan tai kapealla valmistelullaan viime kaudella, [Hälinää] vaan kysyn, miten nykyhallitus aikoo varmistaa, että todella huolellisella ja parlamentaarisella valmistelulla tehdään toteuttamiskelpoinen sote-uudistus [Leena Meri: Eihän sitä tehdä parlamentaarisesti!] ja samalla kiinnitetään huomiota myös kuntien uudistamiseen siten, että ne pysyvät vastaamaan tulevista tehtävistään siten, että myös tämä kuntien nyt akuutti talousongelma pystytään kestävällä tavalla ratkaisemaan. [Ben Zyskowicz: Muuten hyvä kysymys, mutta sitä ei valmistella parlamentaarisesti!]

Arvoisa puhemies! Tässä salissa ei ensimmäistä kertaa puhuta sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistuksesta mutta toivottavasti tämän hallituskauden jälkeen viimeistä kertaa. Ne askeleet, jotka tähän uudistukseen on päätetty ottaa, ovat luonteeltaan sellaisia, että tämä uudistus tulisi lopulta maaliin.

Ensimmäistä kertaa vuosikausiin sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus on tarkoitus toteuttaa sosiaali‑ ja terveydenhuollon näkökulmasta käsin. Koska nyt ei tehdä kuntauudistusta soten varjolla eikä tehdä myöskään markkinoiden avausta tai isompaa muuta reformia, siltä osin uskon, että nämä askeleet, jotka ollaan ottamassa, ovat sellaisia, että myöskin maan parlamentissa tullaan kiittämään sitä tapaa, [Ben Zyskowicz: Paitsi että tehdään maakuntauudistus!] jolla sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus tullaan tekemään. Sen vaikutukset myöskin kustannusten hallintaan ovat tärkeitä, ja tätä kautta sote-uudistuksen onnistuminen on taloudellisestikin tärkeä lähtökohta, jotta voidaan vastata [Puhemies koputtaa] näihin äskeisen keskustelun isoihin tavoitteisiin liittyen myöskin EU-komission [Puhemies: Aika!] näkökulmaan.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyritään pysymään alkuperäisessä kysymyksen teemassa.

Myönnän vielä puheenvuorot edustajille Heinonen ja Arhinmäki ja alkuperäiselle kysyjälle, edustaja Orpolle.

Arvoisa herra puhemies! EU-nootti on vakava asia. Näyttää siltä, että ei Euroopassakaan oikein pääministerin toimiin luoteta. Itse asiassa Financial Times totesi, että ainoa saavutettu konsensus on se, että lähes kaikki hallitukset vihaavat Suomen suunnitelmia tuon budjettisuunnitelman ympärillä. Voi jo kysyä, olemmeko me tällä hetkellä jo kokoamme pienempi [Paavo Arhinmäki: Nyt meni sekaisin!] tuolla Euroopan unionissa.

Oikeastaan tulen tähän, kun puhuttiin sosiaali- ja terveysuudistuksesta: Te olette luvannut, että vanhustenhoitoon tulee lisää hoitajia, ja olette luvannut, että 0,7:n hoitajamitoitus tulee. Nyt kun tätä keltaista kirjaa katsoo, niin itse asiassa näyttää siltä, että kaikki rahat ovat jo menneet. Mistä te, ministeri Kiuru, olette etsimässä ne rahat, kun tässä kirjassa ei itse asiassa ole niille hoitajille rahaa? Ja jos te toteutatte nämä toimenpiteet, te ajatte valtiota ja kuntia entistä vaikeampaan tilanteeseen, [Puhemies koputtaa] missä asetetaan velvoitteita mutta ei osoiteta niille lainkaan [Puhemies: Aika!] rahoitusta. Tässä kirjassa on itse asiassa [Puhemies: Aika!] rahaa varattu hoitajamitoitukseen murto-osa tarvittavasta.

Puhemies Matti Vanhanen

Kysymys paitsi ylittää ajan ei myöskään pysynyt alkuperäisessä aiheessa, mutta siitä huolimatta ministeri Kiuru vastaa.

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt kysyjällä hyvä näytön paikka siitä, laitetaanko sosiaali- ja terveydenhuollossa etupainotteisesti asioita kuntoon, jotta kulut olisivat [Sari Sarkomaa: 5 miljoonaa euroa!] jatkossa vähäisemmät, vai eikö sitä olla valmiita tekemään. Selkeästi näyttää siltä, että yhä vielä kokoomuksessa on epäilyä siitä, halutaanko [Oikealta: Höpö höpö!] maamme vanhukset hoitaa tässä maassa hyvin.

Haluan muistuttaa, että viime hallituskaudella ajettiin sellaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, jonka tarkoituksena oli säästää mekaanisesti 3 miljardia euroa maamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Tältä osin se laskettiin osaksi näitä isoja talouden vakauttamiskeinoja, ja pieleen meni.

Arvoisa herra puhemies! Jonkun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan poliittinen muisti on noin kolme kuukautta, ja tähän tutkimukseen vedoten ymmärrän sen, että edustaja Orpo ei enää muista sitä, että hän toimi vielä reilu neljä kuukautta sitten valtiovarainministerinä. Kun hän arvostelee tällä hetkellä taloudellista tilannetta, niin hän arvostelee sitä budjettia, jonka hän on itse valtiovarainministerinä esitellyt ja jonka puolesta hän on täällä salissa äänestänyt. Vielä pidemmälle pääsi tietysti edustaja Heinonen, jolta meni jo EU:n ja Suomen budjetit sekaisin. [Eduskunnasta: Ei mennyt! — Hälinää]

Mutta kokoomuksen muisti ei ole vain kolmen kuukauden lyhyinen vaan vielä lyhyempi, kun täällä väitettiin, että mitään leikkauksia ei työttömille esitetty. Kun välikysymyskeskustelua käytiin, esitettiin työttömyysturvan leikkausta, esitettiin toimeentulotuen leikkausta, ja sen lisäksi raivokkaasti on vastustettu aktiivimallin purkamista. [Puhemies: Kysymys!] Arvoisa pääministeri, kysynkin nyt teiltä: onko tämän hallituksen työllisyyspolitiikka leikkaamista työttömiltä vai työpaikkojen luomista työttömille? [Välihuutoja oikealta]

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen lähtökohta on se, että ihmisiä, jotka ovat muutenkin vaikeassa tilanteessa, ei kuriteta. Tämän hallituksen lähtökohta on se, että löydetään sellaisia keinoja, joiden kautta — kuten palveluitten kautta, palkkatuen kautta — voidaan tukea ihmisiä työelämään. Me haluamme huolehtia siitä, että myös ne osatyökykyiset ihmiset, joita tarvitaan oman työpanoksensa kanssa tähän yhteiskuntaan sitä yhteistä kakkua rakentamaan, saadaan työelämään mukaan. Tämä on tämän hallituksen poliittinen linja. Tämän hallituksen poliittinen linja ei ole — päinvastoin kuin mitä edellisen hallituksen kokoomuksella on ollut tavoitteena — huolehtia siitä, että leikataan menoista, jotta saadaan julkinen talous tasapainoon ilman, että mietitään, miten se vaikuttaa tavallisten ihmisten arkeen.

Arvoisa herra puhemies! Me tässä salissa olemme olleet ja kansalaiset ja asiantuntijat ulkopuolella ovat olleet huolissaan jo pitkään siitä, miten hallitus pystyy hoitamaan Suomen taloutta ja miten te reagoitte heikkenevään tilanteeseen. Nyt siitä ollaan huolissaan jo Euroopassakin. Minusta tämä on vakava asia ja teidän pitäisi suhtautua sillä mielellä, että teidän täytyy arvioida sitä linjaanne. Ministeri Lintilä nyökkäilee juuri oikein. Arvioikaa tämä linja. Älkää lisätkö niitä menoja etupainotteisesti ennen kuin on tietoakaan tuloista. [Välihuutoja vasemmalta] Ja miksi minä ja miksi kokoomus on niin huolissaan siitä, että tämä pikavippihallitus ottaa lainaa ilman tietoakaan, että olisi töitä eli työpaikkoja ihmisille? Se johtuu siitä, että hyvinvointipalveluiden turvaamiseen tarvitaan rahoja myöskin sen jälkeen, kun pitää sitä pikavippiä alkaa maksaa takaisin. Kuten edustaja Heinonen sanoi, budjettikirjassa on 5 miljoonaa euroa esimerkiksi vanhuspalveluiden parantamiseen — 5 miljoonaa enemmän käytitte avustajien palkkaamiseen. [Puhemies: Kysymys!] Kyse on siitä, että rahaa tarvitaan vielä loppuhallituskaudesta ja paljon ja te olette käyttäneet jo kaiken. Miten te aiotte saada tämän yhtälön toimimaan, valtiovarainministeri Lintilä? [Eduskunnasta: Se on arvovalinta!]

Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo yhdisti aika nopeasti siinä huolen budjettitaloudesta ja samalla esitti merkittävän määrän lisää kustannuksia budjettiin. [Maria Guzenina: Kyllä me kuulimme sen!]

Tämän hallituksen selkeä linja on se, että me teemme uusia työpaikkoja, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja sen täytyy olla koko tämän eduskunnan tarkoitusperä, sen, että me pääsemme 75 prosenttiin työllisyysasteessa.

Me tulemme saamaan talouden tasapainoon. Viimeiset luvut tältä viikolta olivat rohkaisevia. [Eduskunnasta: Kyllä!] Ne nousivat hiukan ylöspäin, mutta kyllä meidän riskinämme on ilman muuta tällä hetkellä kansainvälinen taantuma, joka on erittäin vahvasti uhkaamassa myös meitä. Mutta me olemme saaneet vielä pidettyä kasvun päällä kansan ostovoimalla ja palveluilla.

Me uskomme tähän budjettiin, siihen, että se tulee. Tämä on lievästi etupainotteinen ja sitä kautta tuo lisää kasvua, ja sitä kautta [Puhemies koputtaa] me uskomme myös työllisyystavoitteen täyttyvän. [Oikealta: Käärikää hihat!]

Arvoisa herra puhemies! Viime kaudella opintorahaa leikattiin lähes 90 eurolla kuukaudessa, ja nykytasollaan opintoraha on vain noin 250 euroa. Vaikka samaan aikaan tuota opintotukijärjestelmää uudistettiin ja lisättiin opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää, niin opintorahan pienuus käytännössä kuitenkin johtaa siihen, että opiskelijat joutuvat yhä enemmän tekemään töitä, mikä myös pidentää opintoaikoja.

No, ennen vaaleja vasemmistoliitto lupasi 100 euron korotuksen opintorahaan, SDP 86 euron korotuksen, vihreät 83:n ja RKP:kin 86 euron korotuksen. Nyt me näemme, että ensi vuodelle on tulossa reilun kahden euron korotus, [Hälinää] ja kysynkin: millä aikataululla te aiotte lunastaa nämä vaalilupauksenne?

Arvoisa puhemies! Opintotuki on pienituloisen opiskelijan sosiaaliturvaa, ei palkkaa tai palkkiota opintopisteistä. Nykyisessä järjestelmässä kaikkien sosiaaliturvaan kuuluu tarveharkinta, ja opintotuessa tarveharkinta toteutetaan tulorajoilla. Meillä on opintotukeen tulossa huoltajakorotus ja pientä lisää myös opintotuessa muutenkin, mutta emme pääse todellakaan niihin tavoitteisiin, mitkä aikaisemmin olivat, joten täytyy tätäkin miettiä, mutta tietenkin on hyvä katsoa.

Tässä on aikaisemmissa keskusteluissa oltu erittäin huolissaan siitä, millä tavalla tätä yleensä rahoitetaan ja mistä valtion kassaan saadaan rahaa, ja tämä olisi yksi menoerä. Toivon mukaan myös oppositio tukee meitä [Puhemies koputtaa] näissä asioissa. Indeksit myös palautetaan täysimääräisenä, mitä ei olla nähty pitkiin aikoihin.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Tämä kahden euron korotus opintorahaan on tietysti pieni askel myönteiseen suuntaan, mutta kovin kaukana se on näistä sadan euron lupauksista.

Sitten tämä huoltajakorotus, sehän saatiin todellakin viime kaudella aikaan. Siihen on nyt tulossa 25 euron korotus hallituksen lupauksen mukaan, mikä on hyvä asia, mutta kovin pieni se vielä on. Kun otamme huomioon sen, että heikentynyt syntyvyys on yhteydessä siihen, että ensimmäisen lapsen saaminen viivästyy nimenomaan opiskelevilla perheillä ja henkilöillä, niin olisi hyvin tärkeää se, että juuri näiden opiskelijaperheiden asemaan nyt vahvasti vaikutettaisiin.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on juuri julkaissut vaihtoehtobudjetin, jossa esitämme, että tämä huoltajakorotus nostettaisiin 150 euroon, ja se ei tee kuin 5 miljoonaa euroa lisää valtion budjettiin. [Puhemies: Kysymys!] Voisitteko lähteä tähän? Se on saman verran, mitä olette omien avustajienne palkkaukseen laittaneet. [Eduskunnasta: Alle sen! — Oho!]

Arvoisa puhemies! Luottamus tulevaan on tietenkin olennaista syntyvyyden kannalta. Niin kuin me monista tutkimuksista olemme nähneet, syntyvyyden edistämisessä ja lapsiluvussa on erittäin paljon myös muita periä, millä tavalla ihmiset tekevät lapsipäätöksiä tai yleensä milloin se onni ihmisiä kohtaa, että voivat lapsia saada.

Meidän hallituksemme nostaa jo tällä hetkellä huoltajakorotuksella opiskelevien perheiden tuloja, ja olemme oikealla linjalla. Ja niin kuin sanoin, myös indeksit palautetaan, eli se on myös yhteensä lisää opiskelijoiden tuloihin. [Ilkka Kanerva: Onpa tyhjentävä vastaus!]

Arvoisa herra puhemies! Kysyin viime kyselytunnilla ministeri Ohisalolta, mitä hän meinaa tehdä, kun Maahanmuuttovirasto lomauttaa ihmisiä. En oikein saanut kunnon vastausta siihen. Just äsken luettiin lehdistä, että Maahanmuuttovirasto on lomauttamassa, ja sitten vaaditaan kuitenkin näiden aikojen lyhentämistä. Miten nämä menevät yhteen?

Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Harkimolle kysymyksestä. Viime kerralla todella aloitimme tämän keskustelun. Haluan korjata niitä epäluuloja, joita ehkä liikkuu.

On niin, että se budjetti, jonka edellinen hallitus on tehnyt tälle vuodelle, ei valitettavasti ole riittänyt kattamaan niitä kustannuksia, joita tällä hetkellä [Toimi Kankaanniemi: Entäs lisäbudjettimahdollisuus?] Maahanmuuttovirastolla on. Tämä hallitus hakee lisätalousarviossa lisärahaa Migrille, jotta yhtäkään ihmistä ei tarvitse sen takia pihalle potkia siitä talosta.

Me pidämme huolta siitä, että maahanmuuttohallinnossa ylipäätään laitetaan prosessit niin toimiviksi, että saadaan esimerkiksi ict-järjestelmiä kehitettyä ja prosesseja jouhevoitettua, nopeutettua käsittelyaikoja — työluvissa esimerkkinä kuukauden käsittelyaikatavoite. Ja ylipäätään työperäiseen maahanmuuttoon liittyen hallitusohjelman mukaisesti edistämme työperäisen maahanmuuton siirtämistä sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön.

Arvoisa puhemies! Erinomaisen talouspoliittisen debatin jälkeen siirryn aika arkisiin asioihin. Perusterveydenhuollon tulee olla terveydenhuoltojärjestelmämme perusta ja laajemmin peruspalvelujen olla koko sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän perusta. Tällä hetkellä puoletkaan väestöstä ei pääse viikossa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Vielä vuonna 2000 tilanne oli toinen. Silloin 80 prosenttia suomalaisista sai lääketieteellisesti kiireettömissäkin ongelmissa vastaanottoajan viikossa. Jonot ja odotusajat vastaanotolle ovat pitkät, lääkärien virkoja on täyttämättä ja terveyskeskuslääkärit ovat kertoneet työkuormansa kasvusta. Mitä suunnitelmia ja toimenpiteitä hallituksella on nykyisen tilanteen korjaamiseksi pikaisesti?

Arvoisa puhemies! Kiitän kysymyksestä. Se osoittaa sen, että Suomessa on paljon asioita, joita pitää parantaa. Tämä on yksi kustannusvaikuttavimpia hankkeita, jos suomalaiset pääsevät jatkossa paremmin lääkäriin. Perusterveydenhuollon nostaminen keskeiseksi painopisteeksi on aivan isoimpia juttuja, jos myöskin kansakunnan kustannusten hallinnan haluamme pitää mielessä. On tärkeää, että tunnustamme, että osa pystyy nykyisessäkin palvelurakenteessa siihen, että ihmiset tulevat hoidetuiksi, siis ensimmäinen tapaaminen järjestyy jo alle viikossa, mutta on myös tunnustettava, että näin ei ole kaikkialla.

Edustaja Lindén totesi tässä hyvin, että nyt on aika tehdä isoja muutoksia tässä. Se vaatii työnjaon kehittämistä. Se vaatii sitä, että me aidosti lisäämme lääkäriresursseja kentällä, mutta myöskin moniammatillista yhteistyötä. Se vaatii toimintatapojen suurta muutosta. Se vaatii erilaisia työskentelytapoja, painopisteen muuttamista ennaltaehkäisyyn mutta myöskin perusterveydenhuollon korostamiseen, [Puhemies koputtaa] ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Tämä kaikki tehdään ja hoitotakuuta kiristetään myös lakiin, jotta se toimii ajurina tälle koko uudistukselle.

Arvoisa herra puhemies! Hyvää YK:n päivää! YK on keskeisin kansainvälinen yhteistyöjärjestö, missä Suomi on mukana. Viestit ja signaalit maailmalta ovat olleet huolestuttavia: kriisit ja pakolaisuus lisääntyvät, ja monenkeskinen yhteistyö haurastuu tilanteessa, jossa sitä pitäisi olla ja sitä tarvittaisiin huomattavasti lisää. Kansainväliset sopimukset ja niistä kiinni pitäminen ovat Suomen ja koko kansainvälisen järjestyksen etu.

Suomen YK-strategia on vuodelta 2013. Se vaatii kiireesti päivittämistä vastaamaan ajan haasteita. Keskusta esittää, että strategia päivitetään ja siihen otetaan mukaan vahvasti yritykset ja kansalaisjärjestöt valtionhallinnon lisäksi. Tavoitteeksi tulisi ottaa selkeä tiekartta siihen, että Suomi pääsee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuonna 22 ja myöhemmin vuosikymmenen aikana YK:n turvallisuusneuvoston [Puhemies koputtaa] vaihtuvaksi jäseneksi. [Puhemies: Kysymys?] Ministeri Haavisto, mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy Suomen YK-strategian päivittämiseksi?

Ensinnäkin kiitos edustaja Savolalle hyvästä kysymyksestä, ja oikein hyvää YK-päivää myös koko hallituksen puolesta kaikille.

Erittäin hyvä kysymys siitä, millä tavalla voisimme vahvistaa YK:n asemaa ja multilateraalista maailmanjärjestystä tilanteessa, jossa suurvallat vetävät eri suuntiin ja YK on osittain halvaantunut kansainvälisten konfliktien ratkaisussa. Toisaalta YK tekee äärimmäisen tärkeätä työtä tänä päivänä esimerkiksi ympäristöasioissa, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ennen kaikkea humanitaarisessa avussa maailman kriisi- ja konfliktialueilla, ja tietysti mekin olemme mukana rauhanturvatyössä ja kriisinhallintatyössä.

Hallituksellahan on nyt paitsi erittäin hyvä hallitusohjelma, jossa YK on aivan keskeisessä roolissa, myös tulossa ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, jonka seurannassa eduskunta on vahvasti mukana. On tulossa ihmisoikeuspoliittinen selonteko, on tulossa Afrikka-strategia. Näissä kaikissa otetaan tietysti YK:n rooli erittäin vahvasti huomioon. Jos sitten on tarve näistä koota vielä tällainen erillinen ja päivitetty YK-strategia, se voisi olla hyvä työkalu muun muassa tässä Suomen ihmisoikeusneuvostokampanjassa, [Puhemies koputtaa] joka on tulossa.

Arvoisa herra puhemies! Ihmiskunta on historiansa suurimpien haasteiden edessä: miten saamme pysäytettyä ilmastonmuutoksen ja kuudennen sukupuuttoaallon. Vastatakseen tähän haasteeseen hallitus on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet hiilineutraaliudesta ja lajikadon pysäyttämisestä. Tämä on hienoa, mutta tavoitteiden eteen on vielä paljon tehtävää.

Valtiolla on tässä iso rooli, eivätkä vaikutusmahdollisuudet rajoitu vain lakien säätämiseen. Vaikuttamisen on ulotuttava kaikkeen valtion toimintaan, myös valtion omistamiin yrityksiin. Juuri yrityksillä on suuri rooli ilmastoasioissa, ja valtion omistamien yhtiöiden olisi mielestäni syytä näyttää tässä esimerkkiä. Kysynkin ministeri Paaterolta: miten ilmasto- ja ympäristönäkökulma voidaan ottaa huomioon valtion omistajaohjauksen linjoja uudistettaessa?

Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen on koko hallituksen yhteinen tavoite, ja me olemme tehneet varsin kunnianhimoiset tavoitteet, niin kuin edustaja Petelius totesi. Samalla me olemme sitoutuneet myöskin EU:n tasolla näihin omiin tavoitteisiimme. Kun ne on kerran tässä hallituksessa sovittu ja eduskunnassa yhteisesti hyväksytty, niin kaikessa toiminnassa tietysti mennään samaan suuntaan.

Keino, millä valtionyhtiöihin tässä voidaan vaikuttaa, on tietysti se, että me edellytämme kaikilta meidän valtionyhtiöiltämme omalla toimialallaan erilaisten keinojen läpikäymistä ja niitten raportoimista meille omistajille. Kaikilla yhtiöillä ei tietenkään ole samanlaisia keinoja, koska meillä on yhtiöitä aika monta kymmentä. Mutta jokaisen kohdalla tämä kirjoitetaan myöskin meidän valtion omistajapoliittiseen periaatepäätökseen, joka sitten talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa hyväksytään. Sinne tulevat kirjatuiksi [Puhemies koputtaa] myöskin luonnon monimuotoisuus ja ympäristöasiat.

Arvoisa puhemies! Olemme seuranneet julkisuudessa jo usean kuukauden ajan työehtoshoppailua, jota valtio-omisteinen Posti harjoittaa. Posti suunnittelee korvaavansa nykyisen työehtosopimuksen työntekijöiden kannalta huonommalla. Tämä heikentäisi jo valmiiksi pienipalkkaisten työntekijöiden palkkoja ja työehtoja. Ymmärrettävästi työntekijät ovat varautuneet taistelemaan oikeuksistaan niillä laillisilla ja ainoilla keinoilla, joita heillä on, jollei neuvotteluissa päästä yhteisymmärrykseen.

Nyt julkisuuteen on tullut tietoja, joiden mukaan Posti on varautumassa poikkeusjärjestelyillä häiriötilanteisiin, joita lakko toteutuessaan aiheuttaa. Valtionyhtiöiden mahdolliset suunnitelmat käyttää vuokratyövoimaa ja muuta rikkurityövoimaa lakon murtamiseen on tuomittava. Tällainen toiminta loukkaa vakavasti työntekijöiden perustuslaillista ja kansainvälisten sopimusten turvaamaa lakko-oikeutta. Kysyisin: miten hallitus suhtautuu siihen, että valtionyhtiö aikoo toimillaan murtaa lailliset työtaistelutoimet?

Arvoisa herra puhemies! Ensin tietenkin pitää toivoa, että kun työehtosopimuksista neuvottelu on valtakunnansovittelijalla tällä hetkellä, sopimukseen päästään ja nämä molemmat osapuolet löytävät yhteisen ratkaisun ja että sitä lakkouhkaa, joka on tietenkin oikeus ja joka on ilmoitettu nyt ja johon työtaistelutoimeen on tällä viikolla vielä haettu tukilakkotukea muilta liitoilta, ei tarvitsisi käyttää. Se on ensimmäinen tavoite, ja toivon, että näin myöskin käy.

Jos siihen työtaistelutoimeen joudutaan PAUn puolelta menemään, olen jo valmiiksi lähettänyt viestin Postille, että rikkurityövoimaa emme hyväksy. [Vasemmalta: Hyvä!] Tä-mä viesti on sinne lähetetty. Mutta silti lisään sen teille normaalistikin tiedossa olevan, että kyllä joulun aikana on ollut ehkä muulloinkin kuin tänä vuonna tarvetta lisätä työvoimaa Postin puolelle ihan normaalin joulusesongin vuoksi.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Så här på FN-dagen är det viktigt att fästa uppmärksamhet vid hållbar utveckling. Skyddet av Östersjön är en viktig prioritet i regeringsprogrammet, och åtgärder som förbättrar miljön och klimatet i Östersjöregionen ska stärkas under denna valperiod.

Vi vet att det finns flera orsaker till Östersjöns dåliga tillstånd. När det gäller nedskräpningen av havet och våra stränder spelar plastavfallet en väsentlig roll i problemet. Utredningar visar att av avfallet vid havsstränderna är cirka 80 procent plast. Det är ett problem som borde gå att undvika. Hur ska vi åtgärda problemen med plastavfallet?

EU:n kertakäyttömuovien kulusta rajoittava direktiivi, joka tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, tulee voimaan kesällä 2021. Arvoisa ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkonen, mitä keinoja löytyy vähentämään kertakäyttömuovien aiheuttamaa roskaamista merenrannoilla? Tulee muistaa, että merenrannoilla esiintyvistä roskista peräti noin 80 prosenttia on muovia. Muoviroskat jäävät pitkäksi aikaa luontoon ja pilkkoutuvat pienempiin osiin. Itämeren suojelu on keskeinen prioriteetti hallitusohjelmassa. Minkälaisia toimintalinjoja löytyy tämän ongelman ratkaisemiseksi?

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä tärkeästä kysymyksestä. Aivan kuten sanoitte, merten roskaantumiseen ja ennen kaikkea muoviroskaan on herätty ympäri maailmaa. Suomi on ollut tässä myös hyvin aktiivinen; jo viime hallituskaudella valmisteltiin muovitiekartta, missä etsittiin keinoja, miten voimme vähentää muovin käyttöä, miten voimme korvata muovin käyttöä ja miten voimme kierrättää muovia paremmin. Nämä kaikki ovat toimia, jotka myös auttavat siinä, että muovia ei päätyisi niin paljon meriin roskaamaan.

Me olemme myös hyvin aktiivisia kansainvälisesti tässä merten muoviroska-asiassa, niin HELCOMin eli Itämeren ympärillä olevien valtioiden yhteisessä elimessä kuin myös G20-maiden piirissä, jossa olemme kutsuttuna — nimenomaan kiertotalouden ja siinä tämän muoviroskaantumisen estämisen vuoksi olemme olleet siellä kuulolla — ja nyt Pohjoismaat ovat yhdessä tekemässä tämmöisiä selvityksiä, mitä konkreettisia toimia voimme tehdä merten muoviroskaantumisen vähentämiseksi, [Puhemies koputtaa] ja voimme viedä sitten myös YK:n kansainväliseen ympäristökokoukseen näitä keinoja, mitä konkreettisesti haluamme Pohjoismaissa yhdessä etsiä.